| Päätös
Esittelijän ehdotuksesta poiketen
Käsittely
- Vastaehdotus 1
Väisänen Juha-Pekka + Muttilainen Sami
Vastustan Kettutien kirjaston siirtämistä kauppakeskukseen koska siirto lopettaisi Pohjois-Herttoniemestä kirjaston lähipalvelut. Kirjaston siirto pois keskeltä tarvetta ja toimintaa on ristiriidassa kirjaston oman asukasyhteistyöstrategian ja osallistuvan demokratian kanssa. Herttoniemessä kirjaston siirrolla rahoitettaisi julkisella rahalla räikeästi yksityisen kauppakeskusrakennuttajan riskiä tilanteessa, jossa kaksi kauppakeskusta Iitis ja Redi kilpailevat asiakkaista.
Siirto kauppakeskukseen kaupallisiin pienempiin ja nykyistä kalliimpiin tiloihin on peruttava. Asemakaavaa jonka mukaan Herttoniemi-talo olisi purettava ja tilalle rakennettava asuntoja on muutettava niin, että asuntoja voidaan rakentaa ja kirjaston toiminta nykyisellään mahdollistetaan. Alueen uudet asukkaat tarvitsevat myös kirjaston ja Herttoniemi-talon palveluita ja siksi kirjaston lähipalvelut on säilytettävä ja yhteistyötä nuorisotoimen ja asukkaiden kanssa vahvistettava.
Tältä pohjalta esitän kohta yhdeksän kuulumaan seuraavasti:
Kulttuuri- ja kirjastolautakunta ei pidä tilojen vuokraamista Herttoniemen metroaseman läheisyyteen rakennettavasta Lähipalvelukeskus Hertsi -kiinteistöstä kannatettavana vaan kehottaa kirjastoa säilyttämään alueella kirjaston lähipalvelut ja vahvistamaan Herttoniemi-talossa yhteistyötä nuorisotoimen ja asukkaiden kanssa.
1 Äänestys
JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Vastaehdotus 1 / Väisänen Juha-Pekka
JAA: 3, EI: 2, Tyhjiä: 3, Poissa: 1
JAA: Relander Jukka, Sydänmaa Johanna, Vuori Timo
EI: Muttilainen Sami, Väisänen Juha-Pekka
Tyhjiä: Alanko-Kahiluoto Outi, Kolanen Risto, Rönnholm Antton
Poissa: Storgård Päivi
- Vastaehdotus 2
Kolanen Risto + Muttilainen Sami
Vastaehdotus (= lisäys): Käyttötalous huomattavasti kohoavan vuokran aikana 12/2018. Toiseksi viimeisen virkekappaleen (12) perään samaan kappaleeseen
Samalla lautakunta uudistaa kokouksessaan 12.5.2015 yksimielisesti tekemänsä toteamuksen, että kaupunginvaltuuston 12.11.2014 hyväksymässä talousarviossa oleva linjaus Keskustakirjastoajan ”käyttötalouden toimintamenojen nousupaineesta” olisi vähintään puolet katettava kirjastotoimen toimintamenojen sisältä tai uusilla kirjastoimen ulkopuolisilla lähteillä”, on käytännössä aivan liian ahdas. Jo nyt esim. Töölön kirjaston korjaus ja Maunulan kirjaston kattaminen ovat nousseet kustannuksiltaan. Yli 51 000 euroa Herttoniemen kirjaston vuokratason tulevaan nousuun on lautakunnan mielestä katettava kokonaan kirjastoimen raamin päälle ja lisättävä talousarviokehyksiin. Se ei saa heikentää kirjastotoimen muuta käyttötaloutta, koska se voisi uhata pienempien lähikirjastojen tulevaisuutta, esim. myös naapurissa olevaa Roihuvuoren kirjastoa, jonka toimivuuteen lautakunta tutustui marraskuun yhteisellä kaakon kirjastovierailukierroksella.
- Vastaehdotus 3
Muttilainen Sami + Alanko-Kahiluoto Outi
Kulttuuri- ja kirjastolautakunta kehottaa tilakeskusta toimimaan yhteistyössä Herttoniemen aktiivien kanssa uusien kohtuuhintaisten asukastilojen saamiseksi samalta alueelta.
Kulttuuri- ja kirjastolautakunta pyytää selvitystä myös sille, onko alueella tilakeskuksen tiloja joita voisi kunnostaa talkoovoimin käyttöön. Tästä on hyviä kokemuksia viimeisimpänä Lapinlahden sairaala, jota remontoidaan käyttökuntoon talkoovoimin.
2 Äänestys
JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Vastaehdotus 1 / Muttilainen Sami
JAA: 0, EI: 6, Tyhjiä: 2, Poissa: 1
EI: Alanko-Kahiluoto Outi, Kolanen Risto, Muttilainen Sami, Relander Jukka, Rönnholm Antton, Väisänen Juha-Pekka
Tyhjiä: Sydänmaa Johanna, Vuori Timo
Poissa: Storgård Päivi
- Vastaehdotus 4
Muttilainen Sami + Kolanen Risto
Kulttuuri- ja kirjastolautakunta edellyttää, että uusien kirjastotilojen yhteydessä sinne voidaan toteuttaa mahdollisuuksien mukaan asukastoimintaa myös jatkossa.
Lautakunta hyväksyi vastaehdotuksen yksimielisesti.
- Vastaehdotus 5
Alanko-Kahiluoto Outi + Muttilainen Sami
Lautakunta pitää välttämättömänä, että kaupunki kiirehtii kaupungin omien asukas- ja nuorisotilojen saamista Länsi-Herttoniemen alueelle ja että asukastalosta käydään neuvotteluja eri hallintokuntien kesken. Kaupungin omistama pysyvä asukastalo ja -kirjastorakennus olisi kaupungin talouden kannalta kestävämpi ratkaisu kuin omia tiloja kalliimpi vuokratila.
Lautakunta hyväksyi vastaehdotuksen yksimielisesti.
- Vastaehdotus 6
Sydänmaa Johanna + Kolanen Risto
Kirjastopalvelun saatavuus on tärkeää koko Herttoniemen asukkaille. Mikäli uusi kirjasto rakennetaan Hertsin yhteyteen, on tärkeää, että alueen asukkaat, varsinkin lapset, pystyvät kulkemaan turvallisesti kirjastoon ylittäessään Itäväylän. Kulttuuri- ja kirjastolautakunta edellyttää, että kaupunki toteuttaa hankkeen kevyenliikenteen väylän rakentamisesta Itäväylän yli, jotta kulkuyhteys kirjastoon säilyy turvallisena.
Lautakunta hyväksyi vastaehdotuksen yksimielisesti.
- Eriävä mielipide 1
Väisänen Juha-Pekka
Kirjaston siirto pois keskeltä tarvetta ja toimintaa Kettutieltä on ristiriidassa kirjaston oman asukasyhteistyöstrategian ja osallistuvan demokratian kanssa. Nyt poliittinen eliitti ja siirtoa kannattaneet tahot sitoutuvat vähintään kymmeneksi vuodeksi rahoittamaan julkisin verorahoin yksityisen kauppakeskusrakennuttajan (YIT/Hartela) riskiä kilpailutilanteessa, jossa kaksi kauppakeskusta Iitis ja Redi alkavat kilpailla asiakkaista.
Varsinkin lapsiperheet tarvitsevat turvallisia ja helposti saavutettavia kirjaston lähipalveluja. Lähikirjastoilla on pitkät perinteet lukutaidon edistämisessä ja kansan sivistystyössä. Siellä opitaan ottamaan kirja käteen ja sitten katsomaan maailmaa laajemmin eri perspektiivistä.
Kettutien kirjaston siirtopäätös kauppakeskukseen kaupallisiin pienempiin ja kalliimpiin tiloihin on huonoa kirjasto ja kulttuuripolitiikkaa. Tästä ei saa tulla uutta kirjaston Helsinki-mallia, jolla lopetetaan lähipalvelut ja siirretään kirjastot pois kotinurkilta liikenteen ja kaupan solmukohtiin.
- Eriävä mielipide 2
Muttilainen Sami
Kettutien kirjastolla on asukkailleen iso merkitys, kirjaston ja nuorisotalon ympärille on syntynyt arvokasta asukastoimintaa. Tilausta alueen hyvinvoinnin ja elävyyden kannalta olisi tulevaisuudessa vielä enemmän, koska alueella on menossa sukupolven vaihdos ja uutta tönöä nousee tulevaisuudessa lisää. Asukkaiden ja aktiivien luomuksena syntynyt Herttoniemi-talo on erinomainen osoitus siitä kuinka tiloja voidaan käyttää monella tapaa. Nyt arvokkaalta duunilta ollaan vetämässä matto alta ja sen toiminta on uhattu, vaikka Apulaiskaupunginjohtaja ja Kaupunginjohtaja ovat asukkaille asukastoiminnan luvanneet.
Kuukausien kuluessa on syntynyt ikävä Herttoniemenranta vs. Vanha Herstika tilanne, koska myös rannan puoli tarvitsee kirjastopalvelut. Kaupungin strategiassa linjattu mielipuolinen investointikatto on kuitenkin sitonut kädet ja kahta kirjastoa ei sen puitteissa on mahdoton saada. Stadi kasvaa, uusia asuinalueita tulee ja tämä pitäisi huomioida tulevassa strategiassa. (Hertsikanrantaa alettiin byggamaan jo 90 -luvun lopulla). Stadia tuleekin ajatella kokonaiskuvallisesti ja nähdä myös lähiöihin, kun palveluita kartoitetaan eikä vain pitkäsillan eteläpuolelle.
Esitykseni pohjalta Kulttuuri- ja Kirjastolautakunta pyysi selvittämään sopivia neliöitä myös uudisrakennuksen rinnalla alueelta. Kirjaston ja Tilakeskuksen mukaan sijaintinsa ja neliömääriltään mahdollisesti sopivia tiloja löytyi viisi, jotka eivät kuulemma muutostöihin vedoten sovellu kirjaston käyttöön. Olen pyytänyt tiloista tarkempaa selontekoa virkamiehiltä kahteen kertaan, lupauksesta huolimatta niitä ei kuitenkaan toimitettu. Tämän päivän kokouksessa niitä analysoitiin lyhyesti mm. silikkikutomon tilat eivät kuulemma sovellu kirjaston tai nuorisotoimin tiloiksi, koska muutostyöt ja remontti bungaisivat liikaa.
Nyt kirjastotoimi vuokraa vuositasolla 51 000 euroa arvokkaammat ja 200 neliötä snadimmat tilat ulkopuoliselta vuokranantajalta sitoen samalla kätensä 15 vuotta eteenpäin. Tämä tuntuu järjettömältä yhtälöltä samaan aikaan kun kirjasto taiteilee käyttötaloutensa kanssa.
Asiassa olisikin pitänyt ottaa aikalisä, jolloin oltaisiin voitu tarkastella vapautuuko alueelta edullisempia ja isompia neliöitä joka mahdollistaisi myös paremmin asukastoimintaa kuin nyt vuokrattavat tilat.
Nyt jyrättävät tilat ovat ikävä "malliesimerkki" kaupungin toiminnasta. Tilakeskuksella on tuhansittain neliöitä, jotka ovat käyttökiellossa ja tyhjillään. Tässä tapauksessa pistetäänkin matalaksi neliöitä, jotka ovat hyvässä kondiksessa eivätkä ole välittömän remontin ja purkamisen tarpeessa.. |