Kaisaniemen puisto, joutsenlampi Kajsaniemi park, svandammen Kaisaniemi park, swan lake. 17 perustaakseen Töölönlahden pohjoisrannalle niin kutsutun Kansanpuiston. Yhtiön osakkaina olivat mm. J.W. Snellman ja Sakari Topelius. Puiston esikuvana pidettiin Tukholman Djurgårdenia, mutta nimensä mukaista eläintarhaa sinne ei koskaan rakennettu. Myös vesiparantolaa suunniteltiin alueelle kansan virkistykseksi mutta rautatien rakennustyöt kuivattivat 1700-luvulta asti tunnetun terveyslähteen. Kansanpuistosta tuli erittäin suosittu ajanviettopaikka. Työväestö piti juhliaan ja kokouksiaan Mäntymäellä ja muun muassa ylioppilaat juhlivat uudessa Alppipaviljonki-nimisessä ravintolassa. Kaisaniemeen rakennettiin v.1884 jopa suosittu ulkokeilarata kuuluisan ravintola Kaisaniemen kupeeseen. Kansanpuisto käsitti alueet Kaisaniemessä sijaitsevalta Kansallisteatterilta asti aina nykyiseen Alppipuistoon, mukaanlukien Töölönlahden ranta-alueet lahden pohjois- ja itäpuolella. Henrik Borgström oli myös tilannut vuonna 1865 puutarha-arkkitehti Knut Forsbergiltä suunitelman 14 huvilatontille, jotka sijaitsivat Töölönlahden itärannalla sekä Eläintarhanlahden pohjoisrannalla. Huvilat oli tarkoitus sijoittaa tonteilleen siten, että jokaisella huvilalla olisi oma rantaosuus ja näköala merelle. Ennen tätä alue oli kaavoitettu neljäksi isoksi huvila-alueeksi, joiden nimet olivat Fågelsong, Grönudd, Ilola ja Bredvik. Kun vuokrasopimus Borgströmin puistoyhtiön kanssa päättyi, kaupunki lunasti Forsbergin
Elaintarhan huvilahistoriikki
To see the actual publication please follow the link above