Koulun sosiaalinen ympäristö kytkeytyy vahvasti helsinkiläisnuorten hyvinvointiin

Helsinkiläisnuorista vajaa puolet voi erinomaisesti, kun taas lähes joka viidennen hyvinvointia voi luonnehtia heikoksi. Kaupunginkanslian tuoreen tutkimuksen mukaan nuorten hyvinvointierot kytkeytyvät erityisesti koulujen sosiaaliseen ympäristöön. Kouluissa, joissa oppilaat kokevat vahvaa kuulumisen tunnetta, osallisuutta ja hyvää vuorovaikutuksen laatua, erinomaisen hyvinvoinnin todennäköisyys on selvästi suurempi ja heikon hyvinvoinnin todennäköisyys pienempi.
Infograafissa kuvattu, kuinkja koulun sosiaalinen koheesio on yhteydessä nuorten hyvinvointieroihin

Naapuruston ja koulun sosiaalisen ympäristön yhteyttä helsinkiläisnuorten hyvinvointiin selvitettiin tuoreessa tutkimuksessa. Tutkimustulosten mukaan erityisesti koulun sosiaalinen koheesio, joka tarkoittaa oppilaiden yhteen kuulumisen tunteen, osallistumismahdollisuuksien sekä vuorovaikutussuhteiden laatua, on yhteydessä nuorten hyvinvointiin. Heikon tai keskinkertaisen koheesion kouluissa on suurempi riski heikolle tai vaihtelevalle hyvinvoinnille kuin vahvan sosiaalisen koheesion kouluissa.

Lähes joka viidennellä nuorella on monenlaisia hyvinvoinnin haasteita

Tutkimuksessa tunnistettiin myös, että 18 prosentille nuorista kasautui monenlaista fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen koetun hyvinvoinnin haasteita. Heidän hyvinvointiaan voidaan luonnehtia heikoksi.

Noin puolet nuorista (49 %) voi sen sijaan erinomaisesti eli heillä ei esiintynyt minkään tyyppistä oireilua. Loput sijoittuivat ryhmiin, joissa hyvinvointi oli keskinkertaista tai vaihtelevaa ja joissa esiintyi jonkin verran erilaisia hyvinvoinnin haasteita.

Sosiaalinen ympäristö on yhteydessä nuorten hyvinvointieroihin

Koulu on nuorten arjessa keskeinen hyvinvointia muovaava ympäristö. Koulun sosiaalisen koheesion merkitystä voidaan havainnollistaa sillä, että jos kaikki nuoret kävisivät vahvan sosiaalisen koheesion koulua, erinomaisen hyvinvoinnin ennustettu todennäköisyys kasvaisi 53 prosenttiin ja puolestaan heikon hyvinvoinnin osuus laskisi 14 prosenttiin. Jos taas kaikki nuoret kävisivät heikon sosiaalisen koheesion koulua, vain 46 prosentilla olisi erinomainen ja jopa 20 prosentilla heikko hyvinvointi.

Myös naapuruston sosiaalinen ympäristö oli yhteydessä nuorten hyvinvointiin. Sen merkitys kuitenkin heikkeni, kun tarkastelussa otettiin samanaikaisesti huomioon koulun sosiaalinen ympäristö.

Kaupungin palveluilla keskeinen rooli

Tutkimuksen mukaan nuorten hyvinvointia voidaan edistää vahvistamalla kuulumisen tunnetta, lisäämällä osallisuutta sekä tukemalla sosiaalisia ja tunne-elämän taitoja kouluissa ja muissa nuorten arkiympäristöissä.

– Tutkimustulokset korostavat, että nuorten hyvinvointia ei vahvisteta pelkästään yksilöön kohdistuvilla toimilla, vaan se rakentuu osana lähiyhteisöjen arkea, jossa kuuluminen, vuorovaikutus ja ilmapiiri ovat keskeisiä. Näitä taitoja voidaan vahvistaa myös koulun ulkopuolella muissa lähiyhteisöissä, kuten nuorisotyössä ja harrastustoiminnassa, mikä korostaa kunnan eri palvelujen ja muiden nuorten arjessa toimivien tahojen yhteistä roolia nuorten hyvinvointia edistävien arkiympäristöjen rakentamisessa, toteaa erikoistutkija Suvi Määttä Helsingin kaupunginkansliasta.

Tutkimus perustuu Helsingissä asuvien 8. ja 9. luokan sekä toisen asteen opiskelijoiden vastauksiin Kouluterveyskyselyssä vuonna 2023. Tulokset on julkaistu kansainvälisessä tiedejulkaisussa tänä keväänä, ja nyt julkaistava puheenvuoro kokoaa keskeiset havainnot suomeksi.

Lisää aiheesta