Eläintarhan huvila 14 ennen ja nyt Djurgårdsvillan 14 – förr och nu Eläintarha villa no. 14 – the past and present 9 Suomi 1800-luvulla 1840-luvulla, Suomen ollessa Venäjän vallan alaisena, ei maassamme ollut vielä suuria kaupunkeja. Kansasta suurin osa oli talonpoikaisväestöä. Varakasta aatelistoa tai porvaristoa oli tuskin lainkaan ja papistokin asui hajallaan ympäri maata. Ylin valtion virkamiehistö hallitsi maata byrokraattisesti Venäjän Keisari Aleksanteri I:n johdolla ja suuri osa kansasta oli todella köyhää. Helsingistä oli Venäjän toimesta tehty pääkaupunki vuonna 1812. Myös yliopisto oli siirretty vuonna 1832 Turusta Helsinkiin. Yliopiston piirissä alkoi suomalainen kirjallinen ja tieteellinen toiminta hiljalleen kehittyä. Yliopisto oli koulutusväylä autonomisen Suomen virkamiehille. Aleksanteri II:n hallituskausi 1855-1881, ja erityisesti 1860-luku, merkitsi Suomessa huomattavien uudistusten ja yleisen liberalisoitumisen aikaa. Merkittävin uudistus koski valtiopäivälaitosta: vuonna 1863 pidettiin Helsingissä Suomen ensimmäiset valtiopäivät. Oman sotaväen perustaminen, elinkeinovapauden säätäminen, osakeyhtiöiden ja pankkien perustamisen salliminen, naisten yhtäläisen perintöoikeuden määrääminen, kansakoululaitoksen perustaminen ja monet muut uudistukset osoittivat, että oltiin siirtymässä uudenlaiseen aikakauteen, byrokraattisesta yhteiskunnasta kansalaisyhteiskuntaan. 1860-luvulla Helsingissä alkoi myös teollistumisen aika. Teollistumisen myötä Helsingin väkiluku alkoi kasvaa nopeasti. Vuoden 1857 väkiluku oli 16 000. Se kaksinkertaistui vuoteen 1870 mennessä. Varsinainen kasvupyrähdys tapahtui kuitenkin sen jälkeen. Vuosina 1870-1900 väkiluku kolminkertaistui ollen vuosisadan vaihteessa jo lähes 100 000. Samalla tuotantolaitosten ja niiden työntekijöiden määrä kaksinkertaistui. Helsinki oli ollut siihen saakka maatalous- ja käsityöläiskaupunki, jossa muutaman miehen työversaat ja käsityöläispajat kukoistivat. Työpaikkojen syntymisen lisäksi muuttohalukkuutta Helsinkiin lisäsi parantuneet liiken
Elaintarhan huvilahistoriikki
To see the actual publication please follow the link above