Niukasti nautiskellen

to 18. syyskuuta 2008 09:41:51

Niukasti nautiskellen

Öljyn hinnannousu kauhistuttaa monia suomalaisia, mutta Riikka Suomisen elämäntyyliin hintojen heittelyt eivät vaikuta. Tulevaisuudessa niukkenevat resurssit muuttavat arkielämän valintoja aina ruokailusta liikkumiseen.

Riikka Suominen herää aamuisin töihin kuten kuka tahansa suomalainen. Pienet asiat tekevät Suomisesta kuitenkin 2050-luvun kuluttajan, sillä hän elää niukasti, säästäen väheneviä luonnonvaroja. Kulutustottumuksissaan Suominen kiinnittää huomiota erityisesti tuotteiden alkuperämaahan. "En osta tavaroita tai ruoka-aineita, jotka on tuotettu Euroopan ulkopuolella. Ei ole mitään järkeä raahata esimerkiksi hedelmiä toiselta puolelta maailmaa", Suominen toteaa.

Kirjastot ja videovuokraamot ovat Suomisella kovassa käytössä, sillä hän uskoo tavaroiden lainaamiseen niiden omistamisen sijaan. "Olen ollut työelämässä useita vuosia, joten valinnat eivät ole rahasta kiinni. Lainaaminen on kuitenkin ekologisempaa, ja uskon ihmisen olevan vapaampi ilman ylimääräistä tavaraa", Suominen pohtii.

Öljy loppuu – mitä sitten?

Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen tutkijan Mikko Mälkin mukaan halvan energian väheneminen tulee muuttamaan ihmisten tapaa elää. "Jokainen uutisia seuraava varmasti ymmärtää, että nykyinen energiantuotantojärjestelmä ei riitä. Tarvitsemme uudenlaisia tapoja tuottaa energiaa, jota tarvitsemme joka päivä."

Riikka Suominen kuitenkin kertoo, ettei maailmaa puhuttanut öljyn hinnanousu ole vaikuttanut hänen elämäänsä. "Liikun kaikkialle kävellen, pyörällä tai julkisilla liikennevälineillä."

Suominen ei myöskään koe ruoan hinnannousun vaikuttaneen omaan ruokailuunsa. "Pyrin siihen, etten heitä ruokaa roskiin, ja pakastan yli jäävät ruoka-ainekset. En myöskään syö lihaa, sillä se on mielestäni ylellisyystuote. Toivottavasti lihan hinnannousu rohkaisee ihmisiä kasvispainotteisempaan ruokavalioon", Suominen toteaa.

Uudenlaista lähituotantoa

YTK:n tutkijan Mikko Mälkin mukaan monessa Greater Helsinki Vision 2050-kilpailutyössä todettiin, että metropolialueen tulee olla nykyistä omavaraisempi ruoan ja energian suhteen. "Esimerkiksi Emerald-työ ehdotti maatalousalueita, jotka tuottaisivat ruokaa ja energiaa läheisiin asutuskeskuksiin. Näin energia olisi paikallisesti tuotettua. Energian lähituotantoon vastasi myös Towards City 2.0-ehdotus, jossa rannikolle visiotiin valtavaa tuulivoimalapuistoa", Mälkki toteaa.

Mälkin mukaan ekologisen energiantuotannon kehitys- ja tutkimustyö on tulevaisuudessa yhä tärkeämmässä asemassa. "Holistic Uniqueness-työssä visioitiin Powerscape-alueita, jotka keskittyisivät muun muassa luomuruoan ja uusiutuvan energian tuottamiseen sekä niiden kehitys- ja tutkimustyöhön", Mälkki kertoo.

Riikka Suomisen mielestä vähenevien resurssien huomiointi ei vaikuta normaaliin arkeen vaan jopa parantaa sitä. "Esimerkiksi jos kaikki käyttäisivät julkista liikennettä, voisi sitä kehittää ja parantaa. Näin saisimme puhtaamman kaupungin, jossa parkkihallien alta jäisi tilaa vaikkapa kahviloille tai puistoille."

Kommentoi artikkelia ja vaikuta omaan tulevaisuuteesi! Voit tarkastella kilpailun ehdotuksia myös lataamalla ideakortit alta.

Kohti kestävyyttä - suunnittelu ja säätely

Elämäntapojen erilaistuminen


 

Kommentointi

Aihe:
Nimimerkki:
Kommentti:
 

Hyviä ratkaisuja haasteeseen, mutta ne olisivat vielä parempia jos...

- to 18. syyskuuta 2008 14:36:23

Hyviä ratkaisuja haasteeseen, mutta ne olisivat vielä parempia jos...

...ensisijainen asia, johon keskityttäisiin, olisi kaupunkirakenteen tiheyteen (tai tässä tapauksessa paremminkin sen löyhyyteen) liittyvät haasteet. Suurin ongelma pääkaupunkiseudulla on se, että seutu ei nivelly yhdeksi kokonaisuudeksi kansainvälisten suurtalousalueiden tavoin. Erillisistä lähiöistä ja pikkukeskuksista muodostunutta aluetta ei mielletä kokonaisuudeksi, vaan irrallisten, identiteetiltään epämääräisten alueiden löyhäksi joukoksi, joilla on vähän, jos lainkaan tekemistä toistensa kanssa. Päättäjien tulisikin optimiratkaisua kehittäessään keskittyä näihin kysymyksiin, jotka niveltyvät samalla joukkoliikenneratkaisuihin ja sitä kautta kestävään kehitykseen jne.

Urbana - to 18. syyskuuta 2008 14:55:13

Hyviä ratkaisuja haasteeseen, mutta ne olisivat vielä parempia jos...

Tällaisessa kilpailussa ja visioinnissa olisi kai minimivaatimus, että kommentoitavat kilpailutyöt käännettäisiin suomeksi, joka on sentään Helsingin seudulla varsin yleisesti käytössä oleva kieli. Ruotsin kielikään ei olisi pahitteeksi. Vai pyritäänkö palaamaan keskiajalle, jolloin vain latinankielen taitoisten ajatuksia voitiin pitää kelvollisina eteenpäin välitettäviksi? Demokratian edellytys on, että eri väestöryhmien, myös vanhempien kansakoulun käyneet ajatuksia kuunnellaan.

suomalainen - la 20. syyskuuta 2008 18:15:21

Huonoja ratkaisuja! Itse ratkaisisin ongelman näin...

Mikä ihmeen vimma on kasvattaa nykyistä Helsinkiä. 2050 elossa olevat tulevat toteamaan Helsingin muinaisen kasvun olleen hallitsematonta ja johtaneen koko Suomen mittakaavassa liian kalliiksi käyneeseen ongelmakeskittymään. Ei Suomen väkimäärällä saada Helsingistä Greattia vaikka voissa paistettais. Kilpailu pitää muuttaa muotoon, kuinka pääkaupunkiseutu pidetään nykyisellä asukasmäärällä mahdollisimman viihtyisänä. Tärkeätä on myös pitää mielessä mahdollinen väen väheneminen alueella ja sen aiheuttamat muutokset yhdyskuntarakenteisiin.

Matti tuusulasta - su 21. syyskuuta 2008 00:16:43

Hyviä ratkaisuja haasteeseen, mutta ne olisivat vielä parempia jos...

Greater Helsinki Vision -kilpailussa olisi voitu enemmän ottaa konkreettisesti huomioon myös energian kulutus. Jos korkealentoisesti visioidaan powerskeippejä, voi se konkretia unohtua. Viitaten suomalaiseen, kyllä suomenkieli näissä visioinneissa olisi voinut palauttaa jotkut maan pinnalle.

Liikenne: Millä tavoin voidaan oikeasti tehdä mahdolliseksi tuo Suomisen Riikan elämäntapa kaikille? Miten tehdään julkisten käytöstä ja pyöräilystä ja kävelystä helpompaa ja mukavampaa kuin yksityisautoilu? Miten minimoidaan pitkien matkojen liikkumistarve? Miten saadaan ihmisten tarvitsemat palvelut, virkistysmahdollisuudet (metsät ja puistot) sekä työpaikat lähelle?

Matti Vanhasen uusin kirjoitus hesarin mielipidesivulla pari päivää sitten ei ollut kokonaan huono - itseasiassa yllättävän hyväkin. Ideanahan lopunperin siinäkin on, miten saataisiin ihmisille mukava ja viihtyisä elinympäristö siten että luonnonvaroja kuluisi mahdollisimman vähän.

Jos ratkaisu olisi nykyisenoloisen Helsingin tiivistäminen, voisi aloittaa vaikkapa autojen määrän vähentämisestä ja katsoa, olisiko liikennetarpeet oikeasti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen hoidettavissa. On sitä ennenkin kokeiltu ja katsottu mihin se johtaa. Nyt vaan toimiin kaikki, tällaisen ideointihaihattelun sijaan!!

Helena - ma 22. syyskuuta 2008 11:15:38

Hyviä ratkaisuja haasteeseen, mutta ne olisivat vielä parempia jos...

Yhtenäinen seutulippujärjestelmä.Matkakorttiin perustuva
järjestelmä koko Helsingin seudulle. Kiskoliikenteen tuomia
hyötyjä voidaan oleellisesti kehittää koko alueen tarpeita
ajatellen.

Osmo Sakari Vuori - ke 24. syyskuuta 2008 12:31:56

Huonoja ratkaisuja! Itse ratkaisisin ongelman näin...

Ihmiset eivät voi ikinä tietää tarkkaan, mitä kaikkea minkin tuotteen tai palvelun tuottamiseksi on tehty. Siksi saastuttamisesta pitää aina periä kunnon haittaverot, niin haitat näkyvät väli- ja lopputuotteiden hinnoissa ja ohjaavat ihmisiä välttämään kaikkea saastuttamista, jota eivät pidä haittaverojen arvoisina.

Joukkoliikennekin saastuttaa, monesti yksityisautoilu saastuttaa vielä enemmän muttei aina, pyöräily, kävely ja matkojen välttely yleensä vähiten, tavaroissakin on eroja jne.

Kuntien tulisi kaavoittaa rakennusoikeutta niin paljon, että saadaan asuntojen hinnat alas ja asuminen halvaksi ja leveäksi. Se kysynnän ja tarjonnan laki painaisi hinnat lähelle rakennuskustannusten tasoa.

Lisäksi tiheämpi asutus tuottaisi tuhottomasti lähipalveluja lähikaupoista erikoisliikkeisiin ja taidegallerioihin, kun kannattavuuden kriittinen massa ylittyisi joka puolella.

ekonomisti - to 25. syyskuuta 2008 02:31:06

Huonoja ratkaisuja! Itse ratkaisisin ongelman näin...

Mikssä on viemärilämpöpumput, joita on japanissa? Jos pikaraitiotie kulkisi bussikaistalla, niin siinä voisi ajaa johdinautotkin. Joko mainosvaloihin on vaadittu LED-lamput? Onko parkkihallien lämpötilaa rajoitettu määräyksin? Miksei ovien ja ikkunoiden asentamista ole sertifioitu kuten märkätila-asentamista, sieltä kun vuotaa paljon energiaa hukkaan! Kaupunkien ilmakuvaa tarkastellessa talojen katoilla tulisi olla vihreää tai aurinkopanelia, mutta ei tyhjää kattoa. Ilmanvaihdon ja lämmiyksen ohjaukseen saatava määräyksin ja tukitoimin suurempi automaation aste, jolla voidaan maksimoida kosteuden oikea-aikainen ja -määräinen poisto kuitenkin minimoiden energiahukka. Tavaran vuokraus on kaunis ajatus, mutta missä on kohtuuhintaiset lähivuokraamot kauppakeskuksista? Porakoneen ja terän saa haettua automarketista omaksi sillä rahalla mikä kuluu vuokraamokeikkaan. Kaikki biojäte, siis myös puutarhajäte, kerättävä asianmukaiseen käsittelylaitokseen ja muutettava energiaksi. Miksi uusiin tiloihin saa arkkitehdit kaavoittaa paljon hukkatilaa? Kaunista, mutta tuhlailevaa. Parakkikioskit saatava takaisin lähiöihin. Turha ajella pitkiä matkoja jos röökin, loton, lauantaikarkit ja kyläilykukat voi ostaa omasta kivijalasta/vast. Kaikenlainen pinta-alamaksu pois vesilaskusta ja joka huoneistoon oma vesimittari jollain aikavälillä pakolliseksi. Joko milloin saadaan kauan odotettua basaarikauppaa lähituottajille? Tuottajat saavat niin vähän väliportailta, että kannattaisi tulla pidemmältäkin suoramyymään tuotteita. Olisi kannattavaa jopa jalostajaportaallekkin ja erityisen tervetullutta lähiruoan kannattavuuden kannalta, että kaupoille olisi oikeaakin kilpailua.

radical - ma 29. syyskuuta 2008 13:45:07

Hyviä ratkaisuja haasteeseen, mutta ne olisivat vielä parempia jos...

hyvä, radical, puhut täyttä asiaa... ei me olla suomessa edes aloitettu ajattelemaan kuinka tää uus kuvio pitäis ratkaista. siinä tuli pitkä lista hyviä ideoita, kiitos.

piiloradikaali - ke 8. lokakuuta 2008 19:09:28

Hyviä ratkaisuja haasteeseen, mutta ne olisivat vielä parempia jos...

radical, toivottavasti olet ehdolla joissain vaaleissa. voisin äänestää.

Mikko - ma 13. lokakuuta 2008 13:17:05

Hyviä ratkaisuja haasteeseen, mutta ne olisivat vielä parempia jos...

täältäkin heruisi ääni radicalille!

anne - pe 3. huhtikuuta 2009 20:56:10

Kommentointi

Tällä sivustolla lokakuun loppuun mennessä annettuja kommentteja huomioidaan Helsingin seutu 2050 -projektin loppuraportissa. Voit yhä kirjoittaa ajatuksiasi artikkeleissa esitetyistä ideoista. Lue artikkelit ja kommentoi.

Greater Helsinki Vision 2050-kilpailu

Greater Helsinki Vision 2050-kilpailu oli vuonna 2006 julkistettu avoin kansainvälinen suunnittelukilpailu Helsingin seudun kehittämiseksi. Se oli kansainvälisesti katsottuna poikkeuksellisen mittava sekä tavoiteasettelun, suunnittelualeen koon, että palkintosumman osalta. Kilpailun sivulle, kilpailutyöt