Ylipormestarin katsaus
Helsinki-konserni
Kaupunginvaltuusto 1997
Kaupunginhallitus 1997
Helsingin kehittämisen suunta
Kaupunginjohtajan toimiala
Sivistys- ja henkilöstötoimi
Sosiaali- ja terveystoimi
Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi
Tekninen toimi
Vuosikertomuksen tilinpäätösosa
Tietoja Helsingistä

Kuntien talousarvio- ja kirjanpitokäytäntö muuttui vuoden 1997 alusta uuden kuntalain mukaiseksi. Tilikauden tulos lasketaan nyt kirjanpitolain säännösten mukaisesti. Tilinpäätöskertomus sisältää myös ensikertaa koko Helsinki konserniin sisältyvien yhteisöjen tiedot.

Kaupungin vuoden 1997 kirjanpidon tulos osoittaa 130,0 milj. mk ylijäämää, josta liikelaitosten osuutta on 79,8 milj.mk ja muun toiminnan osuutta 50,2 milj.mk. Talousarvion valmistelun keskeinen linjaus oli talouden elpymisen vahvistaminen, mikä osoittautui oikeaksi ratkaisuksi. Rakennustoiminta vilkastui ja kotimainen kysyntä vauhdittui. Vuosi 1997 merkitsi vihdoin käännettä myös Helsingin työllisyyskehityksessä. Työttömyysluvut kääntyivät selkeästi laskuun ja nuorisotyöttömyys puolittui. Kaikesta tästä huolimatta pitkäaikaistyöttömien vaikea tilanne vaatii edelleen erityistoimia ja jopa kasvavaa huomiota.

Kaupungin toimintaa ja taloutta arvioitaessa on tärkeä muistaa, että väestömäärä lisääntyi viime vuonna yli 7000:lla, mikä luonnollisesti luo painetta palvelutuotantoon. Väestön määrässä ja rakenteessa tapahtuvat muutokset, esimerkkinä maahanmuuttajien osuus väestöstä, vaativat entistä enemmän palvelujen suunnittelulta ja toteutukselta.

Talousarvioon verrattuna käyttömenot ylittyivät erityisesti sosiaali- ja terveystoimessa. Terveydenhuollon kustannuksia rasittaviin rakenteellisiin ongelmiin, kuten erityissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon suhde samoin kuin avo- ja laitoshoidon työnjako, etsitään parannuksia. Myös sosiaali- ja terveystoimen tehtäväjaon sekä yhteistyön kehittämisellä voitaneen vaikuttaa kustannuskehitykseen.

Kansantalouden kasvu oli vuonna 1997 alkuvuoden hitaammasta kehityksestä huolimatta voimakasta. Teollisuustuotanto kasvoi yli odotusten, kauppataseen ylijäämä muodostui ennätyksellisen suureksi ja työttömyys oli laskussa. Huolenaiheina ovat kuitenkin edelleen valtiontalouden alijäämä sekä esimerkiksi Aasian kriisin vaikutukset vientiteollisuuteen.

Parantunut taloudellinen tilanne heijastui myös kaupungin talouteen. Tosin palkkatuloverojen tuotto ei kehittynyt odotetusti, sen sijaan yhteisöveron tuotto kompensoi tilannetta. Yhteisöveron jako-osuutta ollaan uudistamassa. Asiaa pohtineen työryhmän ehdotus painotti kuntien välisen jako-osuuden määräytymistä yhtiöiden tekemän tuloksen suhteessa. Näin menestyksellinen ja aktiivinen elinkeinopolitiikka palkittaisiin ja kunnat saisivat kompensaatioita niistä panostuksista, joilla ne parantavat yritysten toimintaedellytyksiä alueellaan. Työryhmän yksimielinen ehdotus ei kuitenkaan toteutunut sellaisenaan. Lopullinen päätös yhteisöveron jakautumisesta osoittautui Helsingin kannalta erittäin epäedulliseksi ja aiheuttaa Helsingin talouden suunnittelussa mittavia sopeutumisvaikeuksia.

Uusi kaupunginvaltuusto otti talousarvion yhteydessä kantaa kaupungin strategisiin painotuksiin. Helsingin ja seudun sekä erilaisten yhteistyötahojen kanssa valmisteltiin lisäksi selvitys niistä toimista, joilla voitaisiin turvata seudun positiivinen kehitys. Yhä enemmän painoarvoa saava kansainvälinen toiminta oli osana kaikissa näissä tarkasteluissa. Myös kansainvälisen strategian ajankohtaistaminen käynnistettiin kuluneena vuonna.

Helsinki on myös johdonmukaisesti valmistautumassa vuosituhannen vaihteeseen. Siihen sisältyy Euroopan yhteisen valuutan käyttöönoton suunnittelu, tietojärjestelmien mukautuminen vuosituhannen vaihtumiseen, samoin Helsingin asema EU-puheenjohtajamaan pääkaupunkina ja yhtenä Euroopan kulttuurikaupungeista, unohtamatta kaupungin 450-vuotismerkkivuotta.

Kunnalliseen toimintaan kohdistuu monia muutospaineita. Valmisteltavien asioiden määrä kasvaa ja usein hankkeissa on mukana yhä useampia osapuolia. Myös kansainväliset yhteydet lisääntyvät. EU-jäsenyys on lisännyt jäsenmaiden kaupunkien välistä yhteistyötä. Virkamiesten tulisi olla visionäärejä, muutoksiin valmiita. Tarvitaan uusia työtapoja ja joustavia ratkaisuja, jotka takaavat poikkihallinnollisten projektien menestyksellisen toteutuksen. Myös yhtiöittäminen ja kilpailuttaminen tuovat omat haasteensa kunnalliseen toimintaan.

Joudumme ponnistelemaan julkisten menojen hillitsemiseksi. Toisaalta haluamme turvata peruspalvelujen tarjonnan ja tason. Haasteet kasvavat, mutta uskon että ne myös kasvattavat. Onnistuminen on palkitsevaa. Kansainvälinen Corporate Resources Group, joka tekee elämisen laadusta arvioita kansainvälisten yritysten sijoittumispäätösten taustaksi, luokitteli Helsingin maailman kahdeksanneksi kaupungiksi. Euroopan kaupungeista Helsingin edellä olivat vain Zürich ja Geneve. On arvokasta olla sellaisten kiehtovien kaupunkien kuin Vancouverin ja Sydneyn kanssa samassa joukossa. Kansainväliset arvioijat eivät löytäneet Helsingistä muuta moitittavaa kuin aika ankarat ilmastolliset olosuhteemme. Niitä emme voi muuttaa, mutta ehkä onnistumme vielä nekin kääntämään vahvuudeksi. Kiitän kuluneesta vuodesta ja toivon menestystä työllemme.

Eva-Riitta Siitonen
kaupunginjohtaja
ylipormestari