Helsingin tavoitteena säästää 36 000 yksiön vuosikulutuksen verran energiaa

Helsingin kaupunki jatkaa määrätietoista energiatehokkuustyötään liittymällä julkisen alan energiatehokkuussopimukseen vuosille 2026–2035. Myös useat kaupungin omistamat yhtiöt liittyvät oman alansa energiatehokkuussopimuksiin.
Ilmakuva päiväkoti Yliskylästä, jonka katolla on aurinkopaneelit.
Helsingin kaupunki asennuttaa aurinkopaneelit käytännössä jokaiseen omistamaansa uuteen palvelurakennukseen. Kuvassa päiväkoti Yliskylä. Kuva: Lauri Rotko

Uusi julkisen alan energiatehokkuussopimus on kymmenen vuoden vapaaehtoinen sopimus, joka ohjaa kuntia tehostamaan energiankäyttöään. Helsingin kaupunki allekirjoittaa uuden sopimuksen 9. lokakuuta.

– Tähtäimenä on tehostaa energiankäyttöä jatkuvasti ja pitkäjänteisesti. Ensin on varmistettava, että energiankäyttö on tarpeenmukaista. Sen jälkeen tarvittava energia tuotetaan ja hankitaan mahdollisuuksien mukaan uusiutuvana. Helsingin kaupungin energiansäästötavoite on lähes 90 gigawattituntia seuraavalle kymmenelle vuodelle, mikä vastaa 36 000 kerrostaloyksiön vuosittaista energiankulutusta. Tämän lisäksi osa tytäryhtiöistä liittyy omaan sopimukseen omilla tavoitteillaan, sanoo johtava energia-asiantuntija Veera Sevander.

Taustalla vaikuttaa EU:n energiatehokkuusdirektiivi

Euroopan unionin energiatehokkuusdirektiivi velvoittaa jokaisen jäsenvaltion tehostamaan energiankäyttöään. Jotta tavoitteisiin päästäisiin, Suomen valtio ja sen toimialat ovat yhdessä valinneet vapaaehtoiset energiatehokkuussopimukset keinoksi täyttää EU:n vaateet. Käytännössä sopimukset ohjaavat julkista alaa, kiinteistöalaa, energia- ja palvelualaa sekä teollisuutta tehokkaampaan energian käyttöön.

Vapaaehtoisen energiatehokkuussopimusjärjestelmän tärkein etu Helsingin kaupungille on vapaus valita kaupungin omista lähtökohdista tehokkaimmat ja taloudellisesti kannattavimmat keinot energiatehokkuuden edistämiseen. Tyypillisesti energiatehokkuusinvestointi maksaa itsensä takaisin reilusti alle 10 vuodessa. Valtio myöntää sopimukseen liittyneille esimerkiksi korkeampaa valtiontukea energiatehokkuutta edistäviin investointeihin, kunhan tietyt edellytykset täyttyvät.

Vuonna 2026 käynnistyvä kymmenenvuotinen sopimuskausi on järjestyksessään jo neljäs. Helsingin kaupunki on ollut mukana sopimustoiminnan alusta lähtien.

Sopimuskaudella 2017–2025 kaupunki on saavuttanut merkittävimmät energiansäästöt investoimalla aurinkosähköön sekä modernisoimalla valaistusta led-valoiksi palvelurakennuksissa, kaduilla ja puistoissa. Tavoitteena on 117 gigawattitunnin energiansäästö, mikä on myös toteutumassa.

Uudella kaudella kaupunki jatkaa vanhojen toimenpiteiden parissa sekä kehittää tapoja tehdä perusparannukset ja uudisrakennukset kansallista määräystasoa tehokkaammin. Tavoitteena on yhä pienempi rakennuksen energiatehokkuuden vertailuluku eli E-luku. Helsingin kaupunki on sitoutunut myös kiinteistöjensä hiilineutraaliin energiankäyttöön vuoteen 2030 mennessä.

Iso joukko Helsingin toimijoita mukana energiantehokkuussopimuksissa

Emo-Helsingin lisäksi useat Helsingin kaupungin toimijat ovat liittymässä oman alansa energiatehokkuussopimuksiin.

Kaupunki ja sen energiankulutukseltaan merkittävät tytäryhteisöt liittyvät julkisen alan energiatehokkuussopimus JETSiin. Helsingin kaupungin asunnot Oy, Helsingin kaupungin asumisoikeus Oy sekä Kiinteistö Oy Auroranlinna liittyvät kiinteistöalan energiatehokkuussopimukseen. Lisäksi Helen Oy ja Helsingin Satama Oy valmistelevat parhaillaan liittymistä elinkeinoelämän energiatehokkuussopimukseen.

– Helsinki tytäryhtiöineen on todella iso energiankuluttaja. Sopimusten ja erilaisten energiankäyttöä tehostavien toimenpiteiden avulla osoitamme EU:lle, että meillä on tarpeeksi pohjaa päästäksemme EU:n asettamiin tavoitteisiin, Veera Sevander sanoo.

Valtakunnallista Energiansäästöviikkoa vietetään tänä vuonna 6.–12. lokakuuta.

Suosituksia sinulle

Suosittelut luodaan automaattisesti sisältöjen perusteella.