Vaikka helsinkiläiset elävät alueesta riippumatta keskimäärin pitempään kuin koskaan aikaisemmin, Helsingin alueelliset elinajanodote-erot ovat yhä varsin suuria. Esimerkiksi Eteläisessä suurpiirissä asuvilla 30-vuotiailla miehillä on edessään keskimäärin lähes kuusi vuotta pitempi elinkaari kuin samanikäisillä miehillä Keskisessä suurpiirissä. Elinajanodotteen alue-eroja ei ole myöskään saatu kaventumaan, toisin kuin Espoossa ja Vantaalla on miesten kohdalla tapahtunut.
Naisten ja miesten elinajanodotteeseen vaikuttavat osin eri syyt
Helsingissä alueelliset erot elinajanodotteessa ovat kasvaneet niin naisten kuin miestenkin keskuudessa. Miehillä erot kahta ääripäätä edustavan suurpiirin välillä näyttäisivät selittyvän pääasiassa verenkiertoelinten sairauksilla sekä ulkoisilla syillä, joita ovat muun muassa alkoholiperäiset taudit, tapaturmat ja väkivalta.
Varsinkin naisten alueellisia kuolleisuuseroja määrittää verenkiertoelinten sairauksien ohella hyvin monimuotoinen kuolemansyiden joukko. Tähän ryhmään kuuluvat muun muassa naisilla yleiset dementia ja Alzheimerin tauti. Ei kuitenkaan voida arvioida, missä määrin nämä yksittäiset sairaudet selittävät havaittuja alueellisia eroja osana laajempaa kuolemansyyryhmää. Alueellisten elinajanodote-erojen tulkintaa voisi laitoshoitopainotteisten dementian ja Alzheimerin osalta vaikeuttaa se, että laitoshoidossa tapahtuneet kuolemat kirjautuvat laitoksen sijaintipaikkaan.
Mistä Keskisen suurpiirin pysyvästi heikko tilanne johtuu?
Keskinen suurpiiri erottuu sekä miehillä että naisilla selvästi muuta Helsinkiä matalamman elinajanodotteen alueena. Sosiaaliset ongelmat seurasivat Keskistä suurpiiriä vielä pitkään sen jälkeen, kun sen entiset työläisalueet alkoivat vähitellen keskiluokkaistua. Nykyään kyse on keskimäärin varsin hyvin pärjäävien kaupunkilaisten asuinalueista, jossa kuitenkin myös sosioekonominen huono-osaisuus on selkeästi läsnä.
Elinajanodotteen hitaampi kasvu alueella kertoo siitä, että huonommin voivan väestönosan haavoittuva asema on voinut entisestään pahentua suhteessa väestön valtavirtaan. On mahdollista, että ympäröivä sosiaalinen todellisuus näyttäytyy heille aiempaa etäisempänä ja vaikeammin saavutettavana.
Varsinkin Kallio ja Alppiharju tunnetaan lisäksi vilkkaan yöelämän ja anniskeluravintoloiden värittäminä kaupunginosina. Jos sosiaalinen vuorovaikutus rakentuu paljolti alkoholin ympärille, vaikutukset voivat näkyä alueen elinajanodotteessakin.
Tiedot käyvät ilmi kaupunginkanslian julkaisemasta tutkimusartikkelista, joka perustuu Joona Hytin Helsingin yliopistossa laatimaan maisterintutkielmaan. Tarkastelu on tehty viisivuotiskausittain ja kattaa ajanjakson 1991–2020.