HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

ESITYSLISTA

1 - 2006

Kokousaika	9.1.2006 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali

Asia

Sivu

KAUPUNGINJOHTAJA

1

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

1

2

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

2

3

Kaupunginhallituksen kokousajat vuonna 2006

3

4

Kaupungin hallintoelinten kokousajat ja pöytäkirjat sekä päätösten saattaminen kaupunginhallituksen tietoon vuonna 2006

4

5

Muutokset tasavallan presidentin vaalien vaalilautakuntien ja -toimikuntien kokoonpanoihin sekä äänestysalueen 13A äänestyspaikan vaihdos

6

6

Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen päätös Helsingin Veden vesihuoltomaksuja koskevassa asiassa

7

7

Helsingin hallinto-oikeuden päätös Ice Sport Center Oy:n laina-asiassa

10

8

Kaksi Vaasan hallinto-oikeuden päätöstä valituksiin koskien TBT-pitoisten sedimenttien hyötykäyttöä Vuosaaren satamassa

11

9

Helsingin kaupungin, Radio- ja televisiotekniikan tutkimus Oy:n sekä Forum Virium Helsinki -hankkeessa mukana olevien yhteisöjen väliset sopimukset

13

10

Eräiden hankkeiden rahoittaminen innovaatiorahaston varoilla

16

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1

Toukolan tonttien 23124/20 - 24 ja puistoalueen asemakaavan muuttaminen (nro 11473)

31

2

Hakostarontien - Jäämäentien - Rikalantien pientaloalueen rakennuskiellon pidentäminen Mellunkylässä (nro 11504)

35

3

Helsingin Sataman poikkeamishakemus

37

4

Lausunto Uudenmaan ympäristökeskukselle Kiinteistö Oy Eerikinkatu 24:n poikkeamishakemuksesta

43

5

Rakennusvalvontataksan tarkistaminen

47

6

Sopimuksen tekeminen Senaatti-Kiinteistöjen kanssa Sörnäisten tonttia 10/291/5 koskevasta asemakaavan muutosehdotuksta (nro 11361)

50

7

Herttoniemen Pysäköinti Oy:n poikkeamishakemus

52

8

Lyy-Invest Oy:n poikkeamishakemus

58

9

Lausunto Uudenmaan ympäristökeskukselle Xxxxxx, Xxxxxx ja Xxxxx Xxxxxxxx poikkeamishakemuksesta

61

10

Roihupellon yritysalueen tonttien varaaminen Oy Alfred A. Palmberg Ab:lle sisustusalan kauppakeskuksen laajennushankkeen suunnittelua varten

69

11

Kolmen toimistotontin varaaminen Finnish Consulting Group Oy:n uutta toimitaloa varten Käpylästä

74

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

1

Eron myöntäminen Outi Alanko-Kahiluodolle työllistämistoimikunnasta

79

2

Terveyskeskuksen hammaslääkäreiden päivystysajan takuupalkkaa koskeva paikallinen sopimus

80

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

1

Ylijäämämassojen sijoituspaikkoja koskeva tilannekatsaus ja esitys toimenpiteistä

82

2

Lausunto raporttiluonnoksesta 'Kohti Etelä-Suomen aluerakenne 2030 visiota -liikenteen runkoverkon kärkihankkeet'

92

3

Vanhankaupunginlahden lintuvesi -Natura 2000 -alueen hoito- ja käyttösuunnitelman lähettäminen Uudenmaan ympäristökeskukselle vahvistettavaksi

96

4

Edustajan nimeäminen Kiinteistö Oy Espoon terminaalin hallitukseen

110

5

19.12.2005 pöydälle pantu asia Yleisten töiden lautakunnan esitys kadunhoitomaksuista

111

6

Lausunto Uudenmaan ympäristökeskukselle Lassila & Tikanoja Oy:n ympäristölupahakemuksesta

117

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

1

Määrärahan osoittaminen vanhuspalveluihin

126

2

Selvitys Helsingin sosiaaliasiamiehen toiminnasta vuonna 2004

129

3

Suoja-Pirtti ry:n hallituksen jäsenyydestä luopuminen

133

1

KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

KJ Kaupunginhallitus päättänee todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Rautavan (varalla Rihtniemi) ja Malisen (varalla Pajamäki) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

2

TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

KJ Kaupunginhallitus päättänee, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.

3

KAUPUNGINHALLITUKSEN KOKOUSAJAT VUONNA 2006

Khs 2005-2181

KJ Kaupunginhallitus päättänee, että se kokoontuu vuonna 2006 varsinaisiin kokouksiinsa kaupungintalossa maanantaisin kello 16.00 ja ylimääräisiin kokouksiin tarvittaessa.

Kevätkauden viimeinen kokous pidetään 26.6.2006 ja syyskauden ensimmäinen kokous 7.8.2006. Viikolla 16 kokous pidetään pääsiäisen takia poikkeuksellisesti tiistaina 18.4.2006 ja viikolla 18 vapun takia poikkeuksellisesti tiistaina 2.5.2006.

Samalla kaupunginhallitus päättänee

- että kaupunginhallituksen kokouksista kulloinkin laadittu pöytäkirja pidetään kokousta seuraavana kuudentena työpäivänä kaupunginkansliassa yleisesti nähtävänä

- että kaupunginjohtajan, apulaiskaupunginjohtajien, kansliapäällikön ja kaupunginkanslian osastojen sekä niiden yksiköiden päälliköiden päätösluettelot pidetään kaupunginkanslian kirjaamossa yleisesti nähtävinä perjantaisin, tai mikäli kanslia on silloin kiinni, sitä seuraavana työpäivänä

- että kaupunginhallituksen kokousajoista ja edellä mainituista nähtävänäoloista kuulutetaan sanomalehdissä ja julkisten kuulutusten ilmoitustaululla.

Pöytäkirjanote kaikille kaupungin lauta- ja johtokunnille, virastoille ja laitoksille sekä lisäksi hankintakeskukselle kehotuksin huolehtia kuulutusten julkaisemisesta.

Lisätiedot:
Mäkelä Susanna, hallintosihteeri, puhelin 169 2225

4

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN KOKOUSAJAT JA PÖYTÄKIRJAT SEKÄ PÄÄTÖSTEN SAATTAMINEN KAUPUNGINHALLITUKSEN TIETOON VUONNA 2006

Khs 2005-2678

KJ Kaupunginhallitus päättänee antaa lauta- ja johtokunnille sekä virastoille ja laitoksille seuraavat ohjeet:

Esityslistat

Kaupunginhallituksen alaisten toimielinten on hyvissä ajoin, kuitenkin viimeistään kaksi päivää ennen kokousta, toimitettava esityslistansa kaupunginhallituksen puheenjohtajalle, kaupunginhallituksen toimielimeen valitsemalle edustajalle, kaupunginjohtajalle ja asianomaiselle apulaiskaupunginjohtajalle.

Päätösten ilmoittaminen

Pikayhteenveto kokouksen päätöksistä on mahdollisemman pian kokouksen jälkeen tallennettava kaupungin sisäiseen tietoverkkoon tai toimitettava kaupunginjohtajalle ja asianomaiselle apulaiskaupunginjohtajalle.

Kolmen päivän kuluessa kokouksesta on jäljennös pöytäkirjanpitäjän allekirjoittamasta pöytäkirjasta toimitettava kaupunginjohtajalle ja asianomaiselle apulaiskaupunginjohtajalle.

Kaupunginjohtajalle tulevat esityslistat, pöytäkirjat ja mahdolliset pikayhteenvedot on toimitettava kaupunginkanslian kirjaamoon.

Ottokelpoisen päätöksen ilmoittaminen

Kaupunginhallituksen alaisen viranomaisen on kolmen päivän kuluessa päätöksen tekemisestä ilmoitettava kaupunginhallitukselle ja tarkastusvirastolle päätöksistään.

Kaupunginhallitus ei käytä otto-oikeuttaan lautakunnan alaisten viranomaisten päättämissä asioissa lukuun ottamatta lautakuntien jaostojen päättämiä asioita.

Pöytäkirjojen ja päätösluetteloiden laatiminen

Pöytäkirjan ja päätösluettelon laatimisesta on annettu ohjeet asiakirjaoppaassa (Kj 25.10.2000).

Päätösten pitäminen nähtävänä

Toimielinten on tehtävä päätös siitä milloin ja missä pöytäkirja on yleisesti nähtävänä siltä osin kuin pöytäkirjan pitäminen kuntalain 63 §:n mukaan on tarpeen. Viranhaltijan pitämän päätösluettelon nähtävänä pitämiseen on sovellettava vastaavaa menettelyä.

Pöytäkirjojen ja päätösluetteloiden nähtävänä pitämistä koskevista päätöksistä samoin kuin toimielinten kokousajoista on ilmoitettava hankintakeskukselle viimeistään 6.2.2006 mennessä yhteiskuulutusten julkaisemista varten.

Lauta- ja johtokuntien kokousaikojen muutokset tulee ilmoittaa hankintakeskukseen.

Muut kokoukset ja tilaisuudet

Muita kokouksia ja tilaisuuksia ei pidä järjestää samanaikaisesti kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen ryhmäkokousten sekä kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston kokousten kanssa.

Pöytäkirjanote kaupungin kaikille lauta- ja johtokunnille, virastoille ja laitoksille sekä hankintakeskukselle kuulutusten julkaisemista varten.

Lisätiedot:
Mäkelä Susanna, hallintosihteeri, puhelin 169 2225

5

MUUTOKSET TASAVALLAN PRESIDENTIN VAALIEN VAALILAUTAKUNTIEN JA -TOIMIKUNTIEN KOKOONPANOIHIN SEKÄ ÄÄNESTYSALUEEN 13A ÄÄNESTYSPAIKAN VAIHDOS

Khs 2005-1175, 2005-2543, 2005-2544

Kj toteaa Khn valinneen presidentinvaalien vaalitoimikunnat ja vaalilautakunnat 12.12.2005. Valinnan jälkeen ovat eräät henkilöt työn, matkan tms. esteen vuoksi ilmoittaneet olevansa esteellisiä toimimaan lauta- tai toimikunnassa.

./. Khn olisi muutettava vaalilautakuntien ja toimikuntien kokoonpanoja esityslistan liitteen mukaisesti.

Kj toteaa edelleen, että Khs päätti 19.9.2005 vaalipäivän äänestyspaikoista. Keskusvaalilautakunta on tämän jälkeen muuttanut 13A äänestysalueen paikan Eduskuntatalon D-rakennuksesta F-rakennukseen liikkumisen helpottamiseksi. Äänestysalueen 13A uusi äänestyspaikka on muutoksen jälkeen Eduskuntatalo, F-rakennus, Kansalaisinfo, Arkadiankatu 3, 00100 Helsinki. Muuttunut tieto on jo ollut äänestäjille lähetetyssä ilmoituskortissa.

KJ Kaupunginhallitus päättänee muuttaa 12.12.2005 valittujen vaalilautakuntien ja ‑toimikuntien kokoonpanoja esityslistan tämän asian liitteen mukaisesti.

Samalla kaupunginhallitus päättänee, muuttaen 19.9.2005 tekemäänsä päätöstä tasavallan presidentin vaalien äänestyspaikoista, että äänestysalueen 13A äänestyspaikka on Eduskuntatalo, F-rakennus, Kansalaisinfo, Arkadiankatu 3, 00100 Helsinki.

Pöytäkirjanote keskusvaalilautakunnalle, jota pyydetään ilmoittamaan valituksi tulleille.

Lisätiedot:
Reuna Veera, keskusvaalilk:n sihteeri, puhelin 169 3176

LIITE

Yhdistelmä luottamushenkilövaihdoksista vaalitoimikunnissa ja -lautakunnissa

6

EDUSKUNNAN APULAISOIKEUSASIAMIEHEN PÄÄTÖS HELSINGIN VEDEN VESIHUOLTOMAKSUJA KOSKEVASSA ASIASSA

Khs 2003-1290

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies toteaa 21.12.2005 antamassaan päätöksessä (Dnro 2592/03), että hänen tutkittavanaan on ollut kanteluasia, jossa oli kysymys Helsingin Veden liittymismaksujen määräytymisperusteesta. Kaupunginhallitus antoi 25.8.2003 kantelun johdosta apulaisoikeusasiamiehen pyytämän selvityksen. Selvityksen mukaan kaupunginvaltuusto päätti 18.6.2003 (§ 152) veden taksarakenteen muutoksesta ja maksujen yleisistä perusteista. Tekninen lautakunta puolestaan päätti 10.4.2004 (§ 31) valtuuston em. päätöksen ja teknisen palvelun johtosäännön perusteella veden, jäteveden ja huleveden kerrosalaperusteisen perusmaksun käyttöönottamisesta sekä liittymismaksujen jakoperusteen muuttamisesta 1.1.2005 alkaen. Muutokset perustuivat 1.3.2001 voimaan tulleeseen uuteen vesihuoltolakiin.

Apulaisoikeusasiamies toteaa, ettei asia anna aihetta hänen taholtaan muuhun toimenpiteeseen kuin saattaa kaupunginhallituksen tietoon, että kaupunginhallituksen olisi tullut huolehtia siitä, että uuden vesihuoltolain mukaisesta taksarakenteesta ja sen mukaisista maksuista olisi päätetty nyt tapahtunutta joutuisammin. Vesihuoltolaki tuli voimaan 1.3.2001. Kaupunginvaltuusto päätti 18.6.2003 vesihuoltolain mukaisista taksarakenteen periaatteista ja tekninen lautakunta 10.4.2004 uusista maksuista.

./. Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen päätös on esityslistan tämän asiakohdan liitteenä.

Kj toteaa, että asian valmisteluvastuu on aikanaan ollut silloisella teknisen toimen apulaiskaupunginjohtajan toimialalla, johon Helsingin Vesi kuului, ja että Helsingin Vedeltä on pyydetty selvitys apulaisoikeusasiamiehen taksarakenneuudistuksen käsittelyaikaa koskevan kannanoton johdosta.

Selvityksessään Helsingin Vesi toteaa, että heti vesihuoltolain tultua voimaan 1.3.2001 vesihuoltomaksujen taksarakenteen lainmukaisuutta alettiin arvioida laitoksen sisällä käyttäen apuna myös laitoksen ulkopuolisia vesihuoltoalan lakiasiantuntijoita. Helsingin Veden taksarakenteessa ei havaittu ristiriitaa vesihuoltolain säädösten tai toimialalle laaditun taksasuosituksen kanssa eikä lain voimaantulon katsottu siten edellyttävän välittömiä toimenpiteitä. Suoritetuissa vertailuissa todettiin kuitenkin, että taksarakennetta olisi mahdollista kehittää vastaamaan vielä paremmin kustannusvastaavuusperiaatetta ja uuden lain taustalla olleita tavoitteita.

Täysipainoisesti Helsingin Veden uutta taksarakennetta ryhdyttiin valmistelemaan keväällä 2002, heti sen jälkeen, kun uusi asiakastietojärjestelmä oli saatu vaiheittain tuotantokäyttöön. Uutta taksarakennetta valmisteltiin erityisessä tariffityöryhmässä, joka tutki ensin erilaisia taksarakennevaihtoehtoja kesän ja syksyn 2002 aikana. Syksyllä 2002 vertailluista vaihtoehdoista valittiin kerrosalapohjainen perusmaksu, jonka valmistelu aloitettiin viipymättä. Samalla päätettiin pyrkiä parantamaan uudistettavan taksarakenteen kustannusvastaavuutta ja läpinäkyvyyttä asiakkaaseen päin vielä entisestäänkin jakamalla perusmaksu ja liittymismaksu veden, jäteveden ja huleveden osuuksiin. Syksyllä 2002 ja vuodenvaihteessa 2002 - 2003 tehtyihin laskelmiin taksarakenteen muutoksen vaikutuksista kului aikaa noin kolme kuukautta. Tämän jälkeen uusi taksarakenne esiteltiin ensin tekniselle lautakunnalle, josta asia eteni kaupunginhallitukseen ja edelleen kaupunginvaltuustoon. Kaupunginvaltuusto päätti 18.6.2003 Helsingin Veden uuden taksarakenteen mukaisten vesihuoltomaksujen yleisistä perusteista.

Helsingin Vesi korostaa, että sen aikaisempikin taksarakenne oli jo sellaisenaan 1.3.2001 voimaan tulleen vesihuoltolain mukainen. Eduskunnan apulaisoikeusasiamieskään ei ole havainnut vanhoissa taksoissa lainvastaisuutta. Taksarakenneuudistusta hidastavina tekijöinä Helsingin Vesi pitää mm. suurta asiakasmäärää, Helsingin muista kaupungeista eroavaa kaupunkirakennetta, Helsingin Vedestä riippumattomia ongelmia ohjelmistotoimittajien kanssa asian eri vaiheissa sekä taksarakenneuudistuksen vaatimia suuritöisiä laskelmia.

Kj katsoo Helsingin Veden selvitykseen viitaten, ettei eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen päätös anna aihetta muihin toimenpiteisiin kuin, että Khs saattaa apulaisoikeusasiamiehen päätöksen teknisen lautakunnalle ja Helsingin Vedelle tiedoksi ja vastaisen varalle huomioon otettavaksi.

KJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen 21.12.2005 antaman päätöksen (Dnro 2592/2/03) Helsingin Veden vesimaksuja koskevassa asiassa tiedoksi ja lähettää sen tekniselle lautakunnalle sekä Helsingin Vedelle tiedoksi ja vastaisen varalle huomioon otettavaksi.

Pöytäkirjanote liitteineen tekniselle lautakunnalle, Helsingin Vedelle ja kaupunginkanslian oikeuspalveluille.

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 169 2538

LIITE

Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen päätös 21.12.2005

7

HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS ICE SPORT CENTER OY:N LAINA-ASIASSA

Khs 2001-2291

Kj toteaa, että Helsingin hallinto-oikeus on 21.12.2005 antamallaan päätöksellä nro 05/1215/2 hylännyt Xxxxx Xxxxxxxxx valituksen ja täytäntöönpanon kieltämistä koskevan vaatimuksen kaupunginvaltuuston 15.9.2004 § 200 kohdalla tekemästä päätöksestä, jolla kaupunginvaltuusto oli päättänyt myöntää Ice Sport Center Oy:lle 1 140 000 euron suuruisen lainan urheilu- ja ulkoilulaitosrahaston varoista Malmin
Longinojalle rakennettavan harjoitusjäähallin rahoittamiseen päätöksestä tarkemmin ilmenevin lainaehdoin.

./. Helsingin hallinto-oikeuden päätös on esityslistan tämän asiakohdan liitteenä.

KJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä Helsingin hallinto-oikeuden 21.12.2005 antaman päätöksen nro 05/1215/2 Ice Sport Center Oy:n laina-asiassa tiedoksi.

Pöytäkirjanote liitteineen talous- ja suunnittelukeskukselle sekä liikuntavirastolle.

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 169 2538

LIITE

Helsingin hallinto-oikeuden päätös 21.12.2005 nro 05/1215/2

8

KAKSI VAASAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖSTÄ VALITUKSIIN KOSKIEN TBT-PITOISTEN SEDIMENTTIEN HYÖTYKÄYTTÖÄ VUOSAAREN SATAMASSA

Khs 2004-342, 2004-1552

Kj toteaa, että Vaasan hallinto-oikeus on antanut seuraavat kaksi Vuosaaren satamahanketta koskevaa päätöstä:

1) Vaasan hallinto-oikeus on 28.12.2005 antamallaan päätöksellä (nro 05/0438/3) hylännyt eräitä lupamääräyksiä samalla oma-aloitteisesti muuttaen ja täydentäen Xxxxx Xxxxxx ja Xxx Xxxxxxxx oikeudenomistajien ja Xxx Xxxxxx yhdessä tekemän valituksen Länsi-Uudenmaan ympäristölupaviraston 10.3.2005 antamasta päätöksestä (nro 26/2005/3), jolla ympäristölupavirasto oli myöntänyt Helsingin Satamalle luvan pääasiassa TBT-pitoisten sedimenttien hyötykäyttöön Vuosaaren satamarakenteissa Niinilahden alueella. Lupa koskee Vuosaaren satamahankkeisiin liittyviltä alueilta ruopattavia ja Käärmeniemeen väliaikaisesti varastoituja pilaantuneita sedimenttejä, niiden käsittelyä ja sijoittamista satamarakenteisiin. Ympäristölupavirasto oli myöntänyt em. töiden aloittamisluvan mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta, ellei muutoksenhakutuomioistuin kiellä päätöksen täytäntöönpanoa.

Em. valittajatahot olivat muun ohella vaatineet töiden aloittamisluvan kumoamista ja töiden keskeyttämistä sekä ympäristöluvan kumoamista ja muuttamista.

2) Vaasan hallinto-oikeus on 28.12.2005 antamallaan päätöksellä (nro 05/0437/3) hylännyt eräitä lupamääräyksiä samalla oma-aloitteisesti täydentäen Xxxxx Xxxxxxxxx, Xxxxx Xxxxxx ja Xxx Xxxxxxxx oikeudenomistajien, Xxx Xxxxxx sekä yhdeksän muun valittajatahon yhdessä tekemän valituksen Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 20.12.2004 antamasta päätöksestä (nro 85/2004/3), jolla ympäristölupavirasto oli myöntänyt Helsingin Satamalle luvan TBT-pitoisen pintasedimentin puhdistusruoppaamiseen suojapenkereiden ja suojaverhon rajoittamalla noin 74,6 hehtaarin rajoittamalla alueella. Ympäristölupavirasto myönsi Helsingin satamalle luvan myös töiden aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista.

Em. valittajatahot olivat muun ohella vaatineet osa lupamääräysten muuttamista ja osa päätöksen kumoamista sekä töiden aloittamisluvan kumoamista ja töiden välitöntä keskeyttämistä.

Edellä mainitut hallinto-oikeuden päätökset ovat nähtävänä ennen kaupunginhallituksen kokousta talous- ja suunnittelukeskuksessa tämän asian valmistelijalla.

Kj toteaa, etteivät em. päätökset anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.

KJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi edellä mainitut kaksi Vaasan hallinto-oikeuden 28.12.2005 antamaa päätöstä, nrot 05/0438/3 ja 05/0437/3, koskien TBT-pitoisten sedimenttien hyötykäyttöä Vuosaaren satamassa sekä lähettää päätökset Helsingin Satamalle tiedoksi ja mahdollisia toimenpiteitä varten.

Pöytäkirjanote jäljennöksin päätöksistä Helsingin Satamalle, ympäristökeskukselle, rakennusvirastolle ja kiinteistövirastolle.

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 169 2538

9

HELSINGIN KAUPUNGIN, RADIO- JA TELEVISIOTEKNIIKAN TUTKIMUS OY:N SEKÄ FORUM VIRIUM HELSINKI -HANKKEESSA MUKANA OLEVIEN YHTEISÖJEN VÄLISET SOPIMUKSET

Khs 2005-1236

Kj toteaa, että Forum Virium Helsinki (FVH) on digitaalisten sisältöjen ja palvelujen klusterihanke, jonka tavoitteena on luoda Pasilaan kansainvälisesti houkutteleva osaamiskeskus, jossa mukana olevat yritykset sekä kasvavan, digitaalisten sisältöjen ja palvelujen toimialan pk-yritykset voivat synnyttää uudenlaisia tuotteita ja palveluita globaaleille markkinoille sekä nopeuttaa merkittävästi yhteisten hankkeiden kautta syntyvien tuotteiden ja palvelujen markkinoille tuloa.

Forum Virium Helsingin veturiyritykset sekä julkishallinnon toimijat allekirjoittivat yhteistyösopimuksen (Cooperation Agreement) hankkeen käynnistämisestä toukokuussa 2005.

Käynnistäjinä olivat ns. veturiyrityksinä Nokia, Elisa, TeliaSonera, Digita, YLE, TietoEnator, Veikkaus, YIT-Yhtymä ja WM-data sekä kumppaniyrityksinä Hewlett-Packard, IBM, Siemens, SOK ja Swelcom. Myöhemmin mukaan on tullut mm. Tieliikelaitos.

Julkishallinnosta mukana ovat Sitra, Tekes ja VTT. Helsingin kaupungilla on hankkeessa keskeinen rooli hankkeen hallinnon järjestäjänä ja mahdollistajana.

Allekirjoittaessaan yhteistyösopimuksen kaupunki on päättänyt lähteä mukaan ko. klusterin kehittämiseen. Hankkeen käytännön toteutuksesta on neuvoteltu sen jälkeen. Näissä neuvotteluissa on päädytty siihen, että kaupunki toimisi hankkeen hallinnon rahoittajana ja mukana olevat yritykset vastaavat toiminnallisesti ja rahoituksellisesti Forum Virium Helsinkiin liittyvistä erillisistä projektiluonteisista hankkeista.

./. Forum Virium Helsingin toiminta organisoidaan itsenäiseksi liiketoimintayksiköksi Radio- ja televisiotekniikan tutkimus Oy:n, RTT:n, sisään. RTT:n omistavat Nokia Oyj (40 %), Teleste Oyj (21 %), Yleisradio Oy (20 %) ja TeliaSonera Oyj (19 %). RTT ja muut hankkeessa mukana olevat yhteisöt sekä Helsingin kaupunki sopivat keskinäisellä sopimuksella Forum Virium Helsingin asemasta RTT:n osana (’Palvelutuottaja sopimus’). Sopimus on esityslistan tämän asian liitteenä 1.

./. Päätös kaupungin rahoituksesta tehdään innovaatiorahaston kautta. Jotta tällainen päätös voidaan tehdä, tarvitaan lisäksi sopimus kaupungin ja Radio- ja televisiotekniikan tutkimus Oy:n kesken Forum Virium Helsingin hallinnollisesta asemasta, organisaatiosta ja rahoituksesta. Tällainen em. palveluntuottajasopimukseen sekä yhteistyösopimukseen pohjautuva sopimus osapuolien kesken on valmisteltu hankkeessa mukana olevien yritysten ja kaupunginkanslian oikeuspalvelujen yhteistyönä. Liitteenä 2 oleva sopimus määrittelee kaupungin oikeudet ja velvollisuudet Forum Virium Helsingin osapuolena sekä kaupungin aseman erityisesti hankkeen hallinnon rahoittajana.

Yleisperiaatteena on, että Forum Virium Helsinki on RTT Oy:n itsenäinen liiketoimintayksikkö, jonka toimintaa johtaa Kiihdytin-nimellä toimiva klusteritoimisto, joka sijoittuu Pasilaan Ylen alueelle. Kiihdyttimen johtajaksi on marraskuussa 2005 valittu Taideteollisen Korkeakoulun Mediakeskus Lumen johtajana toimiva Jarmo Eskelinen. Kiihdyttimen ja samalla koko Forum Virium Helsingin toimintaa ohjaa ohjausryhmä, jonka jäseninä ovat ns. veturiyritysten sekä Sitran, TEKESin ja VTT:n edustajat. Ohjausryhmän puheenjohtajuus on Helsingin kaupungilla ja tehtävää hoitaa Tietokeskuksen johtaja Eero Holstila. Ohjausryhmän apuna toimii sitä pienempi työvaliokunta, jonka puheenjohtajuus on myös kaupungilla. Puheenjohtajana toimii rahoitusjohtaja Tapio Korhonen ja varapuheenjohtajana elinkeinopäällikkö Nyrki Tuominen.

Kaupunki huolehtii vain hankkeen hallinnon rahoituksesta ja yritykset vastaavat hanketoiminnan rahoituksesta. Hanketoiminnan käynnistämisestä ja koordinoinnista vastaa Kiihdytin, joka myös huolehtii hanketoiminnan rahoituksen järjestämisestä. Tämä rahoitus perustuu yritysten maksamille rahoitusosuuksille sekä mahdolliselle ulkopuoliselle rahoitukselle, kuten TEKESin, Sitran tai muiden julkisyhteisöjen sekä mahdollisesti EU:n rahoitusohjelmille.

Kaupungin rahoitusosuudesta päätetään tarkemmin tällä esityslistalla innovaatiorahaston käsittelyn yhteydessä ja yritysten rahoituksesta hanketoimintaan päätetään erikseen hankkeiden käynnistymisen yhteydessä. Yritykset ovat maksaneet liittyessään em. yhteistyösopimukseen 50 000 tai 20 000 euron liittymismaksun ja lisäksi niillä on hanketoimintaan tarkoitettu vuotuinen jäsenmaksu, jonka suuruudeksi on vuoden 2006 osalta päätetty ns. ankkuriyrityksiltä 20 000 euroa ja ns. kumppaniyrityksiltä 10 000 euroa vuodessa.

Kaupunki ei osallistu hanketoiminnan rahoitukseen, ellei kaupunki erikseen toisin päätä. Pääsääntöisesti kaupungin osallistuminen hanketoimintaan tapahtuu sellaisissa hankkeissa, joihin joku tai jotkut kaupungin virastot tai laitokset osallistuvat ja tällöin rahoituspäätöksistä vastaavat em. yksiköt omien talousarvioidensa puitteissa. Esimerkkinä tällaisesta hankkeesta on keskusteltu kansalaisosallisuuden lisäämisestä tietoteknisin keinoin.

Kj toteaa lisäksi, että sopimukset turvaavat riittävässä määrin kaupungin aseman Forum Virium Helsingin toiminnan rahoittajana ja merkittävänä yhteistyökumppanina itse hanketyössä. Forum Virium Helsinki on suurimpia Helsingissä käynnistyneitä public-private-partnership -hank-keita ja kaupungin mukana oloa hankkeessa puoltavat merkittävien yritysten sitoutuminen siihen sekä hankkeeseen sisältyvät mittavat mahdollisuudet kehittää elinkeinopolitiikan kannalta tärkeää uutta nousevaa klusteria, toteuttaa pääkaupunkiseudun innovaatiostrategiassa esiin nostettuja uusia toimintatapoja ja lisäksi löytää uusia näkökulmia Keski-Pasilan alueen kehittämiseen.

KJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä Helsingin kaupungin ja Radio- ja televisiotekniikan tutkimus Oy:n välisen sopimuksen sekä RTT:n, Forum Virium Helsinki –hankkeessa mukana olevien yhteisöjen ja Helsingin kaupungin keskinäisen Palveluntuottajasopimuksen.

Pöytäkirjanote Radio- ja televisiotekniikan tutkimus Oy:lle, Palveluntuottajasopimuksen allekirjoittaneille yhteisöille, talous- ja suunnittelukeskukselle, elinkeinopalvelulle, tietokeskukselle (Eero Holstila) ja kaupunginkanslian oikeuspalveluille.

Lisätiedot:
Tuominen Nyrki, elinkeinopäällikkö, puhelin 169 2237

LIITTEET	Liite 1	Palvelutuottajasopimus
	Liite 2	Helsingin kaupunki ja Radio- ja televisiotekniikan tutkimus RTT Oy yhteistyösopimus

10

ERÄIDEN HANKKEIDEN RAHOITTAMINEN INNOVAATIORAHASTON VAROILLA

Khs 2005-2778

Kj toteaa, että Helsingin kaupungin innovaatiorahasto perustettiin Kvston päätöksellä 19.6.2002 ja sen peruspääomaksi siirrettiin vuoden 2001 tilinpäätöksen hyväksymisen yhteydessä 16 818 792,65 euroa. Rahaston sääntöjen mukaan sen tarkoituksena on Helsingin osaamisperustan vahvistaminen yhteistyössä korkeakoulujen ja elinkeinoelämän kanssa. Varoja käytetään rahaston tarkoituksen mukaisten joko kaupungin toimesta tai yhteistyössä muiden osapuolien kanssa toteutettavien tulevaisuuden elinkeinoperustaa luovien investointihankkeiden ja projektien rahoitukseen.

Rahaston pääomalle on olemassa katetta kaupungin kassavaroissa mm. viime vuosina toteutetun talousarvion mukaisen lainanoton vuoksi.

Kj toteaa edelleen, että Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta hyväksyi 16.11.2004 Helsingin seudun vision:

Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu asukkaiden hyvinvoinnin ja koko Suomen hyväksi. Metropolialuetta kehitetään yhtenäisesti toimivana alueena, jossa on luonnonläheinen ympäristö ja hyvä asua, oppia, työskennellä sekä yrittää.

Culminatum Oy:n laatima Helsingin seudun innovaatiostrategia, Yhdessä huipulle, on esitetty Pääkaupunkiseudun neuvottelukunnalle 8.2.2005 ja strategian toimenpideohjelma on käsitelty neuvottelukunnassa 19.4.2005. Innovaatiostrategiassa todetaan mm. seuraavaa:

Helsingin seudun nostamisessa (takaisin) kansalliselle ja kansainväliselle huipulle tarvitaan monet rajat ylittävää uutta yhteistyötä, eikä vähiten pääkaupunkiseudun ja valtion välille. Kansallisessa innovaatiopolitiikassa on hyväksyttävä lähtökohdaksi, että Suomen kilpailukyky voi tulevaisuudessa perustua vain korkeaa osaamiseen, erikoistumiseen ja vahvuuksien vahvistamiseen. Kansallisesti ylivoimainen osaamisen keskittymä, Helsingin seutu, on Suomen kilpailukyvyn strateginen ydin.

Strategian neljä painopistettä ovat:

1. Tutkimuksen ja osaamisen kansainvälisen vetovoiman lisääminen

2. Osaamiskeskittymien vahvistaminen ja yhteisten kehitysalustojen luominen

3. Julkisten palveluiden uudistaminen ja innovaatiot

4. Innovaatiotoiminnan tuki

Innovaatiostrategia sisältää yhteensä 26 toimenpide-ehdotusta edellä mainituilta painopistealueilta.

Innovaatiostrategian toteutukseen liittyen alla on kuvattu hankkeet, jotka tässä vaiheessa esitetään innovaatiorahastosta rahoitettaviksi:

1

Forum Virium Helsinki

Forum Virium Helsinki (FVH) on digitaalisten sisältöjen ja palvelujen klusterihanke, jota koskevat sopimukset on käsitelty tämän esityslistan asiana 9.

Forum Virium Helsingin toimintaa johtaa Kiihdytin –nimellä toimiva klusteritoimisto. Kiihdyttimen ja samalla koko FVH:n toimintaa ohjaa ohjausryhmä, jonka jäseninä ovat ns. veturiyritysten edustajat sekä Sitran, Tekesin ja VTT:n edustajat, puheenjohtajana Helsingin kaupungin edustaja Eero Holstila.

Helsingin kaupunki huolehtii FVH:n hallinnon (Kiihdyttimen) toiminnan mahdollistavasta rahoituksesta. Vuoden 2005 käynnistysvaiheen toiminnasta ja sen rahoituksesta vastaavat mukana olevat yritykset maksamillaan jäsenmaksuilla ja vuoden 2006 alusta Helsingin kaupunki vastaa FVH:n Kiihdyttimen kustannuksista. Vuoden 2006 maksuosuus Helsingille on 600 000 euroa. Kaupunki varautuu vuosien 2007-2008 osalta vuosittain 600 000-800 000 euron rahoitukseen.

Hanketoiminnan käynnistämisestä ja koordinoinnista vastaa Kiihdytin, joka myös huolehtii hanketoiminnan rahoituksen järjestämisestä. Hanketoiminnan rahoitus perustuu yritysten maksamille rahoitusosuuksille sekä mahdolliselle ulkopuoliselle rahoitukselle. Kiihdytin ei osallistu hanketoiminnan rahoitukseen, ellei kaupunki erikseen toisin päätä. Pääsääntöisesti kaupungin osallistuminen hanketoimintaan tapahtuu sellaisissa hankkeissa, joihin joku tai jotkut kaupungin virastot tai laitokset osallistuvat ja tällöin rahoituspäätöksistä vastaavat em. yksiköt omien talousarvioidensa puitteissa.

Hanke on hyvä yhteistyöalusta innovaatiostrategian toteutukseen pääkaupunkiseudulla, se lisää Helsingin tunnettuutta maailmalla ja vahvistaa sen imagoa kansainvälisessä markkinoinnissa. FVH:n tavoitteena on houkutella merkittäviä kansainvälisiä organisaatioita ja osaajia alueelle ja luoda näin mahdollisuuksia yritystoiminnan kasvulle ja uusille työpaikoille Helsingissä.

Rahoitustarve vuonna 2006 on 600 000 euroa.

2

Forum Virium Helsinki – Yrittämö

Forum Virium Helsingin yhteyteen liittyvä, toistaiseksi työnimellä Yrittämö toimiva digitaalisten sisältöjen ja palvelujen kasvuyritysten kehittämisprojekti aloitti toimintansa kaupungin elinkeinopalvelun projektina 1.9.2005.

Sen tarkoituksena on edistää nopeasti kasvavan digitaalisten sisältöjen ja palvelujen toimialan pk-yritysten kasvua ja kansainvälistymistä, parantaa niiden elinvoimaisuutta ja toimintaedellytyksiä sekä seudun kilpailukykyä.

Yrittämö edistää toimialan verkostoitumista Forum Virium Helsinki
–hankkeessa mukana olevien suurten yritysten ja alan pk-yritysten välillä, kehittää uusia erityisesti toimialalle soveltuvia toimintamuotoja yritysten kasvun tukemiseen ja niiden liiketoimintaosaamisen kehittämiseen.

Yrittämö tarjoaa yrityskohtaisia kehityspalveluja, kuten neuvontaa, mentorointia, koulutusta ja valmennusta sekä FVH-toimintaympäristön erilaisine hankkeineen yhteistyössä kumppaneidensa kanssa.

Yrittämön rahoitus vuodelle 2005 tulee elinkeinopalvelusta ja tarkoitus on järjestää projektin hallinnollinen muoto parhaiten toimintaa vastaavaksi vuoden 2006 alussa ja palkata yksi tai kaksi vetäjää toiminnalle.

Hankkeen hallinnoija on elinkeinopalvelu ja rahoitus myönnetään elinkeinopalvelulle.

./. Vuoden 2006 budjetti projektille on 400 000 euroa ja budjetti on liitteenä 1.

3

Ikääntyvät kaupunkilaiset 2020

Urbaanin senioriväestön terveydenhoitopalveluiden ja –prosessien

sekä asuin- ja hoitoympäristön kehittäminen

Innovatiivinen kaupunki –ohjelman puitteissa on vuodesta 2001 alkaen edistetty Helsingin kaupungin ja Teknillisen korkeakoulun yhteistyötä. Yhteistyön tavoitteena on tuottaa innovaatioita niin kaupungin organisaation kuin sen asukkaiden ja käyttäjienkin hyödyksi. Kaupunkilaisten ikääntymiseen liittyvät haasteet on ohjelman yksi keskeisimmistä painopistealueista.

Helsingin seudun innovaatiostrategiassa julkisten palveluiden uudistamisen tarve ja kaupunkien aktiivinen rooli innovaatioiden synnyttämisessä nostetaan esille yhdeksi keskeiseksi osa-alueeksi alueen kilpailukykyä kehitettäessä.

Taustalla on Helsingin väestörakenteessa lähivuosina tapahtuva merkittävä muutos, jonka hallitsemiseksi kaupungin tulee panostaa uusien palvelu- ja teknologiaratkaisujen kehittämiseen ja käyttöönottoon.

Hankeen tavoitteena on tuottaa uusia toimintamalleja ja teknologisia ratkaisuja vanhuspalveluiden rakenteeseen, kustannuksiin ja laatuun sekä asuin- ja hoitoympäristön kehittämiseen liittyviin haasteisiin. Hankkeen osapuolina ovat Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveyssektorin toimijoiden ja TKK:n tutkijoiden lisäksi yrityssektorin edustajat ja Culminatum Oy (Ikä –hanke).

./. Ikääntyvät kaupunkilaiset 2020 –hanke koostuu neljästä toisiaan täydentävästä osaprojektista, joiden kesto on keskimäärin 3 vuotta. Hankkeen kustannusarvio koostuu osaprojektien kustannuksista ja koordinaattorin palkasta (3 kk/vuosi) ja on kolmelle vuodelle yhteensä 2 365 200 euroa. Hanke-esitys kustannuserittelyineen on liitteenä 2.

Hankkeelle haetaan osarahoitusta Helsingin kaupungin innovaatiorahastosta (n. 25 %). Päärahoitusta haetaan Tekesistä mm. sen FinnWell –teknologiaohjelmasta (n. 55 %). Täydentävää rahoitusta haetaan yrityksiltä (n. 15 %) ja lisäksi projektikohtaisesti vastuuvirastoilta - osallistumismaksu on n. 5 % kyseisen projektin kokonaiskustannuksista.

Hankkeen hallinnoija on Teknillinen korkeakoulu/Sotera, Sosiaali- ja terveydenhuollon tekniikan ja rakentamisen instituutti.

Innovaatiorahastosta haettava rahoitus on yhteensä 637 200 euroa (n. 25 %), josta vuoden 2006 osuus on 210 000 euroa.

4

Kohtaamispaikka@lasipalatsi

Kohtaamispaikka@lasipalatsi on aloittanut toimintansa 1.6.2005. Se on kokeellinen, uusia toimintatapoja ja yhteistyökuvioita kehittävä yksikkö, joka toimii sähköisen asioinnin, digi-tv-palvelujen ja mobiilipalvelujen osaamiskeskuksena.

Lasipalatsin kohtaamispaikan toiminta sähköisten asiointipalvelujen esittely- ja opastuspaikkana on lähtenyt hyvin käyntiin. Kokemuksia on saatu saman teeman ympärille kootuista asiointipalveluista. Esimerkiksi matkailuteeman aikana esiteltiin Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimiston, HKL:n, VR:n, Finnairin ja Arean sähköisiä matkustuspalveluja. Syyskuussa OKO-pankki esitteli tiloissa uusia verkkopalvelujaan ja lokakuussa oli koulutuspalveluja esittelevä viikko ”Älä nyykähdä sohvaperunaksi”.

Kohtaamispaikka näytteli myös keskeistä roolia 7.–11.11.2005 järjestetyssä Suomi-verkossa kampanjassa, jonka teemana oli sähköinen asiointi.

Kohtaamispaikka@lasipalatsi on Helsingin kaupunginkirjaston hallinnoima ja se sijaitsee Kirjakaapelin kirjaston entisissä 350 m2:n tiloissa. Kaupunginkirjastolla on vuokrasopimus Lasipalatsin Mediakeskuksen kanssa 15.10.2008 asti.

Hankkeen käynnistämisessä aktiivisina toimijoina ovat kaupunginkirjaston lisäksi olleet Valtioneuvoston asettaman Tietoyhteiskuntaneuvoston Kansalaisten tietoyhteiskuntavalmiuksien kehittämisjaosto jäsenineen, opetusministeriö sekä Lasipalatsin Mediakeskus Oy.

Lasipalatsin Mediakeskus on EU:n Urban Pilot -projektista rahoitusta saanut hanke, jossa hakuvaiheessa korostettiin Mediakeskuksen luonnetta julkisen ja yksityisen rahoituksen yhteistyömallina sekä uusien, tietotekniikkaan perustuvien palvelujen kokeilukenttänä.

Kohtaamispaikassa on käytössä 27 asiakastyöasemaa ja neljä kaupungin verkossa olevaa virkailijatyöasemaa. Osa asiakastyöasemista on varustettu kuvanlukijoilla ja verkkokameroilla. Lisäksi asiakkaiden käytössä on kymmenen nettipistoketta omille kannettaville tietokoneille sekä WLAN-verkko.

Vuoden 2006 toimintojen suunnittelussa tavoitteena on muodostaa Kohtaamispaikasta Helsingin kaupungin innovatiivisten kärkihankkeiden esittely- ja kehittämispaikka.

Hankkeena kohtaamispaikka@lasipalatsi ylittää erilaisia rajoja. Tästä näkökulmasta katsottuna kohtaamispaikka@lasipalatsi on oivallinen ja konkreettinen, jo olemassa oleva paikka, jossa voidaan nopeasti toteuttaa käytännön tasolla kaupungin yhteisstrategioita tukevia hankkeita.

Kaupungin tietotekniikkastrategian toteuttamisen kannalta ajankohtaisimmalta ja tärkeimmältä tuntuisi tällä hetkellä hanke, jossa mainostetaan kaupungin eri virastojen tuottamia verkkopalveluja ja opastetaan niiden käytössä.

Toisena, kaupungin sähköisiä palveluja kehittävänä hankkeena olisi Kohtaamispaikan toimiminen kaupungin virastojen verkkopalvelujen kehittäjäfoorumina. Eri virastojen verkkopalvelujen kehittäjät kuten käyttöliittymäsuunnittelijat, verkkotoimitukset sekä tietotekniikka-ihmiset voisivat yhteistyönä suunnitella ja toteuttaa palveluja vähentäen siten päällekkäistä työtä ja saaden samalla kokemuksia toisten virastojen hyvin toimivista ratkaisuista. Kehittäjäfoorumi lisäisi vuorovaikutusta niin palvelujen kehittäjien ja asiakkaiden välillä kuin palvelujen kehittäjien kesken.

Helsingin elinkeinopolitiikan kannalta pienyritykset ovat tärkeitä. Kohtaamispaikasta onkin pyritty muodostamaan myös erikokoisille yrityksille palvelujen ja laitteiden esittelypaikka. Tammikuussa 2006 tiloissa järjestetään Yrittäjyyden kuukausi yhteistyössä Elinkeinopalvelun kanssa.

Kaupunginkirjasto viittaa kohtaamispaikka@lasipalatsi –toiminnasta saamaansa kokemukseen ja esittää, että kaupungin innovaatiorahastosta myönnetään vuodeksi 2006 Kohtaamispaikan toimintaa varten 150 000 euroa.

Vuoden 2006 aikana tavoitteena on kehittää kohtaamispaikka@lasipalatsi –hankkeesta yhteistyössä kaupungin eri virastojen kanssa kaupungin verkkopalvelujen esittely- ja kehittämispaikka. Kohtaamispaikka@lasipalatsi muodostuisi näin kaupungin IT-palvelujen näyteikkunaksi ja mainokseksi.

Kaupunginkirjasto esittää lisäksi, että vuoden 2006 loppupuolella arvioidaan hankkeen jatko ja sen edelleen kehittäminen.

5

Innovaatio- ja osaamiskeskus Kustaankartanon vanhustenkeskuksen yhteyteen

./. Kustaankartanon vanhustenkeskuksessa toteutettava kehittämisprojekti toteuttaa innovaatiostrategiassa painopisteinä esitettyä osaamiskeskittymien vahvistamista ja yhteisten kehitysalustojen luomista sekä julkisten palvelujen uudistamista. Hankkeen projektisuunnitelman lyhenne on liitteenä 3.

Vanhusväestö kasvaa kaikkialla Euroopassa ja maailmassa siten, että yhä useampi elää yhä vanhemmaksi. Tällöin entistä huonokuntoisempien ja enenevässä määrin apuvälineitä tai toisen ihmisen apua tarvitsevien lukumäärä kasvaa dramaattisesti. Toisen ihmisen avun tarve useita kertoja vuorokaudessa päivittäisistä toiminnoista selviytymisessä on tärkein laitoshoitoon siirtymisen syy ja samalla myös tärkein kustannuksia aiheuttava tekijä. Henkilökunnan palkat muodostavat n 70 - 80 % vanhainkotien budjeteista. Toisaalta henkilökunnan saatavuus on tällä vuosituhannella muuttunut yhä vaikeammaksi. Erityisesti koulutetun työvoiman väheneminen vaikeuttaa lääkkeiden jakoa ja osaamista vaativien hoitotoimien kuten lääkkeen vaikutusten ja sivuvaikutusten tunnistamista tai lääketieteellisten perustoimenpiteiden suorittamista. Henkilökuntapula ja matalasti koulutetun tai kouluttamattoman henkilökunnan koulutustarpeet sekä maahanmuuttajien määrän lisääntyminen työvoimassa ovat haasteita, joihin on myös vastattava jo lähitulevaisuudessa.

Euroopan Unioni on asettanut suuria toiveita teknisille sovelluksille, joiden toivotaan edesauttavan iäkkäiden selviytymistä kotona tai ratkaisevan ympärivuorokautisen hoidon ongelmia vähentämällä henkilökuntatarvetta tai kohottamalla hoidon ja palvelujen laatua (artikla 169). Uusien keksintöjen käyttöönotto on kuitenkin ollut kunnallisissa vanhuspalveluissa odotettua hitaampaa huolimatta useista huolella laadituista projekteista ja saatavilla olevasta teknologiasta. EU-komission ICT-seurantakokouksessa (Bryssel 24.-25.11.2005) todettiin yksimielisesti teknologian käyttöönoton eri puolilla Eurooppaa jonkin verran kilpistyneen siihen, että teknologian kehittäminen on ollut liian kaukana käytännöstä ja pääsääntöisesti siihen, että teknologian käyttöönottoon arkipäivässä ei ole riittävän huolella paneuduttu. Teknisille sovelluksille asetetut odotukset ovat voineet olla vääriä myös sen vuoksi, että odotukset kohdistuvat väärään käyttäjäryhmään. Ei ole osattu arvioida kenen tulee olla teknologian päätekäyttäjä: vanhuksen itsensä, hänen hoitavan omaisensa vai virallisen hoitohenkilöstön.

Innovaatio- ja osaamiskeskushankkeessa hyödynnetään kaupungin olemassa olevia voimavaroja eli Kustaankartanon rakenteellisia ja toiminnallisia resursseja, koulutuksen osaamista, kaupungin omien oppilaitosten (Stadia) osaamista sekä Toimiva koti – näyttelystä saatuja kokemuksia. Kustaankartanon kaltainen suuri vanhustenkeskus tarjoaa riittävän suuren testialustan useille uuteen teknologiaan perustuville ratkaisuille. Lyhytaikaisosastoilla sekä erityisesti dementoituvien lyhytaikaiseen hoitoon osoitetuilla osastoilla helpotetaan merkittävästi omaishoitajien työtaakkaa ja tuetaan kotihoitoa. Koulutusprojektit muodostavat merkittävän osan hanketta. Koulutusta annetaan uusille alan opiskelijoille, jatko-opiskelijoille ja nykyiselle henkilökunnalle sekä aiempaa ammattitaitoa omaaville maahanmuuttajille.

Tarkoituksena on etsiä aktiivisesti yhteistyökumppaneita, jotka olisivat halukkaita ja joilla olisi soveltuvia uusia ratkaisuja testattavaksi. Projektissa testataan materiaalisia ja immateriaalisia innovaatioita, joiden päämääränä on yksi tai useampi seuraavista:

- edesauttaa asiakkaiden /asukkaiden omatoimisuutta

- vähentää asiakkaiden / asukkaiden kärsimyksiä

- huojentaa omaishoitajan taakkaa ja pidentää kotona selviytymistä

- lisätä hoidon ja hoivan turvallisuutta

- helpottaa henkilökunnan työskentelyä ja lisätä työviihtyvyyttä

- säästää henkilökunnan aikaa

- lisätä vanhuspalvelujen kiinnostavuutta

- luoda uusia joustavampia työskentelytapoja

- luoda uusia verkostoja kunnallisen ja yritysmaailman välille

- toimia esimerkkinä muille vanhainkodeille ja kotihoidolle

- toimia Helsingin kaupungin imagon kehittäjänä kansallisesti ja kansainvälisesti

Projektin materiaaliset innovaatiot testataan suhteessa asukkaan toimintakykyyn tai hoitajalta säästyvään aikaan. Muina huomioitavina tekijöinä ovat asukkaan turvallisuus, elämään osallistuminen, mieliala ja käytösoireet sekä kärsimykseen liittyvät osatekijät. Teknisten ratkaisujen ja uusien hoitotoimenpiteiden testauksessa hyödynnetään kansainvälisesti käytettyä RAI-arviointimenetelmää, jonka avulla saadaan luotettavaa tietoa paitsi testattavan välineen tai toimintatavan vaikutuksesta asukkaiden vointiin, myös kustannusvaikuttavuus esille.

Kaikissa osioissa huomioidaan testattujen innovaatioiden monistettavuus. Omatoimisuuden näkökulma on monistettavissa kotihoitoon, mutta myös tilanteisiin, joissa toimintakyvyn vaje on vasta alkamassa ja selviydytään vielä ilman vanhuspalvelujärjestelmää.

Projektin ydin on siinä, että innovaatiot operationalisoidaan ja luodaan uudenlaista yhteistyötä ja kumppanuutta yritysmaailman kanssa. Verkottuminen kansallisten kehityshankkeiden ja kansainvälisten toimijoiden kanssa on oleellinen osa hanketta. Kansainväliset kontaktit Pohjoismaihin, Japanin Sendaihin, Baltian maihin ja muualle Eurooppaan sekä Kiinaan ja Kanadaan ovat jo olemassa. Samalla kun myydään suomalaista sosiaali- ja hoitotyön osaamista myydään suomalaisia tuotteita.

Merkittävä osa hankkeen rahoitusta tulee Kustaankartanon omasta toiminnasta osallistuvan henkilökunnan kautta. Innovaatiorahastosta haettavan kaupungin rahoituksen ohella lisärahoitusta haetaan Lääninhallitukselta dementoituvien kotona asumisen ja omaishoitajien tukemisen osalta yhteensä 250 000 euroa ja erilaisilta stipendirahastoilta G-talon tunnistavan lattian yhteydessä kehitettävien hoitokäytäntöjen vaikuttavuuden analyysiin yhteensä 100 000 euroa sekä opetusministeriöltä erikseen ilmoitettava summa uusien koulutusmuotojen kehittämiseksi

Hankkeen hallinnoija on sosiaalivirasto.

Hankkeen kokonaiskustannusarvio on viiden vuoden osalta yhteensä noin 3,1 milj. euroa. Helsingin kaupungin rahoitusosuus on 2 632 900 euroa, josta vuoden 2006 osuus 657 780 euroa.

6

Huono-osaisuuden kasautumiseen puuttuminen terveydenhuollon keinoin

Sosiaalilääketieteellinen tutkimus on osoittanut, että sosioekonominen huono-osaisuus on yhteydessä keskimääräistä korkeampaan sairastavuuteen ja heikossa asemassa olevat ihmiset tulevat muita huonommin hoidetuiksi. Hankkeen tavoitteena on perustaa moniammatillinen asiantuntijatiimi, jonka kohderyhmänä on huonosti voiva väestönosa ja sen toiminnassa korostuu terveydenhuoltohenkilökunnan maahanmuuttajaosaamisen, perhekeskeisen työn ja sosiaalilääketieteellisen osaamisen kehittäminen. Tiimin työskentelytapoina voivat olla mm. vastaanotoilla mukanaolo, kotikäynnit, lähetevastaanotot, konsultaatiot sekä verkostoituminen alueiden muiden toimijoiden kanssa. Tiimin jäseniksi rekrytoidaan lääkäri, perhetyöntekijä. ja maahanmuuttajien terveyteen perehtynyt henkilö. Terveyskeskus toteuttaa hankkeen kolmen vuoden aikana. Kustannusarvio on asiantuntijatiimin palkkakustannusten osalta 350 000 euroa ja tietoteknisten ratkaisujen osalta 140 000 euroa, yhteensä 490 000 euroa, josta vuoden 2006 osuus on 163 400 euroa.

7

”Hoitoa vailla mutta vaikea hoitaa” - vaikeahoitoisiksi arvioitujen

henkilöiden palvelutarvetta kartoittava hanke

Tausta

Terveyskeskuksen psykiatriaosasto on syksyllä 2005 tehnyt apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkosen aloitteesta alustavan selvityksen, jossa kartoitettiin usean eri hallintokunnan edustajien käsityksiä asianmukaista psykiatrista hoitoa vailla olevien henkilöiden potentiaalisesta väkivaltaisuudesta. Haastattelututkimuksena tehty pilottityyppinen selvitys esiteltiin hallintokuntien yhteisessä työseminaarissa 18.11.2005, jossa myös esiteltiin tutkimustietoa psyykkisen sairauden ja väkivalta-alttiuden yhteyksistä, hoitomahdollisuuksista sekä keinoista ennalta ehkäistä väkivaltaisuutta. Työseminaarissa päätettiin jatkaa hallintokuntayhteistyötä kyseisten henkilöiden tunnistamiseksi ja tarvittavan hoidon toteuttamiseksi. Samalla sovittiin jatkotoimena toteutettavaksi vuoden 2006 ajan kestävä vaikeahoitoisten henkilöiden palvelutarvetta kartoittava ja uusia työmuotoja kehittävä hanke.

Tavoite

Vaikeahoitoisiksi koettujen moniongelmaisten henkilöiden hoidon onnistuminen edellyttää joustavaa ja hyvin kohdennettua viranomaisyhteistyötä. Em. selvityksessä näyttäytyi hoidollisten jatkotoimien edellytykseksi yksilöllisesti profiloivan ja ongelmakenttää yksilöidysti kuvaavan tiedon saaminen hoitoa vailla olevista ja ympäristön usein väkivaltaisiksi tai vaikeahoitoisiksi kokemista henkilöistä.

Esitettävässä hankkeessa:

1) Selvitetään viranomaisyhteistyötä käsittelevä lainsäädäntö. Ns. salassapitosäädökset selvitetään tarkoituksena tuottaa eri hallintokuntien työntekijöille selkeä käytännöllinen ohjeistus, joka sisältää sekä tietojen antamisen toiselle viranomaiselle estävät säädökset että tietojen antamisen sallivat tai siihen velvoittavat säädökset.

2) Kartoitetaan ne asunnottomien henkilöiden sosiaalipalvelujen piirissä olevat helsinkiläiset, joilla olisi mahdollisuus hyötyä heille kohdennetuista soveltuvista psykiatrisista palveluista. Tarkoitus on tavoittaa ko. henkilöt, arvioida mielenterveys- ja sosiaalipalvelujen palvelutarve ja laatia psykiatrinen hoitosuunnitelma sitä tarvitseville henkilöille. Alustavan selvityksen mukaan kyseessä olisi noin sadan henkilön ryhmä.

Toteutus

Hankkeen toteuttamiseksi perustetaan moniammatillinen asiantuntijatiimi, jossa on mukana terveyskeskus, sosiaalivirasto sekä Helsingin poliisilaitos. Kyseinen työryhmä, joka toimii hankkeen ohjausryhmänä, kutsuu mukaan tarvittavat asiantuntijat eri hallintokunnista joko jäseniksi tai ohjausryhmässä kuultaviksi.

Hankkeen aikataulun mukainen toteuttaminen edellyttää hankeyhteyshenkilön ja selvityshenkilön palkkaamista vuoden 2006 ajaksi. Yhteyshenkilö tekee hankkeen etenemisen edellyttämät selvitykset ja toimintakuvaukset ohjausryhmän tukemana. Psykiatrisesti koulutettu työntekijä tarvitaan yhteyshenkilön työpariksi tekemään tarvittavat käytännön hoitotarvearvioinnit ja hoitosuunnittelun palveluohjaustoiminnan. Arvioidut hankekustannukset ovat noin 50 000 euroa henkilöä kohti eli yhteensä 100 000 euroa, joka alustavan arvion mukaan kattaa palkkakustannukset sekä työtilasta ja -välineistä aiheutuvat kulut.

Hanke lähestyy asiakas/potilasryhmää, jonka hoidollinen tavoittaminen ei onnistu sosiaali- ja terveysviranomaisten nykyisiä ja tavanomaisia työmuotoja (”standard care”) hyödyntäen. Psykiatrian alan uusi tutkimustieto korostaa moniongelmaisten (mahdollinen hoitamaton psykiatrinen sairaus, asunnottomuus ja potentiaalinen väkivaltaisuus ja uhka ympäristölle jne.) potilaiden kohdalla tarvetta uusiin työmuotoihin, jotka edellyttävät innovatiivista viranomaistyötä. Hanke hakee viranomaisyhteistyölle uusia käytännöllisiä muotoja hyvin konkreettisessa tehtäväksi annossa. Hankkeessa on tarkoitus esityönä selkeyttää viranomaisyhteistyön lainsäädännöllinen tukiperusta työmuotojen kehittämisen avartamista tukevasta lähtökohdasta.

Hankkeen hallinnoija on terveyskeskus. Innovaatiorahastosta haettava rahoitus on yhteensä 100 000 euroa, joka kohdentuu kokonaan vuodelle 2006.

8

Yhteistyö Teknillisen korkeakoulun ja Helsingin kaupungin välillä/

Innovatiivinen kaupunki –ohjelma 2006-2010

Kaupunginhallitus päätti 30.10.2000 suuntaviivoista, joilla kehitetään Teknillisen korkeakoulun ja Helsingin kaupungin yhteistyötä. Päätöksen mukaan kaupunki osallistuu projektipäällikön palkkaamiseen Teknillisen korkeakoulun Innovaatiokeskukseen vuosiksi 2001-2005 edellyttäen, että TKK osallistuu vastaavalla summalla ao. kustannuksiin.

Yhteistyötä, innovatiivinen kaupunki –ohjelmaa, on koordinoinut ja sen painopisteistä on päättänyt TKK:n ja Helsingin kaupungin johdon muodostama johtoryhmä.

Vuoden 2005 syksyyn mennessä Innovatiivinen kaupunki –ohjelmassa on edistetty useiden kymmenien tutkimusalueiden yhteistyöprojekteja. Näistä rahoituksen saaneita ja käynnistyneitä projekteja on yli 16 kpl. Näiden saama rahoitus oli kesäkuussa 2005 tehdyn arvion mukaan yhteensä noin 6 miljoonaa euroa, josta Helsingin kaupungin osuus on noin 5 %. Toisin sanoen noin 5,7 miljoonaa euroa projektien rahoituksesta on saatu kaupungin ulkopuolisilta tahoilta mm. Teknologian kehittämiskeskus Tekesiltä.

Innovatiivinen kaupunki –ohjelma 2006-2010

Helsingin seudun innovaatiostrategia: Yhdessä huipulle valmistui vuoden 2005 alussa. Culminatum Ltd Oy vastasi sen valmistelusta. Se antaa perustan tutkimus- ja tuotekehityshankkeiden painopisteiden suuntaamiseksi kaupunkien ja yliopistojen välillä. Se antaa myös lähtökohdan Teknillisen korkeakoulun ja Helsingin kaupungin yhteistyölle lähivuosina. Tarkoituksena on, että Innovatiivinen kaupunki T&K yhteistyöhankkeissa edistetään käytännössä Helsingin seudun innovaatiostrategiaa lähtien Helsingin kaupungin tarpeista.

Teknillinen korkeakoulu on esittänyt yhteistyön jatkamista ja syventämistä vuosina 2006-2010.

Innovatiivinen kaupunki yhteistyöohjelman jatkamista on valmisteltu kaupungin ja TKK:n edustajien kesken. Keväällä valmistellun ehdotuksen mukaan toimintaa vahvistetaan siten, että sekä TKK että kaupunki lisäävät panostaan yhteistyössä siten, että vuosittaiset projektipäällikön ja assistentin palkkakustannukset ovat yhteensä 162 000 euroa vuodessa.

Hankkeen hallinnoija on Teknillinen korkeakoulu. Innovaatiorahastosta vuodelle 2006 haettava rahoitus projektihenkilöstön palkkakustannuksiin on 81 000 euroa. Teknillinen korkeakoulu rahoittaa samalla summalla hanketta.

Kj toteaa, että innovaatiorahastoa ei toistaiseksi ole käytetty, joten tässä yhteydessä tulisi vakiinnuttaa innovaatiorahaston käyttöön liittyvät hallinnolliset käytännöt sekä kirjanpidolliseen käsittelyyn liittyvät käytännöt.

Koska rahaston sääntöjen mukaan varoja käytetään joko kaupungin toimesta tai yhteistyössä muiden osapuolien kanssa, tulisi Kj:n mielestä hankkeen hallinnoijana toimia rekisteröity yhdistys, osakeyhtiö, säätiö tai muut vastaava. Hallinnoijana voisi toimia myös jokin kaupungin hallintokunta. Rahaston hallinnollinen ja kirjanpidollinen käsittely riippuu siitä onko hankkeen hallinnoija kaupungin ulkopuolinen organisaatio vai hallintokunta.

Innovaatiorahasto toimii itsenäisenä taseyksikkönä, jolloin rahastoa eivät koske budjettivuoden rajoitukset. Rahastosta voidaan sitoa varoja useammalle vuodelle. Kj:n mielestä olisi tarkoituksenmukaisinta myöntää hankkeen/projektin hallinnoijalle vuosittain hankkeen ao. vuoden osuus hankkeen Helsingin kokonaisrahoitusosuudesta. Vuosittain hankkeen hallinnoijan tulisi lähettää selvitys varojen käytöstä. Kaupungin ulkopuolisen organisaation hankkeen vuosiosuus voitaisiin maksaa kaksi kertaa vuodessa hankeen/projektin puolivuotisraportin perusteella.

Tarkoituksena on, että talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalvelu antaa yksityiskohtaiset ohjeet hallintokuntien hallinnoimien hankkeiden kirjanpitokäytännöstä ja että taloussuunnitteluosasto lähettää kirjeen varojen myöntämisestä päätöksessä mainittujen hankkeiden hallinnoijille.

Hankkeen/projektin päätyttyä olisi hallinnoijan lähetettävä kaupunginhallitukselle selvitys hankkeen toteutumisesta, tuloksineen sekä tilinpäätös. Mikäli hanke ei ole toteutunut tulisi hallinnoijan palauttaa hankkeelle myönnetyt varat.

Edelleen Kj toteaa, että nyt esitetyt hankkeet/projektit vastaavat innovaatiorahaston sääntöjen tarkoituksen mukaista toimintaa, joten Kj:n mielestä hankkeiden toteutusta varten voitaisiin myöntää rahoitus päätösehdotuksen mukaisesti.

KJ Kaupunginhallitus päättänee myöntää innovaatiorahastosta yhteensä 2 362 180 euroa käytettäväksi seuraavien hankkeiden vuoden 2006 rahoitukseen:

	Hanke/projekti	euroa
1.	Forum Virium Helsinki (2006-2008)	600 000
	- hallinnoija: Radio- ja televisiotekniikan tutkimus Oy
2.	Forum Virium Helsinki – Yrittämö	400 000
	- hallinnoija: Talous- ja suunnittelukeskus/Elinkeinopalvelu
3.	Ikääntyvät kaupunkilaiset 2020 (2005-2008)	210 000
	- hallinnoija: Teknillinen korkeakoulu/Sotera, Sosiaali- ja terveydenhuollon tekniikan ja rakentamisen instituutti
4.	Kohtaamispaikka@lasipalatsi	150 000
	- hallinnoija:Kaupunginkirjasto
5.	Innovaatio- ja osaamiskeskus Kustaankartanon vanhustenkeskuksen yhteyteen (2006-2010)	657 780
	- hallinnoija: Sosiaalivirasto
6.	Huono-osaisuuden kasautumiseen puuttuminen terveydenhuollon keinoin (2006-2008)	163 400
	- hallinnoija: Terveyskeskus
7.	”Hoitoa vailla mutta vaikea hoitaa” - vaikeahoitoisiksi arvioitujen henkilöiden palvelutarvetta kartoittava hanke. - hallinnoija: Terveyskeskus	100 000
8.	Innovatiivinen kaupunki –ohjelma 2006-2010	81 000
	- hallinnoija: Teknillinen korkeakoulu

Kaupungin ulkopuolisen organisaation hankkeen vuosiosuus maksetaan kaksi kertaa vuodessa, tammikuussa ja hankeen/projektin puolivuotisraportin perusteella heinäkuussa.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee, että hankkeiden/projekteiden toimijoiden tulee lähettää vuosittain selvitys varojen käytöstä kaupunginhallitukselle. Hankkeen päätyttyä toimijoiden on lähetettävä kaupunginhallitukselle hankkeen/projektin loppuraportti sekä tilinpäätös.

Pöytäkirjanote Radio- ja televisiotekniikan tutkimus Oy:lle, Teknilliselle korkeakoululle ja sen Sosiaali- ja terveydenhuollon tekniikan ja rakentamisen instituutille, kaupunkisuunnitteluvirastolle, kaupunginkirjastolle, tietokeskukselle, rakennusvirastolle, rakennusvalvontavirastolle, sosiaalivirastolle, terveyskeskukselle, talous- ja suunnittelukeskukselle ja sen taloussuunnitteluosastolle, taloushallintopalvelulle, elinkeinopalvelulle ja varainhallinnalle sekä tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Forsblom Kaija, erityissuunnittelija, puhelin 169 2389
Korhonen Tapio, rahoitusjohtaja, puhelin 169 2230

LIITTEET	Liite 1	Forum Virium Helsinki - Yrittämö, hankkeen budjetti
	Liite 2	Ikääntyvät kaupunkilaiset 2020, hanke-esitys
	Liite 3	Innovaatio- ja osaamiskeskus Kustaankartanon vanhustenkeskuksen yhteyteen, hankkeen projektisuunnitelma

1

TOUKOLAN TONTTIEN 23124/20 - 24 JA PUISTOALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11473)

Khs 2005-2307

23. kaupunginosan (Toukolan) korttelin nro 23124 tonttien nro 20–24 ja puistoalueen asemakaavan muutosehdotus.

Aluetta rajoittavat mm. Arabian rantapuisto, Birger Kaipiaisen katu ja Muotoilijanpiha.

Tiivistelmä Asemakaavaa muutetaan tontinluovutuskilpailun voittaneiden suunnitelmien pohjalta tarkistamalla vähäisessä määrin tonttien rajoja, rakennusten ryhmittelyä ja rakennuskorkeuksia nyt toteutusvaiheessa oleville hankkeille.

Asemakaavan perusteet

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (6.10.2005) mm., että asemakaavaa muutetaan kaupunkisuunnitteluviraston aloitteesta kiinteistölautakunnan tontinvarauspäätösten edellyttämällä tavalla.

Asemakaavatilanne Alueen asemakaava on hyväksytty 9.2.2004. Tontit 20 ja 22 ovat asuinkerrostalojen korttelialuetta. Tonttien yhteenlaskettu rakennusoikeus on 10 100 k-m². Tontti 21 on autopaikkojen korttelialuetta. Tontit 23 ja 24 ovat asumista palvelevaa yhteiskäyttöistä korttelialuetta. Arabian rantapuisto on puistoaluetta.

Suunnittelutilanne Tontit ovat kaupungin omistuksessa ja ne ovat rakentamattomia. Kiinteistölautakunta on 6.4.2005 varannut tontin 20 Valtakunnalliselle vuokratalo-osuuskunnalle vapaarahoitteisten omistusasuintalojen rakentamiseen ja tontin 22 hitas-omistusasuintalon rakentamiseen. Tontti 21 on varattu Arabian Palvelu Oy:lle autopaikkojen ja tontit 23 ja 24 yhteispihojen rakentamiseen. Asemakaavaa on tarpeen tarkistaa tontinluovutuskilpailun voittaneiden ehdotusten ja tontinvarausten edellyttämällä tavalla.

Asemakaavan muutosehdotus

Asuinkerrostalotonttien (AK) 20 ja 22 rajoja on tarkistettu kiinteistölautakunnan järjestämien tontinluovutuskilpailujen pohjalta. Kumpaakin tonttia on laajennettu niiden yhteispihojen puoleisilla reunoilla 1–2 m yhteispihatonttien suuntaan. Tonttia 20 on lisäksi laajennettu 0–2 m Arabian rantapuiston suuntaan, mutta vastaavasti supistettu 0,7 m autopaikkatontin 21 reunalla. Asuntotonttien uudet numerot ovat 34 ja 36.

Tontin 34 rakennusten ryhmittelyä ja pihajärjestelyjä on muutettu vastaamaan tontinluovutuskilpailun voittaneen ehdotuksen mukaista suunnitelmaa. Tämä tarkoittaa rakennusalojen, istutettavien tontinosien ja tontin läpi johdettavan julkisen jalankulkureitin vähäisiä tarkistuksia voimassa olevaan asemakaavaan nähden. Uusi sommitelma on asemakaavan alkuperäisten ympäristötavoitteiden mukainen. Tontin rakennusoikeus sekä asemakaavamerkinnät ja ‑määräykset on pidetty muutoin ennallaan.

Tontin 36 rakennuskorkeuksia on muutettu siten, että voimassa olevan asemakaavan mukaista kuusikerroksista rakennusosaa on supistettu sekä Birger Kaipiaisen kadun että Muotoilijanpihan puolella. Birger Kaipiaisen kadun puolella on nelikerroksinen rakennusosa muutettu viisikerroksiseksi. Tontin rakennusoikeus samoin kuin asemakaavamerkinnät ja -määräykset on pidetty muutoin ennallaan.

Uusien asuntotonttien yhteenlaskettu rakennusoikeus on voimassa olevan asemakaavan mukainen 10 100 k-m², joka jakautuu seuraavasti: tontti 34 (3 600 k-m²) ja tontti 36 (6 500 k-m²).

Voimassa olevan asemakaavan mukaisten asumista palvelevien yhteiskäyttötonttien (AH) 23 ja 24 rajoja on tarkistettu asuntotonttien rajojen mukaisiksi. Tontin 24 rajaa on lisäksi rakennusteknisistä syistä siirretty Arabian rantapuiston suuntaan 0–2 m n. 30 m:n matkalla. Yhteispihatonttien asemakaavamerkinnät ja ‑määräykset on pidetty muutoin ennallaan. Yhteispihatonttien uudet numerot ovat 35 ja 46.

Voimassa olevan asemakaavan mukaisen autopaikkatontin (LPA) 21 rajaa Birger Kaipiaisen pihan kaakkoisreunalla on siirretty 0,7 m asuntotontin 20 suuntaan. Autopaikkatontin uusi numero on 47.

Vuorovaikutus kaavaehdotusta laadittaessa

Osallisille on lähetetty 10.8.2005 hanketta koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma.

Asemakaavan muutosluonnos on ollut nähtävillä 29.8.–16.9.2005 ja osallisilla on ollut mahdollisuus ilmoittaa mielipiteensä siitä 16.9.2005 mennessä.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta eikä asemakaavan muutosluonnoksesta ei ole tehty huomautuksia.

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.

Kaj ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 4.–18.11.2005, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty rakennusviraston, kiinteistöviraston ja ympäristökeskuksen lausunnot.

Lausunnot Kiinteistölautakunta mainitsee (15.11.2005) mm., että kilpailuehdotukset poikkesivat vähäisessä määrin asemakaavan rajauksista, joten kaavaa joudutaan nyt muuttamaan. Lautakunnan mielestä asemakaavat tulisi, mikäli vain mahdollista, laatia niin väljiksi, ettei näitä muutoksia tarvittaisi. Tähän mennessä Arabianrannan asemakaavan muutokset eivät ole juurikaan aiheuttaneet viivettä toteutusaikatauluihin. Koska ympäristössä kuitenkin jo asutaan, on vaarana muistutusten ja valitusten aiheuttama suurikin viive.

Lautakunta puoltaa asemakaavan muutosesitystä, koska se mahdollistaa tontinluovutuskilpailujen voittaneiden ehdotusten toteuttamisen. Lautakunnalla ei ole huomauttamista asemakaavan muutosehdotukseen.

Ympäristökeskuksella (25.11.2005) ja rakennusvirastolla (25.11.2005) ei ole huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksesta.

Kaj toteaa, että Khs hyväksyy asemakaavan muutoksen Khn johtosäännön 8 §:n 6 kohdan 3, 4, 6 ja 7 kohtien mukaan, milloin muutetaan julkisivuja, rakennusmateriaaleja, rakentamistapaa, rakennusaloja, asuntojen enimmäismäärää tai keskipinta-alaa, autopaikkamäärää tai autopaikkojen sijoitusta, ajoyhteyttä, istutuksia tai viemärin taikka muun johdon sijoittamista koskevia asemakaavamerkintöjä tai ‑määräyksiä, muutetaan kaupunginvaltuuston hyväksymässä asemakaavassa määriteltyä rakennuksen suurinta sallittua kerroslukua yhdellä kerroksella tai rakennuskorkeutta vastaavalla tavalla, muutetaan alueen käyttötarkoitusta vähäisessä määrin ja tehdään kaavaan edellä mainittuihin muutoksiin verrattavissa oleva tarkistus.

Muutosta ei ole pidettävä vähäisenä, jos se merkitsisi alueen maankäytön yleisen luonteen muuttumista kaavassa osoitetusta tai poikkeamista kaavaa laadittaessa omaksutuista periaatteista, alueella vallitsevan yhtenäisen rakennustavan muuttamista taikka ympäristölliseltä kannalta merkittävien arvojen säilymisen vaarantumista.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä 23. kaupunginosan korttelin nro 23124 tonttien nro 20–24 ja puistoalueen asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 6.10.2005 päivätyn piirustuksen nro 11473 mukaisena.

Kirje ja pöytäkirjanote Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä ote rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, ympäristökeskukselle ja rakennusvirastolle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

LIITTEET	Liite 1	Asemakaavakartta nro 11473 (Toukolan tontit 23124/20 - 24)
	Liite 2	Havainnekuva (Toukolan tontit 23124/20 - 24)

2

HAKOSTARONTIEN - JÄÄMÄENTIEN - RIKALANTIEN PIENTALOALUEEN RAKENNUSKIELLON PIDENTÄMINEN MELLUNKYLÄSSÄ (NRO 11504)

Khs 2005-2676

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (8.12.2005) mm., että Khs päätti 17.1.2000, että 47. kaupunginosan (Mellunkylän) Hakostarontien–Rikalantien–Jäämäentien pientaloalue määrätään rakennuskieltoon kahdeksi vuodeksi maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 1 momentin perusteella. Perusteluna oli vireillä oleva asemakaavan muutostyö, jossa tutkitaan ympäristön ja rakennusten suojelutarvetta ja rakennusoikeuden lisäämistä. Rakennuskieltoa on jatkettu kaksi kertaa, ja se on voimassa 17.1.2006 saakka.

Asemakaavan muutosluonnos on laadittu ja siitä esitettiin runsaasti mielipiteitä sekä keskustelutilaisuudessa että kirjallisesti. Luonnosta työstettiin edelleen asukkaiden valitseman seurantaryhmän kanssa keskustellen. Työ on ollut keskeytyksissä ja sitä jatketaan nyt niin, että tarkistettu asemakaavan muutosluonnos on nähtävillä tammi–helmikuussa 2006 ja asemakaavan muutosehdotus tuodaan kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyyn huhtikuussa 2006.

Maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 2 momentin mukaan rakennuskielto on voimassa enintään kaksi vuotta. Kieltoaikaa voidaan kaavoituksen keskeneräisyyden vuoksi pidentää kaksi vuotta kerrallaan.

Kieltoaikaa olisi Hakostarontien–Rikalantien–Jäämäentien alueella pidennettävä maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 2 momentin perusteella kahdella vuodella asemakaavan muutostyön saattamiseksi loppuun (kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston piirustus nro 11504/8.12.2005).

KAJ Kaupunginhallitus päättänee pidentää kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston piirustuksesta nro 11504/8.12.2005 ilmenevän 47. kaupunginosan Hakostarontien–Jäämäentien–Rikalantien pientaloalueen rakennuskieltoaikaa 17.1.2008 saakka.

Maankäyttö- ja rakennuslain 202 §:n ja tämän esityslistan Kj/2 kohdassa päätetyn perusteella tämä päätös tulee voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman.

Kuulutettava sekä pöytäkirjanote karttaliitteineen Uudenmaan ympäristökeskukselle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja rakennuslautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

LIITE

Rakennuskieltokartta nro 11504 (Hakostarontien - Rikalantien - Jäämäentien pientaloalue Mellunkylässä)

3

HELSINGIN SATAMAN POIKKEAMISHAKEMUS

Khs 2005-2215

Helsingin Satama pyytää (26.5.2005) poikkeamislupaa 54. kaupunginosan (Vuosaari) korttelin nro 54316 tontille nro 4 (osoite: Voimalakatu 4) kaksitoistakerroksisen toimisto- ja palvelurakennuksen rakentamiseksi Vuosaaren satama-alueelle poiketen asemakaavasta osoitetusta kerrosluvusta 3–4 ja siten kaupunkikuvallisesta periaatteesta.

Kaupunkisuunnitteluvirasto esittää (28.9.2005) mm. seuraavaa.

Hakija perustelee hakemustaan seuraavasti:

Vuosaaren sataman raskas liikenne ohjataan sataman pohjoisen portin eli ns. A-portin kautta Satamatielle ja edelleen Porvarinlahden alittavan tunnelin kautta suoraan Kehä lll:lle. A-portti on sataman toiminnallinen solmukohta. Siellä tunnistetaan ja tarvittaessa tarkastetaan kaikki lastiyksiköt. Siellä sijaitsevat tullin tilat. Valvotun satama-alueen rajalle rakennetaan koko liikennealueen ylittävä jalankulkusilta.

Vuosaaren sataman ja ympäristön asemakaavan (nro 10640) mukaan A-portin vieressä on tontti nro 54316/4, joka on varustettu merkinnällä KTS (satamatoimintaan liittyvien toimistorakennusten korttelialue). Tontille rakennetaan A-portin toiminnallisesti kiinteästi liittyvää sataman toimijoiden toimisto- ja palvelutilarakennus Gatehouse, joka on tarkoitus toteuttaa kahdessa vaiheessa. 1. rakennusvaihe on n. 12 000 k-m² ja 2. rakennusvaihe on n. 4 500 k-m². Lisäksi tontin eteläreunaan on tarkoitus rakentaa erillisenä pienimuotoisena hankkeena Suomen merimieskirkko ry:n ja Merimiespalvelutoimiston palvelutilat, yhteensä n. 1 000 k-m².

Gatehouse on sataman keskeisimmällä paikalla, porttina toimivan jalankulkusillan pääte. Toimistorakennus on sekä toiminnallisesti että kaupunkirakenteellisesti ja kaupunkikuvallisesti koko sataman ja siihen liittyvän yritysalueen keskeinen rakennus. Kaupunkikuvallista merkitystä korostaa erityisesti se, että satama-alue on lähes kokonaisuudessaan asfaltoitua lastiyksiköiden käsittelyaluetta ja yritysalue koostuu pääosin yksikerroksista terminaalirakennuksista ja raskaiden ajoneuvojen ja työkoneidenliikennealueita.

Rakennuksen alakerroksiin sijoittuvat laajat tilaryhmät, eli palvelusalit ja yhteistilat. Yläkerroksiin sijoittuu pienehköjä itsenäisiä toimistohuoneistoja.

Rakennuksen keskeinen toiminnallinen tehtävä ja kaupunkirakenteellinen ja kaupunkikuvallinen luonne satamakeskuksen maamerkkiä puoltavat rakennusmassaa, jossa on 2-kerroksinen laaja jalustaosa ja sen päällä toimistotorni.

Asemakaavassa on kerrosluvuksi määritelty 3–4, josta määräyksestä haetaan poikkeusta 12-kerroksisen toimistorakennuksen rakentamiseksi. Havainnemateriaalista voidaan todeta, että esitetty 12-kerroksinen torni on edellä esitetyn perusteella erittäin perusteltu ja sopii hyvin sataman ja viereisen voimalaitoksen suureen mittakaavaan. Kerrosluvun lisäämisestä huolimatta Gatehouse toteutettaisiin asemakaavaan mukaisen rakennusoikeuden puitteissa.

Asemakaavassa Gatehouse-tontin luoteispuolelle tontille nro 54317
(liikerakennusten korttelialue) on merkitty 12-kerroksinen rakennus.
Satamakeskuksen nykyisten suunnitelmien mukaan tontille ei ole tarkoitus toteuttaa rakennusta, vaan tontti käytetään raskaan liikenteen pysäköintialueena.

Selostus Alueella on voimassa 25.1.2002 vahvistettu asemakaava nro 10640 (Vuosaaren satama ja ympäristö). Asemakaavan mukaan alue on satamatoimintaan liittyvien toimistorakennusten korttelialuetta (KTS) ja sen suurin sallittu kerrosluku on 3–4. Rakennusoikeus on osoitettu tehokkuusluvulla e=1.0, mikä tarkoittaa n. 17 800 k-m². Alueen luoteispuolella on liikerakennusten korttelialue nro 54317 (KL), jolle on merkitty kerrosluku 12. Asemakaavan tarkoitus on, että korkea rakennus toimii satama-alueen maamerkkinä Satamatien varrella. Alueen ympäristössä asemakaavassa on itäpuolella satama-alueetta (LS), eteläpuolella satamatoimintaan liittyvään teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (TS) ja länsipuolella teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (T).

Nykyisin alue on sataman ja siihen liittyvien toimintojen rakennustyömaana. Alueen lounaispuolella on Vuosaaren voimalaitos.

Vuosaaren sataman ja yritysalueen suunnittelun tarkentuessa sataman sisäänkäynti on keskitetty yhteen pohjoisporttiin. Pääportin vieressä si-

jaitsevien satamatoimintaan liittyvien toimistotilojen käyttötarpeet ovat myös tarkentuneet. Hakemuksen mukaan toimistorakennukseen on tarkoitus sijoittaa mm. liikennevalvomon ja tullin tilat, satamaoperaattoreiden ja sataman pitäjän palvelutilat, muiden satamassa toimivien yritysten palvelu- ja toimistotiloja sekä huolintaliikkeiden toimistotiloja.

Hakija on teettänyt Vuosaaren satama / Gatehouse -havainnekuvavih-kon (Arkkitehtitoimisto HKP/09.05.05/01.08.05). Hakijan tarkoituksena on rakentaa Vuosaaren satamatoimintaan liittyvälle toimistorakennusten korttelialueelle (54316/4) 12-kerroksinen toimisto- ja palvelurakennus, joka muodostuu 2-kerroksisesta jalustaosasta (palvelut) ja 10-kerroksisesta torniosasta (toimistot). Torniosan räystäs nousee tasoon noin + 53,0 ja iv-konehuone tasoon + 62,0 maanpinnan tasosta n. + 4. Tontin rakennusoikeutta 17 800 k-m² ei ylitetä. Rakennusoikeutta jää käyttämättä 2. rakennusvaihetta eli jalustakerroksen laajentumista varten n. 4 500 k-m².

Tontin autopaikat sijoitetaan porttitornin kanssa samanaikaisesti rakennettavaan ns. pohjoiseen kallioväestönsuojaan (n. 150 ap) ja piha-alueelle sekä viereiselle (54316/3) tontille rakennettavaan pysäköintilaitokseen. Viereiselle tontille on myös suunnitteilla sataman matkustajaterminaali.

Satamakeskuksen nykyisten suunnitelmien mukaan vieressä sijaitsevaan tonttiin nro 54317 asemakaavassa osoitettua 12-kerroksista liikerakennusta ei toteuteta, vaan aluetta käytetään raskaan liikenteen pysäköintiin.

Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta siten, että voimassa olevassa asemakaavassa tontin suurin sallittu kerrosluku on 3–4, ja hakemuksessa esitetään 12-kerroksista rakennusta.

Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Viranomaisneuvottelut ja saadut lausunnot

Asiasta on keskusteltu Uudenmaan ympäristökeskuksen kanssa, joka piti poikkeamismenettelyä mahdollisena. Osallisten kuuleminen voidaan järjestää kuulutuksella päivälehdissä. Hankkeen vaikutuksia on arvioitava riittävästi.

Lausunnot Hakemuksen kohteena oleva alue ja sen ympäristö ovat kaupungin eri hallintokuntien hallinnassa. Kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (2.8.2005) on pyydetty lausunnot Helsingin Energialta, kiinteistövirastolta ja rakennusvirastolta. Lausunnot ovat liitteenä. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Rakennusviraston katu- ja puisto-osasto puoltaa Helsingin Sataman hakeman poikkeamisluvan myöntämistä.

Kiinteistövirastolla ei ole huomauttamista Helsingin Sataman hakemukseen porttirakennuksen kerrosluvun korottamisesta.

Helsingin Energia toteaa, että porttirakennus tulee olemaan Helsingin Sataman keskeinen liittymispiste Helsingin Energian sähkönjakeluverkkoon. Rakennukseen sijoitetaan Sataman muuntamotilojen lisäksi Helsingin Energian jakeluverkon muuntamo- ja kytkentätiloja. Tilojen kaapelointi tehdään Voimalakadulta etelä- ja pohjoissuunnasta. Helsingin Energialla ei ole asiaan muuta huomautettavaa.

Rakennusvalvontavirasto ei näe estettä haetun poikkeuksen myöntämiselle.

Rakennusvalvontavirasto on liittänyt lausuntoonsa Kaupunkikuvaneuvottelukunnan pöytäkirjaotteen (päivätty 22.06.05). Kaupunkikuvaneuvottelukunta toteaa, että esitetyn havainnekuvamateriaalin perusteella on todettavissa, että tornimainen rakennus sopii hyvin satama-alueen suurmaisemaan. Erityisen toivottavaa on, että myös asemakaavan jo mahdollistama toinenkin tornimainen rakennus toteutuu. Illustroitu mustan ja valkoisen tornin muodostama pari on mitä oivallisin ja hienostunein maamerkki identifioimaan mittavaa satama-aluetta. Lausuntonaan kaupunkikuvaneuvottelukunta katsoi, että suunnitelma täyttää poikkeamispäätöksen myöntämisen edellytykset.

Osallisten kuuleminen Hakemuksesta on tiedotettu naapureille ja muille, joiden oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa kuulutuksilla Helsingin Sanomat, Kansan Uutiset, Hufvudstadsbladet-, Uutispäivä Demari ja Kaupunkilehti Alueuutiset -lehdissä 10.8.2005 sekä ilmoituksella viraston ilmoitustaululla 10.–31.8.2005. Osallisille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia ei ole esitetty.

Lausunto Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että Vuosaaren satamatoimintaan liittyvien toimistorakennusten korttelialueelle (KTS) nro 54316/4 voidaan rakentaa hakemuksen mukainen 12-kerroksinen toimisto- ja palvelurakennus poiketen asemakaavassa osoitetusta kerrosluvusta 3–4. Kerrosluvusta poikkeaminen on perusteltua, koska asemakaavan mukainen 12-kerroksinen rakennus viereisessä korttelissa jää nykyisten suunnitelmien mukaan ainakin toistaiseksi toteuttamatta ja, koska asemakaavan tavoitteena on satama-alueen portin korostaminen korkealla maamerkkirakennuksella. Tornirakennus portin vieressä toimii hyvin alueen maamerkkinä ja täyttää satama-alueella ja sen lähiympäristössä toimivien yritysten toimisto- ja palvelutilojen tarpeita. Rakennuksen korkeus sopii satama-alueen mittakaavaan. Viitaten kaupunkikuvaneuvottelukunnan lausuntoon kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa lisäksi, että myös toisen, asemakaavan mukaisen tornirakennuksen mahdollinen toteuttaminen myöhemmin tulevaisuudessa on sopusoinnussa asemakaavan kaupunkikuvallisten tavoitteiden kanssa.

Poikkeamisen erityiset syyt ovat alueen kokonaissuunnitelman toteutumisen edistäminen, tilanteen muuttuminen asemakaavan laatimisen jälkeen ja kaupunkikuvallisten tavoitteiden edistäminen.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista, mikäli rakentamisessa noudatetaan hakemuksen liitteenä olevien suunnitelmien periaatteita, mikäli rakennuksen toteutuksessa kiinnitetään riittävästi huomiota kaupunkikuvallisiin vaikutuksiin ja mikäli toteutussuunnitelmat laaditaan yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston kanssa. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa hakemusta edellä olevilla ehdoilla.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee suostua hakemukseen päätöksen nro 2005-2215/526 mukaisesti.

Rakentamisessa tulee noudattaa hakemuksen 54‑1832‑05‑S liitteenä olevien suunnitelmien periaatteita, rakennuksen toteutuksessa tulee kiinnittää riittävästi huomiota kaupunkikuvallisiin vaikutuksiin, ja toteu-

tussuunnitelmat tulee laatia yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston kanssa.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

LIITTEET	Liite 1	Poikkeamispäätösluonnos (Vuosaaren tontti 54316/4)
	Liite 2	Ympäristökartta (Vuosaaren tontti 54316/4)
	Liite 3	Asemapiirros (Vuosaaren tontti 54316/4)

4

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE KIINTEISTÖ OY EERIKINKATU 24:N POIKKEAMISHAKEMUKSESTA

Khs 2005-2305

Kiinteistö Oy Eerikinkatu 24 pyytää (23.5.2005) poikkeamislupaa 4. kaupunginosan (Kamppi) korttelissa nro 74 tontilla nro 10 (Eerikinkatu 24) sijaitsevan toimistorakennuksen osan (3 066 k-m²) muuttamiseen tilapäisesti hotellikäyttöön nykyisen toimistokäytön lisäksi poiketen vähäistä suuremmin tontin rakennusoikeudesta. Hotellitoiminta on tarkoitus aloittaa talon 3 kerroksessa, ja laajentua myöhemmin mahdollisuuksien mukaan koko taloon. Pohjakerroksen liiketila ei sisälly muutosalueeseen.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (24.10.2005), että haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Selostus Alueella on voimassa 8.1.1981 vahvistettu asemakaava nro 7961, jossa on ns. kaksitasoiset määräykset. Asemakaavan mukaan tontti kuuluu asuntokerrostalojen korttelialueeseen (Ak). Tontin rakennusoikeus on 1 560 k-m². Tontille saa rakentaa viisikerroksisen kerrostalon. Tontilla saa olla liike-, toimisto-, sosiaalisia palvelu- tai näihin verrattavia tiloja kadunvarsirakennuksen ensimmäisessä maanpäällisessä kerroksessa, mikäli yhteys kuhunkin tällaiseen huoneistoon järjestetään suoraan kadulta. Ak-korttelialueella saa, mikäli erityiset syyt sitä vaativat, sijoittaa terveydenhoito- ja lasten päivähoitotoimintaa palvelevia tiloja myös muihin kuin ensimmäiseen maanpäälliseen kerrokseen, kuitenkin korkeintaan 20 % kerrosalasta.

Tontille on sijoitettava vähintään ja saadaan sijoittaa enintään seuraavat autopaikkamäärät: 1 ap/120 k-m² asuntokerrosalaa, 1 ap/150 k-m² asiakaspalvelukerrosalaa ja 1 ap/350 k-m² toimistokerrosalaa. Tontille ei saa sijoittaa huoltoajoneuvoa varten tarvittavaa paikkaa lukuun ottamatta yhtään autopaikkaa pihamaalle. Autonsäilytyspaikat on sijoitettava maan alle siten, että vähintään 1/4 tontin vapaa-alasta on jätettävä kokonaan rakentamattomaksi maanvaraiseksi alueeksi.

Tontilla on rakentamisvuodestaan 1955 asti toimistokäytössä ollut 9‑kerroksinen rakennus, jossa on nauhaikkunat (ark. Kokko & Kokko).

Rakennuksen julkisivu on kadun puolella päällystetty profiilipellillä ja pihan puolella rapattu. Ylin 9. kerros on katulinjasta sisäänvedetty. Tontilla on ajoramppi kellariin, jossa on autotallin lisäksi teknisiä tiloja. Autotallin poistoilma on johdettu pihan puoleisessa piipussa räystäslinjan yläpuolelle. Jätesäiliöt sijaitsevat asfalttipintaisella pihamaalla. Pihalla on myös joitakin autopaikkoja. Rekisteritietojen mukainen käytetty rakennusoikeus on 3 384 k-m² (e_t = 4,3), eli rakennusoikeutta on ylitetty 1 824 k-m² (53,9 %). Ylitys perustuu siihen, että tonttia koskeva asemakaava on laadittu 1970-luvulla kantakaupungin uudelleen kaavoituksessa sovellettujen periaatteiden mukaisesti. Asemakaavan muutoksessa rakennusoikeudet tonteille määriteltiin kaupunginvaltuuston 18.6.1969 asiasta tekemän päätöksen mukaan: tontin kerrosala sai olla välitonteilla enintään 1,6 ja kulmatonteilla 2,4 kertaa tontin pinta-ala, kuitenkin niin, että tätä määrää sai erityisten syiden sitä vaatiessa lisätä enintään 25 %. Asemakaavaan merkittiin myös kyseessä olevalle tontille rakennusoikeus, joka oli pienempi kuin tontilla jo käytetty kerrosala.

Hakijan tarkoituksena on muuttaa osa rakennuksesta hotellikäyttöön.

Osallisten kuuleminen Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (8.9.2005). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen.

Asunto Oy Kaleri (Eerikinkatu 22) on esittänyt huomautuksen, jossa esitetään kiinteistön kellaritilan ottamista hotellin pysäköintikäyttöön pysäköintipaikkojen vähyyden vuoksi. Lisäksi hankkeen yhteydessä pyydetään kiinnittämään huomiota ilmastointilaitteiden melun alentamiseen sekä porraskäytävän yöllisen, naapurihuoneistoja häiritsevän valaisemisen vähentämiseen.

Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Lausunto Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että haettu käyttötarkoitus on nykyistä toimistokäyttöä lähempänä asemakaavan mukaista asuinkäyttöä. Tontilla käytetty kerrosala ei hankkeen yhteydessä kasva. Asemakaava on laadittu 1970-luvulla kantakaupungin uudelleen kaavoituksessa sovellettujen periaatteiden mukaisesti, jolloin asemakaavaan merkittiin rakennusoikeus, joka oli pääsääntöisesti pienempi kuin tontilla jo käytetty kerrosala. Tontilla käytetty kerrosala (3 384 k-m²) on jo ennen asemakaavan laatimista ollut suurempi kuin asemakaavaan

merkitty rakennusoikeus (1 560 k-m²). Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa kuitenkin, että koska rakennusoikeuden ylitys tontilla on vähäistä suurempi (53,9 %), niin hanke vaatii Uudenmaan ympäristökeskuksen poikkeamispäätöksen. Esitetty, hieman luonnosmainen suunnitelma vaatii vielä tarkennusta pihajärjestelyjen ja autopaikkojen sijoittelun osalta. Luvattomat autopaikat pihamaalta tulee poistaa ja pihan alainen autotalli tulee osoittaa hotellivieraiden käyttöön. Piha tulee rakentaa viihtyisäksi oleskelupihaksi kasvein ja kiveyksin. Jätteiden keräyspisteet tulee sijoittaa katokseen tai pihakannen alle. Vastaanottotilattomaksi suunnitellun hotellin peruskorjauksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota rakennuksen lähiympäristöön sekä esteettömyyteen. Naapuriyhtiötä häiritsevä valo ja melu tulee minimoida. Rakennus on korkeutensa ja puistonreunasijaintinsa vuoksi kaupunkikuvallisesti merkittävä. Siksi rakennuksen julkisivu tulee kunnostaa ja mainoslaitteista tulee esittää suunnitelma ennen luvan myöntämistä. Ullakkokerroksen yläpuolelle ei saa sijoittaa uusia teknisiä laitteita.

Poikkeamisen erityinen syy on rakennuksen tarkoituksen mukainen käyttö.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista, mikäli poikkeaminen myönnetään määräaikaisena 1.11.2010 asti. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa hakemusta 1.11.2010 asti edellyttäen, että maanalainen autotalli otetaan hotellivieraiden käyttöön, luvattomat autopaikat poistetaan pihalta, jätteiden keräyspisteiden sijoitukseen kiinnitetään erityistä huomiota, ja että ennen rakennusluvan myöntämistä hankkeesta hyväksytetään pihasuunnitelma ja julkisivun kunnostussuunnitelma kaupunkikuvaneuvottelukunnassa.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee puoltaa Uudenmaan ympäristökeskukselle annettavassa lausunnossaan poikkeamisen myöntämistä Kiinteistö Oy Eerikinkatu 24:lle haettuun toimenpiteeseen 4. kaupunginosan korttelin nro 74 tontille nro 10 kaupunkisuunnitteluviraston lausunnosta 24.10.2005 ilmenevin ehdoin määräaikaisena 1.11.2010 asti.

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle ja rakennusvalvontavirastolle

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

LIITTEET	Liite 1	Ympäristökartta (Kampin tontti 74/10)
	Liite 2	Asemapiirros (Kampin tontti 74/10)

5

RAKENNUSVALVONTATAKSAN TARKISTAMINEN

Khs 2005-2325

Rakennuslautakunta toteaa (25.10.2005) mm., että maankäyttö- ja rakennuslain 145 §:n mukaan luvan hakija tai toimenpiteen suorittaja on velvollinen suorittamaan tarkastus- ja valvontatehtävistä sekä muista viranomaistehtävistä kunnalle maksun, jonka perusteet määrätään kunnan hyväksymässä taksassa.

Kaupunginvaltuusto on 24.11.1999 hyväksynyt Helsingin kaupungin rakennusvalvontataksan yleiset perusteet. Kaupunginhallitus on hyväksynyt yksityiskohtaisen rakennusvalvontataksan viimeksi 13.12.2004. Tällöin rakennusvalvontataksaa korotettiin kahdella prosentilla. Taksaan sisältyviä kiinteistöviraston kaupunkimittausosaston maksuja korotettiin tätä enemmän, kolmella prosentilla.

Rakennusvalvontaviraston kate

Vuonna 2002 rakennusvalvontaviraston tuloilla katettiin viraston kaikista menoista 84 prosenttia. Vuonna 2003 kate laski 73 prosenttiin ja vuonna 2004 kate nousi 75 prosenttiin. Kate vaihtelee johtuen pääasiassa rakentamisen suhdanteista.

Virastossa on pidetty realistisena tavoitella 80–85 %:n suuruista katetta normaalirakentamistilanteessa. Tavoitteen saavuttaminen riippuu siitä, kuinka paljon rakentamiseen haetaan lupia ja kuinka paljon lupahakemusten käsittelystä kerätään lupamaksuja.

Viraston tuloista noin 95 prosenttia kertyy rakennusvalvontataksan nojalla kerätyistä rakennuslupa- yms. maksuista ja loput arkistotaksan nojalla kerätyistä piirustuskopioiden myyntimaksuista.

Vuoden 2004 yhdeksänä ensimmäisenä kuukautena myönnettyjen rakennuslupien sisältämien rakennusten yhteenlaskettu kokonaisala oli 482 998 neliömetriä. Vastaava luku tältä vuodelta on 495 924 neliömetriä. Muutos on + 3 prosenttia. Rakentaminen on siten lievässä kasvussa.

Rakennusvalvontaviraston maksujen tarkistaminen

Vuosittain nousevien kustannusten johdosta rakennusvalvontataksan sisältämiä rakennusvalvontaviraston maksuja ehdotetaan korotettavaksi kolmella prosentilla vuoden 2006 alusta. Taksakorotus on huomioitu rakennusvalvontaviraston vuoden 2006 talousarviossa.

Tämän lisäksi ehdotetaan naapurien kuulemista koskevaan taksan 8 §:ään tehtäväksi seuraava tekstimuutos.

Maankäyttö- ja rakennuslain 133 §:n mukaan rakennuslupahakemuksen vireille tulosta on ilmoitettava naapurille eräin poikkeuksin. Jos luvan hakija ei hoida ilmoittamista, niin lupaviranomainen hoitaa sen. Säännöstä sovelletaan soveltuvin osin myös toimenpidelupa-, purkamislupa- ja maisematyölupamenettelyssä.

Joskus rakennusvalvontaviraston on järkevää hoitaa naapureiden kuuleminen kirjallisen ilmoittamismenettelyn sijasta pitämällä rakennuspaikalla rakennusvalvontaviraston katselmus, johon naapurit kutsutaan. Katselmuskutsuista ei ole aikaisemmin veloitettu. Taksaa esitetään nyt muutettavaksi siten, että jos naapuria ei ole ennen katselmusta kuultu erillisessä menettelyssä, niin katselmuskutsu rinnastetaan ilmoittamis-/
kuulemiskirjeeseen. Tällöin kuulemiskustannukset jakautuvat tasapuolisesti.

Kiinteistöviraston kaupunkimittausosaston maksujen tarkistaminen

Kiinteistöviraston kaupunkimittausosasto esittää 4.10.2005 päivätyssä kirjeessään rakennusvalvontavirastolle, että rakennusvalvontataksaan sisältyvää kiinteistöinsinöörin toimenpidetaksaa tarkistettaisiin.

Kaupunkimittausosaston kustannuslaskennan mukaan vuonna 2004 saatiin rakennusvalvonnasta (rakennuksen maalle merkintä, rakennuksen sijaintikatselmus) aiheutuneista kustannuksista katettua 73 %.

Vuoden 2005 syyskuun tilanteen mukaan voimassa olevilla kiinteistöinsinöörin toimenpidetaksoilla kateprosentti on 67 %. Tehdyn arvion mukaan toimenpidetaksoilla saadaan katettua vuonna 2005 noin 70 %.

Ottaen huomioon edellisen taksapäätöksen jälkeisen kustannustason nousun kaupunkimittausosasto esittää taksaan 3 %:n korotusta vuodelle 2006.

Rakennusvalvontaviraston taholta on ollut tarvetta tarkistaa aidan, varaston, autosuojan, talousrakennuksen tai erillisen katoksen tai muun rakenteeltaan vähäisen rakennuksen taksaa alaspäin. Ottaen huomioon pyrkimys kustannusvastaavuuteen osasto katsoo, ettei hinnan tarkistukseen tältä osin ole mahdollisuutta.

Ko. rakenteiden osalla on hyvin yleistä, että lupakäsittelyssä toimenpiteenä edellytetään vain sijaintikatselmusta ja tällöin kyseisestä toimenpiteestä on rakennusvalvontataksan hinnasta asiakkaalta peritty vain puolet. On huomattava kuitenkin, ettei sijaintikatselmus käsitä ainoastaan sijainnin määritystä, vaan pitää sisällään myös laskennan vahvistetuista piirustuksista ja mittaustulosten vertailun, joten taksan puolittaminen ei vastaa todellisia kustannuksia. Näitä tapauksia varten kaupunkimittausosasto esittääkin pelkän katselmuksen suorittamiselle uutta taksaa, joka on puolet ko. rakenteiden taksasta korotettuna 20 %:lla.

Kaupunkimittausosaston esitys on sisällytetty rakennusvalvontataksan tarkistusehdotukseen.

Kaj toteaa, että kaupunginkanslian talous- ja suunnittelukeskus on 16.12.2005 ilmoittanut, ettei sillä ole huomautettavaa esitykseen. Esitys on vuoden 2006 talousarvion mukainen.

Tarkistetut taksat ovat voimassa 1. päivästä helmikuuta 2006 alkaen.

./. Esityslistan tämän kohdan liitteenä nro 4 on ehdotus uudeksi rakennusvalvontataksaksi 2006.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä rakennusvalvontataksan esityslistan tämän asian liitteenä olevan ehdotuksen mukaisesti. Tarkistetut taksat ovat voimassa 1. päivästä helmikuuta 2006 alkaen.

Kuulutetaan, pöytäkirjanote rakennuslautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, kaupunginkanslian talous- ja suunnittelukeskukselle sekä tietokeskukselle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

LIITTEET	Liite 1	Kaupunginvaltuuston 24.11.1999 tekemä päätös rakennusvalvontataksan yleisistä perusteista
	Liite 2	Kiinteistöviraston kaupunkimittausosaston 4.10.2005 esitys
	Liite 3	Voimassaoleva Helsingin rakennusvalvontataksa
	Liite 4	Ehdotus uudeksi rakennusvalvontataksaksi 2006

6

SOPIMUKSEN TEKEMINEN SENAATTI-KIINTEISTÖJEN KANSSA SÖRNÄISTEN TONTTIA 10/291/5 KOSKEVASTA ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUKSTA (NRO 11361)

Khs 2005-2518

Kiinteistölautakunta toteaa (15.11.2005) seuraavaa:

Tiivistelmä Jäljempänä esitetään tehtäväksi sopimus, jossa Senaatti-kiinteistöt suorittaa kaupungille 466 000 euron korvauksen asemakaavan muutosehdotuksessa toimistokäyttöön muutetun Sörnäisten teollisuustontin 10/291/5 rakentamismahdollisuuksien paranemisesta.

Asemakaava Tontilla nro 5 on voimassa vuonna 1975 vahvistettu asemakaava nro 7378, jossa tontti on merkitty teollisuusrakennusten ja -laitosten korttelialueeksi (TT). Tontin rakennusoikeus on 13 000 k-m² (e = 3,4).

Asemakaavan muutos Vajaakäytössä oleva teollisuustontti nro 5 muutetaan toimitilarakennusten korttelialueeksi (KTY) ja purettujen siilojen tilalle sallitaan rakentaa uusi toimistosiipi. Tontin kerrosala on 15 600 m², josta uuden toimistosiiven kerrosala on 6 818 m². Kerrosalan lisäys voimassa olevaan kaavaan verrattuna on 2 600 m².

Maapoliittiset neuvottelut ja sopimusehdotus

Asemakaavan muutoksen johdosta tontin arvo nousee merkittävästi, minkä vuoksi on neuvoteltu kaupunginhallituksen maapoliittisen päätöksen mukaisesti. Neuvottelujen tuloksena on laadittu sopimusehdotus, jonka mukaan Senaatti-kiinteistöt maksaa kaupungille tontin rakentamismahdollisuuksien paranemisesta 466 000 euron korvauksen. Korvaus maksetaan kuukauden kuluessa siitä, kun 1. rakennuslupa kohteeseen on kaavamuutoksen mukaisesti myönnetty. Korvaus tulee kuitenkin maksaa rakennusluvasta riippumatta 5 vuoden kuluessa siitä, kun asemakaavan muutos on saanut lainvoiman.

Kiinteistölautakunta esittää, että lautakunta oikeutetaan tekemään liitteenä oleva sopimus ja siihen tarvittaessa vähäisiä tarkennuksia ja lisäyksiä.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään liitteenä olevan sopimusluonnoksen mukaisen sopimuksen ja tekemään siihen tarvittaessa vähäisiä tarkennuksia ja lisäyksiä.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITE

Sopimusluonnos

7

HERTTONIEMEN PYSÄKÖINTI OY:N POIKKEAMISHAKEMUS

Khs 2005-968

Herttoniemen Pysäköinti Oy pyytää (18.4.2005) poikkeamislupaa vieraspaikoitukseen tarkoitettujen kadunvarsipaikkojen käyttämiseksi asuntopysäköintipaikkoina 43. kaupunginosan (Herttoniemi) Suolakivenkadun, Reginankujan, Laivalahdenkaaren, Laivalahden puistotien, Killingholmankujan ja Sorsavuorenkadun katualueilla sekä korttelin 43270 tontilla 1 määräaikaisesti 5 vuoden ajan poiketen Herttoniemenrannan asemakaavojen mukaisista pysäköintijärjestelyistä.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että Herttoniemenrannan asuinalueen asemakaavoissa velvoitettavia autopaikkoja on rakentamatta noin 100. Herttoniemenrannan voimassa olevat asemakaavat mahdollistavat enää yhden uuden pysäköintilaitoksen rakentamisen Paasivaaran ala-asteen ja päiväkodin tontille, jonne vuonna 1997 laaditun suunnitelman mukaan voisi sijoittaa noin 100 autopaikkaa. Hanketta ei ole toteutettu, sillä päiväkoti ja koulu eivät voisi toimia tiloissaan samanaikaisesti pysäköintilaitoksen rakentamisen aikana. Nyt anottavan poikkeusluvan tarkoituksena on kerätä kokemuksia kadunvarsipysäköinnin toimivuudesta ja siitä, voidaanko Paasivaaran koulun tontille kaavoitetusta pysäköintilaitoksesta luopua kokonaan. Hakija perustelee hakemustaan myös sillä, että alueen pysäköintinormi on lievempi kuin muilla esikaupunkialueilla, mikä on aiheuttanut autopaikkojen puutetta etenkin alueen eteläosassa eli ns. rantavyöhykkeellä, jossa sijaitsee enimmäkseen omistusmuotoisia asuntoja.

Kaupunkisuunnitteluvirasto esittää (26.9.2005) lausuntonaan mm. seuraavaa:

Herttoniemenrannan alueella, jolla pysäköintijärjestelyistä on tarkoitus poiketa, on voimassa kuusi asemakaavaa: 17.5.1995 vahvistettu asemakaava nro 10264 (kaava-alue I), 14.6.1995 vahvistettu asemakaava nro 10266 (kaava-alue II), 9.6.1995 vahvistettu asemakaava nro 10180 (kaava-alue III), 8.9.1996 vahvistettu asemakaava nro 10250 (kaava-alue IV), 12.3.1998 vahvistettu asemakaava nro 10480 (kaava-alue V) ja 10.6.1998 vahvistettu asemakaava nro 10545 (kortteli 43010).

Asemakaavojen mukaan alueen asuntojen autopaikat tulee sijoittaa LPA-alueille maantasopysäköintinä tai pysäköintitaloon sekä Sorsavuoren pysäköintiluolaan. Liikuntavammaisille voidaan sijoittaa porraskäytävien läheisyyteen enintään 1 ap asuinkerrosalan 2 000 m² kohti. Asuntotonttien liike-, toimisto- ja monitoimitilojen autopaikat ovat päällekkäiskäytössä asuntojen autopaikkojen kanssa. Alueen suunnitteluperiaatteiden mukaan vieraspaikat (1 ap/1 000 k-m²) sijoittuvat katualueille kadunvarsipaikkoina.

Herttoniemen Pysäköinti Oy huolehtii Herttoniemenrannan asuinalueen asemakaavoissa velvoitettavien autopaikkojen rakentamisesta ja ylläpidosta. Pysäköintiyhtiö on tällä hetkellä kokonaan Helsingin kaupungin omistama tytäryhtiö, joka on tarkoitus luovuttaa alueen asukkaiden hallintaan 1-2 vuoden kuluttua. Vuoden 2005 alussa Herttoniemen Pysäköinti Oy:llä on ollut autopaikkoja LPA-tonteilla ja pysäköintilaitoksissa yhteensä 2100 kpl. Asemakaavoissa edellytetty pysäköintipaikkavelvoite on yhteensä 2245 autopaikkaa. Yhtiö on rakentanut noin 170 autopaikan tilapäisen pysäköintialueen tulevan monitoimitalon tontille osoitteessa Laivalahdenkaari 1. Venesatama-alueella on yhtiöllä mahdollisuus rakentaa n. 20 autopaikkaa. Yhtiö tutkii myös mahdollisuutta laajentaa olemassa olevaa pysäköintitaloa osoitteessa Kaivolahdenkatu 3.

Ratkaisua pysäköintipaikkojen riittämättömyyteen ja sijaintiongelmaan on haettu yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston kanssa. Neuvotteluissa on todettu, että Herttoniemenrannassa ei lyhyellä tähtäimellä ole nykyisten LPA-tonttien lisäksi pysäköintiin sopivia tontteja. Kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosasto on selvitysten perusteella osoittanut hakemuksen liitekartalle kadunvarsipysäköintipaikkoja, joita voitaisiin osoittaa vuokrattaviksi asukkaiden käyttöön. Paikkojen sijainnista on neuvoteltu Herttoniemenrannan asemakaavoittajan, liikennesuunnittelijan sekä rakennusviraston katu- ja puisto-osaston kanssa ja ne sijoittuvat sinne, missä kysyntä autopaikoista on suurin. Kaikkiaan kadunvarsipaikkoja on Herttoniemenrannassa laskennallisesti 426 kappaletta, jota määrää talvisin kasaantuva lumi hieman vähentää. Asiointi- ja vieraskäyttöön tarvitaan alueella vähintään noin 270 kadunvarsipaikkaa normilla 1 ap/1 000 k-m². Vieraspaikkoja jäisi poikkeamisen jälkeen yli 350 kpl. Asukkaiden käyttöön tulevat pysäköintipaikat osoitettaisiin kyltein, ja mikäli käytäntö osoittautuu toimivaksi, mahdollisesti myöhemmin rakennettavin lämmityspistoketolpin.

Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta ja aluetta koskevista suunnittelutavoitteista siten, että osa asemakaavassa velvoitetuista asuntojen autopaikoista osoitetaan LPA-alueiden tai tonttien sijasta katualueelta. Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Viranomaisneuvottelut Kaupunkisuunnitteluviraston, rakennusvalvontaviraston, kiinteistöviraston ja pysäköintiyhtiön keväällä 2005 käydyissä neuvotteluissa sovittiin, että pysäköintiyhtiö lähettää liitekartan kuultavaksi kaikille niille Herttoniemenrannan asuntoyhtiöille, jotka kuuluvat pysäköintiyhtiön asiakaspiiriin.

Osallisten kuuleminen Asuntoyhtiöille lähetetty kuulemiskirje liitteineen ja yhtiöiden vastauslomakkeet on liitetty hakemusasiakirjoihin. Kuulemiskirjeitä lähetettiin noin 60 asuntoyhtiölle, joista 22 palautti vastauslomakkeen.

17 asuntoyhtiötä on ilmoittanut, että ne hyväksyvät kadunvarsipaikkojen uudelleenjärjestely liitekartassa esitetyllä tavalla.

Asunto oy Helsingin Laivalahdenkaari 28 hyväksyy uudelleenjärjestelyt edellyttäen, että asuntoyhtiö saa 4 autopaikkaa ja että kadunvarsipaikat eivät saa haitata yhtiön tontilla olevien vieraspaikkojen käyttöä.

Sorsavuorenkadulla sijaitsevasta neljästä asuntoyhtiöstä kolme on ilmoittanut, ettei hyväksy kadunvarsipaikkojen ottamista pysäköintiyhtiön käyttöön. Yhtiöt hyväksyvät kuitenkin, että kadun kääntöpaikan viereen voitaisiin rakentaa uusia paikkoja.

Asunto Oy Helsingin Merenneito (Suolakivenkatu 16) ja Asunto Oy Helsingin Neidonpaula (Benktankuja 1) eivät hyväksy uudelleenjärjestelyjä.

Liikennesuunnitteluosasto on ollut yhteydessä niihin yhtiöihin, jotka ovat vastustaneet ratkaisua. Keskustelujen perusteella hakemukseen liitettyä suunnitelmaa on muutettu siten, että Suolakivenkatu 16–18 kohdalla sijaitsevat 11 paikkaa on siirretty kadun pohjoisreunalta sen eteläreunalle. Tällöin paikkoja saadaan käyttöön 13 kpl. Benktankujan 8 paikkaa on siirretty kujan varresta kujan päähän kääntöpaikan viereen, jossa on käytettävissä 6 paikkaa. Sorsavuorenkadulle ehdotetuista paikoista on poistettu kadunvarsipaikat ja jätetty ainoastaan kääntöpaikan viereen sijoitetut paikat.

Tulevien vuokrattavien kadunvarsipaikkojen jaosta eri talonyhtiöiden kesken päättää Herttoniemen Pysäköinti Oy.

Lausunto Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että edellytyksiä pysäköintilaitoksen rakentamiseen Paasivaaran ala-asteen ja päiväkodin tontille ei nykytilanteessa ole. Tilanne voi muuttua tulevaisuudessa, kun lapsien lukumäärä alueella odotetusti pienenee. Nyt haetut kadunvarsipaikkojen uudelleenjärjestelyt tulisi nähdä tilapäisluonteisena ratkaisuna, joka ei sulje pois asukkaiden autopaikkojen lopullista sijoittamista niille varatuille tonteille. Keskeisellä paikalla oleva monitoimitalon tontti on myös tulevaisuudessa tutkittava mahdollisena paikkana kellariin sijoitettaville, asukkaille tarkoitetuille autopaikoille.

Monitoimitalotontille alkuperäisessä kartassa esitetyt 22 lisäpaikkaa ovat voimassa olevan kaavan mukaisia eikä niiden rakentamiselle tarvita poikkeuslupaa. Kyseiset paikat on tämän perusteella poistettu liikennesuunnitteluosaston 22.9.2005 päivätystä kartasta.

Kaupunkisuunnitteluvirasto katsoo, että 68 kadunvarsipaikkaa voidaan poikkeusluvalla osoittaa alueen pysäköintiyhtiölle vuokrattavaksi asukkaille 5 vuodeksi edellyttäen, että vuokrattavat paikat sijoitetaan alueelle lausuntoon liitetyn, 22.9.2005 päivätyn kartan mukaisesti.

Poikkeamisen erityinen syy on alueen tarkoituksenmukainen käyttö määräaikaisesti, kunnes asemakaava toteutuu.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista, mikäli rakentamisessa noudatetaan 22.9.2005 päivättyä suunnitelmaa, ja mikäli poikkeaminen myönnetään määräaikaisena 1.10.2010 asti. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa hakemusta, mikäli rakentamisessa noudatetaan 22.9.2005 päivättyä suunnitelmaa 1.10.2010 asti.

Rakennusvalvontavirasto lausuu (26.9.2005) mm. seuraavaa:

Hakemuksessa haetaan viiden (5) määräajaksi lupaa sijoittaa asemakaavan edellyttämät, mutta vielä rakentamattomat autopaikat katualueelle kadunvarsipysäköintinä, vaikka alueella voimassa olevassa asemakaavassa 10180 on seuraavan sisältöinen autopaikkojen sijoittamista koskeva määräys:

”Autopaikat tulee sijoittaa LPA-korttelialueille tai väestönsuojaan lukuunottamatta liikuntavammaisille tarkoitettuja autopaikkoja, jotka voi sijoittaa porraskäytävien läheisyyteen enintään 1 ap asuinkerrosalan 2000 m2 kohti sekä korttelin 43258 autopaikat, jotka voidaan sijoittaa tontille pihakannen alle.”

Perusteluna on mm. se, ettei Herttoniemenrannan ainoaa asemakaavan mukaista vielä rakentamatonta pysäköintilaitosta voida ainakaan nyt rakentaa vaikeuttamatta kohtuuttomasti tontilla jo olevien Paasivaaran ala-asteen ja päiväkodin toimintaa. Lisäksi tämä pysäköintilaitos olisi hakemuksen mukaan väärässä paikassa autopaikkojen suurimpaan tarpeeseen nähden.

Hankkeesta järjestettiin 27.5.2005 neuvottelu, jossa käytiin läpi hankkeen taustatiedot ja sovittiin mm. siitä, minkä kiinteistöjen haltijoita tulee kuulla.

Rakennusvalvontavirasto puoltaa poikkeamisen myöntämistä 5 vuodeksi.

Rakennusvirasto lausuu (6.10.2005) mm. seuraavaa:

Rakennusvirasto toteaa, että Herttoniemen Pysäköinti Oy:n hakemat pysäköintipaikat sijaitsevat rakennusviraston valmiiksi rakentamilla katualueilla. Yleisten katualueiden vuokraaminen pysyvästi tai pitkäaikaisesti yksityiseen käyttöön ei ole mahdollista.

Tässä tapauksessa, alueen vaikea pysäköintitilanne huomioon ottaen, alueet voitaisiin kuitenkin poikkeuksellisesti vuokrata Herttoniemen Pysäköinti Oy:lle lyhytaikaisesti siihen asti, kunnes poikkeamispäätös kaavamääräysten edellyttämien autopaikkojen sijoittamisesta kadunvarsipaikoille päättyy.

Vuokrauksen jälkeen pysäköintipaikat palautetaan yleiseen käyttöön, ellei niitä ole kaavoitettu pysäköintitonteiksi.

Herttoniemen Pysäköinti Oy:n tulee vastata maanvuokran lisäksi kaikesta vuokra-alueiden rakenteellisen sekä talvi- ja muun kunnossapidon ja hoidon kustannuksista, mukaan lukien alueiden merkitseminen, vuokrasopimuksessa erikseen sovittavalla tavalla.

Koska pysäköintipaikat vuokrattaisiin lyhytaikaisesti, niille ei tule sijoittaa lämmityspistokkeita tai muita rakenteita.

Herttoniemen Pysäköinti Oy:lle vuokrattavat alueet olisivat yksityisaluetta. Tämä tarkoittaa, että pysäköinninvalvonta voi suorittaa alueilla pysäköinninvalvontaa vain yhtiön pyynnöstä ja vain siinä laajuudessa kuin pysäköinninvalvonnan muut tehtävät ja resurssit antavat myöten.

Nämä näkökohdat huomioon ottaen vuokrausasia voidaan esitellä yleisten töiden lautakunnan hyväksyttäväksi sen jälkeen, kun poikkeamispäätös on tehty.

Kaj toteaa, että alueelle on kesällä 2005 valmistunut ns. Öljynpuristamon pysäköintilaitos. Kaksikerroksisessa rakennuksessa on 60 autopaikkaa.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee suostua hakemukseen ehdolla, että rakentamisessa noudatetaan 22.9.2005 päivättyä suunnitelmaa päätöksen nro 2005-968/526 mukaisesti. Poikkeaminen myönnettäneen määräaikaisena 31.12.2010 asti.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

LIITTEET	Liite 1	Poikkeamispäätösluonnos (Herttoniemenrannan katualueet)
	Liite 2	Liikennesuunnitteluosaston kartta 22.9.2005

8

LYY-INVEST OY:N POIKKEAMISHAKEMUS

Khs 2005-2423

Lyy-Invest Oy pyytää (20.6.2005) poikkeuksen myöntämistä 43. kaupunginosan (Herttoniemi) korttelin 43012 tontin nro 13 (Hitsaajankatu 10) asemakaavamääräyksestä siten, että toimistorakennusten korttelialueella (KT) maanpäällisessä kellarikerroksessa sijaitsevan autotarvikkeiden varastomyymälän käyttötarkoitus muuttuu pysyvästi kolmen henkilöauton katsastustilaksi aputiloineen (noin 370 k-m²).

Lisäksi haetaan poikkeuksen myöntämistä asemakaavasta siten, että rakennusalueen ulkopuolelle naapuritontin rajaan kiinni rakennetaan dynamometrilaitteen sisältävä ulkorakennus (32 k-m²) sekä, että Itäväylän tontinrajan viereen toteutetaan katsastettavien autojen ajokaista.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että olemassa olevien tilojen sijainti ja pohjaratkaisut ovat tarkoituksenmukaisia uudelle käyttötarkoitukselle. Rakennukseen on ollut vaikeata löytää toimistovuokraajia.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (7.11.2005), että haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Selostus Alueella on voimassa 26.8.1992 vahvistettu asemakaava nro 9992. Asemakaavan mukaan tontti on toimistorakennusten korttelialuetta (KT) ja sen rakennusoikeus on 4 600 k-m². Autopaikkojen vähimmäismäärä on 1 ap/80 m² toimistotilaa.

Tontilla on 1960-luvulla rakennettu 3-kerroksinen toimistotalo. Rakennuksen 1. kerroksessa toimii autojen varaosamyymälä. Lisäksi maanpäällinen kellarikerros on vuonna 2004 myönnetyn poikkeusluvan mukaisesti myynti- ja huoltamokäytössä (862 k-m²). Rakennuksen kerrosala on 3 738 k-m². Kerrosalaan sisältyy maanpäällisen kellarin tilat.

Hakijan tarkoituksena on muuttaa kellarikerroksen varastomyymälä henkilöautojen katsastustilaksi. Haettu toimenpide merkitsee poikkeamista asemakaavan määräämästä käyttötarkoituksesta.

Naapuritontin 43012/12 (Hitsaajankatu 12) rajaan kiinni on suunniteltu dynamometrilaitteen sisältävä ulkorakennus (32 k-m²). Ulkorakennus sijoittuu asemakaavassa merkityn rakennusalan ulkopuolelle. Tontinrajan viereen Itäväylän puolella on suunniteltu katsastettavien autojen ajokaista, jonka ansiosta autojen koeajo voisi tapahtua tontilla eikä Hitsaajankatua tarvitse kuormittaa ylimääräisellä liikenteellä. Ajokaistan kohdalla on asemakaavassa määrätty rakennettavaksi muuri, joka ei ole toteutunut. Ajokaistan toteuttamiseksi joudutaan tontin koilliskulmaan rakentamaan matala tukimuuripätkä, jonka 16.10.2005 päivätty luonnos on pyynnöstä toimitettu lisättäväksi hakemusasiakirjoihin.

Katsastustoiminnan paikoitusnormia ei ole, mutta sopivana normina voidaan pitää alueen huoltoasemanormia, joka on 1 ap/60 m² toimitilaa. Alueella käytetään myymälätilojen paikoitusnormina 1 ap/50 m² myymälätilaa. Asemapiirustuksesta käy ilmi, että katsastus- ja myymälätilojen vaatimat autopaikat mahtuvat normien mukaisina tontille.

Osallisten kuuleminen Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (3.10.2005). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia ei ole esitetty.

Lausunto Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että pienimuotoinen katsastustoiminta sopii kyseiselle tontille, koska tontilla toimii jo autojen varaosien myymälä ja Hitsaajankadun varressa toimii jo useita eri alan liikkeitä. Lisäksi alueella ei tällä hetkellä näytä olevan kysyntää toimistotiloille. Katsastustoiminnasta aiheutuva liikenne ja pysäköinti tontilla on sijoitettu Itäväylän varteen omalle alueelleen. Pieni ulkorakennus rakennetaan kiinni naapuritontilla olevan betonisen pysäköintihallin seinään eikä näin ollen aiheuta merkittävää kaupunkikuvallista haittaa. 16.10.2005 päivätyssä luonnoksessa esitetty matala tukimuuri tulisi ulottaa naapuritontin 43012/12 muuriin kiinni, jotta tonttien rajaus Itäväylälle olisi yhtenäisempi.

Poikkeamisen erityinen syy on olemassa olevan rakennuksen tarkoituksenmukainen käyttö sekä alueen palvelutason parantaminen.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista, mikäli rakentamisessa noudatetaan 13.6.2005 päivättyä suunnitelmaa ja mikäli 16.10.2005 päivätyssä luonnoksessa esitetty matala tukimuuri ulotetaan naapuritontin 43012/12 muuriin kiinni. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa hakemusta ehdolla, että rakentamisessa noudatetaan 13.6.2005 päivättyä suunnitelmaa ja että 16.10.2005 päivätyssä luonnoksessa esitetty matala tukimuuri jatkosuunnittelussa ulotetaan naapuritontin 43012/12 muuriin kiinni.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee suostua hakemukseen päätöksen nro 2005-2423/526 mukaisesti ehdolla, että rakentamisessa noudatetaan 13.6.2005 päivättyä suunnitelmaa ja, että 16.10.2005 päivätyssä luonnoksessa esitetty matala tukimuuri jatkosuunnittelussa ulotetaan naapuritontin 43012/12 muuriin kiinni.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

LIITTEET	Liite 1	Poikkeamispäätösluonnos (Herttoniemen tontti 43012/13)
	Liite 2	Ympäristökartta (Herttoniemen tontti 43012/13)
	Liite 3	Asemapiirros (Herttoniemen tontti 43012/13)

9

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE XXXXXX, XXXX JA XXXXX XXXXXXX POIKKEAMISHAKEMUKSESTA

Khs 2004-1487

Kaj toteaa, että Xxxxxx, Xxxxxx ja Xxxx Xxxxxxx ovat (2.10.2003) pyytäneet poikkeamislupaa 34. kaupunginosan (Pakilan, Länsi-Pakilan) korttelin nro 34086 tontille nro 4 (Lepolantie 4) kahden asuinrakennuksen rakentamiseen tontille niin, että poiketaan vähäistä suuremmin asemakaavassa osoitetusta rakennusoikeudesta.

Kaupunkisuunnitteluvirasto totesi (21.6.2004) mm., että poikkeamisen myöntämiselle ei ole maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämää erityistä syytä. Kaupunkisuunnitteluvirasto antoi hakemuksesta kielteisen lausunnon. Hakijalle varattiin hallintolain 34 §:n nojalla tilaisuus antaa vastineensa lausunnosta kaupunginhallitukselle.

Xxxxxx, Xxxxxx ja Xxxx Xxxxxxx antoivat (21.7.2004) vastineensa asiassa. Kaupunkisuunnitteluvirasto antoi (24.8.2004) puolestaan lausuntonsa vastineeseen.

Kaupunginhallitus käsitteli asiaa kokouksessaan 4.10.2004 ja päätti 1225 § äänestyksen jälkeen palauttaa poikkeamishakemuksen kaupunkisuunnittelulautakunnalle uudelleen valmisteltavaksi siten, että selvitettäisiin haetun toimenpiteen todellinen rakennusoikeusylitys sekä muut asiaan vaikuttavat seikat.

./. Helsingin kaupunginhallituksen 4.10.2004 esityslistateksti Kaj/6 on tämän kohdan liitteenä 1.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (4.4.2005) mm. seuraavaa:

Xxxxxx, Xxxxxx ja Xxxx Xxxxxxx ovat hakeneet lupaa rakentaa kaksi asuinrakennusta Länsi-Pakilan tontille 34086/4 (Lepolantie 4) niin, että poiketaan vähäistä suuremmin asemakaavassa osoitetusta rakennusoikeudesta. Kaupunkisuunnitteluvirasto on antanut hakemuksesta kielteisen lausunnon 21.6.2004 (kaupunkisuunnittelulautakunnalle tiedoksi 17.6.2004 § 332).

Hakija on 22.7.2004 antanut hallintolain 34 §:n nojalla vastineensa lausunnosta kaupunginhallitukselle. Kaupunginkanslia on 9.8.2004 kehottanut kaupunkisuunnitteluvirastoa antamaan lausunnon Xxxxxxx vastineeseen. Kaupunkisuunnitteluvirasto on 24.8.2004 antanut ko. lausunnon. Kaupunginhallitus käsitteli poikkeusluvasta tehdyn esityksen 4.10.2004 ja päätti äänestyksen jälkeen palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi.

Vastineessa todetaan seuraavaa:

”Vastine hallintolain 34 §:n nojalla Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston lausuntoon 189/21.6.2004

Kaupunkisuunnitteluvirasto on antanut lausuntonsa Länsi-Pakilan tonttia 34086/4 koskevasta poikkeamishakemuksesta; Kslk 2003-1877, Rakvv 34-3451-03-S 6.11.2003. (liite 1)

Viitaten edellä mainittuun kaupunkisuunnitteluviraston lausuntoon hakija esittää seuraavaa:

Selostusosa:

Tontin, jolle poikkeamislupaa haetaan, rakennusoikeus on 562,8 m². Rakennusoikeudesta on aiemmin käytetty 355,1 m² ja rakennusoikeutta on käyttämättä 207,7 m². Selostuksessa on siten pientä epätarkkuutta tontin rakennusoikeudessa. Hakija on jo aiemmin poistanut hakemuksestaan autosuojat molempien rakennusten osalta ja varaston AR1:n osalta sekä ilmoittanut suullisesti, että myös AR2:n varastotila 15 m² (merkitty liitteessä 2) poistetaan, jolloin haetun poikkeamisluvan rakennusten kerrosala on yhteensä 265 m². Tontin asemakaavan mukaisen rakennusoikeuden ylitys haetulla poikkeamisella on 57,3 m² ja ylitysprosentti on 10,18 %, ei n. 13 % kuten kaupunkisuunnitteluvirasto lausunnossaan on esittänyt.

Säännökset, joihin päätösesityksessä on vedottu:

Hakijan käydessä henkilökohtaisesti esittelemässä aiottua rakentamissuunnitelmaa rakennusvalvontaviranomaiselle ennen hakemuksen jättämistä, neuvoi Pakilan alueen rakennuslupa-asioita käsittelevä virkamies hakemaan poikkeamislupaa, koska kysymyksessä on asemakaavan mukaisesta rakennusoikeuden ylityksestä poikkeaminen. Eikö virkamiehen virkansa velvoittamana viranomaisen edustajana olisi kuulunut jo kyseisessä tapaamisessa kertoa, ettei asemakaavamääräyksistä voida poiketa ja että poikkeamislupamenettely on maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momentin vastainen ja estää siten poikkeamisluvan myöntämisen?

Varsinainen lausunto, jossa kaupunkisuunnitteluvirasto korostaa maanomistajien tasapuolista kohtelua:

Katsomme, että kaupunkisuunnitteluvirasto jättäessään puoltamatta haettua poikkeamislupaa, joka ylittää asemakaavan mukaisen rakennusoikeuden 10,18 %, toimii vastoin maanomistajien yhdenvertaisuusperiaatetta ja asettaa näin kuntalaiset toisiinsa nähden eriarvoiseen asemaan. Perusteluna mielestämme ei voida käyttää sitä, että uudisrakentamista ja täydennysrakentamista käsitellään eri perustein. Katsomme myös, ettei ole kenenkään etu eikä tarkoituksenmukaistakaan jos rakennusoikeuden ylitys myönnetään vain jo olemassa oleville rakennuksille. Edellä olevan todentamiseksi seuraavat pari esimerkkiä, joina olemme käyttäneet rakennusoikeuden ylitysten puollettuja poikkeamislupia, jotka ovat lähinnä Lepolantie 4:n tonttia ja joilla poikkeamislupamenettelyä on käytetty.

Esimerkkitapaukset eivät varmaankaan ole ainoat Pakilan alueella (liite 3, selvitys tonttien Lepolantie 1, Lepolantie 7 ja Lepolantie 4 sijainnista toisiinsa nähden).

Kaupunkisuunnitteluvirasto on asemakaavasta poiketen puoltanut, osittain Lepolantie 4 tonttia vastapäätä olevan tontin, Lepolantie 1 poikkeamislupaa, jossa tontin rakennusoikeus ylittyy 9,9 %. Asemakaavan mukainen rakennusoikeus kyseisellä tontilla on 408 m² ja rakennuksen kokonaiskerrosala aputiloineen 448 m², rakennusoikeuden ylitys poikkeamisluvalla on 40 m², rakennuksessa on lisäksi aputiloiksi luokiteltua tilaa 20 m², jota ei lasketa em. rakennusoikeuteen. Rakennusvalvontavirasto on myöntänyt ko. poikkeamisluvan (liite 4).

Tontin, jonka osoite on Lepolantie 7 ja on sijainniltaan n. 100 m etäisyydellä Lepolantie 4:stä, asemakaavan mukainen varsinainen rakennusoikeus on 234,8 m², rakennusoikeutta on lisätty poikkeamisluvalla 75 m², ko. liikehuoneisto on samalla muutettu asuinrakennukseksi, jonka rakennuksen hyväksytty kokonaiskerrosala asemakaavasta poiketen on yht. 309,8 m². Rakennusoikeuden ylitys on yhteensä 31,95 %. Asuinrakennukselle on edellä myönnetyn poikkeamisluvan jälkeen haettu uusi poikkeamislupa, jolla ko. asuinrakennus on muutettu naapureita kuulematta asuntolaksi. Rakennusvalvontavirasto on myöntänyt mainitut poikkeamisluvat (liite 5).

Edellä mainittuihin seikkoihin viitaten katsomme, että maanomistajien/kuntalaisten tulee voida luottaa viranomaistoiminnan päätöksenteon yhdenmukaisuuteen ja puolueettomuuteen riippumatta siitä, kenen asiassa ja kuka päätösvaltaisessa viranomaisessa kulloinkin asiaa käsittelee tai asiassa lopullisen päätöksen tekee.

Lopuksi toteamme, että Helsingin kaupungin alueella on huutava pula rakennuskelpoisesta tonttimaasta, kuten viikoittain saamme lehdistä lukea. Kaupunginhallitus lienee yhtä mieltä siitä, että kaupungin alueen vielä rakentamatta olevat pientalorakentamiseen sopivat tontit tulisi rakentaa ja saada hyötykäyttöön tarkoituksenmukaisimmalla tavalla ilman myöhempää rakennusten laajennustarvetta ja siitä aiheutuvia ylimääräisiä lisäkustannuksia. Kaupunki tarvinnee veronmaksajia myös tulevaisuudessa.

Esitys:

Hakija esittää, että kaupunginhallitus vastinetta käsitellessään ottaa edellä esitetyt seikat huomioon ja kaupunkisuunnitteluviraston esityksestä poiketen puoltaa haettua poikkeamislupaa sekä saattaa asian kiireellisenä rakennusvalvontaviranomaisen päätettäväksi.”

Kaupunkisuunnitteluvirasto

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että viraston lausunnossa 189 (21.6.2004) esitetyt hakijan tontin rakennusoikeustiedot ovat Primas-kuntarekisterin tietoja, jotka rekisterissä on normaalikäytännön mukaisesti ilmoitettu pyöristettyinä lähimpään kokonaislukuun. Rakennusten ja suunnitelmien osalta rekisteritiedot ovat rakennusvalvontaviranomaisten ylläpitämiä ja ilmoittamia.

Hakijan tontin pinta-ala on em. rekisterin mukaan 2 251 m². Asemakaavassa osoitettu tonttitehokkuus on e=0,25, jonka mukainen rekisterin ilmoittama rakennusoikeus on 563 k-m². Rekisterin mukaan on tontilla rakennusoikeutta käytetty 356 k-m² ja jäljellä on 207 k-m².

Voimassa olevan asemakaavan mukaan tontille saa varsinaisen kerrosalan lisäksi rakentaa autosuojatilaa 20 m²/asunto ja varastotilaa 5 m²/asunto. Määräyksellä turvataan pientaloasumiselle tarpeellisten varastotilojen rakentaminen tontille.

Hakija ilmoittaa kerrosalan ylitykseksi 10,18 %. Luku perustuu hakijan vastineen mukaan molempien liitteenä olevissa suunnitelmakuvissa esitettyjen varastorakennusten jättämiseen pois, jolloin ylitys olisi asuinrakennusten yhteenlasketun kerrosalan ja jäljellä olevan rakennusoikeuden erotus eli 265-207=58 m² (10,3 %). Kerrosalan ylitys nostaisi tonttitehokkuuden hiukan alle e=0,28 (0,276).

Kaupunkisuunnitteluvirasto on laskenut sille esitettyjen suunnitelmien mukaisista varastorakennuksista asemakaavassa osoitetun varastorakennusoikeuden ylimenevän osan (yhteensä noin 18 m²) varsinaiseen kerrosalaan kuuluvaksi, jolloin ylitykseksi saadaan 76 m² eli noin 13 %. Hakija voisi joka tapauksessa rakentaa kaavan sallimat varastotilat 5 m2/asunto. Kerrosalan ylitys nostaisi tonttitehokkuuden hiukan yli e=0,28 (0,284).

Hakija käyttää vertailukohtana kahta lähitonttia Lepolantie 1 ja Lepolantie 7 ja niille myönnettyjä rakennusoikeuden ylityksiä.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa ensinnäkin, että vertailukohtana käytetyt rakennukset ovat olemassa olevia rakennuksia.

Lepolantie 7:ssä sijaitseva tontti (939 m²) on voimassa olevan kaavan mukaan asuin ja liikerakennusten korttelialuetta, jonka rakennusoikeus e=0,25 (235 m²). Tontilla saa olla enintään kaksi asuntoa. Tontilla oleva rakennus on entinen asunto- ja liikerakennus, jossa sisäasiainministeriön poikkeusluvalla on vuonna 1981 otettu toimistokäyttöön silloinen rakentamaton ullakko. Kerrosalan ylitys oli ministeriön päätöksen mukaisesti tuolloin 32 % (75 m²). Vuonna 2000 rakennus on muutettu rakennusvalvontaviraston myöntämällä toimenpideluvalla erityisasumiseen käytettäväksi pienryhmäkodiksi. Kaupunkisuunnitteluvirastolla ei ole tarkempia tietoja asian käsittelyn yksityiskohdista. Asuin- ja liikerakennusten tontti ei kuitenkaan ole rinnastettavissa tavalliseen asuinrakennuksen tonttiin.

Toisella vertailukohtana käytetyllä tontilla Lepolantie 1:ssä ja hakijan tontilla (Lepolantie 4) on voimassa 17.6.1980 vahvistettu asemakaava nro 8226. Asemakaavan mukaan tontit ovat asuinrivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialuetta. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi ja rakennusoikeus e=0,25. Tontille saa rakentaa kerrosalan lisäksi enintään 20 m² suuruisen autosuojan/asunto ja 5 m² varastotilaa/asunto.

Lepolantie 1:n tontilla on vuonna 1976 rakennettu yksikerroksinen, tasakattoinen kolmen asunnon rivitalo. Rakennusvalvontavirasto on 14.11.2000 myöntänyt rakennusluvan kattomuodon muuttamiseksi harjakatoksi ja varastotilojen sijoittamiseksi syntyvään ullakkotilaan. Lupaa on 5.2.2002 muutettu siten, että syntyvään ullakkotilaan sijoitetaan varastotilojen lisäksi myös asuintiloja. Kaupunkisuunnitteluvirasto totesi puoltavassa lausunnossaan 24.1.2002, että uudet asuin- ja aputilat sijoittuisivat rakennettavan harjakaton alle, eikä talon räystäskorkeus muuttuisi. Tontin rakennusoikeuden ylitys 9,9 % (40,5 k-m²) voitiin katsoa vähäiseksi. Tapauksessa oli kyse olemassa olevan rakennuksen tarkoituksenmukaisesta kattomuodon muuttamisesta.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että Helsingissä alueilla, joilla Pakilan tapaan on alueellinen tonttitehokkuus, pääsääntöisesti rakennusoikeuden ylityksiä uudisrakentamisessa ei puolleta. Uudisrakentamisessa voidaan kuitenkin erityisistä syistä puoltaa kerrosalan ylitystä rakennusluvan yhteydessä. Hakijan kohdalla erityistä syytä ei ole.

Maanomistajien tasapuolinen kohtelu edellyttäisi vastaavien ylitysten sallimista myös muille. Pakilan alue on kuitenkin rakentunut paljolti yksikerroksisena ja rakennusoikeus on pääsääntöisesti käytetty. Rakennusoikeuden lisäyksen toteuttaminen on monessa tapauksessa hankalaa tai mahdotonta. Tapauskohtaisesti myönnetyt rakennusoikeuden ylitykset ovat mahdollisia olemassa olevien rakennusten kohdalla, joissa tila, joka voidaan ottaa käyttöön, on jo olemassa esimerkiksi kylmänä ullakkona.

Helsingissä alueilla, joiden tahokkuus on 0,25 ja rakennusoikeus käytetty, mahdollinen tehokkuuden nosto edellyttää laajempaa asemakaavatasoista selvitystä. Tällä hetkellä selvitystä tehokkuuden nostamismahdollisuuksista tehdään mm. Konalan tietyillä pientaloalueilla ja vastaavanlaisia selvityksiä on tarkoitus tehdä mm. Pakilan alueelle. Selvityksessä tarkastellaan tehokkuuden noston vaikutusta mm. pysäköintipaikkojen riittävyyteen ja kaupunkikuvaan.

Rakennettujen alueiden täydennysrakentamisessa ja muutoksissa yhtenäisten ratkaisukäytäntöjen löytäminen on usein vaikeaa. Yhtäältä tavoitellaan hallittua kaupunkikuvaa, viihtyisää elinympäristöä ja mahdollisuuksien mukaan myös muuttuneiden asumisstandardien saavuttamista vanhassa rakennuskannassa. Maanomistajia tulee kuitenkin kohdella tasapuolisesti.

Kuten kaupunkisuunnitteluviraston asiasta aiemmin antamassa lausunnossa on todettu ja kuten nyt käsiteltävänä oleva tapauskin osoittaa, on yhtenäisten tulkintalinjojen muodostaminen pientaloalueiden poikkeamisasioita ratkaistaessa vaikeaa. Ratkaisijoihin kohdistuu usein huomattavia paineita, kun tontinomistajien on vaikea mieltää kriittistä suhtautumista yksittäistapauksisessa pieniltä tuntuviin ylityksiin tai muutoksiin, joihin toisaalla samantyyppiseltä vaikuttavassa tilanteessa on saatu myönteinen ratkaisu.

Pientaloalueet ovat aina pienimittakaavaisia ja niiden miljöö saattaa vaatia yksittäistapauksessa hyvinkin vähäisiltä tuntuvien rajojen säilyttämistä rakentamisessa.

Jos pientaloalueilla, joilla on yhtenäinen tonttitehokkuus, hyväksytään uudisrakentamisessa näinkin suuri tehokkuuden nosto, alueelliset tehokkuudet menettävät merkityksensä. Tällaiset muutokset edellyttävät, kuten edellä on todettu, kaavallista kokonaistarkastelua alueella.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että nyt kysymyksessä olevissa tapauksissa noudatetuissa tulkinnoissa ja ratkaisuissa on toimittu viranomaisille maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kuuluvan harkintavallan puitteissa.

Kaupunkisuunnittelulautakunta on 31.3.2005 merkinnyt tiedoksi edellä olevan lausunnon.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että hakijalle on varattu hallintolain 34 §:n nojalla tilaisuus antaa vastineensa kaupunginhallitukselle 29.4.2005 mennessä.

./. Kaj toteaa, että hakijat ovat 28.4.2005 toimittaneet Helsingin kaupunginhallitukselle 27.4.2005 päivätyn vastineen (esityslistan tämän kohdan liitteenä 2). Kaj katsoo, että vastineessa ei ole esitetty sellaisia uusia seikkoja, jotka vaikuttaisivat asian ratkaisuun.

Poikkeamista ei saa myöntää, jos se johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muun sen kaltaiseen seuraukseen. Tapauksessa kerrosalan ylitys nostaisi asemakaavassa osoitetun tonttitehokkuuden e=0,25 hiukan alle e=0,28. Tällaisen rakennusoikeuden muuttamisen tulisi pääsääntöisesti tapahtua kaavaa muuttamalla. Kaj toteaa, että Länsi-Pakilan alueella ei ole asemakaavamuutoksia vireillä.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee, ettei se puolla kaupunkisuunnitteluviraston lausunnoista ilmenevin perustein Uudenmaan ympäristökeskukselle annettavassa lausunnossaan poikkeamisen myöntämistä Xxxxxx, Xxxxxx ja Xxxx Xxxxxxx haettuun toimenpiteeseen 34. kaupunginosan korttelin nro 34086 tontille nro 4.

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle ja rakennusvalvontavirastolle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

LIITTEET	Liite 1	Esityslistateksti (Helsingin kaupunginhallitus 4.10.2004 Kaj/6)
	Liite 2	Xxxxxx Xxxxxxx ym. vastine 27.4.2005
	Liite 3	Ympäristökartta (Pakilan tontti 34086/4)
	Liite 4	Ote asemakaavasta (Pakilan tontti 34086/4)

10

ROIHUPELLON YRITYSALUEEN TONTTIEN VARAAMINEN OY ALFRED A. PALMBERG AB:LLE SISUSTUSALAN KAUPPAKESKUKSEN LAAJENNUSHANKKEEN SUUNNITTELUA VARTEN

Khs 2005-2723

45. kaupunginosan (Vartiokylä) Roihupellon yritysalueen korttelin nro 45511 tontit nro 1–3 ja korttelin nro 45512 tontit nro 1–2; Viilarintie, Laippatie, Tulppatie

Kiinteistölautakunta toteaa (13.12.2005) seuraavaa:

Tiivistelmä Kaupunginhallitukselle esitetään, että Oy Alfred A. Palmberg Ab:lle varattaisiin Roihupellon yritysalueelta yhteensä noin 14 500 m²:n suuruiset tonttialueet sisustusalan kauppakeskuksen ja siihen liittyvien toimistotilojen suunnittelua varten. Viilarintien toiselle puolelle on valmistunut vuoden 2005 marraskuussa Suomen suurin sisustusalan kauppakeskus Lanterna, mutta jo tällä hetkellä on olemassa selvää tarvetta lisätä tilatarjontaa po. alalla. Alustavien suunnitelmien mukaan varattavaksi esitetylle alueelle olisi mahdollista rakentaa vähän yli 20 000 k-m² liiketilaa ja noin 5 000 k-m² toimistotilaa edellyttäen, että naapuritontti 45195/6, joka on vuokralla Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varmalla, voitaisiin liittää osaksi suunniteltua kauppakeskusta. Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma puoltaa hankkeen tutkimista vuokratonttinsa puolesta.

Sisustusalan kauppakeskuksen laajennushankkeen toteuttamista pidetään perusteltuna ja nykyisen kauppakeskuksen vahvistamista suotavana, koska po. alue sijaitsee keskeisesti uusiin asuntoalueisiin, kuten Herttoniemenrantaan, Arabianrantaan, Viikkiin, Kivikkoon ja Vuosaareen nähden. Hankkeen toteuttaminen lisää mainitun alan palvelutarjontaa siellä, missä asuntorakentaminen on voimakkainta tällä hetkellä ja myös lähitulevaisuudessa. Hanke tukee kaupungin elinkeinopoliittista linjaa kehittää Itä-Helsinkiä työpaikka-alueena.

Hankkeen toteuttaminen edellyttää asemakaavan muutosta.

Hakemus Oy Alfred A. Palmberg Ab on lähettänyt 21.11.2005 päivätyn seuraavan varaushakemuksen:

”Asia

Esitämme, että Helsingin kaupunki varaa Oy Alfred A. Palmberg Ab:lle Roihupellon kaupunginosassa sijaitsevan korttelin 45511 tontit 1, 2 ja 3 liikerakennuksen suunnittelua varten. Voimassa olevassa asemakaa-vassa tontti 2 on KTY- aluetta ja tontit 1 ja 3 LPA- aluetta.

Samassa yhteydessä esitämme, että Helsingin kaupunki varaa Oy Alfred A. Palmberg Ab:lle Roihupellon kaupunginosassa sijaitsevan korttelin 45512 tontit 1 ja 2 edellä mainittuun liikerakennukseen läheisesti liittyvän toimitalon suunnittelua varten. Voimassa olevan asemakaavan mukaan tontti no 2 on KTY- aluetta ja tontti no 1 LPA- aluetta.

Tausta Oy Alfred A. Palmberg Ab.n rakentama kodin sisustamisen kauppakeskus Lanterna on juuri valmistunut Roihupeltoon Itäväylän varteen. Lanterna käsittää n. 30.000 m² myymäläpinta-alaa ja n. 500 pysäköintipaikkaa. Lanternan avajaiset pidettiin 6.11.2005.

Lanterna-hankkeessa oli alusta lähtien mukana vankka joukko sisustusalan toimijoita kuten Asko, Sotka, Tasokaluste, Masku ja Vepsäläinen. Myöhemmin hankkeeseen tuli mukaan myös K-Rauta.

Sen jälkeen, kun Lanternan rakennus alkoi hahmottua Itäväylän varteen, muidenkin alan kauppiaiden kiinnostus Lanternaan lisääntyi. Lopulta kävi niin, että kyselyitä liiketiloista tuli lähes kaksinkertaisesti vuokrattavaan pinta-alaan nähden.

Suunnittelu

Varaushakemuksen lähtökohtana on, että varausaluetta tarkastellaan kokonaisvaltaisesti siten, että Helsingin kaupungin ja naapurikiinteistöjen näkökohdat otetaan huomioon.

Kaupalliset lähtökohdat varausalueen suunnittelulle saadaan siitä kysynnästä, joka Lanternan osalta jäi tyydyttämättä. Suunnitteluvaiheen aikana konseptin kohdentamista voidaan tarkentaa kaupallisilla selvityksillä huomioiden kaupungin tavoitteet.

Suunnittelukohdetta koskevat puitteet muodostuvat siitä rakentamattomasta alueesta, jolle varausta nyt haetaan sekä viereisestä Helsingin kaupungin omistamasta korttelin 45195 tontista 6. Tällä tontilla sijaitsee Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varman omistama teollisuusrakennus.

Hakemuksemme liitteenä on kirje, jolla Keskinäinen työeläkevakuutus-yhtiö Varma on antanut suostumuksensa ko. rakennuksen kaupallisen käytön selvittämiseksi osana esitetyn varausalueen suunnittelua.”

Kaavatilanne Kaupunginvaltuusto on 28.11.2001 hyväksynyt Roihupellon yritysalueelle asemakaavan muutoksen nro 10893, joka on tullut voimaan 18.1.2001. Sen mukaan hakemuksen mukaiset tontit 45511/2 ja 45512/2 kuuluvat toimistorakennusten ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeseen (KTY). Tontin 45511/2 rakennusoikeus on 10 000 k-m² ja tontin 45512/1 rakennusoikeus 6 000 k-m². Tonttien pinta-alat ovat vastaavasti 5 011 m² ja 6 000 m². Tontit 45511/1 ja 3 sekä 45512/1 kuuluvat autopaikkojen korttelialueeseen (LPA) ja tonttien pinta-ala on yhteensä 3 436 m².

Alueiden nykykäyttö Pääosa varattavaksi esitetyistä rakentamattomista tonteista on Roihu-pellon yritysalueen entistä yhteispysäköintialuetta, jonka käyttö on päättynyt, kun pysäköintipaikat on järjestelty niin, että ne sijaitsevat nyt lähempänä tontteja, joita ne palvelevat. Muu osa varattavaksi esitetystä alueesta on entistä Herttoniemen teollisuusraidekujaa, joka on liitetty mainittuihin toimitilatontteihin.

Tontti 45195/6 on vuokrattu Kiinteistö Oy Helsingin Putkitie 3:lle (Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma) 31.12.2015 päättyvin sopimuksin. Tontin pinta-ala on 12 808 m² ja sillä sijaitsee kaksikerroksinen noin 9 500 k-m²:n suuruinen teollisuus- ja varastorakennus. Yhtiö on ilmoittanut valmiutensa siihen, että po. tonttia tutkitaan osana tulevaa sisustusalan kauppakeskusta.

Alustavat suunnitelmat Hakija on alustavasti suunnitellut mainittujen tonttien käyttöä yhteis-työssä kiinteistöviraston ja kaupunkisuunnitteluviraston kanssa. Laadittujen luonnosten mukaan tyhjälle tontille ja Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varman vuokratontille olisi mahdollista toteuttaa kaksikerroksinen hiukan yli 20 000 k-m²:n suuruinen liikerakennus. Tontille 45512/2 sijoittuisi korkeampi rakennus (noin 5 000 k-m²). Tämä liittyisi kauppakeskukseen ja rakennuksen alakertaan tulisi liiketiloja ja ylempiin kerroksiin toimistotiloja. Niitä markkinoitaisiin yrityksille, jotka saavat hyötyä sijainnista lähellä Suomen suurinta sisustusalan kauppakeskusta.

Kaupunkisuunnitteluvirasto on edellyttänyt korkeamman rakennuksen rakentamista tontille 45512/2, koska se sijaitsee kaupunkikuvallisesti merkittävällä paikalla alueelle saavuttaessa.

Kauppakeskus Lanternan vahvistaminen perusteltua

Kiinteistölautakunta puoltaa alueen varaamista hakemuksen mukaisen hankkeen suunnittelua varten. Koska Kauppakeskus Lanterna ei tilojensa puolesta pystynyt tarjoamaan tiloja kaikille halukkaille sisustusalan yrityksille, on perusteltua tutkia tilatarjonnan lisäämistä alueella. Samoin ensi kokemukset Lanternan asiakasmääristä osoittavat, että kyseisenlaisille palveluille alueella on ollut selvä kysyntä.

Laajennushankkeen toteuttaminen on perusteltua. Mainitunlaisen kauppakeskuksen vahvistaminen on suotavaa, koska po. alue sijaitsee keskeisesti uusiin asuntoalueisiin, kuten Herttoniemenrantaan, Arabianrantaan, Viikkiin, Kivikkoon ja Vuosaareen nähden. Hankkeen toteuttaminen lisää mainitun alan palvelutarjontaa siellä, missä asuntorakentaminen on voimakkainta tällä hetkellä ja myös lähitulevaisuudessa. Hanke tukee kaupungin elinkeinopoliittista linjaa kehittää Itä-Helsinkiä työpaikka-alueena.

Hankkeesta on neuvoteltu kaupunkisuunnitteluviraston kanssa ja viraston puolelta ei ole nähty estettä asemakaavan muutoksen laatimiselle. Kaavamuutoksen vaatiman ajan johdosta varausajaksi esitetään 1,5 vuotta.

Kiinteistölautakunta esittää, että Oy Alfred A. Palmberg Ab:lle varataan 45. kaupunginosan (Vartiokylä) Roihupellon yritysalueen korttelin nro 45511 tontit nro 1–3 ja korttelin nro 45512 tontit nro 1–2 sisustusalan kauppakeskuksen laajennuksen ja siihen liittyvien toimisto- ja vastaavien tilojen suunnittelua varten 30.6.2007 saakka seuraavin ehdoin:

1 Alueelle tulevien liike-, näyttely- ja toimistotilojen suunnittelu on tehtävä yhteistyössä kiinteistöviraston tonttiosaston ja kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kanssa.

2 Varauksensaajan tulee yhteistyössä Keskinäinen työeläke-vakuutusyhtiö Varman kanssa tutkia tontin 45195/6 liittämistä osaksi tulevaa kauppakeskusta.

3 Varaus on voimassa ehdolla, että alueelle saadaan aikaan varauspäätöksen mukainen asemakaavan muutos. Kaupunki ei vastaa varauksensaajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, mikäli tarvittava asemakaavan muutos ei saa lainvoimaa eikä tontteja voida luovuttaa.

Samalla lautakunta esittää, että kaupunginhallitus kehottaa kaupunkisuunnittelulautakuntaa ryhtymään toimenpiteisiin varauksen edellyttämän asemakaavan muutoksen laatimiseksi Roihupellon teollisuusalueelle.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee varata Oy Alfred A. Palmberg Ab:lle 45. kaupunginosan Roihupellon yritysalueen korttelin nro 45511 tontit nro 1–3 ja korttelin nro 45512 tontit nro 1–2 sisustusalan kauppakeskuksen laajennuksen ja siihen liittyvien toimisto- ja vastaavien tilojen suunnittelua varten 30.6.2007 saakka seuraavin ehdoin:

1 Alueelle tulevien liike-, näyttely- ja toimistotilojen suunnittelu on tehtävä yhteistyössä kiinteistöviraston tonttiosaston ja kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kanssa.

2 Varauksensaajan tulee yhteistyössä Keskinäinen työeläke-vakuutusyhtiö Varman kanssa tutkia tontin 45195/6 liittämistä osaksi tulevaa kauppakeskusta.

3 Varaus on voimassa ehdolla, että alueelle saadaan aikaan varauspäätöksen mukainen asemakaavan muutos. Kaupunki ei vastaa varauksensaajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, mikäli tarvittava asemakaavan muutos ei saa lainvoimaa eikä tontteja voida luovuttaa.

Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa kaupunkisuunnittelulautakuntaa ryhtymään toimenpiteisiin varauksen edellyttämän asemakaavan muutoksen laatimiseksi Roihupellon teollisuusalueelle.

Pöytäkirjanote Oy Alfred A. Palmberg Ab:lle, kiinteistölautakunnalle ja kaupunkisuunnittelulautakunnalle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITTEET	Liite 1	Varaushakemus
	Liite 2	Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varman lausunto
	Liite 3	Sijaintikartta
	Liite 4	Kartta varattavista tonteista

11

KOLMEN TOIMISTOTONTIN VARAAMINEN FINNISH CONSULTING GROUP OY:N UUTTA TOIMITALOA VARTEN KÄPYLÄSTÄ

Khs 2006-14

25. kaupunginosan (Käpylä) korttelin nro 25877 tontit nro 3-5; Osmontie

Kiinteistölautakunta toteaa (28.12.2005) mm. seuraavaa:

Tiivistelmä Käpylän aseman viereisestä korttelista nro 25877 esitetään varattavaksi yhteensä 7 000 k-m²:n tontit Finnish Consulting Group Oy:n (FCG) uutta toimitaloa varten. Lisäksi yhtiöllä olisi optio 3 500 k‑m²:n naapuritonttiin 31.12.2009 saakka konsernin toimitalon laajennustarpeita varten. FCG on suuri koulutus- ja konsulttiyritys, joka syntyi, kun Suunnittelukeskus Oy, Efeko Oy ja Helsinki Consulting Group Oy päättivät toimintojensa yhdistämisestä. FCG on aloittanut toimintansa 1.9.2005 ja sen liikevaihto on n. 70 milj. euroa, josta kansainvälisen toiminnan osuus tulee olemaan n. 40 %. Henkilökunnan määrä on yli 500 henkeä, josta kotimaassa on noin 360 henkeä.

Rakennustyöt tonteilla on tarkoitus aloittaa keväällä 2006 niin, että ne valmistuisivat kesällä 2007.

Hakemus Finnish Consulting Group Oy ja Insinööritoimisto Helsingin Projekti-suunnittelu Oy ovat lähettäneet kiinteistölautakunnalle osoitetun 9.12.2005 päivätyn seuraavan kirjeen:

”Suunnittelukeskus Oy:n, Efeko Oy:n ja Helsinki Consulting Group Oy:n liiketoiminnot on yhdistetty uudeksi FCG Finnish Consulting Group-nimiseksi koulutus- ja konsulttiyritykseksi. FCG on aloittanut toimintansa 1.9.2005 ja sen liikevaihto on n. 70 miljoonaa euroa, josta kansainvälisen toiminnan osuus tulee olemaan noin 40 %. Henkilökunnan määrä on yli 500 henkeä, josta kotimaassa on n. 360 henkeä.

Syntynyt konserni on palvelutarjonnaltaan ainutlaatuinen, jossa on yhdistetty johdon konsultointi ja koulutus, investointihankkeiden suunnittelu ja kansainvälisten kehitysprojektien konsultointi. FCG tarjoaa mm. toimialajärjestelyjen ja laajojen kehityshankkeiden vaatimaa ammattimaista projektinjohto-osaamista sekä syvällistä teknistä, taloudellista, hallinnollista ja liikkeenjohdollista osaamista.

FCG:n pääomistajia ovat Kuntaliitto 55 %, Helsingin yliopiston Holding Oy 18 %, muut yliopistot ja korkeakoulut 5 %, valtiovarainministeriö

6 %, Tapiola-yhtiöt 6 %, Nordea Capital 4 %, sairaanhoitopiirit 3 % ja muut 3 %. Omistajat ovat sitoutuneet kehittämään FCG-konsernia pitkäjännitteisesti.

Tällä hetkellä FCG toimii pääkaupunkiseudulla kolmessa eri toimipisteessä – Itä-Pasilassa, Kalliossa ja Kaisaniemessä. FCG:ssä on tehty päätös konsernin pääkaupunkiseudun toimintojen sijoittamisesta samaan toimipisteeseen.

Olemme neuvotelleet toimitilatarpeestamme kiinteistöviraston kanssa. Parhaiten tarpeitamme palvelisi Käpylän aseman vieressä Osmontiellä sijaitsevat toimistotontit, joihin Insinööritoimisto Helsingin Projektisuunnittelu Oy on kehittänyt yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston ja kiinteistöviraston kanssa tarpeidemme mukaiset alustavat suunnitelmat.

Pyydämme Helsingin kaupungin kiinteistölautakuntaa varaamaan allekirjoittaneille Käpylän toimistotontit 25877/4 ja 5 FCG-konsernin uuden toimitalon suunnittelua ja rakentamista varten 30.6.2006 asti. Tavoitteenamme on, että rakennustyöt tonteilla käynnistyvät jo 1.3.2006 niin, että ne valmistuisivat käyttöömme viimeistään 30.6.2007. Olemme käyneet alustavia neuvotteluja myös tulevasta sijoittajasta, jonka kanssa FCG tulee tekemään 10 - 15 vuoden pituisen vuokrasopimuksen. Tämän vuoksi pidämme tärkeänä, että tontit voidaan ostaa tai vuokrasopimuksiin sisällyttää osto-optiot. Insinööritoimisto Helsingin Projektisuunnittelu Oy vastaa hankkeen johtamisesta, joten pyydämme, että varauspäätös tehtäisiin yhdessä molemmille allekirjoittaneille.

Lisäksi pyydämme, että tontti 3 varataan 31.12.2009 asti FCG:lle konsernin nykyisten toimintojen kasvun ja aktiivisesti käynnissä olevien fuusiosuunnitelmien vaatimia lisätoimitiloja varten.”

Kaavatilanne Hakemuksen kohteena olevat tontit sijaitsevat Käpylän aseman vieressä pääradan eteläpuolella ja Tuusulantien itäpuolella samassa korttelissa (nro 25877) Satotalon kanssa.

Kvsto on 10.3.2004 hyväksynyt kortteliin asemakaavan muutosehdotuksen nro 11223, jossa Satotalolle on muodostettu oma tontti nro 2 ja korttelin loppuosa on jaettu kolmeksi tontiksi nro 3 - 5, joiden jokaisen rakennusoikeus on 3 500 k-m². Rakennusten enimmäiskorkeudet noudattavat pääosin Satotalon matalan osan kattokorkeutta ja julkisivumateriaalina tulee käyttää luonnonkiveä ja/tai vaaleaa rappausta. Autopaikat ja huolto tulee sijoittaa maanalaisiin tiloihin.

Asemakaavan muutos on saanut lainvoiman 23.4.2004.

Tonttien 25877/3 - 5 pinta-alat ovat 2 705 m², 1 849 m² ja 1 794 m².

Tonttien varaaminen Finnish Consulting Group Oy on selvittänyt vuoden 2005 aikana uuden toimitalonsa sijaintikysymystä. Vaihtoehtoina yhtiö on tutkinut useita kohteita sekä Helsingistä että naapurikunnista. Tekemiensä selvitysten ja kiinteistöviraston kanssa käymiensä neuvottelujen jälkeen yhtiö pitää Käpylää parhaiten tarpeitansa palvelevana kohteena.

Lautakunta pitää tonttien 25877/3 - 5 varaamista FCG:n uutta toimitaloa varten elinkeinopoliittisista syistä perusteltuna. FCG on suuri koulutus- ja konsulttiyritys. Yhtiön vientipainotteisuus tukee yhtiön sijoittumista lentokenttätien varteen ja sijainti aivan aseman vieressä on optimaali-nen joukkoliikennevälineiden käytön kannalta. Insinööritoimisto Helsingin Projektisuunnittelu Oy:llä on pitkäaikainen kokemus vastaavien hankkeiden johtamisesta, joten varauksen tekeminen hakemuksen mukaisesti molempien nimiin on perusteltua.

Yhtiön kasvuodotusten ja käynnissä olevien fuusioneuvottelujen vuoksi tontin 25877/3 pidempi varausaika on perusteltu. Neuvotteluissa yhtiön tilatarpeiden kasvun turvaaminen oli yhtiön kannalta ratkaisevan tärkeää.

Tonttien vuokraaminen osto-optiolla on perusteltua

Koska kiinteistöt tulevat ammattimaisen kiinteistösijoittajan omistukseen, FCG Oy pitää tärkeänä, että tontit myydään taikka vuokrataan osto-optiolla.

Kvston 27.8.1997 hyväksymien kiinteistöjen myyntiperi-aatteiden mukaan kaupungin omistamia kiinteistöjä myydään silloin, kun se on kaupungille edullista ja tarkoituksenmukaista mm. elinkeino-politiikan edistämiseksi. Po. periaatteiden mukaan tontin hinnoittelun tulee perustua käypään arvoon ja tontin hinta voidaan määritellä neuvottelumenettelyllä, kun se on elinkeinopoliittisesti perusteltua.

Osto-option sisällyttämistä vuokrasopimukseen voidaan perustella elin-keinopoliittisista syistä. Näin mahdollistetaan suuren koulutus- ja konsulttikonsernin koko pääkaupunkiseudun toiminnan keskittämistä Helsinkiin.

Tontit tulisi vuokrata 60 vuoden pituisilla sopimuksilla. Vuokrausperusteena tulisi käyttää toimistotonttien osalta yksikköhintaa 25 euroa/k‑m² vuoden 1951 hintatasossa (indeksi 100). Tämän päivän hintatasossa se vastaa yksikköhintaa 400 euroa/k‑m² (indeksi 1598). Vuokralaisella olisi oikeus ostaa toimistotontti kolmen vuoden kuluessa vuokrakauden alkamisesta lukien vuokran perusteena olevan ja indeksiin sidotun yksikköhinnan perusteella. Osto-optio tulisi voimaan sen jälkeen, kun vuokra-alue on rakennettu ja käyttöönotettu.

Esitetty hinta vastaa viereisten toimistotonttien hintatasoa ja sitä voidaan pitää käypänä.

Kiinteistölautakunta ilmoittaa esittäneensä 28.12.2005 Kvstolle, että lautakunta oikeutetaan vuokraamaan lautakunnan määräämälle Käpylän korttelin nro 25877 suunnitellut tontit nro 3 - 5 lautakunnan määräämästä ajankohdasta alkaen 31.12.2065 saakka seuraavin ehdoin:

1 Tontin vuosivuokra määrätään pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin ”lokakuu 1951 = 100” pistelukua 100 vastaavaa 25 euron suuruista kerrosneliömetrihintaa.

2 Vuokralaisella on oikeus ostaa vuokra-alue tai siitä muodostettu tontti kaupungilta sen jälkeen, kun se on rakennettu, käyttöönotettavaksi hyväksytty ja kiinteistölautakunnan hyväksymä rakennuksen pääkäyttäjä on sijoittanut toimitilansa rakennukseen. Tontin hinta perustuu elinkustannusindeksin pistelukua 100 vastaavaan yksikköhintaan 25 euroa/k-m². Kauppahinta määräytyy kaupantekohetkellä viimeksi julkaistun indeksipisteluvun mukaan korjatun yksikköhinnan mukaan.

Mikäli osto-optiota ei ole käytetty kolmen vuoden kuluessa vuokrakauden alkamisesta lukien, raukeaa osto-optio.

3 Muutoin noudatetaan liike- ja toimistotonttien vuokrasopimuslomakkeen ehtoja ja kiinteistölautakunnan mahdollisesti päättämiä lisäehtoja.

Lisäksi lautakunta on esittänyt Kvstolle, että lautakunta oikeutetaan tekemään osto-option mukainen kiinteistökauppa ja hyväksymään kaupan lisäehdot.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee varata 25. kaupunginosan korttelin nro 25877 suunnitellut tontit nro 4 - 5 Finnish Consulting Group Oy:lle ja Insinööritoimisto Helsingin Projektisuunnittelu Oy:lle Finnish Consulting Group Oy:n uuden toimitalon suunnittelua varten 30.6.2006 saakka seuraavalla ehdolla:

1 Tontille tulevan rakennuksen suunnittelu on tehtävä yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston ja kiinteistöviraston kanssa.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee varata 25. kaupunginosan korttelin nro 25877 suunnitellun tontin nro 3 Finnish Consulting Group Oy:lle yhtiön uuden toimitalon laajennuksen suunnittelua varten 30.6.2006 saakka seuraavilla ehdoilla:

1 Tontille tulevan rakennuksen suunnittelu on tehtävä yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston ja kiinteistöviraston kanssa.

2 Varausaika on voimassa 31.12.2009 saakka ilman eri päätöstä sen jälkeen, kun Finnish Consulting Group Oy:n toimitalon rakentamista koskevat korttelin nro 25877 tonttien nro 4 - 5 pitkäaikaiset maanvuokrasopimukset on allekirjoitettu.

Pöytäkirjanote Finnish Consulting Group Oy:lle, Insinööritoimisto Helsingin Projektisuunnittelu Oy:lle, kiinteistölautakunnalle ja kaupunkisuunnittelulautakunnalle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITTEET	Liite 1	Finnish Consulting Group Oy:n tontinvaraushakemus
	Liite 2	Sijaintikartta
	Liite 3	Karttapiirros varattavista tonteista

1

ERON MYÖNTÄMINEN OUTI ALANKO-KAHILUODOLLE TYÖLLISTÄMISTOIMIKUNNASTA

Khs 2005-63

Vs. Sj toteaa, että Khs päätti (31.1.2005) asettaa toimikaudekseen 9 -jäsenisen työllistämistoimikunnan, jonka tehtävänä on kaupungin työllisyyskehityksen ja työllisyystoimien seuranta, lausunnon antaminen kaupungin työllisyysmäärärahojen talousarviosta sekä muiden kaupunginhallituksen erikseen antamien tehtävien suorittaminen.

Samalla Khs päätti valita toimikunnan jäseneksi mm. Outi Alanko-Kahiluodon.

Outi Alanko-Kahiluoto pyytää (16.12.2005) eroa työllistämistoimikunnasta lisääntyneiden luottamustehtävien vuoksi.

VS. SJ Kaupunginhallitus päättänee myöntää Outi Alanko-Kahiluodolle eron työllistämistoimikunnan jäsenen tehtävästä.

Samalla kaupunginhallitus päättänee valita työllistämistoimikunnan jäseneksi Outi Alanko-Kahiluodon tilalle

-

Pöytäkirjanote mainituille sekä työllistämistoimikunnalle.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2295

2

TERVEYSKESKUKSEN HAMMASLÄÄKÄREIDEN PÄIVYSTYSAJAN TAKUUPALKKAA KOSKEVA PAIKALLINEN SOPIMUS

Khs 2005-2743

Vs. Sj toteaa, että terveyskeskuksen hammaslääkäripäivystys toimii viikonloppuisin kello 8.30 – 14.00. Lauantaisin palvelu ostetaan ulkopuoliselta palveluntuottajalta. Sunnuntaisin ja arkipyhinä päivystyksessä on kolme hammaslääkäri-hammashoitaja-työparia. Tähän asti kaksi työparia on työskennellyt klo 9.00 – 13 ja yksi pari klo 10 -14, kukin neljän tunnin ajan. Terveyskeskuksen mielestä on tarkoituksenmukaista, että kaikki työparit olisivat paikalla viiden tunnin ajan klo 9 -14. Jotta hammaslääkäreille voitaisiin taata viidenneltä päivystystunnilta sama palkka kuin neljältä ensimmäiseltä päivystystunnilta, on tarpeen sopia erikseen viidennen päivystystunnin palkkauksesta paikallisella sopimuksella.

Henkilöstökeskuksen ja JUKO ry:n välillä saavutetun neuvottelutuloksen mukaan sunnuntaina tai arkipyhänä päivystävälle hammaslääkärille maksetaan kunnallisen lääkärien virkaehtosopimuksen liitteen 2 (Terveyskeskusten hammaslääkärit) 5 §:n 2 momentissa tarkoitettua päivystysajan takuupalkkaa 1 – 5 tunnin ajalta virkaehtosopimuksen mukaisen 1 – 4 tunnin sijasta. Sopimus olisi voimassa 1.1.2006 – 30.9.2007 eli nykyisen kunnallisen lääkärien virkaehtosopimuskauden loppuun.

./. Neuvottelutulos paikalliseksi sopimukseksi on esityslistan tämän asian liitteenä.

Vs. Sj katsoo, että hammaslääkärien päivystysajan takuupalkkaa koskeva paikallinen sopimus tulisi hyväksyä sellaisenaan.

VS. SJ Kaupunginhallitus päättänee omalta osaltaan hyväksyä saavutetun neuvottelutuloksen mukaisen paikallisen sopimuksen ja valtuuttaa henkilöstökeskuksen kaupungin puolesta allekirjoittamaan sen.

Pöytäkirjanote henkilöstökeskukselle, terveyskeskukselle sekä ao. henkilöstöjärjestölle.

Lisätiedot:
Pohjaniemi Marju, palvelussuhdepäällikkö, puhelin 169 2451

LIITE

Ehdotus paikalliseksi sopimukseksi

1

YLIJÄÄMÄMASSOJEN SIJOITUSPAIKKOJA KOSKEVA TILANNEKATSAUS JA ESITYS TOIMENPITEISTÄ

Khs 2003-1151

./. Kj päätti 21.5.2003 § 42 johtajistokäsittelyssä asettaa ylijäämämassojen sijoittamista selvittävän työryhmän. Työryhmän työn tausta ja lähtökohdat käyvät ilmi liitteenä 1 olevasta johtajiston esityslistatekstistä.

Ylijäämämassatyöryhmä toteaa (10.3.2005) seuraavaa:

Kaupunginjohtaja asetti (21.5.2003 § 42) ylijäämämassojen sijoittamista selvittävän työryhmän. Syynä työryhmän asettamiselle oli ylijäämämassojen yleisten vastaanottopaikkojen loppuminen Helsingin alueelta vuonna 2002. Selvittämisen välittömänä käynnistäjänä oli Suomen Maarakentajien Uudenmaan piiriyhdistys ry:n tiedustelu Helsingin kaupunginhallitukselle siitä, mihin toimenpiteisiin kaupunki aikoo ryhtyä ylijäämämassojen sijoittamispaikkojen perustamiseksi.

Työryhmän tehtävänä oli:

- etsiä ylijäämämassojen vastaanottoon pidemmällä aikavälillä soveltuvia kohteita Helsingistä ja, yhteistyössä asianomaisten työryhmän muiden osapuolten kanssa, muualta pääkaupunkiseudulta

- selvittää sijoituspaikkojen hallinnolliset, kaavoitukselliset, ympäristölliset ym. käyttömahdollisuudet erityyppisten massojen sijoitteluun

- huolehtia uusien täyttökohteiden käyttöön saamisen ja suunnittelun käynnistämisen edellyttämistä toimenpiteistä ja tehdä näiden johdosta tarpeellisiksi katsomansa ehdotukset toimenpiteiksi

- selvittää muut yhteistyömahdollisuudet ja keinot ylijäämämassojen vähentämiseksi ja käytön tehostamiseksi sekä tehdä tarvittavat ehdotukset toimenpiteiksi.

Työryhmän puheenjohtajana toimi toimistopäällikkö Eija Kivilaakso kaupunkisuunnitteluvirastosta ja työryhmässä oli edustajia seuraavilta tahoilta:

- Heikki Somervuo Helsinki, talous- ja suunnittelukeskus

- Jouni Kilpinen Helsinki, kaupunkisuunnitteluvirasto

- Juhani Tuuttila Helsinki, kiinteistövirasto

- Ilkka Vähäaho Helsinki, kiinteistövirasto

- Hannu Virtasalo Helsinki, rakennusvirasto

- Heikki Pajunen Vantaa, kuntatekniikan keskus

- Vesa Valkeapää Espoo, tekninen keskus

- Hannu Vepsäläinen Espoo, kaupunkisuunnittelukeskus

- Pekka Vehniäinen Espoo, kiinteistöpalvelukeskus

- Johanna Horelli Sipoo, maankäyttötiimi

- Riitta Murto-Laitinen Uudenmaan liitto

- Pekka Hallikainen Itä-Uudenmaan liitto

- Mauri Uusihakala YTV Jätehuolto

Työryhmän tuli jättää raportti ja ehdotus tarvittavista toimenpiteistä 28.2.2005 mennessä (Kj, 8.12.2004 § 98). Työryhmä kokoontui työskentelynsä aikana kahdeksan kertaa.

Työryhmä aloitti toimintansa kartoittamalla tarkastelualueensa ylijäämämassojen nykyisen sijoituspaikkatilanteen ja kokoamalla yhteen aihepiiriä käsittelevän kirjallisen materiaalin. Lisäksi työryhmä kartoitti jäsentensä edustamien tahojen alustavat näkemykset ylijäämämassojen sijoituksen ja operatiivisen huollon tulevista mahdollisuuksista ja priorisoinneista.

Käydyissä keskusteluissa ilmeni, että ylijäämämassojen huollon parantaminen ja tehostaminen on monen toimijan ongelma, jonka ratkaiseminen on työryhmässä edustettuina olleiden viranomaisten toimialoja koskevin päätöksin toteutettavissa tai ohjattavissa vain osittain.

Malminkartanonhuipun laajentamisesta pohjoiseen on käynnissä esisuunnittelu ja ympäristövaikutusten arviointimenettely, mutta sen lisäksi Helsingin alueelta lienee vaikea löytää uusia vähintään viiden vuoden tarpeen täyttäviä sijoituspaikkoja. Tästä johtuen päätöksenteko sijoituspaikoista edellyttäisi maakunnallisia ja ylikunnallisia ratkaisuja sekä ylikunnallista yksimielisyyttä ongelman ratkaisemisen tarpeellisuudesta. Ylijäämämassojen hyötykäyttöä ja alan teknologian kehittämistä on toistaiseksi hidastanut rakentamisessa käytettävien maa-ainesten vallitseva markkinahintatilanne.

Toimenpide-ehdotustensa pohjaksi ylijäämämassatyöryhmä päätti laadituttaa erillisen konsulttityön: ”Ylijäämämassatarkastelu, Helsingin kaupunki / Sito Oy, 21.1.2005”.

Sijoituspaikkojen etsintä katsottiin tarkoituksenmukaiseksi tehdä pääkaupunkiseutua laajemmalle alueelle. Konsulttityön aikana käytiin myös laajahko keskustelukierros työryhmässä edustettuina olleiden tahojen, suunnittelualueen kuntien ja eräiden massahuoltoon läheisesti liittyvien muiden tahojen edustajien kanssa, yhteensä n. 20 tahon kanssa.

Työ on jaettu kolmeen osaselvitykseen, joissa etsittiin sijoituspaikkoja pääkaupunkiseudulta, operointipaikkoja Helsingistä ja kehitysprojekteja sijoitettavien ylijäämämassojen vähentämiseksi. Kaikista osatehtävistä laadittiin nykytilannekartoitus, asiantuntija- ja sidosryhmähaastattelut ja toimenpide-esitykset.

Helsingin kaupungin hallintoa koskevina toimenpidesuosituksina työryhmä esittää seuraavia toimenpiteitä ja niiden toteuttamisesta vastaaviksi nimettäviä tahoja:

SIJOITUSPAIKKOJEN KÄYTTÖÖN SAAMINEN

- toimenpiteet tavoitteellisessa toteuttamisjärjestyksessä

1 Vantaan Pitkäsuon täyttömäen käyttämistä Helsingissä syntyvien ylijäämämassojen sijoittamiseen koskevan sopimuksen jatkaminen 1.1.2006 eteenpäin / HKR

2 Neuvottelut Espoon, Kirkkonummen ja YTV:n kanssa niiden alueilla olevien sijoituspaikkojen (Kulmakorpi, Ämmässuo) saamisesta käyttöön Helsingissä syntyvien ylijäämämassojen sijoituspaikkana / HKR, Taske, Kv

3 Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n jätekeskuksen sijoittumisen seuranta ja tarkempien selvitysten ja neuvottelujen käynnistäminen toisen sijoituspaikan (Mömossen tai Taviskärret) soveltumisesta Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla syntyvien ylijäämämassojen sijoituspaikaksi / HKR, Kv

4 Muiden mahdollisten ylikunnallisten sijoituspaikkojen kaavoituksen, suunnittelun ja toteuttamisen seuranta ja jatkotoimet Helsingissä syntyvien ylijäämämassojen sijoittamiseksi. Näiden sijoituspaikkojen toteuttamiskelpoisuuden arvioinnissa tulee ottaa huomioon myös liikenneyhteydet ja kokonaiskustannukset. / HKR

5 Itä-Uudenmaan maakuntakaavaan ja Uudenmaan vaihemaakuntakaavaan vaikuttaminen niin, että ylijäämämassojen sijoitusmahdollisuudet varmistuvat./ Ksv

OPEROINNIN KEHITTÄMINEN

6 Operoinnin konseptoinnin selvittäminen ja Helsingin kaupungin roolin päättäminen / HKR, Kkansl

7 Operointipaikkojen (Kivikko-Tattariharju, Pasila-ilmala, Kyläsaari, Mustikkamaa, Laajasalo) toteuttamisen edistäminen / HKR, Ksv

MASSOJEN MÄÄRÄN VÄHENTÄMISEN EDELLYTYSTEN PARANTAMINEN

8 Neuvottelujen loppuun vienti alueellisen massapörssin koekäyttöön ottamisesta Helsingin kaupungin maarakentamista toteuttavissa organisaatioissa / HKR

9 Pääkaupunkiseudun kunnat ja Kuntainliitto laativat yhteisen esityksen, jotta jätevero ei kohdistuisi puhtaisiin maa-aineshuollon materiaaleihin eikä sellaisiin alueisiin, jonne sijoitetaan maan ja kallioperän aineksia yksinomaan tai sideaineilla stabiloituina / Khs

10 Selvitetään edellytykset toteuttaa pääkaupunkiseudun ”yhteinen toimintamalli- konsortiosopimus”, jossa esitetään yhteinen tahtotila ja toimenpiteet maa-ainesten hallinnasta sekä sijoitus- ja operointipaikoista / Khs

Ylikunnallinen ylijäämämassatyöryhmä luovuttaa tämän muistion ja raportin Helsingin kaupunginjohtajalle.

Työryhmän käsityksen mukaan Helsingin kaupungin tulee alueellaan vielä jatkossa suunnittelun ja muin keinoin tehostaa pienimuotoisten puhtaiden maiden sijoituspaikkojen toteutumista, mikä tehtävä oli rajattu työryhmän toimeksiannon ulkopuolelle.

./. Konsulttiselvitys on liitteenä 2.

Kj päätti 21.12.2005 johtajistokäsittelyssä merkitä ylijäämämassatyöryhmän muistion 10.3.2005 tiedoksi ja samalla todeta työryhmän työn päättyneeksi.

Khs päätti 10.10.2005 § 1217, käsitellessään lausunnon antamista Malminkartanon täyttömäen laajennuksen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta, kehottaa johtajistoa toimimaan aktiivisesti pysyvän seudullisen ratkaisun aikaansaamiseksi yhdessä naapurikuntien ja Uudenmaan liiton kanssa ja edellyttää, että kaupunginhallituksen käsittelyyn tuodaan 31.1.2006 mennessä kokonaisvaltainen erilaisia ylijäämämassojen loppusijoitustarvetta ja sijoitusvaihtoehtoja koskeva tilanneselvitys toimenpide-ehdotuksineen, ja että Malminkartanon täyttömäen mahdollisen laajennuksen edistämisen suhteen ei ryhdytä toimenpiteisiin ennen kaupunginhallituksen mainittua kokonaisvaltaista tarkastelua.

Ryj toteaa, että ylijäämämassat ovat rakennustoiminnassa syntyviä, vaikeasti hyödynnettäviä, mutta puhtaita maa- ja kiviainesmassoja. Helsingin yleisten alueiden ja tonttien rakentaminen synnyttää vuosittain noin 1,0 milj. m3 ylijäämämassoja.

Suuressa mittakaavassa vain louhetta ja siitä jalostettuja muita materiaaleja sekä kitkamaata on toistaiseksi onnistuttu hyödyntämään. Rakentamistoimintaan kelpaamattomat savi- ja silttimaat on sijoitettava ylijäämämaiden vastaanottopaikoille. Pienimuotoiset puhtaiden maiden sijoituspaikat, joihin työryhmä muistionsa lopussa viittaa, voivat osaltaan jonkin verran pienentää muihin kuntiin vietävien massojen määrää ja kuljetuskustannusten kasvua, mutta niillä ei yksistään voida tyydyttää Helsingin tarpeita.

Yleiskaava 2002 osoittaa useita aluevarauskohteita, joissa syntyy ylijäämämassoja tai tarvitaan rakentamiskelpoisia maa-aineksia merkittäviä määriä. Tällaisia ovat esim. Jätkäsaari, Kalasatama, Malmin lentokenttä ja Koivusaari. Tehokkaalla massataloussuunnittelulla voidaan vähentää erillisten täyttöalueiden tarvetta, säästetään kuljetuskustannuksissa ja vähennetään muun massansiirron tarvetta.

Yleiskaavan virkistysaluevaraukset mahdollistavat ylijäämämäkien rakentamisen niiden alueelle, mutta käytännössä ylijäämämäkien sijoittaminen Helsinkiin on hyvin vaikeaa. Malminkartanon täyttömäen laajentaminen pohjoiseen on ainoa näköpiirissä oleva mahdollisuus laajentaa täyttökapasiteettia Helsingin alueelle. Laajentamisesta on parhaillaan käynnissä esisuunnittelu. Ympäristövaikutusten arviointimenettely on päättynyt ja yhteysviranomaisena toiminut Uudenmaan ympäristökeskus on antanut lausuntonsa 25.11.2005. Lausunnossa esitetyt asiat otetaan huomioon jatkosuunnittelussa.

./. Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunto on liitteenä 3.

Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunnon mukaan tehtyä ympäristövaikutusten arviointia ei voida pitää riittävänä pilaantuneiden maiden osalta. Pilaantuneiden maiden sijoittaminen edellyttäisi näin ollen lisäselvityksiä ennen ympäristöluvan hakemista. Rakennusvirasto harkitseekin luopumista pilaantuneiden maiden sijoittamisesta Malminkartanoon.

Malminkartanon täyttömäen laajennushankkeen nopea edistäminen puhtaiden maiden osalta ympäristövaikutusten arviointimenettelyn nyt päätyttyä olisi tärkeää. Ennen rakentamista Malminkartanon täyttömäen laajennus edellyttää asemakaavaa, ympäristölupaa sekä hanke- ja toteuttamissuunnitelmien laadintaa. Ilman valituskierroksia tämä veisi vähintään kaksi vuotta. Samaan aikaan Helsingin kaupungin alueella syntyvien massojen vastaanottopaikkana toimiva Vantaan Pitkäsuo tulee täyteen. Malminkartanon täyttömäen laajennuksen myöhemmän käyttöönottopäätöksen varmistamiseksi tulisi ryhtyä em. valmisteleviin suunnittelu- ja luvanhakutoimiin, jotta ylijäämämassojen sijoittaminen voitaisiin varmistaa myös tilanteessa, jossa ylikunnallinen sijoitus ei onnistu. Erityisesti kaavoituksen nopea eteneminen olisi tässä vaiheessa erittäin tärkeää.

Ylikunnallisia, sijoituspaikoiksi soveltuvina kohteina on työryhmän selvityksessä mainittu Ämmässuon kaatopaikan suoja-alueelle rakennettava suojavalli, Espoon Kulmakorpi, Vantaan ja Tuusulan alueelle suunniteltu Kiilan alue, Mömossen Sipoossa sekä Taviskärret ja Metsäpirtin alue Porvoossa ja Sipoossa. Työryhmä esittää, että kaikkia esitettyjä kohteita vietäisiin yhtä aikaa eteenpäin. Kohteet eivät ole toistensa vaihtoehtoja, vaan kaikki ovat tarpeellisia sijoituspaikkoja ja logistisesti perusteltuja.

Näistä Ämmässuon kaatopaikan alueen hyödyntäminen ylijäämämassoja varten näyttää jäävän toteutumatta. Kulmakorven alueen suunnittelu on vasta alkuvaiheessa. Kiilan alueelle on laadittu hanke-YVA. Alueen maankäytön suunnittelua ei vielä ole aloitettu.

Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n hallitsemia Mömossenin (Sipoo) ja Taviskärretin (Porvoo) alueita on alustavasti kaavailtu yhdyskuntateknisen huollon alueiksi. Molemmat sisältyvät Itä-Uudenmaan maakuntakaavaluonnokseen, ja niillä on vahvistetut yleiskaavat. Taviskärret on YVA-arvioinnin pohjalta ensisijanen uusi kohde ja sille laaditaan parhaillaan asemakaavaa.

Neuvottelut Vantaan Pitkäsuon täyttömäen käyttämisestä 1.1.2006 jälkeenkin Helsingin tarpeisiin on käyty ja sopimus, jolla varmistetaan ylijäämämassojen vieminen Helsingistä Pitkäsuolle vuonna 2006 on tarkoitus saada aikaan lähiaikoina. Pitkäsuon käytöstä neuvotellaan kutakin vuotta varten erikseen.

Maakunnallisella tasolla ylijäämämaiden sijoittamista tarkastellaan valmisteilla olevassa Uudenmaan vaihemaakuntakaavassa. Kiviaineshuollon aluetarpeita koskeva selvitystyö on käynnistynyt keväällä ja koko kaavatyö kestänee noin neljä vuotta. Kaupunkisuunnitteluvirasto on mukana ko. selvitystyössä.

Helsingin rajojen sisältä on esitetty alueita ylijäämämaa-ainesten operointialueiksi, joilla ylijäämämaa-aineksia voidaan jalostaa hyötykäyttöön soveltuviksi. Tällaisina alueina konsulttiselvityksessä mainitaan Kyläsaaren alue, Mustikkamaan ja Laajasalon entiset öljyvarastot, Kivikko-Tattariharju sekä Pasilan ja Ilmalan ratapiha. Kaikki mainitut alueet edellyttävät jatkosuunnittelua. Osa alueista on käytettävissä vain väliaikaisesti, kuten esim. Pasilan ja Ilmalan ratapihan alue, Kyläsaari ja Kivikko-Tattariharju, joihin on suunniteltu uutta maankäyttöä. Se, millä tavoin operointi järjestetään, edellyttää tarkempia selvittelyjä.

Massojen määrän vähentämien edellytysten parantamista koskee kolme ehdotusta. Alueellisen massapörssin soveltuvuus kaupungin käyttöön on selvitettävänä rakennusvirastossa. Jäteveroa koskevaa työryhmän ehdotusta on tarkoitus valmistella kunnissa ja asiaa on pyritty edistämään yhteistyössä kuntien sekä Kuntaliiton kanssa. Asiaa on käsitelty alustavasti Helsingin osalta kaupunkisuunnitteluviraston ja rakennusviraston edustajien sekä Espoon ja Vantaan ja Uudenmaan liiton edustajien kesken syyskuussa 2005 pidetyssä kokouksessa sekä marraskuussa Kuntaliitossa. Asiaa valmistelee Helsingin puolelta rakennusvirasto.

Ryjn mielestä on välttämätöntä, että ratkaisuja ylijäämäainesten sijoitukseen tarkastellaan riittävän laajalla alueellisella pohjalla ja pitkällä aikajänteellä. Huomiota on kiinnitettävä myös mahdollisuuksiin vähentää syntyvää ylijäämämassojen määrää mm. kehittämällä menettelytapoja ja ainesten hyödyntämismahdollisuuksia. Työryhmän esittämät toimenpide-ehdotukset ovat kannatettavia ja jatkoselvityksen arvoisia.

Lisäksi Ryj toteaa, että ympäristöministeriö on juuri käynnistänyt Infrarakentamisen uusi materiaaliteknologia (UUMA) –kehitysohjelman, jonka tavoitteena on lisätä uusiomateriaalien käyttöä ja vähentää luonnonvarojen käyttöä ja syntymistä maarakennuksessa. Tämän ohjelman puitteissa hyödynnetään heikkolaatuisia ylijäämämaa- ja kiviaineksia, teollisuuden jätejakeita, pilaantuneita maita ja vanhoja maarakenteita. Rakennusvirasto pyrkii pääsemään mukaan ohjelmaan ja vaikuttamaan siihen, että myös Helsingin ja muiden pääkaupunkiseudun kuntien ongelmat mahdollisuuksien mukaan otettaisiin ohjelmassa huomioon.

Päätöksenteko loppusijoituspaikoista edellyttää maakunnallisia ja ylikunnallisia ratkaisuja sekä ylikunnallista yksimielisyyttä ylijäämämaita koskevan ongelman ratkaisemisen tarpeellisuudesta. Kuntien yhteistä tahtotilaa ja yhteisiä toimenpiteitä on näin ollen syytä pyrkiä edistämään kaikin tavoin.

Edellä sanotun perusteella Ryj esittää, että Khs kehottaisi kaupungin asianomaisia hallintokuntia osaltaan jatkamaan ylijäämämassojen sijoituspaikkojen käyttöön saamista ja operoinnin kehittämistä koskevia toimenpiteitä työryhmän muistiossa esitettyjen toimenpide-ehdotusten mukaisesti. Lisäksi Ryj esittää, että kaupunki lähettäisi työryhmän raportin päätösehdotuksessa mainittuine toimenpide-ehdotuksineen pääkaupunkiseudun muiden kuntien sekä YTV:n, Uudenmaan liiton ja Itä-Uudenmaan liiton tiedoksi ja käsiteltäväksi ylikunnallisten ja yhteisten ratkaisujen aikaansaamiseksi ylijäämämassojen sijoituspaikkakysymyksissä.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä ylijäämämassatyöryhmän muistion 10.3.2005 tiedoksi.

Samalla kaupunginhallitus päättänee

1 kehottaa kaupunkisuunnitteluvirastoa, kiinteistövirastoa, rakennusvirastoa sekä talous- ja suunnittelukeskusta osaltaan

- jatkamaan ylijäämämassojen sijoituspaikkojen käyttöön saamista, operoinnin kehittämistä ja massojen määrän vähentämistä koskevia toimenpiteitä ylijäämämassatyöryhmän muistiossa esitetyn mukaisesti

- edistämään suunnittelu- ja muussa toiminnassaan pienimuotoisten puhtaiden maiden sijoituspaikkojen toteuttamismahdollisuuksia Helsingin kaupungin alueella.

2 kehottaa kaupunkisuunnitteluvirastoa laatimaan pikaisesti Malminkartanon täyttömäen laajennukselle asemakaavan, joka turvaa myös Honkasuon asuinalueen hyvät rakentamisolosuhteet ja Kehä II:n jatkosuunnittelu- ja toteutusvaihtoehdot

3 kehottaa rakennusvirastoa ryhtymään toimenpiteisiin Malminkartanon täyttömäen laajennuksen ympäristöluvan hakemiseksi sekä ryhtymään jatkosuunnittelun edellyttämiin toimenpiteisiin

4 kehottaa kiinteistövirastoa ja rakennusvirastoa tarkastelemaan Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n kanssa valmistelevia toimenpiteitä Taviskärretin, Mömossenin tai Metsäpirtin alueiden saamiseksi ylijäämämassojen sijoituspaikoiksi

5 kehottaa kaupunkisuunnitteluvirastoa, kiinteistövirastoa ja rakennusvirastoa käynnistämään neuvottelut Vantaan kaupungin asianomaisten viranomaisten kanssa Kiilan alueen ylijäämämassakapasiteetin osoittamiseksi tietyllä osuudella Helsingin kaupungin käyttöön

6 lähettää työryhmän raportin Espoon, Vantaan ja Sipoon kaupungeille, Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV:lle sekä Uudenmaan liitolle ja Itä-Uudenmaan liitolle tiedoksi ja käsiteltäväksi sekä

7 esittää Espoon, Vantaan ja Sipoon kaupungeille, Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV:lle sekä Uudenmaan liitolle ja Itä-Uudenmaan liitolle, että pääkaupunkiseudun kunnat, Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV sekä Uudenmaan liitto ja Itä-Uudenmaan liitto käynnistäisivät neuvottelut ja valmistelut pääkaupunkiseudun yhteisten toimintalinjausten – ja mallien aikaansaamiseksi ylijäämämassojen sijoitus- ja operointipaikkojen toteuttamiskysymyksissä

Kirje Espoon, Vantaan ja Sipoon kaupungeille, Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV:lle, Uudenmaan liitolle ja Itä-Uudenmaan liitolle sekä pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle, kiinteistövirastolle, rakennusvirastolle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262

LIITTEET	Liite 1	Työryhmän asettamista koskeva johtajiston esityslista
	Liite 2	Ylijäämämassatarkastelu, raportti
	Liite 3	Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunto 25.11.2005

2

LAUSUNTO RAPORTTILUONNOKSESTA 'KOHTI ETELÄ-SUOMEN ALUERAKENNE 2030 VISIOTA -LIIKENTEEN RUNKOVERKON KÄRKIHANKKEET'

Khs 2005-2555

./. Etelä-Suomen maakuntien liittouma pyytää (15.11.2005) kaupungin näkemyksiä raporttiluonnoksesta ’Kohti Etelä-Suomen aluerakenne 2030 visiota –liikenteen runkoverkon kärkihankkeet’. Kirje sekä raporttiluonnos liitteineen ovat liitteinä 1- 3.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (8.12.2005) seuraavaa:

EU:n laajentuessa Helsingin kaupunkiseudun merkitys kasvaa Suomen taloudellisesti kehittyneimpänä ja kansainvälisesti kilpailukykyisimpänä osana. Helsingin talousalueen vetoapua tarvitaan, jotta Suomen talous kykenee menestymään markkinoiden laajentuessa yhä enemmän kansallisten rajojen yli.

Pääkaupunkiseutu on Suomen ainoa keskus, joka pystyy tarjoamaan kansainvälisille yrityksille ja toimijoille metropolitasoisen toimintaympäristön. Onkin hyvä, että Etelä Suomen aluerakenne 2030–visiossa on edes osittain ymmärretty pääkaupunkiseudun asema maamme elinkeinoelämän veturina ja todettu, että ”Helsingin metropolialue on Suomen toiminnallinen ja kansainvälinen keskus.”

Tässä mielessä on hyvä, että valtakunnallisesti merkittävien liikenneverkkojen ydinverkossa on mukana Helsingin ja koko valtakunnan kannalta tärkeät E18-tie ja ratayhteys Venäjälle.

Kuitenkin raporttiluonnoksen Etelä-Suomen runkoverkon kärkihankkeista puuttuu monia Etelä-Suomen ja koko valtakunnan kannalta tärkeitä pääkaupunkiseudun rata- ja tieyhteyksiä.

Etelä-Suomen liikenteen visiossa on todettu, että Helsinki-Vantaan lentoasema kytkeytyy vuonna 2030 rautatieliikenteen piiriin. Myös liikenne- ja viestintäministeriön runkoverkkoluonnoksessa esitetyissä valtakunnallisesti merkittävissä uusissa ratayhteyksissä on Helsinki-Vantaan lentoaseman rata (Kehä-rata). Etelä-Suomen liikenteen runkoverkon kärkihankkeista se kuitenkin puuttuu. Ensi vaiheessa se voitaisiin toteuttaa yhteytenä Hiekkaharjusta lentoasemalle. Lisäksi liikenne- ja viestintäministeriön esittämistä ratayhteyksistä puuttuu metron laajentaminen Espooseen.

Raporttiluonnoksen tieverkon kärkihankkeista puuttuvat Kehä I:n ja Hakamäentien parantaminen sekä Hakamäentien täydentäminen Pasilanväyläksi.

Muilta osin kaupunkisuunnitteluvirastolla ei ole huomauttamista lausunnolla olevasta raportista.

Ryj toteaa, että raporttiluonnoksesta puuttuu monia pääkaupunkiseudun tärkeitä tie- ja ratahankkeita, jotka ovat myös valtakunnallisesti merkittäviä. Näistä on syytä mainita kaupungin lausunnossa.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee lähettää Etelä-Suomen maakuntien liittoumalle lausuntonaan raporttiluonnoksesta ’Kohti Etelä-Suomen aluerakenne 2030 visiota –liikenteen runkoverkon kärkihankkeet’ seuraavan lausunnon:

EU:N laajentuessa Helsingin kaupunkiseudun merkitys kasvaa Suomen taloudellisesti kehittyneimpänä ja kansainvälisesti kilpailukykyisimpänä osana. Helsingin talousalueen vetoapua tarvitaan, jotta Suomen talous kykenee menestymään markkinoiden laajentuessa yhä enemmän kansallisten rajojen yli.

Pääkaupunkiseutu on Suomen ainoa keskus, joka pystyy tarjoamaan kansainvälisille yrityksille ja toimijoille metropolitasoisen toimintaympäristön. Onkin hyvä, että Etelä Suomen aluerakenne 2030–visiossa on edes osittain ymmärretty pääkaupunkiseudun asema maamme elinkeinoelämän veturina ja todettu että, ”Helsingin metropolialue on Suomen toiminnallinen ja kansainvälinen keskus.”

Tässä mielessä on hyvä, että valtakunnallisesti merkittävien liikenneverkkojen ydinverkossa on mukana Helsingin ja koko valtakunnan kanalta tärkeät E18-tie ja ratayhteys Venäjälle.

Raporttiluonnoksen kärkihankkeista puuttuu kuitenkin monia pääkaupunkiseudun tärkeitä rata- ja tieyhteyksiä, jotka ovat myös valtakunnallisesti merkittäviä.

Raporttiluonnoksen tieverkon kärkihankkeista puuttuvat Kehä I:n, Hakamäentien parantaminen sekä Hakamäentien täydentäminen Pasilanväyläksi.

Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (PLJ 2002) pohjalta liikenne- ja viestintäministeriö, pääkaupunkiseudun kaupungit ja YTV ovat tehneet 26.8.2003 aiesopimuksen suunnitelman mukaisen liikennepolitiikan edistämiseksi yksilöityjen kehittämistoimenpiteiden avulla. Sopimus on voimassa vuoden 2007 loppuun.

Aiesopimuksessa pääkaupunkiseudun kärkihankkeiksi, jotka pyritään aloittamaan vuosina 2004 – 2007, on sovittu kiireellisyysjärjestyksessä:

- Hakamäentien parantaminen (100 M€ )

- Kehä I, Turunväylä – Vallikallio (65 M€)

- Säteittäisten pääväylien pikaparannukset joukkoliikenteen nopeuttamiseksi (32 M€) sekä

- Kehä III, Vantaankoski – Lentoasemantie (116 M€).

Näistä kiireellisimmän eli Hakamäentien rakentamiseen ovat valtio ja Helsingin kaupunki varautuneet vuosina 2005 -2008.

Ratayhteyksistä puuttuu metroyhteys Ruoholahti – Matinkylä sekä pääkaupunkiseudun asumisen ja maankäytön strategiassa mainittu metro itään. Näistä metroyhteys Ruoholahti – Matinkylä on edellä mainitussa aiesopimuksessa listattu vuoden 2007 jälkeen toteutettaviin pääkaupunkiseudun hankkeisiin, joiden aloittaminen tulee olla mahdollista ennen vuotta 2010.

Kärkihankkeisiin olisi edellä mainittujen lisäksi sisällytettävä Marja-rata (Kehä-rata). Myös se on aiesopimuksessa vuoden 2007 jälkeen toteutettavissa hankkeissa, joiden aloittaminen tulee olla mahdollista ennen vuotta 2010. Etelä-Suomen liikenteen visiossa on todettu, että Helsinki-Vantaan lentoasema kytkeytyy vuonna 2030 rautatieliikenteen piiriin. Myös liikenne- ja viestintäministeriön runkoverkkoluonnoksessa esitetyissä valtakunnallisesti merkittävissä uusissa ratayhteyksissä on Helsinki-Vantaan lentoaseman rata (Kehä-rata). Ensivaiheessa se voitaisiin toteuttaa yhteytenä Hiekkaharjusta lentoasemalle.

Lopuksi kaupunginhallitus toteaa, että Helsingin kaupunki pitää tärkeänä, ettei valtio vähennä liikennehankkeiden talousarviorahoitustaan siinä vaiheessa kun mukaan tulee uusia täydentäviä rahoitusmuotoja.

Kirje Etelä-Suomen maakuntien liittoumalle ja pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262

LIITTEET	Liite 1	Etelä-Suomen maakuntien liittouman kirje 15.11.2005
	Liite 2	Kohti Etelä-Suomen aluerakenne 2030 visiota
	Liite 3	Etelä-Suomen runkoverkon tärkeimmät yhteydet ja kärkihankkeet

3

VANHANKAUPUNGINLAHDEN LINTUVESI -NATURA 2000 -ALUEEN HOITO- JA KÄYTTÖSUUNNITELMAN LÄHETTÄMINEN UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE VAHVISTETTAVAKSI

Khs 2005-2515

Ryj toteaa, että luonnonsuojelulain (20.12.1996/1096) 19 §:n mukaan mm. luonnonpuistolle ja muulle luonnonsuojelualueelle voidaan laatia hoito- ja käyttösuunnitelma.

Ympäristölautakunta päätti 15.11.2005 § 336 lähettää Vanhankaupunginlahden lintuvesi Natura 2000 -alueen hoito- ja käyttösuunnitelman kaupunginhallitukselle, jotta tämä hakisi suunnitelmalle vahvistuspäätöstä Uudenmaan ympäristökeskukselta. Uudenmaan ympäristökeskus vahvistaa suunnitelman ja lähettää hyväksymispäätöksensä ympäristöministeriölle tiedoksi.

Vanhankaupunginlahden lintuveden hoito- ja käyttösuunnitelma on laadittu vapaaehtoisesti valtion ja kaupungin yhteistyönä. Hoito- ja käyttösuunnitelma on laadittu Uudenmaan ympäristökeskuksen koordinoiman Lintulahdet Life Nature -projektin osana.

./. Vanhankaupunginlahden lintuvesi -Natura 2000 -alueen hoito- ja käyttösuunnitelma on jaettu erillisenä esityslistan liitteenä.

Julkaisu on myös nähtävissä kokonaisuudessaan Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen www-sivuilla osoitteessa: http://www.hel2.fi/ymk/ymparistotila/luonto/vanhankaupunginlahti/vanhankaupunginlahden_hks_28102005.pdf

Ympäristölautakunta toteaa (15.11.2005) mm. seuraavaa:

Ympäristölautakunta päätti kokouksessaan 14.6.2005 lähettää Vanhankaupunginlahden lintuvesi -Natura 2000 -alueen hoito- ja käyttösuunnitelmaehdotuksen lausunnolle Helsingin yliopistolle, Helsingin seurakuntayhtymälle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, liikuntalautakunnalle, rakennuslautakunnalle, yleisten töiden lautakunnalle, Helsingin Energialle, Helsingin Vedelle, Luontokoulu Töyhtöhyypälle, Helsingin luonnonsuojeluyhdistykselle, Herttoniemi-seuralle, Koskela-Forsby-seuralle, Kulosaarelaiset-Brändöbornalle, Toukolan-Vanhankaupungin yhdistykselle, Pihlajamäki-seuralle, Pihlajiston asukasyhdistykselle, Viikki-seuralle, Herttoniemen siirtolapuutarhayhdistykselle, Kivinokkalaiset ry:lle, Vanhankaupungin kulttuuriekologiselle klubille, Raittiusyhdistys Koitto ry:lle, Saariston ystäville, BirdLife Suomelle, Helsingin seudun lintutieteellinen yhdistys Tringa ry:lle ja Vanhankaupunginlahden lintukerho Timalille. Lausunnot pyydettiin 1.9.2005 mennessä.

Lausunnon antoi seitsemän kaupungin lautakuntaa tai liikelaitosta ja kahdeksan järjestöä, joista kaksi valmisteli yhteisen lausunnon, yhteensä siis 14 kappaletta. Kaikki lausunnot olivat puoltavia. Hoito- ja käyttösuunnitelmaa pidettiin monipuolisena, asiantuntevasti laadittuna ja selkeänä. Monissa lausunnoissa kaikkia hoito- ja käyttösuunnitelman tavoite- ja toimenpide-ehdotuksia pidettiin hyvinä ja kannatettavina. Muutamissa lausunnoissa on esitetty kritiikkiä ja vaihtoehtoisia toimenpiteitä.

Helsingin Energia Helsingin Energia (20.5.2005) toteaa lausunnossaan, että nykyistä Natura 2000 -alueella kulkevaa voimajohtoa on arvioitu käytettävän ainakin vuoteen 2037 saakka. 110 kV:n voimajohdon kaapelointi ei ole kannattavaa, koska se heikentää käyttövarmuutta. Johtoihin on asennettu lintukierukoita ja lentovaroituspalloja. Voimajohdon rinnalla kulkeva 20 kV:n ilmajohto on purettavissa vuoden 2012 jälkeen Latokartanon aluerakentamisen valmistuttua.

Ympäristölautakunta toteaa, että hoito- ja käyttösuunnitelmassa esitetään edelleen kaapelointivaihtoehtojen selvittämistä. Ympäristölautakunta katsoo, että kaapelointivaihtoehto tulisi sisällyttää sähkönjohtamissuunnitelmien keskipitkän aikavälin suunnitelmiin ja toivoo, että Helsingin Energia suhtautuisi asiaan myönteisesti.

Rakennuslautakunta Rakennuslautakunnan (16.8.2005) mielestä on tärkeää, että Suomen tiheimmin rakennettujen alueiden välittömässä läheisyydessä on alue, jossa laajat ihmisjoukot voivat tutustua ja saada luontoelämyksiä uhanalaisista lajeista. Suojelualueen tuntumaan kaavoitettu ja osin toteutettu rakentaminen saa suojelualueesta oman lisäarvonsa. Tätä lisäarvoa on syytä jatkossakin vaalia.

Rakennuslautakunnan mielestä alueen ominaisluonteeseen sopivan jätehuollon järjestämistä tulisi harkita laajemmin kuin vain Pornaistenniemen osalta, ja opastetaulut tulee suunnitella tyylikkäiksi yhteistyössä rakennusvalvontaviraston kaupunkikuvaosaston kanssa. Lisäksi rakennuslautakunta muistuttaa, että lintutorneille on syytä hakea rakennusvalvontaviranomaisen hyväksyntä, koska ne on tarkoitettu suuren yleisön käyttöön, ja puuston hoidon ja puidenkaatamisen osalta on syytä olla riittävän ajoissa yhteydessä rakennusvalvontavirastoon.

Ympäristölautakunta toteaa, että suunnitelmaan lisätään kaikkien lintutornien jätehuollon kehittäminen, joka toteutetaan rakennusviraston, rakennusvalvontaviraston ja ympäristökeskuksen yhteistyönä. Tavoitteena on hankkia lintutorneille tiiviisti sulkeutuvat, suurikokoiset ja harvoin tyhjennystä vaativat roska-astiat. Kaupungin yleinen periaate on kuitenkin, että luontoon ei sijoiteta roska-asioita vaan kukin tuo roskansa itse pois maastosta. Lintutorneille ja puiden kaatamiselle haetaan ajoissa rakennusvalvontaviranomaisen hyväksyntä.

Helsingin Vesi Helsingin Vesi toteaa lausunnossaan (26.8.2005), että Viikinmäen jätevedenpuhdistamon 2004 saamassa ympäristöluvassa on lupamääräys puhdistettujen jätevesien varakulkureitin kunnon ja korkeuden tarkastamisesta. Lisäksi on tarkastettava arvio varapurkujärjestelmän käyttötarpeesta ja käytön vaikutuksista varapurkualueen tilaan, Natura 2000 ‑alueen luontoarvoihin ja alueen virkistyskäyttöön sekä mahdollisuuksista haittojen ehkäisemiseen. Raportti on toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle.

Lupamääräysten mukaan varapurkureitin suojapenger on pidettävä jatkuvasti sellaisessa kunnossa, että se estää jäteveden joutumisen suoraan luonnonsuojelualueelle. Penkere on tarkistettava vähintään viiden vuoden välein. Tarkastuksesta laadittu raportti on toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle.

Helsingin Vesi on valittanut lupapäätöksen ehdoista Vaasan hallinto-oikeuteen. Helsingin vedellä ei ole taloudellisia mahdollisuuksia luopua purkuojan käyttömahdollisuuksista poikkeustilanteissa jatkossakaan. Luopuminen merkitsisi uuden mittavan poistoviemärin ja -tunnelin rakentamista. Helsingin veden mukaan on muita oleellisesti kriittisempiä asioita, jotka tulee hoitaa.

Lisäksi Helsingin Veden lausunnossa todetaan, että jos Pornaistenniemen hoito- ja käyttösuunnitelmaan merkitty selvitysalue rauhoitetaan, jää varapurkuyhteys luonnonsuojelualueen sisään. Varapurkureitti tulee Helsingin veden mielestä jättää selkeästi luonnonsuojelualueen ulkopuolelle.

Ympäristölautakunta pitää asianmukaisena arvioida varapurkukanavan vaikutukset Vanhankaupunginlahden lintuvesi -Natura 2000 ‑alueeseen, samoin kuin haitallisten vaikutusten ehkäisyä, ja odottaa Vaasan hallinto-oikeuden päätöstä.

Hoito- ja käyttösuunnitelmaan tehdään muutos Pornaistenniemen suojelun osalta siten, että kaikissa suojeluvaihtoehdoissa rauhoitusmääräyksiin liitetään mahdollisuus ylläpitää Viikin puhdistamon varapurkukanavaa.

Liikuntalautakunta Liikuntalautakunnalla (30.8.2005) ei ole huomautettavaa Vanhankaupungin lintuveden hoito- ja käyttösuunnitelmaan. Lautakunta toteaa, että luonnonsuojelullisten tavoitteiden ohella virkistyskäyttö on huomioitu. Suunnitelman alueella ei ole liikuntaviraston hallinnoimia alueita. Liikuntalautakunta pitää myönteisenä, että reitti- ja polkuverkostoa aiotaan kehittää ja palveluvarustusta lisätä.

Yleisten töiden lautakunta

Yleisten töiden lautakunta toteaa lausunnossaan (15.9.2005), että hoito- ja käyttösuunnitelmassa on otettu huomioon suojelualueen suojeluhistoria, laaja tausta-aineisto alueen luonnonarvoista, asukasmielipiteet ja kommentit sekä tiedot alueella aiemmin tehdystä tutkimuksista ja selvityksistä. Suunnitelmassa esitetyt toimenpiteet estävät lahden umpeenkasvun ja arvokkaiden biotooppien tuhoutumisen.

Lintulahdet Life -projektin aikana alueen kunnostukseen on ollut käytettävissä tavallista runsaammin resursseja. Aloitettujen toimenpiteiden jatkaminen projektin päätyttyä on yleisten töidenlautakunnan mielestä erittäin tärkeää sekä luontoarvojen että ulkoilijoiden kannalta.

Yleisten töiden lautakunnan mielestä suojelualuetta ympäröivät rantametsät, kosteikot, pensaikot ja niittyalueet muodostavat suojavyöhykkeen Viikin ulkoilualueiden ja suojellun kosteikon välille. Hoidettavien alueiden pinta-alan kasvu ja lisääntyvän virkistyskäytön edellyttämä rakenteiden ylläpito tulevat nostamaan hoitokustannuksia, kymmenvuotiskauden kustannukset (mukaan lukien ylläpito) tulevat olemaan yhteensä 1 027 500 euroa. Kalleimmat toimenpiteet on ajoitettu Lintulahdet Life- hankeen ajaksi ja suunnittelukauden loppuun. Luonnonsuojelun ylläpito toteutetaan käyttötalousvaroin, kustannukset ovat olleet viime vuosina, ennen EU-projektia keskimäärin 55 000 euroa, seuraavalla kymmenvuotiskaudella vuosikustannukset kasvavat 25 000–30 000 euroa.

Lopuksi yleisten töiden lautakunta toteaa, että rakennusvirasto pyrkii toteuttamaan hoito- ja käyttösuunnitelmassa ehdotetut toimenpiteet ja sitoutuu ohjelman toteutukseen vuosittain talousarvioehdotuksen mukaisesti.

Kiinteistölautakunta Kiinteistölautakunta toteaa lausunnossaan (20.9.2005), että kaupunki omistaa pääosan Vanhankaupunginlahden lintuvesi ‑Natura 2000 ‑alueen hoito- ja käyttösuunnitelman alueesta, ja että suunnitelmassa esitetyt toimenpide-ehdotukset eivät koske kiinteistövirastoa.

Lisäksi kiinteistölautakunta toteaa, että luonnonsuojelualuetta laajennettaessa nykyisen Natura 2000 -alueen ulkopuolelle tulee selvittää, ettei laajentaminen vaikeuta lähialueiden nykyistä ja yleiskaavan mukaista käyttöä.

Ympäristölautakunta toteaa, että Pornaistenniemen rauhoitettavaksi esitetty alue on nykyisin ja myös yleiskaavan 2002 mukaan virkistysaluetta. Myös esitetyt selvitysalueet ovat nykykäytöltään ja yleiskaavan mukaan virkistysalueita. Rauhoitus ei tule estämään alueiden virkistyskäyttöä, tosin luontoarvojen turvaaminen saattaa joiltain osin sitä rajoittaa. Erityisesti suojeltavien lajien esiintyminen alueella joka tapauksessa rajoittaisi virkistyskäyttöä riippumatta rauhoituksesta.

Kaupunkisuunnittelulautakunta

Kaupunkisuunnittelulautakunnan (29.9.2005) mielestä hoito- ja käyttösuunnitelma antaa keinot Vanhankaupunginlahden luontoarvojen säilyttämiseen ja kehittämiseen sekä suuntaviivat aluetta ympäröivien virkistysalueiden käytön parantamiseen.

Asemakaavaosaston mielestä alueen käyttäjämäärän lisääntyessä Arabianrannan rakentamisen myötä Natura 2000 -alueen ja sitä ympäröivien virkistysalueiden hoitoon ja rakentamiseen on syytä suunnata entistä enemmän voimavaroja.

Kaavoitustilanteesta kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että Vanhankaupunginlahden lintuvesi on yleiskaavassa 2002 merkitty suojelualueeksi ja se kuuluu kokonaisuudessaan Helsinki-puistona kehitettävään alueeseen, myös Kivinokan kärki on osa Helsinki-puistoa. Pornaistenniemi on varattu hallinnon ja julkisten palvelujen alueeksi ja virkistysalueeksi. Viikin alueen kaavoitus etenee lähivuosina Viikinrantaan. Vuonna 2007 laaditaan Viikinrannan maankäyttösuunnitelma ja Lammassaaren asemakaava. Kivinokan kaavoitus käynnistetään ohjelmakaudella 2005–2010. Osayleiskaavoituksen yhteydessä ratkaistaan Kivinokan maankäyttö. Näiden suunnitelmien yhteydessä voidaan huomioida Natura 2000 -alueen suojelupäätökset sekä ympäröivän alueen virkistyskäyttö ja asema luonnonsuojelualueen reunavyöhykkeenä yhteistyössä ympäristöviranomaisten ja muiden alueella toimijoiden kanssa.

Esitetyistä toimenpiteistä kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että:

· Luonnon tilaa säilyttävät toimenpiteet kuten lampareisuuden lisääminen ruovikkoalueella ja niittyjen ja laidunten ylläpito ovat kannatettavia.

· Nykyinen sisäinen reitistö on riittävä. Alueen ulkopuolisen reitistön kehittämistä tavoitteena vähentää Vanhankaupunginlahden alueen virkistyspainetta jatketaan ympäröivien alueiden kaavoituksen ja liikennesuunnittelun yhteydessä.

· Opastukseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Luonnonsuojelualueen rajojen yksiselitteinen merkitseminen maastoon on perustoimenpide, jolla luodaan edellytykset muun opastuksen onnistumiselle. Tulee pyrkiä siihen, että kävijä saa helposti selville, missä luonnonsuojelualue sijaitsee, mikä on oma sijainti ja mihin suuntaan tulee liikkua päästäkseen haluamaansa kohteeseen. Myös vesiväylät, joita pitkin kulku on sallittu, tulee merkitä.

· Luonnonsuojelualueen laajentaminen käsittämään koko Natura 2000 -alue on asemakaavaosaston mielestä kannatettavaa, mutta asemakaavaosasto ei pidä tarkoituksenmukaisena liittää Pornaistenniemeä luonnonsuojelualueeseen. Tällä hetkellä puhdistamo-oja ja sen reunassa oleva maapenger muodostavat selkeän rajan. Pornaistenniemen virkistyskäyttö tullaan suunnittelemaan siten, että luontoarvot säilyvät ja alueen luonne luonnonsuojelualueen reunavyöhykkeenä otetaan huomioon. Myöhemmin alueen asemakaavoituksen yhteydessä voidaan asemakaavamääräyksillä taata arvokkaiden luontokohteiden säilyminen. Virkistyskäytön kehittäminen Pornaistenniemellä on tärkeää, koska se osaltaan vähentää Natura-alueella kohdistuvaa ulkoilupainetta. Pornaistenniemen entiselle veneiden talvisäilytysalueelle on laadittu vuonna 1999 yleissuunnitelma alueen kunnostamiseksi. Suunnitelman mukaan alue rakennetaan pääosin nurmi- ja kenttäalueeksi ja pysäköintialueeksi. Kunnostustoimet eivät ulotu eteläreunan kasvistollisesti arvokkaalle metsäalueelle, vaan se säilyy ennallaan. Kunnostustyöt on tarkoitus tehdä vuosina 2007–2009.

· Pornaistenniemen luontopolun siirto ei asemakaavaosaston mielestä ole tarpeellinen. Uusia luontopolkuja voidaan tarvittaessa suunnitella. Alueelle voidaan kuitenkin suunnitella uusia luontopolkuja mm. suunnitellulta pysäköintialueelta suoraan luontopolulle ja lintutornille.

· Purolahden metsäalueen reunaan Natura-alueen rajalle läjitetty maa on painunut ja vesimassat valuneet kohti Natura-aluetta. Hoito- ja käyttösuunnitelmassa tulisi huomioida läjitysalueen tilanne, mahdolliset vaikutukset Natura-alueella sekä haittojen korjaustoimenpiteet.

· Maanläjitysalueelle on ehdotettu lintulavaa, joka soveltuisi erityisryhmille. Alueelle on ehdotettu myös pysäköintipaikkaa liikuntaesteisille. Asemakaavaosaston mielestä alueelle voidaan tehdä lintutorni, mutta liikenteellisesti paikka ei sovellu liikuntaesteisten käyttöön, koska alueelle on yli kilometrin kävelymatka julkisten kulkuneuvojen pysäkeiltä. Liikenteen valvominen vain liikuntaesteisten ajon sallivaksi on mahdotonta.

· Fastholman aluetta on tarkoitus tulevaisuudessa kehittää ulkoilualueena, jossa luonnonsuojelualueen läheisyys otetaan huomioon. Tuleva käyttö riippuu myös seurakuntayhtymän suunnitelmista. Seurakuntayhtymä omistaa alueesta 7 ha.

· Lumenkaatotoiminta loppuu Fastholmassa sitten, kun korvaava paikka itäisistä kaupunginosista on osoitettavissa.

· Asemakaavaosaston mielestä virkistysaluetta palveleva pysäköinti tulisi osoittaa mieluummin virkistysalueiden reunoille kuin keskelle Fastholmaan.

Ympäristölautakunta toteaa, että kaupunkisuunnittelulautakunnan perusteellisessa lausunnossa on paljon hyvää Vanhankaupunginlahden Natura 2000 -alueeseen ja sen ympäristöön liittyvää taustatietoa, joka on ympäristökeskukselle erittäin hyödyllistä ja otetaan huomioon ympäristökeskuksen toiminnassa.

Merkintää ja opastusta on tarkoitus kehittää. Tavoitteena on selkeä, alueen ilmeeseen sopiva merkintä ja opastus. Vesiväyliä, joilla kulku on sallittua, ei ole tarkoitus merkitä maastoon vaan ainoastaan karttaan, koska liikkumisoikeus ei ole yleinen.

Pornaistenniemen suojelukysymystä tullaan käsittelemään lähivuosina, mm. Viikinrannan maankäyttösuunnitelman yhteydessä. Ratkaisussa on lähtökohdaksi otettava luonnon arvot. Ekologiset perusteet Pornaistenniemen kaakkoisen metsän suojelulle ovat tiedossa useiden alueella tehtyjen selvitysten ansiosta. Hoito- ja käyttösuunnitelmaehdotuksen kirjoittamisen jälkeen alueella on lisäksi pesinyt erityisesti suojeltaviin lajeihin kuuluva valkoselkätikka. Pornaistenniemen metsän rauhoitus ei estäisi virkistyskäyttöä, mutta saattaisi jonkin verran rajoittaa sitä. Toisaalta erityisesti suojeltavan lajin esiintyminen voi yhtälailla rajoittaa virkistyskäyttöä rauhoituksesta riippumatta.

Pornaistenniemen luontopolkua ei ole tarkoitus siirtää vaan pikemminkin jatkaa niin, että lintutornilta olisi suorempi pääosin virkistysalueella kulkeva yhteys uudelle pysäköintialueelle tai sen läheisyyteen.

Hoito- ja käyttösuunnitelmaan lisätään erillinen tilannekuvaus Purolahden metsäalueen reunaan läjitetystä maasta, samoin sen kunnostustoimenpiteistä, jotka yliopisto tekee hoito- ja käyttösuunnitelman ulkopuolisena hankkeena.

Hoito- ja käyttösuunnitelmaa muutetaan Purolahden lintulavan suhteen. Lavaa ei suunnitella liikuntarajoitteisille, eikä alueelle ehdoteta pysäköintiä. Sen sijaan Pornaistenniemen palveluita kehitetään jatkossa liikuntarajoitteisille ja muille erityisryhmille.

Korvaavan lumenkaatopaikan etsintää pitää tehostaa.

Fastholman ja sen ympäristön pysäköintimahdollisuuksien selvittämistä on jatkettava.

Herttoniemi-Seura ry Herttoniemi-Seura ry lausuu kantanaan (22.8.2005), että on tärkeää turvata ja parantaa Vanhankaupunginlahden lintuveden luontotyyppien ja lintulajien säilyvyyttä, tehostaa rantalaidunnusta, turvata maisemallisten erityispiirteiden säilyminen, vaikuttaa maankäyttöön ym. toimintaan niin, että suojelualue ja sen virkistyskäyttö ei kärsi.

Rakentamisen ja asukasmäärän lisäännyttyä Viikin ja Vanhankaupunginlahden ympärillä, on erityisen tärkeää, että luonnonsuojelualuetta laajennetaan ja ympäröivät alueet säilytetään rakentamattomana puskurivyöhykkeenä. Kivinokan rakentaminen uhkaisi vakavasti Vanhankaupunginlahden arvoa lintuvetenä, köyhdyttäisi luontoa ja heikentäisi merkittävästi Herttoniemenrannan asukkaiden lähivirkistystarjontaa. Myös kulttuurimaisemaa tulee vaalia, ja mm. koetilan rakennukset ja rakennuskokonaisuudet tulee suojella lisärakentamiselta.

BirdLife Suomi ry BirdLife Suomi ry (30.8.2005) toteaa lausunnossaan, että on tärkeää huolehtia Vanhankaupunginlahden hyvinvoinnista hoitotoimin ja että, hoito on suunniteltu asianmukaisesti. BirdLife Suomen mielestä merkittävä puute hoito- ja käyttösuunnitelmassa on sen rajoittuminen vain Natura-alueeseen, koska tärkeitä kysymyksiä ovat myös lähimetsien tila ja lähialueen peltojen tuleva käyttö. Suunnitelmassa tulisi käsitellä luonnonsuojelualueen ulkopuolisia lähialueita nykyistä yksityiskohtaisemmin.

Ympäristölautakunta toteaa, että suunnitelmassa on otettu huomioon lähimetsät. Niille ei ole kuitenkaan suunniteltu toimenpiteitä, koska EU:n Life Nature -rahoitus on tarkoitettu Natura 2000 alueiden suunnitteluun, kunnostukseen ja hoitoon. Metsäalueiden hoidon suunnittelusta vastaa Helsingin kaupungin rakennusvirasto. Kauempana sijaitseviin yliopiston peltoihin ei ole otettu kantaa, vaikka ne ovat monille kosteikkolinnuille erittäin tärkeitä. Yliopisto on kuitenkin tehnyt juuri päätöksen koetila- ja navettatoiminnan jatkamisesta Viikissä, jolloin myös pellot säilyvät nykyisessä käytössä.

Pihlajamäki-Seura ry Pihlajamäki-Seura ry toteaa lausunnossaan (25.8.2005) toimineensa jo pari vuosikymmentä aktiivisesti Vanhankaupunginlahden alueen luonnon suojelemiseksi.

Vaikka hoito- ja käyttösuunnitelma on Pihjajamäki-Seuran mielestä erinomainen, haluaa seura esittää seuraavat muistutukset:

· Virkistyskäyttöön liittyvä rakentaminen ei saisi muuttaa alueen luonnetta

· Luonnonsuojelualueella luonnonsuojelu on tärkeintä ja muun käytön tulisi olla vähäistä ja häiriötä tuottamatonta

· Merkinnät maastossa pitää olla selviä talvellakin, ettei alueelle vedetä hiihtolatuja eikä ulkoiluteta koiria, usein ihmiset eivät tiedä liikkuvansa luonnonsuojelualueella

· Merkinnät koirien kiinnipidosta alueella tulisi palauttaa

· Lisätornit alkavat häiritä suojelua, onneksi niitä esitetään suurennetavaksi eikä uusia rakennettavaksi

· Viikinrannan asutus luonnonsuojelualueen kupeessa ja kivimurskaamo muuttavat alueen luonnetta

· aiemmin päätettiin pienteollisuuden säilyttämisestä, pienteollisuutta pitäisi suosia kaavoituksessa

· Kompostointikentällä ongelmajätteiksi arvioidut maamassat seisovat silmin nähden vedessä osan vuodesta.

Suoja-alueen monimuotoisuuden säilyttämiseksi Pihlajamäki-Seura toivoo yliopiston lehmien jäävän alueelle, ja ympäristölautakunnalta toivotaan asiaan myönteistä suhtautumista.

Ympäristölautakunta toteaa, että alueen virkistyskäyttö on pyritty sovittamaan yhteen hoidon tärkeimmän tavoitteen eli luontoarvojen turvaamisen kanssa. Merkintöjä alueella tullaan parantamaan; rakennusvirasto laatii pikaisesti merkintäsuunnitelman. Koirakuria parannetaan tiedotuksen ja valvonnan avulla. Suunnitteilla on valvontatempaus yhteistyössä poliisin kanssa. Kivimurskaamon ja kompostointikentän siirto muualle olisi hyvä sekä Vanhankaupungin lintuveden että virkistys- ja asuinalueiden kannalta. Pienteollisuus sopii hyvin luonnonsuojelualueen naapuriksi.

Yliopisto on juuri tehnyt päätöksen koetilatoiminnan jatkamisesta Viikissä.

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry (31.8.2005) on hyvin tyytyväinen hoito- ja käyttösuunnitelman laatimisprosessiin ja toivoo jatkossa vastaavan tyyppisissä hankkeissa samankaltaista käytäntöä. Suunnitelman ehdotukset ovat pääosin kannatettavia, mutta luonnonsuojeluyhdistys toteaa niiden toteutumisen riippuvan rahasta.

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys haluaa painottaa seuraavia asioita:

· lähialueet ovat merkittäviä Natura-alueen hyvinvoinnille

· seurakunnan metsänhoitotyöt Fastholmassa ovat olleet haitallisia linnustolle ja hakettaminen aluskasvillisuudelle. Kaupungin tulisi tehdä yhteistyötä näissä asioissa seurakunnan kanssa.

· Fastholman lumenkaatopaikka aiheuttaa mm. saastumis- ja roskaantumishaittoja Vanhankaupunginlahdelle ja maankaatopaikka ja ”risuvarasto” vähentävät alueen viihtyvyyttä ja aiheuttavat haittaa ympäristölle.

· Myös muita eliölajeja kuin linnustoa ja kasvillisuutta on syytä selvittää säännöllisin väliajoin

· Mainittujen lepakkoalueiden lisäksi lepakoita asustaa Kivinokassa, Mäyrämetsässä ja Herttoniemen kallioselänteellä. Lepakoiden kannalta on tärkeää, ettei valaistujen reittien määrää lisätä.

· Kuumailmapallo-ongelmasta ei mainita mitään suunnitelmassa

· Kukkien poimiminen luonnonsuojelualueelta ja sen läheisyydestä tulisi estää valistustyön avulla

· Koirakuriin tulisi puuttua voimakkaammin

· Luonnonsuojelualueen merkintää parannettava sekä maalla että vesillä, veneilijöitä tulisi valistaa liikkumiskiellosta

Ympäristölautakunta toteaa, että suunnitelmassa on otettu huomioon myös lähimetsät. Niille ei ole kuitenkaan suunniteltu tässä yhteydessä toimenpiteitä, koska EU:n Life Nature -rahoitus on tarkoitettu Natura 2000 alueiden suunnitteluun, kunnostukseen ja hoitoon. Metsäalueiden hoidon suunnittelusta vastaa rakennusvirasto ja läheiset peltoalueet ovat Helsingin yliopiston omistuksessa.

Ympäristökeskus osallistuu mielellään seurakunnan luonnonhoitohankkeisiin. Rakennusviraston viherosasto tekee tilauksesta sekä luonnonhoidon suunnittelua että toimenpiteiden toteutusta asiakkaan tavoitteiden mukaisesti. Kaupungin yleisenä tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden turvaaminen.

Kaupunkisuunnitteluvirasto ei ole toistaiseksi löytänyt lumenkaatotoiminnalle korvaavaa paikkaa, toiminta loppuu kun uusi paikka Itä-Helsingistä löytyy. Rakennusvirasto on tutkinut puistojen lehtikompostointitoiminnan siirtämistä. Kivikko olisi sopiva paikka, mutta toiminnan siirtäminen edellyttäisi kaavamuutosta, koska Kivikon nykyinen kompostointialue on liian pieni. Katualueiden lehtijäte viedään Kivikkoon ja sieltä edelleen Ämmässuolle.

Luonnon seurannassa joudutaan keskittymään alueen tärkeimpään eliöryhmään eli linnustoon ja hoitotoimenpiteiden tulosten seurantaan. Muiden eliöryhmien seurantaa pyritään tekemään harvakseltaan mahdollisuuksien mukaan.

Luonnonsuojelusyistä periaatteena on, ettei Natura-alueella valaista reittejä. Keinovalon tiedetään häiritsevän ainakin lintuja ja lepakoita. Lisäksi johdot ovat haitallisia linnuille. Kaapelivaihtoehdossa maan kaivaminen saattaa olla haitallista. Myös virkistyskäyttäjälle rauhallinen ja valaisematon ympäristö on omaleimainen ja rentouttava.

Kuumailmapallojen vaikutukset on lyhyesti kuvattu hoito- ja käyttösuunnitelmassa, suunnitelmaan lisätään myös toimintasuositus ongelmatilanteiden varalta. Jos havaitaan linnuston tahallista häirintää on syytä tehdä poliisille selvityspyyntö.

Kukkien poimimisen ehkäisy luonnonsuojelualueelta ja sen läheisyydestä valistustyön avulla on hyvä esitys. Kukkien poimiminen ja myös niiden muu vahingoittaminen on luonnonsuojelualueella kielletty. Pääkaupunkiseudun luontoretkikalenterissa 2005 on ehdotettu luonnonkukkien ihailua niiden omilla kasvupaikoilla.

Luonnonsuojelualueen merkintöjä tullaan parantamaan; rakennusvirasto laatii pikaisesti merkintäsuunnitelman. Koirakuria parannetaan tiedotuksen ja valvonnan avulla. Tarkoituksen on järjestää valvontakampanja yhdessä poliisin kanssa.

Kulosaarelaiset ry - Brändöborna rf

Kulosaarelaiset ry - Brändöborna rf esittää lausunnossaan (1.9.2005), että selvityksestä käy ilmi aiempien hoitotoimenpiteiden olleen oikeita. Samanlaisten toimenpiteiden kehittämisen ja ylläpitoon tarvitaan jatkossakin varoja.

Lähiasukkaiden määrän kasvuun liittyen kaikenlaisen häiriökäyttäytymiseen ja ilkivaltaan on nopeasti puututtava ja tarvittaessa lisättävä valvontaa. Asukaspalautteessa on hyvin tuotu esiin puutteet palvelurakenteissa; lintutorneissa, levähdyspaikoilla, pysäköinnissä ja opetuskäytössä.

Kulosaarelaiset ry - Brändöborna rf:n mielestä Kivinokassa ryhmäpuutarha ja lomamökkialue tulisi säilyttää vanhan metsän ohella. Fastholman lumenkaadosta on monta haittaa ja siksi toiminta on seuran mielestä alueelle soveltumattomana lopetettava. Ja täyttömaa tulee maisemoida ja osalle aluetta rakentaa pysäköintialue, jolle on tarvetta sekä kesällä että talvella.

Ympäristölautakunta toteaa, että valvontaa alueella esitetään tehostettavaksi lisäämällä luontovalvontaa ja järjestämällä valvontatempauksia.

Kaupunkisuunnitteluvirasto ei ole löytänyt lumenkaadolle korvaavaa paikkaa, toiminta loppuu kun uusi paikka Itä- Helsingistä löytyy. Toiminnan siirtymisen yhteydessä myös maisemointi on ajankohtaista.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan mukaan Fastholman aluetta on tarkoitus tulevaisuudessa kehittää ulkoilualueena, mutta tuleva käyttö riippuu myös seurakuntayhtymän suunnitelmista. Kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston mielestä virkistysaluetta palveleva pysäköinti tulisi osoittaa mieluummin virkistysalueiden reunoille kuin keskelle Fastholmaan.

Viikki-Seura ry Viikki-Seura ry:n lausunnossa (4.9.2005) todetaan, että seuralla ei ole mitään huomauttamista Vanhankaupunginlahden lintuvesi ‑Natura 2000 -alueen hoito- ja käyttösuunnitelmaan. Seura ilmoittaa tukevansa kaikin tavoin hoito- ja käyttösuunnitelman toteuttamista.

Vanhankaupunginlahden lintukerho Timali ja Helsingin Seudun Lintutieteellinen
yhdistys Tringa ry

Vanhankaupunginlahden lintukerho Timali ja Helsingin Seudun Lintutieteellinen yhdistys Tringa ry antoivat yhteisen lausunnon 9.9.2005. He pitävät suunnitelmaa hienona ja toivovat sen toteuttamista.

Järjestöjen mielestä:

· Ruohokarin niityn sekä uuden että vanhan osan hoitoa on tehostettava heti, ettei kunnostettu niitty kasvaisi uudelleen umpeen.

· Uudelle Karjatielle on merkittävä selvästi liikkumiskielto

· Maastopyörien kulku vanhan puhdistamo-ojan pengertä pitkin Pornaistenniemeltä puhdistamolle on estettävä

· Vesialue on merkittävä koska alueella käy lähes päivittäin veneitä ilman lupaa

· Voimalinjan haittavaikutukset pitää yksilöidä ja esittää kaapelointia koko matkalta

· Reunavaikutuksen, mm. peltojen merkitys tulisi mainita.

Ympäristölautakunta toteaa, että rakennusvirastosta saadun tiedon mukaan niittyjen hoitoa tehostetaan. Täydennysniittoja on tehty elokuussa 2005 ja hoitoa aiotaan edelleen tehostaa.

Liikkumiskiellon merkitseminen uudelle karjatielle on hyvä helposti toteutettava ehdotus. Kaikenlainen polkupyöräily on tarkoitus kieltää maastossa ja poluilla, pyöräily olisi sallittua vain Viikinmäki–Herttoniemi ulkoilureitillä. Alueen merkintöjä parannetaan sekä maalla että vesialueella. Rakennusvirasto laatii merkintäsuunnitelman. Tavoitteena on merkitä liikkumiskielto vesialueella niin selvästi, että luonnonsuojelualueelle ei voi huomaamattaan joutua.

Voimalinjan haittavaikutuksia on vaikea yksilöidä, koska vaikutuksia on ollut vaikea tutkia. Voimalinjoissa loukkaantuneet linnut putoavat laajaan ruovikkoon ja joutuvat todennäköisesti petojen saaliiksi. Hoito- ja käyttösuunnitelmassa on haittavaikutukset kuvattu lyhyesti ja esitetty voimalinjojen kaapelointivaihtoehtojen selvittämistä.

Reunavaikutukset on huomioitu Natura 2000 -alueen rantametsien osalta. Kauempana sijaitseviin yliopiston peltoihin ei ole otettu kantaa, vaikka ne ovat monille kosteikkolinnuille erittäin tärkeitä. Yliopisto on kuitenkin tehnyt juuri päätöksen koetila- ja navettatoiminnan jatkamisesta Viikissä, jolloin myös pellot säilyvät nykyisessä käytössä.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee lähettää esityslistan liitteenä olevan Vanhankaupunginlahden lintuvesi -Natura 2000 -alueen hoito- ja käyttösuunnitelman Uudenmaan ympäristökeskukselle vahvistettavaksi.

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote ympäristö-lautakunnalle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

LIITE

Vanhankaupunginlahden lintuvesi -Natura 2000 -alueen hoito- ja käyttösuunnitelma

4

EDUSTAJAN NIMEÄMINEN KIINTEISTÖ OY ESPOON TERMINAALIN HALLITUKSEEN

Khs

Kiinteistö Oy Espoon terminaali pyytää (5.12.2005) kaupunkia nimeämään edustajansa yhtiön hallitukseen.

./. Kirje on liitteenä 1.

Ryj toteaa, että Kiinteistö Oy Espoon terminaali on SRV-Viitoset Oy:n kokonaan omistama yhtiö, joka omistaa Kampin keskuksessa sijaitsevan Espoon liikenteen terminaalin ja hallitsee ko. maa-aluetta.

Helsingin kaupungin ja SRV-Viitoset Oy:n ja Kiinteistö Oy Espoon terminaalin välisen sopimuksen mukaan kaupungilla on oikeus nimetä Kiinteistö Oy Espoon terminaalin hallitukseen yksi jäsen.

Yhtiön hallitukseen kuuluu kolmesta viiteen jäsentä. Tällä hetkellä yhtiön hallituksessa on kolme jäsentä. Hallituksen jäsenmäärä nousee Helsingin ja Espoon kaupunkien edustajien mukaantulon myötä viiteen.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee nimetä kaupungin edustajaksi Kiinteistö Oy Espoon terminaalin hallitukseen kiinteistöpäällikkö Seppo Jussilan liikennelaitokselta.

Pöytäkirjanote Kiinteistö Oy Espoon terminaalille, Seppo Jussilalle, ja tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262

LIITE

Kiinteistö Oy Espoon terminaalin kirje

5

19.12.2005 pöydälle pantu asia

YLEISTEN TÖIDEN LAUTAKUNNAN ESITYS KADUNHOITOMAKSUISTA

Khs 2005-1845

Yleisten töiden lautakunta toteaa (18.8.2005), että lautakunta päätti 19.5.2005 (§ 274) korottaa kadunhoitomaksua, jota kaupunki perii kiinteistöiltä niille lain mukaan kuuluvien katujen kunnossa- ja puhtaanapitotehtävien hoitamisesta. Hyväksyessään em. maksun lautakunta edellytti, että seuraavansisältöinen esitys tuodaan lautakunnan käsiteltäväksi:

"Kokonaisvastuullisen hoidon piiriin otettujen alueiden puhtaanapidosta ja talvikunnossapidosta aiheutuneiden kustannusten perimisestä kiinteistöiltä luovutaan vuoden 2007 alusta ja kustannukset katetaan kokonaisuudessaan verovaroista."

Taustaa Katujen kunnossapito ja puhtaanapito kuuluu kunnalle kuitenkin siten, että tontinomistajan velvollisuutena on mm. jalkakäytävän talvikunnossapito, kuten auraus, liukkaudentorjunta ja tarvittaessa lumenkuljetus jalkakäytävältä tai sen vierestä sekä katualueen puhtaanapito kadun keskiviivaan asti.

Laki katujen ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (31.8.1978/669) antaa kunnalle mahdollisuuden ottaa kiinteistöille kuuluvat katujen kunnossa- ja puhtaanapitotehtävät hoitaakseen joko kokonaan tai osittain. Kunta voi periä tästä aiheutuneet kustannukset kiinteistöiltä kunnan päättämän taksan mukaisesti.

Kyseistä lakia on päätetty muuttaa 15.7.2005 siten, että pientalovaltaisilla alueilla syntyy kunnalle velvollisuus ottaa kiinteistöjen kadunhoitotehtävät hoitaakseen seuraavin edellytyksin:

- lain mukaista kunnossapidon tasoa ei saavuteta tai kunnossapitotehtävät jakautuvat alueen tontinomistajien kesken erityisen epätasapuolisesti

- kunnossapito voidaan järjestää tarkoituksenmukaisena alueellisena kokonaisuutena

- alue soveltuu koneelliseen kunnossapitoon.

Lain muutos astuu voimaan 1.11.2005, mutta em. velvollisuuden hoitamiseksi kunnalla on mahdollisuus kahden vuoden siirtymäaikaan. Uudenkin lain mukaan kunta voi halutessaan periä kiinteistöiltä korvausta näiden tehtävien hoidosta päättämänsä taksan mukaisesti.

Itä-Pakilassa aloitettiin kaupunginhallituksen kehotuksesta (2.12.1985 § 3245) kokeiluluontoisesti kiinteistöjen kadunhoitotehtävien siirtäminen kaupungin hoidettavaksi talvikaudella 1986 -1987. Myöhemmin toimintamallia alettiin kutsua kokonaisvastuuhoidoksi ja sitä on vähitellen laajennettu nykyiseen laajuuteensa. Tällä hetkellä pääosa esikaupunkialueista sekä kantakaupungista Etu-Töölö on kokonaisvastuuhoidossa. Kaupungin katupinta-alasta tämä on noin 35 %.

Kiinteistöltä perittävän korvaukseen suuruus määräytyy nykyisin yleisten töiden lautakunnan 19.5.2005 tekemän päätöksen mukaan tontin pinta-alan ja käytetyn kerrosalan perusteella siten, että vuosimaksun suuruus (euroa) on 0,083 x tontin kerrosala (kerros-m2) + 0,037 x tontin pinta-ala (m2). Taksa on sama kaikilla esikaupunkialueilla ja käytännössä maksun suuruus on pientaloissa kiinteistöistä riippuen noin 25 - 50 euroa vuodessa. Kerrostaloissa maksun suuruus huoneistoa kohden on tyypillisesti 10 - 15 euroa vuodessa.

Vuonna 2005 arvioidaan nykyisellä taksalla saatavan tuloja kaupungille noin 2,0 milj. euroa.

Kaupunginhallituksen linjaukset vuonna 2001

Kaupunginhallitus päätti 8.1.2001 pyytää yleisten töiden lautakunnalta kokonaisselvitystä niistä periaatteista, joiden mukaan katujen talvikunnossapito Helsingissä järjestetään. Taustana tälle olivat useat valtuustoaloitteet, toivomusponnet ja kirjeet, joissa edellytettiin kiinteistöille kuuluvien kadunhoitovastuiden siirtämistä kaupungille sekä Uudenmaan asuntokiinteistöyhdistyksen kaupunginhallitukselle lähettämä kirje, jossa kiinnitettiin huomiota mm. kadun kunnossapitäjän ja kiinteistöjen väliseen yhteistyöhön sekä kunnossapitovastuiden muutosten aiheuttamiin kustannuksiin kiinteistöille.

Yleisten töiden lautakunta ehdotti kaupunginhallitukselle 14.6.2001 antamassaan lausunnossa mm. kokonaisvastuuhoidon laajentamista koko kaupunkiin siten, että tästä aiheutuvat lisäkustannukset olisi rahoitettu verovaroin katujen ylläpitoon osoitetuista määrärahoista.

Käsitellessään yleisten töiden lautakunnan esitystä katujen puhtaanapidon ja talvikunnossapidon järjestämisestä Helsingissä kaupunginhallitus päätti 12.11.2001 (§ 1493) "kehottaa yleisten töiden lautakuntaa toteuttamaan katujen hoidossa sellaista toimintamallia, että:

- esikaupunkialueilla siirrytään vaiheittain katujen kokonaisvastuulliseen ylläpitoon, jossa kiinteistöille kunnossapitolain mukaan kuuluvat katujen puhtaanpito- ja talvikunnossapitovelvollisuudet on siirretty kaupungin vastuulle. (Esikaupunkialueiden ja kantakaupungin raja määriteltiin tässä yhteydessä pohjoisessa linjalle Hakamäentie - Koskelantie, lännessä Lauttasaaren siltaan, Munkkiniemen siltaan ja Mannerheimintiehen sekä idässä Kulosaaren siltaan.)

- katujen kokonaisvastuulliseen hoitoon siirrytään alueellisesti nykyisiä alueita asteittain laajentaen yleisten töiden lautakunnan vuosittain päättämässä järjestyksessä. Muutokset valmistellaan vuorovaikutuksessa asukas- ja kaupunginosayhdistysten ja kiinteistöyhdistysten kanssa

- puhtaanpito- ja talvikunnossapitotehtävien hoidosta kokonaisvastuullisen hoidon piiriin otetuilla alueilla aiheutuneet kustannukset peritään alueiden yleiseen käyttöön luovutettujen katujen varrella olevien alueiden tonttien omistajilta yleisten töiden lautakunnan hyväksymän taksan mukaisesti.”

Kokonaisvastuuhoidon kustannusvaikutukset

Esikaupunkialueilla kiinteistöjen kadunhoitotehtävät saadaan lähivuosina siirretyksi kokonaan kaupungin hoidettaviksi edellyttäen että tulevien vuosien talousarvioissa saadaan tähän riittävät määrärahat. Tällöin kokonaisvastuuhoidosta kaupungille aiheutuvat kustannukset ovat vuositasolla noin 4,2 milj. euroa, joka on noin 8 % katujen ja viheralueiden ylläpidon kokonaiskustannuksista. Kiinteistöiltä perittävä korvaus kokonaisvastuuhoidosta on tässä tilanteessa samansuuruinen, jos taksa mitoitetaan kustannusten mukaan.

Mikäli kokonaisvastuuhoito rahoitettaisiin verovaroin, ei tällä olisi vaikutusta määrärahatarpeeseen, koska katu- ja puisto-osasto toimii bruttobudjettiperiaatteella ja sen kustannukset on joka tapauksessa katettava verovaroin. Sen sijaan kaupungin tuloissa muutos näkyisi siten, että noin 4,2 milj. euron maksutulot jäisivät saamatta.

Nykyisin kiinteistöiltä laskutettaviin kustannuksiin lisätään arvonlisäveroa 22 %, mikä tarkoittaa vuositasolla noin 0,9 milj. euron ylimääräistä, kiinteistöiltä valtiolle menevää kustannusta verrattuna siihen, että kokonaisvastuuhoito rahoitettaisiin esimerkiksi kiinteistöveron kautta.

Jos kokonaisvastuuhoito rahoitettaisiin verovaroin, vältyttäisiin laskutuksen sekä laskutusjärjestelmän ylläpidon ja kehittämisen kustannuksista. Vuositasolla tämä merkitsisi noin 0,1 milj. euron säästöä.

Johtopäätökset

Rakennusvirasto on edennyt katujen kokonaisvastuuhoidon laajentamisessa kaupunginhallituksen v. 2001 tekemien linjausten mukaisesti ja ottanee lähivuosina kaikki esikaupunkialueet tähän järjestelmään. Katujen kokonaisvastuuhoito on osoittautunut toimivaksi järjestelmäksi ja lainsäädännön muutosten johdosta myös muualla Suomessa sitä tultaneen laajentamaan.

Kiinteistöjen kadunhoitomaksun poistaminen ja töiden rahoittaminen verovaroin johtaisi tilanteeseen, jossa esikaupunkien kiinteistöille kuuluvat kadunhoitotehtävät tehtäisiin verovaroin, mutta kantakaupungin kiinteistöt joutuisivat itse vastaamaan kadunhoitovelvoitteistaan. Tätä epäkohtaa voitaisiin lieventää, jos myös kantakaupungissa joitain kiinteistöille kuuluvia kadunhoitotehtäviä otettaisiin kaupungin hoidettavaksi verovaroin. Lain mukaan myös vain osa kiinteistöjen vastuulla olevista kunnossa- ja puhtaanapitotehtävistä voidaan ottaa kunnan hoitoon, joten jatkossa voisi kantakaupungissa olla mahdollista ottaa esimerkiksi vain katujen ajoratojen puhtaanapitotehtävät kaupungille. Nämä olisi kantakaupungissa hoidettavissa tehokkaammin koneellisesti kuin jalkakäytävien talvikunnossapito, joka puolestaan on ongelmana etenkin esikaupunkien pienkiinteistöille. Kaupungin koneellisesti hoitamalla ajoratojen puhtaanapidolla voitaisiin vähentää myös katupölyongelmaa nykytilanteeseen verrattuna, jossa osa kiinteistöistä hoitaa puhtaanapitovastuunsa puutteellisesti.

Yleisten töiden lautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle, että se tarkistaisi 12.11.2001 päättämiään linjauksia katujen puhtaanapidosta ja talvikunnossapidosta siten, että kiinteistöiltä perittävästä kadunhoitomaksusta luovutaan ja kokonaisvastuuhoidon kustannukset katetaan verovaroin vuodesta 2007 alkaen.

Lisäksi yleisten töiden lautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle, että myös kantakaupungin alueella voitaisiin jatkossa ottaa lain mukaan kiinteistöille kuuluvia kadunhoitotehtäviä verovaroin hoidettavaksi, jos se on sekä kaupungin että kiinteistöjen kannalta tarkoituksenmukaista.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (30.11.2005), että katujen kokonaisvastuuhoidon muuttaminen ilmaispalveluksi ei ole perusteltua, koska se pienentäisi rakennusviraston makutuloja ja samalla koko kaupungin tulokertymää 4,2 miljoonalla eurolla vuodessa.

Vuoden 2006 talousarviossa ei ole varauduttu tähän muutokseen.

Ryj toteaa, että laki katujen ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanpidosta (kunnossapitolaki) on muuttunut 1.11.2005 alkaen.

./. Liitteenä 1 on Kadut kuntoon –esite, jossa on lyhyesti tärkeimpiä asioita lain sisällöstä. Esite on myös luettavissa ympäristöhallinnon sivulta:

www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=42906&lan=fi.

Vastuunjako kunnan ja tontinomistajien kesken kadun kunnossa- ja puhtaanapidossa on lain muutoksen myötä muuttunut eräiltä osin. Yhdistettyjen jalankulku- ja pyöräteiden talvikunnossapitovastuu on siirtynyt kiinteistöiltä kaupungille. Kaupungin tulot vähenevät noin 0,1 milj. euroa vuodessa, koska yhdistettyjen jalankulku- ja pyöräteiden hoidosta ei enää voida laskuttaa kiinteistöjä. Erotettujen (esim. maaliviivalla) jalankulku- ja pyöräteiden hoitovastuu on muuttunut siten, että tähän asti kaupungin vastuulle kuuluneiden pyörätieosuuksien lisäksi myös jalankulkuosuuden talvikunnossapitovastuu siirtyy kiinteistöiltä kaupungille. Näitä väyliä on noin 180 km ja vuotuinen kustannusvaikutus noin 0,2 milj. euroa.

Uutta on myös se, että pientalovaltaisilla alueilla kunnan on otettava kokonaan tai osittain hoitaakseen jalkakäytävien talvikunnossapito, jos alueella ei saavuteta lain mukaista kunnossapidon tasoa tai jos kunnossapitotehtävät jakautuvat alueen tontinomistajien kesken erityisen epätasapuolisesti. Lisäksi edellytetään, että kunnossapito voidaan järjestää tarkoituksenmukaisena alueellisena kokonaisuutena ja että alue soveltuu koneelliseen kunnossapitoon. Helsingissä merkittävä osa esikaupunkialueista on jo otettu kokonaisvastuuhoitoon ja loputkin alueet siirtyvät sen piiriin lähivuosina.

Ryj toteaa, että myös uuden lain mukaan kunta voi periä tontinomistajilta maksun silloin, kun kunta ottaa tontinomistajille kuuluvia tehtäviä hoitaakseen. Maksu perustuu työstä kunnalle aiheutuviin kustannuksiin.

Ryjn mielestä nykyisen maksukäytännön jatkaminen on kaupungin kannalta perusteltua. Vaikka katujen hoito verovaroin selvästikin lisäisi tontinomistajien tasa-arvoa hoitovelvoitteiden suhteen, taloudelliset näkökohdat puoltavat sitä, että jatketaan kustannusten perimistä tontinomistajilta.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee, että kaupunginhallituksen 12.11.2001 § 1493 vahvistamaa periaatetta kokonaisvastuuhoidon kustannusten perimisestä kiinteistöiltä noudatetaan edelleen.

Pöytäkirjanote yleisten töiden lautakunnalle ja rakennusvirastolle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262

LIITE

Kadut kuntoon -esite

6

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE LASSILA & TIKANOJA OY:N YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSESTA

Khs 2005-2360

Uudenmaan ympäristökeskus pyytää lausuntoa Lassila & Tikanoja Oyj:n ympäristölupahakemuksesta 7.12.2005 mennessä.

Ryj toteaa, että lausunnon antamiselle on myönnetty lisäaikaa 20.1.2006 saakka.

Ympäristölupahakemus koskee osoitteessa Viikintie 33 sijaitsevan jätteiden siirtokuormaus- ja lajitteluaseman toiminnan muuttamista. Muutokset koskevat laitoksella vastaanotettavia jätemääriä ja laitoksen päivittäistä toiminta-aikaa. Vuosittain vastaanotettavan rakennus-, kaupan- ja teollisuuden, puu-, sekä pahvi- ja paperijätteen määrä muuttuisi 22 000 tonnista 46 000 tonniin, ja toiminta-aika muuttuisi aamulla klo 7.00:sta klo 6.00:aan ja illalla klo 20.00:sta 22.00:aan.

./. Kuulutus hakemuksesta ja ympäristölupahakemuslomake ovat liitteinä 1 ja 2.

Ympäristölautakunta antoi (15.12.2005) Lassila & Tikanoja Oy:n ympäristölupahakemuksesta seuraavan lausunnon:

Laitoksen sijainti ja alueen kaavoitustilanne

Laitos sijaitsee Helsingin 36. kaupunginosan (Viikki) korttelin 36019 tontilla 1. Kyseessä on Viikin jätevedenpuhdistamon entinen tontti.

Muut luvat ja päätökset

Laitoksen on omistanut aiemmin Jäteässät Oy. Jäteässät Oy:lle on myönnetty ympäristölupa 6.11.2001.

Muu toiminta alueella Lassila & Tikanoja Oy:n (L&T Oy) laitoksen lisäksi Viikin jätevedenpuhdistamon entisellä tontilla ja sen ympäristössä on seuraavanlaista toimintaa:

- Betset Oy, betoniasema

- rakennusvirasto, saastuneiden maiden kompostikenttä

- Kuusakoski Oy, yhdyskuntajätteen siirtokuormaus, kierrätyspolttoaineen valmistus sekä rakennusjätteen vastaanotto ja lajittelu

- Sol Ympäristöpalvelut Oy, yhdyskuntajätteen siirtokuormausasema

- Kiviconstruction Oy, louheen ja kiviainespohjaisten rakennusjätteiden murskaus, muiden rakennusjätteiden lajittelu sekä lievästi saastuneiden maiden esikäsittely

- lumensulatusallas

Lahden moottoritie

Lahden moottoritie vaikuttaa merkittävimmin yleismelutasoon myös Viikin entisen jätevedenpuhdistamon tontilla. Aikaisempien tutkimusten mukaan moottoritieliikenteen aiheuttama 55 dB:n melutasovyöhyke (L_{Aeq 7–22}) ulottuu Viikin entisen jätevedenpuhdistamon tontin kohdalla jonkin verran luonnonsuojelualueen puolelle.

Häiriintyvät kohteet

L&T Oy:n lajittelulaitoksen itä- ja eteläpuolella on lähimmillään noin 125 metrin päässä Vanhankaupunginlahden lintuvesi - Natura-alue.

Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 230 metrin päässä laitoksesta Lahden moottoritien toisella puolella.

Laitoksen toiminta Helsingin kaupungilta vuokraamallaan tontilla L&T Oy ottaa vastaan rakennustoiminnan, kaupan, teollisuuden ja yhdyskuntien jätteitä. Rakennusjäte kipataan hallin lattialle ja lajitellaan kahmarilla varustetulla kaivinkoneella neljään jakeeseen, puu, metalli, energiajae ja loppujae. Kuormat viedään sen jälkeen edelleen lajiteltaviksi L&T Oy:n Keravan laitokselle tai muuhun laitokseen, jolla on vastaanottoon tarvittava ympäristölupa. Lisäksi siirtokuormataan laitokselle tulevaa puhdasta pahvia ja energiajätettä kahteen puristinkonttiin.

Vuodessa vastaanotettujen jätteiden määrät ovat seuraavat.

Jätelaji	Nykytilanne tonnia vuodessa	Tuleva tilanne tonnia vuodessa
Rakennusjäte	9 000	35 000
Kaupan ja teollisuuden jäte	10 000	6 000
Puujäte	3 000	2 000
Paperi- ja pahvijäte	-	3 000
Yhteensä	22 000	46 000

Tontin pinta-ala on 2 500 m². Tontti on pengerretty kahteen tasoon siten, että lajittelutaso on 2 metriä kuormaustasoa ylempänä. Lajittelutaso on kokonaisuudessaan ja kuormaustaso osittain rakennettavan hallin sisällä. Hallin rakennemateriaalina on muovipinnoitettu pelti. Hallissa on koneellinen ilmanvaihto. Käsittelyalue on pinnoitettu vettä läpäisemättömällä asfaltilla. Hallin lattia on betonia. Hallissa on raskaan
kaluston pesupaikka. Toiminnan laajentaminen ei edellytä laitoksella rakenteellisia muutoksia.

Laitos toimii nykyisen luvan mukaisesti maanantaista perjantaihin klo 7.00–20.00. Toiminta-aikaa haetaan muutettavaksi siten, että toiminta voisi alkaa aamulla klo 6 ja se voisi jatkua klo 22:een. Toiminta-ajan pidentäminen lisäisi kuljetusten sujuvuutta. Pääosa liikennöinnistä tapahtuisi kuitenkin edelleen klo 7–17. Lisäksi jätteiden määrän kasvaessa lajittelutyön määrä kasvaa ja se vuoksi päivittäistä toiminta-aikaa on tarpeen lisätä erityisesti sesonkiaikaan huhti–elokuussa.

Ympäristökuormitus ja sen rajoittaminen

Päästöt ilmaan

Päästöt ilmaan ovat hakemuksen mukaan pakokaasupäästöjä. Pölyn leviäminen estetään sillä, että toiminta tapahtuu hallissa, jossa on koneellinen ilmanvaihto ja pölynpoistojärjestelmä. Kesällä pölyämistä estetään kastelemalla jätettä.

Päästöt vesiin

Käsittelyhallin alueelle tulee viemäriliittymä ja öljynerotin, jonka kautta pesuvedet ohjataan yleiseen viemäriin. Lisäksi tontille tulevat sadevedet johdetaan yleiseen viemäriin. Raskaan kaluston pesuhallin jätevedet johdetaan öljynerottimen kautta yleiseen viemäriin.

Melu

Melu aiheutuu lähinnä kuorma-autoliikenteestä, pyöräkuormaajasta ja lajittelusta. Kuorma-autoliikenne lisääntyy noin kaksinkertaiseksi nykyiseen verrattuna ja on enimmillään noin 60 autoa päivässä. Ajoyhteys laitokselle on Kuusakoski Oy:n lajittelulaitoksen ja Betset Oy:n betonitehtaan välistä. Lähellä ei ole liikenteestä häiriintyviä kohteita.

Roskaantuminen

Toiminnasta aiheutuvana ympäristöhaittana on ollut roskaantuminen. Roskaantuminen pysyy hakemuksen mukaan hallinnassa päivittäisellä siivouksella.

Toiminnan seuranta

Vastaanotetuista jätteistä pidetään kirjaa. Yhteenveto tuoduista ja viedyistä jätteistä toimitetaan vuosittain viranomaisille.

Ympäristövaikutusten hallinta

L&T Oy:llä on ISO 14 001 standardin mukainen ympäristöhallintajärjestelmä. Laitokselle tehdään säännöllisesti sisäinen ympäristö- ja työturvallisuustarkastus.

Varautuminen onnettomuustilanteisiin

Kiinteistölle on hakemuksen mukaan tehty pelastussuunnitelma ja henkilökuntaa koulutetaan toimimaan hätätilanteissa.

Paras käyttökelpoinen tekniikka

Hakemuksen mukaan jätteiden kuljetuksissa käytetään ajoneuvoja, joissa on matalapäästömoottorit. Kuljetuksissa käytetään tilavuudeltaan mahdollisimman suuria kuljetusvälineitä, jolloin päästöt kuljetettua tonnimäärää kohti pysyvät mahdollisimman pieninä. Hakijalla on toimintaan riittävä asiantuntemus.

Toiminnan aloittaminen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta

L&T Oy anoo lupaa aloittaa toiminta lupapäätöstä noudattaen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Hakija perustelee anomusta sillä, että siirtokuormauksen tarve on nopeasti lisääntynyt eteläisen Helsingin alueella. Hakija on valmis asettamaan 2 000 euron vakuuden sitä varten.

Ympäristölautakunnan lausunto

Ympäristölautakunta puoltaa Lassila & Tikanoja Oy:n Viikin lajitteluasemaa koskevan ympäristölupahakemuksen hyväksymistä, mikäli hakemuksen käsittelyssä otetaan hakemuksessa esitettyjen seikkojen lisäksi huomioon seuraavat näkökohdat.

1 Rakennusjätteen lajittelun aiheuttama pölyäminen on estettävä mahdollisimman tehokkaasti.

Alueella liikennöinnin aiheuttama pölyäminen on estettävä kastelemalla ja suolaamalla liikennöitäviä alueita.

2 Laitoksella käytettävien työkoneiden tulee olla mahdollisimman hiljaisia.

3 Alueen siisteydestä on huolehdittava. Mikäli roskaantumista pääsee tapahtumaan, roskaantuneet alueet on viipymättä siivottava.

4 Laitokselle vastaanotettava jäte ei saa sisältää niihin kuulumattomia haitallisia aineita, kuten PCB- tai lyijypitoista saumausnauhaa.

Vastaanotettavat rakennusjätekuormat eivät saa sisältää hygieniahaittoja aiheuttavia jätteitä tai voimakkaasti pölyäviä jätteitä.

Hakijan on järjestettävä asiakkailleen tarpeen mukaan tiedotusta ja neuvontaa laitokselle vastaanotettavien jätteiden laatuvaatimuksista.

5 Jätteet saa toimittaa vain sellaisiin vastaanottopaikkoihin, joilla on lupa kyseisten jätteiden vastaanottoon.

6 Laitos sijoitetaan ennestään melun voimakkaasti kuormittamalle alueelle. Ympäristöluvan myöntäminen edellyttää myös, ettei toiminnasta yhdessä muiden kanssa aiheudu merkittävää ympäristön pilaantumista tai muita ympäristönsuojelulaissa kiellettyjä seurauksia. Tämän vuoksi toiminnan muuttamisen edellytyksiä harkittaessa on otettava huomioon myös alueella jo ennestään olevan toiminnan ja muun ajoneuvoliikenteen häiriintyville kohteille aiheuttamat melu- tai muut haitat.

7 Laitoksen toiminnasta aiheutuva melu Vanhankaupunginlahden lintuvesi -Natura-alueella on selvitettävä kertaluonteisesti laitoksen toimiessa normaalilla kapasiteetilla. Selvitys on toimitettava myös Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle.

Toimintaa voidaan jatkaa muutettuna lupapäätöstä noudattaen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (13.12.2005) mm., että ympäristölupahakemus koskee jätteiden siirtokuormaus- ja lajitteluaseman toiminnan muuttamista Viikissä. Hanke sijoittuu Viikin entisen jätevedenpuhdistamon tontille, jolta jätevedenpuhdistamon siirryttyä Viikinmäkeen on puhdistamotoiminta loppunut ja puhdistamon rakennusten ja laitteiden maanpäälliset osat purettu ja altaat täytetty maalla.

Alueella on voimassa asemakaava nro 7500, jonka sisäasiainministeriö on vahvistanut 12.8.1977. Asemakaavassa tontti on merkitty kunnallisteknisten rakennusten ja laitosten alueeksi, jonka rakennusoikeus on merkitty tehokkuusluvulla e = 0,1.

Alueella on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 1 momentin mukainen rakennuskielto asemakaavan laatimiseksi.

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (kaupunginvaltuusto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) alue on kerrostalovaltaista aluetta, jota kehitetään asumisen, kaupan ja julkisten palvelujen sekä virkistyksen käyttöön ja ympäristöhaittoja aiheuttamattomaan toimitilakäyttöön sekä alueelle tarpeellisen yhdyskuntateknisen huollon ja liikenteen käyttöön.

Puhdistamoalue on tulevaisuudessa Viikinrannan ja Viikin tiedepuiston alueita yhdistävä rakentamiskohde, jonka tulevan maankäytön periaatteet täsmentyvät Viikinrannan maankäyttösuunnitelmassa, jonka laatiminen ajoittuu vuosille 2006 - 2007.

Puhdistamoalue on osoitettu tilapäisten toimintojen käyttöön. Laitoksen viereisellä tontilla toimii jätteiden kierrätysyritys Kuusakoski Oy:n siirtokuormausasema. Viereisellä tontilla on myös Helsingin kaupungin rakennusviraston pilaantuneiden maiden käsittelyalue ja lumensulatusallas. Lisäksi vieressä toimii Betset Oy:n betoniasema ja kiviaineksen murskaustoimintaa harjoittava Rudus murskaus Oy. Kaikki hankkeet ovat määräaikaisia 31.12.2007 saakka ja lähtökohtana on ollut, että toiminnasta ei aiheudu haittaa ympäristölle eikä se vaikeuta alueen tulevaa maankäyttöä. Lähimmät asunnot sijaitsevat noin 450 metrin etäisyydellä Lahdentien pohjoispuolella.

Haettavat muutokset koskevat laitoksella vastaanotettavia jätemääriä ja päivittäistä toiminta-aikaa. Vuosittain vastaanotettavan rakennustoiminnan, kaupan ja teollisuuden puu-, paperi- ja pahvijätteen määrä muuttuisi 22 000 tonnista 46 000 tonniin ja toiminta-aika muuttuisi aamulla klo 7.00:sta klo 6.00:aan ja illalla klo 20.00:sta klo 22.00:aan.

Alueella käsiteltävät jätteet tuodaan asemalle kuorma-autoilla ja puristetaan tai lajitellaan ja viedään rekoilla jatkokäsiteltäväksi tai loppusijoitettavaksi Keravan jätteenkäsittelylaitokseen tai muuhun ympäristöluvan omaavaan paikkaan.

Lausunto Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että hakemuksen mukainen Lassila & Tikanoja Oyj:n toiminta soveltuu Viikin entisen jäteveden puhdistamon alueelle voimassaolevan asemakaavan käyttötarkoituksen, alueella tällä hetkellä olevien muiden toimintojen sekä liikenneyhteyksien kannalta hyvin.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun tai rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista mikäli lupa myönnetään.

Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa ympäristöluvan myöntämistä Lassila & Tikanoja Oyj:n jätteiden lajittelu- ja siirtokuormaustoiminnan muuttamiselle.

Rakennusvirasto toteaa (17.11.2005), että kyseessä on erillinen vuokrattua tontti, jolla tapahtuvalla toiminnalla ei ole vaikutusta katu- ja puisto-osaston toimintaan. Mikäli tontilla tapahtuva toiminta kuitenkin aiheuttaa katu- ja/tai puistoalueiden roskaantumista, on toiminnasta vastaavan tahon kustannuksellaan siivottava ympäristö.

Katu- ja puisto-osastolla ei ole huomauttamista ympäristölupahakemuksesta.

Ryj viittaa saatuihin lausuntoihin.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee antaa Uudenmaan ympäristökeskukselle Lassila & Tikanoja Oyj:n ympäristölupahakemuksesta seuraavan lausunnon:

Kaupunginhallitus puoltaa Lassila & Tikanoja Oy:n Viikin lajitteluasemaa koskevan ympäristölupahakemuksen hyväksymistä, mikäli hakemuksen käsittelyssä otetaan hakemuksessa esitettyjen seikkojen lisäksi huomioon seuraavat näkökohdat:

1 Rakennusjätteen lajittelun aiheuttama pölyäminen on estettävä mahdollisimman tehokkaasti.

Alueella liikennöinnin aiheuttama pölyäminen on estettävä kastelemalla ja suolaamalla liikennöitäviä alueita.

2 Laitoksella käytettävien työkoneiden tulee olla mahdollisimman hiljaisia.

3 Alueen siisteydestä on huolehdittava. Mikäli roskaantumista pääsee tapahtumaan, roskaantuneet alueet on viipymättä siivottava.

4 Laitokselle vastaanotettava jäte ei saa sisältää niihin kuulumattomia haitallisia aineita, kuten PCB- tai lyijypitoista saumausnauhaa.

Vastaanotettavat rakennusjätekuormat eivät saa sisältää hygieniahaittoja aiheuttavia jätteitä tai voimakkaasti pölyäviä jätteitä.

Hakijan on järjestettävä asiakkailleen tarpeen mukaan tiedotusta ja neuvontaa laitokselle vastaanotettavien jätteiden laatuvaatimuksista.

5 Jätteet saa toimittaa vain sellaisiin vastaanottopaikkoihin, joilla on lupa kyseisten jätteiden vastaanottoon.

6 Laitos sijoitetaan ennestään melun voimakkaasti kuormittamalle alueelle. Ympäristöluvan myöntäminen edellyttää myös, ettei toiminnasta yhdessä muiden kanssa aiheudu merkittävää ympäristön pilaantumista tai muita ympäristönsuojelulaissa kiellettyjä seurauksia. Tämän vuoksi toiminnan muuttamisen edellytyksiä harkittaessa on otettava huomioon myös alueella jo ennestään olevan toiminnan ja muun ajoneuvoliikenteen häiriintyville kohteille aiheuttamat melu- tai muut haitat.

7 Laitoksen toiminnasta aiheutuva melu Vanhankaupunginlahden lintuvesi -Natura-alueella on selvitettävä kertaluonteisesti laitoksen toimiessa normaalilla kapasiteetilla. Selvitys on toimitettava myös Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle.

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote ympäristölautakunnalle, kaupunkisuunnitteluvirastolle sekä rakennusvirastolle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

LIITTEET	Liite 1	Kuulutus
	Liite 2	Ympäristölupahakemus

1

MÄÄRÄRAHAN OSOITTAMINEN VANHUSPALVELUIHIN

Khs 2005-2567

Stj toteaa, että vuoden 2006 talousarvion lukuun 5 22 Käyttövarat, Khn käytettäväksi on varattu yhteensä 24 002 000 euroa. Perusteluissa todetaan seuraavaa:

”Määrärahasta 15,6 milj. euroa on varattu työmarkkinatuesta aiheutuviin kustannuksiin.

Määrärahasta 4,2 milj. euroa on tarkoitettu pääasiassa vanhus- ja laitospalvelujen rakennemuutoksen varmistamiseen.

Määrärahasta 4,2 milj. euroa on tarkoitettu vanhustenhuoltoon liittyvien palveluketjujen sujuvoittamiseen, vanhainkoti- laitospaikkojen vähentämisen myöhentämiseen sekä ostopalveluiden turvaamiseen. Voidaan myös käyttää omaishoidon tukemiseen.”

Terveyslautakunta toteaa (22.11.2005) mm., että terveyskeskuksen pitkäaikaissairaala on vuoden 2006 talousarvion mukaisesti suunnitellut vähentävänsä noin 50 sairaansijaa Kivelän, Koskelan ja Suursuon sairaaloista.

Terveyslautakunta katsoo, ettei sairaansijojen vähentäminen ole mahdollista. Ennen vähentämistä on käytännössä oltava nähtävissä sosiaalitoimen vastaanottokyvyn olennainen parantuminen nykyisestä.

Terveyslautakunta esittää, että kaupunginhallituksen käyttövaroihin vuodelle 2006 vanhus- ja laitospalvelujen rakennemuutoksen varmistamiseen varatusta määrärahasta 1,6 miljoonaa euroa osoitetaan terveyskeskukselle sulkematta jätettävien 50 pitkäaikaissairaalapaikan kustannuksiin vuonna 2006.

./. Terveyslautakunnan esitys on esityslistan tämän asian liitteenä 1.

Sosiaalilautakunta toteaa (29.11.2005), että terveyskeskuksen akuuttisairaalasta erityisesti sosiaalitoimen paikkoihin kohdistuneen paineen ja akuuttisairaalan ruuhkautumisen takia sosiaalivirastossa on tarve viivyttää aiemmin tehtyjä suunnitelmia vanhainkotihoidon vähentämisestä.

Sosiaaliviraston vuoden 2006 budjettia valmisteltaessa oli tiedossa käytettävissä olevan voimavarakehyksen perusteella, että noin 90 vanhainkotipaikkaa olemassa olevasta kapasiteetista (2 324 paikkaa) tulisi vuonna 2006 vähentää. Jotta tämä vähennys voidaan välttää, esitetään, että kaupunginhallituksen käyttöön varatuista rahoista 3,3 miljoonaa euroa varataan sosiaalitoimen budjettiin nykyisen paikkakapasiteetin säilyttämiseksi vuonna 2006.

Akuuttisairaalan ruuhkautumista käsittelevissä keskusteluissa on todettu tarve hankkia 50 palveluasumis- ja vanhainkotipaikkaa. 25 paikkaa järjestetään omana 'toipilasosasto' –toimintana ja 25 paikkaa ostetaan ulkopuoliselta palveluntuottajalta. Tämän kapasiteettilisäyksen kustannukset ovat arviolta n. 1,8 miljoona euroa vuositasolla laskettuna.

Sosiaalilautakunta esittää, että talousarviokohtaan 5 22 Käyttövarat, Kaupunginhallituksen käytettäväksi varatusta määrärahasta siirrettäisiin sosiaalivirastolle talousarviokohtaan 5 11 06 yhteensä 5,1 milj. euroa seuraaviin käyttötarkoituksiin:

- 3,3 miljoonaa euroa nykyisen vanhainkotipaikkakapasiteetin säilyttämiseksi vuonna 2006.

- 1,8 milj. euroa 50 palveluasumis- ja vanhainkotipaikan hankintaan mahdollisimman nopeasti.

./. Sosiaalilautakunnan esitys on esityslistan tämän asian liitteenä 2.

Stj toteaa, että lautakuntien esitykset perustuvat terveyskeskuksen ja sosiaaliviraston yhteiseen valmisteluun. Stj pitää perusteltuna, että vanhuspalveluihin Khn käyttövaroihin varatusta 8.4 milj. eurosta käytettäisiin 4,9 milj. euroa sairaala- ja vanhainkotipaikkojen vähentämisen myöhentämiseen ja 1,8 milj. euroa uusiin vanhainkoti- ja palveluasumispaikkoihin. Myöhemmin osoitettavaksi jää 1,7 milj. euroa.

STJ Kaupunginhallitus päättänee osoittaa vuoden 2006 talousarvion lukuun 5 22 Käyttövarat, Khn käytettäväksi merkitystä määrärahasta:

8 sosiaalilautakunnalle 3 300 000 euroa nykyisen vanhainkotipaikkakapasiteetin säilyttämiseen vuonna 2006 sekä 1 800 000 euroa 50 palveluasumis- ja vanhainkotipaikan lisäykseen

9 terveyslautakunnalle 1 600 000 euroa nykyisen pitkäaikaissairaalakapasiteetin säilyttämiseen vuonna 2006.

Pöytäkirjanote sosiaalilautakunnalle, terveyslautakunnalle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2285

LIITTEET	Liite 1	Terveyslautakunnan lausunto 22.11.2005
	Liite 2	Sosiaalilautakunnan lausunto 29.11.2005

2

SELVITYS HELSINGIN SOSIAALIASIAMIEHEN TOIMINNASTA VUONNA 2004

Khs 2005-2242

./. Sosiaaliasiamies on antanut Khlle kaupunginkansliaan 18.10.2005 saapuneen selvityksen toiminnastaan vuonna 2004. Selvitys on esityslistan tämän asian liitteenä 1.

Sosiaaliasiamies toteaa yhteenvetonaan seuraavaa:

Kaikkien sosiaalihuollon toimijoiden ja erityisesti poliitikkojen, jotka kantavat vastuun päätöksistä, tulisi olla tietoisia kuntalaisten oikeudesta palveluihin ja huolehtia niiden toteuttamisesta. Päätöksenteossa ja toiminnassa tulisi korostaa perustuslain, sosiaalihuollon asiakaslain, hallintolain sekä kuntalain merkitystä sosiaalialan työnorientaatiolle eettisten periaatteiden rinnalla. Näiden oikeusnormien perustalle rakentuva sosiaalihuolto on kestävää ja kuntalaisia palvelevaa toimintaa. Myös erityislakeja tulisi soveltaa käytäntöön kyseisten oikeusnormien pohjalta, joiden lähtökohtana on kuntalaisten ja asiakkaiden oikeuksien turvaaminen ja oikeus hyvään hallintoon.

Rakenteellisen ja yksilökohtaisen sosiaalityön tulisi kulkea rinnakkain. Liian pieniin osiin pirstoutunut sosiaalityö ei enää vastaa ihmisten tarpeisiin ja laajempi näkökulma asiakkaiden kohtaamien vaikeuksien yhteiskunnallisesta pohjasta jää huomiotta. Aiempaa enemmän yhteiskunnassa on rakenteelliset ongelmat haluttu nähdä yksilön ongelmina, jolloin niiden ratkaisukeinot eivät ole riittäviä itse ongelman poistamiseksi tai henkilöt jätetään selviytymään niistä yksin, koska ne ovat ns. itse aiheutettuja.

Tämä on osittain johtanut siihen, ettei asiakkaiden tarpeita aidosti selvitetä, sosiaalityö on muuttunut palvelujen tai tukien myöntämiseksi tai niiden kieltämiseksi. Ammattitaitoisen sosiaalityön tekeminen ei ole mahdollista tapaamatta asiakasta ja kuuntelematta hänen käsitystään omasta elämäntilanteestaan, vaihtamatta ajatuksia asiakkaan kanssa ja perehtymättä juuri hänen asiaansa.

Valtioneuvosto perusti vuonna 2000 oikeusturva-asioiden neuvottelukunnan, jonka tehtävänä on asettamispäätöksen mukaan seurata oikeusturvan toteutumista ja pyrkiä sen kokonaisvaltaiseen kehittämiseen. Neuvottelukunta kiinnitti jo ensimmäisellä toimikaudellaan huomiota sosiaalihuollon piirissä esiintyviin oikeusturvaongelmiin erityisesti lastensuojelullisesta ja perheoikeudellisesta näkökulmasta.

Vuoden 2004 raportissaan oikeusturva-asioiden neuvottelukunta nosti esille sosiaalihuollon asiakkaiden oikeusturvakysymykset ja kasvaneen tarpeen oikeudelliseen neuvontaan jo asioiden käsittelyn alkuvaiheessa. Myös palvelujen laadun valvonnan tehostamiseen kiinnitettiin huomiota. (Oikeusturva-asiain neuvottelukunnan kertomus toiminnastaan vuonna 2004, Oikeusministeriö, Julkaisu 2004:14)

Tällä hetkellä yksityisten palvelujen valvontaan ei ole kyetty panostamaan riittävästi resursseja eikä sopimusten sisällön toteutumista käytännössä aina pystytä valvomaan sosiaalitoimen puolelta. Tämä olisi kuitenkin vanhustenhuollossa, kehitysvamma- ja vammaispalveluissa erityisen tärkeää. Jollei valvontaa tehosteta, syntyy todennäköisesti myös sosiaalihuollon puolella samanlainen alihankkijoiden joukko kuin muilla aloilla. Kilpailuun osallistuu alan ammattilainen, mutta loppujen lopuksi sopimuksessa määritellyn työn tekee kouluttamaton henkilö.

Yhteiskunnan juridisoituminen on usein nähty negatiivisena kehityksenä ja varsinkin sosiaalitoimen puolella on pelätty sen vievän tilaa työn sosiaaliselta puolelta. Kuitenkin juridiikka ja sen soveltaminen päivittäisessä työssä pitäisi nähdä sosiaalityön ja sosiaalihuollon tärkeimpänä perustana ja selkärankana, jonka päälle on hyvä rakentaa vahvaan ammattietiikkaan perustuva sosiaalihuollon kokonaisuus asiakkaiden auttamiseksi ja vahvistamiseksi, jotta he voisivat osallistua yhteiskuntaan sen täysivaltaisina kansalaisina.

Kohtuullista olisi, että tämän selvityksen ohella kaupunginhallituksessa ja sosiaalilautakunnassa käytäisiin viimeistään nyt läpi myös aiempien vuosien sosiaaliasiamiesselvitykset. Niissä esille nostetut, asiakkaiden itsensä ilmaisemat ongelmat ovat täyttä totta myös tänään ja ilmeisesti vielä huomennakin, ellei niihin suhtauduta vakavasti ja niitä pyritä korjaamaan viimeistään nyt.

Kunnille on annettu mahdollisuus toteuttaa peruspalvelujen järjestäminen omien päätöstensä mukaisesti valtionosuusjärjestelmää muutettaessa 1993, jolloin astui voimaan laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuuksista. Mikäli kunnat eivät näitä velvollisuuksiaan täytä, on mahdollista, että ministeriön taholta joudutaan tiukentamaan otetta ja palaamaan takaisin keskitettyyn ohjaukseen ja ns. korvamerkittyihin rahoihin tiettyjen palvelujen turvaamiseksi kunnassa.

Sosiaalihuollon asiakaslaissa todetaan, että sosiaaliasiamies antaa vuosittain selvityksen kunnanhallitukselle ja sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle. Luontevaa olisi, että Helsingissä myös kaupunginvaltuuston jäsenet saisivat sosiaaliasiamiehen selvityksen tiedokseen joko kaupunginhallituksen tai sosiaalilautakunnan kautta.

Sosiaalilautakunta toteaa (13.12.2005) mm., että sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain tavoitteet ovat yhdensuuntaiset sosiaaliviraston strategian kanssa. Tiivistäen lain sisällön voi todeta keskittyvän niiden toimintakäytäntöjen määrittelyyn, joiden avulla asiakkaiden ihmisarvoinen ja hyvä kohtelu luodaan ja siten edistetään sosiaalitoimen mahdollisuuksia lisätä asiakkaiden hyvinvointia. Sosiaaliviraston strategiassa omaksutun vaikuttavuustavoitteen kannalta kuvattujen toimintakäytäntöjen toteutuminen on olennaista.

Sosiaaliasiamiehen toiminta jakautuu kahteen osaan : a) asiakkaiden avustamiseen, neuvontaan ja tiedottamiseen sekä b) asiakkaiden hyvän kohtelun ja asiakas – työntekijä –suhteen laissa tarkoitetun toteutumisen seurantaan ja edistämiseen sosiaalivirastossa. Jotta sosiaalivirasto voisi parantaa toimintakäytäntöjään, tulisi sosiaaliasiamiehen selvityksessä keskittyä mahdollisimman systemaattiseen ja analysoituun tietoon sosiaaliasiamieheen yhteyttä ottaneiden asiakkaiden kokemista ongelmista.

Yhteenvetona lautakunta toteaa sosiaaliasiamiehen selvityksestä, että sosiaaliviraston operatiivisessa johtamisessa on kiinnitetty huomio sosiaaliasiamiehen selvityksessään esiin nostamiin asioihin. Korjaavien toimenpiteiden pohjaksi olisi ollut suotavaa saada täsmällisempi ja eritellympi kuvaus näistä ongelmista ja niiden ilmenemistilanteista. Sosiaaliasiamiehen asiakaskontaktit ovat yksi keskeinen mittari toiminnan asiakaslähtöisyyden arvioinnissa ja toimenpiteiden vaikutusten seurannassa. Vuoden 2004 selvitys keskittyy kuitenkin lähinnä ongelmien nimeämiseen, ei niiden analyysiin.

./. Sosiaalilautakunnan lausunto on esityslistan tämän asian liitteenä 2.

Stj toteaa, että sosiaaliasiamiesinstituutti kehitettiin potilasasiamiesjärjestelmän pohjalta periaatteessa identtiseksi järjestelmäksi. Perusajatus on ollut, että asiakas ja työntekijä tähtäävät samaan päämäärään. Osaamistasoissa on ihmisten välillä monimutkaisessa järjestelmässämme väistämättä eroja. Tärkeimmäksi asiamiehen tehtäväksi on alunperin ajateltu sovittelijana ja välittäjänä toimiminen. Se käy ilmi mm. siitä, että kelpoisuusvaatimuksia ei ole erikseen määritelty, koska asianomaisen persoonan sovittelijan ja välittäjän ominaisuuksia, on pidetty tehtävän menestyksellisen hoitamisen kannalta keskeisinä.

Kaikkien hallintokuntien on toimittava käytettävissä olevien voimavarojen puitteissa. Sosiaaliasiamiehellä on mahdollisuus vaikuttaa palvelujen parantamiseen. Parhaiten vaikuttaminen toteutuu, kun korjaamista vaativat asiat esitetään mahdollisimman konkreettisesti ja analyyttisesti.

Sosiaalisasiamiehen ehdotuksesta saattaa sosiaaliasiamiehen kertomukset tiedoksi kaupunginvaltuuston jäsenille Stj toteaa, että Khn esityslistat liitteineen ovat nähtävissä Helsingin kaupungin internetsivuilla. Lisäksi osalle valtuutetuista jaetaan Khn esityslistat.

STJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi Helsingin sosiaaliasiamiehen 10.10.2005 päivätyn selvityksen toiminnastaan vuonna 2004.

Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa sosiaalilautakuntaa kiinnittämään huomiota sosiaaliasiamiehen selvityksessä mainittuihin seikkoihin sekä ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin sosiaalilautakunnan lausunnon mukaisesti käytettävissä olevien voimavarojen puitteissa.

Pöytäkirjanote sosiaaliasiamiehelle ja sosiaalilautakunnalle.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2285

LIITTEET	Liite 1	Selvitys Helsingin sosiaaliasiamiehen toiminnasta vuonna 2004
	Liite 2	Sosiaalilautakunnan lausunto 13.12.2005

3

SUOJA-PIRTTI RY:N HALLITUKSEN JÄSENYYDESTÄ LUOPUMINEN

Khs 2005-2698

Suoja-Pirtti ry esittää (15.12.2005), että Helsingin kaupunginhallitus nimeäisi kaupungin edustajan yhdistyksen hallitukseen vuodeksi 2006.

Stj toteaa, että Suoja-Pirtti ry ylläpitää Sillanpirtin hoitokotia ja Kotkankadun huoltokotia, joiden hoitopaikat on varattu helsinkiläisten käyttöön. Lisäksi yhdistyksellä on tukiasuntotoimintaa. Yhdistyksen sääntöjen mukaan kaupunginhallitus nimeää edustajansa yhdistyksen hallitukseen. Kaupungin edustajana vuonna 2005 Suoja-Pirtti ry:n hallituksessa on toiminut kehittämiskonsultti Roger Nordman sosiaalivirastosta.

Sosiaali- ja terveystoimen toimialalla on yhteensä lähes 20 sellaisia yhdistystä, säätiötä tai yhtiötä, joiden hallintoelimiin kaupunki on nimennyt edustajansa. Syyt edustajien nimeämiseen ovat eri aikoina ja eri yhteisöissä vaihdelleet. Kaupunki on aikoinaan ollut perustamassa eräitä säätiöitä ja tuolloin on pidetty luonnollisena, että kaupunki on nimennyt edustajiaan niiden hallintoon. Merkittävä syy on myös ollut kaupungin halu antaa asiantuntija-apua yleishyödyllisille järjestöille. Lisäksi kaupungin edustajan mukanaololla on haluttu varmistua siitä, että yhteisöjen toiminta on vastannut kaupungin tarpeita ja kaupungilla on ollut mahdollisuus vaikuttaa niiden talouteen. Kaupungin mukana olo on aikanaan koettu tärkeäksi erityisesti niissä yhteisöissä, joissa on ollut taloudellisia ongelmia tai jotka ovat saaneet julkista rahoitusta joko kaupungilta tai Raha-automaattiyhdistykseltä.

Palvelujen kilpailuttamista koskeva lainsäädäntö on viime vuosina kehittynyt ja yhä suurempi osa palveluista kilpailutetaan. Kaupungin edustajan kuuluminen ostopalveluja tuottavan yhteisön hallintoelimiin on jääviyskysymysten vuoksi ongelmallista. Kaupungin mahdollisuuksia nimetä edustajia em. elimiin heikentää asiantuntemusta omaavien kaupungin työntekijöiden esteellisyys. Kaupungin avustukset ovat ajan myötä muuttuneet ostopalveluiksi eikä Raha-automaattiyhdistys enää avusta sellaisia yhteisöjä, joiden toimialalla on yksityistä palveluntarjontaa.

Sosiaali- ja terveystoimen johdon yhteinen ryhmä on arvioinut kaupungin edustajien nimeämisen tarkoituksenmukaisuuden eri yhteisöjen osalta. Kaupungin edustajan nimeäminen Suoja-Pirtti ry:n hallitukseen ei ole enää asianmukaista, koska kysymys on kaupungin ostopalvelujen tuottajasta.

STJ Kaupunginhallitus päättänee ilmoittaa Suoja-Pirtti ry:lle, ettei Helsingin kaupunki pidä mm. jääviyskysymysten vuoksi tarkoituksenmukaisena kaupungin edustajan nimeämistä yhdistyksen hallitukseen.

Pöytäkirjanote Suoja-Pirtti ry:lle, sosiaalivirastolle ja kaupunginkanslialle.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2285