Millaisia tulevaisuuksia sinä osaat kuvitella yhteiskunnalle, läheisillä tai itsellesi? Nuorten ja nuorten aikuisten mielikuvat tulevaisuudesta ovat viime vuosina värittyneet yhä synkemmin sävyin. Siksi Helsingin kaupungin lukiokoulutuksessa panostetaan toivon pedagogiikkaan. Yhtenä keinona tähän ovat luovat, oppijoita osallistavat menetelmät. Konepajan lukiossa ja aikuislukiossa on toteutettu toiveikkaita tarinoita näyttämölle tuova Lintujen matka -esitys. Helsingin kielilukiossa oppimisen esteitä puretaan luovan kirjoittamisen avulla.
Lintujen matka antaa tilaa toivolle ja omille tarinoille
Keväällä 2026 nähtävä Lintujen matka -esitys yhdistää draamaa, musiikkia ja monikielistä tarinankerrontaa. Konepajan aikuislukion suomi toisena kielenä -opiskelijat tulkitsevat suomalaisesta ja kansainvälisestä tarinaperinteestä nousevia lintutarinoita ja peilaavat niiden kautta myös omia kokemuksiaan.
Esitys sai alkunsa opettaja Elina Kanto-Niskasen toiveesta tuoda teatterityö osaksi äskettäin maahan muuttaneiden nuorten suomen kielen opetusta:
– Ajattelin, että voisimme käyttää eri puolilta maailmaa tulevia tarinoita ja samalla tutustua suomalaisiin kertomuksiin, hän kertoo.
Työparina esityksen toteuttamisessa hänellä on ollut Essi Ikonen, opettajakollega Konepajan aikuislukiosta. Tutkijataustaisen Ikosen johdolla projektista työstetään myös akateemista tutkimusta:
– Tiedämme tutkimuksesta, että vähemmistöihin kuuluvat ja haavoittuvaisessa asemassa olevat nuoret kokevat erityisen suuria paineita tulevaisuuden suhteen. On tärkeää saada heidän äänensä esille toivon pedagogiikan kehittämisessä, hän kertoo.
Projektissa opiskelijat ovat kirjoittaneet omia tekstejään, harjoitelleet näyttämöilmaisua ja rakentaneet yhdessä esitystä. Työskentelyn keskiössä on ollut toivo.
– Kun esimerkiksi Kalevalan sotkan muna särkyy, olemme pohtineet, mitä omassa elämässä on mennyt rikki ja mitkä asiat kannattelevat eteenpäin, Kanto-Niskanen sanoo.
Opiskelijoille projekti on ollut yhtä aikaa jännittävä ja innostava kokemus.
– Harjoittelu on ollut hauskaa ja nauramme paljon yhdessä, vaikka uudet sanat ovat joskus vaikeita. Lähtisin uudestaankin mukaan tällaiseen projektiin, kertoo opiskelija Saumya Rani.
Myös Marlyse Koumolou kuvaa yhdessä tekemistä tärkeäksi.
– Suomen kieli on vaikeaa, mutta yhdessäolo on ollut kivaa, hän sanoo.
Kanto-Niskasen mukaan tarinat ja draama voivat auttaa nuoria hahmottamaan itseään ja ympäröivää maailmaa uudella tavalla.
– Tarinoissa on valtavasti voimaa. Niiden kautta voi käsitellä asioita, joista muuten olisi vaikea puhua. Samalla voi oppia katsomaan maailmaa uudella tavalla.
Luova kirjoittaminen avaa oppimisen lukkoja
Helsingin kielilukiossa äidinkielen ja suomi toisena kielenä -opettaja Paula Halme on kehittänyt luovan kirjoittamisen kurssin, joka purkaa oppimisen esteitä ja vahvistaa opiskelijoiden hyvinvointia.
Kurssilla opiskelijat kirjoittavat erilaisista elämän kysymyksistä, peloista, toiveista ja omista kokemuksistaan:
– Tarkoitus ei ole mitata kielellistä osaamista vaan päästä luovan kirjoittamisen tilaan, Halme kertoo.
Tehtävät pohjautuvat tarinoihin, keskusteluihin ja pohdintakysymyksiin, joiden laatimisessa Halme on hyödyntänyt kirjallisuusterapiaohjaajan osaamistaan. Opiskelija voi esimerkiksi kirjoittaa kirjeen tulevaisuuden itselleen tai pohtia, mitä pelkää ja mitä toivoo.
Toivon pedagogiikassa keskeinen ajatus on, että toivoa tukee oppijoiden oman toimijuuden vahvistaminen. Halmeen mukaansa kirjoittaminen voi auttaa tunnistamaan opiskelua kuormittavia tunteita ja avaamaan lukkoja, jotka vaikeuttavat oppimista.
– Kun asioita saa paperille, olo usein helpottuu. Samalla voi syntyä kokemus siitä, että kyllä minä selviän ja pystyn etenemään, Halme kuvaa.
Mitä on toivon pedagogiikka?
Toivon pedagogiikka on Helsingin kaupungin lukiokoulutuksen ja opiskeluhuollon tutkimusperustainen malli, joka tukee oppijoiden hyvinvointia ja oppimista rakentamalla hyvää arkea ja luottamusta tulevaisuuteen. Vaikka keskiössä ovat lapset ja nuoret, syntyy hyvinvointia koko koulu- ja oppilaitosyhteisölle.
Toivon pedagogiikan tavoitteena on juurruttaa lasten ja nuorten toivoa vahvistavat ja tutkimusperustaiset toimintatavat osaksi koulujen ja oppilaitosten arkea ja käytänteitä. Merkittävä muutos syntyy silloin, kun asioita tehdään systemaattisesti, säännöllisesti ja seuraten.
Toivon pedagogiikan ovat luoneet Helsinkiin lukiokoulutuksen päällikkö Tarja Aro-Kuuskoski ja opiskeluhuollon päällikkö Riina Ståhlberg.
Vahvistamme lukiokoulutuksessa toivon pedagogiikan myötä yhteisöllistä kulttuuria, jossa jokainen kokee itsensä arvostetuksi ja merkitykselliseksi osaksi opiskeluyhteisöä. Työ on yksi Helsingin kaupungin tavoitteista UNICEFin Lapsiystävällinen kunta -kehittämistyössä.
Lue lisää toivon pedagogiikasta: Toivon pedagogiikka | Helsingin kaupunki