PAINETTU TILASTOAINEISTO

KOULUT JA YLEISSIVISTÄVÄT LAITOKSET ARKISTOISSA

ELÄMÄKERTAHAASTATTELUT JA MUISTELUT

MUITA KAUPUNKIKULTTUURIN LIITTYVIÄ LÄHTEITÄ JA VALOKUVIA

LEHDET JA KIRJALLISUUS

LEHDET

Sanoma- ja aikakauslehdet ovat hyvä keino päästä kiinni tutkittavaan aikaan. Vanhojen lehtien vuosikertoja voi katsella mikrofilmeiltä Helsingin yliopiston kirjaston lehtisalissa (Unioninkatu 36) tai Helsingin kaupunginkirjastossa (Pasilan pääkirjasto). Kaupunginkirjaston mikrofilmatuista lehdistä on olemassa lehtiluettelo.

Kaupunkinkirjaston pääsivun lehdet linkistä pääsee etsimään kaupunginkirjaston lehtitietokantaa. Se tapahtuu joko etsimällä uusista lehdistä haluttuja nimikkeitä tai katsomalla varastoon sijoitettuja lehtiä. Kirjaston päätteillä voi käyttää Aleksi-viitetietokantaa, joka sisältää artikkeliviitteet 250 suomalaisesta aikakauslehdestä ja aikakauskirjasta vuodesta 1982 sekä 12 sanomalehdestä vuodesta 1996 lähtien.

ERIKOISKIRJASTOT JA KIRJALLISUUS

Kulttuuriin keskittyvistä kirjastoista kannattaa mainita Helsingin yliopiston Kulttuurien tutkimuksen laitoksen kirjasto, josta löytyy kaupunkikulttuuria koskevaa kirjallisuutta.

Museoviraston kirjaston yksi painopistealueista on kansatiede ja kulttuuri. Uudempi kirja-aineisto koskettaa myös kaupunkikulttuuria. Aineisto on viety Helka-tietokantaan, jota pääsee käyttämään kirjaston internet-sivuilta. Vuotta 1995 aikaisempi kirjallisuus on kuitenkin vielä manuaalikortistossa.

Eri järjestöjä koskevaa kirjallisuutta etsivien kannattaa tutustua Risto Puron toimittamaan Järjestötutkimuksen I bibliografiaan (Tampereen yliopisto, politiikan tutkimuksen laitoksen tutkimuksia 124, 1993). Se jakaantuu kahteen osaan, työmarkkinajärjestöihin (keskusjärjestöt ja ammattiliitot) ja kansalaisjärjestöihin ja yhdistyksiin.

Työväestöön liittyvää tutkimusta on koottu Pekka Kaarnisen toimittamaan kirjaan Työväen bibliografia III. Historiikit 1978-1990 (Työväenperinne-Arbetartradition. Hakapaino Oy, Helsinki 1992). Työväenkulttuuria koskevaa kirjallisuutta löytää Työväenliikkeen kirjastosta. Se on työväestön ja työväenliikkeen historian erikoiskirjasto.

Kaupunkikulttuuria sivuavaa kirjallisuutta löytyy aiheensa laajuuden vuoksi useimmista muistakin kirjastoista. Valtakunnallisella tasolla kaupunkien kulttuuripolitiikasta on kirjoittanut Aimo Halila artikkelin Kaupunkien kunnallinen kulttuuripolitiikka (ss. 463-506) teokseen Suomen kaupunkilaitoksen historia 3 , (Kaupunkiliitto, 1984). Artikkelissa käsitellään suppeasti itsenäisyyden ajan koululaitoksen ja muun kunnallisen kulttuuritoiminnan kehitys. Seuraavaan luetteloon on valikoitu erityisesti Helsinkiläisten tapoja ja kaupunkikulttuuria, sekä koulutusta koskevaa kirjallisuutta.

Kaupunkikulttuuriin syventyviä kirjoja:

Cronström, Helsingin opas Helsinki-seura r.y. 1963 (265 sivuinen opas 60-luvun alun Helsinkiin, keskustaan ja esikaupunkeihin).

Helsinkiä ja helsinkiläisiä. Nevalainen Juha (toim.). Sanoma Osakeyhtiö Helsinki 1961. (Helsingin ylipormestari Lauri Ahon esipuhe Helsingin Sanomain kirjoitussarjan kirjajulkaisuun. Käydään läpi Helsinki kaupunginosittain, myös uudet asuinalueet.

Koskelainen, Osmo. Maallistuva suomalainen suurkaupunki : tutkimus eräiden yhteisö-, kasvatus- ja tilannetekijöiden vaikutuksesta helsinkiläisten maallistumiseen ja uskonnolliseen etsiytymiseen, Werner Söderström Osakeyhtiö, 1968.

Koskijoki, Maria (toim.) 1997. Kotikaduilla - kaupunkilaiselämää 1970-luvun Helsingissä. Helsingin kaupungin tietokeskus, 1997.

Kurttila Jukka, Itähelsinkiläisten identiteetti. Helsingin kaupungin tietokeskus 7, 1993.

Lehtonen, Turo-Kimmo & Mäenpää, Pasi. Valtava mustekala. Kuinka kauppakeskusta käytetään?. Helsingin kaupungin tietokekuksen tutkimuksia 6, 1997.

Lähteenmaa, Jaana, Postmodernit virtatukset ja helsinkiläinen nuorisokulttuuri. Helsingin kaupungin tietokeskuksen tutkimuksia 4, 1995.

Lähteenmaa, Jaana & Mäkelä, Laura (toim.) 1995. Helsingin yö. Helsingin kaupungin tietokeskus, 1995. - 355 s.

Mäenpää, Pasi 1991. Kallion keskiluokkaistuminen 1980-luvulla. Työläisyhteiskunnan tuho? Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 7, 1991.

Paunonen Heikki, Suomen kieli Helsingissä. Huomioita Helsingin puhekielen taustasta ja nykyvariaatiosta. Helsingin yliopiston Suomen kielen laitos. Helsinki, 1995.

Rantapuska, Elina 1985. Olohuone Vaasankadun kodeissa 1970-luvulla. Narinkka 1985. Helsingin kaupunginmuseo.

Roivainen, Irene. Sokeripala metsän keskellä. Lähiö sanomalehden konstruktiona. Helsingin kaupungin tietokeskus: tutkimuksia 2, 1999.

Seitola, Leena, Niklander, Kristina & Grönros, Jarmo. Helsingin silakkamarkkinat. Helsingin kaupunginkanslian tiedotustoimisto, 1996. - 142 s.

Tuomisto, Tero. Juttutupa on totta! : Helsingin työväenyhdistyksen ravintolatoiminnan vaiheilta. Helsingin työväenyhdistys, 1989

Urbs - kirja Helsingin kaupunkikulttuurista. Helsinki:Helsingin kaupungin tietokeskus. Edita 2000.

Viisikymmentä vuotta suomalaista hotelli-, ravintola- ja kahvilatoimintaa. Helsinki: Elanto, hotelli- ja ravintolaosasto, 1988.

Opetuksesta ja kouluista kertovaa kirjallisuutta:

Eloranta, Pekka & Koskela, Juha. Polkusorvilla se alkoi: Vallilan ammattioppilaitoksen 100-vuotishistoriikki. Helsingin kaupunki 1999.

Hurri, Olavi & Marttala-Hurri, Vuokko. Työn ja aatteen talot : työväentalojen historiaa Uudellamaalla. Vihti : Uudenmaan Sosialidemokraatit ry., Vihti 1997.

Kauranne, Jouko. Pääkaupungin koulusodat 1970- ja 1980-luvuilla. Vapaan koulutuksen tukisäätiö, Helsinki 1988.

Klinge, Matti (et al). Helsingin yliopisto 1640-1990 kolmas osa : Helsingin yliopisto 1917-1990. Otava, Helsinki 1990.

Klinge, Matti. Ylioppilaskunnan historia neljäs osa 1918-1960. WSOY & Helsingin yliopiston ylioppilaskunta, Porvoo 1967-1968.

Sormunen, Irja. Helsingin työväenopiston opistolaisyhdistys ry. 60 vuotta 1920-1980. Helsingin työväenopisto, 1980.

Somerkivi, Urho. Helsingin kansakoulun historia. Helsingin kaupungin julkaisuja 29, 1977.