HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

ESITYSLISTA

44 - 2006

Kokousaika	4.12.2006 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali

Asia

Sivu

KAUPUNGINJOHTAJA

1

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

1

2

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

2

3

Kaupunginhallituksen kokousajat vuonna 2007

3

4

Lainan myöntäminen Munkan venekerho ry:lle

4

5

Helsingin Uusi Jalkapalloareena Oy:n osakkeiden merkintä

6

6

Uuden jäsenen nimeäminen Vantaan Energia Oy:n hallitukseen

7

7

Bestgoods Finland Oy:n oikaisuvaatimus asuntotuotantotoimikunnan päätöksestä 4.10.2006, 152 §

8

8

Bestgoods Finland Oy:n oikaisuvaatimus vs. kaupunginlakimiehen päätöksestä 15.9.2006, 69 §

11

9

Suunnittelun yhteiset lähtökohdat vuosiksi 2007 ja 2008

14

10

Valtuutettu Päivi Lipposen toivomusponsi langattoman verkon kehittämisestä

17

11

13.11.2006 ja 20.11.2006 pöydälle pantu asia Edustajien nimeäminen pohjoismaiseen pääkaupunkikonferenssiin 2007

19

12

27.11.2006 pöydälle pantu asia Yleiset ennakkoäänestyspaikat Helsingissä eduskuntavaaleissa 2007

21

13

20.11.2006 ja 27.11.2006 pöydälle pantu asia XXXX XXXX:n oikaisuvaatimus hallintokeskuksen hallintojohtajan päätöksestä 21.9.2006, 19 §

24

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1

Toimitilatontin varaaminen Meilahdesta Biomedicumin kolmannen vaiheen suunnittelua varten

27

2

Osoitteessa Kirkonkyläntie 18 sijaitsevan asuinrakennuksen siirtäminen Kiinteistö Oy Auroranlinnalle

31

3

Pohjoisesplanadi 5:ssä sijaitsevan rakennuksen varaaminen myytäväksi ja peruskorjattavaksi

33

4

Oy Helsingin Asuntohankinta Ab:n syysyhtiökokous

42

5

Etuosto-oikeuden käyttämättä jättäminen OP-Eläkesäätiön sekä Suomen Ortodoksisen Kulttuurikeskuksen Säätiön välisessä kiinteistökaupassa

45

6

Määrärahan myöntäminen Elielin Pysäköinti Oy:n pääomarakennejärjestelyyn

47

7

Rakennuskiellon pidentäminen Alvar Aallon suunnittelemien rakennusten tonteilla Punavuoressa, Taka-Töölössä, Munkkiniemessä ja Vuosaaressa (nro 11603 - 11606)

49

8

Lausunto Uudenmaan ympäristökeskukselle Antinkatu 32 Osakeyhtiön poikkeamishakemuksesta

51

9

AVA-instituutin Säätiön poikkeamishakemus

54

10

Yleiskaavapäällikön viran haettavaksi julistaminen sekä avoimen viran väliaikainen hoito

57

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

1

Palkkatuella työllistämiseen käytettävän Helsinki-lisän myöntämisperusteiden ja määrän tarkistaminen

59

2

Lausunto Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulun säätiön sääntömuutoksesta

62

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

1

Etelä-Suomen lääninhallituksen viisi päätöstä sairaankuljetuslupia koskevissa asioissa

65

2

Vt Sari Näreen toivomusponsi: Asuntolapaikkojen järjestäminen

68

1

KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

KJ Kaupunginhallitus päättänee todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Rihtniemen (varalla Urho) ja Pajamäen (varalla Puura) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

2

TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

KJ Kaupunginhallitus päättänee, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.

3

KAUPUNGINHALLITUKSEN KOKOUSAJAT VUONNA 2007

Khs 2006-2328

KJ Kaupunginhallitus päättänee, että se kokoontuu vuonna 2007 varsinaisiin kokouksiinsa kaupungintalossa 8.1.2007 alkaen maanantaisin kello 16.00 ja ylimääräisiin kokouksiin tarvittaessa.

Kevätkauden viimeinen kokous pidetään 25.6.2007 ja syyskauden ensimmäinen kokous 6.8.2007. Viikolla 15 kokous pidetään pääsiäisen takia poikkeuksellisesti tiistaina 10.4.2007. Viikolla 18 kokous pidetään vapun takia maanantaina 30.4.2007 poikkeuksellisesti klo 14.00 alkaen.

Viikolla 6 kaupunginhallituksen kokousta ei poikkeuksellisesti pidetä kaupunginvaltuuston strategiaseminaarin takia.

Kaupunginhallitus kokoontuu strategiakokouksiin 29.1.2007, 26.2.2007, 26.3.2007, 23.4.2007 ja 28.5.2007 klo 16.00.

Samalla kaupunginhallitus päättänee

– että kaupunginhallituksen kokouksista kulloinkin laadittu pöytäkirja pidetään kokousta seuraavana kuudentena arkityöpäivänä hallintokeskuksessa yleisesti nähtävänä

– että kaupunginhallituksen kokousajoista ja edellä mainituista nähtävänäoloista kuulutetaan sanomalehdissä ja julkisten kuulutusten ilmoitustaululla.

Pöytäkirjanote kaikille kaupungin lauta- ja johtokunnille, virastoille ja laitoksille sekä lisäksi hankintakeskukselle kehotuksin huolehtia kuulutusten julkaisemisesta.

Lisätiedot:
Teppo Tiina, vs. hallintosihteeri, puhelin 169 2225

4

LAINAN MYÖNTÄMINEN MUNKAN VENEKERHO RY:LLE

Khs 2006-1943

Munkan venekerho ry anoo (7.8.2006) kaupungin urheilu- ja ulkoilulaitosrahastosta 24 864 euron suuruista lainaa 10 vuodeksi uuden vartiorakennuksen rakentamisen ja kerhon hallinnassa olevan alueen parannustöiden loppuun saattamiseksi. Helsingin kaupunki on osana suurempaa maanrakennushanketta tehnyt merkittäviä rantaviivan pengerrystöitä Munkan venekerho ry:n hallinnoimalla alueella. Liikuntaviraston ja venekerhon edustajat ovat olleet neuvotteluyhteydessä tammikuusta 2003 alkaen tähdäten satama-alueen kokonaisuudistukseen kaupungin ja venekerhon yhteishankkeena. Suunnitelman mukaan venekerhon toteutettavaksi jäivät uuden vartiorakennuksen rakentaminen, ranta-alueen valaistus ja sähkötyöt, tukialueen varusteiden kunnostus ja betonilaiturin varustelutyöt (septi-imu). Hankkeiden kokonaiskustannusarvio on 62 160 euroa (alv 22 %), josta 37 296 euroa rahoitetaan venekerhon omin varoin ja 24 864 euroa kaupungin lainalla. Hakija pyytää, että lainan lyhennykset alkaisivat kolmen vapaavuoden jälkeen.

Liikuntalautakunta toteaa (19.9.2006), että Munkan venekerho ry harjoittaa vapaa-ajan veneily- ja venesatamatoimintaa Munkkiniemessä, Munkkiniemen venesatamassa, jossa kerholla on käytössään liikuntavirastolta vuokrattua laituritilaa (yhteensä 266 venepaikkaa/2 ponttonilaituria). Lautakunta on solminut Munkan venekerho ry:n kanssa alueesta kymmenen vuoden vuokrasopimuksen 30.6.2015 saakka. Venesatama-alueella on voimassa asemakaava, joka on saanut lainvoiman 17.11.2004.

Lautakunta toteaa edelleen, että Munkan venekerho ry:llä on tällä hetkellä käytössään 18 m²:n varastotila, joka ei sovellu vartijan taukotilaksi. Lainanhakijan esittämien rakennussuunnitelmien mukaan uuteen vartiorakennukseen tulee kerhon toimisto, vartijalle päivystystila ja varastotilaa. Rakennuksessa on kerrosalaa yhteensä 22 m².

Kaupungin urheilu- ja ulkoilulaitosrahaston sääntöjen mukaan sen varoja voidaan käyttää urheilu- ja ulkoilulaitoksia palvelevien laitosten rakennustöiden rahoitukseen. Munkan venekerho ry:n veneilytoimintaa palveleva rakennushanke on rahaston sääntöjen ehdon mukainen.

Lautakunta esittää, että Munkan venekerho ry:lle myönnetään Helsingin kaupungin urheilu- ja ulkoilulaitosrahastosta lainaa 40 % hankkeen kokonaisrahoituksesta, kuitenkin korkeintaan 24 864 euroa. Lainalle esitetään kymmenen vuoden laina-aikaa ja lainakauden alussa kolmea vapaavuotta lyhennyksistä.

Kj pitää liikuntalautakunnan puoltavaan lausuntoon viitaten 24 864 euron suuruisen lainan myöntämistä Munkan venekerho ry:lle perusteltuna. Urheilu- ja ulkoilulaitosrahastossa on varoja 20,6 milj. euroa uusien lainojen myöntämiseen. Päätösehdotuksen mukainen lainan korko on tällä hetkellä 3,25 %.

KJ Kaupunginhallitus päättänee myöntää Munkan venekerho ry:lle enintään 24 864 euron suuruisen lainan urheilu- ja ulkoilulaitosrahaston varoista vartiorakennuksen rakentamiseen ja venesatama-alueen parannustöihin seuraavin ehdoin:

Laina-aika: Laina on maksettava takaisin tasalyhennyksin 10 vuoden kuluessa siten, että kolme ensimmäistä vuotta ovat lyhennyksistä vapaita.

Lainan korko: Lainasta maksettava korko on peruskoron suuruinen.

Lainan vakuus: Lainansaaja luovuttaa lainan vakuudeksi satama-alueen vuokraoikeuteen ja alueella oleviin rakennuksiin kiinnitettyjä panttikirjoja.

Lisäksi sovelletaan kaupunginhallituksen 10.12.2001 tekemän päätöksen mukaisia yleisiä laina- ja panttausehtoja.

Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa hallintokeskuksen oikeuspalveluita tekemään lainasopimuksen.

Pöytäkirjanote anojalle, liikuntalautakunnalle, hallintokeskuksen oikeuspalveluille, talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle ja tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Forss Eeva-Riitta, henkilöstökassan päällikkö, puhelin 169 2513

5

HELSINGIN UUSI JALKAPALLOAREENA OY:N OSAKKEIDEN MERKINTÄ

Khs 2006-2568

Kj toteaa, että talousarvion kohtaan 8 22 21, Arvopaperit, on varattu 300 000 euron määräraha Helsingin Uusi Jalkapalloareena Oy:n osakkeiden merkitsemiseen. Merkintä perustuu Kvston 9.5.2001 tekemään päätökseen Töölön jalkapalloareenan vastaanottamisesta aiheutuvista toimenpiteistä ja vaihtovelkakirjalainan muuttamisesta osakepääomaksi vuosittain lainan lyhennystä vastaavalla määrällä eli 299 000,80 eurolla. Määrärahan käyttämisestä tehdään päätös vuosittain, viimeksi 28.11.2005.

KJ Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnan käyttämään talousarvion kohdalta 8 22 21, Arvopaperit, Helsingin Uusi Jalkapalloareena Oy:n osakepääoman merkitsemiseksi vaihtovelkakirjalainasopimuksen mukaisesti 299 000,80 euroa, joka vastaa kaupungin yhtiölle myöntämän lainan 31.12.2006 erääntyvää lyhennyksen määrää.

Pöytäkirjanote Helsingin Uusi Jalkapalloareena Oy:lle ja talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle.

Lisätiedot:
Forss Eeva-Riitta, henkilöstökassan päällikkö, puhelin 169 2513

6

UUDEN JÄSENEN NIMEÄMINEN VANTAAN ENERGIA OY:N HALLITUKSEEN

Khs 2006-409

Kj toteaa, että Hannele Luukkainen on 10.11.2006 pyytänyt eroa Vantaan Energia Oy:n hallituksen jäsenyydestä.

Osakassopimuksen mukaan Helsinki nimeää yhtiön yhdeksänjäseniseen hallitukseen neljä jäsentä. Vuonna 2005 valittujen nykyisten hallituksen jäsenten kaksivuotinen toimikausi jatkuu vuoden 2007 varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka. Helsingin edustajina hallituksessa ovat tällä hetkellä Risto Rautava, Leena Westlund, Hannele Luukkainen ja Tapio Korhonen. Hallituksen jäsenet valitsee yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön hallintoneuvosto.

KJ Kaupunginhallitus päättänee nimetä yhtiön hallitukseen Hanne Luukkaisen tilalle uudeksi hallituksen jäseneksi jäljellä olevaksi vuoden 2007 varsinaiseen yhtiökokoukseen päättyväksi toimikaudeksi ____________________________.

Pöytäkirjanote Hannele Luukkaiselle ja nimetylle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 169 2538

7

BESTGOODS FINLAND OY:N OIKAISUVAATIMUS ASUNTOTUOTANTOTOIMIKUNNAN PÄÄTÖKSESTÄ 4.10.2006, 152 §

Khs 2006-1573

Asuntotuotantotoimikunta teki päätöksen 4.10.2006 (152 §) Bestgoods Finland Oy:n tekemästä kantelusta.

Bestgoods Finland Oy on 26.10.2006 jättänyt oikaisuvaatimuksen asuntotuotantotoimikunnan tekemään päätökseen.

./. Oikaisuvaatimus on esityslistan tämän kohdan liitteenä.

Hallintokeskuksen oikeuspalvelut toteaa (6.11.2006) oikaisuvaatimuksesta lausuntonaan seuraavaa:

Bestgoods Finland Oy on toimittanut kantelun kaupunginhallitukselle 16.6.2006. Kantelu koskee asiakirjapyyntöjen käsittelyä ja menettelyn lainmukaisuutta. Kantelu sisälsi myös vaatimuksen toimeen ryhtymisestä asiassa vastuullisten virkamiesten virkavastuun toteuttamiseksi. Kantelija pyysi hyväksymään asiakirjapyynnön tai mikäli hyväksymiselle on laillinen este, antamaan kieltäytymisestä päätös, josta kantelija voi valittaa hallinto-oikeuteen.

Kantelu on siirretty 30.8.2006 asuntotuotantotoimikunnalle, asuntotuotantotoimistolle ja oikeuspalveluiden päällikön käsiteltäväksi.

Asuntotuotantotoimikunta on 4.10.2006, 152 §, käsitellyt Bestgoods Finland Oy:n tekemän kantelun. Asuntotuotantotoimikunta päätti, ettei Bestgoods Finland Oy:n vaatimus huomautuksen antamisesta asuntotuotantotoimistolle tai sen virkamiehille niiden toiminnan johdosta anna aihetta toimenpiteisiin. Lisäksi asuntotuotantotoimikunta päätti todeta, että kantelija on saanut kaikki pyytämänsä asiakirjat lukuun ottamatta ostajan tiedot sisältävää kauppakirjaa, josta on asuntotuotantotoimiston toimitusjohtajan valituskelpoinen päätös, joten asiakirjapyyntö ei tässä vaiheessa aiheuta toimenpiteitä.

Bestgoods Finland Oy on toimittanut 26.10.2006 oikaisuvaatimuksen asuntotuotantotoimikunnan päätöksestä.

Oikaisuvaatimuksessa vaaditaan, että kaupunginhallitus

1) tutkii Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimiston menettelyn laillisuuden, hyvän hallintotavan mukaisuuden sekä muiden hyvän hallinnon vaatimusten mukaisuuden siltä osin kuin menettely on koskenut Bestgoods Finland Oy:n esittämien julkisten asiakirjojen luovuttamispyyntöjen käsittelyä

2) vahvistaa, että asiassa on menetelty viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain sekä hyvän hallintotavan vastaisesti

3) antaa huomautuksen vastuullisille virkamiehille virheellisestä menettelystä

4) ryhtyy toimiin vastuullisten virkamiesten virkavastuun toteuttamiseksi

Oikeuspalvelut toteaa, että asuntotuotantotoimikunnan 4.10.2006, 152 §, tekemään päätökseen ei ole liitetty muutoksenhakuohjausta.

Kysymys on ollut hallintokantelusta

Hallintolain 4 § 3 momentin mukaan käsiteltäessä hallintokanteluasioita muissa kuin 2 momentissa tarkoitetuissa viranomaisissa on noudatettava hyvän hallinnon perusteita sekä turvattava niiden henkilöiden oikeudet, joita asia välittömästi koskee. Kanteluasiassa annettavaan ratkaisuun ja sen tiedoksiantoon sovelletaan tämän lain säännöksiä.

HE 72 /2002 hallintokantelulla tarkoitetaan ylemmälle viranomaiselle osoitettua ilmoitusta tai ilmiantoa virkatoimen virheellisyydestä taikka viranomaisen toimintaa koskevasta laiminlyönnistä. Kantelu voidaan osoittaa mille tahansa viranomaiselle, jonka toimivaltaan kantelunalaisen viranomaisen tai virkamiehen toiminnan valvonta kuuluu.

Kanteluviranomaisen tutkimisvalta kohdistuu lähinnä menettelyn ja muun toiminnan laillisuuden arviointiin. Siinä voidaan arvioida myös esimerkiksi sitä, onko viranomainen noudattanut hyvää hallintotapaa ja muita hyvän hallinnon vaatimuksia. Kanteluun annetusta päätöksestä ei sinänsä voi valittaa. Valitusviranomaisen toimivaltaan kuuluu ensisijaisesti hallintopäätöksen lainmukaisuuden ja periaatteessa myös tarkoituksenmukaisuuden tutkiminen. Jatkovalitus on usein mahdollinen. Kantelun johdosta hallintotointa ei voida muuttaa tai päätöstä kumota. Sen sijaan kanteluviranomainen voi antaa huomautuksen virheellisestä menettelystä ja ryhtyä toimiin virkavastuun toteuttamiseksi. Valitus puolestaan voi johtaa myös päätöksen kumoamiseen tai muuttamiseen, mutta valitusviranomainen ei voi panna vireille virkavastuun toteuttamismenettelyä. (Mäenpää: Hallinto-oikeus, 2003 s. 442)

Kanteluasiaan annettu päätös ei sisällä valitussäännöksissä tarkoitettua muutoksenhaun kohteeksi soveltuvaa päätöstä eikä asuntotuotantotoimikunnan 4.10.2006, 152 §, tekemään päätökseen ole liitetty muutoksenhakuohjausta.

Bestgoods Finland Oy:n tekemä oikaisuvaatimus tulee jättää tutkimatta.

Kj viittaa hallintokeskuksen oikeuspalveluiden antamaan lausuntoon ja katsoo, että Bestgoods Finland Oy:n tekemä oikaisuvaatimus tulee jättää tutkimatta.

KJ Kaupunginhallitus päättänee hallintokeskuksen oikeuspalveluiden lausunnosta ilmenevin perustein jättää Bestgoods Finland Oy:n oikaisuvaatimuksen tutkimatta.

Pöytäkirjanote Bestgoods Finland Oy:lle ja hallintokeskuksen oikeuspalveluille.

Lisätiedot:
Teppo Tiina, vs. hallintosihteeri, puhelin 169 2225

LIITE

Bestgoods Finland Oy:n oikaisuvaatimus 26.10.2006

8

BESTGOODS FINLAND OY:N OIKAISUVAATIMUS VS. KAUPUNGINLAKIMIEHEN PÄÄTÖKSESTÄ 15.9.2006, 69 §

Khs 2006-1573

Vs. kaupunginlakimies teki päätöksen 15.9.2006 (69 §) Bestgoods Finland Oy:n tekemästä kantelusta.

Bestgoods Finland Oy on 6.10.2006 jättänyt oikaisuvaatimuksen vs. kaupunginlakimiehen tekemään päätökseen.

./. Oikaisuvaatimus on esityslistan tämän kohdan liitteenä.

Hallintokeskuksen oikeuspalvelut toteaa (25.10.2006) oikaisuvaatimuksesta lausuntonaan seuraavaa:

Bestgoods Finland Oy on toimittanut kantelun kaupunginhallitukselle 16.6.2006. Kantelu koskee asiakirjapyyntöjen käsittelyä ja menettelyn lainmukaisuutta. Kantelu sisälsi myös vaatimuksen toimeen ryhtymisestä asiassa vastuullisten virkamiesten virkavastuun toteuttamiseksi. Kantelija pyysi hyväksymään asiakirjapyynnön tai mikäli hyväksymiselle on laillinen este, antamaan kieltäytymisestä päätös, josta kantelija voi valittaa hallinto-oikeuteen.

Kantelu on siirretty 30.8.2006 asuntotuotantotoimikunnalle, asuntotuotantotoimistolle ja oikeuspalveluiden päällikön käsiteltäväksi.

Vs. kaupunginlakimies on 15.9.2006, 69 §, tehnyt päätöksen Bestgoods Finland Oy:n tekemästä kantelusta siltä osin kuin oikeuspalveluiden työntekijän valvonta kuuluu hänen toimivaltaansa. Vs. kaupunginlakimies on katsonut, että em. työntekijän toiminta on ollut moitteetonta eikä kantelu antanut aihetta enempiin toimenpiteisiin.

Bestgoods Finland Oy on toimittanut oikaisuvaatimuksen 6.10.2006 vs. kaupunginlakimiehen päätöksestä. Oikaisuvaatimuksessa on virheellisesti todettu, että kysymys olisi johtavan kaupunginasiamiehen päätöksestä.

Oikaisuvaatimuksessa vaaditaan, että kaupunginhallituksen on

1) todettava, että menettely on ollut julkisuuslain ja hyvän hallintotavan vastaista

2) annettava huomautus vastuullisille virkamiehille

3) ryhdyttävä toimiin vastuullisten virkamiesten virkavastuun toteuttamiseksi

Oikeuspalvelut toteaa, että vs. kaupunginlakimiehen 15.9.2006, 69 §, tekemään päätökseen on liitetty muutoksenhakuohjaus.

Kysymys on ollut hallintokantelusta

Hallintolain 4 § 3 momentin mukaan käsiteltäessä hallintokanteluasioita muissa kuin 2 momentissa tarkoitetuissa viranomaisissa on noudatettava hyvän hallinnon perusteita sekä turvattava niiden henkilöiden oikeudet, joita asia välittömästi koskee. Kanteluasiassa annettavaan ratkaisuun ja sen tiedoksiantoon sovelletaan tämän lain säännöksiä.

HE 72 /2002 hallintokantelulla tarkoitetaan ylemmälle viranomaiselle osoitettua ilmoitusta tai ilmiantoa virkatoimen virheellisyydestä taikka viranomaisen toimintaa koskevasta laiminlyönnistä. Kantelu voidaan osoittaa mille tahansa viranomaiselle, jonka toimivaltaan kantelunalaisen viranomaisen tai virkamiehen toiminnan valvonta kuuluu.

Kanteluviranomaisen tutkimisvalta kohdistuu lähinnä menettelyn ja muun toiminnan laillisuuden arviointiin. Siinä voidaan arvioida myös esimerkiksi sitä, onko viranomainen noudattanut hyvää hallintotapaa ja muita hyvän hallinnon vaatimuksia. Kanteluun annetusta päätöksestä ei sinänsä voi valittaa. Valitusviranomaisen toimivaltaan kuuluu ensisijaisesti hallintopäätöksen lainmukaisuuden ja periaatteessa myös tarkoituksenmukaisuuden tutkiminen. Jatkovalitus on usein mahdollinen. Kantelun johdosta hallintotointa ei voida muuttaa tai päätöstä kumota. Sen sijaan kanteluviranomainen voi antaa huomautuksen virheellisestä menettelystä ja ryhtyä toimiin virkavastuun toteuttamiseksi. Valitus puolestaan voi johtaa myös päätöksen kumoamiseen tai muuttamiseen, mutta valitusviranomainen ei voi panna vireille virkavastuun toteuttamismenettelyä. (Mäenpää: Hallinto-oikeus, 2003 s. 442)

Oikeuspalvelut katsoo, että vs. kaupunginlakimies on antanut kanteluun päätöksen siltä osin, kuin se koskee oikeuspalveluiden työntekijän menettelyä. Osaston työntekijöiden johto ja valvonta kuuluvat kaupunginlakimiehelle. Kantelu on siirretty muilta osin asuntotuotantotoimikunnalle ja asuntotuotantotoimistolle. Kanteluasiaan annettu päätös ei kuitenkaan sisällä valitussäännöksissä tarkoitettua muutoksenhaun kohteeksi soveltuvaa päätöstä. Vs. kaupunginlakimiehen 15.9.2006, 69 §, tekemään päätökseen ei olisi tullut liittää muutoksenhakuohjausta.

Vs. kaupunginlakimiehen 15.9.2006, 69 §, tekemään päätökseen liitetty oikaisuvaatimusohje tulisi poistaa ja jättää Bestgoods Finland Oy:n tekemä oikaisuvaatimus tutkimatta.

Kj viittaa hallintokeskuksen oikeuspalveluiden antamaan lausuntoon ja katsoo, että Bestgoods Finland Oy:n tekemä oikaisuvaatimus tulee jättää tutkimatta.

KJ Kaupunginhallitus päättänee hallintokeskuksen oikeuspalveluiden lausunnosta ilmenevin perustein poistaa vs. kaupunginlakimiehen 15.9.2006, 69 §, tekemään päätöksen liitetyn oikaisuvaatimusohjeen ja jättää Bestgoods Finland Oy:n oikaisuvaatimuksen tutkimatta.

Pöytäkirjanote Bestgoods Finland Oy:lle ja hallintokeskuksen oikeuspalveluille.

Lisätiedot:
Teppo Tiina, vs. hallintosihteeri, puhelin 169 2225

LIITE

Bestgoods Finland Oy:n oikaisuvaatimus 6.10.2006

9

SUUNNITTELUN YHTEISET LÄHTÖKOHDAT VUOSIKSI 2007 JA 2008

Khs 2006-2588

Kj toteaa, että Khs hyväksyy suunnittelun yhteiset lähtökohdat joka toinen vuosi. Asiakirjassa kuvataan kaupungin toimintaa ohjaavat ennusteet ja muut kaupunkia ja hallintokuntia koskevat yhteiset lähtökohdat sekä kaupunkia yhteisesti koskevat suunnitelmat ja ohjelmat.

./. Esityslistan tämän asian liitteenä ovat suunnittelun yhteiset lähtökohdat vuosiksi 2007 ja 2008.

Vuosina 2007 ja 2008 käsitellään kaupunkia kokonaisuutena koskevina suunnitelmina elinkeinostrategia, kansainvälisen toiminnan strategia, maankäytön ja asumisen toteutusohjelma (MA-ohjelma), maankäytön kehityskuva, tietotekniikkastrategia sekä normaaliin vuosisuunnitteluun kuuluvat suunnitelmat ja raportit. Lisäksi käsitellään pääkaupunkiseudun ja Helsingin seudun yhteistyösopimuksia koskevat hankkeet ja suunnitelmat.

Kaupungin strategiat on linjattu kaupunginvaltuuston strategiaseminaarissa keväällä 2005 ja niitä toteutetaan valtuustokauden ajan. Toteutumisesta raportoidaan kaupunginvaltuustolle strategiaseminaarissa helmikuussa 2007 ja vaikutuksia arvioidaan valtuustokauden lopussa. Kaupunginhallitus linjaa keväällä 2007 kaupungin suunnittelujärjestelmän kehittämistä tavoitteenaan, että tulevalle valtuustokaudelle valmistellaan uuden valtuuston käsiteltäväksi strategiaohjelma.

Vuonna 2006 Suomen kokonaistuotannon kasvu nopeutuu 4,5 %:iin. Tuotannon kasvu jatkunee vakaana vuonna 2007, mutta hidastuen. Talouskasvu on hidastumassa keskipitkällä aikavälillä nykyisestä 3 %:n tuotannon kasvusta 2 %:n tuntumaan vuosikymmenen vaihteessa, jolloin työikäisen väestön määrä alkaa jo vähetä.

Väestöennusteen perusvaihtoehto perustuu näkemykseen, jonka mukaan Suomen ja Helsingin seudun talouden vuosina 2004 - 2005 uudelleen vahvistunut kasvu jatkuu vuonna 2006 ja siitä eteenpäin viennin ja kotimaisen kysynnän vetämänä. Perusvaihtoehdossa Helsingin seudun tuotanto kasvaa keskimäärin 3,5 % vuodessa ja työllisyys 1,5 % vuodessa jaksolla 2006 - 2010. Helsingin seudun kasvulukujen ennakoidaan olevan sekä tuotannossa että työllisyydessä 0,5 – 1 % -yksikköä korkeampia kuin koko maassa.

Perusvaihtoehdossa arvioidaan, että Helsingin seutu pysyy edelleen kohtuullisen kilpailukykyisenä ja vetovoimaisena alueena ja pystyy ylläpitämään nykyisiä vahvuuksiaan sekä välttämään pahojen kansainvälisten ja kansallisten uhkien kärjistymisen.

Helsingissä oli 561 000 asukasta vuoden 2006 alussa, ja ennusteen perusvaihtoehdon mukaan väestö kasvaa 580 000 asukkaaseen vuonna 2016 sekä 595 000 asukkaaseen vuonna 2030. Vuoden 2006 alusta väestö kasvaa 19 000 asukkaalla vuoteen 2016 mennessä ja 34 000 asukkaalla vuoteen 2030 mennessä, jonka jälkeen kaupungin väestömäärän arvioidaan kääntyvän loivaan laskuun. Väestönkasvusta suunnilleen puolet on muuttovoittoa ja puolet luonnollista väestökasvua.

Helsingin väestön ikärakenne muuttuu merkittävästi seuraavien vuosikymmenien aikana. Suurin muutos tulee olemaan ikääntyneiden asukkaiden määrän ja väestöosuuden kasvu. 65–74 -vuotiaiden määrä tulee Helsingissä kasvamaan jyrkästi lähimmän 15 vuoden aikana. Alle kouluikäisten 0-6-vuotiaiden määrän väheneminen tulee pysähtymään parin vuoden kuluessa, jonka jälkeen määrän ennakoidaan kääntyvän uudelleen loivaan kasvuun. Peruskouluikäisten 7-15 -vuotiaiden määrä vähenee nykyisestä 48 000:sta 40 000 vuoteen 2016 mennessä, minkä jälkeen määrä kääntyy uudelleen nousuun. 16–18 -vuotiaiden määrä kasvaa ennusteen mukaan vielä vuoteen 2010 asti, jonka jälkeen heidän määränsä ennakoidaan kääntyvän laskuun.

Helsingin talousalueen kehitysennusteet perustuvat oletuksiin hyvän talouskehityksen jatkumisesta. Kaupungin menokehitykseen kohdistuu kuitenkin useita epävarmuustekijöitä ja kustannuspaineita. Palvelutarpeita lisäävät mm. väestön ikääntyminen ja monikulttuuristuminen. Työvoiman saantivaikeudet uhkaavat lisätä palkkakustannuksia. Satamalta vapautuvien alueiden käyttöönotto edellyttää investointeja. Työllisyyskehityksen ja veropohjan vahvistamiseen vaikuttavat sekä kaupungin sisäisen että seudullisen elinkeino-, asunto- ja liikennesuunnittelun onnistuminen.

Hallintokuntien valmistellessa vuoden 2008 talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotustaan palveluiden mitoituksen pohjana käytetään tässä raportissa esitettyä tietokeskuksen alue- ja ikäryhmäkohtaista väestöennustetta sekä tietokeskuksen julkaisemia tarkempia taulukoita. Tietokeskus laatii vuosittain uuden väestöennusteen.

KJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä Suunnittelun yhteiset lähtökohdat vuosiksi 2007 ja 2008.

Samalla kaupunginhallitus päättänee loppukevään 2007 strategiakokouksessa käsitellä suunnittelujärjestelmän kehittämistä ja tulevan valtuuston strategiaohjelman valmistelua.

Pöytäkirjanote liitteineen kaupungin kaikille lauta- ja johtokunnille sekä virastoille ja laitoksille.

Lisätiedot:
Karvinen Marko, pääsuunnittelija, puhelin 169 2239

LIITE

Suunnittelun yhteiset lähtökohdat vuosiksi 2007 ja 2008

10

VALTUUTETTU PÄIVI LIPPOSEN TOIVOMUSPONSI LANGATTOMAN VERKON KEHITTÄMISESTÄ

Khs 2005-2662

Kj toteaa, että Kvsto hyväksyi 14.12.2005, § 293, seuraavan toivomusponnen:

”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunki kehittää langatonta verkkoa kaupungin kirjastojen ja kulttuuriasiainkeskuksen toimipisteiden, kuten paikallisten kulttuuri- ja korttelitalojen, kautta kaupunkilaisten käyttöön.”
(Päivi Lipponen, äänin 45-0)

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa, että Helsingin kaupunki tarjoaa tällä hetkellä langattoman verkon yleisön käyttöön seuraavissa toimipisteissä: kaupungintalo, matkailutoimisto, Jugend-sali, Lasipalatsi sekä seuraavat kirjastot: Arabianranta, Etelä-Haaga, Itäkeskus, Kallio, Kannelmäki, Kirjasto 10, Kontula, Laajasalo, Lauttasaari, Malmi, Munkkiniemi, Oulunkylä, Paloheinä, Pasila, Pukinmäki, Rikhardinkatu, Suutarila, Töölö, Vallila, Viikki, Vuosaari. Kirjastojen loput toimipisteet ovat työn alla.

Lisäksi kaupunki tarjoaa tällä hetkellä langattoman WLAN-yhteyden ydinkeskustassa alueella: Kauppatori, Senaatintori, Esplanadi, Erottaja, Kolmen Sepän aukio, Narinkkatori, Eduskuntatalon edusta, Hakasalmen huvilan ympäristö, Rautatientori ja Elielin aukio.

Kulttuuriasiainkeskuksen seuraaviin toimitiloihin wlan-verkko on rakenteilla: Kanneltalo, Malmitalo, Stoa Itä-Helsingin kulttuurikeskus, Annantalon taidekeskus, Savoy-teatteri, Kansainvälinen kulttuurikeskus Caisa ja Vuotalo.

Kaupungin wlan-verkkoa laajennetaan kaupungin muihin toimipisteisiin ja mahdollisesti niiden ympäristöön saatujen kokemusten ja tarpeen mukaan.

KJ Kaupunginhallitus päättänee

– merkitä tiedoksi esityslistalla ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 14.12.2005 hyväksymän toivomusponnen (Päivi Lipponen) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja

– toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle (Päivi Lipponen) sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Lipposelle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Karakorpi Tuomo, tietotekniikkapäällikkö, puhelin 169 2396

11

13.11.2006 ja 20.11.2006 pöydälle pantu asia

EDUSTAJIEN NIMEÄMINEN POHJOISMAISEEN PÄÄKAUPUNKIKONFERENSSIIN 2007

Khs 2006-2395

Kj ilmoittaa, että Helsingin kaupunki järjestää vuoden 2007 pohjoismaisen pääkaupunkikonferenssin 24 - 26. tammikuuta 2007. Konferenssi alkaa keskiviikkoiltana 24.1. tervetuloa–vastaanotolla ja päättyy perjantaina 26.1.2007 lounaaseen klo 14. Joka toinen vuosi järjestettävään konferenssiin kutsutaan 15 edustajan delegaatio kaikista pohjoismaisista pääkaupungeista sekä lisäksi 3-4 edustajan delegaatio itsehallintoalueiden pääkaupungeista (Mariehamn, Nuuk, Torshavn). Delegaatioiden jäsenet ovat pääosin luottamushenkilöitä. Konferenssin yleisenä tavoitteena on kokemusten ja näkemysten vaihto esillä olevista teemoista sekä tutustuminen Pohjoismaiden kollegoihin.

Kj ilmoittaa edelleen, että Helsingin konferenssin teemat ovat

1. kulttuuripolitiikka ja kulttuuristrategiat

2. tapahtumapolitiikka ja suurten tapahtumien järjestäminen

Kummankin teeman osalta on oma sessionsa kaupunkien esittelyineen. Helsingin esimerkkinä suurtapahtumisen järjestämisestä esitellään Isossa Pajassa Eurovisio laulukilpailujen järjestäminen.

KJ Kaupunginhallitus päättänee nimetä Helsingin edustajiksi pohjoismaiseen pääkaupunkikonferenssiin 24-26.1.2007:

1. Dahlberg, Birgitta

2. Lohi, Jyrki

3. Puura, Heli

4. Saksala, Harri

5. Tuomisto, Tero

6. Helistö, Kimmo

7. Krohn, Minerva

8. Sinnemäki, Anni

9. Ojala, Outi

10. Vapaavuori, Jan

11. Urho, Ulla-Marja

12. Wallden-Paulig, Irmeli

13. Kolbe, Laura

14. ____________________________________

15. ____________________________________

Lisäksi konferenssiin osallistuu tarpeellinen määrä viranhaltijoita ja valmistelijoita.

Pöytäkirjanote hallintokeskukselle sekä nimetyille henkilöille.

Lisätiedot:
Linkola Maija-Liisa, EU-vastaava, puhelin 169 3711

12

27.11.2006 pöydälle pantu asia

YLEISET ENNAKKOÄÄNESTYSPAIKAT HELSINGISSÄ EDUSKUNTAVAALEISSA 2007

Khs 2006-1913

Keskusvaalilautakunta toteaa (25.10.2006), että vaalilain 9 §:n 1 momentin mukaan kunnanhallitus päättää yleisten ennakkoäänestyspaikkojen lukumäärästä ja sijainnista sekä määrää näiden aukioloajoista vaalilain 48 §:n 1 momentin mukaisesti.

Kunnilla on mahdollisuus täyttää lakisääteinen velvollisuutensa harkintansa mukaan joko omin järjestelyin tai ostamalla tarvittavat palvelut. Vaalilain 188 §:n 2 momentin mukaan oikeusministeriö suorittaa kunnalle kertakorvauksena ministeriön vahvistaman euromäärän jokaiselta vaaleissa äänioikeutetulta kunnan asukkaalta. Ministeriö ei ole vielä vahvistanut määrää, mutta ministeriö on valmisteluissaan käyttänyt korvauspohjalukuna 1,7 euroa äänioikeutetulta. Presidentin vaalissa 2006 Helsingissä oli 478.589 äänioikeutettua. Tarkka tieto äänioikeutettujen määrästä eduskuntavaalissa saadaan äänioikeusrekisteristä 6.3.2007.

./. Posti Oyj on toimittanut keskusvaalilautakunnalle ennakkoäänestyksen järjestämistä koskevan sopimustarjouksen. Sopimustarjous on toimitettu oikeusministeriön kirjeen liitteenä (liitteet 1 ja 2). Posti ja oikeusministeriö ovat neuvotelleet puitesopimuksen ennakkoäänestyksen järjestämisestä.

Keskusvaalilautakunta on käsitellyt tarjousta ja Postin edustajien kanssa on käyty tarkentavia neuvotteluja.

Vaalikohtaisena hintana eduskuntavaaleissa 2007 on 155 100 euroa kiinteänä korvauksena sekä lisäksi 0,96 euroa jokaisesta äänioikeuttaan postitoimipaikassa käyttävästä äänestäjästä. Vaalikohtainen hinta oli vuoden 2006 presidentinvaalin ensimmäisessä vaalissa 187 200 euroa ja toisessa vaalissa 140 300 euroa kiinteänä korvauksena sekä lisäksi 0,88 euroa jokaisesta äänioikeuttaan postitoimipaikassa käyttävästä äänestäjästä.

./. Sopimuksessa tarjotaan kaupungille 27 postitoimipaikan käyttämistä ennakkoäänestykseen. Neuvottelujen ja äänestyspaikoiksi esitetyissä posteissa tehtyjen tarkastusten kautta keskusvaalilautakunta pitää tarjotuista konttoreista soveltuvina yhteensä 25 postitoimipaikan tiloja. Kyseiset toimipaikat on lueteltu osoitteineen ja hintoineen liitteessä 3.

Ehdotetut 25 postia kattavat mahdollisimman hyvin kaupungin aluetta. Mikäli kaupunki täydentää Postin tarjousta yhdeksällä omalla ennakkoäänestyspaikalla, palvelun voisi ajatella olevan kattavaa sekä äänestyspaikkojen sijainnin että määrän puolesta. Todettakoon, että vuoden 2004 europarlamentti- ja kunnallisvaaleissa kaupungin omia ennakkoäänestyspaikkoja oli neljä ja vuoden 2006 presidentinvaalissa kuusi.

./. Keskusvaalilautakunta katsoo, että on tarkoituksenmukaista suostua Postin esittämään sopimusmalliin siten, että kaupungin omiksi paikoiksi valitaan liitteestä 4 ilmenevällä tavalla Arabianrannan, Etelä-Haagan, Jakomäen, Maunulan, Myllypuron, Paloheinän ja Pitäjänmäen kirjastot sekä Pihlajamäen nuorisotalo ja Kaupungintalo. Tällöin Helsingissä olisi vuoden 2007 eduskuntavaaleissa käytössä yhteensä 34 yleistä ennakkoäänestyspaikkaa.

Yleisten ennakkoäänestyspaikkojen vaalitoimitsijat määrää vaalilain 17 §:n 2 momentin nojalla keskusvaalilautakunta.

KJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä Posti Oyj:n sopimusehdotuksen ja päättänee määrätä sopimusehdotuksessa esitetyt 25 postitoimipaikkaa (esityslistan tämän asian liite 3) Helsingin kaupungin yleisiksi ennakkoäänestyspaikoiksi eduskuntavaaleissa 2007 sopimuksessa yksilöitynä aikana.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee määrätä yleisiksi ennakkoäänestyspaikoiksi Arabianrannan, Etelä-Haagan, Jakomäen, Maunula, Myllypuron, Paloheinän ja Pitäjänmäen kirjastot sekä Pihlajamäen nuorisotalon ja Kaupungintalon esityslistan tämän asian liitteestä 4 ilmenevänä aikana.

Samalla kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa keskusvaalilautakunnan sopimaan erikseen kaupungin puolesta Posti Oyj:n kanssa tarpeellisista lisäjärjestelyistä sopimuksen täytäntöön panemiseksi.

Pöytäkirjanote keskusvaalilautakunnalle.

Lisätiedot:
Linden Timo, asiamies, puhelin 169 3669

LIITTEET	Liite 1	Oikeusministeriön kirje
	Liite 2	Suomen Posti Oyj:n sopimusluonnos
	Liite 3	Ennakkoäänestyspaikat, postikonttorit
	Liite 4	Ennakkoäänestyspaikat, kaupungin omat

13

20.11.2006 ja 27.11.2006 pöydälle pantu asia

XXXX XXXX:N OIKAISUVAATIMUS HALLINTOKESKUKSEN HALLINTOJOHTAJAN PÄÄTÖKSESTÄ 21.9.2006, 19 §

Khs 2006-1917

Hallintojohtaja päätti 21.9.2006 (19 §) hylätä XXXX XXXX:n vahingonkorvausvaatimuksen, jolla haettiin korvausta väärän ullakkovaraston tyhjentämisestä.

XXXX XXXX on 10.10.2006 jättänyt oikaisuvaatimuksen hallintokeskuksen hallintojohtajan tekemään päätökseen, jolla on hylätty XXXX:n 11 210 euron vahingonkorvausvaatimus väärän ullakkovaraston tyhjentämisestä.

Hallintokeskuksen holhoustoimen edunvalvontatoimisto toteaa (3.11.2006) oikaisuvaatimuksesta lausuntonaan seuraavaa:

Holhoustoimen edunvalvontapalveluiden järjestämisestä annetun lain mukaan kunta vastaa edunvalvontapalvelujen tuottamisesta alueellaan. Helsingissä palvelut tuottaa holhoustoimen edunvalvontatoimisto.

Se, että kaupunki toimii edunvalvontapalveluiden tuottajana, ei sinällään voine aiheuttaa toimintaan liittyvää yleistä vahingonkorvausvastuuta kaupungille. Vastuu voi syntyä vain jos kaupungin, kaupungin palveluksessa olevan tai kaupunkiin sopimussuhteessa olevan voidaan osoittaa toimineen moitittavasti.

Helsingin kaupungin 7. yleinen edunvalvoja on päämiehensä lukuun kirjallisella toimeksiannolla pyytänyt oikaisuvaatimuksessa mainitun liikkeen siirtämään päämiehen omistamassa huoneistossa ja siihen kuuluvassa vinttikomerossa olevan irtaimiston. Toimeksiantoon on sisältynyt ohjeistus menettelystä irtaimiston suhteen. Edunvalvoja on toiminut toimivaltansa puitteissa ja noudattanut päämiehensä asioiden hoitamisessa hyvää edunvalvontatapaa.

XXXX on arvostellut sitä, että edunvalvontatoimistosta hänelle ei ole toimitettu jäljennöstä toimeksiantosopimuksesta. Toimeksiantosopimus on tehty yksityisen henkilön asiassa ja sisältää sellaista tietoa, mikä holhoustoimesta annetun lain 92 §:n perusteella on salassa pidettävää. XXXX:lle on kuitenkin kerrottu ne tiedot, mitkä hänelle ovat tarpeellisia vahingonkorvausasian selvittämisen kannalta.

Riidatonta on, että XXXX:lle on aiheutunut taloudellista vahinkoa ja mielipahaa siitä, että hänen vinttikomeronsa on erehdyksessä tyhjennetty ja siellä olleet tavarat ovat kateissa. Vahingon aiheuttajasta ei liene epäselvyyttä. Sen sijaan siitä, kuka on vastuussa vahingon korvaamisesta XXXX XXXX:lle, käsitykset poikkeavat. XXXX XXXX katsoo korvausvastuun olevan Helsingin kaupungilla. Edunvalvontatoimiston käsityksen mukaan ne edellytykset, joiden perusteella kaupunki olisi juridisesti korvausvelvollinen, eivät täyty.

Asiaa voidaan tarkastella myös kohtuusnäkökulmasta. Kiistatonta on, että vahinko on aiheutunut tavalla, mihin XXXX XXXX ei ole voinut itse vaikuttaa. Hänen kannaltaan oleellista on saada korvaus vahingosta mahdollisimman nopeasti. Kaupunginhallituksella lienee mahdollisuus harkita oikaisuvaatimusta myös tältä kannalta.

Hallintokeskuksen oikeuspalvelut toteaa (26.10.2006) oikaisuvaatimuksesta lausuntonaan mm. seuraavaa:

XXXX XXXX:n vahingonkorvausvaatimus perustui tapahtumaan, missä Helsingin yleinen edunvalvoja oli päämiehensä puolesta tilannut kuljetusliikkeen tyhjentämään päämiehen asunnon ja varastotilat. Kuljetusliike on erehdyksessä tyhjentänyt väärän, XXXX:n hallinnassa olevan ullakkokomeron ja toimittanut XXXX:n tavarat kaatopaikalle.

Kuntalain (365/1995) 92 §:n mukaan oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa sekä kunnan jäsen. XXXX XXXX on asianosainen ja hän on tehnyt oikaisuvaatimuksensa kuntalain 93 §:n mukaisesti määräajassa.

Hallintojohtajan hylkäävä päätös 21.9.2006 on perustunut siihen, että kuljetustehtävän saanutta kuljetusliikettä ei voida pitää sellaisena itsenäisenä yrittäjänä, joka voitaisiin rinnastaa vahingonkorvauslain 3 luvun 1 §:n 1 momentin mukaisesti kaupungin työntekijään. Kaupungilla ei ole nk. isännänvastuuta kuljetusliikkeen virheestä. XXXX:n tulee osoittaa korvausvaatimuksensa vahingon aiheuttaneelle kuljetusliikkeelle.

XXXX XXXX ei ole esittänyt mitään uutta oikeudellista perustetta, jonka johdosta hallintojohtajan päätöstä tulisi muuttaa. Oikeuspalvelut katsoo, että XXXX XXXX oikaisuvaatimus tulisi hylätä.

Kj viittaa hallintokeskuksen oikeuspalveluiden antamaan lausuntoon ja katsoo, ettei ole laillisuusperusteita päätöksen muuttamiseen.

KJ Kaupunginhallitus päättänee hallintokeskuksen oikeuspalveluiden lausunnosta ilmenevin perustein hylätä XXXX XXXX oikaisuvaatimuksen, koska kuljetustehtävän saanutta kuljetusliikettä ei voida pitää sellaisena itsenäisenä yrittäjänä, joka voitaisiin rinnastaa kaupungin työntekijään.

Pöytäkirjanote XXXX XXXX:lle ja hallintokeskuksen oikeuspalveluille.

Lisätiedot:
Teppo Tiina, vs. hallintosihteeri, puhelin 169 2225

LIITE

XXXX XXXX:n oikaisuvaatimus 10.10.2006

1

TOIMITILATONTIN VARAAMINEN MEILAHDESTA BIOMEDICUMIN KOLMANNEN VAIHEEN SUUNNITTELUA VARTEN

Khs 2006-2408

15. kaupunginosan (Meilahti) korttelin nro 15643 tontti nro 1;
Paciuksenkatu

Kiinteistölautakunta toteaa (31.10.2006) mm. seuraavaa:

Tiivistelmä Kiinteistö Oy Biomedicum Helsingille esitetään varattavaksi Meilahdesta Paciuksenkadun varrelta asemakaavan muutosluonnoksen mukainen toimitilatontti 15643/1 Biomedicum III -vaiheen suunnittelua varten 31.12.2007 saakka. Tontin rakennusoikeus on luonnoksen mukaan 19 000 k-m².

Kiinteistö Oy Biomedicum Helsinki omistaa ja hallinnoi Tutkimus- ja opetuskeskus Biomedicum Helsinkiä, joka sijaitsee Meilahden sairaala-alueen yhteydessä. Ensimmäinen rakennusvaihe on valmistunut vuonna 2001 ja sen koko on 39 500 k-m². Tutkimus- ja opetuskeskuksessa toimii jo noin 1 700 henkilöä lääketieteellisen tutkimuksen parissa.
Tällä hetkellä rakennetaan Biomedicum Helsingin toista vaihetta (noin 14 500 k-m²), joka koostuu kolmen vanhan kerrostalon peruskorjauksesta ja niiden väliin tulevasta uudisosasta.

Meilahden alueella toimii Suomen merkittävin erikoissairaanhoidon ja lääketieteellisen tutkimustoiminnan keskittymä. Vuorovaikutus yliopiston tutkijoiden ja yritystoiminnan välillä tulee entisestään lisääntymään tulevaisuudessa. Tämä edellyttää, että alueella on riittävästi laboratoriotiloja lääketiedettä lähellä oleville yrityksille. Tähän tilatarpeeseen Biomedicum Helsingin kolmas rakennusvaihe tulisi vastaamaan. Hanke on kaupungin elinkeinopoliittisen ohjelman mukainen, koska kaupungin tavoitteena on edistää terveydenhoitoalan keskittymän kehittämistä ja alan yritysten sijoittumista Meilahteen ja sen läheisyyteen.

Mikäli alueen kaavoitus etenee myönteisesti, niin tontille pääsisi rakentamaan vuonna 2008 ja uusi toimitalo olisi valmis vuoden 2010 aikana.

Hakemukset Kiinteistö Oy Biomedicum Helsinki pyytää kirjeellään 14.4.2005, että kaupunki varaisi yhtiölle Meilahdesta Paciuksenkadun varrelle suunnitellun toimitilatontin 15643/1 Biomedicumin kolmannen vaiheen suunnittelua varten.

NCC Property Development Oy on 21.5.2004 lähettänyt kiinteistövirastolle kirjeen, jossa yhtiö pyytää, että yhtiölle varattaisiin Paciuksenkadun varteen suunniteltu toimitilakortteli lääke- ja terveydenhoitoteollisuutta ja tutkimusta palvelevan Medibay Business Park -nimisen yritys-puiston suunnittelua varten.

Asemakaavatilanne Puheessa oleva alue kuuluu Meilahdenpuistoa ja Meilahden urheilupuistoa koskevaan asemakaavan muutosalueeseen. Kaupunkisuunnittelulautakunta on 16.12.2004 hyväksynyt alueen asemakaavan muutosluonnoksen kaavaehdotuksen laadinnan pohjaksi.

Asemakaavan muutosluonnoksen mukaan Paciuksenkadun varteen on kaavoitettu toimitilakortteli 15643 (KTY), jonka rakennusoikeus on 19 000 k-m². Tontin kautta saa rakentaa huolto- ja paikoitusajoyhteyden Meilahden sairaala-alueelle.

Biomedicum Helsinki Kiinteistö Oy Biomedicum Helsinki omistaa ja hallinnoi Tutkimus- ja opetuskeskus Biomedicum Helsinkiä, joka sijaitsee Meilahden sairaala-alueen yhteydessä. Ensimmäinen rakennusvaihe on valmistunut vuonna 2001 ja sen koko on 39 500 k-m². Tutkimus- ja opetuskeskuksessa toimii jo noin 1 700 henkilöä lääketieteellisen tutkimuksen parissa (Helsingin yliopiston ja HUS:n perus- ja kliininen tutkimustoiminta, lääketieteen kaksi ensimmäistä vuosikurssia, Kansanterveyslaitoksen molekyylilääketieteen yksikkö ja lääketieteelliseen tutkimustoimintaan erikoistuneita yrityksiä).

Tällä hetkellä rakennetaan Biomedicum Helsingin toista vaihetta (noin 14 500 k-m²), joka kostuu kolmen vanhan kerrostalon peruskorjauksesta ja niiden väliin tulevasta uudisosasta. Kaksi kerrostaloa on jo peruskorjattu ja kaikki tilat ovat käytössä. Niissä toimii Helsingin yliopiston lääketieteellinen tiedekunta, lääketieteelliseen tutkimusta lähellä olevia yrityksiä, HUS:n ja Helsingin yliopiston tutkijoita sekä Sotilaslääketieteen keskus. Laajennusosan uudisosaan tulee tilat lääketieteelliseen tutkimukseen tai sitä lähellä oleville yrityksille, Minerva-säätiölle sekä kansainväliselle molekyylilääketieteen, genetiikan ja epidemiologian tutkimuskeskukselle (CMM), jolla on yhteistyösopimus Euroopan molekyylibiologian laboratorion kanssa. CMM-hanke vahvistaa edelleen Biomedicum Helsingin tavoitetta lisätä kansainvälistä yhteistyötä yritysten ja muiden kansainvälisten tutkimuslaitosten kanssa.

Biomedicum Helsingistä lähtöisin oleva ja siihen tukeutuva yritystoiminta tarvitsee omaa tuotekehitystään varten akateemisesta tutkimuksesta erillään olevat laboratoriotilat, mutta tutkimuslaboratorioiden läheinen sijainti edistäisi tutkijoiden liikkuvuutta akateemisen yritysmaailman välillä. Tätä tilatarvetta varten Biomedicum Helsinki tarvitsee lisätilaa Paciuksenkadun varrelta. Vuorovaikutuksen säilyttäminen yritysten ja yliopiston sekä toisaalta HUS:n välillä edellyttää, että tutkimus- ym. tiloja voidaan hallinnoida kokonaisuutena ja sen vuoksi lisätilan tulisi sijaita lähellä nykyisiä toimipisteitä.

Varausesitys Kiinteistölautakunta toteaa, että kaupungin elinkeinopoliittisen ohjelman mukaan kaupunki edistää terveydenhoitoalan keskittymän kehittämistä ja alan yritysten sijoittumista Meilahteen ja sen läheisyyteen.

NCC Property Development Oy:llä on vankka kokemus yrityspuistojen suunnittelusta ja toteuttamisesta. Biomedicum Helsingin vahvuutena on kyky lisätä vuorovaikutusta perustutkijoiden ja kliinisten tutkijoiden sekä lääketieteen tai sitä lähellä olevien yritysten välillä ja siten luoda edellytyksiä uuden yritystoiminnan syntymiselle.

Meilahden alueella toimii Suomen merkittävin erikoissairaanhoidon ja lääketieteellisen tutkimustoiminnan keskittymä. Vuorovaikutus yliopiston tutkijoiden ja yritystoiminnan välillä tulee entisestään lisääntymään tulevaisuudessa. Tämä edellyttää, että alueella on riittävästi laboratoriotiloja lääketiedettä lähellä oleville yrityksille, jotka tukeutuvat Biomedicum Helsinkiin. Yhtiö on voimakas toimija alueella ja kaupungin tulisi tukea puheessa olevan toiminnan laajentumista. Sen takia kiinteistölautakunta puoltaa puheessa olevan tontin varaamista Biomedicum Helsingille.

Mikäli alueen kaavoitus etenee myönteisesti, niin tontille päästäisiin rakentamaan vuonna 2008 ja uusi toimitalo olisi valmis vuoden 2010 aikana.

Kaj:n mielestä tontin varaaminen Kiinteistö Oy Biomedicum Helsingille on perusteltua.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee varata Kiinteistö Oy Biomedicum Helsingille 15. kaupunginosan korttelin nro 15643 suunnitellun tontin nro 1 Biomedicumin kolmannen vaiheen suunnittelua varten 31.12.2007 saakka seuraavin ehdoin:

1 Tontille tulevan rakennuksen suunnittelu on tehtävä yhteis-työssä kaupunkisuunnitteluviraston ja kiinteistöviraston kanssa. Tontin rajat ja rakennusoikeus tarkentuvat lopullisessa asemakaavassa.

2 Tontin suunnittelussa on otettava huomioon alueen kautta suunniteltu huoltotunneli Meilahden sairaala-alueelle, mikäli sitä ei lopullisessa asemakaavassa siirretä alueen ulkopuolelle.

3 Kaupunki ei vastaa varauksensaajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, mikäli alueelle ei saada voimaan ase-makaavan muutosta eikä tonttia voida luovuttaa.

Samalla kaupunginhallitus päättänee, ettei NCC Property Development Oy:n Meilahteen kohdistuva tontinvaraushakemus anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle, Kiinteistö Oy Biomedicum Helsingille, NCC Property Development Oy:lle, kaupunkisuunnitteluvirastolle ja talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITTEET	Liite 1	NCC Property Development Oy:n kirje 21.5.2004
	Liite 2	Kiinteistö Oy Biomedicum Helsingin kirje 14.4.2005
	Liite 3	Sijaintikartta
	Liite 4	Karttapiirros varattavasta tontista

2

OSOITTEESSA KIRKONKYLÄNTIE 18 SIJAITSEVAN ASUINRAKENNUKSEN SIIRTÄMINEN KIINTEISTÖ OY AURORANLINNALLE

Khs 2006-2415

Kiinteistölautakunta toteaa (31.10.2006) seuraavaa:

Kiinteistöviraston hallinnassa on osoitteessa Kirkonkyläntie 18 (korttelin nro 38121 tontti nro 7) kaksi rakennusta. Toinen rakennuksista on peruskorjattu hoitokodiksi ja se on vuokrattu Diakonissalaitokselle. Toinen rakennuksista on asuinrakennus, jota käytetään terveyskeskuksen työsuhdeasuintalona. Työsuhdeasuintalo on valmistunut vuonna 1960 eikä siinä ole tehty peruskorjauksia. Rakennus on nyt peruskorjauksen tarpeessa.

Rakennukset sijaitsevat kaupungin tontilla, joka on asemakaavassa merkitty asuntolatyyppisten asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AKS). Asuinrakennuksen pinta-ala on noin 972 k-m² ja siinä on 18 asuinhuoneistoa, joista 12 on 26 m²:n yksiöitä ja loput 35,5 - 46,0 m²:n kaksioita. Kiinteistövirasto on arvioinut asuinrakennuksen apporttiarvoksi 334 307 euroa.

Kaupungin periaatteena on ollut, että kaupungin suorassa omistuksessa olevat asuinrakennukset yhtiöitetään tai siirretään johonkin kaupungin yhtiöön viimeistään silloin, kun talo peruskorjataan.

Tilakeskus on selvittänyt asuinrakennuksen käyttömahdollisuuksia ja pitää tarkoituksenmukaisena säilyttää rakennus vapaarahoitteisena vuokratalona. Tämä on mahdollista siirtämällä rakennus apporttiomaisuutena kaupungin kokonaan omistamalle Kiinteistö Oy Auroranlinnalle. Yhtiö voi peruskorjata rakennuksen ja vuokrata joko työsuhdeasuntokäyttöön hallintokunnille tai ulkopuolisille vuokralaisille. Yhtiö maksaa valtiolle apporttihinnasta 4 %:n varainsiirtoveron. Tontinvuokra voidaan jakaa samalla tontilla olevan hoitorakennuksen kanssa erillisin sopimuksin. Siirron yhteydessä terveyskeskuksen nykyiset vuokrasuhteet jatkuvat sellaisinaan.

Rakennuksen siirrosta on alustavasti sovittu Kiinteistö Oy Auroralinnan kanssa. Rakennuksen luovutus on tarkoitus tehdä vuoden 2007 alussa.

Lautakunta esittää, että asuinrakennus osoitteessa Kirkonkyläntie 18 siirretään Kiinteistö Oy Auroranlinnalle apporttiarvolla 334 307 euroa.

Kaj:n mielestä on perusteltua, että kaupungin suorassa omistuksessa oleva peruskorjattava asuinrakennus siirretään Kiinteistö Oy Auroranlinnalle.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee, että osoitteessa Kirkonkyläntie 18 sijaitseva asuinrakennus siirretään 1.1.2007 Kiinteistö Oy Auroranlinnalle apporttina siten, että rakennuksen apporttiarvo on 334 307 euroa.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle, Kiinteistö Oy Auroranlinnalle, terveyskeskukselle, henkilöstökeskukselle, talous- ja suunnittelukeskukselle ja tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

3

POHJOISESPLANADI 5:SSÄ SIJAITSEVAN RAKENNUKSEN VARAAMINEN MYYTÄVÄKSI JA PERUSKORJATTAVAKSI

Khs 2006-2304

Kiinteistölautakunta toteaa (17.10.2006) seuraavaa:

Tiivistelmä Kaupungintalokortteleiden käytön monipuolistamiseksi esitetään, että rakennus Pohjoisesplanadi 5, ns. Lampan talo, varattaisiin käydyn tarjouskilpailun voittaneelle jatkosuunnittelua varten tavoitteena rakennuksen myyminen, kun asemakaavan muutos tulee voimaan. Rakennus peruskorjataan hotelliksi.

Taustaa Kiinteistölautakunta esitti 28.6.2005 Khlle, että Khs kehottaisi lautakuntaa vapauttamaan Kruununhaan korttelista nro 4 (Elefantti-kortteli) virastokäytössä olevia tiloja aluetta monipuolistavaan käyttöön ja ilmoittamaan vapautuvat tilat vuokrattavaksi tarvittaessa pitkäaikaisin, 30–40 vuoden sopimuksin.

Lisäksi lautakunta esitti, että Khs kehottaisi kaupunkisuunnittelulautakuntaa tekemään esityksen korttelin asemakaavan muuttamisesta siten, että YH-korttelialueiden käyttötarkoitusta voidaan laajentaa myös yksityisiin ja kaupallisiin käyttötarkoituksiin.

Khs päätti 26.9.2005 (1155 §) kehottaa kiinteistölautakuntaa vapauttamaan Kruununhaan korttelissa nro 4 virastojen käytössä olevia tiloja aluetta monipuolistavaan käyttöön ja ilmoittamaan vapautuvat tilat pääsääntöisesti vuokrattavaksi tarvittaessa pitkäaikaisin 30–40 vuoden vuokrasopimuksin seuraavasti:

- Osoitteessa Pohjoisesplanadi 9 sijaitsevan ns. Kleinehin hotellin tilat (Goviniuksen talo) tulee vapauttaa 3–5 vuoden kuluessa ja etsiä kyseisissä tiloissa oleville kiinteistöviraston yksiköille uudet tilat kaupungintalokortteleiden ulkopuolelta.

- Osoitteessa Pohjoisesplanadi 5 sijaitsevat tilat (Lampan talo) vapautetaan kiinteistöviraston tilakeskuksen muuttaessa niistä viimeistään vuoden 2006 alkuun mennessä.

Samalla Khs päätti kehottaa kaupunkisuunnittelulautakuntaa mm. tekemään esityksen Elefantti-korttelin asemakaavan muuttamisesta siten, että YH-korttelialueen käyttötarkoitusta voidaan laajentaa myös yksityisiin ja kaupallisiin käyttötarkoituksiin.

Rakennus Pohjoisesplanadi 5

Rakennus on valmistunut vuonna 1817. Sen rakennutti kauppias Johan Lampa ja suunnitteli linnoitusupseeri Pehr Granstedt. Pohjoismaiden Yhdyspankki Oy myi rakennuksen tontteineen 4,4 miljoonalla silloisella markalla Helsingin kaupungille vuonna 1935, josta lähtien siinä on toiminut kaupungin eri virastojen yksikköjä.

Rakennuksen kerrosala nykymuodossaan on noin 1 990 k-m² ja huoneistoala, porrashuonetilat mukaan lukien noin 1 530 htm². Kadunvarsiosat ovat kolmikerroksiset ja piharakennus kaksikerroksinen.

Rakennuksen sisätiloihin on vuosikymmenten kuluessa tehty käyttäjien tarpeista johtuvia lukuisia muutostöitä mm. huonetilojen ja talotekniikan osalta. Nykytarpeita ajatellen rakennus on vaatimattomasti varusteltu. Sen pitkäjänteinen käyttö vaatii lähivuosina teknisen peruskorjauksen tulevasta käyttötarkoituksesta riippumatta.

Rakennuksesta on 28.11.2003 laadittu kuntoarvion päivitys. Rakennuksen kirjanpidollinen jäännösarvo 31.12.2005 on 276 455 euroa.

Kaupunginmuseo on laatinut rakennuksesta 17.8.2006 päivätyn muistion alustavista suojelutavoitteista.

Tarjouspyyntö Kiinteistöviraston tilakeskus julkisti 8.11.2005 lehti-ilmoituksin rakennuksen Pohjoisesplanadi 5 sekä tilakokonaisuuden Aleksanterinkatu 16:ssa ensisijaisesti vuokrattavaksi pitkäaikaisella vuokrasopimuksella. Alustavat tarjoukset tuli jättää 20.1.2006 mennessä. Tarjouksissa tuli esittää kuvaus toiminnasta ja tilojen käyttötarkoituksista, alustavat selvitykset hankkeen toteutus- ja rahoitusjärjestelyistä vastuutahoineen sekä investointitarpeesta. Lehti-ilmoituksessa todettiin, että saatujen tarjousten perusteella pyydetään valituilta tahoilta lopulliset tarjoukset.

Tarjouksia saatiin yhteensä seitsemän, joista viisi koski vain kohdetta Pohjoisesplanadi 5, yksi koski vain kohdetta Aleksanterinkatu 16 ja yksi koski kumpaakin kohdetta.

Kiinteistölautakunta päätti 9.5.2006 mm. oikeuttaa kiinteistöviraston pyytämään täsmentävät tarjoukset kohteesta Pohjoisesplanadi 5 siten, että tarjoajille annettiin mahdollisuus jättää tarjouksensa joko

- pitkäaikaisena vuokratarjouksena, jolloin vuokraan sisältyy rakennus ja tontti

- tarjouksena rakennuksen ostohinnaksi, jolloin tontinvuokra on 5 % pääoma-arvosta 800 euroa/k-m² ja vuokra-aika 60 vuotta

- tarjouksena rakennuksen ja tontin ostohinnaksi.

Samalla lautakunta päätti hylätä ne kaksi tarjousta, joissa lähtökohtana on edellytys, että Helsingin kaupunki rakennuksen omistajana peruskorjaisi rakennuksen ja vuokraisi sen tarjouksen jättäneelle. Täsmentäviä tarjouksia pyydettiin neljä.

Tarjoukset ja niiden vertailu

Tarjoukset saatiin kaikilta pyydetyiltä tahoilta. Kaikissa tarjouksissa rakennuksen tuleva pääkäyttötarkoitus oli majoitus/hotelli.

Yhden tarjouksen lähtökohtana oli, että piharakennus puretaan ja Helenankadun suuntaisesti rakennetaan sisäpihan puolelle noin 640 m²:n uudisrakennusosa. Suunnitelma on selkeässä ristiriidassa kaupunginmuseon laatimien kohteen rakennussuojelutavoitteiden ja kaupunkisuunnitteluviraston laatiman alustavan asemakaavaluonnoksen kanssa. On ilmeistä, ettei tarjouksen edellyttämää asemakaavan muutosehdotusta tultaisi hyväksymään. Tarjoajan hintatarjous koko kiinteistöstä, rakennuksesta ja tontista, on 3 574 800 euroa.

Kolme muuta tarjousta ovat tarjoukseen liitetyn luonnossuunnitelman perusteella asemakaavan muutoksen ja rakennussuojelun kannalta kiinteistölautakunnan mielestä toteutuskelpoisia.

Tarjoushintojen vertailu:

	rakennuksen vuokraus	rakennuksen osto tontin vuokraus	rakennuksen osto tontin osto
(tarjous 1	-	-	3 574 800 euroa)
tarjous A	13 000 euroa/v	114 000 euroa	1 483 000 euroa
tarjous B	184 240 euroa/v	2 142 000 euroa	3 100 000 euroa
tarjous C	-	3 200 000 euroa	-

Tarjouspyynnössä oli lähtökohdaksi ilmoitettu tontin vuokra-ajaksi 60 vuotta, tontinvuokraksi 5 % pääoma-arvosta 800 euroa/k-m². Kun rakennuksen kerrosala on noin 2 000 k-m², on tontin vuosivuokra 80 000 euroa.

Kiinteistölautakunta pitää tarjousta C kaupungin kannalta parhaana.

Kauppahinta-arvio Kiinteistövirasto on tilannut riippumattomalta taholta arviokirjan osoitteissa Pohjoisesplanadi 5, Katariinankatu 1–3 ja Aleksanterinkatu 16 (Elefantti-korttelin tonteilla nro 4 ja 9) sijaitsevista rakennuksista. Arviokirjassa on tarkasteltu rakennuksia ja tonttia sekä vuokraoikeutta rakennuksiin ja tonttiin. Toisaalta tarkasteltavana ovat rakennukset nykykunnossaan ja peruskorjattuina. Tarjous C ylittää arviokirjan mukaisen rakennuksen arvon vuokratontilla.

Varaus on perusteltu Kiinteistölautakunta pitää kohteen varaamista jatkosuunnittelua varten päätösehdotuksessa mainituin ehdoin perusteltuna. Hanketta ei ole mahdollista toteuttaa ilman asemakaavan muutosta. Varausaikana kaupunkisuunnitteluviraston on tarkoitus valmistella asemakaavan muutosehdotus rinnan ja yhteistyössä hankkeen yksityiskohtaisen ja toteutukseen tähtäävän varauksensaajan vastuulla olevan rakennussuunnittelun kanssa.

Rakennuksen hinta on varausajan kiinteä

Mahdollisten viivytysten takia varausaikaa esitetään 31.10.2007 saakka. Hanke on kuitenkin tarkoitus toteuttaa niin nopeasti kuin mahdollista asemakaavan muutoksen ja muiden luovutuksen edellytysten toteuduttua.

Varausehtojen mukaan kauppa rakennuksesta tulee tehdä kolmen kuukauden kuluessa asemakaavan muutoksen voimaantulosta.

Tarjoukseen perustuva rakennuksien kauppahinta on kiinteä varausajan loppuun saakka. Mikäli kauppaa ja tontin luovutusta ei ole voitu tehdä varausajan loppuun mennessä, asiasta on tehtävä uudet päätökset.

Kiinteistölautakunta esittää, että Khs varaa 31.8.2006 päättyneen tarjouskilpailun nojalla Helsingin kaupungin 1. kaupunginosan (Kruununhaka) korttelin nro 4 tontin nro 4 ja sillä olevan rakennuksen (Pohjoisesplanadi 5 / Helenankatu 2) korkeimman tarjouksen tehneelle Helsingin Taidesisustus / Kari Management Company Oy:lle 31.10.2007 saakka sekä muuten seuraavilla ehdoilla:

1 Varaus on voimassa ehdolla, että

- tarjouksen mukaisen peruskorjaushankkeen mahdollistava asemakaavan muutos tulee voimaan

- varauksensaaja asettaa rakennuksen kaupan ja tontin vuokrauksen vakuudeksi 100 000 euron vakuuden. Vakuus vapautetaan rakennuksen kaupan ja tontin vuokrasopimuksen allekirjoittamisen yhteydessä. Vakuutta ei vapauteta, mikäli sopimusta ei synny varauksensaajasta johtuvasta syystä. Ks. kohta 8.

2 Rakennukset peruskorjataan varauksensaajan toimesta pääosin hotelliksi laadittavan asemakaavan muutoksen ja varauksen saajan tekemän ostotarjouksen mukaisesti.

3 Suunnittelu on tehtävä yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston, kiinteistöviraston ja kaupunginmuseon kanssa.

4 Varauksensaaja hankkii kustannuksellaan peruskorjaushankkeen toteuttamiseksi tarvittavat viranomais- ja muut luvat.

5 Kaupunki pidättää varausaikana itselleen oikeuden hyödyntää rakennuksen huonetiloja muun muassa vuokraamalla niitä rakennusten kulloinkin voimassa olevan käyttötarkoituksen mukaisesti.

6 Varauksensaajan on varausaikana selvitettävä rakennusten tekninen kunto ja soveltuvuus aiottuun käyttötarkoitukseen. Kaupunki luovuttaa tätä varten varauksensaajan käyttöön hallussaan olevat kiinteistöä ja rakennuksia koskevat suunnitelmat ja asiakirjat.

Varauksensaajan on sovittava kiinteistöviraston kanssa varausaikana tehtävistä rakenteiden avauksista ja muista niihin verrattavista tutkimuksista ennen sanottuihin toimenpiteisiin ryhtymistä.

7 Kaupunki myy rakennukset varauksensaajalle tämän 31.8.2006 tekemän tarjouksen mukaisella 3 200 000 euron kauppahinnalla sekä ehdolla, että maanvuokra lasketaan pitäen perusteena 800 euroa/k-m² suuruista rakennusoikeuden pääoma-arvoa, josta vuosivuokra on 5 %. Vuokra sidotaan elinkustannusindeksiin.

8 Rakennusten luovutusta koskeva kauppakirja on allekirjoitettava ja kauppahinta maksettava viimeistään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun tontille laadittava asemakaavan muutos on tullut voimaan. Samalla sovitaan luovutuksen muut ehdot.

Jos kauppa viivästyy myyjästä johtumattomasta syystä, varauksensaajalta peritään 5 % vuotuista korkoa kauppahinnasta, maanvuokran osuus sekä rakennuksen ylläpidosta aiheutuvat kustannukset em. ajankohdasta lukien.

9 Rakennus luovutetaan tyhjänä, vuokrasopimuksista vapaana ja siinä kunnossa, kuin se on luovutushetkellä.

10 Varauksensaaja vastaa kaikista peruskorjaushankkeen toteuttamisesta ja suunnittelusta aiheutuvista kustannuksista.

11 Kaupunki ei vastaa varauksensaajalle mahdollisesti aiheutuvista kustannuksista tai vahingoista siinä tapauksessa, että rakennusten luovutusta koskevaa sopimusta tai tontin pitkäaikaista maanvuokrasopimusta ei voida solmia.

12 Lisäksi varauksessa noudatetaan soveltuvin osin, mitä tarjouspyyntöasiakirjoissa on sanottu.

Samalla lautakunta esittää, että kiinteistölautakunta oikeutetaan tarvittaessa, asemakaavan voimaantulon lykkääntyessä, jatkamaan varausta 30.6.2008 saakka.

Lisäksi lautakunta esittää, että kaupunginhallitus kehottaa kaupunkisuunnittelulautakuntaa laatimaan varaajan luonnossuunnitelman toteuttamisen mahdollistavan asemakaavan muutosehdotuksen.

Kaj toteaa, että tarjouskilpailussa kaupungin kannalta paras tarjous on tehty niin, että Pohjoisesplanadi 5:n rakennus myydään tarjoajalle, mutta tontti jää kaupungin omistukseen ja se vuokrataan rakennuksen ostajalle. Vaihtoehto, jossa sekä rakennus että tontti olisi vuokrattu pitkäaikaisella sopimuksella, ei tuottanut hyväksyttävää tarjousta.

Kiinteistölautakunnan esityksessä varausehto 7:n mukaan kaupunki myy rakennuksen varauksen saajalle tämän 31.8.2006 tekemän tarjouksen mukaisella 3 200 000 euron kauppahinnalla ja ehdolla, että maanvuokra lasketaan pitäen perusteena 800 euroa/k-m² suuruista
rakennusoikeuden pääoma-arvoa, josta vuosivuokra on 5 % ja vuokra sidotaan elinkustannusindeksiin. Rakennuksen myyminen ja tontin vuokraaminen tuodaan erikseen päätettäväksi.

Khlla on kaupungin johtosäännön mukaan oikeus päättää irtaimen omaisuuden myynnistä, jos omaisuuden arvo on enintään 5 000 000 euroa. Päätösvalta vuokrata tontti 60 vuodeksi on Kvstolla. Varaukseen tulee näin ollen vielä lisätä ehto, jonka mukaan varaus on voimassa ehdolla, että Kvsto hyväksyy ehdotetut vuokrausperusteet.

Korkeimman tarjouksen tehneellä Helsingin Taidekeskus/ Kari Management Company Oy:llä on tarkoitus saneerata Pohjoisesplanadi 5:n rakennus korkeatasoiseksi hotelliksi. Tarjousasiakirjat ovat nähtävillä Khn kokouksessa ja sitä ennen hallintokeskuksessa asian valmistelijalla.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee varata 31.8.2006 päättyneen tarjouskilpailun nojalla 1. kaupunginosan korttelin nro 4 tontin nro 4 ja sillä olevan rakennuksen Helsingin Taidesisustus / Kari Management Company Oy:lle 31.10.2007 saakka sekä muuten seuraavilla ehdoilla:

1 Varaus on voimassa ehdolla, että

- tarjouksen mukaisen peruskorjaushankkeen mahdollistava asemakaavan muutos tulee voimaan

- kaupunginvaltuusto hyväksyy tontin vuokrausperusteet

- varauksensaaja asettaa rakennuksen kaupan ja tontin vuokrauksen vakuudeksi 100 000 euron vakuuden. Vakuus vapautetaan rakennuksen kaupan ja tontin vuokrasopimuksen allekirjoittamisen yhteydessä. Vakuutta ei vapauteta, mikäli sopimusta ei synny varauksensaajasta johtuvasta syystä. Ks. kohta 8.

2 Rakennukset peruskorjataan varauksensaajan toimesta pääosin hotelliksi laadittavan asemakaavan muutoksen ja varauksen saajan tekemän ostotarjouksen mukaisesti.

3 Suunnittelu on tehtävä yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston, kiinteistöviraston ja kaupunginmuseon kanssa.

4 Varauksensaaja hankkii kustannuksellaan peruskorjaushankkeen toteuttamiseksi tarvittavat viranomais- ja muut luvat.

5 Kaupunki pidättää varausaikana itselleen oikeuden hyödyntää rakennuksen huonetiloja muun muassa vuokraamalla niitä rakennusten kulloinkin voimassa olevan käyttötarkoituksen mukaisesti.

6 Varauksensaajan on varausaikana selvitettävä rakennusten tekninen kunto ja soveltuvuus aiottuun käyttötarkoitukseen. Kaupunki luovuttaa tätä varten varauksensaajan käyttöön hallussaan olevat kiinteistöä ja rakennuksia koskevat suunnitelmat ja asiakirjat.

Varauksensaajan on sovittava kiinteistöviraston kanssa varausaikana tehtävistä rakenteiden avauksista ja muista niihin verrattavista tutkimuksista ennen sanottuihin toimenpiteisiin ryhtymistä.

7 Kaupunki myy rakennukset varauksensaajalle tämän 31.8.2006 tekemän tarjouksen mukaisella 3 200 000 euron kauppahinnalla sekä ehdolla, että maanvuokra lasketaan pitäen perusteena 800 euroa/k-m² suuruista rakennusoikeuden pääoma-arvoa, josta vuosivuokra on 5 %. Vuokra sidotaan elinkustannusindeksiin.

8 Rakennusten luovutusta koskeva kauppakirja on allekirjoitettava ja kauppahinta maksettava viimeistään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun tontille laadittava asemakaavan muutos on tullut voimaan. Samalla sovitaan luovutuksen muut ehdot.

Jos kauppa viivästyy myyjästä johtumattomasta syystä, varauksensaajalta peritään 5 % vuotuista korkoa kauppahinnasta, maanvuokran osuus sekä rakennuksen ylläpidosta aiheutuvat kustannukset em. ajankohdasta lukien.

9 Rakennus luovutetaan tyhjänä, vuokrasopimuksista vapaana ja siinä kunnossa, kuin se on luovutushetkellä.

10 Varauksensaaja vastaa kaikista peruskorjaushankkeen toteuttamisesta ja suunnittelusta aiheutuvista kustannuksista.

11 Kaupunki ei vastaa varauksensaajalle mahdollisesti aiheutuvista kustannuksista tai vahingoista siinä tapauksessa, että rakennusten luovutusta koskevaa sopimusta tai tontin pitkäaikaista maanvuokrasopimusta ei voida solmia.

12 Lisäksi varauksessa noudatetaan soveltuvin osin, mitä tarjouspyyntöasiakirjoissa on sanottu.

Samalla kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan tarvittaessa, asemakaavan voimaantulon lykkääntyessä, jatkamaan varausta 30.6.2008 saakka.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee kehottaa kaupunkisuunnittelulautakuntaa laatimaan varaajan luonnossuunnitelman toteuttamisen mahdollistavan asemakaavan muutosehdotuksen.

Pöytäkirjanote Helsingin Taidesisustus / Kari Management Company Oy:lle, Rausanne Oy:lle, Helsingin Saaristolaivat Oy:lle, Valborg Oy ja Suomenlinnan Panimo Oy:lle, kiinteistölautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kaupunginmuseolle ja talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITE

Voittaneen tarjouksen luonnossuunnitelma

4

OY HELSINGIN ASUNTOHANKINTA AB:N SYYSYHTIÖKOKOUS

Khs 2006-335

Oy Helsingin Asuntohankinta Ab mainitsee (8.11.2006) mm., että yhtiön syysyhtiökokous pidetään 14.12.2006. Yhtiöjärjestyksen mukaan syysyhtiökokous on pidettävä joulukuun loppuun mennessä. Syysyhtiökokouksessa käsitellään yhtiöjärjestyksen 13 §:ssä määrätyt asiat:

- hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien palkkioiden
määrääminen

- talousarvion vahvistaminen

- hallituksen jäsenten ja varajäsenten sekä tilintarkastajien
ja varatilintarkastajien valinta.

Yhtiön hallitus pyytää Khta päättämään kaupungin edustuksesta syysyhtiökokouksessa ja nimeämään hallituksen jäsenet, tilintarkastajat ja varatilintarkastajat sekä antamaan ohjeet heidän palkkioidensa määräämisestä. Yhtiöjärjestyksen 7 §:n mukaan yhtiön asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu vähintään viisi ja enintään yhdeksän jäsentä. Yhtiöjärjestyksen 10 §:n mukaan yhtiössä on yksi tilikaudeksi kerrallaan valittu tilintarkastaja ja yksi varatilintarkastaja. Jos tilintarkastajaksi valitaan hyväksytty tilintarkastusyhteisö, varatilintarkastajaa ei tarvitse valita. Yhtiössä on noudatettu samaa palkkiokäytäntöä kuin kaupungin kiinteistöyhtiöissä. Tytäryhtiöissä on maksettu kaikkien yhtiöiden osalta yksi yhteinen palkkio, mikäli kokoukset ovat peräkkäin.

Koska tytäryhtiöiden yhtiökokoukset pidetään myöhemmin tilinpäätösten hyväksymisen yhteydessä, niihin valitaan hallituksen jäsenet tuolloin. Oy Helsingin Asuntohankinta Ab:n hallitus tulee valitsemaan tytäryhtiöiden hallitusten jäsenet. Yhtiö antaa hallintokeskuksen oikeuspalveluille valtakirjan toimiohjein, että yhtiökokous valitsee hallituksiin emoyhtiön hallituksen valitsemat jäsenet. Osakeyhtiölain mukaisesti tytäryhtiöihin valitaan samat tilintarkastajat kuin emoyhtiöön.

Kaj toteaa, että yhtiön hallituksessa kaupungin edustajina ovat toimineet toimitusjohtaja Olli Saarinen, toiminnanjohtaja Ulla-Marja Urho, kiinteistöneuvos Veikko Vermilä, ekonomisti Pirkko Miikkulainen, yhteiskuntatieteiden maisteri Tarja Parviainen, filosofian maisteri Katri Pacek ja toimitusjohtaja Göran Åhman.

Yhtiöllä on kuusi tytäryhtiötä: As Oy Mannerheimintie 54 Helsinki, As Oy Pieni Villasaarentie 2, As Oy Helsingin Keijukaistenpolku 4, As Oy Helsingin Puusuutarintie 2–4, Kiinteistö Oy Tinasepäntie 48 ja As Oy Markkinatie 10.

Tarkastuslautakunta on 15.11.2006 nimennyt Oy Helsingin Asuntohankinta Ab:lle ja sen tytäryhtiöille päätösehdotuksesta ilmenevät tilintarkastajat vuodelle 2007.

Asuntojen hintojen nopea nousu on johtanut tilanteeseen, että Oy Helsingin Asuntohankinta Ab on ostanut vain hyvin vähän asuntoja. Olisi tarkoituksenmukaista selvittää, onko yhtiön hallinnollisten toimintojen hoitaminen mahdollista yhdessä kaupungin omistamien Kiinteistö Oy Auroranlinnan ja Kiinteistö Oy Helsingin korkotukiasuntojen kanssa.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee määrätä hallintokeskuksen oikeuspalvelut edustamaan kaupunkia Oy Helsingin Asuntohankinta Ab:n 14.12.2006 pidettävässä syysyhtiökokouksessa.

Samalla kaupunginhallitus päättänee nimetä Oy Helsingin Asuntohankinta Ab:n hallitukseen kaupungin edustajiksi seuraavat:

–

–

–

–

–

–

–

Edelleen kaupunginhallitus päättänee nimetä Oy Helsingin Asuntohankinta Ab:n ja sen tytäryhtiöiden tilintarkastajiksi tarkastuslautakunnan nimeäminä PricewaterhouseCoopers Oy:n (päävastuullinen tilintarkastaja KHT Henrik Sormunen) vuodeksi 2007.

Vielä kaupunginhallitus päättänee kehottaa Oy Helsingin Asuntohankinta Ab:tä valtuuttamaan hallintokeskuksen oikeuspalvelut Oy Helsingin Asuntohankinta Ab:n tytäryhtiöiden yhtiökokousten pitoon siten, että niihin valitaan emoyhtiön hallituksen valitsemat jäsenet.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee kehottaa Oy Helsingin Asuntohankinta Ab:tä tekemään selvityksen vuoden 2007 syksyllä pidettävään yhtiökokoukseen mennessä yhtiön hallinnollisten toimien mahdollisesta yhteistoiminnasta Kiinteistö Oy Auroranlinnan ja Kiinteistö Oy Helsingin korkotukiasuntojen kanssa.

Pöytäkirjanote nimetyille henkilöille, Oy Helsingin Asuntohankinta Ab:lle, tilintarkastajille, hallintokeskuksen oikeuspalveluille sekä tarkastuslautakunnalle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

5

ETUOSTO-OIKEUDEN KÄYTTÄMÄTTÄ JÄTTÄMINEN OP-ELÄKESÄÄTIÖN SEKÄ SUOMEN ORTODOKSISEN KULTTUURIKESKUKSEN SÄÄTIÖN VÄLISESSÄ KIINTEISTÖKAUPASSA

Khs 2006-2411

54. kaupunginosan (Vuosaari) korttelin nro 54202 tontti nro 1;
Kallvikintie 28–30

Kiinteistölautakunta toteaa (31.10.2006) seuraavaa:

Kiinteistövirastolle on toimitettu julkisen kaupanvahvistajan kiinteistön-luovutusilmoitus seuraavasta kiinteistökaupasta, johon kaupungilla on etuostolain (608/77) mukaan etuosto-oikeus:

Kiinteistö	Myyjä / Ostaja	Oik.tod.pvm. ja kauppahinta
54. kaupunginosa kortteli 54202 tontti 1	OP-Eläkesäätiö / Suomen Ortodoksisen Kulttuurikeskuksen Säätiö	14.9.2006 700 000 euroa

Kaupan kohde Kiinteistökaupan kohteena on 54. kaupunginosan (Vuosaari, Kallahti) korttelin nro 54202 tontti nro 1 sekä yksi tontilla sijaitsevista rakennuksista. Tontin muut rakennukset on myyty erillisellä kauppakirjalla. Voimassa olevan asemakaavan mukaan tontti kuuluu opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeseen (YOA). Tontin pinta-ala on 56 000 m² ja rakennusoikeus 11 700 k-m².

Kaupungin antama ennakkolausunto

OP-Eläkesäätiö pyysi 13.6.2006 päivätyllä kirjeellään kaupungilta etu-ostolain 8 §:n mukaista ennakkolausuntoa kaupungin mahdollisesta etuosto-oikeuden käyttämisestä nyt kyseessä olevassa kiinteistökaupassa. Khs päätti 21.8.2006 (1029 §), ettei kaupunki käytä etuosto-oikeuttaan, mikäli OP-Eläkesäätiö tekee ennakkolausuntopyynnön mukaisen kiinteistökaupan kahden vuoden kuluessa Khn päätöksestä.

Kaupan ehdot Kaupunki on etuostolain 2 §:n mukaisesti tiedustellut myyjältä kaupan ehtoja. Myyjän ilmoituksen mukaan kauppaan ei liity luovutuskirjan ulkopuolisia ehtoja.

Koska kauppa on ennakkolausuntopyynnön mukainen, kiinteistölauta-kunnan mielestä kaupungin ei tulisi käyttää etuosto-oikeutta kiinteistö-kaupassa.

Lautakunta esittää, ettei kaupunki käytä etuosto-oikeuttaan 14.9.2006 tehdyssä kiinteistökaupassa, jossa OP-Eläkesäätiö on myynyt Helsingin kaupungin 54. kaupunginosan (Vuosaari, Kallahti) korttelin nro 54202 tontin nro 1 sekä yhden tontilla sijaitsevista rakennuksista Suomen Ortodoksisen Kulttuurikeskuksen Säätiölle.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee, että kaupunki ei käytä etuosto-oikeuttaan 14.9.2006 tehdyssä kiinteistökaupassa, jossa OP-Eläkesäätiö on myynyt 54. kaupunginosan korttelin nro 54202 tontin nro 1 sekä yhden tontilla sijaitsevista rakennuksista Suomen Ortodoksisen Kulttuurikeskuksen Säätiölle.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle ja Suomen Ortodoksisen Kulttuurikeskuksen Säätiölle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

LIITTEET	Liite 1	Kiinteistönluovutusilmoitus
	Liite 2	Kauppakirja
	Liite 3	Sijaintikartta
	Liite 4	Kartta kaupan kohteesta

6

MÄÄRÄRAHAN MYÖNTÄMINEN ELIELIN PYSÄKÖINTI OY:N PÄÄOMARAKENNEJÄRJESTELYYN

Khs 2006-958

Kaj toteaa, että Khs hyväksyi 26.6.2006 (928 §) Elielin Pysäköinti Oy:n osakepääomajärjestelyn ja pääomarakenteen kehittämiseksi päätti

- korottaa yhtiön osakepääomaa nostamalla osakkeen nimellisarvon 1 700 euroon, jolloin yhtiön vähimmäisosakepääoma on 765 000 euroa ja enimmäisosakepääoma 850 000 euroa, ja rahoittaa korotuksen siirtämällä yhtiön ottamista pääomalainoista yhteensä 8 154,33 euroa osakkuuksien suhteessa osakepääomaan

- muodostaa pääomarakenteen kehittämissuunnitelman mukaisesti yhtiölle vararahaston, jonka suuruus on 2 100 000 euroa, ja rahoittaa vararahasto siirtämällä vastaava summa yhtiön ottamista pääomalainoista osakkuuksien suhteessa vararahastoon

- kattaa aikaisempien vuosien tappiot (2 100 000 euroa) nyt muodostetulla vararahastolla, ja

- antaa pääomarakenteen muutosten jälkeen uudet, ajan tasalla olevat velkakirjat sekä pääomalainoille että osakaslainoille siten, että yhtiön riskitason muutos ja yleinen korkotaso huomioiden maksetaan 1.7.2006 jälkeen korkoa pääomalainoille 7,0 % (aiemmin 10,0 %) ja osakaslainoille 4,75 % (aiemmin 7,75 %).

Edellä mainittu Elielin Pysäköinti Oy:n pääomarakennetta koskeva päätös edellyttää vielä sitä, että pääomalainan muuttamiseksi osakepääomaksi myönnetään 37 478,30 euron suuruinen määräraha.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee myöntää Elielin Pysäköinti Oy:n pääomarakennemuutosta varten 37 478,30 euron suuruisen määrärahan talousarvion kohdalta 8 22 19, Arvopaperit, Muut kohteet.

Pöytäkirjanote kiinteistöviraston tonttiosastolle (Jaakko Stauffer), talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle ja taloushallintopalveluille (Hilkka Linna).

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITE

Selvitys pääomamuutoksesta

7

RAKENNUSKIELLON PIDENTÄMINEN ALVAR AALLON SUUNNITTELEMIEN RAKENNUSTEN TONTEILLA PUNAVUORESSA, TAKA-TÖÖLÖSSÄ, MUNKKINIEMESSÄ JA VUOSAARESSA (NRO 11603 - 11606)

Khs 2006-2379

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (19.10.2006) mm., että rakennuskielto on voimassa seuraavilla alueilla: 5. kaupunginosan (Punavuori) korttelin 94 tontilla 8, 14. kaupunginosan (Taka-Töölö) korttelin 507 tontilla 12, 30. kaupunginosan (Munkkiniemi) korttelissa 30014 ja puistoalueella, 46. kaupunginosan (Pitäjänmäki) korttelin 46146 tontilla 5 sekä 54. kaupunginosan (Vuosaari) korttelin 54200 tontilla 1.

Esityksen taustaa Alvar Aalto Säätiö lähetti 12.6.2000 päivätyn kirjeen, joka koski arkkitehti Alvar Aallon rakennusten suojelua asemakaavoilla. Säätiön edustajat esittivät, että vielä kaavalla suojelematta olevaan ryhmään kuuluvien rakennusten arvo ja merkitys selvitettäisiin ja mahdollinen suojelu ja sen tavoitteet määriteltäisiin asemakaavassa.

Lautakunta antoi säätiön kirjeestä lausunnon Khlle. Lautakunta mainitsi tavoitteenaan olevan, että Helsingissä vielä jäljellä olevat Alvar Aallon suunnittelemat rakennukset säilytetään ja varustetaan asianmukaisin suojelumerkinnöin ja että rakennusten kulttuurihistoriallisen ja arkkitehtonisen arvon selvittäminen on tarkoituksenmukaisinta tehdä tapauskohtaisesti asemakaavoituksen yhteydessä. Suojeluasemakaavojen laatimista varten alueet esitettiin määrättäväksi rakennuskieltoon.

Khs päätti 18.12.2000 määrätä alueet rakennuskieltoon kahdeksi vuodeksi. Khs on pidentänyt rakennuskieltoja viimeksi 25.11.2004 tekemällään päätöksellään 18.12.2006 saakka.

Suunnittelutilanne Alun perin rakennuskieltoon kuuluneille Pitäjänmäen tonteille 46009/5 ja 6 sekä 12–15 ja Kampin tontille 216/1 on jo laadittu suojeluasemakaavat. Niiden osalta rakennuskielto on päättynyt. Pitäjänmäen tontin 46146/5 suojeluasemakaavan Kvsto hyväksyi 13.9.2006. Muissa rakennuskiellossa olevissa kohteissa asemakaavoitus on edelleen kesken.

Kaavoituksen keskeneräisyyden vuoksi tulisi 5. kaupunginosan korttelin 94 tontin 8, 14. kaupunginosan korttelin 507 tontin 12, 30. kaupunginosan korttelin 30014 ja puistoalueen sekä 54. kaupunginosan korttelin 54200 tontin 1 rakennuskieltoa jatkaa maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 2 momentin perusteella asemakaavojen hyväksymiseen asti, kuitenkin kauintaan 18.12.2008 saakka (kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston piirustukset nro 11603–11606).

Kaj toteaa, että Kvsto hyväksyi 13.9.2006 Pitäjänmäen tontin 46146/5 asemakaavan muutoksen. Asemakaava on kuulutettu voimaan 27.10.2006.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee pidentää 5. kaupunginosan korttelin nro 94 tontin nro 8, 14. kaupunginosan korttelin nro 507 tontin nro 12, 30. kaupunginosan korttelin nro 30014 ja puistoalueen sekä 54. kaupunginosan korttelin nro 54200 tontin nro 1 rakennuskieltoaikaa 18.12.2008 saakka.

Maankäyttö- ja rakennuslain 202 §:n ja tämän esityslistan Kj/2 kohdassa päätetyn perusteella tämä päätös tulee voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman.

Kuulutettava sekä pöytäkirjanote karttaliitteineen Uudenmaan ympäristökeskukselle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja rakennuslautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

LIITTEET	Liite 1	Rakennuskieltokartta nro 11603 (Punavuoren tontti 94/8)
	Liite 2	Rakennuskieltokartta nro 11604 (Taka-Töölön tontti 507/12)
	Liite 3	Rakennuskieltokartta nro 11605 (Munkkiniemen kortteli 30014 ym.)
	Liite 4	Rakennuskieltokartta nro 11606 (Vuosaaren tontti 54200/1)

8

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE ANTINKATU 32 OSAKEYHTIÖN POIKKEAMISHAKEMUKSESTA

Khs 2006-2398

Antinkatu 32 Osakeyhtiö pyytää (25.4.2006) poikkeamislupaa Kampin korttelin nro 77 tontille nro 23 (Lönnrotinkatu 32) toimisto- ja pienteollisuuskiinteistön muuttamiseen osittain asuinkäyttöön niin, että poiketaan vähäistä suuremmin asemakaavassa osoitetusta rakennusoikeudesta.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (3.11.2006), että haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Selostus Alueella on voimassa 25.10.1982 vahvistettu asemakaava nro 8501, jossa on ns. kaksitasomääräykset. Asemakaavan mukaan tontti kuuluu asuinkerrostalojen korttelialueeseen (Ak). Tontin rakennusoikeus on 2 895 k-m². Kadunvarsirakennuksessa saa olla liike-, toimisto-, sosiaalisia palvelu- tai näihin verrattavia tiloja ensimmäisessä maanpäällisessä kerroksessa, mikäli yhteys kuhunkin tällaiseen järjestetään suoraan kadulta. Suurin sallittu kerroslukumäärä on viisi. Tontille on sijoitettava vähintään ja saadaan sijoittaa enintään seuraavat autopaikkamäärät: 1 autopaikka 120 m² asuntokerrosalaa kohden, 1 autopaikka 150 m² asiakaspalvelukerrosalaa kohden ja 1 autopaikka 350 m² toimistokerrosalaa kohden. Autonsäilytyspaikat on sijoitettava maan alle siten, että vähintään 1/3 tontin pinta-alasta jää rakentamattomaksi maanvaraiseksi alueeksi. Pihalle ei saa sijoittaa autopaikkaa huoltoajoneuvoa varten tarvittavaa paikkaa lukuun ottamatta. Piha-ala on istutettava ja varustettava leikki- ja ulko-oleskelutilaksi. Rakentamattomalle tontinosalle on istutettava puita ja pensaita.

Tontilla on alun perin vuonna 1890 rakennettu asuinkerrostalo, joka tuhoutui julkisivua lukuun ottamatta talvisodan pommituksissa. Nykyisen asun on suunnitellut arkkitehti Sven Kuhlefelt (v. 1941). Hänen suunnittelemansa on myös piharakennus (v. 1929). Kantakaupungin rakennussuojeluinventaariossa rakennus on luokiteltu 1. luokkaan historiallisten arvojensa vuoksi.

Hakijan tarkoituksena on muuttaa suurin osa rakennuksen nykyisistä toimisto- ja pienteollisuustiloista asunnoiksi. Osa toimistotiloista sekä katutason kokoontumis- ja näyttelytiloista jää ennalleen. Muutoksen yhteydessä puretaan takimmaisen pihan autotallit ja niiden tilalle rakennetaan oleskelu- ja leikkipaikka. Yläkellariin rakennettavaan autotalliin tulee 22 autopaikkaa. Ajoyhteys sinne puhkaistaan julkisivun kahden ikkunan tilalle tehtävästä aukosta. Alakellariin tehdään asuntojen yhteistilat (kerho ja ulkoiluvälinevarasto) sekä irtaimistovarastot. Jätehuone ja lastenvaunuvarasto rakennetaan pihasiipeen. Hissit vaihdetaan uusiin.

Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta siten, että asunnoiksi muutettava kerrosalamäärä (4 368 k-m²) ylittää huomattavissa määrin tontin rakennusoikeuden. Rekisteritietojen mukainen rakennettu kokonaiskerrosala on 8 385 k-m², mikä vastaa tonttitehokkuutta e = 4,64.

Suunnittelija on lausunnon valmistelun yhteydessä pyynnöstä täydentänyt lupa-asiakirjoja pihasuunnitelmalla sekä selvityksellä asuntojen käyttöön tulevista varastoista ja yhteistiloista.

Osallisten kuuleminen Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (24.8.2006). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia ei ole esitetty. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Lausunto Kaupunkisuunnitteluvirasto pitää rakennuksen palauttamista pääosin asuinkäyttöön kannatettavana sekä rakennuksen käytön, rakennussuojelun että kantakaupungin asuntokannan lisäämisen suhteen.

Poikkeamisen erityinen syy on rakennuksen tarkoituksenmukainen käyttö.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa hakemusta ehdolla, että suunnitelmassa esitetyt asukkaiden yhteis- ja oleskelutilat sekä autopaikat rakennetaan, ja että luvattomat autopaikat pihamaalta poistetaan.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee puoltaa Uudenmaan ympäristökeskukselle annettavassa lausunnossaan poikkeamisen myöntämistä Antinkatu 32 Osakeyhtiölle haettuun toimenpiteeseen 4. kaupunginosan korttelin nro 77 tontille nro 23 ehdolla, että suunnitelmassa esitetyt asukkaiden yhteis- ja oleskelutilat sekä autopaikat rakennetaan, ja että luvattomat autopaikat pihamaalta poistetaan.

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle ja rakennusvalvontavirastolle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

LIITTEET	Liite 1	Ympäristökartta (Kampin tontti 77/23)
	Liite 2	Ote asemakaavasta
	Liite 3	Julkisivupiirustuksia

9

AVA-INSTITUUTIN SÄÄTIÖN POIKKEAMISHAKEMUS

Khs 2006-2350

AVA-instituutin Säätiö pyytää (28.10.2005) poikkeamislupaa Vallilan korttelin nro 585 tontille nro 13 (Karstulantie 6) opetustoimintaa ja siihen liittyvää asuntolaa palvelevien rakennusten korttelialueella sijaitsevan asuntolarakennuksen muuttamiseen koulutustoimintaa ja hotellitoimintaa varten.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että AVA-Instituutin koulutustoiminnassa osanottajat joutuvat asumaan kurssien aikana Helsingissä ja osaksi myös muut toimihenkilöt joutuvat yöpymään paikkakunnalla tavallisina turisteina.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (26.10.2006), että haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Selostus Alueella on voimassa 29.7.1992 vahvistettu asemakaava nro 9889. Asemakaavan mukaan tontti on opetustoimintaa ja siihen liittyvää asuntolaa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YOA). Rakennusoikeus on 5 000 kerrosalaneliömetriä. Tästä määrästä saa myymälä- ja niihin verrattavia tiloja olla enintään 600 kerrosalaneliömetriä.

Asemakaavan mukaan asuntola- ja opetustilojen pysäköintinormi on vähintään 1 ap/350 m² ja enintään 1 ap/220 m² kohti. Myymälätilojen osalta normi on 1 ap/150 m². Se tarkoittaa autopaikkamääränä 14–24 autopaikkaa. Kaavan mukaan autoille on merkitty maanalainen autosuoja ja siten autopaikkoja ei saa sijoittaa pihamaalle.

Nykytilanne Paikalla oleva 8-kerroksinen (ja osittain 9-kerroksinen) rakennus (3 150 k-m²) on toiminut opiskelija-asuntolana ennen AVA-Instituutin tuloa. Lisäksi tontilla on maanalainen väestönsuoja (2 057 k-m²).^.
AVA-Instituutti on oppilaitoksena tullut kiinteistöön 1993 ja kesähotellitoiminta alkoi 1995. Rakennuksessa on asuntoja ensisijaisesti oppilaitoksessa opiskelevia varten. Ensimmäinen kerros palvelee sekä oppilaitosta että majoitusta. Toinen ja kolmas kerros on kokonaan oppilaitoksen käytössä. 4.–8. kerroksissa on majoitustiloja.

Hakijan tarkoituksena on tehdä rakennuksessa sisäisiä muutoksia ja rakentaa opetus- ja ryhmätyötiloja sekä kunnostaa opiskelija-asuntohuoneet hotellihuoneiksi. Muutokset on jo tehty. Hotelli- ja asuntolamajoituksen käytössä oleva kerrosala on 1 515 k-m².

Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta siten, että asemakaava ei mahdollista tontin käyttämistä hotellitoimintaan.

Asemakaavan mukaista maanalaista autosuojaa ei ole vielä rakennettu eikä muitakaan rakennuksen lisäosia, joten autopaikat on sijoitettu toistaiseksi pihamaan alueelle ja niitä on 23 kpl.

Saadut lausunnot ja viranomaisneuvottelut

Rakennusvalvontaviraston mukaan poikkeaminen on mahdollinen, mikäli 1. kerroksen uloskäytävien ulosjohtaminen suunnitellaan määräysten mukaisesti.

Pelastuslaitos on tehnyt rakennuksessa palotarkastuksen 2.8.2005 ja määrännyt tarvittavat korjaustoimet tehtäväksi 1.11.2005 mennessä.

Osallisten kuuleminen Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (25.9.2006). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Kiinteistö Karstulantie 10:n talotoimikunta toteaa kirjeessään (5.10.2006) ettei sillä ole mitään sitä vastaan, että AVA-Instituutin käyttötarkoitusta muutetaan. Muita muistutuksia ei ole esitetty. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Lausunto Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että rakennuksen asuntola-osa soveltuu hotellikäyttöön eikä muutokselle ole estettä. Toiminnan vaatimat autopaikat ovat pihamaalla, koska maanalaista autosuojaa ei ole toteutettu. Tontilla oleva rakennus on rakennettu vuonna 1965 ja autopaikat (23 kpl) olleet pihamaalla ainakin jo vuoden 1989 muutosluvan asemapiirroksen mukaan.

Poikkeamisen erityinen syy on rakennuksen tarkoituksenmukainen käyttö.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa hakemusta, mikäli 1. kerroksen uloskäytävien ulosjohtaminen suunnitellaan määräysten mukaisesti.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee suostua hakemukseen päätöksen nro 2006-2350/526 mukaisesti ehdolla, että 1. kerroksen uloskäytävien ulosjohtaminen suunnitellaan määräysten mukaisesti.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

LIITTEET	Liite 1	Poikkeamispäätösluonnos (Vallilan tontti 585/13)
	Liite 2	Ympäristökartta (Vallilan tontti 585/13)
	Liite 3	Asemapiirros (Vallilan tontti 585/13)

10

YLEISKAAVAPÄÄLLIKÖN VIRAN HAETTAVAKSI JULISTAMINEN SEKÄ AVOIMEN VIRAN VÄLIAIKAINEN HOITO

Khs 2006-2487

Kaj toteaa, että kaupunkisuunnitteluviraston päällikkö on 28.8.2006 määrännyt yleiskaavatoimiston toimistopäällikkö Markku Lahden sijaisena hoitamaan yleiskaavapäällikön virkaa 1.9.2006 lukien. Yleiskaavapäällikön virka on tullut avoimeksi yleiskaavapäällikkö Pertti Kareen menehdyttyä sairauteen 9.10.2006.

Yleiskaavapäällikön viran tultua avoimeksi se tulisi julistaa haettavaksi. Kaupunkisuunnittelutoimen johtosäännön mukaan osaston päällikön valitsee kaupunginhallitus lautakunnan annettua hakijoista lausuntonsa. Osaston päällikön pätevyysvaatimuksena on ylempi korkeakoulu-tutkinto, minkä lisäksi hänellä tulee olla kokemusta hallinto- ja johtamis-tehtävistä. Kielitaitosäännön mukaan osastotasoisen yksikön päälliköltä vaaditaan suomen kielen erinomaista ja ruotsin kielen tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa.

Kaupunkisuunnittelulautakunta on käsitellyt asiaa 2.11.2006. Kaupunkisuunnitteluvirasto esittää (20.11.2006) Khlle, että yleiskaavapäällikön avoimeksi tullut virka julistettaisiin haettavaksi ja että viran väliaikaiseksi hoitajaksi määrättäisiin 10.10.2006 lukien yleiskaavatoimiston toimistopäällikkö Markku Lahti 5 518 euron kokonaispalkalla ja kauintaan siihen saakka, kun virkaan valittu henkilö ryhtyy virkaa hoitamaan.

Kaj toteaa edelleen, että kaupungin hallintosäännön mukaan viran haettavaksi julistamisen ja avoimen viran määräaikaisen hoitajan ja hänen palkkauksensa määrää virkasuhteeseen ottava viranomainen. Virka on tarkoitus julistaa haettavaksi ilmoittamalla hakuilmoituksessa viran kokonaiskuukausipalkka, joka tässä tapauksessa olisi edeltäjälle maksetun suuruinen eli 5 518 euroa.

Kaj katsoo, että yleiskaavapäällikön virkaa tulisi väliaikaisesti määrätä hoitamaan Markku Lahti, kauintaan siihen asti kunnes virkaan valittu ottaa tehtävän vastaan. Lahdelle maksettaisiin avoimen viran väliaikaisesta hoitamisesta 5 518 euron suuruista kokonaiskuukausipalkkaa

KAJ Kaupunginhallitus päättänee kehottaa kaupunkisuunnittelulautakuntaa julistamaan yleiskaavapäällikön viran haettavaksi 14 päivän hakuajoin ja virkaan kuuluvin pätevyysvaatimuksin sekä ilmoittamaan hakuilmoituksessa, että virasta maksettava kokonaiskuukausipalkka on 5 518 euron suuruinen.

Samalla kaupunginhallitus päättänee määrätä yleiskaavatoimiston toimistopäällikkö Markku Lahden hoitamaan yleiskaavapäällikön avointa virkaa takautuvasti 10.10.2006 lukien ja kauintaan siihen asti kunnes virkaan valittu ottaa tehtävän vastaan. Lisäksi kaupunginhallitus päättänee, että Lahdelle maksetaan avoimen viran väliaikaisesta hoitamisesta 5 518 euron suuruista kokonaiskuukausipalkkaa.

Pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle, Markku Lahdelle ja henkilöstökeskukselle

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

1

PALKKATUELLA TYÖLLISTÄMISEEN KÄYTETTÄVÄN HELSINKI-LISÄN MYÖNTÄMISPERUSTEIDEN JA MÄÄRÄN TARKISTAMINEN

Khs 2006-2573

Työllistämistoimikunta esittää (23.11.2006), että palkkatuella työllistämiseen käytettävän Helsinki-lisän perusteita ja määrää tarkistettaisiin kuulumaan 1.1.2007 alkaen seuraavasti:

Helsinki-lisä on osa kaupungin työllisyyden hoitoa. Sen tarkoituksena on edistää pitkäaikaistyöttömän ja vaikeasti työllistyvän mahdollisuutta päästä kiinni työelämään pitkähkön työelämävalmiuksia kehittävän työsuhteen avulla.

Helsinki-lisää voidaan harkinnanvaraisesti myöntää hakemuksesta helsinkiläiselle rekisteröidylle yhdistykselle, säätiölle tai yritykselle helsinkiläisen työttömän henkilön palkkauskustannuksiin, mikäli Helsingin työvoimatoimisto on myöntänyt tätä varten työnantajalle palkkatukea. Helsinki-lisää voidaan myöntää kahdeksi vuodeksi. Työllistettävälle henkilölle edellytetään maksettavan kyseiseen työsuhteeseen sovellettavaa työehtosopimuksen mukaista palkkaa, tai jollei sovellettavaa työehtosopimusta ole, tavanomaista ja kohtuullista palkkaa kyseisestä työstä kuitenkin vähintään peruspäivärahan 40-kertaista määrää kuukaudessa, joka on tällä hetkellä 940 euroa. Työaika on vähintään 85 % alalla noudatettavasta täydestä työajasta.

Helsinki-lisää myönnettäessä kiinnitetään erityistä huomiota Helsinki-lisää hakevan yhdistyksen, säätiön tai yrityksen mahdollisuuteen toimia laadukkaana työnantajana. Työnantajalta edellytetään esimerkiksi toiminnan vakiintuneisuutta siten, että sillä on palveluksessaan työnjohdollisissa tehtävissä työntekijä / työntekijöitä muutoinkin kuin palkkatuella.

Yhdistyksistä ja säätiöistä Helsinki-lisällä tuetaan niitä yhteisöjä, joiden työllistäminen täydentää Helsingin kaupungin palveluja ja lisää asukkaiden hyvinvointia. Tällaisia ovat esim. sosiaali- ja terveysalan, liikunnan, kulttuurin ja nuorisotoimen työpaikat. Lisäksi huomioidaan helsinkiläisten määrä, johon yhteisön toiminta kohdistuu.

Työllisyysnäkökulman lisäksi henkilöstökeskus käyttää Helsinki-lisä-päätöstä tehdessään kaupungin myöntämien avustusten yleisohjeita.

Vaikeasti työllistyvän, yli 500 päivää työttömyysetuutta saaneen helsinkiläisen pitkäaikaistyöttömän palkkauskustannuksiin Helsinki-lisää maksetaan 300 - 600 euroa kuukaudessa riippuen työsopimuksen mukaisesta palkasta ja palkan sivukuluista.

Alle 500 päivää työttömyysetuutta saaneen helsinkiläisen pitkäaikaistyöttömän palkkauskustannuksiin Helsinki-lisää maksetaan 300 euroa kuukaudessa. Pitkäaikaistyöttömällä tarkoitetaan työtöntä työnhakijaa, joka on ollut yhtäjaksoisesti tai useammassa työttömyysjaksossa yhteensä 12 kuukautta työttömänä työnhakijana.

Sj toteaa, että nyt voimassa olevilla perusteilla Helsinki-lisää voidaan maksaa vain yhdistyksille ja säätiöille. Jatkossa tukea voitaisiin myöntää myös yrityksille. Tämä lavennus lisää työpaikkojen tarjontaa ja on omiaan edistämään työttömien työllistymistä avoimelle sektorille. Jatkossa tukea voi saada myös niiden pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen, joiden työttömyysetujakso ei ole kestänyt yhdenjaksoisesti yli 500 päivää. Tämäkin muutos on erittäin perusteltu. Sovellettu 500 päivän raja on ollut liian mekaaninen ja jättänyt suuren joukon pitkäaikaistyöttömiä järjestelmän ulkopuolelle.

Esitys merkitsee myös, että yli 500 päivää työttömyysetuutta saaneiden työllistämiseen voi jatkossa saada Helsinki-lisää aikaisempaa enemmän eli maksimissaan 600 euroa kuukaudessa. Tähän muutokseen on varauduttu talousarviossa.

Helsinki-lisän myöntämisperusteiden uudistamisen tavoitteena on kohdentaa tukea entistä tarkemmin, lisätä sen vaikuttavuutta ja tukea työttömien pysyvää työllistymistä niin yrityksiin kuin kolmannelle sektorillekin. Vielä voidaan mainita, että uusittujen myöntämisperusteiden mukaan Helsinki-lisää saavalla työnantajalla tulee olla työnjohdollisissa tehtävissä muutakin henkilökuntaa kuin palkkatuella palkattua. Tämä vaatimus tähtää osaltaan siihen, että tuen saajiksi valikoituvat ne työnantajat, joilla on mahdollisuuksia tarjota pysyviä työsuhteita tuetun jakson päättyessä.

SJ Kaupunginhallitus päättänee vahvistaa palkkatuella työllistämiseen käytettävän Helsinki-lisän myöntämisen perusteet ja Helsinki-lisän määrän esityslistalta ilmenevän työllistämistoimikunnan esityksen 16.11.2006 mukaisesti.

Pöytäkirjanote työllistämistoimikunnalle ja tarkastusvirastolle jäljennöksin esityslistatekstistä.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2295

2

LAUSUNTO HELSINGIN LIIKETALOUDEN AMMATTIKORKEAKOULUN SÄÄTIÖN SÄÄNTÖMUUTOKSESTA

Khs 2006-2526

Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulun säätiö toteaa (20.11.2006), että HAAGA-HELIA Oy Ab:n varsinainen toiminta alkaa 1.1.2007. Sen tehtävänä on toimia ammattikorkeakoulun ylläpitäjänä. Siihen siirtyvät Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulun säätiön (Helia) ylläpitämä ammattikorkeakoulutoiminta sekä koko henkilöstö. Lisäksi siihen siirtyvät Haaga Instituutti-säätiön ylläpitämä ammattikorkeakoulutoiminta sekä siitä vastaava henkilöstö.

Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulun säätiön nimi muutetaan Helia-säätiöksi 1.1.2007. Sen toiminta muuttuu samalla olennaisesti, koska siitä tulee vain omistajayhteisö ja HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulua tukeva säätiö.

Helia-säätiö omistaa 50 % HAAGA-HELIA Oy Ab:n osakkeista, noin 57 % Kiinteistö Oy Opetustalon osakkeista sekä Helsingin kaupungin vuokratontilla olevan ns. HSO-talon.

Säätiö pyytää, että kaupunki hyväksyy omalta osaltaan Helia-säätiön uudet säännöt. Nykyisissä säännöissä kaupungilla on oikeus nimittää yksi jäsen säätiön hallitukseen. Uusissa säännöissä supistuneeseen hallitukseen kaupunki ei enää nimeäisi jäseniä. Kaupungin edustaja säilyy Kiinteistö Oy Opetustalon hallituksessa.

Hallintokeskuksen oikeuspalvelut toteaa (27.11.2006), että nykyisten sääntöjen mukaan kaupungilla on oikeus valita säätiön hallitukseen yksi jäsen. Uusissa säännöissä supistetaan hallituksen jäsenten kokonaismäärää ja poistetaan kaupungin oikeus nimittää jäsen. Muutoksen taustalla on Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulun säätiön ylläpitämän ammattikorkeakoulutoiminnan ja Haaga Instituutti-säätiön ylläpitämän ammattikorkeakoulutoiminnan siirtäminen HAAGA-HELIA Oy Ab:lle. Säätiön toiminta muuttuu tällöin ammattikorkeakoulutoimintaa ylläpitävästä säätiöstä osakeyhtiön osakassäätiöksi.

Sääntömuutosesityksessä ei ole muita Helsingin kaupungin asemaan vaikuttavia muutoksia.

Sj toteaa, että sääntömuutos on perusteltu. Kaupungin edustajan mukanaolo luonteeltaan muuttuvassa säätiössä ei ole tarkoituksenmukaista.

./. Nykyiset ja uudet säännöt ovat esityslistan tämän asian liitteenä.

SJ Kaupunginhallitus päättänee ilmoittaa Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulun säätiölle, ettei kaupungilla ole huomauttamista säätiön 20.11.2006 esittämän, esityslistan liitteen mukaisen sääntömuutosehdotuksen johdosta.

Pöytäkirjanote jäljennöksin esityslistan liitteestä säätiölle, hallintokeskuksen oikeuspalveluille ja Helsingin ammattikorkeakoululle.

Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2242

LIITE

Nykyiset ja uudet säännöt

1

ETELÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUKSEN VIISI PÄÄTÖSTÄ SAIRAANKULJETUSLUPIA KOSKEVISSA ASIOISSA

Khs 2006-1100, 2006-1234

Khs päätti 25.9.2006 ilmoittaa Etelä-Suomen lääninhallitukselle, että se puoltaa terveyslautakunnan lausunnossa 12.9.2006 mainituin perustein yhden sairaankuljetusluvan myöntämistä sekä Helsingin Ambulanssipalvelu Oy:lle että Heidi Koivistolle.

./. Jäljennös terveyslautakunnan lausunnosta on esityslistan tämän asian liitteenä.

Heidi Koivisto oli hakenut lupaa kahdelle uudelle sairaankuljetusautolle, joiden asemapaikka olisi Helsinki.

Helsingin Ambulanssipalvelu Oy oli hakenut kolmea uutta lupaa sairaankuljetusautoille, joiden asemapaikka olisi Helsinki.

Etelä-Suomen lääninhallitus on 9.11.2006 ratkaissut sairaankuljetuslupia koskevat asiat, ja lähettänyt Helsingin kaupungille tiedoksi päätöksensä STK 543 A, 542 A, 547 A, 548 A ja 549 A.

Päätökset 543 A ja 542 A koskevat Heidi Koiviston hakemuksia.

Päätöksessä 543 A todetaan seuraavaa:

Lääninhallitus hylkää hakemuksen.

Heidi Koiviston hakemaan toiseen sairaankuljetusajoneuvon toimilupaan annetaan eri päätös.

Perustelut

Etelä-Suomen lääninhallitus perustelee päätöstä tarveharkinnalla. Hakijan esittämiin kevyempiin sairaankuljetustehtäviin (Inva-taksin ja ambulanssin välimuoto) ei ole olemassa selkeää näyttöä tarpeesta. Hakemukseen annettujen lausuntojen perusteella vain Helsingin kaupunki puoltaa yhtä uutta tällaista lupaa, mutta tämän lausunnon perusteluissa ei ole kuitenkaan osoitettu selkeää tarvetta. Täten lääninhallitus ei katso alueella olevan tarvetta tällaiselle sairaankuljetusajoneuvolle ja hylkää toimilupahakemuksen.

Päätöksessä 542 A todetaan seuraavaa:

Hakija on ilmoittanut 4.10.2006 lääninhallitukselle peruuttavansa toisen käsiteltävänä olevista sairaankuljetusajoneuvon lupahakemuksista. Tämän vuoksi asian käsittely lääninhallituksessa raukeaa.

Päätökset 547 A - 549 A koskevat Helsingin Ambulanssipalvelu Oy:n lupahakemuksia.

Päätöksessä 549 A todetaan seuraavaa:

Lääninhallitus myöntää sairaankuljetusluvan yhdelle (1) uudelle sairaankuljetusajoneuvolle hakemuksen mukaisesti. Hakija saa tehdä sairaankuljetusajoja hakemuksessa mainitussa laajuudessa.

Sairaankuljetusluvan voimassaoloaika on 9.11.2006 – 8.11.2011.

Helsingin Ambulanssipalvelu Oy:n hakemaan kahteen muuhun sairaankuljetusajoneuvon sairaankuljetuslupaan lääninhallitus antaa eri päätökset.

Perustelut

Etelä-Suomen lääninhallitus perustelee päätöstä sillä, että potilaiden pitkät kuljetusmatkat sekä keskipäivällä esiintyvä sairaankuljetustehtävien ruuhkaantuminen lisäävät tällä hetkellä hakijan kiireettömän sairaankuljetuskapasiteetin tarvetta Helsingissä yhden sairaankuljetusauton kapasiteetin verran.

Etelä-Suomen lääninhallitus katsoo, että luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä annetun lain 9 §:n mukaiset edellytykset täyttyvät.

Päätöksessä on lueteltu lupaehdot.

Päätöksessä 547 A todetaan seuraavaa:

Lääninhallitus hylkää hakemuksen.

Helsingin Ambulanssipalvelu Oy:n hakemaan kahteen muuhun sairaankuljetusajoneuvon toimilupaan lääninhallitus antaa eri päätökset.

Perustelut

Etelä-Suomen lääninhallitus perustelee päätöstä sillä, että pääasiallisen toiminta-alueen, joka on Helsinki, kysyntä ei edellytä kolmea uutta sairaankuljetusajoneuvon toimilupaa. Lääninhallituksen päätös perustuu tämänhetkisen Helsingin sairaankuljetuksen kokonaistarpeen ja tilanteen arviointiin. Hakijan hakemuksesta ei käy ilmi matkahätäpalveluiden ja ulkomailla sairastuneiden potilaiden sairaankuljetusmäärät eikä mahdollisia muuttuvia tarpeita voida ottaa huomioon. Hakijan esittämä tarve Lohjan sairaanhoitoalueen kuljetuksiin ei edellytä asemapaikaksi Helsinkiä.

Päätöksessä 548 A todetaan seuraavaa:

Lääninhallitus hylkää hakemuksen.

Helsingin Ambulanssipalvelu Oy:n hakemaan kahteen muuhun sairaankuljetusajoneuvon toimilupaan lääninhallitus antaa eri päätökset.

Perustelut

Etelä-Suomen lääninhallitus perustelee päätöstä sillä, että pääasiallisen toiminta-alueen, joka on Helsinki, kysyntä ei edellytä kolmea uutta sairaankuljetusajoneuvon toimilupaa. Lääninhallituksen päätös perustuu tämänhetkisen Helsingin sairaankuljetuksen kokonaistarpeen ja tilanteen arviointiin. Hakijan hakemuksesta ei käy ilmi matkahätäpalveluiden ja ulkomailla sairastuneiden potilaiden sairaankuljetusmäärät eikä tulevaisuuden tarpeita voida ottaa huomioon. Hakijan esittämä tarve Lohjan sairaanhoitoalueen kuljetuksiin ei edellytä asemapaikaksi Helsinkiä.

STJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi Etelä-Suomen lääninhallituksen 9.11.2006 antamat sairaankuljetuslupia koskevat päätökset STK 542 A, 543 A, 547 A, 548 A ja 549 A.

Pöytäkirjanote jäljennöksin lääninhallituksen päätöksistä terveyslautakunnalle ja pelastuslautakunnalle.

Lisätiedot:
Frantsi Anneli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2292

LIITE

Terveyslautakunnan lausunto 12.9.2006

2

VT SARI NÄREEN TOIVOMUSPONSI: ASUNTOLAPAIKKOJEN JÄRJESTÄMINEN

Khs 2006-1442

Stj ilmoittaa, että hyväksyessään 31.5.2006 asunnottomien palvelukeskuksen, Hietaniemenkatu 5 b asuntolarakennuksen, peruskorjauksen hankesuunnitelman Kvsto samalla hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

5 "Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kiirehditään puuttuvien asuntolapaikkojen järjestämisestä eri puolille kaupunkia.” (Sari Näre, äänin 52-0)

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Sosiaalilautakunta toteaa (5.9.2006), että asuntolat olivat pitkään ainoa asumisvaihtoehto asunnottomille. Nykyisin asuntoloiden tilalle on myös muita vaihtoehtoja, esim. tukiasuntoja. Asumispalveluja kehitetään edelleen, jotta löydettäisiin tilapäisen asumisen rinnalle pysyviä, asiakkaiden elinolosuhteita ja elämänlaatua parantavia vaihtoehtoja. Sosiaalisten olojen ja rakenteiden muodostumiseen vaikutetaan yhteisvastuullisen asuntopolitiikan toteuttamistavoilla. Tukea asumisessaan tarvitsevien asuntoja sijoitetaan pääsääntöisesti normaaliin asuntokantaan ja otetaan huomioon asuminen ja asumiseen liittyvät palvelut suunnittelussa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Asuntoloiden rooli tulee kuitenkin jatkossakin olemaan yhtenä asumisvaihtoehtona etenkin syrjäytyneimpien asunnottomien kohdalla. Toimiva asuntolaverkosto vähentää akuutin asunnottomuuden tuottamaa elämäntilateiden kriisiytymistä.

Asuntolapaikkojen ja asumispalvelujen ongelma on paljolti se, että asiakasrakenne ja tarjolla olevat vaihtoehdot eivät kohtaa. Perinteisten asuntoloiden vähennyttyä on ollut vaikeuksia löytää asumispaikkoja asiakkaille, jotka eivät pärjää ilman valvontaa ja runsasta tukea. Vaikka olisi paikkoja, ne eivät sovellu asiakaskunnalle.

Sosiaalilautakunnan näkemyksen mukaan Helsingin tulee ratkaista syrjäytyneimpien asunnottomien asuminen. Pelkkä tilapäisten asuntolapaikkojen lisäys ei paranna asunnottomien tilannetta, vaan tarvitaan pysyviä asumisvaihtoehtoja asunnottomille. Sosiaalivirastossa tehdään vuoden 2006 aikana pitkän aikavälin suunnitelma asunnottomien asumispalveluiden ja asumisen tukipalveluiden kehittämiseksi ja parantamiseksi kustannustehokkaasti. Suunnitelmassa pyritään ennakoimaan tulevia haasteita. Suunnitelman pohjalta tehdään esitys siitä, mitä palveluita Helsingin asunnottomille tulevaisuudessa tarjotaan. Suunnitelmassa tullaan miettimään asuntola-asumisen ja muun asumisen suhdetta.

Sosiaalivirastoon on sosiaalijohtajan päätöksellä 17.3.2006 perustettu myös tilahanke- ja palveluverkkotyöryhmä. Työryhmän työn tarkoituksena on muodostaa sosiaaliviraston yhteinen näkemys asumispolitiikkaan, yhdyskuntasuunnitteluun ja hankesuunnitteluun liittyvistä kysymyksistä osallistuttaessa kaupungin suunnitteluun. Työryhmän tehtävänä on koordinoida, valmistella ja tehdä esityksiä asumispolitiikkaan ja yhdyskuntasuunnitteluun liittyvistä kysymyksistä sekä valmistella sosiaaliviraston tilastrategia. Mm. erityisasumiseen ja asunnottomuuteen liittyvät näkökulmat ovat keskeisiä työryhmän työssä.

Asunnottomien asuntoloiden paikkamäärät ovat muuttuneet peruskorjausten vuoksi, mikä samalla on parantanut niiden tasoa. Vuonna 2000 asuntolapaikkoja oli 905 ja vuoden 2005 lopussa yhteensä 695. Tällä hetkellä Pursimiehenkadun asuntolan peruskorjauksen valmistuttua paikkaluku on 746 – 766 paikkaa. Arvio on, että uusia asuntolapaikkoja tarvitaan lähitulevaisuudessa n. 100.

Syrjäytyneimpien asunnottomien asumisen ratkaisemiseen asuntolapaikkoja lisäämällä sisältyy monia ongelmia. Yksiköiden perustaminen on vaikeaa naapuruston vastustamisen vuoksi. Myöskään nykyisillä taloudellisilla resursseilla ei ole mahdollisuutta lisätä kaupungin omia paikkoja tai ostaa lisäpaikkoja. Lähtökohtana Helsingissä kuitenkin on, että erityisryhmien asunnot sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan tasaisesti sekä asuntokantaan että kaupungin eri osa-alueille. Erityisasumisen onnistunut sijoittaminen perustuu mm. hyvään suunnitteluun, sopivan paikan löytämiseen, paikalliseen vuoropuheluun, valvontaan ja tukeen.

Päätös syntyi äänestyksen jälkeen. Jäsen Ingervo ehdotti ja jäsen Tarkkanen kannatti, että päätösehdotuksen loppuun lisätään seuraava lause: ”Helsingissä tarvitaan asuntoloiden lisäksi myös erilaisia tuki- ja asumispalveluita, joiden toiminnalle on myös luotava riittävät taloudelliset resurssit.”

Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti äänin 8-3, jolloin enemmistön muodostivat puheenjohtaja Gartz, jäsenet Huhtamäki, Mäki, Peltola ja Sutinen sekä varajäsenet Bergström, Ojala ja Utti-Lankinen. Vähemmistöön Ingervon ehdotuksen kannalle jäivät Ingervon ja Tarkkasen lisäksi jäsen Siimes.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (9.11.2006), että asuntolatontteja kaavoitettaessa kaupunkisuunnitteluvirasto toimii yhteistyössä sosiaaliviraston kanssa. Sosiaalivirasto määrittelee tilatarpeen, ja sijainti- ja muita kaavallisia kysymyksiä suunnitellaan yhteistyössä.

Sosiaalivirastossa laaditaan parastaikaa pitkän aikavälin suunnitelmaa sosiaaliviraston järjestämisvastuulla olevista asumispalveluista ja sen osana suunnitelmaa asunnottomien asumispalveluiden ja asumisen tukipalveluiden kehittämiseksi. Suunnitelmassa esitetään vuosittaiset tuotantotavoitteet, ehdotuksia sijoittumisesta maantieteellisesti ja asuntokannassa sekä kriteereistä, jotka tulisi ottaa huomioon sijoittumisessa.

Tämä suunnitelma tarjoaa tulevaisuudessa nykyistä järjestelmällisemmän pohjan maankäytön ja asumisen ohjelmaa sekä asemakaavoitusta varten.

STJ Kaupunginhallitus päättänee

merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 31.5.2006 hyväksymän toivomusponnen (Sari Näre) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja

toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle (Sari Näre) sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Sari Näreelle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2285