Asukkaat päättävät osasta kaupungin kukkaron sisältöä OmaStadiksi nimetyllä osallistuvalla budjetoinnilla. Sen varoilla toteutetaan helsinkiläisten ehdottamia uudistuksia.
Uusimmalla kolmannella kierroksella helsinkiläiset voivat äänestää lähes 700 ehdotuksesta, joilla parannetaan Helsinkiä ja sen viihtyisyyttä. Kaupungin rahoituspotti hankkeiden toteutukseen on 8,8 miljoonaa euroa.
Äänestettävänä on ehdotuksia tapahtumista ja palveluista rakennushankkeisiin saakka. Yli kolmannes liittyy liikuntaan ja urheiluun. Moni ehdotus koskee myös puistoja ja muuta luontoa, samoin rakennettua ympäristöä.
– Erityisesti yhteisöllisyyteen liittyvien ehdotusten määrä kasvoi. Kaupunkilaiset toivovat esimerkiksi lisää yhteisiä tiloja. Myös hyvinvoinnin, ekologisuuden ja oppimisen teemat ovat esillä, kertoo OmaStadista vastaava kehittämispäällikkö Kirsi Verkka kaupunginkansliasta.
Kaupunkilaisilta tuli ennätysmäärä ehdotuksia
Helsinkiläiset lähettivät meneillään olevalle OmaStadin kolmannelle kierrokselle yli 1 600 ehdotusta. Se on kaikkien aikojen ennätys. Esikarsinnan jälkeenkin äänestettäväksi jäi ennätysmäiset lähes 700 ehdotusta.
– OmaStadi on erityinen juuri siksi, että helsinkiläisiltä on saatu ehdotuksia paljon ja he ovat äänestäneet aktiivisesti. Kun äänestysprosentti on kansainvälisesti yleensä yhden tietämillä, on Helsingissä päästy aina yli kahdeksaan prosenttiin. OmaStadi onkin herättänyt kiinnostusta maailmalla, toteaa Verkka.
OmaStadi eroaa edukseen monista verrokeistaan sitenkin, että helsinkiläiset ovat olleet hyvin aktiivisia myös äänestystä seuraavassa jatkokehitysvaiheessa. Siinä asukkaat pääsevät hiomaan ehdotuksia toteutettavaan muotoon asiantuntijoiden kanssa.
OmaStadi syntyi asukkaiden ideasta vuonna 2016
OmaStadi on helsinkiläisten ikioma juttu. Idea osallistuvaan budjetointiin tuli asukkailta, kun Helsinki alkoi etsiä uusia osallistamisen tapoja vuonna 2016. Kaupunki halusi asukkaiden äänen kuuluvan vahvemmin budjetin suunnittelussa ja päätöksenteossa. Tavoitteena oli vahvistaa alueellista osallistumista sekä saada esille eri kaupunginosissa asuvien toiveet ja tarpeet.
Työn tuloksena syntyi osallisuuden malli ja OmaStadi. Sen ensimmäisellä vuoden kestäneellä kierroksella vuosina 2018–2019 oli käytössä 4,4 miljoonaa euroa. Tuolloin 1 273 ehdotuksesta päätyi äänestykseen 296 ja toteutukseen 44. Äänestysprosentti oli 8,6.
Toista kierrosta pidennettiin kaksivuotiseksi ja budjettia kasvatettiin 8,8 miljoonaan euroon. Kaupunkilaiset tekivät 1 463 ehdotusta, joista muokattiin äänestykseen 396 ja niistä päätyi toteutukseen 75. Äänestysprosentti oli 8,1.
Meneillään oleva kolmas kierroskin on kaksivuotinen ja summaltaan 8,8 miljoonaa euroa.
Kaikkiaan tähän mennessä on toteutunut tai toteutumassa 119 OmaStadin äänestyksen läpäissyttä ehdotusta.
– Esimerkiksi sähköinen kutsuvene avasi asukkaille yhteyden Vartiosaareen. Talviuintipaikkoja on valmistunut jo viisi. Myös useita ulkokuntosaleja, pelikenttiä ja grillauspaikkoja on rakennettu. Tapahtumiakin on järjestetty paljon, mainitsee Verkka esimerkkejä.
Asukkaiden toiveet voivat toteutua Verkan mukaan melko nopeastikin. Nyt keväällä äänestettäviä kohteita saatetaan alkaa toteuttaa jo syksyllä.
OmaStadi on lisännyt Verkan mielestä ymmärrystä kaupungin toiminnasta. Kun kaupunkilaiset jalostavat ideoita asiantuntijoiden kanssa, käy ilmi, miten monenlaisia asioita on huomioitava ja kuinka kauan esimerkiksi lupaprosesseihin menee. OmaStadin päätöksistä ja hankkeiden etenemisestä kerrotaan avoimesti esimerkiksi omastadi.hel.fi-verkkosivuilla.
Kaupunki puolestaan saa OmaStadin ehdotusten ja jatkokehitystyön avulla tietää laajasti asukkaiden sekä erilaisten toimijoiden toiveista ja tarpeista.
Äänestyskäytäntöä on hiottu
Kaupunki kuulee asukkaita myös OmaStadin kehittämisessä. Alussa asukkaat ja asiantuntijat esimerkiksi arvioivat ja kehittivät kaikkia ehdotuksia yhdessä, mutta vaihe koettiin turhan pitkäksi. Nykyisin käsiteltäväksi otetaan vain ehdotuksia, joiden toteuttamiskelpoisuuden ovat varmistaneet kaupungin asiantuntijat. He muun muassa karsivat liian kalliita ehdotuksia tai yhdistelevät samankaltaisia.
– Asukkaat eivät esimerkiksi välttämättä tiedä, kuka omistaa maan, jolle he ehdottavat vaikka grillipaikkaa, ja kaupunkihan voi rakentaa lähtökohtaisesti vain omalle maalleen. Asiantuntijat myös varmistavat, ettei ehdotettu uudistus ole jo vireillä kaupungissa.
Äänestyskäytäntöäkin on hiottu. Aluksi äänestäjä pystyi valitsemaan sekä omaa asuinaluettaan että koko kaupunkia koskevan ehdotuksen. Nyt hän voi valita viisi ehdotusta haluamastaan kaupungin suurpiiristä. Verkan mukaan on kuitenkin yleisintä, että äänestäjä valitsee sen suurpiirin jolla asuu. Nykyisin äänimäärät myös kerrotaan yleisen käytännön mukaan äänestysajan päätyttyä eikä äänimäärien kehitystä enää näytetä OmaStadin verkkosivulla.
Viestintää on seitsemällä kielellä
OmaStadi on saanut kaupunkilaisilta kiitosta vuorovaikutuksen ja yhteisöllisyyden lisäämisestä. Kun työpajoissa on työstetty ehdotuksia joukolla, ovat osallistujat tutustuneet toisiinsa ja erilaisiin näkemyksiin.
– Työpajoista saadussa palautteessa todettiin esimerkiksi, että sosiaalisessa mediassa keskustelu lähtee helposti kierroksille, mutta asukkaiden istuessa kasvokkain pohtimassa alueensa asioita pysyy keskustelu rakentavana. OmaStadi luo ja ylläpitää yhteistä käsitystä kaupungista. Se lisää yhteisöllisyyttä, millä on iso merkitys, toteaa Kirsi Verkka.
OmaStadiin halutaan mukaan mahdollisimman kattavasti erilaiset asukas- ja toimijaryhmät. Siksi esimerkiksi viestintää on eri kanavissa seitsemällä kielellä eikä äänestäjien tarvitse olla Suomen kansalaisia, kertoo OmaStadi-työhön osallistunut kumppanuuspäällikkö Titta Reunanen kaupunginkansliasta.
Reunasen mukaan OmaStadi tekee tiivistä yhteistyötä esimerkiksi järjestöjen kanssa, jotta tieto osallistuvasta budjetoinnista leviäisi mahdollisimman monenlaisille asukasryhmille ja aktivoisi niitä mukaan kehittämään kaupunkia. Kun esimerkiksi ensimmäisen kierroksen jälkeen huomattiin yhden alueen äänestysaktiivisuuden jääneen muita matalammaksi, yhteistyötä alueen toimijoiden kanssa lisättiin entisestään.
Muitakin vaikuttamisen keinoja on
OmaStadin lisäksi asukkailla on Helsingissä monia muitakin osallistumisen ja vaikuttamisen keinoja. Helsinkiläinen voi esimerkiksi tehdä kuntalaisaloitteen, antaa palautetta kaupungin toiminnasta, osallistua kaupunkisuunnitteluun ja pormestarin asukasiltoihin sekä äänestää kuntavaaleissa.
Eri alueiden toiveiden ja tarpeiden kuulumista kaupunkiorganisaatiossa varmistavat osaltaan kaupungin suurpiireihinsä palkkaamat stadiluotsit. He myös edistävät alueidensa asukkaiden ja toimijoiden välistä yhteistyötä.
Nuoret voivat vaikuttaa OmaStadin lisäksi Nuorten budjetin – joka tunnettiin aluksi RuutiBudjettina – avulla esimerkiksi kouluihin tehtäviin uudistuksiin. Moni koulu hyödyntää OmaStadia myös opettaessaan vaikuttamisen ja osallisuuden tapoja. OmaStadi toimii sellaisena laajemminkin kaupunkilaisille – ja ennen kaikkea keinona vaikuttaa oman kotikaupungin asioihin.
OmaStadin äänestys on 28.2.–17.3.
OmaStadin kolmannen kierroksen ehdotukset on koottu verkkosivuille omastadi.hel.fi. Äänestys tapahtuu näillä sivuilla. Äänestäminen alkaa keskiviikkona 28.2. kello 8 ja päättyy sunnuntaina 17.3. kello 23. Tulokset julkaistaan sivustolla maanantaina 18.3. kello 12.
Äänestää voivat kaikki 13 vuotta täyttäneet Helsingissä asuvat henkilöt. Kukin heistä voi äänestää yhdessä suurpiirissä enintään viittä ehdotusta.
Äänestysalueina toimivat Helsingin seitsemän suurpiiriä. Ne saavat OmaStadin rahoitusta suhteutettuna asukaslukuunsa. Eri alueilla toteutetaan siksi eri määrät suosikkiehdotuksia, ja toki hintakin vaikuttaa: edullisia saadaan enemmän.
Äänestäminen edellyttää vahvaa tunnistautumista esimerkiksi pankkitunnuksilla. Nuorten äänestämistä on helpotettu niin, että he voivat käyttää tarvittaessa myös koulun Wilma- tai edu.hel.fi-tunnuksiaan.
Kaupungilla on noin 60 toimipistettä, joista saa neuvoa ja pääsyn nettiin äänestämistä varten. Tällaisia paikkoja ovat esimerkiksi kirjastot, yhteisötalot ja kaupungin infopisteet.