Uuden tutkimuksen mukaan Helsingin ammatillisten oppilaitosten opiskelijajoukko on taustoiltaan aiempaa moninaisempi. Perustutkinto-opiskelijoista suuri osa on aikuisia, ja vieraskielisten osuus on kasvanut selvästi. Tutkintokoulutukseen valmentavassa koulutuksessa (TUVA) opiskelevista jopa noin puolet on vieraskielisiä.
Yli 21-vuotiaat opiskelijat viihtyvät opinnoissaan
Iän merkitys näkyy opiskelijoiden opiskelukokemuksissa, sillä vanhemmat opiskelijat suhtautuvat opiskeluun nuorempia monin tavoin myönteisemmin.
Opiskelijan kokemus oman taloudellisen tilanteen heikkoudesta on sen sijaan yhteydessä sekä heikompaan hyvinvointiin että opiskeluun liittyviin haasteisiin. Taloudellisen tilanteensa heikoksi kokevat opiskelijat ovat vähemmän tyytyväisiä elämäänsä ja arvioivat terveytensä useammin keskinkertaiseksi tai huonoksi. He kokevat myös enemmän yksinäisyyttä, ahdistuneisuutta ja sosiaalista ahdistuneisuutta. Lisäksi heillä on enemmän kielteisiä opiskelukokemuksia.
Opintolinja on myös yhteydessä opiskelijoiden hyvinvointiin ja opiskelukokemuksiin. Tutkintokoulutukseen valmentavassa koulutuksessa (TUVA) opiskelevat kokevat esimerkiksi enemmän yksinäisyyttä ja ahdistuneisuutta kuin perustutkinto-opiskelijat. Myös heidän opiskelukokemuksensa ovat useilla mittareilla heikompia.
Perheelliset opiskelijat kokevat usein hyvinvointinsa myönteisemmin
Asumismuodon yhteydet opiskelijoiden hyvinvointiin ja opiskeluun eivät ole yksiselitteisiä. Puolisonsa ja/tai lastensa kanssa asuvilla opiskelijoilla hyvinvointikokemukset ovat useilla mittareilla myönteisempiä kuin vanhempiensa kanssa asuvilla. Yksin asuminen puolestaan on yhteydessä heikompaan hyvinvointiin, mutta toisaalta yksin asuvat suhtautuvat joiltain osin opiskeluun myönteisemmin kuin vanhempiensa kanssa asuvat opiskelijat.
Tarkempi tieto tukee palveluiden kohdentamista
Tutkimuksen mukaan opiskelijoiden tarpeet vaihtelevat merkittävästi eri ryhmien välillä. Tieto auttaa kohdentamaan palveluita ja tukea tarkoituksenmukaisemmin.
– Tutkimuksemme tuo esiin, kuinka moninainen ammatillisen koulutuksen opiskelijajoukko on sekä iältään että taustoiltaan Helsingissä. Moninaisuus näkyy myös opiskelijoiden hyvinvoinnissa ja opiskeluviihtyvyydessä. Palveluiden suunnittelussa ja kohdentamisessa on siksi tärkeää tunnistaa opiskelijaryhmien erilaiset tarpeet. Pelkkä resurssien lisääminen ei riitä, jos tuki ei kohdennu niihin ryhmiin, joissa tarpeet kasautuvat, sanoo erikoistutkija Suvi Määttä.
Nämä tiedot käyvät ilmi kahdesta tuoreesta tutkimusjulkaisusta, jotka keskittyvät tarkastelemaan ammatillisten oppilaitosten opiskelijoita Helsingissä. Julkaisuista ensimmäinen perustuu pääasiassa opetushallinnon ylläpitämän Vipunen-tilastotietokannan aineistoihin ja toinen vuoden 2025 Kouluterveyskyselyyn, johon osallistui 4 476 eri-ikäistä ammatillisen koulutuksen opiskelijaa.