1

Kulttuurikeskuksen talousarvioehdotus 2017 ja taloussuunnitelmaehdotus vuosille 2017–2019

HEL 2016-001403 T 02 02 00

Päätösehdotus

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta päättää hyväksyä Helsingin kulttuurikeskuksen vuoden 2017 talousarvioehdotuksen ja taloussuunnitelmaehdotuksen 2017–2019 liitteineen lähetettäväksi edelleen kaupunginhallituksen käsittelyyn. Talousarvioehdotus ja taloussuunnitelmaehdotus ja näihin sisältyvä henkilöstösuunnitelma on käsitelty kulttuurikeskuksen laajennetun johtoryhmän kokouksessa 3.5.2016.

Lisäksi kulttuuri- ja kirjastolautakunta päättää oikeuttaa kulttuurijohtajan tekemään tarvittaessa vähäisiä muutoksia kulttuurikeskuksessa perittäviin maksuihin.

Esittelijän perustelut

1. Viraston toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutosten vaikutukset 2016 talousarvioon

Kulttuurin toimintaympäristö muuttuu ja kulttuurista aktiviteettia on koko ajan enemmän. Syntyy uusia toimijoita, ja entiset kehittävät uusia toimintamuotoja. Tämä luo jatkuvaa painetta koko kulttuuritoimen rahoitukselle.

Kulttuurilla nähdään yhä useammin olevan merkitystä sekä kaupungin elinvoimaisuuden ja brändin että kaupunkilaisten hyvinvoinnin kannalta. Kulttuurin halutaan rakentavan yhä enenevässä määrin myös positiivista alueidentiteettiä ja toimivan hyvinvointi- ja terveyserojen tasaamisen välineenä. Tämäkin kehityssuunta luo tarpeita muuttaa nykyisiä toiminta- ja avustusrakenteita.

Kulttuuripalveluiden tuotannoissa henkilöstön ja tilojen osuudet ovat poikkeuksetta merkittävä osa kokonaiskustannuksista. Sekä henkilöstön että tilojen kustannukset kasvavat muualla sovittavien korotusten mukaan niin, ettei virasto kykene asiaan reagoimaan.

Vuoden 2017 talousarvio on laadittu näiden hitaasti kulttuurialaa puristavien voimien vaikutuksessa.

Arvio palvelujen kysynnän ja tuotantotapojen kehityksestä 2017–2019

Kulttuurikeskuksen toiminnan keskeinen ajatus on koko Helsingin ja kaikkien helsinkiläisten kulttuuripalveluiden turvaaminen. Kulttuurikeskus tukee laadukkaiden ja monimuotoisten taide- ja kulttuuripalvelujen saatavuutta eri puolella kaupunkia sijaitsevien omien toimipaikkojensa tarjonnan ja tuotantojen kautta sekä tukemalla avustuksilla taidelaitoksia, oppilaitoksia ja festivaaleja sekä muita alan toimijoita.

Kulttuuripalvelujen kysynnän ei arvioida vähentyvän suunnitelmakaudella, vaikka kilpailu ihmisten vapaa-ajasta tunnistetaan.

Kulttuurikeskuksen toimipaikoilla on omat erityistehtävänsä sekä sisältönsä puolesta (Annantalo, Caisa, Savoy-teatteri) että kaikille ikäryhmille kohdennettavana alueellisena palvelutarjontana (Stoa, Vuotalo, Kanneltalo, Malmitalo). Kaupungin tukemat kulttuuripalvelut ovat lähtökohtaisesti taloudellisesti ja alueellisesti kaikkien saavutettavissa.

Taiteen tuottamisessa on selkeä suuntaus kohti yhteistuotantoja ja monitoimijaisia tuotantomalleja.   Asukaslähtöinen, alueellinen kulttuuri- ja tapahtumatoiminta on koko ajan voimistunut. Sen tukemiseen pyritään luomaan rakenteita myös kaupunginkanslian asukasyhteistyön yksikön kanssa.

Kulttuurikeskus käynnistää vuonna 2017 avustusuudistuksen, jonka tarkoitus on tehostaa Helsingin valtuustostrategian toteutumista. Avustusten piirissä on n. 600 toimijaa, jotka yhdessä muodostavat merkittävän osan Helsingin kulttuurin kokonaistarjonnasta.

Kulttuurikeskuksen monikulttuurisuusstrategia on päivitetty ja se vaikuttaa tilatarpeeseen ja muuttaa toiminnan sisällöllisiä ja alueellisia painotuksia. Tarjonnassa tulee muutostekijänä ottaa huomioon kasvava väestö, maahanmuuttajien lisääntyvä osuus (2030 yli 20 %), väestön ikääntyminen sekä asuinalueiden lisääntyneet erot hyvinvoinnissa. Viimeksi mainittu näkyy tietyillä alueilla lasten ja nuorten keskiarvoa pienempänä osallistumisena harrastuksiin, taiteen perusopetukseen ja muuhun kulttuuritoimintaan.

Kulttuurikeskuksen yhteistyötä muiden hallintokuntien kanssa kehitetään edelleen. Väestön ikääntyessä vanhustyön merkitys kasvaa. Tässä työssä keskeinen yhteistyökumppani on sosiaali- ja terveysvirasto. Kulttuurinen nuorisotyö on keskeinen osa nuorisoasiankeskuksen toimintaa ja sillä on syvin asiantuntemus tämän kohderyhmän kanssa toimimisesta. Yhteistyöllä varhaiskasvatusviraston kanssa pyritään lisäämään sekä taiteen käyttöä kasvatuksen osana että lapsiryhmien vierailuja keskustan taidelaitoksissa. Kulttuuri kuuluu kaikille. Yhteistyö opetusviraston kanssa kulttuuripalvelujen tuottamisessa koululuokille on keskeinen väline sen tavoitteen toteuttamiseksi. Opetusvirasto kaupungin suurimpana tilojen haltijana on merkittävässä roolissa myös, kun ratkaistaan esim. taiteen perusopetuksen tilakysymyksiä.

Kulttuurin vaikuttavuus lasketaan usein elinkeinopoliittisin mittarein. Kaupunkimatkailun ja kaupungin kiinnostavuuden kehittäminen on osaltaan myös kulttuurikeskuksen vastuulla. Tässä työssä keskeinen asiantuntemus on kaupunginkanslian elinkeino-osastolla, mutta työtä tulee tehdä kootusti kaikkien kulttuurin hallintokuntien ja konsernitoimijoiden kanssa.

Kulttuurikeskuksen omia palveluja kehitetään ottaen huomioon palvelujen käyttäjien tarpeet. Palvelujen määrittelyyn ja mitoitukseen samoin kuin alueelliseen tarjontaan kiinnitetään edelleen huomiota.

Kilpailuttaminen

Kulttuurikeskus käyttää hankintakeskuksen kilpailuttamia puitesopimuksia aina kun se on mahdollista. Hankintalain mukaisen hankintarajan ylittävät hankinnat suunnitellaan ja toteutetaan keskitetysti. Hankintojen kilpailutuksessa käytetään hankintakeskuksen osaamista apuna. Vuonna 2012 yhteistyössä hankintakeskuksen kanssa on laadittu hankintasuunnitelma. Viraston hankintaohjeet on päivitetty ja hyväksytty johtoryhmässä vuonna 2015.

Riskien hallinta

Toiminnan riskianalyysit on toteutettu kulttuurikeskuksen kaikissa toimipaikoissa. Virastotasoinen riskianalyysi laaditaan vuoden 2016 aikana.

2. Kaupungin strategiaohjelma viraston toiminnassa

Strategiaohjelman toteutuminen viraston toiminnassa

Kaupungin visiossa korostetaan asukkaiden yhteisöllisyyttä ja pääkaupunkia, jossa palvelut toimivat ja päätöksenteko on avointa ja jossa tiede, taide ja luovuus kukoistavat. Kulttuurikeskuksen toimiala on kaupungin vision ytimessä. Kulttuurikeskus toteuttaa toiminnassaan kaupungin strategiaa siitä johdettujen kymmenen painoalueen avulla. Virasto toimii kaupungin arvojen ja eettisten periaatteiden mukaisesti. Kulttuuri tuottaa yksilön ja yhteiskunnan tasolla hyvinvointia, kansalaisuutta ja elinvoimaa.

Kulttuurikeskuksen strategiasta johdetut painopisteet ovat:

1. Alueellisia kulttuurikeskuksia avataan lähiympäristöön niin, että ne tarjoavat ryhmille ja alueellisille nykyistä enemmän mahdollisuuksia paikallisten aloitteiden ja tapahtumien toteuttamiseen. Kulttuurikeskuksen tavoitteena on tarjota jatkossa sopimuksen mukaan veloituksetta käyttämättä jääviä tila-aikoja alle 25-vuotiaiden nuorten kulttuuriseen harrastustoimintaan, Tanssin taloa pohjustavaan tanssin harjoituskäyttöön sekä Helsingin mallin mukaisille projekteille. Lisäksi tavoitteena on yhteisen näkyvyyden, tietoisuuden ja tunnettuuden lisääminen kaupunkilaisten keskuudessa. Toimipaikkojen profiilien kirkastamista jatketaan.

2. Koululaisten pääsyä kulttuuripalveluihin helpotetaan. Keskeisiä välineitä ovat Annantalon sekä alueellisten kulttuurikeskusten antama taideopetus osana koulupäivää, kulttuurikeskuksen eri toimipaikkojen tuottamat vapaa-ajan lasten taide- ja harrastuskurssit suomeksi, ruotsiksi ja monikielisesti sekä koulujen kulttuurisuunnitelma, joka tarjoaa välineitä koulujen ja kaupungin kulttuuritarjonnan kohtaamiseen. Avustusjärjestelmän kautta tuettava taiteen perusopetusjärjestelmä täydentää palveluita.

3. Taide- ja kulttuuriopetuksessa korostetaan asiakasnäkökulmaa, laatua ja taidelähtöisyyttä. Palvelujen kokonaisuuksiin ja mitoitukseen kiinnitetään huomiota. Omaa toimintaa, sen laajuutta ja toteuttamistapaa tarkastellaan suhteessa muuhun taideopetuskenttään.

4. Kulttuuripalvelujen saatavuutta edistetään sekä kehittämällä sähköisiä palveluita että viemällä palveluita erilaisiin kaupunkitiloihin. Kulttuurikeskus jatkaa sähköisen tilavarausjärjestelmän kehittämistä, parantaa sähköistä avustusten hakujärjestelmää asiakaslähtöisesti ja hyödyntää tietotekniikkaa eri tavoin.  Kulttuuripalveluita viedään kaupunkitiloihin tukemalla taiteen ja kulttuurin kentän hankkeita tavanomaisten esityspaikkojen ulkopuolella ja tukemalla erilaisia taiteen kentän aloitteita.

5. Helsinkiläisten halu rakentaa asukas- ja kaupunginosaidentiteettiään yhteisöllisen kaupunkikulttuurisen aktiivisuuden kautta on positiivinen suuntaus, jota virasto tukee monin eri tavoin. Varsinkin asukastalotyön edellytysten varmistamisessa tarvitaan usean hallintokunnan yhteistyötä. Myös Helsingin malli tukee tätä tavoitetta.

6. Tanssitaiteen näkyvyyttä ja toimintaedellytyksiä parannetaan yhteistyössä alan toimijoiden kanssa Tanssin talo -hanketta edistämällä. Kustannuksiin ei ole varauduttu talousarviossa.

7. Kulttuurin avustusjärjestelmää uudistetaan muuttuvan kentän tarpeisiin. Virasto keskittyy laadun, luovuuden ja uudistuvan kulttuuri- ja taidekentän tukemiseen. Avustamisessa tavoitellaan vaikuttavuutta ja yhteisvaikutuksia koko kulttuurikentän kanssa. Samalla kehitetään viraston asiantuntijaroolia, avustuskriteerien johdonmukaisuutta, hakuprosesseja ja avustusviestintää sekä avustustoiminnan ja viestinnän läpinäkyvyyttä. Taiteen näkymistä kaupunkiympäristössä vahvistetaan uudistettujen prosenttiperiaatteiden myötä. Kulttuurikeskus toimii rakennusaikaisten kulttuuriprojektien asiantuntijana.

8. Virasto kehittää osaltaan kaupungin tapahtumamyönteisyyttä yhteistyöllä Helsingin Markkinointi Oy:n (entisen tapahtumayksikön) kanssa. Näin varmistetaan, että toimipaikkojen osaaminen sekä tapahtumien tekijöinä että muiden tekijöiden tukijoina on ajan tasalla. Viraston toimipaikkojen merkitys varsinkin alueellisten kaupunkitapahtumien edistäjinä on kasvanut.

9. Kaupungin kulttuuripoliittinen kokonaisnäkemys on osin hajallaan. Kulttuurikeskuksella on oman palvelutuotannon sekä avustustoiminnan ja molempiin liittyvien verkostojen vuoksi erityinen rooli toimia kokonaisuuden asiantuntijana.

10. Kulttuurikeskuksen ja erityisesti Caisan roolia ja tehtäväkenttää nyky-Helsingissä päivitetään ja Helsinkiä kansainvälisenä kulttuurikaupunkina vahvistetaan. Vuodenvaihteessa 2017–2018 on edessä muutto uusiin tiloihin.

Viraston henkilöstösuunnitelma 2017–2019

Työntekijöiden saatavuus on viraston toimialalla erittäin hyvä. Kulttuuri on alana vetovoimainen ja alan koulutustarjonta on runsasta ja työllistyminen haasteellista. Kulttuurikeskuksessa on 104 vakanssia, jotka kaikki ovat täytettyinä. Vakituinen henkilöstö vastaa viraston perustehtävän suorittamisesta talousarvioraamin sisällä. Mahdolliset uusien toimintamuotojen pilotoinnit ja nykyisten laajennukset tai jatkamiset tehdään joko ulkopuolisella projektirahoituksella ja -henkilöstöllä tai nykyisiä tehtäviä vähentämällä.

Kulttuurikeskuksen henkilöstöstä yksi saavuttaa budjettivuonna 2017 eläkkeen alaikärajan (64 vuotta). Vuosina 2018–2019 eläkkeelle siirtymisen alaikärajan saavuttaa neljä henkilöä. Siirtymistä ei voida tarkkaan ennakoida, koska työntekijällä on oikeus jatkaa työntekoa 68-vuotiaaksi. Kaikki tehtävät täytetään, koska ne ovat oleellisia palvelutuotannon kannalta. Joidenkin tehtävien nimikkeitä saatetaan muuttaa.

Vapaaehtoistyön merkitys kulttuuripalveluiden mahdollistajana on kansallinen teema, jota virasto seuraa kaupungin vapaaehtoistyöstä laatimien ohjeiden mukaisesti.

Viraston tilankäyttösuunnitelma 2017–2026

Virastolla on toimintaa kymmenessä eri toimitilassa. Näistä yksi on toimistona ja yhdeksän palvelutuotannossa. Palveluita tarjoavat: Annantalo, Eläintarhan huvila, Harakan saari, Caisa, Kanneltalo, Malmitalo, Savoy-teatteri, Stoa ja Vuotalo. Kulttuurikeskus ei esitä suunnitelmakaudella oman palvelutuotannon tilojen lisäämistä. Helsingin uudisrakentamisen hankealueiden kulttuuritarjonta varmistetaan avustustoimintaa suuntaamalla. Kansainvälisen kulttuurikeskus Caisan vuokrasopimus umpeutuu keväällä 2018. Caisan nykyiset tilat eivät optimaalisesti sovellu toimintaan eivätkä ne ole kaupungin omistuksessa. Uutta ratkaisua suunnitellaan ensisijaisesti toiminnallisen tarpeiden kautta, mitkä vaikuttavat tilakysymykseen. Tiloja etsitään yhdessä tilakeskuksen kanssa. Keskusteluverkostossa on haettu yhteistyön malleja mm. tulevan keskustakirjaston kanssa.

Merkittävä osa viraston toimintaa on helsinkiläisen kulttuuri- ja taidekentän tukeminen. Monen toimijan suunnitelmissa on muutoksia tilakysymyksiin. Näillä ei ole suoraa vaikutusta viraston tilankäyttöön, mutta ne aiheuttavat paineita avustusbudjettiin. Suurimpia näistä suunnitelmista ovat Tanssin talo ja purettavan Nosturin aiheuttama Elmun tilakysymys.

Talousarvion vaikutus strategiaohjelman talousmittarien edistämiseen

Kulttuurin panostukset näkyvät yhteiskunnassa viiveellä, mutta pitkään. On vaikea osoittaa sellaisia vaikuttavuuteen liittyviä suoria tuottopanossuhteita, jotka näkyisivät talousmittareissa. Kulttuuriset panostukset aiheuttavat pitkäaikaisia kerrannaisvaikutuksia. Kulttuuri ja suvaitsevaisuus ovat merkittävässä roolissa luovan liiketoiminnan kehittymisessä. Luovien alojen yrittäjyys nähdään useissa selvityksissä ja kansainvälisissä vertailuissa yhtenä suurten kaupunkien tulevaisuuden merkittävistä turvaajista. Hyvinvoiva helsinkiläinen on viraston toiminnan kokonaisvaltainen tavoite. Erityiskohderyhminä ovat sekä maahanmuuttajat että ikäihmiset. Toiminnan arviointi kulttuurisessa nuorisotyössä aloitetaan.

Elinvoimaisen Helsingin tavoitteita edistetään tukemalla sekä keskustan kulttuurisia avaintoimintoja että kaupunkikulttuurista toimintaa koko Helsingin alueella. Suuri osa työstä tehdään avustusten tai kumppanuuksien kautta, jolloin myös yrityssektori saadaan osalliseksi palvelutuotannosta ja -kehittämisestä. Työnjaon rajapinta ja tavoitteet elinkeino-osaston kaupunkimarkkinoinnin, kilpailukyvyn kehittämisyksikön ja Helsingin matkailun kanssa kirkastetaan päällekkäisyyksien välttämiseksi.

Toimivaa Helsinkiä rakennetaan kulttuurin keinoin kohdennetulla, asukkaita osallistavalla, Helsingin malliksi nimetyllä aluetyöllä. Tavoitteena on pitkällä tähtäimellä saada kaupungin toimialat, helsinkiläiset taidelaitokset ja taiteen vapaa kenttä mukaan kehittämään kulttuuritoimintaa paitsi omissa ympäristöissään myös kaupungin eri alueilla. Avustamisessa otetaan huomioon kaupungin palvelukokonaisuuden kohdistumisen alueellinen näkökulma.

3. Tietotekniikan hyödyntäminen ja sähköinen asiointi

Tietotekniikkaohjelman toteuttaminen

Kulttuurikeskus noudattaa Helsingin kaupungin tietotekniikkaohjelmaa ja toimii kaupungin tietotekniikkayksikön ohjeiden mukaan. Kulttuurikeskus kehittää digitaalisia palvelujaan ja tarjoaa käyttäjille tarvittavaa tukea ja opastusta. Käytössä ovat kaikki taloushallintopalvelun tarjoamat järjestelmät ja kulttuurikeskus osallistuu hel.fi-portaalin kehittämiseen. Virasto toimii aktiivisesti tapahtumatietojen avoimen rajapinnan projektissa.

Sähköisen asioinnin kehittämishankkeet

Viraston omia ja kaupungin yhteisiä sähköisiä asiointipalveluja kehitetään edelleen. Avustusten sähköisen hakemisen kaupunkiyhteisen tietojärjestelmän kehittäminen on tärkeää, sillä nykyinen järjestelmä ei kaikilta osin toteuta sujuvan asioinnin periaatteita. Sosiaalisen median, sähköisen tiedottamisen ja verkkopalvelujen käyttöä edistetään. Virasto on ottanut käyttöön sähköisiä tilavarauspalveluja. Viraston oma toiminnanohjausjärjestelmä Elis tulee uusittavaksi tarkasteluvälin lopulla.

4. Talousarvion seurannassa tarkasteltavat tavoitteet

Sitovat toiminnalliset tavoitteet

Kulttuurikeskus uudistaa sitovat toiminalliset tavoitteensa vuodelle 2017. Tavoitteena on ollut tarkastuslautakunnan ohjeiden mukaisesti tavoitteiden voimakas yhteys strategiaohjelmaan sekä niiden ainakin osittainen vuosittainen vaihtuvuus.

Tavoite 1: Opetusviraston ja Helsingin kulttuurikeskuksen yhteisessä kulttuurikasvatustyössä luodaan pysyvä verkostorakenne, joka edistää taide- ja kulttuuripalveluiden käyttöä monipuolisina oppimisympäristöinä.

Mittari:

        opetusviraston ja taidetoimijoiden yhteiset foorumit kaksi kertaa vuodessa 2017

        opettajien ja taidetoimijoiden koulutukset, 2 kpl/vuodessa 2017

Tavoite liittyy kaupungin strategiaohjelman kohtaan Elinvoimainen Helsinki / Kulttuurista iloa ja vetovoimaa. (Opev ja kulke)

Tavoite 2: Kehitetään lasten, nuorten ja perheiden aktiivista toimintaa ja vahvistetaan matalan kynnyksen osallistumismahdollisuuksia siten, että jokaisella lapsella on mahdollisuus johonkin harrastukseen.  Lisätään kaupungin tilojen käyttöä lasten ja nuorten harrastustoimintojen toteutuspaikkoina.

Mittari:     

        suunnataan lasten ja nuorten matalan kynnyksen kulttuurisia harrastuspalveluita erityisesti TPO-selvityksen alhaisen osallistumisen alueille: alueille suunnataan vähintään 60 iltapäivä- ja/tai vapaa-ajan kurssia 2017

        Kohdennetaan taiteen perusopetuksen rahoitusta TPO-selvityksen alhaisen osallistumisen alueille

Tavoite liittyy kaupungin strategiaohjelman kohtiin Hyvinvoiva helsinkiläinen / Nuorille tilaa kuulua ja loistaa sekä Elinvoimainen Helsinki / Kulttuurista iloa ja vetovoimaa ja on LASU-yhteinen (opev, sote, NK, liikunta, kulke).

Tavoite 3: Uudistetaan kulttuurin avustusjärjestelmät muuttuvan kentän tarpeisiin.

Mittari:

        Annetaan vuonna 2017 kulttuuri- ja kirjastolautakunnalle ehdotus, johon pohjautuen taiteen ja kulttuurin toiminta-avustusten jakoperusteet muutetaan vuoden 2018 avustushauista lukien.

Tavoite liittyy kaupungin strategiaohjelman kohtaan Elinvoimainen Helsinki / Kulttuurista iloa ja vetovoimaa.

Tavoite 4: Savoy-teatteri ja siihen kuuluva Espan lava ovat nettobudjetoitu yksikkö. Yksikön sitova toiminnallinen tavoite on järjestettävien esitysten lukumäärä.

Mittari:

        Vuonna 2017 tilaisuuksia on yhteensä vähintään 320.

Muut toiminnalliset tavoitteet

Tavoite 5: Kuvataan tukipalveluiden pääprosessit.

Mittari:

        Vuoden 2016 aikana määritellyt tukipalveluiden (henkilöstö, talous, ICT, lipunmyynti) pääprosessit on kuvattu 2017.

Tavoite liittyy kaupungin strategiaohjelman kohtaan Tasapainoinen talous ja hyvä johtaminen /Tehokkaat, toimivat tukipalvelut.

Tavoite 6: Koululuokille suunnattava 5 x 2 –taideopetus kohdistetaan yhteen peruskoulun alaluokkaan.

Mittari:    

        5 000 oppilasta

Tavoite liittyy kaupungin strategiaohjelman kohtaan Elinvoimainen Helsinki / Kulttuurista iloa ja vetovoimaa

Tavoite 7: Varhaiskasvatusviraston ja Helsingin kulttuurikeskuksen yhteistyöhankkeessa ”Snadeille artsumpi Stadi” luodaan yhdessä lasten kanssa uusia kulttuuri- ja taidekasvatuksen toimintamalleja sovituissa päiväkodeissa ja leikkipuistoissa.

Mittari:

        Osahankkeet (vähintään 5 kpl 2017) on toteutettu ja arvioitu varhaiskasvatusviraston ja Helsingin kulttuurikeskuksen yhteistyönä. (Vaka ja kulke)

Tavoite liittyy kaupungin strategiaohjelman kohtaan Elinvoimainen Helsinki / Kulttuurista iloa ja vetovoimaa sekä Hyvinvoiva Helsinki / Lasten kokonaisvaltaista hyvinvointia tuetaan koko kaupungin kasvatuskumppanuudella.

Tavoite 8: Vahvistetaan maahanmuuttajien roolia taiteen ja kulttuurin kuluttajina ja tuottajina.

Mittari:

        Caisan uusi tilaratkaisu (2018) varmistuu 2017 (kyllä/ei)

        Sen toiminta suunnitellaan Caisa 2.0 mobiilin toimintamallin mukaisesti. (kyllä/ei)

Tavoite liittyy kaupungin strategiaohjelman kohtiin Elinvoimainen Helsinki / Kulttuurista iloa ja vetovoimaa, Hyvinvoiva helsinkiläinen / Maahanmuuttajat aktiivisina kansalaisina.

Tavoite 9: Vahvistetaan yhteisöllisyyttä ja osallisuutta lisäävän kaupunkikulttuurin mahdollisuuksia eri alueilla.

Mittari:

        Toteutetaan taide- ja taideoppilaitoksia/ kulttuuriyhteisöjä ja alueiden verkostoja tai kansalaisjärjestöjä osallistavia, yhteisöllisiä tapahtumia ja taidehankkeita 75 kpl kulken tiloissa ja niiden ulkopuolella 2017

Tavoite liittyy kaupungin strategiaohjelman kohtaan Toimiva Helsinki / Kaupunginosat kehittyvät eloisina ja houkuttelevina.

Määrä- ja taloustavoitteet on esitetty liitteessä 1 (sivut 3 ja 5).

Energiatehokkuutta ja ympäristöä koskevat tavoitteet

Kulttuurikeskus laatii vuosittain ympäristöraportin. Energian säästö on keskeinen tavoite kaikessa toiminnassa. Sähköisen viestinnän osuutta lisätään kehittämällä viraston sähköisiä viestintäpalveluita. Myös avustusten hakulomakkeet toimivat sähköisesti. Vuokralaisilta, kaupungin avustuksen saajilta sekä kaupunkitapahtumien järjestäjiltä edellytetään jätteiden lajittelua sekä kestävän kehityksen periaatteella tuotettujen astioiden käyttöä.

Energiansäästöneuvottelukunnan esityksen mukaisesti kulttuurikeskuksen energiansäästötavoite on 12 % vuoden 2010 kokonaisenergiakulutuksesta mukaan lukien aiempien vuosien säästötavoitteet. Kulttuurikeskus laatii energiansäästötavoitteita koskevan toimintasuunnitelman vuoden 2016 loppuun mennessä.

Merkittävin energiankulutuksen osa on tilojen energiatehokkuus. Ilmanvaihdon ja lämmityksen edustaessa kulutuksesta noin kahta kolmasosaa on näihin kulutuseriin voitava vaikuttaa yhdessä tilakeskuksen kanssa säätötekniikan ja käyttökoulutuksen ollessa keskeiset ratkaisuvälineet. On tärkeää luoda malleja, joissa aiheutettu kulutuksen lasku olisi myös tilan käyttäjälle taloudellisesti palkitsevaa. Omalla toiminnalla voidaan vaikuttaa vain sähkön arkikulutukseen. Tätä työtä on tehty ja tehdään edelleen mm. esitystekniikan hankintoja suunniteltaessa.

5. Talousarvioehdotus vuodelle 2017

Kulttuurikeskuksen ja avustusten käyttömenojen raamiksi vuodelle 2017 on vahvistettu 31 807 000 euroa, joka on sama kuin vuoden 2016 talousarvio. Tulojen osalta raamiksi on vahvistettu 1 256 000 euroa, mikä myös vastaa vuoden 2016 talousarviota.

Virasto esittää raamin menojen ja tulojen jakautuvan seuraavasti:

Käyttötalouden (41701) menoiksi esitetään 13 445 000 euroa ja Savoy-yksikön (41702) menoiksi 1 391 000 euroa. Käyttötalouden (41701) tuloiksi esitetään 748 000 euroa ja Savoy-yksikön (41702) tuloiksi 508 000 euroa.

Avustuspuolen menoiksi esitetään yhteisöjen tukemiseen (41703) 12 813 000 euroa ja teatterilain piiriin kuuluville teattereille (41704) esitetään menoiksi 4 158 000 euroa.

Kulttuurikeskus esittää edelleen, että avustusten talousarviotilit 41703 ja 41704 yhdistetään yhdeksi talousarviotiliksi.

Tulot ja ulkopuolinen rahoitus

Kulttuurikeskuksen maksut ja taksat on esitetty tämän asian liitteenä (liite 3). Tasoa on päivitetty kohdennetusti.

Kulttuurikeskuksen talousarvioon (talousarviokohta 4 17 01) esitetään ulkopuoliseen rahoitukseen merkittäväksi edellisten vuosien mukaisesti 80 000 euroa (OKM lastenkulttuurikeskuksen Annantalon toimintaan).

Investoinnit

Kulttuuritoimen irtaimen omaisuuden perushankinta (8 09 20) vuosille 2017–2021 on tämän asian liitteenä (liite 4). Kulttuurikeskuksen raamin mukainen investointimääräraha vuodelle 2017 on 309 000 euroa. Tietotekniikkahankintojen osuus on 54 000 euroa, toimipaikkojen kalustaminen ja viestintä 75 000 euroa sekä teatteriteknisten laitteiden hankinta 180 000 euroa. Vuodelta 2016 investointimäärärahasta tullaan esittämään vuodelle 2017 siirrettäväksi 211 000 euroa, joka on varaus kulttuurikeskus Caisan muuttoa varten.

Taloussuunnitelmavuosille 2017–2021 esitetään irtaimen omaisuuden hankintoihin määrärahoja seuraavasti:

2017: 309 000 euroa (+ siirtoesitys 211 000 euroa vuodelta 2016)
2018: 294 000 euroa
2019: 294 000 euroa
2020: 614 000 euroa
2021: 614 000 euroa

Esittelijä

kulttuurijohtaja

Stuba Nikula

Lisätiedot

Anna Mattila, yhteispalvelupäällikkö, puhelin: 310 29871

anna.mattila(a)hel.fi

Irene Mahlanen, taloushallintovastaava, puhelin: 310 79052

irene.mahlanen(a)hel.fi

Liitteet

Muutoksenhaku

Tiedoksi

Kaupunginkanslia