HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

Asia

Sivu

KAUPUNGINJOHTAJA

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

Vuosaaren satama-projektin tilanneraportti

Yksikönjohtaja Esko Hevosojan siirtyminen osa-aikaeläkkeelle ja siihen liittyvät tehtäväjärjestelyt

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

Lausunto Uudenmaan ympäristökeskukselle Turun Korjaustelakka Oy:n ympäristölupahakemuksesta

Vuosaaren Rastilannevan luonnonsuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelman lähettäminen Uudenmaan ympäristökeskuksen vahvistettavaksi

Niskalan arboretumin luonnonsuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelman lähettäminen Uudenmaan ympäristökeskukselle vahvistettavaksi

Ruutinkosken luonnonsuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelman lähettäminen Uudenmaan ympäristökeskukselle vahvistettavaksi

Pitkäkosken rinnelehtojen luonnonsuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelman lähettäminen Uudenmaan ympäristökeskukselle vahvistettavaksi

Haltialan aarnialueen luonnonsuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelman lähettäminen Uudenmaan ympäristökeskukselle vahvistettavaksi

Viran ja viranhaltijan siirtäminen ympäristökeskuksesta MetropoliLab-liikelaitokseen

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

Uuden jäsenen valitseminen Terve ja turvallinen kaupunki -neuvottelukuntaan

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

Valtuutettu Hannele Luukkaisen toivomusponsi: Maunulan keskustan kirjaston ja työväenopiston tilojen suunnitelu ja toteutus

Mi Casita ry:n opetuksen järjestämislupahakemus

Tietokeskuksen tietohuoltopäällikön viran täyttäminen

Vapaarahoitteisten palvelussuhdeasuntojen vuokranmääräytymisjärjestelmän muuttaminen

Eräiden virkojen lakkauttaminen

Terveyskeskuslääkärien korotettuja käynti- ja toimenpidepalkkioita koskeva paikallinen sopimus

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

Pasilan ja Oulunkylän eräiden alueiden (mm. Pohjois-Pasilan ratapihan alueet ja Maaliikennekeskuksen alue) rakennuskiellon pidentäminen (nro 11729)

Suurmetsän tontin 41272/5 asemakaavan muuttaminen (nro 11709)

Vartiokylän tontin 45271/7 asemakaavan muuttaminen (nro 11715)

Vuosaaren kortteleiden nro 54143 ja 54144 ym. alueiden (Kurkimoision alule) asemakaavan muuttaminen (nro 11696)

Toimistokorttelin varaaminen Ruskeasuolta

Pitäjänmäen toimitilatontin varaaminen Teknos Oy:lle

Ennakkolausunto kaupungin etuosto-oikeuden käyttämättä jättämisestä ja päätösvallan siirto rajatusti viranhaltijalle etuostoasioissa

Kiviconstruction Oy:n poikkeamishakemus

Kirkkonummella osoitteessa Heikkiläntori 2 sijaitsevien kiinteistöjen siirtäminen sosiaalivirastolta Kiinteistö Oy Auroranlinnalle

Vasemmistoliiton valtuustoryhmän kaupunginhallitukselle osoitettu kirje rakennushankkeiden hinta-arvioista ja toteutuneista kustannuksista

Lausunto Uudenmaan ympäristökeskukselle Lohja Rudus Oy Ab:n poikkeamishakemuksesta

Kiinteistö Oy Helsingin Lautatarhankatu 2 C:n poikkeamishakemus

Oy Helsingin Asuntohankinta Ab:n syysyhtiökokous

Vuotekno Oy:n osakkeiden myyminen

101

YKSIKÖNJOHTAJA ESKO HEVOSOJAN SIIRTYMINEN OSA-AIKAELÄKKEELLE JA SIIHEN LIITTYVÄT TEHTÄVÄJÄRJESTELYT

Khs 2007-2572

Tekninen lautakunta esittää (27.11.2007) seuraavaa:

Yksikönjohtaja Esko Hevonoja (s. 20.3.1947) on hakenut 1.2.2008 lukien Kuntien eläkevakuutukselta osa-aikaeläkettä.

Kaupunginhallitus päätti 16.11.1998, § 1574, että viraston tai laitoksen päällikön, osastotasoisen yksikön päällikön, kaupunginsihteerin sekä vastaavassa asemassa olevan keskushallinnon viranhaltijan osa-aikaeläkkeelle siirtymiseen liittyvistä tehtäväjärjestelyistä päättää kaupunginhallitus riippumatta siitä, mikä toimielin kyseisen henkilön on kaupungin palvelukseen ottanut.

Kaupunginhallitus perustaa osa-aikaeläkkeelle siirtyvälle uuden viran, johon hänet otetaan virkaa haettavaksi julistamatta. Kaupungin-

hallituksen luvalla osa-aikaeläkkeelle siirtyvän johtavan viranhaltijan kanssa voidaan vastaavasti sopia työsopimussuhteeseen siirtymisestä.

Tämän jälkeen virkaan ottava viranomainen myöntää osa-aikaeläk-

keelle siirtyvälle johtavalla viranhaltijalle pyynnöstä eron tämän omasta virasta.

Osa-aikaiset tehtäväjärjestelyt ovat voimassa siihen saakka, kun ao. johtava viranhaltija siirtyy vanhuuseläkkeelle tai muulle kokoaikaiselle eläkkeelle.

Kaupunginhallitus päätti 5.8.2002, § 1007, osa-aikajärjestelyistä Helsingin kaupungilla mm. seuraavaa.

Jos osa-aikaeläkkeelle siirtyvä on toiminut viraston tai laitoksen päällikkönä, osastotasoisen yksikön päällikkönä tai vastaavassa asemassa, muussa esimiesasemassa taikka muussa viraston tai laitoksen toiminnan kannalta avaintehtävässä, hän ei voi jatkaa entisessä tehtävässään, vaan hänelle järjestetään koulutustaan ja kokemustaan vastaavaa projekti- tai muuta työtä.

Osa-aikatyöhön siirtyvän palkkausperusteet ja tehtävänimike määräytyvät uuden osa-aikatyön perusteella.

Osa-aikaeläkkeelle jäävä siirtyy pääsääntöisesti työsuhteeseen, virkasuhde tulee kysymykseen vain siinä tapauksessa, että tehtäviin kuuluu julkisen vallan käyttöä.

Palvelut -yksikön johtaja Esko Hevonoja on pyytänyt (19.11.2007) eroa virastaan 1.2.2008 lukien ehdolla, että hänelle myönnetään osa-aikaeläke ja että osa-aikaeläkkeen edellyttämät tehtäväjärjestelyt toteutuvat suunnitellulla tavalla.

Tarkoituksena on, että Hevonoja osa-aikaeläkkeellä ollessaan työskentelee 60 % nykyisestä työajastaan vaativissa asiantuntija-

tehtävissä työsuhteessa Helsingin Veden riskienhallintapäällikkönä.

Tehtäväkokonaisuus on uusi, riskienhallinnan kehittämiseen liittyvä projektiluontoinen tehtävä, joka edellyttää monipuolista Helsingin Veden toimialaan liittyvää kokemusta. Riskienhallintapäällikkö kokoaa Helsingin Veden riskienhallinnan ohjeistukset ja laatii tilannekatsauksen. Hän analysoi riskienhallinnan tason ja riittävyyden sekä valmistelee suositukset riskienhallinnan edelleen kehittämiseksi. Riskienhallintapäällikkö vastaa Helsingin Veden kokonaisvaltaisen riskienhallinnan koordinoinnista, huolehtii siitä, että laitoksen toiminnassa taloudelliset, tuotannolliset ja toiminnalliset riskit sekä turvallisuus- ja vahinkoriskit arvioidaan ja hallitaan laitoksen strategioiden mukaisesti. Hän vastaa laitoksen riskienhallintaryhmän toiminnasta sekä osallistuu keskushallinnon riskien

hallinnan koordinointiryhmän työskentelyyn.

Hevonojan tehtäväkohtainen palkka määräytyy uuden tehtävän vaativuuden perusteella.

Edellä mainitun perusteella kaupunginhallitukselle tulisi esittää, että Helsingin Vesi oikeutetaan palkkaamaan Esko Hevonoja 1.2.2008 alkaen riskienhallintapäällikön työsuhteiseen tehtävään.

Lautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus oikeuttaisi Helsingin Veden ottamaan osa-aikaeläkkeelle jäävän Esko Hevonojan 1.2.2008 lukien työsuhteiseen riskienhallintapäällikön tehtävään tehtävää haettavaksi julistamatta ja että Hevonojan tehtäväkohtainen palkka määräytyy tehtävän vaativuuden perusteella ja on samassa suhteessa alempi kuin hänen työaikansa on täydestä säännöllisestä työajasta.

Edelleen lautakunta päätti myöntää Palvelut -yksikön johtaja Esko Hevonojalle eron yksikönjohtajan virasta 1.2.2008 lukien ehdolla, että Hevonojalle on myönnetty tätä ennen osa-aikaeläke ja että edellä mainitut tehtäväjärjestelyt on toteutettu suunnitellulla tavalla.

Kj toteaa, että kaupunginhallitus päätti 5.8.2002 (§ 1007), että viraston tai laitoksen päällikön, osastotasoisen yksikön päällikön, kaupunginsihteerin tai vastaavassa asemassa olevan keskushallinnon viranhaltijan osa-aikaeläkkeelle siirtymistä koskevista tehtäväjärjestelyistä päättää kaupunginhallitus.

Henkilöstökeskus ilmoittaa lausuntonaan (23.11.2007), ettei sillä ole huomauttamista teknisen lautakunnan esitykseen.

KJ Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa Helsingin Veden ottamaan osa-aikaeläkkeelle jäävän yksikönjohtaja Esko Hevonojan 1.2.2008 lukien työsuhteiseen riskienhallintapäällikön tehtävään tehtävää haettavaksi julistamatta ja että Hevonojan tehtäväkohtainen palkka määräytyy tehtävän vaativuuden perusteella ja on samassa suhteessa alempi kuin hänen työaikansa on täydestä säännöllisestä työajasta.

Pöytäkirjanote Helsingin Vedelle ja Esko Hevonojalle.

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 310 36135

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE TURUN KORJAUSTELAKKA OY:N YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSESTA

Khs 2007-2154

Uudenmaan ympäristökeskus on (2.10.2007) varannut Helsingin kaupunginhallitukselle tilaisuuden antaa lausunto Turun Korjaustelakka Oy:n lupahakemuksesta. Lausunto tulisi antaa 9.11.2007 mennessä.

Ryj toteaa, että lausunnon antamiselle on myönnetty lisäaikaa 7.12.2007 saakka.

Turun Korjaustelakka Oy on hakenut ympäristölupaa korjaustelakkatoiminnan aloittamiseksi Suomenlinnan kuivatelakan ulkoaltaassa. Telakalla on tarkoitus huoltaa noin 10-20 enintään pientonnistoon kuuluvaa alusta vuodessa. Toimintaa harjoitetaan ympäri vuoden, mutta varsinainen sesonkiaika on keväällä ja syksyllä. Melua aiheuttava työ suoritetaan arkipäivisin kello 8-16.

Ympäristölautakunta toteaa (6.11.2007) mm. seuraavaa:

Toiminnan sijaintipaikka ja sen ympäristö

Korjaustelakka sijaitsee Suomenlinnan kuivatelakan ulkoaltaassa (kooltaan 120x21x5 m). Sisempi telakka-allas on Viaporin Telakka ry:n käytössä. Alueella on harjoitettu telakkatoimintaa lähes 250 vuotta. Turun Korjaustelakka Oy:n hakemuksessa esitetyn toiminnan kaltaista laivankorjaustoimintaa on harjoitettu ulkoaltaassa aikaisemminkin. Näillä toiminnoilla ei ole ollut ympäristölupaa.

Lähin häiriintyvä kohde on korjaustelakan läheisyydessä sijaitseva lähimmillään noin 50 metrin päässä oleva asuinrakennus. Muu lähiympäristö on telakka- ja merialuetta. Alueella on lisäksi vierasvenesatama, joka tarjoaa kesäaikaan myös kahvila- ja ravintolapalveluja.

Helsingin kaupungin ympäristökeskus on tutkinut telakoiden ja venesatamien edustojen TBT- ja raskasmetallipitoisuuksia vuonna 2004. Suomenlinnan telakan edustan pohjasedimentit ovat joissakin tutkimuspisteissä raskasmetallien osalta ympäristöministeriön laatukriteerien mukaan voimakkaasti pilaantuneita (yli tason 2). Myös TBT-pitoisuudet ovat koholla kaikissa tutkimuspisteissä.

Telakka-alueen maaperä on pitkään jatkuneen toiminnan vuoksi monin paikoin selvästi raskasmetalleilla pilaantunutta.

Telakan toiminnan kuvaus

Turun Korjaustelakka on perustettu vuonna 1989. Suomenlinnan korjaustelakalla yrityksellä on tarkoitus harjoittaa laivankorjaustoimintaa, johon kuuluu mm. seuraavia töitä:

- alusten vedenalaisten osien tarkastukset ja rungon syöpymien tarkastukset

- runkotankkien koeponnistukset ja rungon paksuusmittaukset

- erilaiset peräsimiin ja potkureihin liittyvät tarkastukset

- öljyvuotojen tarkastukset

- rungon suoja-anodien ja merenkulkulaitteiden antureiden tarkistukset

- pohja- ja laiteventtiilien kunnon tarkastukset ja korjaukset

- jäähdytys- ja palovesiputkistojen kunnon tarkastukset ja korjaukset

- jäte- ja pilssivesilaitteistojen tarkastukset

Lisäksi tehdään tarpeen mukaan määräaikaishuoltoja, muutos- ja parannustöitä, pintakäsittelytöitä ja vauriokorjauksia.

Mahdollisia ympäristöhaittoja aiheuttavia töitä ovat hiekkapuhallukset, hitsaukset ja maalaukset.

Toiminta tulisi hakemuksen mukaan olemaan pienimuotoista. Telakalla korjattaisiin ja huollettaisiin pääasiassa Helsingin alueella liikennöiviä kooltaan enintään pientonnistoon kuuluvia aluksia. Myös perinnelaivat voivat käyttää ulkoallasta, kun se sopii telakka-aikatauluihin.

Toimintaa on ympäri vuoden, mutta sesonkiajat ovat keväällä ja syksyllä. Pääasiallinen työaika on klo 8-16, mutta tarpeen mukaan töitä voidaan tehdä myös klo 23:een saakka. Melua aiheuttava työ tehdään arkipäivisin klo 8-16.

Telakka-allas on normaalisti tyhjä vedestä. Kun alus tuodaan telakalle, telakointipukit asetetaan altaan pohjalle telakointipiirustusten mukaisesti. Vesi lasketaan altaaseen erillisten venttiilien kautta. Altaan täytyttyä portit avataan ja alus tuodaan altaaseen.

Allas tyhjennetään vedestä, minkä jälkeen voidaan suorittaa tarvittavat vedenalaiset korjaustyöt.

Työn valmistuttua tarvikkeet ja laitteet, puutavara ym. kerätään pois, allas puhdistetaan huolellisesti harjaamalla ennen altaan täyttämistä vedellä.

Telakointeja on vuosittain 10-20. Työtunteja on vuodessa enintään 15 000.

Hiekkapuhallus

Hiekkapuhalluksessa käytetään märkähiekkapuhdistusta, josta ei aiheudu pölyämistä kuten suihkupuhdistuksessa. Puhalluksessa käytetään luonnonhiekkaa noin 20 tonnia vuodessa ja vettä. Puhdistusjäte, joka sisältää hiekkaa, maalia ja ruostetta, laskeutuu altaan pohjalle, josta se kerätään pois.

Maalaus

Erilaisia maaleja käytetään vuodessa noin 10 m³. Kasvillisuudenestomaaleja (antifouling) käytetään noin 300 litraa vuodessa ja liuottimia noin 500 litraa vuodessa. Käytettävistä maaleista päättää pääsääntöisesti työn tilaaja. Maalaus tehdään ruiskulla. Maalauksessa käytetään vain Suomessa hyväksyttyjä maaleja.

Telakkatoiminnan ympäristövaikutukset

Päästöt veteen

Hakemuksen mukaan päästöt veteen ovat vähäisiä, koska altaan pohja puhdistetaan huolellisesti ennen telakoinnin loppumista ja veden johtamista altaaseen. Altaasta ulos pumpattava vesi sisältää kuitenkin jonkin verran kiintoainetta.

Päästöt ilmaan

Päästöjä ilmaan aiheutuu maalien ohisumutuksesta ja liuottimien haihtumisesta. Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöksi arvioidaan noin 130 kiloa vuodessa. Määrä on arvioitu Naantalin korjaustelakan liikevaihdon ja päästöjen perusteella. Naantalin telakan päästöiksi on vuonna 2006 saatu noin 13,5 tonnia. Suomenlinnan korjaustelakan liikevaihdoksi arvioidaan hakemuksessa noin 1 % Naantalin telakan liikevaihdosta.

Muut päästöt

Telakalla suoritettavissa töissä käytetään erilaisia koneita ja laitteita, joista aiheutuu melupäästöjä. Hakemuksen mukaan melua aiheutuu pääasiassa paineilmakompressorin käytöstä ja märkähiekkapuhalluksesta. Melun leviämistä vähentää se, että työ tehdään altaassa ja altaan seinät estävät melun leviämistä. Lähin kohde, jolle melusta voi aiheutua haittaa, on asuinkäytössä oleva rakennus noin 50 metrin päässä telakka-altaan pohjoiskulmasta. Hakemuksessa ei ole arvioitu melun leviämistä kohteen ympäristössä.

Ympäristön asukkaat eivät ole valittaneet ulkoaltaan aiemmasta vastaavasta toiminnasta ympäristökeskukselle.

Jätteet ja jätehuolto

Syntyvien jätteiden määrät vaihtelevat huomattavasti sen mukaan millaisesta korjaustoiminnasta on kyse. Jätteitä muodostuu seuraavasti.

Jäte	Määrä vuodessa	Käsittely/hyödyntäminen
Hiekkapuhdistusjäte	20 tn	Kaatopaikka
Metalliromu	3-5 tn	Kuusakoski Oy
Polttoaine- ja öljyjätteet	0,1 tn	Lassila&Tikanoja Oy
Maalijäte	0,1 tn	Lassila&Tikanoja Oy
Sekajäte	6 tn	Kaatopaikka

Mahdolliset öljyiset vedet toimitetaan hakemuksen mukaan Hans Langh Pesupalveluun tai vastaavalle paikalliselle toimijalle.

Kemikaalien ja tarvikkeiden varastointi

Maaleja varastoidaan työkohtaisesti 200-500 litraa ja liuottimia noin 25 litraa kerrallaan. Varastointi tapahtuu huollettavilla laivoilla. Lisäksi varastoidaan hiekkaa 200 kiloa, terästä ja suojasinkkejä.

Ympäristölautakunnan lausunto

Ympäristölautakunta puoltaa hakemuksen hyväksymistä. Hakemuksen käsittelyssä tulee hakemuksessa esitetyn lisäksi ottaa huomioon seuraavat seikat.

Vesiympäristölle vaarallisten aineiden päästöjen pitämiseksi mahdollisimman pieninä telakka-altaan pohja on puhdistettava kunkin telakoinnin jälkeen mahdollisimman huolellisesti sekä puhdistusjätteestä, että muista jätteistä ennen veden päästämistä altaaseen.

Toiminnanharjoittajan on selvitettävä telakoinnin jälkeen altaasta mereen pumpattavan veden laatu ainakin kertaluontoisesti pilaantumisen arvioimiseksi. Selvitys on tehtävä sellaisen telakoinnin jälkeen, kun alusta on märkähiekkapuhallettu. Mikäli ympäristön pilaantuminen osoittautuu merkittäväksi, on varauduttava antamaan tarvittavat määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi.

Öljyisen veden pääseminen mereen on estettävä.

Puhallusjätteen kaatopaikkakelpoisuus on arvioitava kertaluontoisesti.

Liuotinpäästöjen määrä on arvioitava vuosittain.

Telakkatoiminnassa syntyvät ongelmajätteet ja puhallushiekka on toimitettava säännöllisesti käsittelyyn. Jätteet, sekä toiminnassa käytettävät maalit ja kemikaalit on varastoitava siten, etteivät ne pääse onnettomuustapauksessa mereen.

Poikkeuksellisista tilanteista on raportoitava myös Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle.

Ympäristölautakunta katsoo, että toiminta voidaan aloittaa lupapäätöstä noudattaen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Vastaavaa toimintaa on ollut telakalla aikaisemminkin, eikä siitä ole ollut merkittävää haittaa ympäristölle.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (8.11.2007) mm. seuraavaa:

Helsingin Yleiskaava 2002:ssa (kaupunginvaltuusto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) Suomenlinnan alue on maailmanperintökohde sekä kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävä alue, jota kehitetään alueen arvot ja ominaisuudet säilyttäen.

Suomenlinnan alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Kaupunkisuunnitteluvirastossa parhaillaan valmistelussa olevan asemakaavan yhtenä lähtökohtana on pidetty telakkatoiminnan säilymistä alueella. Telakka on olennainen osa Suomenlinnan historiaa ja autenttisuuden kokeminen on alueen historian ymmärtämisen kannalta tärkeää. Telakan toiminnan järjestelyt tulee toteuttaa siten, että aluetta ei aidata ja vierailijoiden pääsy alueelle on mahdollista jatkossakin.

Telakan välittömässä läheisyydessä on olemassa olevaa asutusta. Ympäristölupaehdoilla tulee varmistaa, että asutukselle ei aiheudu terveys- tai viihtyisyyshaittaa telakan toiminnoista aiheutuvasta melusta, hajusta tai pölystä.

Pelastuslautakunta toteaa (13.11.2007), että mm. seuraavat asiat on otettava huomioon mahdollisen Suomenlinnan kuivatelakalla aloitettavien alusten korjaustoimien aikana. Mainitut tekijät estävät omalta osaltaan onnettomuuksia ja näin ympäristöhaittojen syntymisen tai huomioon otettuina vähentävät yhteisvaikutuksellisesti telakkatoiminnassa mahdollisesti tapahtuvan onnettomuuden ympäristöhaittavaikutuksia.

- Korjaustelakalla suoritetaan ilmoituksen mukaisesti pöly- ja räjähdysvaarillisiksi töiksi luokiteltuja töitä. Näiden johdosta toiminnanharjoittajan tulee huomioida ATEX lainsäädännön edellyttämät suojaustoimet.

- Korjaustoiminnasta syntyvien jätteiden varastoinnissa tulee noudattaa järjestystä. Eri vaarallisuusluokkiin kuuluvat jätteet on eroteltava toisistaan. Jätteiden varastointialue tulee suojata niin, että mahdollinen ilkivalta ja haitanteko estyvät.

- Kuivatelakaksi suunnitellun altaan sulkuporttien tiiveys ei, niiden ikä huomioon ottaen, ole optimaalinen. Sulkuportit päästävät merivettä kuiva-altaaseen. Vuotovesi pumpataan yleensä tyhjennyspumpulla takaisin mereen. Korjausaluksesta mahdollisesti vuotavien ympäristöhaitallisten aineiden (öljy, kemikaali, kuona-aineet) joutuminen mereen välipumppauksen yhteydessä tulee estää. (Vrt. ero ulostelakointiin)

- Kuivatelakalla on tarkoitus korjata myös haverialuksia. Yleisesti ottaen haverialusten käsittelyyn sekä nopeaan korjaustarpeeseen liittyvät herkästi ympäristövahinkojen mahdollisuudet. Haverialusten telakalle siirtämisistä tulee toiminnanharjoittajan luoda sujuva ilmoitusmenettely pelastusviranomaisille.

- Mahdollisen telakka-altaan tulipalon sammutuksesta syntyvä sammutusvesi sisältää ympäristölle haitallisia aineita. Tämän johdosta sammutusveden talteenotosta tulee tehdä suunnitelma.

- Korjaustoiminnassa käytettävien palavien nesteiden, kemikaalien, kaasujen sekä öljyjen varastointi sekä käytön kertamäärät tulee toteuttaa niin että onnettomuuden mahdollisuus on vähäinen ja mahdollinen onnettomuus ei aiheuta ympäristövaaraa. Mm. nestekaasu ilmaa raskaampana kaasuna saattaa aiheuttaa kaasupullon vuotaessa syttymisherkän kaasukertymän altaan pohjalle.

- Toiminnassa tai sen aikana tapahtuvista oleellisista muutoksista tulee ilmoittaa pelastusviranomaiselle.

Koska Suomenlinna kuuluu kokonaisuudessaan kulttuurikohteena UNESCOn maailmanperintölistalle, on turvallisuuden huomioon ottaminen eräs merkittävä tekijä erityissuojeluksessa olevan alueen säilyttämisessä. Pelastusviranomainen tulee omalta osaltaan valvomaan harjoitettavan toiminnan turvallisuustason toteutumista.

Ryj viittaa saatuihin lausuntoihin.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee antaa Uudenmaan ympäristökeskukselle Turun Korjaustelakka Oy:n ympäristölupahakemuksesta seuraavan lausunnon:

Kaupunginhallitus puoltaa Turun Korjaustelakka Oy:n ympäristölupahakemuksen hyväksymistä ehdolla, että ympäristölupaehdoilla varmistetaan, että asutukselle ei aiheudu terveys- tai viihtyisyyshaittaa telakan toiminnoista aiheutuvasta melusta, hajusta tai pölystä. Kaupunginhallitus katsoo, että hakemuksen käsittelyssä tulee hakemuksessa esitetyn lisäksi ottaa huomioon seuraavat seikat:

Öljyisen veden ja korjausaluksesta mahdollisesti vuotavien ympäristöhaitallisten aineiden (öljy, kemikaali, kuona-aineet) joutuminen mereen välipumppauksen yhteydessä tulee estää. Tulipalon sammutuksesta syntyvän sammutusveden talteenotosta tulee tehdä suunnitelma.

Puhallusjätteen kaatopaikkakelpoisuus on arvioitava kertaluontoisesti.

Liuotinpäästöjen määrä on arvioitava vuosittain.

Haverialusten telakalle siirtämisistä tulee toiminnanharjoittajan luoda sujuva ilmoitusmenettely pelastusviranomaisille.

Toiminnassa tai sen aikana tapahtuvista oleellisista muutoksista tulee ilmoittaa pelastusviranomaiselle. Poikkeuksellisista tilanteista on raportoitava myös Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle.

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote ympäristölautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja pelastuslautakunnalle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

VUOSAAREN RASTILANNEVAN LUONNONSUOJELUALUEEN HOITO- JA KÄYTTÖSUUNNITELMAN LÄHETTÄMINEN UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSEN VAHVISTETTAVAKSI

Khs 2006-2503

Ryj toteaa, että luonnonsuojelulain (20.12.1996/1096) 19 §:n mukaan mm. luonnonpuistolle ja muulle luonnonsuojelualueelle voidaan laatia hoito- ja käyttösuunnitelma.

./. Helsingin kaupungin ympäristökeskus on teettänyt Vuosaaressa Ramsinniementien eteläpuolella sijaitsevan Rastilannevan luonnonsuojelualueelle hoito- ja käyttösuunnitelman (Liite 1). Luonnonsuojelualue on rauhoitettu luonnonsuojelulailla 13.12.1995. Rauhoituksen perusteena on paikallisesti arvokkaan Suomenlahden rannikkovyöhykkeen nuorta soistumaa edustavan suon säilyttäminen. Suon keskusta on luontaisesti puutonta nevaa ja laiteet etupäässä kangaskorpea. Suojelualueen pinta-ala on 0,86 hehtaaria.

Ympäröivä rakentaminen on kuivattanut suota, mutta suon kasvillisuus on toistaiseksi säilynyt edustavana. Pienestä pinta-alasta huolimatta suon sisältä aukeaa kaunis suomaisema. Intendentti Arto Kurton Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle kesällä 2006 tekemässä arvokkaiden kasvillisuus- ja kasvistokohteiden päivityksessä todetaan Rastilannevasta mm. seuraavaa:

Suo on Helsingissä ainutlaatuinen mesotrofinen (keskiravinteinen) rämemättäinen ja ruopparimpinen ruohoinen saraneva. Suon huomattava ravinteisuus ilmenee mm. jouhiluikan (runsas), hernesaran ja hentosuolakkeen läsnäolona; kaikille kolmelle kohde on ainoa suokasvupaikka Helsingissä. Suolla kasvavat pyöreälehtikihokin seurassa pikkukihokki ja pitkälehtikihokki ainoalla helsinkiläispaikallaan.

Hoito- ja käyttösuunnitelman tarkoituksena on ennallistaa ympäristön asuntorakentamisesta ja ilmeisesti etenkin Ramsinniementien rakentamisesta kuivumaan päässyttä kasvillisuudeltaan arvokasta suota. Helsingin kaupunginvaltuusto on hyväksynyt lähialueelle täydennysrakentamisen sallivan Ramsinranta II -nimisen asemakaavamuutoksen elokuussa 2005. Uudenmaan ympäristökeskus edellytti asemakaavaehdotuksesta marraskuussa 2004 antamassaan lausunnossa, että kaavamääräyksillä turvataan Rastilannevan luontoarvojen säilyminen. Lisäksi lausunnossa todettiin, että luonnonsuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelman päivitys olisi hyvä tehdä yhtä aikaa kaavoituksen kanssa.

Helsingin kaupunginvaltuusto on 31.8.2005 edellyttänyt Ramsinranta II:n suunnittelussa ja rakentamisessa siitä huolehtimista, että Rastilannevan luonnonsuojelualueen vesitasapaino saatetaan lähemmäksi sitä tilaa, mikä alueella on ollut ennen lähialueiden rakentamista.

Suunniteltuihin toimenpiteisiin kuuluvat mm. katuvesien imeyttäminen suoalueelle sekä suolta lähtevän ojan patoaminen siten, että alueelle palautuu kevät- ja syystulva. Tiiviin hoito- ja käyttösuunnitelman laatimista toimenpiteiden tueksi pidettiin myös tarpeellisena. Alueen rauhoitussäännöksiä ei ole tarpeen muuttaa.

Pato rakennetaan yksityisen maanomistajan (Eläke-Varma) puolelle tämän suostumuksella. Rakennusvirasto on saanut maanomistajalta työluvan. Työ voidaan aloittaa, kun Uudenmaan ympäristökeskus on hyväksynyt hoito- ja käyttösuunnitelman.

Pato pidentää kevät- ja syystulvan sekä rankkasateiden viipymää nevalla. Pato ei aiheuta haittaa alueen ulkopuolella. Lisäksi nevalta poistetaan männyntaimia avosuo-osan maisemalliseksi entistämiseksi ja puiden haihduttavan vaikutuksen estämiseksi.

Suunnitelman on laatinut Ympäristötutkimus Enviro Oy, ja sitä on valmisteltu yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston, rakennusviraston ja kiinteistöviraston geoteknisen osaston, Uudenmaan ympäristökeskuksen sekä alueen katusuunnitelmaa laativan konsultin (Formacad Oy) kanssa.

Lausunnot

Helsingin kaupungin ympäristökeskus pyysi hoitosuunnitelmasta lausunnot kaupunkisuunnitteluvirastolta, rakennusvirastolta ja kiinteistövirastolta.

Kiinteistövirastolla ei ole huomauttamista suunnitelmasta.

Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa hoito- ja käyttösuunnitelmaa ja sen nopeaa toteuttamista ja toteaa mm. seuraavaa:

On arvioitu, että suon läheisyyteen tulee nykyisten suunnitelmien lisäksi asuntoja noin 200–250 hengelle. Asukasmäärän lisäys tulisi ottaa huomioon suojelualueen reittien ja opasteiden kunnostamisessa. Ramsinranta III:n alueen asemakaavan muutosta valmisteltaessa otetaan huomioon Rastilannevan luonnonsuojeluarvojen säilyttäminen sekä hoito- ja käyttösuunnitelmassa esitetyn Rastilannevan laskuojan maapadon vaatima tilavaraus.

Rakennusvirastolla ei ole huomauttamista hoito- ja käyttösuunnitelman sisältöön. Lausunnossaan se pitää suunnitelmaa huolellisesti tehtynä ja sitoutuu siinä esitettyjen toimenpiteiden toteuttamiseen vuosittaisen talousarvioehdotuksensa mukaisesti.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee lähettää esityslistan liitteenä olevan Vuosaaren Rastilannevan hoito- ja käyttösuunnitelman Uudenmaan ympäristökeskukselle vahvistettavaksi.

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote ympäristölautakunnalle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITE

Vuosaaren Rastilannevan hoito- ja käyttösuunnitelma

RUUTINKOSKEN LUONNONSUOJELUALUEEN HOITO- JA KÄYTTÖSUUNNITELMAN LÄHETTÄMINEN UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE VAHVISTETTAVAKSI

Khs 2007-2445

Ryj toteaa, että luonnonsuojelulain (20.12.1996/1096) 19 §:n mukaan mm. luonnonpuistolle ja muulle luonnonsuojelualueelle voidaan laatia hoito- ja käyttösuunnitelma.

./. Ympäristölautakunta hyväksyi kokouksessaan 8.5.2007 päivitetyn Ruutinkosken luonnonsuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelman luonnoksen lähetettäväksi lausunnolle eri hallintokunnille.

Ympäristölautakunta pyysi suunnitelmaluonnoksesta lausunnot kaupunkisuunnittelulautakunnalta, kiinteistölautakunnalta, liikuntalautakunnalta, yleisten töiden lautakunnalta sekä Vantaan kaupungin ympäristökeskukselta. Lausunnot olivat muutamin huomautuksin ja täydennysehdotuksin puoltavia.

Kaupunkisuunnittelulautakunta totesi 30.8.2007 antamassaan lausunnossa, että hoito- ja käyttösuunnitelmassa esitetyt toimenpiteet ovat voimassa olevan asemakaavan ja suunnitteilla olevan Helsinkipuiston suunnitteluperiaatteiden mukaisia ja että seurannan avulla voidaan selvittää, riittävätkö nyt esitetyt toimenpiteet luontoarvojen säilymiselle. Kaupunkisuunnittelulautakunta huomauttaa, että alueen käyttöpaine ja kulutus tulevat kasvamaan, kun Helsingin puoleinen Kuninkaantammen uusi asuntoalue sekä Vantaan puoleiset Tammiston ja Pakkalan asuntoalueet valmistuvat kokonaisuudessaan. Kaupunkisuunnittelulautakunnalla ei ollut huomautettavaa Ruutinkosken luonnonsuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelman luonnoksesta.

Yleisten töiden lautakunta painotti 6.9.2007 antamassaan lausunnossa Ruutinkosken alueen hoidon ja käytön periaatteiden määrittelyn tärkeyttä, jotta niittyjen umpeenkasvuun ja alueen kasvavaan ulkoilukäyttöön voidaan reagoida suunnitelmallisesti. Edelleen yleisten töiden lautakunta esitti, että päivitettyyn hoito- ja käyttösuunnitelmaan lisättäisiin arvio kunnostus- ja hoitotoimenpiteiden vaatimista kustannuksista. Esitetty kustannusarvio on lisätty suunnitelmaan.

Vantaan kaupungin ympäristökeskus esitti lausunnossaan 31.8.2007 lisätietoja alueen eliölajeihin liittyen ja totesi, että joen vastakkaisella Vantaan puolella Ruutinkosken - Krakanojan alue on yleiskaavassa luonnonsuojeluvarauksena ja alueen rauhoittaminen on vireillä.

Kustannukset

Ruutinkosken luonnonsuojelualueen peruskunnostus ja hoito- ja käyttösuunnitelmassa esitettyjen lisärakenteiden toteuttaminen on arvioitu rakennusvirastossa 16.000 euron kulueräksi. Kuluarvioon tulee tarvittaessa lisätä laidunnuksen kustannukset (n.1300 euroa/ vuosi), mikäli laidunnuksen toteuttamiseen päädytään. Ympäristökeskuksen kustannettavaksi tulee asiasisällön suunnittelu ja tuottaminen uusiin alueesta kertoviin opastauluihin.

Ympäristölautakunta toteaa, että hoito- ja käyttösuunnitelmassa ohjataan yleisön kulkua nykyistä paremmin viitoitusta ja opasteita uusimalla. Edelleen on tärkeää, että Ruutinkosken luonnonsuojelualueella jokirannan niittyjen umpeenkasvuun ja vieraiden kasvilajien poistoon puututaan vielä, kun alue ei ole kokonaan pensoittunut. Mikäli laidunnusta ei voida järjestää alueella, tulisi niittotalkoiden mahdollisuutta tutkia esimerkiksi yhteistyössä kansalais- ja asukasjärjestöjen kanssa. Päivitetystä hoito- ja käyttösuunnitelmasta ei aiheudu muutostarpeita luonnonsuojelualueen rauhoitusmääräyksiin.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee lähettää esityslistan liitteenä olevan Ruutinkosken hoito- ja käyttösuunnitelman Uudenmaan ympäristökeskukselle vahvistettavaksi.

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote ympäristölautakunnalle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Ruutinkosken luonnonsuojelualueen hoito- ja käyttösuunnittelma
	Liite 2	Ruutinkosken rauhoituspäätös
	Liite 3	Ruutinkosken kartat

PITKÄKOSKEN RINNELEHTOJEN LUONNONSUOJELUALUEEN HOITO- JA KÄYTTÖSUUNNITELMAN LÄHETTÄMINEN UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE VAHVISTETTAVAKSI

Khs 2007-2444

Ryj toteaa, että luonnonsuojelulain (20.12.1996/1096) 19 §:n mukaan mm. luonnonpuistolle ja muulle luonnonsuojelualueelle voidaan laatia hoito- ja käyttösuunnitelma.

./. Ympäristölautakunta hyväksyi kokouksessaan 8.5.2007 päivitetyn Pitkäkosken rinnelehtojen luonnonsuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelman luonnoksen lähetettäväksi lausunnolle eri hallintokunnille ja Vantaan kaupungille. Pitkäkosken luonnonsuojelualue jatkuu suojeltuna myös Vantaan kaupungin puolella.

Ympäristölautakunta pyysi suunnitelmaluonnoksesta lausunnot kaupunkisuunnittelulautakunnalta, kiinteistölautakunnalta, liikuntalautakunnalta, yleisten töiden lautakunnalta ja Vantaan kaupungin ympäristökeskukselta. Lausunnot olivat muutamin huomautuksin ja täydennysehdotuksin puoltavia.

Kaupunkisuunnittelulautakunta totesi 30.8.2007 antamassaan lausunnossa, että Helsingin Kuninkaantammen alueelle muuttavat 5000 uutta asukasta asettavat haasteita alueen virkistyskäytölle ja että nämä haasteet ratkeavat parhaiten Helsingin ja Vantaan viranomaisten yhteistyöllä. Kaupunkisuunnittelulautakunnalla ei ollut huomautettavaa

hoito- ja käyttösuunnitelman luonnoksesta.

Liikuntalautakunta totesi 21.8.2007 antamassaan lausunnossa, että luonnonsuojelualueilla liikkuminen on jokamiehen oikeuksien perusteella tapahtuvaa vapaata ulkoilua ja hyötyliikkumista luonnossa. Liikuntalautakunnalla ei ollut huomautettavaa hoito- ja käyttösuunnitelman luonnoksesta.

Yleisten töiden lautakunta esitti 6.9.2007 antamassaan lausunnossa, että päivitettyyn hoito- ja käyttösuunnitelmaan lisättäisiin arvio kunnostus- ja hoitotoimenpiteiden vaatimista kustannuksista. Edelleen yleisten töiden lautakunta esitti, että Vantaan kaupunki päivittäisi omalta osaltaan Pitkäkosken luonnonsuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelman ja

varaisi alueen hoitoon riittävät resurssit. Tämä tasoittaisi luontoalueen käyttöpainetta kunnanrajan molemmin puolin. Esitetyt muutosehdotukset on toteutettu ja kustannusarvio lisätty suunnitelmaan.

Vantaan kaupungin ympäristökeskus totesi 31.8.2007 antamassaan lausunnossa, että Vantaan puoleisella Pitkäkosken luonnonsuojelualueella kalastukselle tullaan osoittamaan paikat ja näin rajoittamaan rannan kulumista. Vantaan ympäristökeskus ehdotti myös koskiluonnon eliöryhmien monipuolista tutkimista yhteisenä Helsingin ja Vantaan kaupunkien hankkeena. Vantaan kaupunki on päivittänyt vuonna 2007 omilla maillaan sijaitsevan Pitkäkosken luonnonsuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelman.

Kustannukset

Pitkäkosken rinnelehtojen luonnonsuojelualueen peruskunnostus ja tässä suunnitelmassa esitettyjen lisärakenteiden toteuttaminen on arvioitu rakennusvirastossa 95.000 euron kulueräksi. Suurimman kustannuksen muodostaa alueen rajalle rakennettava riukuaita (n. 70.000 €). Ympäristökeskuksen kustannettavaksi tulee asiasisällön suunnittelu ja tuottaminen uusiin alueesta kertoviin opastauluihin.

Ympäristölautakunta toteaa, että Pitkäkosken suojelualueen käytön ongelmia ovat kasvillisuuden ja rinteiden kuluminen. Hoito- ja käyttösuunnitelmassa pyritään ohjaamaan yleisön kulkua nykyistä paremmin. Keinoina ehdotetaan viitoituksen ja opasteiden uusimista sekä kulkua ohjaavien kaiteiden ja esteiden rakentamista. Luonnonhoitona alueelle esitetään lehtokasvillisuudelle haitallisen kuusettumisen estämistä. Päivitetystä hoito- ja käyttösuunnitelmasta ei aiheudu muutostarpeita luonnonsuojelualueen rauhoitusmääräyksiin.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee lähettää esityslistan liitteenä olevan Pitkäkosken rinnelehtojen luonnonsuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelman Uudenmaan ympäristökeskukselle vahvistettavaksi.

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote ympäristölautakunnalle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Pitkäkosken rinnelehtojen luonnonsuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelma (päivitetty versio 6.11.2007)
	Liite 2	Pitkäkosken rauhoituspäätös
	Liite 3	Pitkäkosken hoito- ja käyttösuunnitelman kartat

HALTIALAN AARNIALUEEN LUONNONSUOJELUALUEEN HOITO- JA KÄYTTÖSUUNNITELMAN LÄHETTÄMINEN UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE VAHVISTETTAVAKSI

Khs 2007-2443

Ryj toteaa, että luonnonsuojelulain (20.12.1996/1096) 19 §:n mukaan mm. luonnonpuistolle ja muulle luonnonsuojelualueelle voidaan laatia hoito- ja käyttösuunnitelma.

./. Ympäristölautakunta hyväksyi kokouksessaan 8.5.2007 päivitetyn Haltialan aarnialueen luonnonsuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelman luonnoksen lähetettäväksi lausunnolle eri hallintokunnille.

Ympäristölautakunta pyysi suunnitelmaluonnoksesta lausunnot kaupunkisuunnittelulautakunnalta, kiinteistölautakunnalta, liikuntalautakunnalta sekä yleisten töiden lautakunnalta. Lausunnot olivat muutamin huomautuksin ja täydennysehdotuksin puoltavia.

Yleisten töiden lautakunta painotti 6.9.2007 antamassaan lausunnossa hyvän kulunohjauksen tärkeyttä Haltialan aarnialueella, mutta piti aluetta ympäröivän aidan rakentamista ylimitoitettuna ja liian kalliina ratkaisuna. Edelleen yleisten töiden lautakunta esitti, että päivitettyyn hoito- ja käyttösuunnitelmaan lisättäisiin arvio kunnostus- ja hoitotoimenpiteiden vaatimista kustannuksista sekä tutkittaisiin aarnialueen eteläosan ojien tukkimista luonnontilaisuuden ennallistamiseksi. Esitetyt muutosehdotukset on huomioitu ja suunnitelmaan on lisätty kustannusarvio.

Kustannukset

Haltialan aarnialueen luonnonsuojelualueen peruskunnostus ja tässä suunnitelmassa esitettyjen lisärakenteiden toteuttaminen on arvioitu rakennusvirastossa 23.000 euron kulueräksi. Pääosa kustannuksista kertyy polkujen ja pitkospuiden rakentamisesta. Ympäristökeskuksen kustannettavaksi tulee asiasisällön suunnittelu ja tuottaminen uusiin alueesta kertoviin opastauluihin. Kuluihin ei ole laskettu aluetta ympäröivän aidan kustannuksia, koska sitä ei pidetä tarkoituksenmukaisena. Aita on kuitenkin suunnitelmassa mainittu vaihtoehtona alueen rajaamiselle.

Ympäristölautakunta toteaa, että Haltialan aarnialueen suojelualueella kulunohjaus on tärkein keino alueen kasvillisuuden ja eläimistön huomioimiseksi. Hoito- ja käyttösuunnitelmassa pyritään ohjaamaan yleisön kulkua nykyistä paremmin viitoitusta ja opasteita uusimalla sekä luvattomia polkuja tukkimalla. Luonnonhoitona alueelle esitetään vierasperäisten kasvilajien poistamista. Hoito- ja käyttösuunnitelmasta ei aiheudu muutostarpeita luonnonsuojelualueen rauhoitusmääräyksiin.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee lähettää esityslistan liitteenä olevan Haltialan aarnialueen luonnonsuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelman Uudenmaan ympäristökeskukselle vahvistettavaksi.

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote ympäristölautakunnalle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Haltialan aarnialueen luonnonsuojelualue - hoito- ja käyttösuunnitelma
	Liite 2	Haltialan aarnialue suojelupäätös
	Liite 3	Haltialan aarnialueen kartat

VALTUUTETTU HANNELE LUUKKAISEN TOIVOMUSPONSI: MAUNULAN KESKUSTAN KIRJASTON JA TYÖVÄENOPISTON TILOJEN SUUNNITELU JA TOTEUTUS

Khs 2007-1127

Sj ilmoittaa, että hyväksyessään 25.4.2007 Oulunkylän korttelin 28211 sekä tonttien 28238/4, 28319/5 ja 28320/11 ym. alueiden (Maunulan keskusta) asemakaavan muuttamisen (nro 11326) (asia 10) Kvsto hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

"Kaupunginvaltuusto korostaa, että jatkossa kirjaston ja työväenopiston tilat tulee suunnitella ja toteuttaa mahdollisimman samanaikaisesti kauppakeskuksen kanssa." (Hannele Luukkainen, äänin 64-0)

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Suomenkielinen työväenopiston johtokunta toteaa (5.6.2007) mm. seuraavaa:

Khn keväällä 1989 asettama kulttuurisuunnitelmakomitea esitti mm. Kanneltalon, Malmitalon ja Maunulan monitoimitalon rakentamista (1990 - 1994). Maunulan monitoimitalo jäi muuttuneen taloudellisen tilanteen takia rakentamatta. Tämä merkitsi sitä, että työväenopiston palvelut jäivät erityisesti Maunulan alueella ja laajemminkin Pohjoisessa suurpiirissä huonompaan asemaan kuin muilla alueilla. Alueen asukkaille monitoimitalojen mahdollistamat kirjasto-, opetus- ja kulttuuripalvelut eivät ole toteutuneet alueella riittävässä toiminnallisessa laajuudessa ja eri hallintokuntien synergiaedut ovat jääneet hyödyntämättä palvelujen toteuttamisessa.

Niin ikään työsuojelu- ja työterveysviranomaiset ovat tarkastuskäynnillään vuonna 2005 todenneet nykyiset Pohjoisen alueopiston Oulunkylän palvelukeskuksessa sijaitsevat työväenopiston asiakaspalvelu- ja henkilökunnan työtilat riittämättömiksi.

Maunulan uuteen keskustaan suunniteltavat kirjaston ja työväenopiston tilat (hyväksytty asemakaavan muutosehdotus nk. vaihtoehto C:n pohjalta) parantavat oleellisesti työväenopiston toimintamahdollisuuksia ja palveluita pohjoisen alueopiston alueella ja että yhteistyössä kirjaston kanssa on hyvä mahdollisuus saada aikaan asukkaiden toivoma yhteinen kohtaamispaikka ja ”olohuone”. Maunulan uuden keskustan työväenopiston tilat on ajoitettu vuoteen 2010 tai sen jälkeen.

Työväenopisto on valmis esittämään hankkeen aikaistamista, mikäli kaupungin taloudellinen tilanne antaa siihen mahdollisuudet ja mikäli suunnittelun kohteena olevan alueen muut aikataulut sitä edellyttävät.

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta toteaa (13.6.2007), että Maunulan kirjaston nykyinen sijainti entisessä nuorisotalossa on syrjäinen ja epätarkoituksenmukainen. Uuden ostoskeskusalueen kehittämisen yhteydessä kirjastolle on esitetty hankittavaksi uudet tarkoituksenmukaiset tilat.

Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan 21.3.2007 kaupungin tilakeskukselle antamassa lausunnossa ja kaupunginkirjaston talonrakennushankkeiden ehdotuksessa Maunulan kirjaston rakennushanke on ehdotettu toteutettavaksi vuonna 2010. Suunnittelua varten määrärahaa tarvittaisiin jo vuonna 2009. Hankkeen tilantarpeeksi on ilmoitettu 850 brm² ja rakentamisen karkeaksi kustannusarvioksi on rakennusvirastossa arvioitu 1,89 miljoonaa euroa.

Uuden tilan aiheuttamaa vuokranlisäystä ei ole mahdollista kattaa kaupunginkirjaston nykyisen talousarvioraamin puitteissa. Kaupunginkirjasto toivoo, että uusien kirjastotilojen rakentaminen sovitettaisiin yhteen suunnitellun uuden keskuksen muiden osien toteutusaikataulujen kanssa.

Sj toteaa, että Maunulan keskustan asemakaavan muutosehdotus mahdollistaa kirjaston, työväenopiston tilojen ja asukastilojen rakentamisen Pakilantien varteen kulttuuritoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueelle. Maunulan kirjasto sisältyy jo vuosien 2008–2012 taloussuunnitelmaan vuosina 2010–2011 toteutettavana hankkeena. Keskustan suunnittelu on vasta alkamassa ja hallintokunnilla on mahdollisuus sijoittua myös vuokratiloihin.

SJ Kaupunginhallitus päättänee

merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 25.4.2007 hyväksymän toivomusponnen (Hannele Luukkainen) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja

toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Hannele Luukkaiselle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

LIITTEET	Liite 1	Suomenkielisen työväenopiston johtokunnan lausunto
	Liite 2	Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunto 13.6.2007

MI CASITA RY:N OPETUKSEN JÄRJESTÄMISLUPAHAKEMUS

Khs 2007-2452

Opetuslautakunta toteaa (6.11.2007), että Mi Casita ry hakee perusopetuslain (1998/628) nojalla valtioneuvostolta perusopetuksen järjestämislupaa järjestääkseen kaksikielistä perusopetusta Helsingissä. Etelä-Suomen lääninhallitus on pyytänyt yhdistystä täydentämään hakemusta mahdollisella kunnan lausunnolla.

Opetuslautakunta toteaa, että perusopetuslain 7 §:n mukaan valtioneuvosto voi myöntää rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle luvan tässä laissa tarkoitetun opetuksen järjestämiseen. Luvan myöntämisen edellytyksenä on, että opetuksen järjestäminen perustuu erityiseen koulutus- tai sivistystarpeeseen ja että opetuksen järjestäjä ja kunta, jossa opetusta järjestetään, ovat sopineet asiasta. Lupa vieraskielisen opetuksen, erityisopetuksen, erityiseen maailmankatsomukselliseen tai kasvatusopilliseen järjestelmään perustuvan opetuksen ja kansanopistossa muille kuin oppivelvollisille annettavan opetuksen järjestämiseen voidaan myöntää alueellisen tai valtakunnallisen koulutus- tai sivistystarpeen perusteella, vaikka opetuksen järjestäjä ei ole tehnyt edellä tarkoitettua sopimusta.

Perusopetuslain 7 §:ssä todetaan edelleen, että luvan myöntämisen edellytyksenä on, että hakijalla on ammatilliset ja taloudelliset edellytykset opetuksen asianmukaiseen järjestämiseen. Opetusta ei saa järjestää taloudellisen voiton tavoittelemiseksi.

Kaupungin puhevaltaa käyttää Khs, ei opetuslautakunta.

Mi Casita ry on järjestänyt espanjankielistä päivähoitoa Helsingin Kalliossa vuodesta 1994. Hakemuksen mukaan tällä hetkellä lapsia on hoidossa yhteensä 26, jotka tulevat pääkaupunkiseudulta. Päiväkoti tarjoaa esikouluopetusta viidestä ikävuodesta eteenpäin. Mi Casitan esikouluryhmästä on lähtenyt vuosittain keskimäärin 7 lasta peruskouluun.

Mi Casita ry:n hakemuksen mukaan uusi koulu noudattaisi opetussuunnitelman perusteita, mutta omaa opetussuunnitelmaluonnosta ei liitteenä ole.

Hakemuksessa mainittujen ostopalveluna opetusvirastolta hankittavien palvelujen ostoista ei ole käyty keskusteluja opetusviraston kanssa.

Helsingin kaupungissa perusopetusikäisten oppilasmäärät vähenevät tulevina vuosina. Vuosina 2006–2010 vähenee koko kaupungin 7–15-vuotiaiden määrä 4485 henkilöllä ja vuosina 2006–2016 yhteensä 8564 henkilöllä.

Laskevan oppilasmäärän johdosta suomenkielisessä yleissivistävässä kouluverkossa on tehty kouluverkon tarkistuksia vuosina 2003 ja 2005. Vuonna 2007 tehtiin kouluverkon tarkistukset koko oppilasikäluokan ja molempien kieliryhmien osalta. Vuosien 2005 ja 2007 päätöksillä Helsingin kouluista tulee vuoteen 2010 mennessä vähenemään yhteensä 1750 oppilaspaikkaa.

Helsingin opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto päätti kokouksessaan 16.10.2007 suomenkielisten koulujen kieliohjelman tarkistamisen perusteista. Tavoitteena on harvinaisten A–kielien opetusryhmien (ruotsi, saksa, ranska, venäjä, espanja) toteutuminen nykyistä useammin. Osana kieliohjelmaa kehitetään myös kaksi- ja vieraskielisen opetuksen tarjontaa.

Opetuslautakunnan näkemyksen mukaan Helsingin kaupungissa tällä hetkellä toimivat peruskoulut pystyvät kapasiteettinsä puolesta tarjoamaan helsinkiläisten oppilaiden tarvitsemat koulutuspaikat tilanteessa, jossa peruskouluikäisten oppilasmäärät ovat laskevat. Espanjan kielen opetusta kehitetään osana Helsingin koulujen kieliohjelmaa ja tarjotaan kielen opiskelua myös varhaisessa vaiheessa. Juuri tällä hetkellä erityistä koulutustarvetta yksityisen espanjankielisen koulun perustamiseksi Helsinkiin ei nykyisen tiedon mukaan ole olemassa.

SJ Kaupunginhallitus päättänee antaa Mi Casita ry:lle opetuslautakunnan ehdotuksen mukaisen lausunnon.

Kirje Mi Casita ry:lle sekä pöytäkirjanote opetuslautakunnalle.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

TIETOKESKUKSEN TIETOHUOLTOPÄÄLLIKÖN VIRAN TÄYTTÄMINEN

Khs 2007-2545

Tietokeskus toteaa (20.11.2007), että Khs myönsi 11.6.2007 FM Asta Manniselle eron tietokeskuksen tietohuoltopäällikön virasta 15.6.2007 lukien. Samalla Khs kehotti tietokeskusta julistamaan tietohuoltopäällikön viran haettavaksi.

Tietokeskuksen tietohuoltopäällikkö johtaa tilasto- ja tietopalveluyksikköä, jossa tuotetaan kaupungin ja sen toimintaympäristön tilaa ja kehitystä kuvaavia tilastoja ja tilastollisia selvityksiä sekä laaditaan väestöennusteet. Lisäksi yksikkö kehittää ja ylläpitää tilastollisia tietokantoja ja tietorekistereitä ja antaa oman alansa tieto- ja konsultointipalveluita. Helsinki-tietoja tuotetaan myös osa-alueittain ja niitä täydentävät seudulliset ja kansainväliset vertailut. Yksikköön kuuluu myös Helsinki-tilaston ja tutkimuksen erikoiskirjasto, joka keskitetysti vastaa asiakkaiden tietopyyntöihin. Tietohuoltopäällikkö vastaa em. toiminnan johtamisesta, koordinoinnista, toteuttamisesta ja kehittämisestä. Lisäksi hän toimii alan asiantuntijana niin kansallisissa kuin kansainvälisissä tilastotoimen hankkeissa.

Tietokeskuksen johtosäännön mukaan yksikön päällikön valitsee kaupunginhallitus. Viran pätevyysvaatimuksena on virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä hyvä perehtyneisyys tilasto- ja tietopalveluyksikön toimialaan. Kielitaitovaatimuksena on suomen kielen erinomainen hallitseminen ja ruotsin kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito. Todettakoon, että muu kielitaito luetaan eduksi.

Viran hakuilmoituksessa kiinnitettiin lisäksi huomiota asiantuntijaorganisaatiossa hankittuun johtamistaitoon, vankkaan tilastoalan kokemukseen, kansainvälisen vertailevan kaupunkitilaston kokemukseen sekä verkostoyhteistyön taitoihin.

Virkaan on 4.10.2007 klo 16.00 mennessä päättyneen hakuajan kuluessa hakenut 18 henkilöä ja yksi henkilö ilmoittaa, että hakemusta ei tule saattaa julkisuuteen. Hakijat ovat seuraavat

XXXX XXXX, XXXX XXXX (ei julkisuuteen), XXXX XXXX, XXXX XXXX, XXXX XXXX, XXXX XXXX, XXXX XXXX, XXXX XXXX, XXXX XXXX, XXXX XXXX, Leila Lankinen, XXXX XXXX, XXXX XXXX, XXXX XXXX, XXXX XXXX, XXXX XXXX, XXXX XXXX, XXXX XXXX.

./. Hakijoista laadittu yhdistelmä on esityslistan tämän asian liitteenä. Alkuperäiset hakemukset on nähtävänä hallintokeskuksessa ja Khn kokouksessa.

Hakijoista kaksi on Helsingin kaupungin palveluksessa (Leila Lankinen, tietokeskus ja XXXX XXXX, tietokeskus). Hakuajan umpeutuessa 4.10.2007 ylempi korkeakoulututkinto puuttui kolmelta hakijalta (XXXX XXXX, XXXX XXXX ja XXXX XXXX) ja lisäksi yksi hakija ei ollut ilmoittanut tutkintoaan (XXXX XXXX).

Tietokeskus valmistautui hakijoiden haastatteluvaiheeseen konsultoimalla SEURE Henkilöstöpalvelut Oy:tä. Konsultoinnin perusteella, sekä kun tarkastellaan kokonaisuutena hakijoiden valmiuksia, haastatteluun kutsuttiin kolme henkilöä eli XXXX XXXX, Leila Lankinen ja XXXX XXXX. Haastattelijoina toimivat tietokeskuksen johtaja Asta Manninen, kehittämispäällikkö Riitta Rosenberg ja tiedottaja Saini Hämäläinen.

Tietokeskus on tehnyt projektikohtaista yhteistyötä XXXX:n ja pitkäaikaista yhteistyötä Savikon kanssa. Yhteistyö XXXX:n kanssa on käsittänyt tilasto- ja tutkimusalan yhteistyötä osana laajempaa seudullista yhteistyötä.

[Kahden hakijan henkilötunnistetiedot poistettu.]

Valtiotieteen maisteri Leila Lankinen on suorittanut valtiotieteen maisterin tutkinnon Helsingin yliopistossa 1978 pääaineenaan sosiologia ja sivuaineina sosiaalipsykologia, sosiaalipolitiikka ja tilastotiede. Lankinen on suorittanut Helsingin kaupungin järjestämän Johdon valmennuksen 1996 ja Teknillisen korkeakoulun koulutuskeskuksen Dipolin järjestämän täydennyskoulutuksen Tiedon johtamisen 2006. Lankisella on pitkä ja monipuolinen tilastoalan ja kaupunkitilaston kokemus, jonka hän on pääasiassa hankkinut Helsingin kaupungin tietokeskuksen palveluksessa toimien aktuaarina 1978 – 1987 ja yliaktuaarina1987 – 2001. Tullihallituksen tietopalvelupäällikkönä Lankinen toimi 2001 – 2002 (tietokeskuksen yliaktuaarin toimestaan vapaana). Lankinen on hoitanut tietokeskuksen tietohuoltopäällikön viransijaisuutta ja johtanut tilasto- ja tietopalveluyksikköä (24 henkilöä) 1.8.2002 – 31.12.2005, tietopalvelupäällikön tointa 1.1.2006 – 30.4.2006, tietohuoltopäällikön viransijaisuutta 1.5.2006 – 14.6.2007 ja avointa tietohuoltopäällikön virkaa 15.6.2007 lähtien.

Tällä hetkellä Lankinen toimii va. tietohuoltopäällikkönä tietokeskuksessa. Tässä tehtävässä Lankinen on ollut myös tietokeskuksen johtoryhmän jäsen, joten hän on osallistunut myös koko tietokeskuksen toimintaan ja sen kehittämiseen. Lankisen johdolla laadittiin Helsingin kaupungin tilastotoimen kehittämisohjelma – Helsinki-tilasto 2010 (ohjelma valmistui 2006) ja hän vastaa sen toteuttamisesta, mikä edellyttää laajaa yhteistyötä kaupungin sisällä sekä seudullisesti, kansallisesti ja myös kansainvälisesti. Lankinen on vastannut tietokeskuksen internet kotisivujen kehittämisestä ja osallistunut myös koko kaupungin intranetin suunnittelu- ja kehittämistehtäviin. Lankinen on osallistunut kaupungin strategista suunnittelua ja johtamista palvelevaan tietotuotantoon ja konsultointiin sekä lukuisiin yhteistyöprojekteihin, joista monet ovat seudullisia tai kansainvälisiä.

Lankisen kansainvälinen tilastoalan toiminta koostuu usean vuoden yhteistyöstä Pohjoismaiden suurten kaupunkien, Baltian pääkaupunkien ja Pietarin kanssa. Lisäksi Lankinen on Helsingin kaupungin osalta hoitanut EU:n (Komissio ja EUROSTAT) vertailevan kaupunkitilastotietokannan erityistehtäviä sekä myös kaupunkitiedon välitystehtäviä muissa kansainvälisissä kaupunkiverkostoissa. Lankinen on toiminut Kansainvälisen Tilastoinstituutin alue- ja kaupunkitilastokomitean (SCORUS) hallituksen jäsenenä ja Suomen tilastoseuran hallituksen jäsenenä. Lankinen on toiminut luennoitsijana ja asiantuntijana kaupunkitiedon ja tilastoalan kokouksissa ja konferensseissa sekä Suomessa että ulkomailla.

Lankisen äidinkieli on suomi; todistus hyvästä ruotsin kielen suullisesta ja kirjallisesta taidosta 1980.

Tietokeskus toteaa, että tietohuoltopäällikön viran menestyksellinen hoitaminen edellyttää hyvää esimies- ja johtamistaitoa, vankkaa tilastoalan ja kaupunkitilaston osaamista, sekä mahdollisimman laaja-alaista yksikön päätehtäviin perehtyneisyyttä. Tilastoalan osaamiseen kuuluvat tiedonhallinta, tilastolliset menetelmät, tietojärjestelmät, tietokannat ja verkkopalvelut sekä kansainvälinen vertaileva kaupunkitilasto. Tilasto- ja tietopalveluyksikön vastuulla olevien lukuisten tietopalvelu - ja konsultointitehtävien sujuva hoitaminen sekä laaja julkaisutuotanto korostavat yhteistyö- ja organisointikykyä.

Kaikilla haastatelluilla on kokemusta viranhoidon XXXX:llä kuuluvista tehtävistä omalla osaamis- ja kokemusprofiilillaan. XXXX:llä työkokemus painottuu tietotekniikan opetukseen ja soveltamiseen sekä tietojenkäsittelyn ammatillisen koulutuksen kehittämiseen. XXXX:llä on monipuolisesti tilasto- ja tutkimusalan kokemusta sekä noin kahdeksan vuotta esimies- ja johtamiskokemusta.

Lankisella on hakijoista selvästi laajin ja monipuolisin kaupunkitilaston kokemus, laaja kansainvälinen tilastoalan kokemus, mittava julkaisutoiminnan ja verkkopalvelujen kokemus, tilastoalan tieteellisten järjestöjen luottamustehtäviä sekä lisäksi pitkä työura tietokeskuksessa, viimeiset noin viisi vuotta vs. ja va. tietohuoltopäällikkönä. Lankisella on yhteensä noin 17 vuoden kokemus esimies- ja johtamistehtävistä tietokeskuksen palveluksessa ja hän on hoitanut näitä tehtäviä menestyksellisesti.

Hakemusasiakirjojen ja haastattelujen perusteella Leila Lankisella on parhaat edellytykset menestyksellisesti hoitaa tietohuoltopäällikön virkaa. Tietokeskus esittää, että tietohuoltopäällikön virkaan otetaan valtiotieteen maisteri Leila Lankinen. Tietohuoltopäällikön kokonaiskuukausipalkaksi tietokeskus esittää tietohuoltopäällikön tämänhetkistä kokonaiskuukausipalkkaa 4 806,24 euroa.

SJ Kaupunginhallitus päättänee ottaa tietokeskuksen tietohuoltopäällikön virkaan 15.12.2007 lukien valtiotieteen maisteri Leila Lankisen 4 806,24 euron suuruisen kokonaiskuukausipalkan mukaan määräytyvin palkkaeduin.

Samalla kaupunginhallitus päättänee todeta, että koska Leila Lankinen on kaupungin palveluksessa ja esittänyt hyväksytyn selvityksen terveydentilastaan jo aikaisemmin, häneltä ei sitä tässä yhteydessä edellytetä.

Pöytäkirjanote Leila Lankiselle ja tietokeskukselle.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

LIITE

Yhdistelmä tietohuoltopäällikön paikanhakijoista

VAPAARAHOITTEISTEN PALVELUSSUHDEASUNTOJEN VUOKRANMÄÄRÄYTYMISJÄRJESTELMÄN MUUTTAMINEN

Khs 2007-2539

Vuokrataso Sj toteaa, että Kvstossa tehtiin vuonna 2006 talousarvioaloite kaupungin palvelussuhdeasuntojen vuokrien alentamiseksi ja toivomusponsi siitä, miten palvelussuhdeasuntojen vuokria voidaan kohtuullistaa ja solmia vuokrasopimukset toistaiseksi voimassa oleviksi.

Khn voimassa olevan eli 5.4.2004 tekemän päätöksen mukaan kaupungin vapaarahoitteisten palvelussuhdeasuntojen vuokrissa noudatetaan Tilastokeskuksen vuokratilastoihin perustuvia vuokria. Vuokra tarkistetaan vuosittain 1.1. lukien vastaamaan Tilastokeskuksen tarkistusajankohtaa edeltävänä vuotena julkaiseman vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen ”Uudet vuokrasuhteet” –vuositilaston mukaista alueittaista keskimääräisen vuokran muutosta. Khn päätöksen mukaan kertakorotuksen enimmäismäärä vuokrantarkistuksissa on enintään 25 euroa, kuitenkin enintään seitsemän prosenttia.

Uusia palvelussuhdeasuntoja koskevia periaatteita on valmisteltu virastojen välisenä yhteistyönä.

Sj katsoo, että perusajatuksena tulisi edelleen olla, että vuokrat seuraavat markkinavuokrien kehitystä, kuitenkin siten, että vuokrien kohtuullisuus varmistettaisiin nykyistä paremmin. Vuokratason ei kuitenkaan tulisi olla niin matala, että sitä voitaisiin pitää perustelemattomana palkan lisänä. Kohtuullisena vuokrana voidaan pitää valmistelevan työryhmän ehdottamaa Tilastokeskuksen vapaarahoitteisten asuntojen alueen koko vuokra-asuntokantaa koskevan tilaston alakvartiilivuokraa. Tällöin vuokra määräytyisi kaikkien vuokrasuhteiden perusteella. Koko vapaarahoitteista asuntokantaa koskeva tilasto sisältää sekä vanhat että uudet solmitut vuokrasuhteet, joten tilastopohja on merkittävästi suurempi ja vakaampi sekä vuokrataso maltillisempi kuin vain uusiin vuokrasuhteisiin pohjautuvissa tilastoissa.

Alakvartiililla tarkoitetaan tilastollista vuokraa, jossa Tilastokeskukselle ilmoitetuista vuokrista 75 % on tätä tasoa kalliimpia ja 25 % tätä halvempia.

Sj ehdottaakin, että vapaarahoitteisten palvelussuhdeasuntojen vuokra määräytyisi Tilastokeskuksen vapaarahoitteisten asuntojen koko vuokra-asuntokannasta viimeksi julkaisemasta vuositilastosta ilmenevän, alueen ja huoneluvun perusteella määräytyvän alakvartiilin mukaisesti. Lämminvesimaksu sisältyisi neliömetrivuokraan.

Edellä mainitussa vuokrajärjestelmässä uutta vuokrasopimusta solmittaessa asunnon vuokra määritettäisiin aina suoraan Tilastokeskuksen ko. ajankohdan viimeksi julkaisemasta vuositilastosta eikä pohjaksi otettaisi aikaisemman vuositilaston indeksitarkistettua vuokraa. Em. vuokraan tehtäisiin jatkossa vuosittaiset elinkustannusindeksin mukaiset tarkistukset. Toistaiseksi voimassa olevissa vuokrasopimuksissa markkinavuokratason seuraaminen toteutettaisiin viiden vuoden määräajoin tehtävällä vuokratason tarkistuksella.

Ehdotetun järjestelmän mukainen taulukkovuokra on kaikissa asunnoissa Helsingin alueella matalampi kuin kaupungilla voimassa olevan järjestelmän mukainen taulukkovuokra. Yksittäisen asunnon vuokra voi kuitenkin nousta niissä tapauksissa, joissa nykyjärjestelmän mukainen vuokra ei kertakorotuksen enimmäismäärän rajoittamisesta johtuen ole vielä saavuttanut nykyistä taulukkovuokratasoa.

./. Liitteenä 1 on vertailu voimassa olevista ja ehdotetuista vuokrista.

Ehdotettuun järjestelmään siirtyminen aiheuttaisi yhteensä noin

yhden miljoonan euron lisäsubvention virastoille ja laitoksille vuodessa.

Vuokrantarkistus Voimassa olevassa järjestelmässä vuokra tarkistetaan vuosittain 1.1. lukien vastaamaan Tilastokeskuksen tarkistusajankohtaa edeltävänä vuotena julkaiseman vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen ”Uudet vuokrasuhteet”- vuositilaston mukaista alueittaista keskimääräisen vuokran muutosta.

Sj ehdottaa, että vuokra tarkistettaisiin vuosittain 1.1 lukien lokakuun elinkustannusindeksin (1951:10=100, lokakuu 2006 pisteluku 1633) muutosta vastaavalla määrällä. Jos vuosittainen indeksimuutos on alle yksi prosenttia, ei vuokraa tarkistettaisi kyseessä olevana vuotena. Toteuttamatta jätetty indeksitarkistus toteutettaisiin sen vuoden tarkistusajankohtana, jolloin indeksitarkistukset yhteensä ovat vähintään 1,0 %.

Indeksitarkistuksessa vuokrantarkistukset erityyppisissä ja eri alueilla olevissa asunnoissa olisivat prosentuaalisesti yhtä suuret. Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrantarkistuksissa elinkustannusindeksi on eniten käytetty tarkastustapa.

Vuokrantarkistuksille on nykyisessä vuokrajärjestelmässä asetettu katto, enintään 25 euroa, kuitenkin enintään seitsemän prosenttia. Sj ehdottaa kertakorotuksen enimmäismääräksi uuteen järjestelmään enintään 10 prosenttia, kuitenkin enintään 50 euroa. Kertakorotuksia tehtäisiin vuosittain 1.1. lukien niin kauan kunnes saavutetaan kulloinkin voimassa oleva vuokrataso.

Koska ehdotetun vuokranmääräytymisjärjestelmän ylläpitäminen edellyttää tietotekniikkapohjaisen vuokrajärjestelmän kehittämistä ja keskittämistä, Sj ehdottaa, että vuokranmääräytymisjärjestelmän muutos toteutettaisiin samanaikaisesti palvelussuhdeasuntojen ylläpidon, hallinnoinnin ja vuokrauksen keskittämisen kanssa.

Vuokrasopimuksen kesto

Khn vahvistamien periaatteiden mukaan palvelussuhdeasunto myönnetään ensisijaisesti henkilöstön saatavuuden ja palvelutoiminnan turvaamiseksi.

Nykyisen järjestelmän mukaan palvelussuhdeasunto myönnetään määräajaksi. Määräaika on viisi vuotta, ellei palvelussuhteen määräaikaisuuden johdosta tai työntekijän aloitteesta sovita tätä lyhyemmästä määräajasta. Vuokrasuhdetta voidaan perustellusta syystä jatkaa enintään vuodeksi kerrallaan, kuitenkin yhteensä enintään kahdeksi vuodeksi. Ennen 1.5.2002 toistaiseksi tehdyt vuokrasopimukset ovat edelleen toistaiseksi voimassaolevia.

Sj katsoo, että kaupungilla tulee olla riittävä määrä palvelussuhdeasuntoja henkilöstön saatavuuden ja palvelutoiminnan turvaamiseksi ja nykyistä asuntokantaa tulee hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti. Tilanteessa, jossa työvoimaa joudutaan hankkimaan myös kaupungin rajojen ulkopuolelta, on kohtuuhintaisen palvelussuhdeasunnon tarjoaminen työntekijälle rekrytoinnin yhteydessä huomattava etu. Vuokrasopimusten solmiminen toistaiseksi voimassa oleviksi vaikeuttaisi asuntojen saamista kiertoon.

Sj:n mielestä määräaikaiset viiden vuoden (5+1+1 vuotta) vuokrasopimukset toimivat rekrytoinnin tukena henkilöstön saatavuuden ja palvelutoiminnan turvaamiseksi, eikä katso aiheelliseksi esittää muutoksia vuokrasopimusten kestoon. Kuitenkin määräajan päättymisen jälkeen, palvelussuhteen voimassa ollessa, pyritään tarvittaessa turvaamaan asuminen kaupungin vuokra-asunnossa.

Määräajan päättymisen jälkeen mahdollinen asumisen turvaaminen edellyttää käytännössä asuntoasioiden ja asunto-omaisuuden hoidon tehostamista käsittelevän työryhmän ehdottamaa vuokraustoiminnan keskittämistä.

Sj toteaa lisäksi, että koska vuokranmääräytymisperusteet muuttuvat, kaikki vuokrasopimukset joudutaan uusimaan.

./. Liitteeseen 2 on koottu palvelussuhdeasuntoja koskevat periaatteet, joista on poistettu vanhentuneita tai tarpeettomia, kuten esim. katselmusta koskevat kohdat.

Palvelussuhdeasuntoja koskevat periaatteet ja vuokranmääräytymisjärjestelmän muutos on käsitelty henkilöstöjärjestöjen kanssa.

SJ Kaupunginhallitus päättänee vahvistaa kaupungin palvelussuhdeasuntoja koskevat periaatteet 1.1.2009 lukien liitteen 2 mukaisesti.

Samalla kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa henkilöstökeskuksen jatkossa panemaan täytäntöön vuosittaiset vuokrantarkistukset edellä vahvistettujen palvelussuhdeasuntoja koskevien periaatteiden mukaisesti.

Vielä kaupunginhallitus päättänee kumota 15.10.2001, 1356 §, 14.1.2002, 81 §, 5.4.2004, 452 §, 14.11.2005, 1380 § ja 13.11.2006, 1399 § tekemänsä päätökset.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee kehottaa henkilöstökeskusta antamaan tarvittaessa soveltamisohjeita tämän päätöksen soveltamisesta.

Pöytäkirjanote kaikille lauta- ja johtokunnille, virastoille ja laitoksille sekä henkilöstökeskukselle.

Lisätiedot:
Peltonen Raija, osastopäällikkö, puhelin 310 37961
Mattheiszen Leena, työmarkkinalakimies, puhelin 310 37963
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

LIITTEET	Liite 1	Vapaarahoitteisten palvelussuhdeasuntojen vuokrakehitys vuosina 2005 - 2008
	Liite 2	Palvelussuhdeasuntoja koskevat periaatteet 1.1.2009
	Liite 3	Neuvottelupöytäkirja 8.6.2007

TERVEYSKESKUSLÄÄKÄRIEN KOROTETTUJA KÄYNTI- JA TOIMENPIDEPALKKIOITA KOSKEVA PAIKALLINEN SOPIMUS

Khs 2007-2570

Sj toteaa, että terveyskeskuksessa on ollut voimassa paikallinen sopimus hoitamattoman väestövastuualueen potilaan hoidosta maksettavista korvauksista 1.1.2006 – 30.9.2007. Sopimus koski korvauksia, joita terveyskeskus maksoi terveyskeskuslääkäreille niiden väestövastuualueiden hoitamisesta, joilla ei ole vakinaista tai väliaikaista lääkäriä tai aluetta hoitava lääkäri on poissa pitkähkön virkavapaan vuoksi ilman sijaista. Sopimusta voitiin ylilääkärin nimenomaisella päätöksellä soveltaa terveyskeskuslääkäriin, jolla on yleislääkärin pätevyys. Sopimuksen mukaan on voitu maksaa kaksinkertaista käyntipalkkiota em. tapauksissa terveyskeskuslääkärin hoitaessa potilaita oman tehtävänsä lisäksi.

Terveyskeskus on seurannut paikallisen sopimuksen toteutumista ja arvioinut sitä. Seurannan perusteella voidaan todeta, että menettelyn avulla on voitu hoitaa vähintään viiden lääkärin vastaanotot suunnilleen yhden lääkärin vuosipalkkaa vastaavalla kustannuksella.

Menettelyn avulla on voitu turvata perusterveydenhuollon saatavuus vaikeasta työvoimapulasta kärsivien terveysasemien potilaille. Toimintaan osallistuneiden lääkärien joustavuuden ansioista vastaanottoja on saatu hoidetuiksi kaikkein akuuteimmissa tarpeissa. Terveysasemien johto ja toiminnassa mukana olleet terveyskeskuslääkärit ovat pitäneet menettelyä tarkoituksenmukaisena ja hyvänä. Menettelyä halutaan kuitenkin muuttaa siten, että asiakaspiiriä laajennettaisiin, korotettuihin korvauksiin oikeutettujen lääkärien piiriä laajennettaisiin ja korvauksen suuruutta muutettaisiin.

Henkilöstökeskuksen ja JUKO ry:n välillä saavutetun neuvottelutuloksen mukaan terveysaseman ylilääkärin erillispäätöksellä voitaisiin maksaa sopimuksessa määriteltyjä käynti- ja toimenpidepalkkioita. Korotettuja palkkioita voitaisiin maksaa niille terveyskeskuslääkäreille, joilla on vähintään yleislääkärin pätevyys sekä perusterveydenhuollon lisäkoulutuksessa oleville ns. eurolääkäreille. Sopimuksen asiakaspiiriä ehdotetaan laajennettavaksi siten, että se koskisi myös Helsingissä opiskelevien muiden kuntien lukiolaisten akuuttia terveydenhoitoa ja vailla vakinaista asuntoa olevien potilaiden hoitoa. Asiakaspiirin laajentuessa ja monipuolistuessa yleislääkärin toimenpide- ja käyntipalkkiota ehdotetaan korotettavaksi kolminkertaiseksi tavalliseen palkkioon verrattuna. Ns. eurolääkärin korotettu palkkio olisi kaksinkertainen.

Terveyskeskus seuraisi sopimuksen toteutumista sekä sen aiheuttamia kustannuksia ja raportoisi niistä henkilöstökeskukselle. Sopimus olisi voimassa 1.12.2007 – 30.1.2010 eli nykyisen kunnallisen lääkärien virkaehtosopimuskauden loppuun.

./. Neuvottelutulos paikalliseksi sopimukseksi on esityslistan tämän asian liitteenä.

SJ Kaupunginhallitus päättänee omalta osaltaan hyväksyä saavutetun neuvottelutuloksen mukaisen paikallisen sopimuksen ja valtuuttaa henkilöstökeskuksen kaupungin puolesta allekirjoittamaan sen.

Pöytäkirjanote henkilöstökeskukselle, terveyskeskukselle sekä ao. henkilöstöjärjestölle.

Lisätiedot:
Pohjaniemi Marju, palvelussuhdepäällikkö, puhelin 310 37965

LIITTEET	Liite 1	Ehdotus paikalliseksi sopimukseksi
	Liite 2	Neuvottelupöytäkirja 7.11.2007

PASILAN JA OULUNKYLÄN ERÄIDEN ALUEIDEN (MM. POHJOIS-PASILAN RATAPIHAN ALUEET JA MAALIIKENNEKESKUKSEN ALUE) RAKENNUSKIELLON PIDENTÄMINEN (NRO 11729)

Khs 2007-2470

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (1.11.2007) mm., että alue käsittää 17. kaupunginosan (Pasila) Pohjois-Pasilan ratapihan alueet ja tavara-aseman, Pohjolan liikenteen varikon ja Itella Oyj:n alueet sekä 28. kaupunginosassa (Oulunkylä) Maaliikennekeskuksen alueen.

Aluetta rajaa etelässä Hakamäentie, lännessä rantarata ja Keskuspuisto, pohjoisessa Metsäläntie ja Metsälän pienteollisuusalue ja idässä pääradan ja Käpylän väliin jäävä puistoalue.

Rakennuskieltoalue on valtion, kaupungin, VR-Yhtymä Oy:n ja Itella Oyj:n omistuksessa.

Rakennuskielto Kvsto on 18.3.1992 päättänyt Keski-Pasilan, Ilmalan ja Pohjois-Pasilan asemakaavojen laatimisesta ja muuttamisesta ja antanut alueelle rakennuskiellon rakennuslain 42 §:n 2 momentin 3 kohdan nojalla. Khs on viimeksi 20.2.2006 päättänyt jatkaa rakennuskieltoa maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 2 momentin perusteella kahdella vuodella 31.12.2007 saakka. Rakennuskielto käsittää Keski-Pasilan ja Ilmalan kaavoittamattomat alueet sekä Keski-Pasilan, Ilmalan ja Pohjois-Pasilan alueet, joiden asemakaavaa on syytä tarkistaa. Lisäksi rakennuskielto käsittää 12. kaupunginosasta (Alppiharju) korttelin 392 tontin 2 (Eläintarhan koulun eteläpuolinen tontti) ja katualuetta.

Oulunkylän Maaliikennekeskuksen alue on rakennuskiellossa Khn 28.10.2002 tekemällä päätöksellä. Khs päätti viimeksi 21.8.2006 jatkaa rakennuskieltoa maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 2 momentin perusteella 28.10.2008 saakka.

Suunnittelutilanne Keski-Pasilaan on laadittu osayleiskaava, joka on tullut voimaan. Keski-Pasilan asemakaavoituksen valmistelu on käynnissä.

Helsingin yleiskaava 2002:ssa on Pohjois-Pasilaan Hakamäentien pohjoispuolelle merkitty keskustatoimintojen alue. Nykyinen ratapiha-alue on muilta osin liikennealuetta. Ratapihan länsipuolella olevat Itella Oyj:n alueet on merkitty kerrostalovaltaisiksi asuin- ja toimitila-alueiksi. Maaliikennekeskuksen alue on merkitty osittain kerrostalovaltaiseksi ja osittain pientalovaltaiseksi alueeksi.

Pohjois-Pasilan työpaikka-alueelle on kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksynyt 17.3.2005 asemakaavan muutoksen.

Pohjois-Pasilan ratapiha-alueen asemakaava on valmisteilla. Ratapihan länsipuolella olevalle Itella Oyj:n lajittelukeskuksen alueelle laaditaan asemakaava vuonna 2010 ja Maaliikennekeskuksen alueelle vuonna 2015.

Rakennuskiellon jatkaminen

Pasilan alueen rakennuskiellon voimaantulon jälkeen voimaan tulleet asemakaava- ja asemakaavan muutosalueet on rajattu pois rakennuskieltoalueesta.

Rakennuskieltoa ei voi jatkaa 17. kaupunginosan (Pasila) Keski-Pasilan ja Ilmalan alueilla, joilla rakennuskieltoa kaava-alueen laajentamiseksi on jatkettu lain mahdollistama enimmäisaika yhteensä 8 vuotta maankäyttö- ja rakennuslain 1.1.2000 voimaantulon jälkeen. Rakennuskiellossa olleet Keski- ja Länsi-Pasilan ja Alppiharjun kaavoitetut alueet on myös poistettu rakennuskieltoalueesta, koska ne ovat joko kaupungin omistamia katu- tai puistoalueita tai ne ovat alueita, joita koskee valtion ja kaupungin välinen aiesopimus Keski-Pasilasta 30.12.2002. Niin ikään Pasilan asema ja pääradan liikennealue Keski-Pasilan osuudelta on poistettu rakennuskieltoalueesta, koska voimassa olevassa asemakaavassa jäljellä oleva lisärakennusoikeus on vähäistä.

Ilmalanrinteen ja Helsingin Veden alueen asemakaavaehdotuksen on lautakunta hyväksynyt 11.1.2007. Asemakaavaan sisältyvällä kaavoittamattomalla alueella rakennuskieltoa ei voida enää jatkaa. Muulla alueella maan omistaa kaupunki tai alue on nyt voimassa olevassa asemakaavassa puistoa, eikä rakennuskiellolle ole siten tarvetta.

Tässä yhteydessä esitetään kaksi eri aikaan päättyvää rakennuskieltoa yhdistettäväksi yhdeksi rakennuskielloksi.

Asemakaavan muutostyön keskeneräisyyden vuoksi tulisi kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston piirustuksesta nro 11729 ilmenevien 17. ja 28. kaupunginosan (Pasila ja Oulunkylä) alueiden 31.12.2007 ja 28.10.2008 päättyviä rakennuskieltoja jatkaa maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 2 momentin perusteella 31.12.2009 saakka.

VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee pidentää kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston piirustuksesta nro 11729/1.11.2007 ilmenevien 17. ja 28. kaupunginosan eräiden alueiden rakennuskieltoaikaa 31.12.2009 saakka.

Maankäyttö- ja rakennuslain 202 §:n ja tämän esityslistan Kj/2 kohdassa päätetyn perusteella tämä päätös tulee voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman.

Kuulutettava sekä pöytäkirjanote karttaliitteineen Uudenmaan ympäristökeskukselle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja rakennuslautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Rakennuskieltokartta nro 11729 (mm. Itella Oyj:n ja Maaliikennekeskuksen alueet Pasilassa ja Oulunkylässä)

SUURMETSÄN TONTIN 41272/5 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11709)

Khs 2007-2023

41. kaupunginosan (Suurmetsä, Puistola) korttelin nro 41272 tontin nro 5 asemakaavan muutosehdotus.

Peltojyränkuja 10

Asunto Oy Helsingin Peltoheilimö pyytää (18.10.2006) otsikossa mainitun omistamansa tontin asemakaavan muuttamista siten, että tontin tehokkuusluku nostetaan e = 0.25:een.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (30.8.2007) mm. seuraavaa:

Yleiskaava Helsingin yleiskaava 2002:ssa (Kvsto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) alue on pientalovaltaista aluetta asumiseen. Nyt laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen.

Asemakaavatilanne Alueella on voimassa asemakaava nro 7938 (vahvistettu 11.10.1979). Kaavan mukaan tontti on erillisten, enintään kaksiasuntoisten pientalojen korttelialuetta (AO) tonttitehokkuudella e = 0.20. Rakennusten enimmäiskerrosluku on kaksi. Kerrosalan lisäksi tontille saa rakentaa autosuojan ja varastotilaa yhteensä enintään 25 m²/asunto. Rakennuksissa on oltava harja- tai taitekatto. Rakennusten vähimmäisetäisyys naapuritontin rajasta on 4 m. Tontit on aidattava katu- tai muita yleisiä alueita vastaan pensasaidalla tai enintään 120 cm korkealla puuaidalla. Tontin puiston puoleiselle reunalle sekä kaakkoiskulmaukseen on merkitty tontin osa, jossa on oltava puita ja pensaita.

Nykytilanne Tontti sijaitsee pientaloalueella, jolla rakennusten rakentamistapa ja ‑aika on vaihtelevaa. Tontilla on vuonna 1951 valmistunut pieni omakotitalo sekä vanha talousrakennus.

Asemakaavan muutosehdotus

Tontti on edelleen merkitty erillispientalojen korttelialueeksi (AO) suurimmalla sallitulla kerrosluvulla kaksi. Tehokkuusluvuksi on merkitty e = 0.25. Asemakaavakartassa sallitusta kerrosalasta saa enintään 70 % rakentaa yhteen kerrokseen. Asuntojen lukumäärää rajoitetaan siten, että kutakin tontin pinta-alan täyttä 400 m² kohti saa rakentaa yhden asunnon. Kuitenkin, jos tontin pinta-ala on 600–799 m², saa rakentaa kaksi asuntoa.

Lentomelun torjumiseksi annettu kaavamääräys on muutettu seuraavanlaiseksi: Asuinrakennusten kattorakenteiden, ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden tulee olla mitoitettu lentoliikenteen hetkellisiä melutasoja 75 dB vastaan.

Muutoin asemakaavamääräyksiä on muutettu nykyisin käytössä olevien määräysten mukaisiksi. Alueen ympäristöön on laadittu vastaavanlaisia asemakaavan muutoksia, joissa tonttitehokkuus on nostettu 0.25:een.

Tontin pinta-ala on 2 234 m² ja tehokkuuden e = 0.25 mukainen rakennusoikeus 559 k-m².

Vuorovaikutus asemakaavan muutosehdotusta valmisteltaessa

Osallisille on lähetetty maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja heille on varattu tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta ja asemakaavan muutosluonnoksesta. Asemakaavan muutosluonnos on ollut nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa 16.–31.5.2007.

Esitetyt mielipiteet

Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosastolle saapunut kaksi mielipidettä, jotka koskivat asemakaavan muutosluonnosta.

XXXX XXXX ja XXXX XXXX ovat 16.5.2007 sitä mieltä, että tonttitehokkuuden nostoon yksittäiselle tontille ei pidä lähteä vaan se on tehtävä myös naapurustossa, ainakin heidän tontillaan. Samalla XXXX:t huomauttavat, että Peltojyränkuja on rakennettava kaavan mukaisesti.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että asemakaavan muutoksia, joilla tonttitehokkuus nostetaan pientaloalueilla e = 0.20:stä yleisesti vallalla olevaan e = 0.25:een, on laadittu tontinomistajien hakemusten perusteella joko yksittäisille tonteille tai tonttiryhmille, milloin hakijoita on ollut useampia yhdellä aluekokonaisuudella. Isoina kokonaisuuksina käsitellään esimerkiksi yhtenäiset suojelukohteiksi määritellyt alueet ja myös alueet, joilla on tarvetta yhtenäistää ajan myötä sekavaksikin muodostunut kaavatilanne. Näiden kaavojen valmistelu ja asukasyhteistyöprosessi vie yleensä pitkän ajan, joskus useita vuosiakin.

Kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosasto haluaa palvella pientalojen rakentajia myös pieniä asemakaavan muutoksia laatimalla. Muutaman tontin muutoksilla voidaan vastata nopeammin täydennysrakentamistarpeisiin.

Korttelissa 41272 on jo aiemmin nostettu kahden tontin tehokkuuslukua e = 0.20:stä e = 0.25:een. Tontinomistajien tasapuolisen kohtelun vuoksi myös muilla alueen tontinomistajilla on mahdollisuus hakea rakennusoikeutensa nostamista.

Rakennusviraston tehtävänä on rakentaa katu asemakaavan mukaisesti.

XXXX ja XXXX XXXX ovat 30.5.2007 puolestaan sitä mieltä, että kaavamuutoksessa rakennusten lukumäärä rajoitettaisiin kahteen ja asuntojen neljään. Tällöin kutakin tontin pinta-alan 500 m² kohti saisi rakentaa yhden asunnon. Liikenteen lisääntyminen Peltojyräntiellä huolestuttaa heitä. Lisäksi XXXX:t ehdottavat tontin kaakkoiskulmauksessa olevan tontin osan, jossa on oltava puita ja pensaita, jatkamista Peltojyränkujan suuntaan.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että kyseiselle pientaloalueelle on tehty vuosien varrella lukuisia asemakaavan muutoksia, joissa tehokkuusluku on nostettu 0.25:een. Aiemmin ei erillispientalojen korttelialueiden asemakaavan muutoksissa, kuten ei myöskään voimassa olevassa asemakaavassa rakennusten eikä asuntojen lukumäärää mitenkään rajoitettu. Nykyisin on ollut käytäntönä rajoittaa asuntojen lukumäärää siten, että tontin pinta-alan täyttä 400 m² kohti saa rakentaa yhden asunnon. Kyseisellä tontilla tämä mahdollistaa viisi asuntoa. Kerrosalan lisäys on 112 m², minkä aiheuttamaa liikenteen lisäystä voidaan pitää vähäisenä. Tontin kaakkoiskulmauksessa oleva tontin osa, jossa on oltava puita ja pensaita, on voimassa olevan asemakaavan mukainen. Tontinomistajilla on mahdollisuus laittaa tonteilleen suojaistutuksia ilman erillistä asemakaavamerkintää.

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.

Vs. Kaj ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 19.10.–19.11.2007, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

Vs. Kaj toteaa lisäksi, että Khs hyväksyy asemakaavan muutoksen Khn johtosäännön 8 §:n 6 kohdan 2 b, 3, 6 ja 7 kohtien mukaan, milloin muutetaan rakennusoikeutta siten, että asuinpientalojen korttelialueen rakennusoikeutta lisätään vastaamaan enintään tehokkuuslukua 0.3 tai enintään 10 prosenttia (aputilat poislukien) voimassa olevassa kaavassa osoitetusta, muutetaan julkisivuja, rakennusmateriaaleja, rakentamistapaa, rakennusaloja, asuntojen enimmäismäärää tai keskipinta-alaa, autopaikkamäärää tai autopaikkojen sijoitusta, ajoyhteyttä, istutuksia tai viemärin taikka muun johdon sijoittamista koskevia asemakaavamerkintöjä tai ‑määräyksiä, muutetaan alueen käyttötarkoitusta vähäisessä määrin ja tehdään kaavaan edellä mainittuihin muutoksiin verrattavissa oleva tarkistus.

Muutosta ei ole pidettävä vähäisenä, jos se merkitsisi alueen maankäytön yleisen luonteen muuttumista kaavassa osoitetusta tai poikkeamista kaavaa laadittaessa omaksutuista periaatteista, alueella vallitsevan yhtenäisen rakennustavan muuttamista taikka ympäristölliseltä kannalta merkittävien arvojen säilymisen vaarantumista.

VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä 41. kaupunginosan korttelin nro 41272 tontin nro 5 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 30.8.2007 päivätyn piirustuksen nro 11709 mukaisena.

Kirje ja pöytäkirjanote Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä ote rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Asemakaavakartta nro 11709 (Suurmetsän tontti 41272/5)

VARTIOKYLÄN TONTIN 45271/7 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11715)

Khs 2007-2280

45. kaupunginosan (Vartiokylä, Vartioharju) korttelin nro 45271 tontin nro 7 asemakaavan muutosehdotus.

Kaukopääntie 9

Asunto Oy Kaukopääntupa pyytää (6.3.2007) otsikossa mainitun omistamansa tontin asemakaavan muuttamista siten, että tehokkuusluku nostetaan e = 0.25:een.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (27.9.2007) mm. seuraavaa:

Asemakaavatilanne Tontilla on voimassa vuonna 1990 vahvistettu asemakaava nro 9799. Tontti on erillispientalojen korttelialuetta (AO). Tehokkuusluku on e = 0.20 ja suurin sallittu kerrosluku kaksi. Tontille saa kerrosalan lisäksi rakentaa autotalleja, -katoksia tai varastotiloja enintään 30 k-m² asuntoa kohti, kuitenkin yhteensä enintään 25 % sallitusta kerrosalasta. Asemakaavan mukaisesta tontin kokonaiskerrosalasta saa enintään 80 % rakentaa yhteen kerrokseen.

Nykytilanne Tontti sijaitsee Vartioharjun pientaloalueella. Tontilla on vuonna 1956 rakennettu 180 k-m²:n suuruinen asuinrakennus. Tontin ympärillä on uudehkoja omakotitaloja.

Asemakaavan muutosehdotus ja sen perustelut

Tontin käyttömahdollisuuksia ja asumisväljyyttä parannetaan rakennusoikeutta nostamalla. Vartioharjun pientaloalueella noudatetaan kaavoitusperiaatetta, että tehokkuusluku voidaan nostaa luvusta 0.20 lukuun 0.25 edellyttäen, että ympäristönsuojelulliset syyt eivät ole esteenä. Koska tontilla oleva rakennus ei kuulu suojeltavien rakennusten ryhmään, rakennuksen suojelu ei ole perusteltua.

Tontti on edelleen erillispientalojen korttelialuetta (AO), mutta tehokkuusluku on 0.25. Tontille saa asemakaavakartassa tehokkuusluvulla osoitetun rakennusoikeuden lisäksi rakentaa autotalleja ja -katoksia, varastotiloja, lasikuisteja ja kasvihuonetilaa yhteensä enintään 20 % sallitusta asuntokerrosalasta kuitenkin siten, että lasikuistien ja kasvihuoneiden kerrosala ei ylitä 5 % sallitusta asuntokerrosalasta.

Tontille saa rakentaa yhden asunnon kutakin tontin pinta-alan täyttä 400 m² kohti. Kuitenkin jos tontin pinta-ala on 600–799 m², saa rakentaa kaksi asuntoa.

Asemakaavaan merkitystä rakennusoikeudesta saa enintään 70 % rakentaa yhteen kerrokseen.

Tontille on kadun reunaan merkitty istutettava alueen osa.

Tontin pinta-ala on 905 m² ja tehokkuuden e = 0.25 mukainen rakennusoikeus 226 k-m².

Vaikutukset Asemakaavan muutoksella ei ole suurta vaikutusta naapureiden tai ympäristön kannalta. Tontille rakennetaan varasto- ja autokatosrakennus. Tontin rakennusoikeus nousee 45 k-m².

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 30.7.2007) sekä asemakaavan muutosluonnos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja kaavaluonnoksesta ei esitetty mielipiteitä.

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.

Vs. Kaj ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 26.10.–9.11.2007, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä 45. kaupunginosan korttelin nro 45271 tontin nro 7 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 27.9.2007 päivätyn piirustuksen nro 11715 mukaisena.

Kirje ja pöytäkirjanote Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä ote rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Asemakaavakartta nro 11715 (Vartiokylän tontti 45271/7)

VUOSAAREN KORTTELEIDEN NRO 54143 JA 54144 YM. ALUEIDEN (KURKIMOISION ALULE) ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11696)

Khs 2007-2035

54. kaupunginosan (Vuosaari, Keski-Vuosaari) kortteleiden nro 54143 ja 54144 sekä katu-, virkistys- ja suojaviheralueiden asemakaavan muutosehdotus.

Alue sijaitsee Kallvikintien ja Niinisaarentien risteyksen länsipuolella.

Tiivistelmä Kurkimoision alueelle suunnitellaan voimassa olevan kaavan pohjalta pientaloasuntoja n. 400 asukkaalle. Asuntojen rakennussuunnittelu on käynnissä.

Rakennussuunnittelun yhteydessä on osoittautunut tarpeelliseksi muuttaa asemakaavaa mm. tonttijaon ja rakennusalojen osalta. Alueen käyttötarkoitus ja rakentamisen määrä eivät muutu. Myös rakentamisen pientaloluonnetta koskevat määräykset säilyvät ennallaan. Määräyksiin lisätään julkisivumateriaalia ja muita rakentamisen laatua koskevia määräyksiä.

Kaavamuutoksen tavoitteena on edistää rakentamisen toteutumista ja varmistaa rakennettavan asuinympäristön korkea laatu.

Asemakaavan perusteet

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (16.8.2007) mm., että kaavoitustyö on käynnistetty kaupungin aloitteesta.

Lähtökohdat

Yleiskaava

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (Kvsto 26.11.2003 tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) alue on pientalovaltaista aluetta (asuminen). Nyt laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen.

Asemakaava

Alueella on voimassa asemakaava nro 10810 (hyväksytty 26.9.2001), jonka mukaan korttelit 54143 ja 54144 ovat asuinrakennusten korttelialuetta (A). Kaava-alueeseen kuuluu myös 18 m²:n suuruinen osa Permannon katualueesta sekä pohjoisosassa pieni kaistale lähivirkistys- ja suojaviheraluetta.

Korttelissa 54144 rakennusten kerrosluku vaihtelee kahdesta kolmeen ja tonttitehokkuus on e = 0.33–0.56. Kortteli on jaettu kolmeen ohjeelliseen tonttiin. Korttelissa 54143 kerrosluku on kaksi ja tonttitehokkuus on e = 0.6. Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä on koko kaava-alueella yhteensä 14 690 k-m².

Jokaiseen asuntoon on järjestettävä sisäänkäynti kadun tai pihan tasosta.

Korttelin 54144 läpi kulkevat yleiset kevyen liikenteen yhteydet Ensiparven ja Permannon kaduilta pohjoiseen ja Kurkimoisionpuistoon.

Muut suunnitelmat ja päätökset

Asuntorakentamisesta on tehty viitesuunnitelma (Arkkitehtitoimisto Hedman & Matomäki Oy, 7.3.2007).

Maanomistus

Kaupunki omistaa alueen. Alue on varattu VVO Rakennuttaja Oy:lle vapaarahoitteiseen omistusasuntotuotantoon HITAS-ehdoin.

Alueen yleiskuvaus

Kaava-alueella ei ole rakennuksia. Kaava-alue rajoittuu lännessä laajaan puistoalueeseen ja etelässä rakentamattomiin yleisten rakennusten tonttiin ja asuinrakennusten kortteleihin, joiden eteläpuolella on Kurkimoision nykyinen, pääosin omakotitaloista rakentunut pientaloalue. Idässä on Kallvikintie sekä 1960-luvulla rakentunut kerrostaloalue ja Ilveskorven puisto. Lännessä on Kurkimoisionpuisto.

Kaupalliset lähipalvelut sekä päiväkoti Meritähti sijaitsevat Vuosaaren pohjoisessa ostoskeskuksessa alle 500 m:n etäisyydellä. Monipuoliset kaupalliset ja julkiset palvelut sijaitsevat Vuosaaren keskustassa noin kahden kilometrin päässä. Metron liityntäbussi kulkee Kallvikintietä alueen vieritse.

Luonnonympäristö

Kaava-alue liittyy lännessä Kurkimoisionpuistoon, joka laskee alas kohti tasaista lehtipuuvaltaista laaksoa. Korttelialueet ovat kallioista metsää, jossa on siirtolohkareita ja vanhoja mäntyryhmiä.

Suojelukohteet

Kaava-alue sijaitsee Vartiokylänlahden pohjavesialueella.

Yhdyskuntatekninen huolto

Lähimmät yhdyskuntateknisen huollon verkostot sijaitsevat Kallvikintiellä sekä nykyisellä Kurkimoision pientaloalueella. Alueen alla kulkee Vuosaaren voimalaitosalueelle johtava Pasila–Vuosaari-yhteiskäyttötunneli sekä siihen liittyvä ajotunneli.

Ympäristön häiriötekijät

Kaava-alue sijaitsee osittain Kallvikintien melualueella.

Tavoitteet Alueelle suunnitellaan voimassa olevan kaavan pohjalta pientaloasuntoja n. 400 asukkaalle. Asuntojen rakennussuunnittelu on käynnissä.

Kaavamuutoksen tavoitteena on edistää rakentamisen toteutumista ja varmistaa rakennettavan asuinympäristön korkea laatu.

Asemakaavan muutosehdotus

Yleisperustelu ja -kuvaus

Kortteleissa 54143 ja 54144 on rakennussuunnittelun yhteydessä osoittautunut tarpeelliseksi muuttaa asemakaavaa mm. tontinrajojen ja rakennusalojen osalta. Alueen käyttötarkoitus ja rakentamisen määrä eivät muutu. Myös rakentamisen pientaloluonnetta koskevat määräykset säilyvät ennallaan. Määräyksiin on lisätty julkisivumateriaalia ja muita rakentamisen laatua koskevia määräyksiä.

Mitoitus Kaava-alueen pinta-ala on n. 3,14 ha, josta korttelimaata on 3,11 ha ja suojaviheraluetta 0,03 ha.

Korttelissa on asuntorakennusoikeutta saman verran kuin voimassa olevassa asemakaavassa, eli yhteensä 14 690 k-m².

Asuinrakennusten korttelialueet (A)

Kaava-alueen molemmat korttelit on merkitty asuinrakennusten korttelialueiksi (A).

Korttelin 54144 rakennusoikeus on 13 040 k-m² ja korttelin 54143 1 650 k-m². Rakennusten enimmäiskerrosluku on kolme. Ohjeellisia tontinrajoja ei ole merkitty kaavakarttaan.

Korttelialueilla on osoitettu säilytettäväksi tärkeimmät mäntyryhmät ja siirtolohkareet alueelle leimaa antavina luonnonelementteinä.

Kaavaan on sisällytetty 18 m²:n suuruinen osaPermannon katualueesta. Alueelle on tehty katusuunnitelma, jonka mukaan kääntöpaikkaa voidaan pienentää. Katualueen osa on liitetty tonttiin 54144/4.

Suojaviheralue (EV)

Korttelin 54144 pohjoispuolella on pieni kaistale voimassa olevan kaavan virkistys- ja suojaviheraluetta liitetty kaava-alueeseen, jotta korttelin läpi kulkeva yleinen kevyen liikenteen reitti saadaan yhdistettyä viereisen viheralueen reittiverkostoon. Kaistale on muutettu kokonaan suojaviheralueeksi ja sille on merkitty likimääräinen jalankulkua ja polkupyöräilyä varten varattu alueen osa.

Suojelukohteet

Asemakaavassa on määrätty, ettei kortteleiden rakentaminen saa aiheuttaa pohjaveden likaantumista, pohjaveden pinnan alenemista tai virtauksen vähenemistä. Kortteleiden rakentamisessa noudatetaan rakennuslautakunnan rakentamistapaohjetta tärkeille pohjavesialueille rakentamisesta.

Ympäristön häiriötekijät

Meluntorjunta on otettu huomioon alueen suunnittelun lähtökohtana. Oleskelu- ja piha-alueet on suunniteltu suojaiselle puolelle ja Kallvikintien puoleisten kortteleiden tai korttelinosien rakennusaloille on merkitty ulkoseinien ääneneristävyyttä koskevat määräykset.

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

Alueen rakentamisen yhdyskuntataloudelliset vaikutukset sekä vaikutukset luonnonympäristöön, erityisesti länsipuoliseen rinnelehtoon sekä pohjaveteen on arvioitu voimassa olevan asemakaavan laatimisen yhteydessä. Lisäksi on arvioitu Kallvikintien liikennemelun vaikutukset uuteen asuinalueeseen. Asemakaavan muutos on luonteeltaan kaavatekninen, joten ympäristövaikutukset eivät eroa voimassa olevan asemakaavan ympäristövaikutuksista. Asemakaavan muutos parantaa asemakaavan toteutettavuutta ja edellytyksiä rakentamisen laadun valvontaan.

Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön

Asemakaavan muutos luo edellytykset korkealaatuisen asuntoalueen rakentamiseen Keski-Vuosaaren 1960-luvun kerrostaloalueen jatkeeksi Kallvikintien länsipuolella.

Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen

Kaava-alue on liitettävissä Kallvikintien ja Kurkimoisio-kadun alueella oleviin yhdyskuntateknisen huollon verkostoihin.

Vaikutukset luontoon, maisemaan ja virkistykseen

Kortteleiden rakentaminen merkitsee maisemallista muutosta ja puuston sekä muun kasvillisuuden oleellista vähenemistä rakennettaviksi osoitetuilla alueen osilla.

Kaavassa on määräyksiä, jotka turvaavat tärkeimpien mäntyryhmien ja siirtolohkareiden säilymisen korttelialueilla ja sopeuttavat rakentamista siten ympäristöön.

Virkistyskäytön osalta kaavamuutoksella ei ole oleellisia vaikutuksia. Heti kortteleiden länsipuolella on laajat Kurkimoisionpuiston ja Vartiokylänlahden pohjukan viheralueet, joista on edelleen yhteys mm. seudulliselle itä-länsisuuntaiselle viheryhteydelle Tankovainiolle ja Mustapuron laaksoon.

Vaikutukset ihmisen terveyteen, sosiaalisiin oloihin ja eri
väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä

Pientalotyyppiset terassitaloasunnot houkuttelevat alueelle todennäköisesti lapsiperheitä. Tällä on merkitystä pohjoisen ostoskeskuksen ja lähiympäristön palveluiden pysyvyyden kannalta.

Kaavassa olevat rakennusten ulkoseinien ääneneristävyyttä koskevat määräykset Kallvikintien puolella sekä Kallvikintien puoleisten pitkien rakennusmassojen sijoittelu suojaavat asuntoja ja piha-alueita liikenteen melulta.

Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset

Alue on toteutettavuudeltaan kohtalainen. Kortteli- ja katualueilla täytöt ja louhinnat lisäävät rakennuskustannuksia. Toisaalta toteutettavuutta parantavat hyvä sijainti ja keskimääräistä paremmat pohjaolosuhteet.

Toteutus Kortteleiden varaaja VVO Rakennuttaja Oy on käynnistänyt alueella toteutussuunnittelun.

Suunnittelun vaiheet

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti.

Asemakaavan muutosluonnos ja selostusluonnos ovat olleet nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa 29.5.–11.6.2007.

Viranomaisyhteistyö

Asemakaavan muutosehdotusta on valmisteltu yhteistyössä osallisena olevien viranomaistahojen, erityisesti rakennusviraston kanssa.

Esitetyt mielipiteet

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä kaavaluonnoksista ei esitetty mielipiteitä.

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuuluvaa aluetta.

Vs. Kaj ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 19.10.–2.11.2007, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty rakennusviraston ja kiinteistöviraston lausunnot.

Lausunnot Kiinteistölautakunta mainitsee (6.11.2007) mm., että alue on kaupungin omistuksessa. Alueen tonttien asuntorakennusoikeus on yhteensä 14 690 k-m². Kaavaehdotuksessa on asuntojen vähimmäiskeskikooksi määrätty 90 asuntoneliötä, joten kohteeseen voidaan rakentaa enintään 166 asuntoa.

Tontit 54143/1 ja 54144/1–3 varattiin alun perin lautakunnan päätöksellä 10.6.2003 myytäväksi tarjouskilpailulla vapaarahoitteista omistusasuntotuotantoa varten ehdolla, että alueen asema-kaava tulee voimaan. Alueen asemakaava oli hyväksytty 26.9.2001, mutta se ei ollut saanut lainvoimaa valitusten takia.

Kun asemakaavan lainvoimaisuuden saaminen lykkääntyi, harkittiin varausta uudelleen, koska todettiin, että hitas-tuotannosta tuolloin oli merkittävästi puutetta verrattuna asunto-ohjelman tavoitteisiin.

Lautakunta varasikin tontit 25.5.2004 VVO-Rakennuttaja Oy:lle vapaa-rahoitteisten omistusasuntojen rakennuttamista varten noudattaen
Hitas II -ehtoja sekä ehdolla, että varauksensaaja esittää lautakunnalle alueen kehittämisohjelman. Lautakunta hyväksyi VVO:n esittämän kehittämisohjelman 8.3.2005.

Tonttien varausaika päättyi 31.12.2006. Khs päätti 12.2.2007 jatkaa mm. näiden tonttien varausaikoja 31.12.2007 saakka. Samalla Khs päätti oikeuttaa kiinteistölautakunnan jatkamaan Khn päätettyjä varausaikoja vuodella, mikäli varauksen jatkotarve johtuu varauksensaajasta riippumattomasta syystä.

Alueen asemakaava perustui arkkitehtuurikilpailuun. Varauksensaaja VVO-Rakennuttaja Oy valitsi kaupunkisuunnitteluviraston toivomuksen mukaisesti asemakaavavaiheen kilpailun voittaneen toimiston kohteen pääsuunnittelijaksi.

Suunnitelmasta ei kuitenkaan saatu kustannuksiltaan toteutuskelpoista, vaan suunnittelijaa jouduttiin vaihtamaan. Nyt alueelle on laadittu uusi suunnitelma, jonka arvioidaan olevan kustannuksiltaan toteutuskelpoinen. Suunnitelma ei ole aivan kilpailun perusteella syntyneen asema-kaavan mukainen, joten kaavaa joudutaan nyt hieman muuttamaan.

Asemakaavan muutos on puhtaasti tekninen, ja se muuttuu vain tontti-jaon ja rakennusalojen osalta. Käyttötarkoitus ja rakennusoikeus pysyvät ennallaan.

Lautakunnalla ei ole huomautettavaa ehdotukseen.

Lautakunta puoltaa ehdotuksen hyväksymistä, koska se parantaa tonttien toteutuskelpoisuutta ja mahdollistaa näiden asunto- ja elinkeinopolitiikan kannalta tärkeiden hitas-omistusasuntojen rakentamisen alueelle.

Samalla lautakunta toteaa päättäneensä jatkaa tonttien 54143/1 ja 54144/1–3 (uusi nro 4) varausaikoja 31.12.2008 saakka entisin ehdoin.

Rakennusvirasto mainitsee 30.10.2007) mm., että alue on toteuttavuudeltaan kohtalainen. Kortteli- ja katualueilla täytöt ja louhinnat lisäävät rakennuskustannuksia.

Hyvällä suunnittelulla ja yhtenäisellä toteutuksella saadaan aikaan ehyt ja laadukas pientalokokonaisuus. Polkupyöräilylle osoitetut yleiset reitit kuuluvat tonttiin eivätkä aiheuta kaupungille rakentamis- tai ylläpitokustannuksia. Reittien linjaukset ja toimivuus on kuitenkin tarkistettava yksityiskohtaisen suunnittelun yhteydessä.

Virastolla ei ole muuta huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksen johdosta.

Vs. Kaj toteaa, että Khs hyväksyy asemakaavan muutoksen Khn johtosäännön 8 §:n 6 kohdan 3 ja 7 kohtien mukaan, milloin muutetaan julkisivuja, rakennusmateriaaleja, rakentamistapaa, rakennusaloja, asuntojen enimmäismäärää tai keskipinta-alaa, autopaikkamäärää tai autopaikkojen sijoitusta, ajoyhteyttä, istutuksia tai viemärin taikka muun johdon sijoittamista koskevia asemakaavamerkintöjä tai ‑määräyksiä ja tehdään kaavaan edellä mainittuihin muutoksiin verrattavissa oleva tarkistus.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä 54. kaupunginosan kortteleiden nro 54143 ja 54144 sekä katu-, virkistys- ja suojaviheralueiden asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 16.8.2007 päivätyn piirustuksen nro 11696 mukaisena.

Kirje ja pöytäkirjanote Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä ote rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistölautakunnalle ja rakennusvirastolle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Asemakaavakartta nro 11696 (Kurkimoisin alue Vuosaaressa)
	Liite 2	Havainnekuva (Kurkimoision alue Vuosaaressa)

TOIMISTOKORTTELIN VARAAMINEN RUSKEASUOLTA

Khs 2007-1669

16. kaupunginosan (Ruskeasuo) kortteli nro 16748;
Mannerheimintie 107

Kiinteistölautakunta toteaa (6.11.2007) mm. seuraavaa:

Tiivistelmä Ruskeasuon Mannerheimintiehen rajoittuvasta suunniteltavasta toimistokorttelista nro 16748 esitetään varattavaksi Skanskalle noin 15 000 k‑m² pääkonttorin, NCC:lle noin 10 000 k-m² business park -tyyppisen toimistotalon ja Norgani Hotels ASA:lle noin 12 000 k-m² hotellin suunnittelua varten 30.6.2009 saakka.

Kortteli vapautuu toimistorakentamiseen, kun Ruskeasuon uusi bussi-varikko valmistuu syksyllä 2008.

Hakemukset Skanska Oy ja Skanska Commercial Development Finland Oy pyytävät 3.10.2007 päivätyssä hakemuksessa, että niille varattaisiin Ruskea-suolta 30 000 - 40 000 k-m² toimistotalohankkeen suunnittelua varten. Rakennuksiin sijoittuisi mm. Skanskan Suomen pääkonttori, jonka nykyiset tilat osoitteessa Paciuksenkatu 25 alkavat käydä pieniksi. Nykyisen pääkonttorin vuokrasopimus päättyy huhtikuussa 2010.

NCC Property Development Oy pyytää 20.2.2007 päivätyssä hakemuksessa ja 10.5.2007 päivätyssä hakemuksen täydennyksessä, että sille varattaisiin Ruskeasuolta noin 30 000 k-m² NCC Business Park -tyyppisen toimistotalohankkeen suunnittelua varten.

Yhtiö on jo toteuttanut nyt suunniteltavan toimistokorttelin eteläpuolelle Mannerheimintien laitaan kolme toimitaloa, joissa toimii NCC:n Suomen pääkonttorin ja Lääkelaitoksen lisäksi pienempiä yrityksiä. Tavoitteena on tarjota myös jatkossa Helsingin elinkeinostrategian mukaisia monipuolisia toimitilapalveluja eri kokoisille yrityksille.

Norgani Hotels ASA pyytää 29.6.2007 päivätyssä hakemuksessa, että sille varattaisiin Ruskeasuolta noin 12 000 k-m² liikemieshotellin suunnittelua varten. Yhtiö on Oslon pörssissä noteerattu kiinteistösijoitusyhtiö, joka on erikoistunut hotellikiinteistöjen omistamiseen. Yhtiö omistaa tällä hetkellä 70 hotellia ja on pohjoismaiden suurin hotellikiinteistöjen omistaja.

Yhtiön omistukseen siirtyi vuonna 2006 Kapiteeli Oyj:n koko hotellisalkku. Helsingissä yhtiön hotelleja ovat Hilton Helsinki Strand, Hilton Helsinki Kalastajatorppa, Scandic Continental, Scandic Grand Marina ja Kongressikeskus Marina Congress Center. Yhtiö on hotellikiinteistöjen pitkäaikainen omistaja ja haluaa laajentaa toimintaansa kaikissa pohjoismaissa.

Yhtiö pitää Ruskeasuota hyvänä paikkana, koska Helsingin länsipuolella on vähän hotelleja ja kysyntä tulee alueella jatkossa kasvamaan uuden toimitila- ja palvelurakentamisen seurauksena. Yhtiöllä on valmiudet kohteen välittömään toteutukseen.

Kaavatilanne Varattavaksi esitettävä toimistokortteli nro 16748 on Kvston 26.11.2003 hyväksymässä yleiskaavassa merkitty kerrostalovaltaiseksi alueeksi asumista tai toimitiloja varten sekä työpaikkavaltaiseksi alueeksi, jolla saa olla mm. yhdyskuntateknistä huoltoa.

Varattavaksi esitettävä kortteli kuuluu Kvston 19.4.2006 hyväksymässä asemakaavassa nro 11494 yhdyskuntateknistä huoltoa (ET) palvelevaan korttelialueeseen. Alueen eteläpuolelle Mannerheimintien laitaan on osoitettu toimistokortteli nro 16740, johon toteutetaan parhaillaan Invalidiliiton uutta toimitaloa. Asemakaava tuli lainvoimaiseksi 2.6.2006.

Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 7.12.2006 asemakaavan muutosluonnoksen, jossa Nauvontietä jatketaan Hakamäentielle bussivarikkokorttelin (ET) rajautuessa Nauvontien itäpuolelle. Nauvontien länsipuolelle Mannerheimintien ja Nauvontien väliin osoitetaan uusi toimistorakennusten korttelialue (KT) nro 16748.

Korttelialueen nro 16748 pinta-ala on noin 17 000 m². Korttelialue on jaettu kuuteen ohjeelliseen tonttiin, joiden kerrosluvut ovat VII ½ - XII. Luonnoksessa yhteenlaskettu rakennusoikeus on 63 000 k-m². Ohjeellisten tonttien rakennusoikeudet ovat 6 000 - 18 000 k-m².

Julkisivumateriaaliksi on määritelty kiviaines ja väriksi pääosin punainen, keltainen tai ruskea kuten jo kaava-alueen ulkopuolella toteutetussa Mannerheimintien toimistokorttelissa nro 16745. Korttelin alle jää kulkemaan pohjois-eteläsuunnassa Salmisaari - Kamppi - Ruskeasuo -yhteiskäyttötunneli.

Kaupunkisuunnitteluviraston on tarkoitus laatia asemakaavan muutos-ehdotus yhteistyössä tulevien varauksensaajien kanssa.

Toimistokorttelin toteuttaminen

Ruskeasuon varikolla toteutetaan parhaillaan uutta bussivarikkoa, joka valmistuu syksyllä 2008. Kiinteistölautakunta on sopinut varikkotontin vuokranneen Ruskeasuon Varikkokiinteistö Oy:n kanssa, että suunniteltava toimistokortteli vapautuu heti varikon valmistuttua.

Toimistokorttelin toteuttamisen arvioidaan käynnistyvän vuodenvaihteessa 2008 - 2009, kun alue on vapautunut ja asemakaavamuutos on tullut voimaan. Käynnissä oleva Hakamäentien perusparannushanke Mannerheimintien ja Hakamäentien kulmassa saattaa kuitenkin rajoittaa syksyyn 2009 saakka korttelin pohjoisimman osan toteuttamista.

Esitettävät varaukset Kiinteistölautakunnan mielestä suunniteltavan toimistokorttelin nro 16748 eteläosasta tulisi varata Norgani Hotels ASA:lle noin 12 000 k-m² liikemieshotellin suunnittelua varten 30.6.2009 saakka. Varaus on perusteltua Länsi-Helsingin uusien toimistoalueiden aiheuttaman kasvavan hotellikysynnän ja Ruskeasuon hyvien liikenneyhteyksien johdosta.

Suunniteltavan toimistokorttelin nro 16748 pohjoisosasta tulisi varata Skanska Oy:lle ja Skanska Commercial Development Finland Oy:lle noin 15 000 k-m² pääkonttori- ja toimistotalohanketta varten 30.6.2009 saakka. Varaus on perusteltua Skanskan pääkonttorin pysymiseksi Helsingissä.

Lisäksi suunniteltavan toimistokorttelin nro 16748 keskiosasta tulisi varata noin 10 000 k-m² NCC Property Development Oy:lle Business Park -tyyppisen toimistohankkeen suunnittelua varten 30.6.2009 saakka. Varaus on perusteltua, koska NCC on onnistunut hyvin toimistokorttelin eteläpuolella jo toteuttamissaan toimistohankkeissa.

Esitettävien varausten jälkeen suunniteltavasta toimistokorttelista jäisi varaamatta noin 26 000 k-m². Kiinteistölautakunta pitää tarkoituksenmukaisena, ettei loppuosaa varata vielä tässä vaiheessa. Tonttivaranto mahdollistaisi tulevien elinkeinopoliittisesti tärkeiden hankkeiden toteuttamisen uudelle ja arvostetulle toimitila-alueelle nopeasti.

VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee varata 16. kaupunginosan suunniteltavan toimistokorttelin nro 16748 pohjoisosasta Skanska Oy:lle ja Skanska Commercial Development Finland Oy:lle noin 15 000 k-m² pääkonttori- ja toimistotalohankkeen suunnittelua varten 30.6.2009 saakka.

Samalla kaupunginhallitus päättänee varata 16. kaupunginosan suunniteltavan toimistokorttelin nro 16748 keskiosasta NCC Property Development Oy:lle noin 10 000 k-m² business park -tyyppisen toimistotalohankkeen suunnittelua varten 30.6.2009 saakka.

Vielä kaupunginhallitus päättänee varata 16. kaupunginosan suunniteltavan toimistokorttelin nro 16748 eteläosasta Norgani Hotels ASA:lle noin 12 000 k-m² hotellin suunnittelua varten 30.6.2009 saakka.

Kaupunginhallitus päättänee, että varaukset ovat voimassa seuraavin ehdoin:

1 Varattavan alueen koko, sijainti ja rakennusoikeus tarkentuvat suunnittelun ja kaavoituksen yhteydessä.

2 Hankkeen suunnittelu on tehtävä yhteistyössä kaupunki-suunnitteluviraston ja kiinteistöviraston kanssa.

3 Varauksensaajan on otettava huomioon suunnittelussa ja toteutuksessa korttelin alla kulkevat johdot ja tunnelit sekä Hakamäentien peruskorjauksen mahdollisesti aiheuttamat rajoitukset ja tarvitsemat työalueet.

4 Kaupunki ei vastaa vahingosta, joka varauksensaajalle saattaa aiheutua siinä tapauksessa, ettei tonttia koskevaa luovutussopimusta saada aikaan.

Pöytäkirjanote Skanska Oy:lle, NCC Property Development Oy:lle, Norgani Hotels ASA:lle, kiinteistölautakunnalle, kaupunkisuunnitteluvirastolle ja talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Skanska Oy:n hakemus
	Liite 2	NCC Oy:n hakemus
	Liite 3	Norgani Hotels ASA:n hakemus
	Liite 4	Asemakaavakartta (luonnos)
	Liite 5	Havainnekuva (luonnos)

PITÄJÄNMÄEN TOIMITILATONTIN VARAAMINEN TEKNOS OY:LLE

Khs 2007-2465

46. kaupunginosan (Pitäjänmäki) korttelin nro 46023 tontti nro 10;
Takkatie 1 a ja Hiilloskuja 2

Kiinteistölautakunta toteaa (6.11.2007) mm. seuraavaa:

Tiivistelmä Pitäjänmäen suunniteltava toimitilatontti nro 46023/10 esitetään varattavaksi Teknos Oy:lle uuden toimitalon ja siihen sijoittuvan pääkonttorin suunnittelua varten 30.6.2009 saakka.

Teknos Oy:n tarkoituksena on siirtää viereisellä tontilla sijaitsevan maalitehtaan pääkonttoritilat uuteen toimitilarakennukseen. Vapautuvat tilat hyödynnettäisiin välittömästi tuotantoa palveleviin toimintoihin.

Hakemus ja neuvottelut Teknos Oy pyytää 28.3.2007 allekirjoitetussa hakemuksessa kaupunkia käynnistämään toimenpiteet niin, että yhtiö voisi mahdollisimman pikaisesti ostaa perustettavan yhtiön lukuun yhtiön tehdasalueeseen rajautuva tontti nro 46023/10 ja käynnistää suunnitellun konttoritoimintoja palvelevan uudisrakennuksen rakentaminen.

Tontille toteutettavaan toimitilarakennukseen on tarkoitus siirtää yhtiön viereisellä tehdasrakennustontilla nro 46023/9 olevat 2 000 m²:n pää-konttoritoiminnot. Vapautuvat tilat hyödynnettäisiin välittömästi tuotantoa palveleviin toimintoihin.

Uudisrakennushanke on tarkoitus toteuttaa yhteistyössä kiinteistösijoittajan kanssa, koska hanke on suurempi kuin yhtiön oma tilatarve alku-vaiheessa. Ulkopuolisten käytössä olevat tilat toimisivat kuitenkin reservinä yhtiön jatkotarpeita ajatellen.

Tietoja yhtiöstä Teknos Oy on vuonna 1948 perustettu maalin valmistukseen erikoistunut perheyritys, jolla on tehtaita kahdeksassa maassa sekä vientitoimintaa eri puolille Eurooppaa.

Teknos-konsernin liikevaihto vuonna 2006 oli 236 miljoonaa euroa. Konsernin palveluksessa on noin 950 henkilöä, joista 550 työskentelee Suomessa. Pitäjänmäellä työskentelee tällä hetkellä noin 400 henkilöä ja Rajamäellä 150 henkilöä. Yhtiön pääkonttori sijaitsee Pitäjänmäellä.

Kaava- ja tonttitilanne Varattavaksi esitettävä tontti nro 46023/10 on Kvston 26.11.2003 hyväksymässä yleiskaavassa merkitty kerrostalovaltaiseksi alueeksi (asuminen/toimitilat).

Varattavaksi esitettävä tontti kuuluu Kvston 28.10.1987 hyväksymässä asemakaavassa nro 9317 teollisuusrakennusten (TT) korttelialueeseen.

Tontin rakennusoikeus on 4 855 k-m² (e = 1,2) ja pinta-ala 4 046 m². Tontin enimmäiskerrosluku on kolme. Tontti on merkitty kiinteistörekisteriin 22.11.1996.

Tontti on rakentamaton ja sitä on vuokrattu tilapäiseksi varastoalueeksi.

Kaupunkisuunnitteluvirasto on parhaillaan muuttamassa tontin asema-kaavaa niin, että tontille voitaisiin toteuttaa toimitilarakennus. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on julkaistu 8.10.2007. Tavoitteena on, että kaavaehdotus esiteltäisiin kaupunkisuunnittelulautakunnalle vuoden 2008 aikana.

Maanvuokrasopimukset

Kiinteistölautakunta päätti 8.6.2004 jatkaa Teknos Oy:n Pitäjänmäen tehtaiden teollisuustonttien nro 46023/9 ja 46022/8 maanvuokrasopimuksia 31.12.2025 saakka, jotta yhtiö voi turvallisesti pitää sekä tuotanto-, tuotekehittely- ja tutkimustilansa ajanmukaisessa kunnossa että investoida tuotantotoiminnan kehittämiseen alueella.

Samalla kiinteistölautakunta päätti, että varastorakennuskäytössä olevan tontin nro 46022/4 vuokra-aika jatkuu vain 31.12.2008 saakka, jonka jälkeen sopimus jatkuu yhden vuoden irtisanomisajoin. Lyhyttä jatkoaikaa on perusteltu mahdollisuudella muuttaa tontti tehokkaampaan toimitilakäyttöön.

Kiinteistölautakunnan mielestä varaukseen tulisi laittaa ehto, että varauksensaaja vapauttaa vuokraamansa teollisuustontin nro 46022/4 myöhemmin erikseen sovittavassa aikataulussa.

Esitettävä varaus Kiinteistölautakunnan mielestä suunniteltava toimitilatontti nro 46023/10 tulisi tässä vaiheessa varata Teknos Oy:lle uuden toimitalon ja siihen sijoittuvien Teknos Oy:n pääkonttoritilojen suunnittelua varten 30.6.2009 saakka.

Varaus on tarpeen alueella jo pitkään toimineen yrityksen toimintaedellytysten turvaamiseksi.

Tässä yhteydessä ei ole tarpeen vielä ottaa kantaa tontin myöhempään luovutusmuotoon.

VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee varata Teknos Oy:lle 46. kaupunginosan korttelin nro 46023 suunniteltavan toimitilatontin nro 10 uuden toimitalon ja siihen sijoittuvien Teknos Oy:n pääkonttoritilojen suunnittelua varten 30.6.2009 saakka seuraavin ehdoin:

1 Varattavan alueen koko ja rakennusoikeus tarkentuvat suunnittelun ja kaavoituksen yhteydessä.

2 Hankkeen suunnittelu on tehtävä yhteistyössä kaupunki-suunnitteluviraston ja kiinteistöviraston kanssa.

3 Varauksensaaja vapauttaa vuokraamansa teollisuustontin nro 46022/4 myöhemmin erikseen sovittavassa aikataulussa.

4 Kaupunki ei vastaa vahingosta, joka varauksensaajalle saattaa aiheutua siinä tapauksessa, ettei tonttia koskevaa luovutussopimusta saada aikaan.

Pöytäkirjanote Teknos Oy:lle, kiinteistölautakunnalle ja kaupunkisuunnitteluvirastolle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Hakemus
	Liite 2	Sijaintikartta

ENNAKKOLAUSUNTO KAUPUNGIN ETUOSTO-OIKEUDEN KÄYTTÄMÄTTÄ JÄTTÄMISESTÄ JA PÄÄTÖSVALLAN SIIRTO RAJATUSTI VIRANHALTIJALLE ETUOSTOASIOISSA

Khs 2007-2307

Kiinteistölautakunta toteaa (6.11.2007) mm. seuraavaa:

Lindström Oy pyytää 16.10.2007 päivätyllä kirjeellä Helsingin kaupungilta ennakkolausuntoa kaupungin mahdollisesta etuosto-oikeuden käyttämisestä valmisteilla olevassa kiinteistökaupassa, jossa yhtiö myy teollisuus- ja varastorakennusten tontin Lindström Invest Oy:lle.

Ennakkolausunto ja päätöksenteon delegointi kiinteistö-
viraston tonttiosaston osastopäällikölle

Etuostolain 8 §:n mukaan kunta voi pyynnöstä etukäteen antaa ilmoituksen, ettei se tule käyttämään etuosto-oikeuttaan, jos kiinteistön-luovutus tapahtuu kahden vuoden kuluessa kunnan päätöksestä ja luovutuksen ehdot ovat samat kuin kunnalle ilmoitetut. Kiinteistön omistajan on pyydettävä ilmoitusta kirjallisesti. Pyynnössä on selvitettävä kaupan kohde, kauppahinta ja muut kauppaehdot sekä kiinteistön omistajan osoite.

Etuostolain 21 §:n mukaan kunnalle kuuluvat tehtävät hoitaa kunnan-hallitus. Kunnanhallitus voi päätöksestään ilmenevässä laajuudessa siirtää sen ratkaisemisen, ettei kunta käytä etuosto-oikeuttaan, määräämänsä viranhaltijan tehtäväksi.

Kiinteistölautakunnan mielestä etuostoasioiden jouduttamiseksi ennakkoilmoituksen ja varsinaisen etuosto-oikeuden päättämisen käytäntöä tulisi muuttaa siten, että varsinaista etuosto-oikeuden päättämistä ei vietäisi enää uudelleen kaupunginhallituksen päätettäväksi vaan etuosto-oikeuden käyttämättä jättämisen päättäminen delegoitaisiin em. lain säännöksen perusteella tonttiosaston osastopäällikölle.

Kaupan kohde ja kaavatiedot

Valmisteilla olevan kiinteistökaupan kohteena on 32. kaupunginosan (Konala) korttelissa nro 32039 sijaitseva tontti nro 1 rakennuksineen. Voimassa olevan asemakaavan mukaan tontti kuuluu yhdistettyjen teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeseen (TTV). Tontin pinta-ala on 13 647 m² ja rakennusoikeus 13 647 k-m².

Rakennusvalvontaviraston tietorekisterin mukaan tontilla sijaitsee vuonna 1962 valmistunut 7 181 k-m²:n suuruinen teollisuuden tuotantorakennus sekä vuonna 1962 valmistunut 639 k-m²:n suuruinen voimalaitosrakennus.

Kauppahinta ja kaupan muut ehdot

Kaupan kokonaiskauppahinta on 1 534 000 euroa, mikä vastaa yksikköhintoja noin 112,41 euroa/m² ja noin 112,41 euroa/k-m² rakennuksineen.

Kauppakirjaluonnoksen mukaan ostaja on tietoinen kohteeseen tehdyistä voimassa olevista vuokrasopimuksista. Vuokrasopimuksiin liittyvät osapuolten oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät sen mukaan, kuin on vuokrasopimuksissa tai muutoin sovittu.

Kaupan ehdoissa osapuolet myös toteavat, että myyjän kiinteistöllä harjoittama toiminta on saattanut aiheuttaa kiinteistön maaperän likaantumista. Myyjä sitoutuu vastaamaan myöhemmin ilmenevistä selvitys- ja puhdistuskustannuksista ja hoitamaan niihin liittyvän puhdistusprosessin.

Koska kaupan kohde on rakennuttu ja myydään vuokrattuna, kiinteistölautakunnan mielestä kaupungin tulisi antaa ennakkolausunto, jonka mukaan kaupunki ei tule käyttämään etuosto-oikeuttaan valmisteilla olevassa kiinteistökaupassa.

Lautakunta esittää, että kaupunginhallitus antaisi Lindström Oy:lle seuraavan etuostolain 8 §:n mukaisen ennakkolausunnon:

Helsingin kaupunki ei tule käyttämään etuosto-oikeuttaan, mikäli Lindström Oy ja Lindström Invest Oy tekevät kahden vuoden kuluessa kaupunginhallituksen päätöksestä ennakkolausuntopyynnön mukaisen kiinteistökaupan.

Samalla lautakunta esittää, että kaupunginhallitus päättäisi oikeuttaa kiinteistöviraston tonttiosaston osastopäällikön ratkaisemaan kaupungin etuosto-oikeuden käyttämistä koskevat asiat, mikäli kaupunginhallitus on etuostolain 8 §:n mukaisesti antanut ennakkolausunnon että kaupunki ei käytä etuosto-oikeuttaan ja kauppa myöhemmin on toteutunut ennakkolausunnon mukaisena.

Vs. Kaj toteaa, että on tarkoituksenmukaista delegoida päätösvalta etuosto-oikeuden käyttämättä jättämisestä kiinteistöviraston tonttiosaston osastopäällikölle silloin, kun Khs on jo ennakkolausunnossaan päättänyt, että etuosto-oikeutta ei tulla käyttämään. Etuostolain 21 §:n mukaan Khs voi siirtää viranhaltijan tehtäväksi ratkaista, että etuosto-oikeutta ei käytetä.

VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa Lindström Oy:lle seuraavaan etuostolain 8 §:n mukaisen ennakkolausunnon:

Helsingin kaupunki ei tule käyttämään etuosto-oikeuttaan, mikäli Lindström Oy ja Lindström Invest Oy tekevät kahden vuoden kuluessa kaupunginhallituksen päätöksestä 16.10.2007 päivätyn ennakkolausuntopyynnön mukaisen kiinteistökaupan.

Samalla kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistöviraston tonttiosaston osastopäällikön ratkaisemaan kaupungin etuosto-oikeuden käyttämistä koskevat asiat, mikäli kaupunginhallitus on etuostolain 8 §:n mukaisesti antanut ennakkolausunnon että kaupunki ei käytä etuosto-oikeuttaan ja kauppa myöhemmin on toteutunut ennakkolausunnon mukaisena.

Pöytäkirjanote Lindström Oy:lle, kiinteistölautakunnalle ja kiinteistöviraston tonttiosaston osastopäällikölle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Ennakkolausuntopyyntö 16.10.2007/ kauppakirjaluonnos
	Liite 2	Sijaintikartta
	Liite 3	Kartta tontista

KIVICONSTRUCTION OY:N POIKKEAMISHAKEMUS

Khs 2007-2318

Kiviconstruction Oy pyytää (29.5.2007) poikkeamislupaa 36. kaupunginosan (Viikki, Viikinranta) korttelin nro 36019 tontille nro 1 (osoite Viikintie 35). Alueella on rakennuskielto, josta haetaan poikkeusta, jotta rakennuspaikalla olevalle tilapäiselle murskaus- ja lajitteluasemalle myönnetylle rakennusluvalle voidaan hakea jatkoaikaa.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että hakijalla on voimassa oleva vuokrasopimus alueesta, ja kiinteistövirasto tulee jatkamaan vuokra-aikaa vuoden 2012 loppuun saakka. Kyseinen toiminta, jota hallissa toteutetaan, on erittäin tarpeellista alueella, ja Helsingin kaupunki on yksi suurimmista asiakkaista.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (18.10.2007), että hakemus koskee aluetta, jolle asemakaavan muuttaminen tai laatiminen on vireillä, ja jolla on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 1 momentin mukainen rakennuskielto.

Selostus Alueella on voimassa asemakaava nro 7500, jonka sisäasiainministeriö on vahvistanut 12.8.1977. Asemakaavassa tontti on merkitty kunnallisteknisten rakennusten ja laitosten korttelialueeksi (YT), jonka rakennusoikeus on merkitty tehokkuusluvulla e = 0,1. Hakemuksen kohteena oleva alue on osa Viikin entisen jätevedenpuhdistamon tonttia, jolta jätevedenpuhdistamon siirryttyä Viikinmäkeen on puhdistamotoiminta loppunut. Puhdistamon rakennusten ja laitteiden maanpäälliset osat on purettu ja altaat on täytetty maalla.

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (Kvsto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) alue kuuluu Viikinrannan alueeseen, jota kehitetään toimitilavaltaisena asumisen, kaupan ja julkisten palvelujen sekä virkistyksen käyttöön ja ympäristöhaittoja aiheuttamattomaan toimitilakäyttöön sekä alueelle tarpeellisen yhdyskuntateknisen huollon ja liikenteen käyttöön.

Viikin entisen jätevedenpuhdistamon alue on osa Viikinrannan aluetta, joka on tulevaisuudessa Arabianrannan ja Viikin tiedepuiston alueita yhdistävä rakentamiskohde. Alueen tulevan maankäytön periaatteita on tarkoitus täsmentää käynnistymässä olevassa Viikinrannan alueen maankäyttösuunnitelmassa. Viikin entisen jätevedenpuhdistamon alue tulee olemaan Tiedepuiston laajentumisaluetta. Alueelle ei vielä tällä hetkellä ole vireillä hankkeita. Entisen jätevedenpuhdistamoalueen asemakaavan muutoksen laatiminen tullee ajankohtaiseksi 2010–2012.

Haettu toimenpide koskee alueella tällä hetkellä olevaa tilapäistä toimintaa sekä siihen liittyvää rakennusta. Hakijan tarkoituksena on pysyttää paikoillaan tilapäinen murskaus- ja lajitteluasemarakennus.

Osallisten kuuleminen Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (27.8.2007). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia ei ole esitetty.

Lausunto Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että tällä hetkellä Viikin entisen jätevedenpuhdistamon alueella on tilapäisiä toimintoja, mm. saastuneiden maiden kompostointia, rakennusjätteiden lajittelua, jätteen siirtokuormausasema, betoniasema, kivenmurskausta, koska alue tällä hetkellä käyttötarkoituksensa, sijaintinsa ja liikenneyhteyksiensä puolesta soveltuu tämän tyyppiseen toimintaan. Kaikki alueella olevat toiminnot ovat määräaikaisia 31.12.2007 saakka ja lähtökohtana on ollut, että toiminnasta ei aiheudu haittaa ympäristölle eikä toiminta vaikeuta alueen tulevaa maankäyttöä. Tämän hetken arvioiden mukaan alueelle sijoittuvien tilapäisten toimintojen määräaikaa voidaan jatkaa vuoden 2012 loppuun saakka. Näin ollen myös hakemuksen kohteena oleva Kiviconstruction Oy:n rakennuksen rakennuslupaa voidaan jatkaa 31.12.2012 saakka.

Hankkeen ympäristölupahakemuksen ja ympäristölupapäätöksen yhteydessä vuonna 2001 on kuvattu murskaus- ja lajitteluaseman toiminta siten, että siitä ei aiheudu pölyhaittaa. Ympäristöluvassa toiminnan vaikutukset alueen ulkopuolelle on katsottu vähäisiksi, jonka vuoksi vaikutusten tarkkailua ei ole katsottu tarpeelliseksi esittää. Noin 400 metrin etäisyydellä olevalta Viikinmäen asuntoalueelta ollaan kuitenkin oltu yhteydessä kaupunkisuunnitteluvirastoon aiheutuneen pölyhaitan takia. Kaupunkisuunnitteluviraston mielestä pölyhaitan torjuntaa tulee tehostaa, koska ilmeisiä haittoja on ollut.

Poikkeamisen erityinen syy on Viikin entisen jätevedenpuhdistamon alueen tarkoituksenmukainen käyttö ja toisaalta se, että hakemuksen kohteena olevalle toiminnalle ei Helsingistä tällä hetkellä ole juurikaan osoitettavissa sijoituspaikkoja.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa hakemusta 31.12.2012 asti edellyttäen, että tarkistettaessa ympäristölupaa vuonna 2008 kiinnitetään huomiota pölyhaitan arviointiin ja valvontaan.

Vs. Kaj toteaa pölyhaitan arvioinnin ja valvonnan osalta, että kaupunginhallitus tulee aikanaan lausumaan asiasta, kun Kiviconstruction Oy:n ympäristölupahakemuksen johdosta pyydetään lausuntoa Helsingin kaupunginhallitukselta.

VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee suostua hakemukseen päätöksen nro 2007-2318/526 mukaisena 31.12.2012 saakka.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Poikkeamispäätösluonnos (Viikin tontti 36019/1)
	Liite 2	Ympäristökartta
	Liite 3	Asemapiirros (Viikin tontti 36019/1)

KIRKKONUMMELLA OSOITTEESSA HEIKKILÄNTORI 2 SIJAITSEVIEN KIINTEISTÖJEN SIIRTÄMINEN SOSIAALIVIRASTOLTA KIINTEISTÖ OY AURORANLINNALLE

Khs 2006-2527

Sosiaalilautakunta toteaa (14.11.2006) seuraavaa:

Kirkkonummella osoitteessa Heikkiläntori 2 sijaitsee kaksi sosiaaliviraston hallinnassa olevaa asuintaloyhtiötä. Nämä käsittävät kolme asuinrakennusta. Portaat A, B, C muodostavat vapaarahoitteisen yhtiön ja portaat D, E aravalainoitetun. Rakennuksissa on yhteensä 47 palvelussuhdeasuntoa. Asunnot ovat yksiöitä, kaksioita ja kolmioita, joiden pinta-alat ovat vastaavasti 34 m², 58 m²ja 75 m². Palvelussuhdeasunnoissa asuu lähinnä Helsingin keskuslaitoksen Killinmäen osastojen työntekijöitä.

Kiinteistö on rakennettu vuonna 1979 ja se alkaa olla jo peruskorjauksen tarpeessa. Kiinteistö on edelleen sosiaaliviraston hallinnassa. Aravalainoitettua yhtiötä koskenut laina on maksettu pois vuonna 1998 ja aravamääräykset ovat päättyneet.

Sosiaalivirasto on kiinteistöviraston kanssa alustavasti sopinut, että koska sosiaalivirastolle ei tilahallinnon keskittämisen yhteydessä jäänyt resursseja hoitaa ao. kiinteistöjen peruskorjausta, on ne tarkoituksenmukaisinta siirtää sosiaalivirastolta kiinteistöviraston tilakeskukselle.

Asukkaiden vuokrasopimukset jäävät omistajanvaihdoksessa ennalleen. Kiinteistön uuden omistajan suunnitelmat kiinteistön korjaamiseksi selviävät myöhemmin, joten tällä hetkellä ei vielä osata arvioida korjausten aikatauluja. Kiinteistön ylläpitovastuu siirtyy omistajanvaihdoksessa uudelle omistajalle.

Sosiaaliviraston tilapalvelulla on palkkalistoillaan kokopäivätoiminen talonmies, joka huolehtii kiinteistöistä. Siirron yhteydessä on tarkoituksenmukaista siirtää myös hänen vakanssinsa tilakeskukselle.

Sosiaalilautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle, että osoitteessa Heikkiläntori 2 sijaitsevat asuintalokiinteistöt siirrettäisiin kiinteistöviraston tilakeskukselle 1.1.2007 lukien.

Kiinteistölautakunta toteaa (6.11.2007) lausunnossaan seuraavaa:

Kirkkonummella osoitteessa Heikkiläntori 2 sijaitsee Helsingin kaupungin omistamilla tiloilla kaksi sosiaaliviraston hallinnassa olevaa asuintaloyhtiötä. Nämä käsittävät kolme asuinrakennusta. Kaksi asuinrakennuksista, portaat A, B ja C, muodostavat vapaarahoitteisen yhtiön ja yksi asuinrakennus, portaat D ja E, aravalainoitetun yhtiön. Rakennusten huoneistoala on yhteensä 2 973 m² ja niissä on yhteensä 47 asuntoa. Asunnot ovat 34 m²:n yksiöitä, 58 m²:n kaksioita ja 75 m²:n kolmioita. Asunnot on tarkoitettu palvelussuhdeasunnoiksi ja niissä asuu pääasiassa kehitysvammaisille tarkoitettujen sosiaaliviraston Killinmäen keskuslaitoksen osastojen työntekijöitä.

Rakennukset ovat valmistuneet vuonna 1979 ja ne ovat lähivuosina peruskorjauksen tarpeessa. Aravarahoitetun rakennuksen laina on maksettu ja asuntojen käyttöä ja vuokranmääritystä koskevat rajoitukset ovat päättyneet vuonna 2004. Luovutusta koskeva jatkorajoitus on voimassa 30.9.2014 saakka.

Kaupungin omistajastrategian mukaan asunto-omaisuus tulisi siirtää soveltuviin asunto-osake- tai kiinteistöyhtiöihin. Kaupungin palvelussuhdeasuintalot kuuluvat pääsääntöisesti Kiinteistö Oy Auroranlinnan hallintaan. Alustavien kannattavuusselvitysten mukaan kyseessä olevan Heikkiläntorin asuinrakennukset soveltuvat merkittävästä peruskorjaustarpeestaan huolimatta luovutettavaksi apporttiomaisuutena Kiinteistö Oy Auroranlinnalle. Aravayhtiön luovutusta koskeva jatkorajoitus ei estä asuinrakennusten luovuttamista Auroranlinnalle.

Kiinteistöjen kehittämisyksikkö on arvioinut alustavasti Heikkiläntorin asuintalojen apporttihinnaksi yhteensä 1 035 203,08 euroa. Yhtiö joutuu maksamaan muista kuin aravalainoitetusta rakennuksesta varainsiirtoveron, joka on 4 % apporttihinnasta. Varainsiirtoveroksi muodostuu arvioidusta hinnasta 24 871,45 euroa. Apporttihinnasta on pyydetty tilintarkastajan lausunto. Saadun lausunnon mukaan apporttihinta on yhtiön on yhtiön kannalta hyväksyttävissä.

Kiinteistö Oy Auroranlinnan hallitus on 26.10.2007 käsitellyt osoitteessa Heikkiläntori 2 sijaitsevien kolmen asuinrakennuksen ottamista yhtiön hallintaan. Yhtiö katsoo, että asuinrakennukset voidaan siirtää yhtiölle 1.1.2008 ja että yhtiö voi maksaa varainsiirtoveron.

Palvelussuhdeasuntojen ja asiakasasuntojen vuokraustoiminnan keskittäminen tilakeskukseen on toteutumassa vuoden 2008 alussa. Kaupunginhallituksen vuoden 2008 talousarvioehdotuksessa on huomioitu asuntoyksikön perustaminen tilakeskukseen. Tarkoitus on, että Auroranlinna vuokraa Heikkiläntorilla olevat palvelusuhdeasunnot asuntoyksikölle kuten muutkin vastaavat palvelussuhdeasunnot. Asuntoyksikkö vuokraa ne edelleen työntekijöille. Asukkaiden asema säilyy näin ennallaan. Palvelussuhdeasuntokäytöstä vapautuvat asunnot Auroranlinna vuokraa suoraan vapaille asuntomarkkinoille.

Sosiaaliviraston esityksessä on käsitelty myös Heikkiläntorin asuintaloja hoitavan talonmiehen asemaa. Sosiaalivirasto on todennut, että talonmies olisi tarkoituksenmukaista siirtää tilakeskuksen palvelukseen. Kiinteistölautakunta katsoo, että koska tilakeskuksella ei ole omaa huoltomiestoimintaa, talonmiehen siirtäminen tilakeskuksen palvelukseen ei ole perusteltua. Tilakeskuksen ja sosiaaliviraston kesken on sovittu, että kyseinen talonmies voi siirtyä Killinmäen keskuslaitoksen palvelukseen, mikäli Auroranlinna ei voi häntä työllistää.

Lautakunta toteaa, että osoitteessa Heikkiläntori 2 sijaitsevia asuinrakennuksia ei tulisi siirtää kiinteistöviraston tilakeskuksen hallintaan, vaan sosiaalilautakunta tulisi oikeuttaa luovuttamaan asuinrakennukset Kiinteistö Oy Auroranlinnalle apporttina 1.1.2008 lukien.

Vs. Kaj toteaa, että asuinkiinteistöjen luovutuksen jälkeen asukkaiden asema säilyy ennallaan ja talonmies jää edelleen sosiaaliviraston palvelukseen. Apporttiarvo perustuu tilintarkastajan lausuntoon.

Luovutuksen edellytyksenä on, että Valtion asuntorahasto nimeää Kiinteistö Oy Auroranlinnan luovutuksensaajaksi. Asuntorahastosta saadun tiedon mukaan Kiinteistö Oy Auroranlinnan nimeäminen luovutuksensaajaksi on mahdollista.

VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa sosiaalilautakunnan luovuttamaan Kirkkonummella osoitteessa Heikkiläntori 2 sijaitsevat asuintalokiinteistöt Kiinteistö Oy Auroranlinnalle apporttina 1.1.2008 lukien 1 035 203,08 euron suuruisesta apporttiarvosta.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle, sosiaalilautakunnalle ja Kiinteistö Oy Auroranlinnalle.

Lisätiedot:
Pakarinen-Hellsten Päivi, vs.apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 40350

VASEMMISTOLIITON VALTUUSTORYHMÄN KAUPUNGINHALLITUKSELLE OSOITETTU KIRJE RAKENNUSHANKKEIDEN HINTA-ARVIOISTA JA TOTEUTUNEISTA KUSTANNUKSISTA

Khs 2007-1113

./. Vs. Kaj toteaa, että Vasemmistoliiton valtuustoryhmä on lähettänyt kaupunginhallitukselle kirjeen (25.4.2007) rakennushankkeiden hinta-arvioista ja toteutuneista kustannuksista. Kirje on esityslistan tämän asian liitteenä nro 1.

Kirjeessä todetaan mm. seuraavaa:

Helsingin kaupungin rakennushankkeiden hinta-arviot poikkeavat suunnitelluista rakennuskohteissa huomattavasti. Sadoista tuhansista useisiin kymmeniin miljooniin nousevat poikkeamat eivät ole selitettävissä pelkästään rakennuskustannusten nousulla tai rakennusolosuhteiden yllättävillä muutoksilla.

On kohtuutonta, jos julkisesta rakentamisesta leviää mielikuva, että hinta-arvioiden pettäminen on ”maantapa” (esim. HS 14.4.). On esitetty myös arvioita, että rakentamisessa on alibudjetoitu poliittisesti ristivetoa herättävien hankkeiden vauhdittamiseksi. Myös arviot rakennuskohteiden valvonnasta ovat herättäneet kysymyksiä. Toimiiko valvonta rakennuskohteissa laadukkaasti, jotta rakennuskustannusten ylityksiä ei synny?

Yksi syy lienee myös puutteellinen tai pikainen suunnittelu ja rakennettavien alueiden heikot rakennuspohjat. Nyt joudutaan rakentamaan vanhoille täyttöalueille ja likaantuneille maille. Hermannin rannan liikennealueen ja puiston suunnitelmaa varten ei ollut tutkittu maapohjan likaantumista riittävästi, koska ”suunnittelualueella on niin paljon johtoja ja muuta tekniikkaa, ettei kairauksia voitu tehdä”.

Vaativia suunnittelutehtäviä on jatkossa paljon. Onkin syytä kysyä, miten kaupunki aikoo saada ne siedettävällä hinnalla teetetyiksi?

Lisähintaa rakentamiselle syntyy myös siten, että annetaan rakennusten ja siltojen rapistua vielä muutama vuosi sen jälkeen kun ne olisi pitänyt korjata. Näin on tapahtunut esimerkiksi Hakamäen tien monien siltojen korjauksille sekä Kannelmäen terveysasemalle, jonka peruskorjauskustannukset ovat kohtuuttomasti nousseet päätöksenteon jälkeen. Nämä ovat vain yksittäisiä esimerkkejä.

Helsingin Vasemmistoliiton valtuustoryhmä esittää, että kaupunginhallitus tekee selvityksen rakennushankkeiden rakennuskustannusten nousua. Selvityksessä tulee käsitellä muun muassa mikä osuus hankinta-arvioiden pettämisessä on

- rakennuskustannusten nousulla

- rakennettavan maapohjan puhdistamiskustannuksilla

- rakentamiskohteen heikolla valvonnalla

- kohteen alibudjetoinnilla

- rakennuskohteen aikana ennakoimattomasti esiin tulleilla lisäkustannuksilla

- julkisuudessa esitetyllä ”huonolla hallinnolla ja hutiloinnilla”.

./. Kirjeen johdosta on saatu esityslistan tämän asian liitteinä nro 2–4 olevat kiinteistölautakunnan (2.10.2007), yleisten töiden lautakunnan (11.10.2007) ja talous- ja suunnittelukeskuksen (9.10.2007) lausunnot, joiden pohjalta on tehty päätösehdotuksesta ilmenevä ehdotus vastaukseksi Vasemmistoliiton valtuustoryhmän kirjeeseen.

VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa kirjeen johdosta Vasemmistoliiton

valtuustoryhmälle seuraavan sisältöisen lausunnon:

Kysymyksen esittäjät ovat erittäin aiheellisesti huolissaan siitä, että julkisuudessa käsitellään vain niitä hankkeita, joissa tapahtuu syystä tai toisesta kustannusylityksiä. Valtaosa hankkeista pysyy niille asetetuissa tavoitteissa, mutta ne eivät saa osakseen huomiota. HKR-Rakennuttajan tämän vuosituhannen tuotannosta (toista sataa isoa ja satoja pienempiä hankkeita), joka on yhteismäärältään 600 miljoonaa euroa, ei tähän mennessä ole ylityksiä tapahtunut lukuun ottamatta kahta hanketta; keskustan huoltotunnelia ja Kestikujan asuntolaa. Myös Latokartanon peruskoulu on laskenta-aineiston virheen takia käsitelty kesken suunnitteluvaiheen uudelleen valtuustossa.

Tässä suhdannetilanteessa ylitysten määrä lähitulevaisuudessa väliaikaisesti lisääntyy. Kustannusten nousuun vaikuttavat monet asiat. Teoriassa kaikki kirjeessä mainitut asiat voivat näin tehdä. Yleisesti ei voida sanoa esitetyille syille mitään eksaktia osuutta kustannusarvioiden ns. pettämisessä. Mikäli ylityksiä tapahtuu, usein syitä on useampia.

Helsingin rakennusten ja infran, kuten siltojen ja katujen korjausvelka on huomattava. Velan hallittu vähentäminen on nähty tärkeäksi tavoitteeksi, jolloin peruskorjaushankkeiden pieneneminen tulevaisuudessa auttaa paremmin hallitsemaan niiden kustannuksia.

Tilahankkeiden käsittelyohjeet

Tilahankkeiden käsittelyohjeet 2004; Khs 20.12.2004, 1591 §, määrittelee menettelytavat hankkeiden läpiviennille. Ohjeiden tavoitteena on luoda puitteet hankeohjaukselle sekä saada taloussuunnitelmaan sisältyvät investoinnit systemaattisen päätöksenteon kohteeksi hankkeiden taloudellisen merkittävyyden perusteella. Hallintokuntien vastuulla on hankkeiden tarveselvitysten laadinta.

Tarveselvityksessä hallintokunta kuvaa yleispiirteisesti ensimmäisen kerran toiminnallisen tilatarpeen perusteluineen, alustavan tilaohjelman, tilojen laatuvaatimukset, aikatauluehdotuksen, alustavan vuokrasopimuksen ja alustavan kustannusennusteen. Tarveselvitysvaiheessa kustannusarvio on alustava, koska tässä vaiheessa hankkeeseen liittyvistä teknisistä ratkaisuista ei vielä tiedetä tarpeeksi. Tarvittavat tekniset muutos- ja korjaustyöt selviävät hankesuunnitteluvaiheessa, jolloin tehdään laajat tutkimukset, selvitykset, viranomaisneuvottelut, rakenteiden avaukset, alustavat ympäristöselvitykset sekä aloitetaan alustava suunnittelu.

Tarveselvityksen hankekustannuksen perusteella hankkeelle varataan alustava rahoitus pitkän aikavälin (viisi vuotta) talonrakentamishankkeiden rakentamisohjelmassa. Rahoitusvarausta tarkistetaan sen jälkeen, kun hankkeen hankesuunnitelma on hyväksytty. Hankesuunnitelmassa päätetään hankkeelle enimmäishinta. Enimmäishinta sidotaan rakennus- ja tarjoushintaindeksiin. Hankkeen suunnitteluvaiheessa hankkeen kustannukset tarkistetaan teoreettisella kustannuslaskennalla suunnitteluvaiheessa ja ennen urakkakyselyä työpiirustusvaiheessa. Urakkakilpailun perusteella saadaan kunkin hetken käypä markkinahinta. Markkinahinta voi kysynnästä riippuen poiketa paljonkin teoreettisesti lasketusta rakennuskustannuksesta.

Rakennuskustannusten nousu

Rakentamisen panoshintoja eli palkkoja ja materiaaleja kuvaava rakennuskustannusindeksi on noussut vuoden 2005 heinäkuusta vuoden 2006 heinäkuuhun 3,9 % ja vuoden 2006 heinäkuusta kuluvan vuoden heinäkuuhun 5,7 %. Uudisrakentamisen urakkahintoja kuvaava tarjoushintaindeksi on vastaavasti noussut 3,6 % ja 4,6 %. Molempien vuotuinen nousuvauhti on tänä vuonna kiihtynyt, rakennuskustannusindeksin hieman enemmän.

Maanrakentamisen kustannukset ovat nousseet vuoden 2004 kesästä vuoden 2007 kesään n. 19 %.

Rakennuskustannusten nousulla on erityisesti merkitystä, mikäli kustannusarvio on laadittu – kuten kunnallisessa rakentamisessa usein tapahtuu – huomattavasti itse rakentamista aiemmin.

Suhdannevaihtelut edustavat käytännössä selkeästi suurempaa osaa silloin, kun puhutaan toteutuneiden kustannusten poikkeamisesta hankkeelle asetetuissa tavoitteissa. Tämä koskee sekä korkeasuhdannetta että alan lamaa. Helsingin seutu muodostaa niin suuren osan koko Suomen sinällään pienistä rakennusalan markkinoista, että täällä heilahtelut ovat käytännössä erittäin suuria. Tästä hyvänä osoituksena oli keskustan huoltotunnelin louhinta, jossa itse louhinnan osalta kustannukset ylittyivät 28 % laaditusta kustannusarviosta. Tämä johtui nimenomaan siitä, että toista vuotta sitten kalliorakentamisessa oli erittäin selkeä ja voimakas resurssipula, kun yhtä aikaa oli rakenteilla erittäin monta kalliorakentamiskohdetta nimenomaan Helsingin seudulla.

Tällä hetkellä talonrakennusalan markkinat ovat kuumentuneet ja esiintyy selkeää pulaa sekä perusrakennusaineista että osaavasta henkilöstöstä kaikilla rakentamisen aloilla. Erityisesti tämä tulee nyt ja lähitulevaisuudessa aiheuttamaan kustannusylityksiä niin julkisen kuin avoimenkin sektorin hankkeissa.

Hankeohjeiden mukaan hyväksytty enimmäishinta voi urakkavaiheessa nousta enintään tarjoushintaindeksin muutoksen verran. Jos hinta nousee enemmän, se edellyttää enimmäishinnan korottamista ja uutta päätöksentekoa.

Rakennettavan maanpohjan puhdistamiskustannukset

Olipa kysymys talonrakentamisesta tai infra-rakentamisesta, maan pinnan alla on aina yllätyksiä. Maan pilaantuneisuuteen liittyviä tutkimuksia ei ole mahdollista tehdä riittävän tarkasti, koska pilaantuneisuus voi olla hyvin paikallista ja pahimmassa tapauksessa tutkimuspisteet voivat osua vääriin paikkoihin. Puhdistamiskustannukset ovat erittäin vaikeasti arvioitavissa tarkkojen tutkimusten jälkeenkin. Todellinen tilanne paljastuu vasta kaivutyön aikana otetuista näytteistä. Tällöin pilaantuneen maan puhdistamiskustannukset voivat olla aivan muuta kuin arvioidut. Tarveselvitysvaiheessa maaperän puhdistamiskustannusten arviointi on hyvin alustavaa. Maaperän puhdistamiskustannukset maksetaan puhdistamiseen varatusta erillismäärärahasta eikä niitä kohdisteta rakennushankkeelle.

Rakentamiskelpoiseksi saattaminen

Rakennettava maaperä vaatii Helsingissä useilla alueilla laajoja toimenpiteitä tonttien rakentamiskelpoiseksi saattamiseksi. Rakennusmaan rakentamiskelpoiseksi saattaminen saattaa vaatia poikkeuksellisen rankkoja pohjarakennus-, paalutus- tai perustamistöitä. Maaperän vahvistamiselle ei käytännössä ole vaihtoehtoa. Nämä tontista johtuvat perustamiskustannukset nostavat hankkeen kustannuksia ja nämä kustannukset kohdistetaan rakennushankkeelle ja ne on pyritty erittelemään hankkeen hinnassa.

Rakentamiskohteen heikko valvonta

Rakennusviraston kohteissa ei valvonnan määrästä johtuvia kustannusylityksiä ole todettu. Tästä huolimatta valvonnan määrää ei ole tarkoitus vähentää. Yksittäisissä kohteissa huono valvonta voisi aiheuttaa ylläpitovaiheen kustannusten lisääntymistä.

Kohteen alibudjetointi Hankkeen kustannusennusteet on yleensä tehty tekohetken parhaan saatavissa olevan tiedon perusteella. Tietoisesti ei hankkeita ole alibudjetoitu. Varsinkin peruskorjauskohteissa on ongelmana, ettei tarvesuunnitteluvaiheessa eikä aina hankesuunnitteluvaiheessakaan ole tarpeeksi tietoa luotettavan kustannusennusteen tekemiseen. Hallintokuntien esittäessä hankkeita taloussuunnitelmaan, erityisesti loppukauden hankkeita, niistä on käytettävissä usein vain tarveselvitys ja siinä oleva hyvin suurpiirteinen ennuste kustannuksista. On selvää, että hankesuunnitteluvaiheessa se tarkentuu. Suunnittelun osuus hankkeen kustannuksista on useimmiten 5-10 %. Niin infra- kuin talohankkeissakin tulisi tätä – sinällään kohtuullista – investoinnin osaa aikaistaa siten, että erityisesti monimutkaisissa tai saneeraus- ja perusparannushankkeissa suunnittelua viedään riittävän pitkälle ennen taloudellisia päätöksiä.

Kaupunginhallituksen hyväksymissä tilaohjeissa todetaan seuraavaa:

.. ”tarvittaessa, varsinkin vaikeissa korjauskohteissa, hankkeen suunnittelua viedään ehdotus- tai luonnospiirustustasolle, jonka jälkeen kustannukset lasketaan rakennusosa-arviomenettelyä käyttäen.”

Rakennuskohteen aikana ennakoimattomasti esiin tulleet lisäkustannukset

Hankkeen kustannusarviot tehdään aina käyttäen sitä tietoa, mikä on kullakin hetkellä olemassa. Usein varsinkin pitkäkestoisissa hankkeissa syntyy paineita muuttaa ja useimmiten laajentaa hankkeen sisältöä. Tällöin lähes poikkeuksetta myös kustannusarvio on vaarassa ylittyä. Hankeohjeiden mukaan asiasta tulee tässä yhteydessä tehdä uudet päätökset. Esimerkkinä tästä on keskustan huoltotunneli, jossa mukaan tulijoiden määrä kasvaa ja sitä kautta hankkeen rakentaminen monimutkaistuu.

Lainsäädännön muuttuminen ja rakentamista koskevien määräysten tiukkeneminen esimerkiksi energiansäästösyistä aiheuttavat ennakoimattomia lisäkustannuksia.

Rakennuskohteissa lisäkustannuksia aiheuttavat tutkimuksista poikkeavat, oletettua vaikeammat maaperäolosuhteet sekä korjausrakentamiskohteissa rakenteissa tutkimustuloksista poikkeavat laajuudet myrkkyjä kuten asbestia, kreosoottia tai homeita.

Maaperää ja rakenteita koskevat tutkimukset tehdään riittävällä, todennäköisen esiintymän tarkkuudella, mutta esiintymiä voi löytyä lisää rakentamisen yhteydessä. Olemassa olevien rakenteiden toteutus saattaa poiketa suunnitelmista tai vanhoista kohteista suunnitelmia ei ole säilynyt ollenkaan. Näistä syistä johtuen kustannusarviot voivat ylittyä.

Ennakoimattomia kustannuksia voitaisiin haluttaessa käsitellä kustannusarvioon sisältyvinä varauksina. Tällöin ei kustannusarviolla ole tarpeellista ohjausvaikutusta hankkeen suunnitteluun ja rakentamiseen.

Kannelmäen terveysaseman peruskorjauskustannukset:

Kannelmäen terveysaseman peruskorjauskustannukset eivät ole nousseet kohtuuttomasti. Terveyslautakunnan esityslistatekstissä esitetty 600 000 euron kustannusarvio perustui yleispiirteiseen kuntokartoitukseen. Kustannusarvio käsitti lämmityksen, ilmanvaihdon, alakattolevyjen ja vesijohtojen sekä lattioiden uusimisen. Tähän kustannusarvioon ei sisältynyt rakennusteknisiä korjauksia tai tilojen toimivuuteen liittyviä korjauksia. Tämän jälkeen Kannelmäen terveysasemasta tehtiin ennen hankesuunnittelua kuntokartoitusta perusteellisempi kuntotutkimus. Hankesuunnittelun aikana tehtiin tarpeelliset selvitykset, tutkimukset ja avaukset. Lisäksi terveyskeskus muutti hankkeen sisällön laajemmaksi tekemällä tarpeellisia toiminnallisia tilamuutoksia ja lisäksi päätti tehdä terveysaseman esteettömäksi. Kannelmäen terveysaseman peruskorjauksen hankesuunnitelma hyväksyttiin kaupunginhallituksessa 11.12.2006 siten, että hankkeen laajuus on enintään 2 622 brm² ja arvonlisäverolliset rakentamiskustannukset ovat enintään 2 928 000 euroa (veroton hinta 2 400 000 euroa) hintatasossa 7/2006. Kyseessä on hankkeen ensimmäinen enimmäishintaa koskeva päätös.

Kustannusnousujen huomioon ottaminen hankesuunnitelmissa

Kustannusarviot laaditaan aina tekoajankohdan kustannustasossa. Hintatieto perustuu muutaman kuukauden vanhaan tilastotietoon. Kun esimerkiksi rakennustarvikkeiden hinnat nousevat nopeammin kuin aikaisemmin, kuten nyt on käynyt, jää vanhoihin tietoihin perustuva kustannusennuste liian alhaiseksi.

Hankesuunnitelmien kustannusennusteisiin sisältyy aina lisä- ja muutostyövaraus, joka vaihtelee uudisrakentamisessa 3 - 6 %, peruskorjauksissa 5 – 10 % urakkasummista laskettuna. Periaatteessa olisi helppo sisällyttää siihen varaus myös kustannusnousun varalle. Seurauksena olisi kuitenkin suunnittelun ohjaustarpeen väheneminen. Se taas olisi erityisen huono asia suhdannehuipun jälkeisessä tilanteessa, jossa silloin helposti hyväksyttäisiin liian korkeita enimmäishintoja.

Korkeasuhdanteen saavuttaessa ns. ylikuumenemisvaiheen, kaupungin ainoa keino on jättää suunnitelmia joksikin aikaa odottamaan ja kilpailuttaa vain kiireellisiä hankkeita ja niitäkin harkitusti.

Kirje Vasemmistoliiton valtuustoryhmälle, pöytäkirjanote jäljennöksin esityslistatekstistä kiinteistölautakunnalle, yleisten töiden lautakunnalle ja talous- ja suunnitteluosastolle sekä tiedoksi muille valtuustoryhmille.

Lisätiedot:
Pakarinen-Hellsten Päivi, vs.apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 40350

LIITTEET	Liite 1	Vasemmistoliiton valtuustoryhmän kirje 25.4.2007
	Liite 2	Kiinteistölautakunnan lausunto 2.10.2007
	Liite 3	Yleisten töiden lautakunnan lausunto 11.10.2007
	Liite 4	Talous- ja suunnittelukeskuksen lausunto 9.10.2007

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE LOHJA RUDUS OY AB:N POIKKEAMISHAKEMUKSESTA

Khs 2007-2341

Lohja Rudus Oy Ab pyytää (4.7.2007) poikkeamislupaa 20. kaupunginosan 432 Töölön kylässä olevalle tilalle RN:o 5:2 (Saukonpaasi). Voimassa olevan asemakaavan mukaan rakennukset sijaitsevat korttelin nro 20027 tontilla nro 2 sekä katualueella (nykyinen osoite: Saukonlaituri 1, 00180 Helsinki).

Poikkeamista haetaan betonitehtaan määräaikaisten rakennusten (yht. 582 m²) rakennusluvan jatkamiseksi 31.12.2009 saakka. Hanke poikkeaa voimassa olevasta asemakaavasta, jonka mukaan alue on asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta sekä katualuetta.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että betonitehdas ja kiviainessatama palvelevat alueen rakentamista. Betonitehdas sijaitsee jo alueella, ja Lohja Rudus Oy Ab on neuvotellut Helsingin kaupungin kanssa uuden paikan vuokraamisesta betonitehtaalle nykyiseltä satama-alueelta. Satama-alue vapautuu rakentamiseen vuoden 2008 lopussa. Betonitehdas sijoitetaan uuteen paikkaan vuoden 2009 aikana.

Betonitehtaan sijoittaminen Länsisataman alueelle on ollut tarkoituksenmukaista paitsi betonin toimitusmatkojen lyhentämiseksi myös betonin kiviaineshuollon kannalta. Betonin runkoaineena käytettävä kiviaines kuljetetaan kokonaistaloudellisesti ja ympäristöystävällisesti proomuilla tehtaan yhteydessä sijaitsevaan kiviainessatamaan.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (15.10.2007), että haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Selostus Hakijalla on voimassa oleva rakennuslupa ja ympäristölupa 31.12.2007 saakka.

Alueella on voimassa kaupunginvaltuuston 13.10.2004 hyväksymä asemakaava nro 11030. Asemakaavan mukaan alue on asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta sekä katualuetta. Asemakaavassa on määräys, jossa kielletään rakennusten rakentaminen niin kauan kuin Länsisataman toiminta ja siihen liittyvät vaarallisten aineiden kuljetus jatkuvat alueella. Kielto on voimassa kolme vuotta kaavan hyväksymispäivästä lukien (13.10.2007 saakka). Kaupunki saa erityisestä syystä pidentää tätä kieltoa 3 vuotta kerrallaan.

Nykytilanteessa alueella on betonitehdas sekä Puukeskus määräaikaisin luvin, joita on toistaiseksi jatkettu sen vuoksi, että Vuosaaren satamahankkeen toteuttaminen on viivästynyt erilaisten valitusten vuoksi monilla vuosilla, eikä aluetta ole voitu ottaa asemakaavan mukaiseen käyttöön ennen tavarasataman siirtymistä pois alueelta. Sataman siirtyminen tapahtuu nykyarvion mukaan vuoden 2008 lopulla. Kaupunginhallitus on 8.10.2007 päättänyt jatkaa rakennuskieltoa 31.12.2008 saakka.

Tehtaan maanvuokrasopimus siirretään vastaisuudessa Helsingin Satamalta kiinteistövirastolle. Kiinteistövirasto antaa Helsingin Satamalle lausunnon, jonka mukaan betonitehtaan vuokra-aikaa nykyisellä paikalla voidaan jatkaa vuoden 2008 loppuun ja sen jälkeen 6 kk irtisanomisajoin enintään vuoden 2009 loppuun asti.

Ruoholahden betonitehdas on sijainnut paikalla noin 18 vuoden ajan. Toiminta ei ole aiheuttanut sellaista haittaa, että toiminnan lopettamista paikalla olisi syytä harkita. Paikka sopii toiminnan laatuun ja tuotteiden toimituksiin hyvin. Tehtaan aiheuttamat päästöt ovat vähäiset eivätkä ne heikennä lähistön asuinalueen olosuhteita. Tuotannon laatu tai laajuus ei ole muuttumassa, joten toiminnan vaikutuksia voidaan arvioida luotettavasti. Tehdas on toiminnassa tarpeen vaatiessa myös iltaisin ja viikonloppuisin.

Tehtaan toiminnan tarvitsema kiviaines tuodaan vesitietä ja sitä siirretään alueen sisällä pyöräkuormaajalla. Kiviaineksen varastointi ja siirtäminen aiheuttaa alueen sisällä pölyhaittaa, jota vähennetään kastelulla. Muiden raaka-aineiden käsittelyn pölyhaittaa vähennetään suodatuksella. Muut raaka-aineet ja polttoaineet kuljetetaan alueelle kuorma-autoilla. Laitoksen käyttöenergiana käytetään sähköä. Jos kiviainesta tarvitsee lämmittää, käytetään lämmitysenergian tuotannossa kevyttä polttoöljyä.

Valmisbetoni kuljetetaan kuorma-autoilla Länsisataman reunassa sijaitsevaa Laivapojankatua pitkin muulle katuverkolle ja käyttökohteisiin. Kun otetaan huomioon raaka-aineiden, polttoaineiden ja valmisbetonin kuljetukset sekä työmatka- ja huoltoliikenne, on käyntien lukumäärä tehtaalla suuruusluokaltaan 150 kpl/d. Laivapojankadun vuorokausiliikenteestä noin 300 ajon./d on tehtaan toiminnasta aiheutuvaa. Lähes kaikki liikenne on raskasta ajoneuvoliikennettä. Laivapojankadun keskivuorokausiliikenne on enimmillään noin 3000 ajon/d. Tehtaan liikennöinti ei aiheuta liikennemeluhaittaa asuinalueelle.

Hakijan tarkoituksena on jatkaa nykyisen betonitehtaan toimintaa hakemiensa lupien puitteissa kauintaan 31.12.2009 saakka. Kaupungin kanssa neuvotellaan tehtaalle uusi paikka Jätkäsaaresta vapautuvalta satama-alueelta. Tehdas siirretään uuteen paikkaan vuoden 2009 aikana.

Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta käyttötarkoituksen osalta.

Kaupunkisuunnitteluviraston mielestä betonitehtaan toiminta voi jatkua alueella 31.12.2009 saakka.

Osallisten kuuleminen Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (22.8.2007). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia ei ole esitetty. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Muut viranomaislausunnot

Betonitehtaan nykyinen ympäristölupa on voimassa 31.12.2007 saakka. Lohja Rudus Oy Ab on hakemassa Helsingin ympäristökeskukselta jatkolupaa voimassa olevan luvan mukaisen toiminnan jatkamiselle vastaavaksi ajaksi, kuin rakennuslupaa halutaan jatkaa. Mikäli tehtaan toiminta säilyy entisellään, kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa omalta osaltaan ympäristöluvan jatkamista vuoden 2009 loppuun asti.

Lausunto Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että betonitehtaan ja siihen liittyvien huolto-, betoniasema-, lämpökeskus-, valvontarakennuksen ja betoniautojen pesukatoksen sekä laiturin paikoillaan pysyttämistä voidaan puoltaa, koska voimassa oleva asemakaava on suunniteltu toteutettavaksi vuosina 2009–2012. Betonitehtaan alueen ulkopuolella on useita muita tontteja, joilla rakentamisen pohjatyöt, -valmistelu ja rakennustyöt voivat alkaa jo v.2009, joten luvan jatkaminen hakemuksen mukaan ei käytännössä viivästytä Saukonpaaden alueen rakentamista.

Vähäisen poikkeamisen erityinen syy on, että myös kiviainessatama sijaitsee tällä alueella ja kantakaupungin alueella tarvitaan betoniasema. Kokonaisuuden kannalta on myös edullista, että betonia ei jouduta ajamaan kantakaupunkiin pitkien matkojen päästä.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista mikäli lupa myönnetään määräaikaisena 31.12.2009 asti. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa hakemusta.

VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee puoltaa Uudenmaan ympäristökeskukselle annettavassa lausunnossaan poikkeamisen myöntämistä määräaikaisena 31.12.2009 asti Lohja Rudus Oy Ab:lle haettuun toimenpiteeseen 20. kaupunginosan 432 Töölön kylässä olevalle tilalle RN:o 5:2 todeten, että hakemuksen käsittämät rakennukset sijaitsevat voimassa olevan asemakaavan mukaan korttelin nro 20027 tontilla nro 2 sekä katualueella.

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle ja rakennusvalvontavirastolle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Ympäristökartta
	Liite 2	Asemapiirros

KIINTEISTÖ OY HELSINGIN LAUTATARHANKATU 2 C:N POIKKEAMISHAKEMUS

Khs 2007-2434

Kiinteistö Oy Helsingin Lautatarhankatu 2 C pyytää (6.7.2007) lupaa poiketa asemakaavassa 21. kaupunginosan (Hermanni) korttelin nro 21013 tontille nro 1 (osoite Lautatarhankatu 2 C) osoitetusta autopaikkojen määrästä. Lisäksi haetaan lupaa poiketa ajoneuvoliittymän järjestämistä koskevasta asemakaavamääräyksestä.

Asemakaavassa toimitilarakennusten korttelialueelle (KTY) on määrätty 1 ap/220 k-m². Hakemuksessa esitetään autopaikkamääräksi 1 ap/120 k-m². Autopaikkojen lukumäärä kasvaisi 51 autopaikasta 92 autopaikkaan. Lisättävät autopaikat sijoitettaisiin kellarissa sijaitsevaan autohalliin.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että rakennuksen käyttö toimistotilana edellyttää laajempaa määrää autopaikkoja. Lisättävät autopaikat sijoitetaan kellariin, jolloin ne eivät rasita ympäristöä piha-alueella. Mikäli rakennuksen käyttö myöhemmin muuttuu esimerkiksi kaavan sallimaan pienteollisuuskäyttöön, voidaan autopaikat muuttaa toimintaa palveleviksi aputiloiksi.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (6.11.2007), että haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Selostus Alueella on voimassa 25.10.2002 vahvistettu asemakaava nro 10900. Asemakaavan mukaan toimitilarakennusten korttelialuetta (KTY). Alueelle saa rakentaa tiloja toimistoja, ympäristöhaittoja aiheuttamatonta teollisuutta ja varastointia sekä julkisia palveluja varten.

Rakennuksen neljän alimman kerroksen tulee soveltua teollisuudelle. Rakennusten ensimmäiseen kerrokseen saa sijoittaa liike-, näyttely- ja kokoontumistiloja. Sörnäistenkadun varrella nämä eivät saa olla 0,7 metriä korkeammalla kuin viereinen katualue.

Asuntoja saa rakentaa kiinteistönhoidon tai valvonnan kannalta välttämätöntä henkilökuntaa varten. Kunkin asunnon yhteyteen on rakennettava 30 m² suojattua leikki- ja ulko-oleskelutilaa.

IV-konehuoneet sekä kellariin rakennettavat varastot ja sosiaalitilat sekä suojeltavan rakennuksen ullakon ja kellarin tilat saa rakentaa kerrosalan lisäksi.

Nykytilanteessa tontilla on suojeltu entinen ns. margariinitehdas.

Hakijan tarkoituksena on rakentaa tontin Lautatarhankadun ja Sörnäistenkadun kulmaan 5-kerroksinen toimistorakennus siten, että entinen margariinitehdas jää piharakennukseksi.

Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta autopaikkojen määrän osalta siten, että voimassa olevassa asemakaavassa autopaikkojen laskentaohjeena kyseisellä tontilla on 1 ap/220 k-m².

Lisäksi haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta tontille järjestetyn ajoyhteyden osalta, joka on suunnitelmissa osoitettu Lautatarhankadun puoleiselle katualueen rajan osalle, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää.

Saadut lausunnot Kaupunkikuvaneuvottelukunta on käsitellyt hanketta kahdesti. Ensimmäisellä käsittelykerralla (30.5.2007) neuvottelukunta lausui mm. seuraavaa: ”Suunnitelmassa esitetään pihalle 12 autopaikkaa joista 6 on esteettömiä. Ajo pihaan on suunniteltu Fenixinmäen kautta. Asemakaava sallii vain huoltoajon ja tontille ajon Fenixinmäestä. Esitettyä ratkaisua sijoittaa pysäköintipaikkoja pihalle ja osoittaa ajo Fenixinmäen kautta ei puollettu. Pihajärjestelyt tulee tutkia uudelleen siten, että suojellulle margariinitehdasrakennukselle jää tilaa. Lausuntonaan neuvottelukunta ei puoltanut suunnitelmaa.”

Toisella käsittelykerralla (20.6.2007) kaupunkikuvaneuvottelukunta lausui mm. seuraavaa: ”Ratkaisu ajoväylälle pihalle osoitetulle 12 pysäköintipaikalle on tutkittu yhdessä kaavoittajan kanssa ja se esitetään toteutettavaksi Lautatarhankadun puolelta.

Ratkaisu on kaavan vastainen, mutta kaupunkisuunnitteluvirasto ja sen liikennesuunnitteluosasto tulevat puoltamaan poikkeamista. Fenixinmäen puolelle sijoittuu kevyen liikenteen yhteys.

Lausuntonaan neuvottelukunta päätti puoltaa suunnitelmaa em. huomautuksin.”

Osallisten kuuleminen Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (28.9.2007). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia ei ole esitetty. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska tontti sijaitsee Lautatarhankadun ja Sörnäistenkadun kulmassa, tulevia uusia asuinrakennuksia matalammalla.

Lausunto Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että Pohjois-Sörnäisten alueen asemakaavojen toteutumisen yhtenä esteenä toimistotonteilla on ollut asemakaavan autopaikkamääräyksen sallimien autopaikkojen vähäinen määrä. Alueelle on tehty asemakaavan muutos nro 11626, jossa väljennettiin autopaikkamääräystä toimitilarakennusten osalta muotoon 1 ap/280–120 k‑m², jonka katsottiin edesauttavan uusien toimitilarakennusten rakentumista alueelle. Nyt haettu poikkeaminen on lähiympäristöön tehdyn asemakaavamuutoksen mukainen. Lisäksi autopaikkojen määrä vastaa Ilmalan ja Pasilan konepajan alueen toimistoille uusissa asemakaavoissa hyväksyttyä määrää.

Voimassa olevassa asemakaavassa tontin piha-alueelle tapahtuva huoltoajo on osoitettu pohjoisesta Fenixinmäestä, kevyen liikenteen väylältä. Hankkeen suunnitelmissa piha-alueelle on sijoitettu osa tontin pysäköintipaikoista, joihin ajoa ei voida katsoa vähäiseksi huoltoajoksi. Ajoyhteys piha-alueelle on muuttuneessa tilanteessa tarkoituksenmukaisempaa järjestää Lautatarhankadulta hakijan asemapiirustuksen mukaisesti, eikä ajoyhteyttä tontilta Fenixinmäkeen tule toteuttaa.

Poikkeamisen erityinen syy on elinkeinoelämän toimintaedellytysten edistäminen.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista, mikäli rakentamisessa noudatetaan 5.7.2007 päivättyä suunnitelmaa. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa hakemusta edellä olevilla ehdoilla.

Vs. Kaj toteaa, että rakennusvalvontavirastoon on 8.11.2007 toimitettu hankkeen 29.6.2007 päivätyt piirustukset. Kaupunkisuunnitteluvirasto on 14.11.2007 täydentänyt asiakirjoja näiltä osin.

VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee suostua hakemukseen päätöksen nro 2007-2434/526 mukaisena edellyttäen, että rakentamisessa noudatetaan 5.7.2007 päivättyä suunnitelmaa ja 29.6.2007 päivätyissä piirustuksissa esitettyjä periaatteita.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Poikkeamispäätösluonnos (Hermannin tontti 21013/1)
	Liite 2	Ympäristökartta
	Liite 3	Asemapiirustus (Hermannin tontti 21013/1)

OY HELSINGIN ASUNTOHANKINTA AB:N SYYSYHTIÖKOKOUS

Khs 2007-298

Oy Helsingin Asuntohankinta Ab toteaa (16.11.2007) mm., että yhtiön syysyhtiökokous pidetään 19.12.2007. Yhtiöjärjestyksen mukaan syysyhtiökokous on pidettävä joulukuun loppuun mennessä. Syysyhtiökokouksessa käsitellään yhtiöjärjestyksen 13 §:ssä määrätyt asiat:

- hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien palkkioiden
määrääminen

- talousarvion vahvistaminen

- hallituksen jäsenten ja varajäsenten sekä tilintarkastajien
ja varatilintarkastajien valinta.

Yhtiön hallitus pyytää Khta päättämään kaupungin edustuksesta syysyhtiökokouksessa ja nimeämään hallituksen jäsenet, tilintarkastajat ja varatilintarkastajat sekä antamaan ohjeet heidän palkkioidensa määräämisestä. Yhtiöjärjestyksen 7 §:n mukaan yhtiön asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu vähintään viisi ja enintään yhdeksän jäsentä. Yhtiöjärjestyksen 10 §:n mukaan yhtiössä on yksi tilikaudeksi kerrallaan valittu tilintarkastaja ja yksi varatilintarkastaja. Jos tilintarkastajaksi valitaan hyväksytty tilintarkastusyhteisö, varatilintarkastajaa ei tarvitse valita. Yhtiössä on noudatettu samaa palkkiokäytäntöä kuin kaupungin kiinteistöyhtiöissä. Tytäryhtiöissä on maksettu kaikkien yhtiöiden osalta
yksi yhteinen palkkio, mikäli kokoukset ovat peräkkäin.

Koska tytäryhtiöiden yhtiökokoukset pidetään myöhemmin tilinpäätösten hyväksymisen yhteydessä, niihin valitaan hallituksen jäsenet tuolloin. Oy Helsingin Asuntohankinta Ab:n hallitus tulee valitsemaan tytäryhtiöiden hallitusten jäsenet. Yhtiö antaa hallintokeskuksen oikeuspalveluille valtakirjan toimiohjein, että yhtiökokous valitsee hallituksiin emoyhtiön hallituksen valitsemat jäsenet. Osakeyhtiölain mukaisesti
tytäryhtiöihin valitaan samat tilintarkastajat kuin emoyhtiöön.

Vs. Kaj toteaa, että yhtiön hallituksessa kaupungin edustajina ovat toimineet toimitusjohtaja Olli Saarinen, toiminnanjohtaja Ulla-Marja Urho, kiinteistöneuvos Veikko Vermilä, ekonomisti Pirkko Miikkulainen, yhteiskuntatieteiden maisteri Tarja Parviainen, filosofian maisteri Katri Pacek ja toimitusjohtaja Göran Åhman.

Yhtiöllä on kuusi tytäryhtiötä: As Oy Mannerheimintie 54 Helsinki, As Oy Pieni Villasaarentie 2, As Oy Helsingin Keijukaistenpolku 4, As Oy Helsingin Puusuutarintie 2–4, Kiinteistö Oy Tinasepäntie 48 ja As Oy Markkinatie 10.

Tarkastuslautakunta on 24.10.2007 nimennyt Oy Helsingin Asuntohankinta Ab:lle ja sen tytäryhtiöille päätösehdotuksesta ilmenevät tilintarkastajat vuodelle 2008.

VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee määrätä hallintokeskuksen oikeuspalvelut edustamaan kaupunkia Oy Helsingin Asuntohankinta Ab:n 19.12.2007 pidettävässä syysyhtiökokouksessa.

Samalla kaupunginhallitus päättänee nimetä Oy Helsingin Asuntohankinta Ab:n hallitukseen kaupungin edustajiksi seuraavat:

–

Edelleen kaupunginhallitus päättänee nimetä Oy Helsingin Asuntohankinta Ab:n ja sen tytäryhtiöiden tilintarkastajiksi tarkastuslautakunnan nimeäminä PricewaterhouseCoopers Oy:n (päävastuullinen tilintarkastaja KHT Henrik Sormunen) vuodeksi 2008.

Vielä kaupunginhallitus päättänee kehottaa Oy Helsingin Asuntohankinta Ab:tä valtuuttamaan hallintokeskuksen oikeuspalvelut Oy Helsingin Asuntohankinta Ab:n tytäryhtiöiden yhtiökokousten pitoon siten, että niihin valitaan emoyhtiön hallituksen valitsemat jäsenet.

Pöytäkirjanote nimetyille henkilöille, Oy Helsingin Asuntohankinta Ab:lle, tilintarkastajille, hallintokeskuksen oikeuspalveluille sekä tarkastuslautakunnalle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028



Kokousaika	3.12.2007 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali