| Päätös
Esittelijän ehdotuksesta poiketen
Lautakunta päätti tehdä päätöstekstiin seuraavat lisäykset:
Lautakunta on useaan kertaan kantanut huolta kirjastotoimen todellisista kehitystarpeista, lähikirjastojen tulevaisuuden turvaamisesta keskustakirjaston valmistumisen jälkeen ja koko väestömäärältään kasvavan Helsingin kirjastotoimelle riittävän henkilöstön määrästä. Viimeinen taloussuunnitteluvuosi 2019 on ensimmäinen vuosi, jolloin keskustakirjaston vaikutus käyttötalouteen on voimassa. Lautakunta antaa siksi esityksen käsittelyn yhteyteen seuraavan lausuman, jossa eritellään investointitarpeita ja toivotaan, että kaupunginhallitus ja kaupunginvaltuusto ottavat ne syksyllä lopullisessa päätöksenteossaan huomioon:
Hyväksyessään kaupunginkirjaston osalta vuoden 2017 talousarvioehdotuksen lautakunta toteaa samalla 280 000 euron välttämättömän lisätarpeen kirjastotoimen käyttötalouteen sekä keskustakirjaston tulevien investointien jaksottamista myös vuodelle 2017. Remontoidun Töölön kirjaston ja uuden Maunulan kirjaston vuokrien korotukset eivät sisälly nyt raamiin. Ne ovat yhteensä lähes 230 000 euroa vuonna 2017. Väestönkasvusta johtuva aineistomäärärahan lisäystarve olisi noin 50 000 euroa.
Investointien osalta lautakunnan huoli on se, että 6,5 miljoonan euron osuus keskustakirjaston investointeihin on kaikki suunniteltu vuodelle 2018. Tästä summasta tarvittaisiin noin miljoona käyttöön jo 2017, sillä investoinneista kustannetaan myös keskustakirjaston tuleva sisustussuunnittelu sekä erilaisten ohjelmistojen ja laitteiden kehitys.
Esittelytekstin kappaleen 22 jälkeen päätettiin seuraavasta lisäyksestä:
Mikäli Laajasalon kirjasto muuttaa, lautakunta kehottaa kirjastoa tutkimaan yhdessä nuorisoasiainkeskuksen kanssa, uuden rakennuksen ohella, alueelta myös muita tiloja, joissa vuokramenot olisivat mahdollisesti maltillisemmat.
Käsittely
- Vastaehdotus 1
Kolanen Risto + Muttilainen Sami
Lautakunnan kirjallinen lausuma TAE-päätöksen yhteyteen:
Lautakunta on useaan kertaan kantanut huolta kirjastotoimen todellisista kehitystarpeista, lähikirjastojen tulevaisuuden turvaamisesta keskustakirjaston valmistumisen jälkeen ja koko väestömäärältään kasvavan Helsingin kirjastotoimelle riittävän henkilöstön määrästä. Viimeinen TaSu-vuosi 2019 on ensimmäinen vuosi, jolloin keskustakirjaston vaikutus käyttötalouteen on voimassa. Lautakunta antaa siksi TAE-esityksen käsittelyn yhteyteen lausuman, jossa eritellään investointitarpeita ja toivotaan, että kaupunginhallitus ja kaupunginvaltuusto ottavat ne syksyllä lopullisessa päätöksenteossaan huomioon:
Hyväksyessään kaupunginkirjaston osalta TAE 2017 -esityksen lautakunta toteaa samalla 280 000 euron välttämättömän lisätarpeen kirjastotoimen käyttötalouteen sekä keskustakirjaston tulevien investointien jaksottamista myös vuodelle 2017.
Remontoidun Töölön kirjaston ja uuden Maunulan kirjaston vuokrien korotukset eivät sisälly nyt raamiin. Ne ovat yhteensä lähes 230 000 euroa vuonna 2017. Väestönkasvusta johtuva aineistomäärärahan lisäystarve olisi noin 50 000 euroa.
Investointien osalta lautakunnan huoli on se, että 6,5 miljoonan euron osuus keskustakirjaston investointeihin on kaikki suunniteltu vuodelle 2018. Tästä summasta tarvittaisiin noin 1 miljoona käyttöön jo 2017, sillä investoinneista kustannetaan myös keskustakirjaston tuleva sisustussuunnittelu ja erilaisten ohjelmistojen ja laitteiden kehitys.
Lautakunta hyväksyi vastaehdotuksen yksimielisesti.
- Vastaehdotus 2
Muttilainen Sami + Väisänen Juha-Pekka
Lisätään lause kohtaan (22): Mikäli Laajasalon kirjasto muuttaa, lautakunta kehottaa kirjastoa tutkimaan myös muita tiloja alueelta yhdessä nuorisoasiainkeskuksen kanssa uuden rakennuksen ohella jossa vuokramenot olisivat mahdollisesti maltillisemmat.
Lautakunta hyväksyi vastaehdotuksen yksimielisesti.
- Vastaehdotus 3
Väisänen Juha-Pekka + Muttilainen Sami
Lukeminen, kirjallisuudesta nauttiminen ja hyvä kansalaisuus ei pysy maailman kärkiluokassa tai kehity kurjistamalla tai jäädyttämällä rahoitusta. Vastaesityksen kirjastomiljoona on avaus helsinkiläisen kirjastopolitiikan suunnan muuttamiseksi kohti parempia kirjastopalveluja, jotka voidaan tuottaa kaupunkilaisten lähipalveluina. Nostan 2017 talousarvioon erityisinä painotuksina lähikirjastoverkon, henkilökunnan ja aineistot.
Esitän yhden miljoonan lisärahoitusta esitetyn raamin lisäksi ja seuraavaan pohjaan käytettäväksi edistämään kaupunginosakirjaston toimintaa lähipalveluina yhteistyössä paikallisten asukkaiden ja kansalaisjärjestöjen kanssa on kehitettävä muun muassa kirjastotilojen käytössä. Tämä tarkoittaa tarvetta kirjaston merkittävälle lisäresursoinnille ja kirjastoverkon laajentamista lähemmäksi ihmisten asumista ja alueille, jossa kaupungin kasvamisesta seuraa luonnollinen tarve laajentaa lähikirjastojen verkostoa tulevina vuosina, esimerkiksi Kalasatamaan, Kuninkaantammeen ja Mellunmäkeen, sekä laajentaa Jätkäsaaren ja Myllypuron palveluja. Lisäksi on jatkettava hallintokuntia lävistävää yhteistyötä kuten kulttuuri-, sosiaali- ja terveystoimen kanssa.
Kaupungin kirjastot ovat vapaa-ajan palveluja, joita tarvitaan kasvavassa kaupungissa entistä enemmän ja joustavammin vastaamaan kaupunkilaisten elämän rytmiin. Kaupunginkirjaston määrärahojen tasoa on nostettava tai muuten Keskustakirjaston valmistuessa uhkaa lähikirjastoja palvelujen heikentyminen. Kaupunginkirjasto tarvitsee vuokrakuluihin tilamäärän kasvua vastaavan lisäyksen niin, että yhtään lähikirjastoa ei lopeteta. Kaupunginkirjastoon on palkattava lisää henkilökuntaa ja aineistohankinnat tarvitsevat myös lisää rahaa.
1 Äänestys
JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Vastaehdotus 1 / Väisänen Juha-Pekka
JAA: 5, EI: 2, Tyhjiä: 1, Poissa: 1
JAA: Granberg-Haakana Charlotte, Kupias Marianna, Rönnholm Antton, Sydänmaa Johanna, Vuori Timo
EI: Muttilainen Sami, Väisänen Juha-Pekka
Tyhjiä: Kolanen Risto
Poissa: Relander Jukka
- Eriävä mielipide 1
Väisänen Juha-Pekka
Eriävä mielipide:
Lukeminen, kirjallisuudesta nauttiminen ja hyvä kansalaisuus ei pysy maailman kärkiluokassa tai kehity kurjistamalla tai jäädyttämällä rahoitusta niin kuin lautakunta päätöksellään asettua raamiin linjaa. Lautakunnan kirjalliset huolestumislausunnot eivät riitä. Huolestumisen sijaan lautakunnan on esitettävä ja budjetoitava lisärahaa kirjastolle. Esittämäni kirjastomiljoona olisi ollut tärkeä avaus helsinkiläisen kirjastopolitiikan suunnan muuttamiseksi kohti parempia kirjastopalveluja, jotka pitää tuottaa kaupunkilaisten lähipalveluina.
Perusteluni kirjastomiljoonalle ovat seuraavat:
- Kaupunginosakirjaston toimintaa lähipalveluina yhteistyössä paikallisten asukkaiden ja kansalaisjärjestöjen kanssa on kehitettävä muun muassa kirjastotilojen käytössä. Tämä tarkoittaa tarvetta kirjaston merkittävälle lisäresursoinnille ja kirjastoverkon laajentamista lähemmäksi ihmisten asumista ja alueille, jossa kaupungin kasvamisesta seuraa luonnollinen tarve laajentaa lähikirjastojen verkostoa tulevina vuosina, esimerkiksi Kalasatamaan, Kuninkaantammeen ja Mellunmäkeen, sekä laajentaa Jätkäsaaren ja Myllypuron palveluja Lisäksi on jatkettava hallintokuntia lävistävää yhteistyötä kuten kulttuuri-, sosiaali- ja terveystoimen kanssa.
- Kaupungin kirjastot ovat vapaa-ajan palveluja, joita tarvitaan kasvavassa kaupungissa entistä enemmän ja joustavammin vastaamaan kaupunkilaisten elämän rytmiin. Kaupunginkirjaston määrärahojen tasoa on nostettava tai muuten Keskustakirjaston valmistuessa uhkaa lähikirjastoja palvelujen heikentyminen. Kaupunginkirjasto tarvitsee vuokrakuluihin tilamäärän kasvua vastaavan lisäyksen niin, että yhtään lähikirjastoa ei lopeteta. Kaupunginkirjastoon on palkattava lisää henkilökuntaa ja aineistohankinnat tarvitsevat myös lisää rahaa. |