PAINETTU TILASTOAINEISTO

KOULUT JA YLEISSIVISTÄVÄT LAITOKSET ARKISTOISSA

ELÄMÄKERTAHAASTATTELUT JA MUISTELUT

MUITA KAUPUNKIKULTTUURIN LIITTYVIÄ LÄHTEITÄ JA VALOKUVIA

LEHDET JA KIRJALLISUUS

KOULUT JA YLEISSIVISTÄVÄT LAITOKSET ARKISTOISSA

Arkistolähteistä tässä yhteydessä esitellään koulut, jotka ovat yksi merkittävä "helsinkiläisyyteen" sosiaalistava laitos kaupungissa.

Kansakoululaitos koki monta muutosta 1900-luvun kuluessa. 1920-luvulla sitä oli yhdenmukaistettu oppivelvollisuuslain myötä siten, että kansalaiskoululaitos käsitti alakansakoulun (luokat I-II), yläkansakoulun (luokat III-VI), jatkokoululuokat (VII-VIII) sekä 5-luokkainen apukoulu vähälahjaisille oppilaille. Kunnat ottivat lopullisesti päävastuun kouluopetuksesta. Vuoden 1958 syksyllä kansakoulujen I-VI luokkia alettiin nimittää varsinaisiksi kansakouluiksi ja VII-VIII luokkia kansalaiskouluiksi, joiden jälkeen oli vuodesta 1967 lähtien vielä vapaaehtoinen kansalaiskoulun kolmas vuosiluokka. Peruskoulu-uudistus tuli voimaan 1970-luvulla, jolloin suomen- ja ruotsinkieliset kansakoulujen johtokunnat (jotka oli perustettu vuonna 1914) sekä koulusuunnittelutoimikunta lakkautettiin vuonna 1977 ja niiden tilalle tuli kouluvirasto.

Helsingin kaupungin tietokeskuksen kaupunginarkistosta löytyvä kansakoulutoimen arkistomateriaali jakaantuu suomenkielisten kansakoulujen kanslian, ruotsinkielisten kansakoulujen kanslian, suomenkielisten kansakoulujen tarkastajan ja tarkastajaneuvoston sekä yli sadan kansakoulun arkistoitu aineisto vuoden 1977 peruskoulu-uudistukseen saakka. Kansakoulujen kanslioiden materiaalista löytyvät mm. henkilökortisto, opettajat ja muu henkilökunta, vuosikertomukset ja tiedot oppilasmääristä. Tarkempi arkistoluettelo löytyy kaupunginarkiston yleisluettelon opetustoimen sivun kautta. Myös peruskoulujen aineistoa on alettu arkistoida.

Helsingissä on ollut paljon sekä yksityisiä, että kunnallisia oppikouluja . Kaupunginarkistosta löytyvät tiedot vuoden 1977 peruskoulu-uudistuksessa kunnallistettujen, sekä uudistuksen jälkeen lopettaneiden yksityisten oppikoulujen arkistot, tarkemmat tiedot löytyvät edellä olevan opetustoimen linkin kautta. Yksityisinä jatkavien peruskoulujen arkistomateriaali on Kansallisarkistossa. Niiden arkistotiedot löytyvät Kansallisarkiston (valitse säilytettäväksi arkistoksi Kansallisarkisto ja arkistonmuodostajaluokaksi oppikoulut).

Ennen peruskoulu-uudistuksen myötä tulivat lukiot. Sitä ennen lukiotasoista opetusta annettiin monen nimisissä kouluissa, mm. lyseoissa. Luokkajako oli erilainen, sillä niissä oli usein myös lukiota edeltäviä luokkia. Tällaiset entiset oppikoulun ja lukiotasoisten luokkia sisältävät koulut on arkistoitu edellisessä kappaleessa mainittuihin oppikouluihin. Nykyisenkaltaisia lukiota on myös alettu arkistoida kaupunginarkistoon. Yksittäiset koulut eri kouluaseilla ovat tehneet paljon vuosikertomuksia ja historiikkeja, joita kannattaa etsiä kirjastoista. Kalevankadulla on olemassa myös Koulumuseo , jonne on kerätty valokuvia ja tietoa Helsingin, erityisesti keskustan, kouluista.

Valtaosa Helsingin ammattikouluista oli vuosisadan alkupuoliskolla yksityisiä. Kaupunki alkoi kuitenkin tukea niiden toimintaa. Samalla alkoi ammattikoulujen yhteisen hallinnon järjestäminen. Vuonna 1925 tuli voimaan ammattioppilaitosten johtokunnan johtosääntö. Sen mukaan tämän kaupunginvaltuuston alaisen elimen tuli mm. valvoa kaupungin ylläpitämien tai avustamien ammattikoulujen toimintaa ja taloutta, ehdottaa opettajat virkoihin ja laatia vuosikertomus. Jatkosodan aikana tuli voimaan laki ammattioppilaitoksista, joka vahvisti kaupunginvaltuuston ja sen valitseman johtokunnan roolia. Vuonna 1958 uusi laki ammattioppilaitoksista edellytti kuntiin tietyn määrän eri alojen oppilaspaikkoja suhteessa väestömäärään. Ammattiopetuslaitosten johtokunnan nimi muutettiin ammattioppilaitosten johtokunnaksi vuonna 1961

Kaupunginarkiston ammattioppilaitosten johtokunnan arkistosta löytyy mm. vuosikertomukset, esityslistat, ammattikoulujen vuosikertomukset ja lehtileikkeet 1961-1982. Lisäksi kaupunginarkistosta löytyy kahdeksan kaupungin ammattioppilaitoksen ja ammattioppilaslautakunnan (sisältää mm. oppisopimukset 1924-1968) arkistot kaupunginarkiston ammattiopetustoimen linkin kautta. Eri alojen harrastajille aikuisopetusta antavat suomenkielisen ja ruotsinkielisen työväenopiston arkistoluettelot löytyvät myös täältä.

Työväenopiston lisäksi kaupunginkirjastolla ja nuorisoasiainkeskuksella on ollut merkitystä asukkaiden ja nuorten sivistystarpeiden tyydyttäjänä. Kaupunginkirjasto laajensi toimintaansa voimakkaasti vuoden 1946 alueliitoksen jälkeen. Kaupunginkirjasto on viraston nimi ja lautakunnan nimenä on ollut kirjastolautakunta vuodesta 1947 alkaen.

Nuorisoasiainkeskus (vuoteen 1975 asti nuorisotoimisto) aloitti vuonna 1948. Aikaisemmin kaupunki oli tukenut rahallisesti nuorisojärjestöjä ja asettanut vuonna 1945 komitean pohtimaan koululaisten vapaa-ajan toimintoihin liittyviä järjestelyjä, joita myös nuorisotyölautakunnan ja nuorisotoimiston perustaminen olivat. Niiden tehtäviksi tuli mm. seurata nuorison vapaa-ajan käyttöä ja suunnitella heille kurssia ja ohjelmaa, erilaisten välineiden ja tilojen varaaminen järjestöille, pitää yllä tietoja kaupungin tukemista nuorisotyötä tekevistä järjestöistä. Kaupunginkirjaston ja nuorisoasiainkeskuksen arkistoista löytyvät asiakirjat kertovat paitsi niiden omasta toiminnasta myös kaupungin asiakkaista ja heidän tavoista harrastaa ja käyttää aikaansa. Niiden tarkemmat arkistoluettelot löytyvät kaupunginarkiston yleisluettelon yleisen sivistystoimi -sivun (linkki: http://www.hel.fi/tietokeskus/kaupunginarkisto/kunnalliset/sivistys.html) kautta.

Hotelli- ja ravintola-alan arkistomateriaalia löytyy Hotelli- ja ravintolamuseosta, joka toimii kaapelitehtaan tiloissa. Arkistopuoli koostuu lähinnä ruokalistoista, käsikirjastosta löytyy majoitus- ja ravitsemusalan historiikkeja ja ammattilehtiä.