Useimmat nuoret Helsingissä kokevat voivansa vaikuttaa tulevaisuuteensa – tulevaisuususko vaihtelee silti perhetaustan mukaan

Perhetausta heijastuu siihen, kuinka vahvasti helsinkiläisnuoret uskovat omaan tulevaisuuteensa. Esimerkiksi nuoret, jotka kokevat perheensä taloustilanteen erittäin hyväksi, ovat muita toiveikkaampia tulevaisuutensa suhteen. Kaupungin palveluilla on keskeinen rooli tulevaisuususkon vahvistamisessa, sillä ne tarjoavat nuorille mahdollisuuksia toimijuuteen ja vaikuttamiseen arjen ympäristöissä.
Infograafissa kuvattu, kuinka helsinkiläisnuorten tulevaisuususkossa on eroja perhetaustan mukaan

Suuri osa eli 76 prosenttia helsinkiläisnuorista kokee voivansa vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa. Lähes puolet nuorista (45 prosenttia) tuntee usein toiveikkuutta tulevaisuuden suhteen. Kokemuksissa esiintyy kuitenkin eroja erityisesti perhetaustan mukaan.

Nuorten tulevaisuususkossa on eroja perheen koetun taloudellisen tilanteen mukaan

Perheen koettu taloudellinen tilanne on keskeisin helsinkiläisnuorten tulevaisuususkoon yhteydessä oleva tekijä. Yli puolet niistä nuorista, jotka kokevat perheensä taloudellisen tilanteen erittäin hyväksi, tuntee usein toiveikkuutta tulevaisuudesta. Sen sijaan perheen taloudellisen tilanteen heikommaksi kokevista vain noin kolmannes on usein toiveikas tulevaisuutensa suhteen.

Nuorten tulevaisuususkossa on eroja myös sukupuolen, syntyperän, oppiasteen ja perherakenteen mukaan. Suomalaistaustaiset pojat Helsingissä suhtautuvat tulevaisuuteensa myönteisemmin kuin muut. Toisen asteen opiskelijat kokevat tulevaisuususkoa todennäköisemmin kuin yläkoululaiset, ja molempien vanhempien kanssa asuvat nuoret todennäköisemmin kuin yksinhuoltajaperheissä asuvat.

Kaupungin palveluilla voidaan vahvistaa nuorten toimijuutta

Helsingissä nuorten tulevaisuususkon vahvistaminen on tunnistettu tärkeäksi tavoitteeksi. Tuoreessa kaupungin hyvinvointisuunnitelmassa on tavoitteena pyrkiä vahvistamaan lasten ja nuorten luottamusta omaan tulevaisuuteensa.

Tutkimusten mukaan tulevaisuususko rakentuu pitkälti kokemuksesta, että omilla valinnoilla voi vaikuttaa omaan elämään. Tällainen toimijuus syntyy arjen ympäristöissä, kuten kouluissa, harrastuksissa ja paikallisissa yhteisöissä.

– Tämä tarkoittaa esimerkiksi sujuvien koulutus- ja työllistymispolkujen tukemista sekä nuorten aitoa osallistamista heitä koskevien palvelujen ja ympäristöjen suunnitteluun. Erityisen tärkeää on kohdentaa tukea niille nuorille, joiden lähtökohdat ovat heikommat, toteaa erikoistutkija Suvi Määttä kaupunkitietopalveluista.

Tiedot perustuvat kaupunginkanslian julkaisemaan tarkasteluun, jossa syvennetään kuvaa helsinkiläisnuorten tulevaisuusnäkemyksistä THL:n vuoden 2025 Kouluterveyskyselyn tuloksilla. Lisäksi selvitetään tutkimuskirjallisuuden pohjalta kaupungin palvelujen roolia tulevaisuususkon vahvistamisessa.