Ylipormestarin katsaus
Helsinki-konserni
Kaupunginvaltuusto 1997
Kaupunginhallitus 1997
Helsingin kehittämisen suunta
Kaupunginjohtajan toimiala
Sivistys- ja henkilöstötoimi
Sosiaali- ja terveystoimi
Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi
Tekninen toimi
Vuosikertomuksen tilinpäätösosa
Tietoja Helsingistä

Kertomusvuosi oli uuden kaupunginvaltuuston nelivuotisen toimintakauden ensimmäinen vuosi. Valtuusto oli mukana valmistelemassa kaupungin kehittämisen yhteisiä strategisia linjauksia ja vuoden lopulla, 12.11.1997 valtuusto hyväksyi kahta seuraavaa vuotta koskevan taloussuunnitelman yhteydessä koko kaupunkikonsernin toimintaa ohjaavat linjaukset. Nämä yhteisstrategiat täydentävät sektorikohtaisia tavoitteita. Yhteisstrategiat koskevat väestönkasvun vaikutuksia, elinkeinopolitiikkaa, työttömyyttä ja syrjäytymistä, ulkomaalaispolitiikkaa, kansainvälisyyttä ja lähialueyhteistyötä, lähiöasumista, kestävää kehitystä sekä resurssien yhteiskäyttöä. Seuraavassa on lyhyesti esitelty nämä kahdeksan strategiaa.

Väestönkasvun vaikutuksiin varaudutaan

Kaupunki varautuu väestönkasvun ja vahvan palvelukaupungin edellyttämään palveluvarustukseen taloudellisten voimavarojen puitteissa. Palvelutoiminnan menojen tasoa hallitaan hoitamalla palvelut taloudellisesti. Niiden toimintojen kustannustasoa alennetaan, joissa se on perusteettomasti korkeampi kuin muualla.

Elinkeinotoimintaa kehitetään yhdessä

Helsingin elinkeinopolitiikan päätavoitteena on lisätä pysyviä työpaikkoja, helsinkiläisten työssäkäyntiä ja hyvinvointia. Se tapahtuu vahvistamalla kaupungin asemaa, edistämällä toimivien yritysten kasvua ja luomalla edellytyksiä uusille toiminnoille.

Työttömyyden aiheuttamaa syrjäytymistä ehkäistään

Työllistämistoimenpiteet kohdistetaan ensisijaisesti pitkäaikaistyöttömiin siten, että työllistäminen lisää työttömän mahdollisuuksia palata työmarkkinoille. Työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi työllistämistoimenpiteillä katkaistaan niiden pitkäaikaistyöttömien työttömyyttä, joilla on vaikeuksia työllistyä omatoimisesti avoimille työmarkkinoille. Työllistämisen painopistettä siirretään vanhempiin ikäluokkiin, ja nuoret kouluttautumattomat ohjataan ensisijaisesti koulutukseen tai työpajatoimintaan. Työllistymisen ja koulutuksen välisiä yhteyksiä pyritään parantamaan soveltamalla oppisopimuskoulutusta ja liittämällä nuorten työpajatoimintaa osaksi ammattikoulutusta ja yleistä koulutusjärjestelmää.

Kansainvälisyyttä ja lähialueyhteistyötä edistetään

Kaupungin kansainvälisen toiminnan tavoitteena on Helsingin kansainvälisen aseman vahvistaminen, päämääränä kaupunkialueen taloudellinen ja yhteisöllinen menestys. Toiminnan keskeiset alueet ovat kaupunkiverkostot, asiantuntijayhteistyö, kaupunkimarkkinointi, vierailut ja näyttelytoiminta sekä kansainvälinen edustautuminen. Maantieteellinen painopiste on erityisesti Itämeren alueella. EU-jäsenvaltion pääkaupunkina Helsinki osallistuu aktiivisesti eurooppalaisen kaupunkipolitiikan kehittämiseen ja kansainvälisiin projekteihin yhtenä painopistealueena EU-rajat ylittävä yhteistyö Venäjälle ja Baltiaan. Kaupungin markkinoinnissa painotetaan Helsinkiä Pohjois-Euroopan liiketoimintakeskuksena, vuoden 2000 tapahtumia, tuodaan esille kaupungin omaa osaamista ja tietotaitoa sekä sen vahvuuksia yritystoiminnan sijoittumisalueena ja matkailu- ja kongressikohteena.

Maahanmuuttopolitiikka kotoutumisen edistäjänä

Helsinki muuttuu kansainväliseksi, monikulttuuriseksi kaupungiksi, jossa ulkomaalaisilla on tasavertaiset oikeudet palvelujen käyttöön sekä mahdollisuus kotoutua Helsinkiin oman kieli- ja kulttuuritaustansa säilyttäen. Maahanmuuttajat ovat kaupungin kansainvälistymisen voimavara. Maahanmuuttajien kielitaidon kehitystä tuetaan ja edistetään, tavoitteena on toimiva kaksikielisyys. Maahanmuuttajien työllistymistä edistetään ja omatoimisuutta vahvistetaan yhdessä eri tahojen, kuten elinkeinoelämän ja maahanmuuttajien järjestöjen kanssa.

Lähiöiden imagoja vahvistetaan

Lähiöiden ja muiden asuinalueiden imagoa parannetaan, myönteisiä ja vahvistavia tekijöitä tuetaan ja kielteisiä korjataan. Imagoa ei nähdä pelkkänä mielikuvana vaan todellisuuden heijastumana. Siihen vaikuttavat rakentamisen ja kaupunkitilan laatu, palveluiden riittävyys, väestörakenne ja alueen paikka kaupunkirakenteessa.

Kestävä kehitys

Helsinki huolehtii kansainvälisen vertailun kestävällä tavalla Aalborgin sopimuksen edellyttämästä kestävän kehityksen toimintaohjelmasta, jonka päätavoitteena on sopeuttaa kaupungin kehitys pitkällä aikavälillä globaalin ympäristön asettamiin ekologisiin reunaehtoihin. Tämä edellyttää käytännössä luonnonvarojen säästävää käyttöä kaupungin toiminnassa ja hankin- noissa, päästöjen edelleen vähentämistä luonnon sietokyvyn rajoihin, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden toteuttamista ja ekologisen näkökulman mukaanottoa kaikkeen taloudelliseen suunnitteluun ja päätöksentekoon.

Konserninlaajuiseen resurssien yhteiskäyttöön

Toiminnan tehokkuuden lisäämiseksi edistetään voimavarojen yhteiskäyttöä ja etsitään sille uusia muotoja konserninlaajuisesti. Yhteiskäytölle luodaan edellytyksiä tukitoimintoja uudelleen organisoimalla sekä tietoliikenneverkon hyväksikäyttöä lisäämällä.