Käyttötalouden menot ja tulot 1997
Henkilöstö 31.12.1995-1997

Kaupunginjohtaja Eva-Riitta Siitonen

• Kaupungin toiminnan ja talouden yleissuunnittelu
  
• Talousarvion valmistelu ja sen noudattamisen valvonta
  
• Sisäinen valvonta
• Elinkeinoasiat
• Valmiussuunnittelu
• Pelastustoimi
• Ympäristöasiat
• Kansainväliset asiat
• Tiedotus- ja matkailuasiat

Kaupunginjohtaja johtaa kaupungin toiminnan ja talouden yleissuunnittelua. Hän vastaa mm. talousarvion sekä muiden kaupungin taloushallintoon liittyvien asioiden valmistelusta ja valvonnasta. Kuluneena vuonna valmisteltiin myös kaupungin yhteiset strategiset linjaukset edessä olevalle nelivuotiskaudelle Niissä korostuvat toimintaa ohjaavina periaatteina palvelujen laatu, ympäristökysymykset sekä asukkaiden fyysinen ja sosiaalinen hyvinvointi. Nykyisin kaupunginjohtajan toimialalla korostuvat myös entistä enemmän kansainvälisten asioiden hoito ja elinkeinopolitiikan kehittäminen.

Kaupungin talous vakaalla pohjalla

Kaupungin talousarvion mukaisessa tuloslaskelmassa toimintamenot olivat 13 727 milj. markkaa ja toimintatulot 4 233 milj. markkaa. Verotuloja kertyi 10 124 milj. markkaa ja valtionosuuksien määrä oli 569 milj. markkaa. Kaupungin talouden suunnittelussa oli tavoitteena alueen taloudellisen kehityksen vauhdittaminen. Kaupungin tietoinen panostus investointien lisäämiseen vaikutti positiivisesti rakennussektoriin ja työllisyyteen. Kaupungin päätäntävallassa oleva kunnallinen veroprosentti oli 16,5 eli puoliprosenttiyksikköä edellisvuotista alhaisempi, mikä osaltaan lisäsi ostovoimaa ja oli omiaan aktivoimaan palvelusektoria. Elinkeinoelämän suotuisa kehitys kasvatti kaupungin verotuloja ,erityisesti yhteisöverojen osalta. Näin voitiin kompensoida talousarvion ylittävää menokehitystä.

Kansainvälistyminen voimavara

Helsingin osallistuminen kansainväliseen yhteistyöhön on voimakkaasti kasvanut. Tiedon ja kokemusten vaihto on erityisesti eurooppalaisissa kaupunkiverkostoissa muodostunut luonnolliseksi osaksi toimintaamme. Energiahuolto, ympäristökysymykset, kaupunkisuunnittelu sekä oppilaitosten yhteistyö painottuvat yhteistyön alueina. Helsingin kansainvälistymisen keskeisiä tavoitteita on paikallistalouden kehittäminen edistämällä ulkomaisia investointeja ja kansainvälisten yritysten etabloitumista Helsinkiin sekä auttamalla helsinkiläisiä yrityksiä kansainvälistymään. Kansainvälisen sijoittajien ja yrittäjien kiinnostusta Helsinkiin lisää se, että Helsingin seutu on Suomen merkittävin osaamiskeskus yliopistoineen, korkeakouluineen ja tutkimuslaitoksineen. Lisäksi vahvuuksiamme ovat korkeatasoinen liike-elämää palveleva infrastruktuuri, korkeatasoiset palvelut, turvallinen ja terveellinen elinympäristö sekä Helsingin maantieteellinen asema pohjoisen Euroopan sydämessä. Helsingin kannalta tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat EU:n pääkaupunkien ohella Moskova ja Pietari. Kansainvälisessä markkinoinnissaan Helsinki hyödyntää läheisyyttään Venäjän ja Itämeren alueen muiden maiden, erityisesti Baltian kanssa. Euroopan ulkopuolella Helsinki solmii suhteita ja markkinoi itseään myös Yhdysvalloissa ja Kaukoidässä.

Aktiivista elinkeinopolitiikkaa

Elinkeinopolitiikan tarve on korostunut viime vuosina. Menestyminen kaupunkiseutujen kansainvälisessa kilpailussa vaatii vahvuuksien kehittämistä ja esille tuomista. Myös väestönkasvu, edelleen korkeana jatkuva työttömyys ja toisaalta joillakin kasvualoilla esille tulleet vaikeudet työvoiman saannissa asettavat haasteita. Kaupunki kantaakin vastuuta yritysten toimintaedellytysten parantamisesta sekä työtilaisuuksien lisäämisestä. Vuoden alusta käynnistynyt Helsingin elinkeinopalvelu on omalta osaltaan lisännyt kaupungin valmiuksia tällä sektorilla.

Ympäristöä arvostetaan

Ympäristöasiat ovat merkittävä kilpailutekijä niin yrityksille, kansantaloudelle kuin valtiollekin, mikä korostaa paikallisen ja kansallisen yhteistyön tarvetta ja merkitystä. Elinkeinotoiminnan ja ympäristönäkökohtien vastakkain asettelun sijasta tavoitteemme on yhteistyö yritysten, viranomaisten, ympäristöjärjestöjen ja päättäjien kesken. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksessa on laadittavana Helsingin kestävän kehityksen paikallisohjelma. Sen kantavana periaatteena on saada aikaan yhteistyötä myös kaupunginosakohtaisesti hallinnon ja asukkaiden välillä.

Helsinki verkottuu

Tietotekniikkaan panostetaan ja kaupunki on määrätietoisesti kehittänyt teknologista infrastruktuuria. Kaupunki osallistuu myös useisiin yhteishankkeisiin niin kotimaassa kuin Euroopan unionin puitteissa. Esimerkkinä tästä toiminnasta on Equality-hanke, jossa vanhusten ja vammaisten kotipalvelua kehitettiin telematiikan avulla. Tietoverkkoon vietiin myös tietoa muista julkisista palveluista. Eräs mittavista teknologiahankkeista, joissa kaupunki on mukana, on virtuaalisen Helsingin rakentaminen tietoverkkoon, Helsinki Arena 2000. Vuoden 1997 aikana toteutuneista osahankkeista esimerkkeinä ovat kaupunginmuseon virtuaalimuseo sekä kaupungin www-sivuille tuotettu tieto julkishallinnon palveluista.