6

Kaupunginkirjaston talousarvioehdotus vuodelle 2017 ja taloussuunnitelmaehdotus vuosille 2017–2019

HEL 2016-001409 T 02 02 00

Päätösehdotus

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta päättää hyväksyä liitteenä olevan kaupunginkirjaston vuoden 2017 talousarvioehdotuksen, vuosien 2018–2019 taloussuunnitelmaehdotuksen sekä investointiosan.

Kaupunginkirjaston henkilöstötoimikunta on käsitellyt talousarvioehdotuksen kokouksessaan 2.5.2016.

Esittelijän perustelut

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta on käsitellyt kokouksessaan 12.4.2016 vuoden 2017 talousarvioehdotuksen raamin ja talousarvio- sekä taloussuunnitelmaehdotuksen 2017–2019 laatimisohjeet. Samassa yhteydessä se päätti talousarvion käsittelyaikataulusta. Raamin ja laatimisohjeiden käsittelyn yhteydessä lautakunta saattoi antaa ehdotusten valmisteluun liittyviä ohjeita ja tavoitteita. Lausunto kirjastotoimen talonrakennushankkeiden rakentamisohjelmasta vuosiksi 2017–2026 käsiteltiin lautakunnan kokouksessa 22.3.2016.

Talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksesta on jätettävä esitys kaupunginhallitukselle 26.5.2016 mennessä.

Vuoden 2017 talousarvioehdotuksen ja taloussuunnitelmaehdotuksen lähtökohdat

Kuntalain mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös kolmea tai useampaa vuotta koskeva taloussuunnitelma. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäisen vuosi.

Helsingin kaupungin talousarviossa on kuntalain mukaan käyttötalous-, tuloslaskelma-, investointi- ja rahoitusosa. Samaa rakennetta noudatetaan taloussuunnitelmassa. Kaupunginkirjaston talousarvioesitykseen sisältyvät vain käyttötalousosa ja investointiosa, joka laaditaan irtaimen omaisuuden osalta.

Hallintokuntien vuoden 2017 talousarvioehdotuksen ja taloussuunnitelmaehdotuksen valmistelutyön lähtökohtana on kaupungin strategiaohjelma 2013–2016 ja sen taloustavoitteet.

Strategiaohjelman mukaan Helsingin velkaantumiskehitystä hidastetaan pitämällä emokaupungin käyttömenojen reaalikasvu asukasmäärän kasvun mukaisena vähennettynä vuotuisella 1 % tuottavuuden parantamisen tavoitteella valtuustokaudella 2013–2016 ja rahoittamalla nykyistä merkittävästi suurempi osuus investoinneista tulorahoituksella ja kiinteän omaisuuden myyntituloilla.

Hallintokuntien tulee asettaa sitovat toiminnalliset tavoitteensa niin, että ne ohjaavat toimintaa strategiaohjelman osoittamaan suuntaan. Hallintokuntien tulee talousarvioehdotuksen sitovaa toiminnallista tavoitetta asetettaessa esittää, miten kaupungin strategiaohjelman linjaukset ja toimenpiteet on otettu huomioon.

Kaupunginkirjaston käyttömenojen vuoden 2017 talousarvioehdotuksen raamiksi on vahvistettu 36 944 000 euroa, mikä on myös vuoden 2016 talousarviotaso.

Verrattuna vuoden 2015 toteutuneisiin käyttömenoihin (37 905 000 euroa), on vuoden 2017 raami 961 000 euroa pienempi (- 2,5 %).

Kaupunginkirjasto on pyrkinyt vaikuttamaan vuoden 2017 raamiin esittämällä määrärahatarpeita mm. keskustakirjaston toiminnan suunnittelun turvaamiseksi sekä kirjastotilojen remonteista aiheutuvien vuokrankorotusten kattamiseksi. Lisäksi kirjasto on esittänyt asukaskohtaisen aineistomäärärahan korotusta vieraskielisen aineiston kysynnän sekä kaupungin väestömäärän kasvusta johtuen. Kirjasto on varautunut myös edistämään työprosessien ja logististen ratkaisujen uudistamishankkeita.

Tuloraamiksi on vahvistettu 3 000 000 euroa.

Irtaimen omaisuuden määrärahojen budjetoinnin lähtökohtana on hallintokuntakohtainen raami. Kaupunginkirjastolle vahvistettu investointiraami vuodelle 2017 on 961 000 euroa. Vuoden 2015 toteutuneisiin investointimenoihin verrattuna raami on 261 000 euroa pienempi.

Investointiehdotus esitellään talousarvioehdotuksen laatimisohjeiden mukaisesti vuosille 2017–2026. Vuoden 2017 investointiraami merkitsee haasteita keskustakirjaston irtokalustus, laite- ja ohjelmistohankinnoille ja niihin varautumiselle. Lisäksi Laajasalon ja Herttoniemen kirjastojen muutot aiheuttavat lisäkustannuksia.

Talousarvioehdotuksen laatimisohjeessa on annettu ohjeistus siitä, mitä asiakokonaisuuksia ehdotukseen tulee sisällyttää. Lisäksi ohjeessa on annettu malli, jonka mukaan talousarvio ja taloussuunnitelma on perusteltava.

Viraston toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutosten vaikutukset 2017 talousarvioon

Kirjastolaki muuttuu vuoden 2017 alusta. Uudessa laissa kirjaston tehtävät on määritelty nykyistä tarkemmin. Kansalaisuuden tukeminen painottuu. Keskuskirjastotehtävät ja sitä myötä useiden kirjastoalan valtakunnallisten palvelujen tuottaminen ja koordinointi pysyvät Helsingillä.

Käyttäjäkunnan muutoksista suurin on maahanmuuttajien ja oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden poikkeuksellinen määrä. Asukasluvun jatkuva kasvu kasvattaa aineistomäärärahan tarvetta yleensä. Vuodelle 2017 arvioitu 6 448 asukkaan lisäys merkitsee noin 33 900 euron lisämäärärahan tarvetta, kun tavoitteena on käyttää aineistoon 5,25 euroa asukasta kohti.

Valtakunnallinen Suomi 100 -juhlinta aloitetaan juhlavuoden merkkihankkeen eli keskustakirjaston naapurista.  Tapahtuma on keskustakirjaston rakennustyömaan osalta toteutettava poikkeuksellisen vaativin ehdoin.

Kirjastoverkon muutokset ovat suuria. Töölön kirjaston remontin jälkeisen vuokrankorotuksen vuosivaikutus on 159 000 euroa, remonttia edeltäneeseen tasoon verrattuna. Maunulan uusien tilojen osalta vuokrankorotus on 71 000 euroa. Siivous- ja energiakulut mukaan lukien em. kiinteistöihin kohdistuvat kulut nousevat vuonna 2017 noin 320 000 euroa verrattuna vuoteen 2016.

Keskustakirjaston toteuttamisessa ajankohtaisia ovat vuonna 2017 järjestelmäratkaisut ja irtokalustesuunnittelu. Niihin irrotetaan rahoitus hankesuunnitelmassa hyväksytyistä 6,5 miljoonan euron käyttäjän hankinnat – investointimäärärahoista. Vuoden 2017 osuudeksi on tarkentunut miljoona euroa.

Herttoniemen kirjaston muuttoa valmistellaan. Laajasalon kirjaston muutto on todennäköinen. Molempien vuokravaikutukset osuvat vuodelle 2018.

Arvio palvelujen kysynnän ja tuotantotapojen kehityksestä 2017–2019

Keskustakirjaston avaaminen, kirjastojen muutot ja toimialamuutoksen vaikutukset ovat merkittävimpiä näköpiirissä olevia muutoksia. Sekä keskustakirjasto että Herttoniemen kirjaston siirtyminen saavutettavampaan paikkaan generoivat uutta käyttöä. Keskustakirjaston vuotuiseksi käyntimääräksi arvioidaan 2,5 miljoonaa ja kävijämäärän nettolisäykseksi koko kirjastoverkossa 1-1,5 miljoonaa. Keskustakirjastoinvestoinnit toteutuvat suunnittelukaudella siten, että 2017 tarvitaan miljoona euroa ja vuonna 2018 5,5 miljoonaa euroa.

Maahanmuuttajat tarvitsevat materiaalia äidinkielillään sekä suomen ja ruotsin kielenopetusaineistoja. Lisäksi tarvitaan palveluja kuten kielikahviloita ja läksyhelppejä. Selvitys maahantulijoiden palvelutarpeista valmistuu syksyllä 2016.

Kaupunginkirjasto valmistautuu keskustakirjaston tuloon vuonna 2015 käynnistämällään laaja-alaisella työprosessien muutoksella. Se mahdollistaa keskustakirjaston avaamisen nykyisen henkilöstömäärän voimin. Sen sijaan toiseen tuottavuutta lisäävään toimenpiteeseen eli omatoimiaukiolon laajentamiseen ei investointibudjetti anna suunnittelukaudella mahdollisuutta.

Osallistuva suunnittelu tulee kirjastossa käyttöön yhä laajemmin.  Uudet käyttäjäkehittämisen muodot kuten verkossa toimiva kehittäjäkumppaniyhteisö vakiinnutetaan. Keskustakirjaston suuri yhteistyökumppanimäärä ja verkostomainen toimintatapa vievät eteenpäin koko kirjaston kumppanuusosaamista.

Toimialauudistuksen vaikutuksia voi toistaiseksi arvioida vain yleisesti. Se merkitsee lisää yhteistyötä ainakin viestinnässä, markkinoinnissa, tapahtumatuotannossa ja tilojenkäytössä. Osa toiminnoista siirtyy palvelukokonaisuus- ja toimialatasolle. Vuodenvaihteessa avattavan Maunula-talon suunnitteluvaiheessa tehty pioneerityö viedään käytäntöön. Se kattaa sekä asukasosallistumisen että toimialan sisäisen yhteistyön tiivistämisen.

Kilpailuttaminen

Talousarvion laatimisohjeiden mukaan hallintokunnat esittävät talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksissaan kilpailuttamista koskevat suunnitellut ja vireillä olevat muutokset talousarvio- ja taloussuunnitelmakauden aikana.

Kaupungin hankintakeskuksen toimittaman aineiston mukaan kaupunginkirjaston hankinnat (ei vuokria) olivat vuonna 2015 yhteensä 8,80 milj. euroa. Edellisvuonna 2014 hankintojen arvo oli 8,77 milj. euroa.

Käyttötalousmäärärahoilla ostettiin palveluita 3,82 milj. euron ja tavaroita 3,76 milj. euron arvosta. Käyttöomaisuushankintojen arvo oli 1,22 milj. euroa.

Euromääräisesti suurimmat ulkoiset toimittajat vuonna 2015 olivat kirjastoaineiston sekä posti- ja kuljetuspalveluiden toimittajia.

Sisäisten hankintojen (ei tilojen vuokrausta) osuus kaikista hankinnoista vuonna 2015 oli 2,33 milj., mikä oli 27 % kaikista hankinnoista. Euromääräisesti viisi suurinta sisäistä toimittajaa olivat siivous-, vartiointi-, puheluvälitys- ja ruokahuoltopalveluja toimittava Palmia (864 000 euroa), rakentamis- ja suunnittelupalveluita toimittava Stara rakennustekniikka (345 000 euroa), Helsingin taloushallintopalvelukeskus - Talpa (305 000 euroa) sekä tilapäistä työvoimaa välittävä Seure Henkilöstöpalvelut (258 000 euroa), Helsingin Energia (218 000 euroa).

Ostolaskuja vuonna 2015 oli 9 781 kpl, josta verkkolaskujen osuus oli 87 % (85 % vuonna 2014).

Kirjaston strategisesti merkittävimpiä hankintoja ovat aineistohankinnat, lainauspalvelua ja – järjestelmää tukevat palvelut sekä kirjastotilojen kehittämistä tukevat hankinnat.

Tietotekniikka kuten ohjelmistot, työasemat ja automaatit muodostavat merkittävän hankintakokonaisuuden. Edellä mainitut hankitaan ulkopuolisilta toimittajilta. Suurin osa aineiston hankintaan liittyvistä palveluista kuten aineiston valinta ja käyttökuntoon käsittely tuotetaan itse. Näistä aiheutuu suurimmaksi osaksi henkilöstömenoja.

Luettelointityöhön on lähivuosina odotettavissa suuri muutos, kun siitä tulee valtakunnallinen yhteispalvelu. Helsingin kaupunginkirjastolle Yleisten kirjastojen keskuskirjastona suunnitellaan tässä merkittävää roolia.

Aineiston liikkumiseen haetaan uutta, kustannustehokkaampaa ja käyttäjälähtöisempää toimintatapaa ns. kellutuksella.

Riskienhallinta

Kaupungin ohjeiden mukaan riskienhallinta tarkoittaa järjestelmällistä ja ennakoivaa tapaa tunnistaa, analysoida sekä hallita toimintaan liittyviä uhkia ja mahdollisuuksia. Riskienhallinta kytkeytyy tiiviisti talouden ja toiminnan suunnitteluprosessiin. Riskienhallinnan näkökulmia ovat strategiset, taloudelliset ja operatiiviset riskitekijät.

Kirjasto on laatinut sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kuvauksen, jossa on esitetty keskeisimmät tavoitteet, toimintaperiaatteet ja menettelyt sisäisestä valvonnasta sekä riskienhallinnasta.

Kaupunginkirjasto on arvioinut riskienhallintaa ja sisäisen valvonnan tilaa myös vuoden 2015 tilinpäätöksessä. Merkittävimpiä riskejä ja epävarmuustekijöitä ovat:

Operatiiviset riskit:

Strateginen riski:

Taloudellinen riski:

Riskien hallitsemiseksi ongelmallisimmissa kirjastoyksiköissä on panostettu turvallisuuteen sekä pyritty lisäämään yhteistyötä muiden hallintokuntien kanssa. Lisäksi henkilökunnalle järjestetään turvallisuuskoulutusta sekä -ohjeistusta.

Kaupungin strategiaohjelma viraston toiminnassa

Strategiaohjelman toteuttaminen viraston toiminnassa

Tukiessaan mm. lukutaitoa ja lukemista, avointa tietoon pääsyä, elinikäistä oppimista, kulttuurista nauttimista, yhteisöllisyyttä ja kotoutumista kirjasto tukee kansalaisuutta. Kirjastot ovat turvallisten julkisten tilojen verkko, jolla on monta käyttötarkoitusta. Niissä myös luodaan uutta kaupunkikulttuuria ruohonjuuritasolla. Tutkimukset osoittavat kirjastotilojen tärkeyden erityisesti nuorille, lapsille, maahanmuuttajille, yhdistyksille, harrastuspiireille ja monille syrjäytyneiden ryhmille.

Kirjastot on kytketty mukaan mm. asukastilojen käytön tehostamiseen, mikä vahvistaa niiden roolia kaupungin palvelujen edustajina omilla alueillaan. Samalla toteutetaan osallistavaa suunnittelua, pisimmälle menevänä esimerkkinä Maunula-talon suunnittelu.

Sähköisen asioinnin opastus ja tukeminen kanavoituu erittäin laajasti kirjastoihin. E-aineistojen ja – palvelujen opastus kasvattaa helsinkiläisten yleisiä kansalaistaitoja. Yhteistyössä muiden kirjastojen ja YLEn kanssa toteutettavalla itsenäisyyden juhlavuoden 101 Kirjaa –hankeella tavoitellaan e-lukemisen läpimurtoa.

Keskustakirjastohanke tuottaa jatkuvasti uutta aineistoa kirjaston laajempaankin kehittämiseen: uusia toimintakonsepteja, kumppanuuksien viemistä aiempaa pidemmälle mm. sopimuksin sekä kansalaisten osallistamista. 

Kirjasto osallistuu muiden sivistys- ja kulttuurivirastojen kanssa maahanmuuttajatyötä, nuorisopalveluita ja tapahtumia edistäviin toimenpideohjelmiin ja hankkeisiin.

Kirjaston talousarvion sitovat tavoitteet on valittu kuvaamaan palvelun saatavuutta ja käyttöä. Aukiolotunnit ovat konkreettinen mittari edellä kuvattujen fyysisten kirjastotilojen ja niiden palveluiden saatavuudelle. Käynnit kertovat sekä kirjastopalvelujen että kirjastotilan monipuolisesta hyödyntämisestä. Mukana ovat sekä fyysiset käynnit että yhä tärkeämmiksi tulevat verkkokäynnit. Kirjastojen palvelut tukevat kansalaisuutta sekä fyysisessä että virtuaalisfäärissä.

Viraston henkilöstösuunnitelma 2017–2019

Kirjaston tehtävä nähdään laajasti ymmärrettynä sivistystehtävänä. Kaupunginkirjaston tavoitteena on laadukas asiakaskokemus palvelukanavasta riippumatta. Henkilökunnan rakenteeseen vaikuttavat yhteiskunnan yleiset megatrendit, toimintaympäristön ja palvelujen käyttötapojen muutokset sekä asiakasrajapinnassa tehtävän työn muuttuminen, keskustakirjasto ja Helsingin kaupungin toimialamuutos. Avainsanoja henkilöstöresurssien käytössä ovat mukautuvuus, tehokkuus, ketteryys, moniosaaminen ja itseohjautuvuus. Kirjastotyön painopiste on niin verkossa kuin kirjastotilassa toteutettavissa sisältö-, opastamis- ja pedagogisissa palveluissa.

Talouden kiristyminen luo paineita toiminnan tehostamiseen ja tiettyjen toimintojen keskittämiseen. Samalla voidaan vähentää rutiinitöitä, jotka ovat estäneet ammatillisen osaamisen hyödyntämistä täysimääräisesti. Tavoitteena on että sisäisiä prosesseja tehostamalla saadaan työvoimaa vapautettua suoraan asiakaspalveluun ja asiantuntijatehtäviin.

Sitovina tavoitteina olevat aukiolotunnit ja sitä edellyttävät laajat aukioloajat määrittelevät kirjaston henkilökunnan minimimäärän. Fyysisissä kirjastoissa tehtävässä työssä painottuu entistä enemmän kansalaisuuden tukeminen itsepalveluyhteiskunnassa ja yhteisöllinen demokratianäkökulma.  Monikulttuurinen ja kansainvälistyvä pääkaupunkiseutu edellyttää panostusta etenkin lasten, nuorten ja maahanmuuttajien parissa tehtävään työhön.

Tulevan keskustakirjaston toiminnan takaamiseksi on hankesuunnitteluvaiheessa esitetty 10 uutta vakanssia porrastettuina palkkarahoineen vuosille 2016–2018. Kaupunginvaltuusto päätti 17.11.2014 sallia kirjastolle menokasvua vain puolet keskustakirjaston arvioiduista menolisäyksistä. Tämä merkitsee, että kirjasto varautuu hoitamaan myös keskustakirjaston nykyisellä henkilöstöllään ja mahdollisilla ulkoa ostetuilla lisäpalveluilla.   

Keskustakirjaston tehtäviä tullaan hoitamaan koko kirjastoverkon yhteistyönä. Suunnittelua, tapahtuma- ja markkinoinnin koordinointia ja digitaalista kirjastoa tehdään tukipalveluissa ja muissa toimipisteissä.

Palvelujen ja käyttäjien siirtyminen verkkoon sekä kirjastojen omatoimiaukiolon ylläpito vaativat tukiprosessien taustatyötä.

Pieni ja tehokas hallinto mahdollistaa omalta osaltaan strategian toteutumisen ja laadukkaiden kirjastopalvelujen tuottamisen.

Kirjastoasetus säätelee kunnan kirjastolaitoksen henkilöstön pätevyyksiä tarkasti. Vähintään 70 prosentilla työntekijöistä tulee olla asetuksessa määritellyt vähimmäisopinnot, ja 45 prosentilla vielä tätäkin tiukemmin määritellyt opinnot.

Kaupunginkirjaston lakisääteisen sivistävän ja syrjäytymistä ehkäisevän tehtävän, sitovina tavoitteina olevien pitkien aukioloaikojen sekä asetuksen määrittelemän henkilöstörakenteen vuoksi henkilöstön määrää ei voida säästösyistä vähentää.

Taloussuunnittelukaudella ovat osaamisen kehittämisen painopisteinä johtaminen muuttuvassa toimintaympäristössä sekä kansalaisuuden tukemisessa tarvittava osaaminen. Kansalaisten sähköisessä asioinnissa tarvitsema asiantuntijatuki sekä kirjaston e-aineistojen käyttö edellyttävät monipuolista mediataito-osaamista henkilökunnalta.

Pysyvien vakanssien perustaminen Valtakunnalliset verkkopalvelut -yksikköön

Helsingin kaupunginkirjasto on toiminut vuodesta 1981 Kirjastolain (4.12.1998/904) tarkoittamana Yleisten kirjastojen keskuskirjastona. Kirjastoasetuksen (6.6.2013/406) 1 § mukaan "Yleisten kirjastojen keskuskirjaston tehtävänä on:

Kirjastolain toisessa pykälässä todetaan lisäksi, että ”kirjastotoiminnassa tavoitteena on edistää myös virtuaalisten ja vuorovaikutteisten verkkopalvelujen ja niiden sivistyksellisten sisältöjen kehittymistä.”

1.1.2017 voimaan tulevassa uudessa kirjastolaissa keskuskirjaston tehtävämäärittely muuttuu yleisemmäksi, mutta tehtävä ei poistu. 

Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) tilaa ja rahoittaa keskuskirjastotehtävät ja siihen kuuluvan palvelutuotannon vuosittaisilla avustuksilla (http://okm.fi/OPM/Kirjastot/avustukset/?lang=fi)

Keskuskirjastotehtäviä hoidetaan noin 23 henkilötyövuoden työpanoksella, joista 21 htv tuottaa Helsingin kaupunginkirjasto:

Valtakunnalliset verkkopalvelut (Kirjastot.fi-palvelukokonaisuus): 13 (+ 2,3 htv ostettuna Turun kaupunginkirjastosta)

Valtakunnalliset verkkopalvelut -yksikkö tuottaa Kirjastot.fi-palvelukokonaisuutta sekä edistää kirjastoalan kansallista viestintää ja kansallisen kirjastoverkon toimivuutta. Yksikkö siinä vaiheessa neljine vakansseineen perustettiin kaupunginkirjastoon vuonna 1998. Määräaikaisia työsopimuksia on solmittu vuodesta 2008 lähtien.

Lisäksi koodaustyötä ja sisältöjä hankitaan freelancereilta ja yrityksiltä.

Keskuskirjastotoiminta on pysyvää toimintaa. Operatiivista keskuskirjastotoimintaa ja palvelutuotantoa ei voida tehdä OKM:ssa, eikä sijoittaa mihinkään valtion keskusvirastoon.  Ministeriö joutuu joka tapauksessa hankkimaan työn ulkopuolelta. Uusitussa tehtävänannossa painotetaan keskuskirjaston roolia yleisten kirjastojen verkkopalvelujen koordinoijana. Meneillään olevan Kirjastolain uudistamisen taustamuistioon kirjataan tarkemmin valtakunnallisten verkkopalveluiden tuottamiset strategiset tavoitteet.

Kirjastokentän odotukset keskuskirjastotoimintaa kohtaan ovat kasvaneet jatkuvasti.

Henkilöstöhallinnon ja -johtamisen kannalta työsopimusten määräaikaisuus ja jatkuva uusiminen on haaste ja tuottaa moninkertaista lisätyötä.  Työsopimukset on sidottu OKM:n vuosittaisiin avustuspäätöksiin, vaikka ne ovat käytännössä pysyviä. Työntekijöillä on vuosia jatkunut epävarmuus työsuhteen jatkumisesta. Tilanteen lainmukaisuus voidaan hyvin perustein kyseenalaistaa. Keskuskirjastoimintaa vaikeuttavaa ylimääräistä byrokratiaa ei voida perustellusti lisätä OKM:ltä laskutettaviin keskuskirjastotoiminnan hallinnollisiin kuluihin.

Keskuskirjastotehtävän menestyksekkään hoitamisen ja johtamisen kannalta tulee vakinaistaa kaikki Valtakunnalliset verkkopalvelut -yksikön työntekijöiden työsuhteet.

Kaupunginkanslian henkilöstöosaston ja kaupunginkirjaston johdon välisessä neuvottelussa 12.3.2015 todettiin, että on perusteltua myöntää Valtakunnalliset verkkopalvelut –yksikölle kymmenen uutta vakanssia ulkopuolisella rahoituksella tapahtuvien tehtävien hoitamiseen.

Viraston tilankäyttösuunnitelma 2017–2026

Kirjasto on turvallinen julkinen tila, jolla on laajat aukioloajat.  Asukkaiden ja asukastoiminnan näkökulmasta kirjastot ovat usein kaupunginosan ainoa maksuton tila. Tämä ulottuvuus korostuu, kun kirjastoja käytetään yhä enemmän myös aukioloaikojen ulkopuolella.

Suunnittelukauden suurin tilahanke on Keskustakirjasto, jonka suunniteltu valmistumisaika on joulukuussa 2018. Tiloihin tulee myös ulkopuolisia vuokralaisia, kuten ravintola ja elokuvateatteri. Näistä saadaan jonkin verran tuloja, mutta se ei riitä kattamaan käyttötalouteen kohdistuvaa nousupainetta keskustakirjaston valmistuttua vuodesta 2019 alkaen.

Suunnittelukaudella Herttoniemen kirjasto siirtyy uusiin vuokratiloihin lähikauppakeskus Hertsin tiloihin Herttoniemen metroaseman läheisyyteen. Asiasta on niin lautakuntien kuin johtajiston päätös. Kaupunginkirjaston ja nuorisoasiainkeskuksen nykykäytössä olevan Kettutie 8:n kiinteistön tilalle on voimassa olevan asemakaavan mukaan tulossa palveluasuntoja.

Tilakeskus on luopunut Laajasalon nykyisen kirjastorakennuksen peruskorjauksesta liian kalliina. Kirjaston kannalta tila olisi ollut toimiva ja sijainniltaan erinomainen. Laajasalon kirjastolle kaavaillaan yhteistä vuokratilaa nuorisoasiainkeskuksen kanssa uudessa kauppakeskuksessa. Suunnittelun lähtökohtana on nykyistä huomattavasti pienempi, noin 500m2:n tila. Tilavuokra sen sijaan kasvaa. Nykyisen kirjaston tontille on suunniteltu asuntorakentamista.

Herttoniemen ja Laajasalon kirjastojen siirtyminen asuntorakentamisen alta uusiin tiloihin ajoittuu rakennuttajien suunnitelmien mukaan samoihin aikoihin, vuoteen 2018. Siirtyminen ei ole mahdollista jos sitä ei ole huomioitu kirjaston investointirahoissa.

Mellunmäen kirjasto on edelleen suunnitelmassa, noin 400m2 suuruisena, yhteiskäytössä asukastoiminnan tai jonkun muun kumppanin kanssa.

Östersundomissa on tällä hetkellä pieni Sakarinmäen koulukeskuksen sisällä toimiva lastenkirjasto. Kun alueen asukasluku alkaa kasvaa merkittävästi, on kirjastolle varattava noin 1 000m2 toimitila. Luonteeltaan se olisi kumppanuustila muiden toimijoiden kanssa.

Talousarvion vaikutus strategiaohjelman talousmittareiden edistämiseen

Helsingin kaupunginkirjaston yksikkökustannuksia lisäävät toiminta lakisääteisenä Yleisten kirjastojen keskuskirjastona sekä kaupungin kaksikielisyys. Keskuskirjastotehtävistä saatavaa korvausta ei ole huomioitu yksikkökustannuksia laskettaessa.

Kaupunginkirjasto käynnisti vuonna 2015 monitasoisen hankkeen työprosessien tehostamiseksi, erityisenä kohteena työvoimavaltaisen logistiikan uudelleenjärjestely. Myös tiivistyvä valtakunnallinen kirjastoyhteistyö tuo lisää tuottavuutta.

Kirjasto hakee uusia palvelumuotoja ja tapoja vastata kysynnän muutoksiin. Uusien aineistoformaattien käyttöönotto ja opastaminen toteutetaan tehostamalla työajan käyttöä nykyresurssein. Tilankäyttö tehostuu uusilla toimintamalleilla, kun tiloja annetaan asiakkaiden ja muiden toimijoiden käyttöön aukioloaikojen ulkopuolella. Valtakunnallisten vertailujen perusteella kirjastojen tilat ovat Helsingissä erittäin tehokkaassa ja monipuolisessa käytössä. Kirjastoissa on vuonna 2017 keskimäärin 177 kävijää/m2.

Tietotekniikan hyödyntäminen ja sähköinen asiointi

Tietotekniikkaohjelman toteuttaminen

Kaupunginkirjasto noudattaa tietoteknisiä järjestelmiä kehittäessään tietotekniikkaohjelman 2015–2017 tavoitteita ja linjauksia. Kirjasto noudattaa myös tietotekniikkaohjelman mukaista jakoa kaupungin yhteisiin järjestelmiin sekä oman alansa erityisjärjestelmiin. Kirjasto osallistuu kaupungin yhteisten järjestelmien sekä kaupungin tietoteknisen kokonaisarkkitehtuurin kehittämiseen.

Kirjasto määrittelee vuonna 2016 kirjaston uuden tietoteknisen tavoitearkkitehtuurin, jonka pohjalta kirjaston tietojärjestelmäkokonaisuutta tullaan jatkossa kehittämään. Työssä kiinnitetään erityistä huomiota palveluprosessien ja tietojärjestelmien yhteentoimivuuteen yli hallintokuntarajojen. Työ tehdään yhteistyössä kaupunginkanslian kanssa ja siinä huomioidaan alan valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuuri. Tältä osin kaupunginkirjasto noudattaa ja edistää Yleisten kirjastojen keskuskirjastona Koulutus, tiede ja kulttuuri -kohdealueen kokonaisarkkitehtuuria sekä Kansallista palveluarkkitehtuuria opetus- ja kulttuuriministeriön ohjauksessa. Käytännössä kirjastosektorin kansallinen kokonaisarkkitehtuuri toteutuu Kansallisen digitaalisen kirjaston kokonaisarkkitehtuurin ja sen alaisen kirjastosektorin kokonaisarkkitehtuurin kautta.

Kaupunginkirjasto hyödyntää toimintaprosessejaan ja niitä tukevia tietojärjestelmiä kehittäessään erilaisia ketteriä kokeiluja yhdessä kaupunkilaisten, kehittäjäyhteisöjen, Forum Viriumin ja kaupunginkanslian kanssa. Yhteiskehittämisellä pyritään parantamaan asiointipalveluiden käytettävyyttä huomioimalla asiakastarpeet ja – näkökulma kehitystyön alusta saakka. Erityishuomiota kiinnitetään digitalisaation ja automaatioasteen suomiin tehostamismahdollisuuksiin. Kirjaston tietojärjestelmäkehitys tulee perustumaan pääosin avoimeen lähdekoodiin sekä avoimiin rajapintoihin.

Kaupunginkirjasto kehittää ict-ostokäyttäytymistään kaupungin hankinta- ja hankeohjeisiin sisällytettävien ohjeistusten mukaisesti. Tavoitteena ovat toimittajariippuvuuden vähentäminen ja joustavammat ratkaisut.

Oman alansa osalta kaupunginkirjasto osallistuu keskuskirjastotehtävänsä mukaisesti valtakunnallisten tai kuntarajat ylittävien kirjastoalan tietojärjestelmien kehittämiseen mm. Kansalliskirjaston, maan muiden kirjastojen sekä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Keskuskirjastona kaupunginkirjasto vastaa OKM:n tilaaman ja rahoittaman Kirjastot.fi-verkkopalvelukokonaisuuden tuottamisesta. Keskuskirjasto kehittää kirjastoalan kansallisia digitaalisia palveluita ja infrastruktuuria yhteistyössä Kansalliskirjaston ja muun kirjasto-, arkisto- ja muistisektorin (KDK) kanssa.

Kuntalaisten kannalta erittäin merkittävä osa verkkopalveluista tuotetaan yhdessä muiden HelMet-kaupunkien eli Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kanssa. Myös tätä yhteistyötä tarkastellaan osana kokonaisarkkitehtuurihankkeita.

Sähköisen asioinnin kehittämishankkeet

Kaupunginkirjaston tarjoamia sähköisiä asiointimahdollisuuksia kehitetään asiakassuhteen hoitoon tai palvelutuotantoon kohdennettujen hankkeiden avulla.

Vuonna 2017 kaupunginkirjasto jatkaa toiminnan tehostamista ydinprosessejaan kehittämällä ja digitalisoimalla. Erityistä huomiota tullaan kiinnittämään saumattoman asiointikokemuksen ja eri järjestelmien yhteentoimivuuden mahdollistamiseen.

Tilojen käyttöä tehostetaan lisäämällä erilaisten varattavien kirjastotilojen itsepalvelukäyttöä ja avaamalla kirjastotiloja kaupunkilaisten käyttöön myös aukioloaikojen ulkopuolella. Tätä varten aloitettiin vuonna 2015 verkossa toimivan sähköisen tila- ja resurssivarausjärjestelmän kehittäminen. Järjestelmä mahdollistaa kirjaston ja myös muiden hallintokuntien tilojen ja resurssien omatoimisen varaamisen verkosta ja kulun niihin esimerkiksi kirjasto- tai HSL-kortilla. Järjestelmää testataan vuosina 2015 ja 2016 pilottiprojekteissa, jotka toteutetaan yhdessä kaupunginkanslian, nuorisoasiainkeskuksen ja varhaiskasvatusviraston kanssa. Kehittämistä jatketaan vuonna 2017, jolloin keskitytään taustaprosessien digitalisointiin sekä saumattoman asiakaskokemuksen luomiseen yli hallintokuntarajojen. Kehitystyössä huomioidaan myös tulevan keskustakirjaston tarpeet.

Uusien asiakastarpeiden vuoksi nykyisen kirjastojärjestelmän asiakkuuden- ja käyttäjähallinnan ominaisuudet eivät enää riitä. Korvaavan järjestelmän tulee kyetä hallitsemaan eritasoisia asiakkuuksia ja käyttöoikeuksia esimerkiksi tilojen varauksessa ja erilaisten sähköisten aineistojen käytössä. Joustavampi käyttäjähallinnan ratkaisu on avainasemassa rakennettaessa saumattomia asiointikokemuksia eri palveluiden välille. Järjestelmä on syytä toteuttaa rinnan tilavarausjärjestelmän kanssa vuonna 2017.

Myös kirjaston asiakastietokoneiden laite- ja ohjelmistoympäristö vaatii uudistamista, koska nykyinen järjestelmä ei riitä asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin. Uudistus olisi syytä aloittaa vuonna 2017, jotta järjestelmä saadaan ajoissa käyttöön koko kirjastoverkossa ja uudessa keskustakirjastossa.

Kirjaston infonäyttöjärjestelmän sisältöjen ja tekniikan kehittämistä ja laajentamista jatketaan yhdessä järjestelmässä mukana olevien muiden hallintokuntien kanssa. Kirjasto vastaa järjestelmän teknisestä kehittämisestä ja ylläpidosta.

Keskustakirjasto asettaa myös uusia tarpeita digitaalisille info- ja opastusjärjestelmille. Niiden hankinta ajoittuu vuodelle 2018. Myös keskustakirjaston automaatti-, laite-, laitteisto- ja lisenssihankinnat sijoittuvat vuoteen 2018.

Tavoitteet ja mittarit

Talousarvion seurannassa tarkasteltavat tavoitteet:

Sitovat toiminnalliset tavoitteet

Kaupunginkirjaston talousarvion toteutumisen seurantaa varten on vuoden 2007 alusta lähtien ollut käytössä kaksi sitovaa toiminnallista tavoitetta, jotka kumpikin liittyvät asiakaspalveluun. Toinen näistä sitovista tavoitteista on edelleen vuosittaisten aukiolotuntien määrä ja toinen vuosittaisten käyntien yhteismäärä, joka koostuu kirjastokäynneistä ja verkkokäynneistä.

Aukiolotunneiksi talousarviovuodelle 2017 esitetään 106 500 tuntia sekä myös vuosille 2018 ja 2019.

Käyntien määräksi esitetään talousarviovuodelle 14,4 miljoonaa, josta kirjastokäyntien osuus olisi 6,2 miljoonaa ja verkkokäyntien osuus 8,2 miljoonaa. Yhteiskäyttömääräksi esitetään vuodelle 2018 14,5 miljoonaa ja 16,3 miljoonaa vuodelle 2019. Käyntimäärissä on huomioitu keskustakirjaston avautuminen loppuvuonna 2018.

Kirjasto on selvittämässä, miten laajeneva kahdenlainen aukiolo vaikuttaa sitovaan tavoitteeseen: jatkossa tulee olemaan palveluaukiolon lisäksi itsepalvelulle perustuvaa omatoimiaukioloa. Selvitystyö edellyttää riittävän käyttökokemuksen kertymistä ja toiminnan vakiintumista. Kokemusta kertyy hitaasti, koska suunnittelukauden investointibudjetti ei anna merkittäviä mahdollisuuksia ottaa uusia kirjastoja omatoimiaukiolon piiriin.

Muut toiminnalliset tavoitteet

Kaupunginkirjasto esittää uudeksi seurattavaksi tavoitteeksi toimitettuja varauksia. Tavoite kuvaa asiakkaiden kirjastoaineistoon kohdistamien varausten vuosittaista kokonaistoimitusmäärää Helsingin kirjastoverkossa.

Tavoitteella mitataan varatun kirjastoaineiston käsittelyn ja logististen prosessien laajuutta sekä vaikutusta kirjastoverkossa että yksittäisissä toimipisteissä.

Talousarvion toteutumista seurataan myös lainojen määrällä. Niitä lasketaan talousarviovuonna kertyvän 9,3 miljoonaa. Suunnittelukaudella vuonna 2018 arvioidaan olevan 9,3 miljoonaa lainaa ja vuonna 2019 9,4 miljoonaa lainaa.

Energiatehokkuutta ja ympäristöä koskevat tavoitteet

Kaupunginkirjaston energiansäästösuunnitelmassa on asetettu energiansäästötavoitteet toiminnalle. Kaupunginkirjaston toimitiloista valtaosa on suoraan vuokrattu Tilakeskukselta ylläpitovuokralla. Vuokraan sisältyy lämpö, vesi ja joidenkin tilojen osalta myös sähkö. Säästötavoitteiden todentaminen on kuitenkin haasteellista, koska usea kirjasto sijaitsee kaupungin muun toimipisteen yhteydessä. Asetetut energiatehokkuus- ja säästötavoitteet syntyvät vain eri toimijoiden yhteistyön seurauksena. Lisäksi aukioloaikojen laajeneminen ja itsepalvelukäytön lisääntyminen lisäävät kirjastotilojen energiankulutusta.

Kaupunginkirjastolle on myönnetty Ekokompassi-merkki osoitukseksi pitkäjänteisestä ympäristötyöstä. Kirjaston ympäristöpolitiikan peruspilarit ovat kirjastoaineiston tehokas kierrättäminen, ympäristötietoisuuden lisääminen sekä kirjaston ympäristökuormituksen vähentäminen

Määrä- ja taloustavoitteet

Vuonna 2016 kirjastoverkon muodostaa 37 kirjastoja, 9 laitoskirjastoa ja kaksi kirjastoautoa. Kirjastoverkko säilyy saman laajuisena vuonna 2017. Lisäksi kirjastolla on kotikirjasto.

Talousarvioehdotuksen mukaiset menot asukasta kohden ovat 58,21 euroa. Vuoden 2016 talousarviossa asukaskohtainen meno on 58,54 euroa.  Asukaskohtaiset menot suunnittelukaudelle ovat 61,15 euroa vuonna 2018 ja 68,78 euroa vuonna 2019.

Tulot asukasta kohden vuonna 2017 ovat 4,73 euroa (4,28 euroa vuonna 2016). Asukaskohtainen tulotavoite on 4,05 euroa/asukas vuonna 2018 ja 4,73 euroa vuonna 2019.

Tuottavuuden toteutuminen 2015–2019

Kaupunginkirjaston tuottavuus lasketaan yhtenä kokonaisuutena erittelemättä eri palveluita. Tuottavuus paranee hieman vuonna 2017 perusvuoteen 2014 verrattuna.

Ulkopuolisen rahoituksen aiheuttamalla menokasvulla on jonkin verran vaikutusta tuottavuuteen vertailuvuoden ja taloussuunnitelman välisessä tarkastelujaksossa. Taloussuunnitelmavuosien osalta keskustakirjastoon kohdistuvat menot laskevat tuottavuutta vuosina 2018 ja 2019.

Tilankäytön tehokkuuden toteutuminen 2015–2019

Tilojen käyttöä tehostetaan eri toiminta- ja palvelumuotoja kehittämällä sekä suunnittelemalla remontoitavien kohteiden tilaratkaisut nykyistä monikäyttöisemmiksi ja joustavammiksi. Tilojen käytön tehostamiseen pyritään jatkamalla laajennetun aukiolon kokeilua, jossa asiakkaat voivat käyttää kirjastotiloja ja lainata aineistoa normaalien aukioloaikojen ulkopuolella. Lisäksi käytössä on toimintamalli, jossa eri kaupunginosa-alueiden yhdistykset ja muut toimijat voivat sopimuksen perusteella käyttää kirjastotiloja aukioloaikojen ulkopuolella.

Tilojen käyttöä tehostetaan myös virastojen välisillä kaupunkistrategiaa toteuttavilla yhteistyömuodoilla ja tilaratkaisuilla. Vuonna 2018 valmistuvan keskustakirjaston tilaratkaisut palvelevat useita toimijoita.

Talousarvioehdotus

Talousarvioehdotus vuodelle 2017 ja taloussuunnitelmaehdotus investointiehdotuksineen ovat esityslistan tämän asian liitteenä

Kaupunginkirjaston asukaskohtaisten käyttömenojen kehitys on viime vuosina ollut laskevaa. Asukaskohtaiset menot vähenivät vuodesta 2012 vuoteen 2015 3 euroa/asukas (-4,7 % ). Samassa ajassa kaupungin asukasmäärä on noussut 25 634 asukkaalla (+4,1 %).

Käyttömenojen kehitys/asukas 2012 - 2016

Verrattaessa kaupunginkirjaston menojen kehitystä kustannustason muutoksia kuvaaviin yleisiin indekseihin, havaitaan menojen ja käytettävissä olevien määrärahojen reaalinen laskutrendi.

Muun muassa julkisten menojen hintaindeksi (kuntatalous-kulttuuritoimi) on noussut vastaavana ajanjaksona (v. 2012–2015) + 2,0 % ja kuluttajahintaindeksi 2,3 %.

Kaupunginkirjaston käyttötalousarvio vuodelle 2017 esitetään talousraamin mukaisesti 36 944 000 euroa.

Käyttötulot

Kaupunginkirjaston tulot on esitetty 3 000 000 euron suuruisena.

Tulot sisältävät asiakkailta perittävät myynti- ja maksutulot, kuten, myöhästymis- ja aineiston korvausmaksut. Myöhästymismaksuja ja käyttökorvauksia on arvioitu kertyvän miljoona euroa. Kopioiden ja tulosteiden myynnistä arvioidaan kertyvän tuloja noin 260 000 euroa. Tulot perustuvat kulttuuri- ja kirjastolautakunnan 9.12.2014 hyväksymiin maksuihin.

Tulot sisältävät 610 000 euroa Kirjastot.fi – hankkeeseen, 160 000 euroa monikielisen kirjaston ylläpitämiseen sekä 225 000 keskuskirjastotehtävien hoitamiseen.

Käyttömenot

Palkat ja palkkiot (17 004 000 euroa) on laskettu voimassa olevien palkkojen mukaisesti. Ne sisältävät palkat lomarahoineen sekä määrärahat tilapäisen ja määräaikaisen työvoiman palkkamenoihin, erilliskorvauksiin sekä muihin palkkoihin ja palkkioihin. Henkilökunnan palkoista on vähennetty oikaisueränä saatavat henkilöstökorvaukset.

Henkilösivukulut (5 562 000 euroa) on laskettu ohjeiden mukaisilla prosenteilla (32,71 %).

Talousarvion laatimisohjeiden mukaan hallintokuntien tulee noudattaa voimassa olevia virka- ja työehtosopimuksia kokonaisraaminsa puitteissa. Raamin niukkuus vaikuttaa erityisesti kaupunginkirjaston henkilöstömenoihin. Kirjastotoimi on henkilöstövaltaista ja kirjastoverkon laajuudesta ja monimuotoisuudesta johtuen henkilöstömenot muodostavat yli puolet kirjaston käyttömenoista (61 %). Erityisesti keskustakirjaston suunnitteluun tulisi voida varata riittävät resurssit.

Palvelujen ostoihin on esitetty yhteensä 3 860 000 euroa. Esitys sisältää määrärahat tietotekniikkamenoihin, tilapäisen työvoiman hankintaan, siivouspalveluihin sekä muiden palvelujen ostoihin.

Aineet, tarvikkeet ja tavarat-kohtaan on esitetty 3 817 000 euron määrärahaa. Aineistohankintojen osuus tästä on 3 332 000 euroa. Vuonna 2015 aineistohankintoihin käytettiin 3 100 000 euroa. Haastavasta taloudellisesta tilanteesta ja väkiluvun ennustetusta kasvusta huolimatta kaupunginkirjasto esittää asukaskohtaiseksi aineistomäärärahaksi 5,25 euroa. Aineet, tarvikkeet ja tavarat-kohta sisältää myös kaluston pienhankintoja, toimistotarvikkeet sekä sähköenergian niiden toimitilojen osalta, joissa sähkö ei sisälly vuokrasopimukseen.

Toimitilojen vuokriin esitetään 6 665 000 euron määrärahat. Tilakeskukselle vuokran yhteydessä maksettavat palvelukustannukset sisältyvät palvelujen ostoihin. Tilavuokrien osuus kaikista käyttömenoista on 18 %. Määräraha sisältää myös koneiden ja kaluston vuokrat sekä siviilipalvelusmiesten asuntojen vuokrakulut.

Muut menot-kohtaan sisältyy muun muassa kirjaston jäsenmaksut IFLA:lle (International Federation of Library Associations and Institutions) sekä RFIDLab Finland ry:lle.

Kirjastoverkon tilannetta ja laajuutta on käsitelty kulttuuri- ja kirjastolautakunnassa (22.3.2016) kirjaston kiinteistölautakunnalle antamassa lausunnossa talonrakennushankkeiden rakentamisohjelmaksi vuosiksi 2017 – 2026.

Taloussuunnitelma 2018–2019

Taloussuunnitelmakaudella tuloarvio vuodelle 2018 on 2 598 000 euroa. Vuoden 2019 tuloiksi arvioidaan 3 063 000 euroa. Tulot sisältävät keskustakirjaston vuokrattavista tiloista saatavat vuokratuottoarviot.

Vuoden 2018 käyttömenot ovat 39 312 000 euroa ja 44 557 000 euroa vuonna 2019. Menokasvu aiheutuu keskustakirjastosta aiheutuvista kuluista.

Palvelujen ostoihin sekä aineet, tarvikkeet ja tavarat-menokohtiin esitetyllä menotasolla voidaan turvata kirjaston peruspalvelutaso ja aineiston kattavuus sekä huomioida keskustakirjaston vaatimat välttämättömät menot.

Vuokramenoissa on huomioitu keskustakirjaston vuokrakustannukset vuoden 2019 ja loppuvuoden 2018 osalta sekä Mellunmäen kirjastotilan vuokrakuluarvio.

Irtain omaisuus 2017–2026

Talousarvion laatimisohjeiden mukaan irtaimen omaisuuden budjetoinnin lähtökohtana on hallintokuntakohtainen raami. Kirjastotoimelle on raamissa varattu 961 000 euroa.

Irtaimen omaisuuden hankintoihin esitetään tietotekniikkahankintoihin 707 000 euron määrärahaa. Kalusteisiin on mahdollista varata 254 000 euroa.

Taloussuunnitelmavuosille 2018–2021 etsitetään irtaimen omaisuuden määrärahoja seuraavasti:

Talousarvio- ja taloussuunnitelmavuosien merkittävin menoerä 6 500 000 euroa kohdistuu keskustakirjastohankkeelle.

Kirjasto varautuu vuonna 2019 korvaamaan vuonna 2003 käyttöönotetun kirjastoauton uudella kirjastoautolla.

Tietotekniikkainvestoinnit sisältävät kirjastotoiminnan sujuvuuden ja ylläpidon turvaavia välttämättömiä hankintoja.

Taloussuunnitelmakaudelle on esitetty määrärahoja kirjastotilojen kuluneisuuden torjumiseen ja ergonomian parantamiseen. Lisäksi kirjaston palvelualueuudistukset ja tilakonseptin toteuttamiseen on esitetty varatavaksi määrärahoja.

Esittelijä

kirjastotoimen apulaisjohtaja

Anna-Maria Soininvaara

Lisätiedot

Ari Tirri, talouspäällikkö, puhelin: 310 85510

ari.tirri(a)hel.fi

Liitteet

Muutoksenhaku

Tiedoksi

Talous- ja suunnitteluosasto