HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

Asia

Sivu

KAUPUNGINJOHTAJA

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

Kuntalain muutoksista aiheutuvat muutokset kaupungin liikelaitosten johtosääntöihin

Lainan myöntäminen As Oy Helsingin Yläkivelle

Vaalivalmistelutoimikunnan jäsenen ja puheenjohtajan valinta

Santahaminan vesihuoltoverkoston siirtäminen Helsingin kaupungin/Helsingin Veden omistukseen

Määrärahan myöntäminen Arabianrannan esirakentamista ja pilaantuneen maaperän kunnostamista varten

Rakennusrahastosuorituksen maksaminen Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Musiikkitalolle

29.10.2007 pöydälle pantu asia
Strategiakokousasia: Kaupungintalokorttelien elävöittäminen

29.10.2007 pöydälle pantu asia
Strategiakokousasia: Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteistyösopimuksen jatkovalmistelun tilannekatsaus

29.10.2007 pöydälle pantu asia
Strategiakokousasia: Aluerakentamisprojektien järjestäminen

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

Tietoja Helsingin kaupungin energiankäytöstä vuodelta 2006

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

Kunnalliset virka- ja työehtosopimukset 2007 - 2009

Henkilöstökorttiohjeet

Osuuskunta Vanhakallion osuuskuntakokous

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

Rakennusvalvontataksan tarkistaminen

Asunto Oy Aleksis Kivensivun poikkeamishakemus

Etuosto-oikeuden käyttämättä jättäminen Yrjö Jahnssonin säätiön ja CapMan Real Estate I Ky:n välisissä kiinteistökaupoissa

Asuntotontin (kerrostalo) osto-option tarkentaminen Venäläinen Hyväntekeväisyysyhdistys Suomessa r.y:n kanssa

29.10.2007 pöydälle pantu asia
Docrates Oy:n, Varian Medical Systems Finland Oy:n, Insinööritoimisto Helsingin Projektisuunnittelu Oy:n ja Nordea Henkivakuutus Suomi Oy:n poikkeamishakemus

22.10.2007 ja 29.10.2007 pöydälle pantu asia
Tonttien varaaminen ja tontinluovutuskilpailun järjestäminen Viikin Latokartanossa Hitas-tuotantoa varten

KUNTALAIN MUUTOKSISTA AIHEUTUVAT MUUTOKSET KAUPUNGIN LIIKELAITOSTEN JOHTOSÄÄNTÖIHIN

Khs 2007-2330

Kj toteaa, että kuntalain muuttamisesta annetulla lailla (27.4.2007/519) on annettu mm. säännökset kunnallisista liikelaitoksista ja niiden tehtävistä. Laissa säädetään liikelaitoksen perustamisesta sekä hallinnon ja talouden ohjauksen järjestämisestä.

./. Kunnallista liikelaitosta koskevat säännökset on koottu kuntalain 10a lukuun, joka on esityslistan liitteenä 1.

Kunnallinen liikelaitos määritellään lain 87a §:ssä. Lainkohdan mukaan kunta voi perustaa kunnallisen liikelaitoksen liiketoimintaa tai liiketaloudellisten periaatteiden mukaan hoidettavaa tehtävää varten. Liikelaitoksen perustaminen edellyttää erikseen tehtävää päätöstä.

Kunnan perustamasta liikelaitoksesta käytetään nimitystä kunnan liikelaitos. Laitoksen nimessä tulee olla sana liikelaitos. Kunnan liikelaitos- nimitystä voi käyttää vain sellainen kunnallinen liikelaitos, joka on perustettu kuntalain mukaiseksi liikelaitokseksi.

Kuntalain muutos on tullut voimaan 15.5.2007. Voimaantulosäännöksissä todetaan, että kuntalain 10a lukua sovelletaan kuntalain mukaisesti perustettuun liikelaitokseen perustamispäätöksessä mainitusta ajankohdasta, kuitenkin viimeistään 1.1.2009 lukien.

Hallituksen esityksen (HE 263/2006) yksityiskohtaisten perustelujen mukaan perustettavalle liikelaitokselle siirrettävän tehtävän tulisi olla joko liiketoimintaa tai tehtävää tulisi muutoin hoitaa liiketaloudellisten periaatteiden mukaisesti.

Liiketoiminnalla tarkoitetaan hallituksen esityksen yksityiskohtaisten perustelujen mukaan tehtävää, joka liikelaitoksen näkökulmasta on kannattavaa siten, että varsinainen toiminta ja investoinnit rahoitetaan ainakin pitkällä aikavälillä tulorahoituksella. Liiketoiminnan tunnuspiirteenä on lisäksi, että ulkoinen suoritemyynti muille kuin kunnan tai kuntayhtymän omille tehtäväyksiköille, on merkittävää. Liiketoiminnan tunnuspiirteenä olisi lisäksi markkinaehtoisuus siten, että asiakassuhde on sopimusperusteinen ja asiakkaalla tilaajana on harkintavaltaa. Liiketoiminnan suoritehinnoittelussa voidaan soveltaa kustannusvastaavuuden lisäksi markkinahintaa.

Liikelaitokselle voidaan myös antaa tehtäviä, joiden kustannuksia ei kateta täysimääräisesti asiakasmaksuilla.

Kunnan liikelaitoksen perustaminen ja johtosäännön hyväksyminen kuuluvat valtuuston toimivaltaan.

Kaupungin organisaatiossa on tällä hetkellä kuusi liikelaitosta: Helsingin Energia, Helsingin Vesi, Helsingin Satama, Helsingin kaupungin liikennelaitos, Helsingin kaupungin palvelukeskus ja Helsingin tekstiilipalvelu. Uusi MetropoliLab-liikelaitos aloittaa toimintansa 1.1.2008.

Helsingin Energia ja Helsingin Vesi toimivat teknisen lautakunnan alaisuudessa, Helsingin Satama satamalautakunnan alaisuudessa, liikennelaitos joukkoliikennelautakunnan alaisuudessa sekä palvelukeskus ja Helsingin tekstiilipalvelu liikepalvelulautakunnan alaisuudessa. Em. lautakunnissa on kussakin yhdeksän jäsentä. MetropoliLab-liikelaitos tulee toimimaan johtokunnan alaisuudessa. Johtokunnassa on seitsemän jäsentä, joista kaksi edustaa Helsingin kaupunkia.

Khs on 17.9.2007 (1180 §) päättänyt hyväksyä mm. kaupungin nettobudjetoituja yksiköitä koskevat omistajapoliittiset linjaukset. Linjausten mukaan talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalveluista, henkilöstökeskuksen kehittämispalveluista ja kiinteistöviraston tilakeskuksesta muodostetaan kustakin liikelaitos.

Kuntalain muutoksista aiheutuvat muutokset johtosääntöihin

./. Sääntötoimikunta on valmistellut luonnoksen liikelaitoksia koskevaksi johtosääntömalliksi. Valmistelussa on otettu huomioon kunnallisia liikelaitoksia koskeva muuttunut lainsäädäntö sekä liikelaitosten voimassa olevat johtosäännöt. Luonnos on esityslistan tämän asian liitteenä 2.

Johtokunta

Kuntalain muutos edellyttää, että kunnallisella liikelaitoksella on johtokunta. Johtokunnalla on lähinnä osakeyhtiön tai valtion liikelaitoksen hallitukseen verrattava asema liikelaitoksen päätöksenteossa ja valvonnassa.

Kuntalain 87c §:n mukaan johtokunta vastaa, ohjaa ja valvoo liikelaitoksen toimintaa. Johtokunta vastaa liikelaitoksen hallinnon ja toiminnan sekä sisäisen valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä.

Johtokunnan laissa säädettynä tehtävänä on:

1 päättää liikelaitoksen toiminnan kehittämisestä valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden rajoissa sekä seurata tavoitteiden saavuttamista ja raportoida niiden saavuttamisesta;

2 hyväksyä liikelaitoksen talousarvio ja –suunnitelma;

3 valita ja irtisanoa liikelaitoksen johtaja, jollei johtosäännössä toisin määrätä;

4 päättää liikelaitoksen investoinneista ja muista pitkävaikutteisista menoista, jollei johtosäännössä toisin määrätä;

5 päättää liikelaitoksen nimen kirjoittamiseen oikeutetuista;

6 valvoa liikelaitoksen etua ja, jollei johtosäännössä toisin määrätä, edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa liikelaitoksen tehtäväalueella.

Kuntalain 87 m §:n mukaan liikelaitosta varten otettavasta lainasta päättää johtokunta johtosäännön määräämissä rajoissa. Takauksen tai muun vakuuden antamisesta toisen velasta päättää valtuusto. Johtokunnan muista tehtävistä määrätään johtosäännössä.

Johtosääntöluonnoksessa on lakimääräisten tehtävien osalta viitattu kuntalakiin.

Johtokunnan tehtäviin kuuluvat luonnoksen mukaan lisäksi liikelaitoksen osastotasoisesta organisaatiosta päättäminen, osastopäälliköiden ottaminen ja hankinnoista päättäminen. Lisäksi johtokunnan tehtäviin kuuluu investoinneista ja muista pitkävaikutteisista menoista päättäminen Khn vahvistamissa rajoissa sekä lainanotosta päättäminen Kvston vahvistamissa rajoissa. Vielä johtokunta päättää vuokralle ottamisesta ja antamisesta eräin rajoituksin sekä liikelaitoksen toimialaan kuuluvista erityistehtävistä. Eräiden tehtävien osalta johtokunnalla olisi toimivalta siirtää tehtävä viranhaltijan päätettäväksi.

Vaalikelpoisuus johtokuntaan on laajempi kuin lautakuntaan. Johtokuntaan voidaan valita sellainenkin henkilö, joka ei ole vaalikelpoinen kunnanhallitukseen ja lautakuntaan tai jonka kotikunta kunta ei ole. Johtokuntaan on siten mahdollista valita toimialan asiantuntemusta edustavia henkilöitä heidän kotikunnastaan riippumatta.

Kj toteaa, että Khn 3.4.2000 (449 §) hyväksymien kaupunkikonsernin tytäryhteisöjä koskevien yhtiöjärjestys- ja sääntömallien mukaan kaupunkikonserniin kuuluvan tytäryhtiön hallitukseen kuuluu viisi jäsentä. Koska johtokunta vastaa yhtiön hallitusta, johtokunnan jäsenmäärä on tarkoituksenmukaista vahvistaa liikelaitoksen toimialasta riippuen viidestä yhdeksään päätösehdotuksen mukaisesti.

Johtosääntöluonnoksesta muilta osin Kj toteaa seuraavaa:

Johtaja Liikelaitoksen johtajana on toimitusjohtaja. Johtajan tehtävistä on säädetty kuntalain 87d §:ssä. Lain mukaan johtaja johtaa ja kehittää johtokunnan alaisena liikelaitoksen toimintaa, huolehtii liikelaitoksen hallinnosta sekä taloudenhoidon ja sisäisen valvonnan järjestämisestä. Johtaja on virkasuhteessa kuntaan.

Johtajan on huolehdittava johtokunnan päätösten täytäntöönpanosta ja annettava johtokunnalle tieto liikelaitoksen toiminnan kannalta merkittävistä toimenpiteistä ja tapahtumista.

Johtajalla on oikeus käyttää puhevaltaa johtokunnan puolesta, jollei johtosäännössä toisin määrätä.

Sääntömallin mukaan johtaja päättää huomioon ottaen Khn ja johtokunnan päätösvallan liikelaitosta koskevista asioista ja hoitaa muutoinkin juoksevaa hallintoa.

Johtajan toimivalta on määritelty vastaamaan yhtiön toimitusjohtajan toimivaltaa. Johtajan valitsee ehdotuksen mukaan jatkossakin valtuusto. Muilta osin luonnos vastaa toimitusjohtajan osalta nykyistä johtosääntökäytäntöä.

Muut määräykset

Kuntalakiin aikaisemmin voimaan tulleen muutoksen mukaan (29.6.2006/578) luonnokseen on otettu määräys siitä, että johtokunnan ja sen puheenjohtajan tehtävänä on tarvittaessa ottaa johtokunnan käsiteltäväksi asia, jossa johtokunnan alainen viranhaltija on tehnyt päätöksen.

Johtokunnan ja liikelaitoksen esitysten ja lausuntojen antaminen ulkopuolisille sekä puhevallan käytön osalta luonnos vastaa nykyistä johtosääntökäytäntöä.

Lopuksi Kj toteaa, että uudet liikelaitokset perustetaan erillisillä päätöksillä. Päätökset kaupungin nykyisten liikelaitosten uudelleen perustamisesta voidaan tehdä samassa yhteydessä, kun liikelaitoksille hyväksytään uudet johtosäännöt.

Luottamushenkilöorganisaation osalta kuntalain liikelaitokset merkitsevät teknisen lautakunnan, satamalautakunnan ja joukkoliikennelautakunnan lakkauttamista. Liikepalvelulautakunnan alaisuuteen jäävät nettobudjetoituina yksikköinä hankintakeskus ja Helsingin Tukkutori. Lautakunnan alaisuudessa nyt olevia palvelukeskusta (Palmia) ja Helsingin Tekstiilipalvelua varten perustetaan liikelaitoskohtaiset johtokunnat. Liikelaitoksia varten tulee perustaa yhdeksän uuttaa johtokuntaa.

Liikelaitoksen toimialasta johtuvat seikat otetaan huomioon kunkin liikelaitoksen johtosääntöä valmisteltaessa.

Kaikki muutokset on tarkoituksenmukaista toteuttaa seuraavan vaalikauden alusta vuonna 2009. Kj katsoo, että sääntötoimikunnalle tulisi antaa päätösehdotuksen mukainen valmisteluohje.

KJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä liitteenä olevan luonnoksen kaupungin liikelaitoksen johtosäännöksi tiedoksi.

Samalla kaupunginhallitus päättänee antaa sääntötoimikunnalle valmisteluohjeeksi liikelaitosten johtokuntien jäsenmäärästä, että Helsingin Energian ja Helsingin Sataman johtokunnissa on yhdeksän jäsentä, Helsingin Veden, liikennelaitoksen ja palvelukeskuksen johtokunnissa seitsemän jäsentä ja muiden liikelaitosten johtokunnissa viisi jäsentä.

Pöytäkirjanote jäljennöksin liitteistä sääntötoimikunnalle, tekniselle lautakunnalle, satamalautakunnalle, joukkoliikennelautakunnalle, liikepalvelulautakunnalle, Helsingin Energialle, Helsingin Vedelle, Helsingin Satamalle, liikennelaitokselle, palvelukeskukselle ja Helsingin Tekstiilipalvelulle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Vanne Pertti, kansliapäällikkö, puhelin 310 36009

LIITTEET	Liite 1	Kuntalain muutos (27.4.2007/519) 10a luku
	Liite 2	Luonnos liikelaitoksen johtosääntömalliksi

LAINAN MYÖNTÄMINEN AS OY HELSINGIN YLÄKIVELLE

Khs 2007-1839

As Oy Helsingin Yläkivi anoo (17.8.2007) kaupungilta 300 000 euron suuruista lainaa Myllypurossa olevan palvelutalon yhteyteen rakennettavan ikäihmisten vuokra-asuntotalon rakentamiseen ja irtaimiston hankkimiseen.

Sosiaalilautakunta toteaa (2.10.2007) mm., että Myllypurossa olevan palvelutalon yhteyteen rakennettavaa ikäihmisten vuokra-asuntotalohanketta varten on perustettu As Oy Helsingin Yläkivi-niminen yhtiö, jonka omistaa täysin Itä-Helsingin lähimmäistyö Hely ry. Hely ry omistaa myös viereisen palvelutalon kokonaisuudessaan.

Talo rakennetaan vuokratontille, ja se on kiinteässä yhteydessä olemassa olevaan palvelutaloon. Taloon tulee 58 asuntoa, ja talon asuin-pinta-ala on 2477,5 m2. Rakennustyöt on aloitettu maaliskuussa 2007, ja ne valmistuvat kesällä 2008.

Vuokra-asuntotalon rakentamisen hankinta-arvo on 7 895 095 euroa ja rahoitus seuraava:

Korkotukilaina	6 085 800 euroa
Raha-automaattiyhdistyksen avustus	1 566 000 euroa
Omarahoitus	168 575 euroa
Muu rahoitus	74 720 euroa

Yhteensä	7 895 095 euroa

Valtion asuntorahasto on antanut 22.12.2006 päätöksen, jolla se on hyväksynyt kyseisen hankkeen rakennussuunnitelman, kustannukset, hankinta-arvon ja lainoitusarvon. Päätöksessä hankkeen hankinta-arvoksi on vahvistettu 7 895 095 euroa ja lainoitusarvoksi 7 399 200 euroa.

As Oy Helsingin Yläkivi hakee 300 000 euron suuruista omarahoitus-lainaa, josta noin 170 000 euroa kohdistuu edellä esitettyyn rakentamiseen ja noin 130 000 euroa irtaimiston hankintaan.

Helsingin sosiaalivirasto järjestää ympärivuorokautista palveluasumista noin 6,2 %:lle 75 vuotta täyttäneiden määrästä. Palveluasumisen rinnalle on viime vuosina lisätty runsaasti senioriasumista eri yhteisöjen ja yksityisten toimesta. Vanhuspalveluohjelman mukaan Helsingin vanhuspalvelujen kokonaisuuden suunnittelussa otetaan entistä kiinteämmin huomioon myös yksityisten senioriasuntojen tuotanto. Tavoitteena on varmistaa, että yksityisen senioriasumisen valinneet ikäihmiset voivat mahdollisimman pitkään asua valitsemassaan asumismuodossa.

Myllypuroon rakennettava vuokra-asuntotalo sijaitsee aivan palvelutalon vieressä joten asukkaat voivat helposti käyttää palvelutalon tarjoamia palveluja. He voivat kuitenkin vaihtoehtoisesti hakea palveluja myös muualta. Asunnot tulevat olemaan esteettömiä ja turvallisia joten niissä asuminen on mahdollista myös fyysisen toimintakyvyn heiketessä.

Sosiaalivirasto ostaa ostopalvelusopimuksin tai maksusitoumuksin ympärivuorokautista palveluasumista. Vuokra-asuntotoiminta ei sen sijaan ole sosiaaliviraston ydintoimintaa, joten sosiaalivirasto ei hanki senioriasumista ostopalvelusopimuksin. Sosiaalilautakunta pitää hanketta tarpeellisena ja puoltaa lainan myöntämistä. Lisäksi sosiaalilautakunta pitää tärkeänä, että hankkeen kokonaiskustannukset pysyvät hallittuina ja asiakkailta perittävät vuokrat kohtuullisina.

Kj pitää sosiaalilautakunnan lausuntoon viitaten lainan myöntämistä As Oy Helsingin Yläkivelle perusteltuna. Talousarvion kohdassa 9 01 02 04 sosiaalisiin tarkoituksiin myönnettäviä lainoja varten varattua määrärahaa on jäljellä 1 080 000 euroa. Päätösehdotuksen mukainen korko on 4,25 %.

KJ Kaupunginhallitus päättänee myöntää As Oy Helsingin Yläkivelle 300 000 euron suuruisen lainan talousarvion kohdalta 9 01 02 04 Myllypuroon rakennettavan ikäihmisten vuokra-asuntotalon rakentamiseen ja irtaimiston hankkimiseen seuraavin ehdoin:

Laina-aika: Laina on maksettava takaisin tasalyhennyksin 20 vuoden kuluessa kuitenkin niin, että ensimmäinen vuosi on lyhennyksistä vapaa.

Lainan korko: Lainasta peritään peruskoron suuruinen korko.

Lainan vakuus: Lainansaaja panttaa lainan vakuudeksi rakennettavaan kiinteistöön kiinnitettyjä panttikirjoja, jotka ovat 100 %:n puitteissa Valtion asuntorahaston vahvistamasta hankinta-arvosta ja/tai muun talous- ja suunnittelukeskuksen hyväksymän vakuuden.

Lisäksi sovelletaan kaupunginhallituksen 10.12.2001 tekemän päätöksen mukaisia yleisiä laina- ja panttausehtoja.

Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa hallintokeskuksen
oikeuspalveluita osastoa tekemään lainasopimuksen.

Pöytäkirjanote anojalle, hallintokeskuksen oikeuspalveluille ja talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle.

Lisätiedot:
Venetkoski-Kukka Eija, lainapäällikkö, puhelin 310 36329

SANTAHAMINAN VESIHUOLTOVERKOSTON SIIRTÄMINEN HELSINGIN KAUPUNGIN/HELSINGIN VEDEN OMISTUKSEEN

Khs 2007-2350

Tekninen lautakunta esittää (23.10.2007) mm. seuraavaa:

Santahaminan maa-alueet ja vesihuoltojärjestelmän omistaa tällä hetkellä Suomen valtio/Senaatti-kiinteistöt. Puolustushallinnon rakennuslaitos huolehtii Santahaminan vesihuollosta.

Senaatti-kiinteistöt, Helsingin Vesi ja Puolustushallinnon rakennuslaitos ovat neuvotelleet vuoden 2005 alusta lähtien mahdollisista muutoksista liittyen Santahaminan vesihuoltoverkoston omistukseen ja kunnossapitoon. Helsingin kaupungin tekninen lautakunta päätti esittää 17.1.2006 Helsingin kaupunginhallitukselle hyväksyttäviksi aiesopimuksen Santahaminan verkosto-omaisuuden siirrosta Helsingin Vedelle sekä sopimuksen Santahaminan vesihuoltoverkoston kunnossapidosta. Helsingin kaupunginhallitus hyväksyi aiesopimuksen ja kunnossapitosopimuksen 6.2.2006.

Senaatti-kiinteistöt ja Helsingin Vesi allekirjoittivat 24.2.2006 aiesopimuksen Santahaminan alueen vesihuoltoverkoston siirtämisestä Helsingin Vedelle sekä määräaikaisen, enintään 31.12.2009 asti ulottuvan sopimuksen vesihuoltoverkostojen kunnossapidosta. Kunnossapitosopimuksessa on Senaatti-kiinteistöjen ja Helsingin Veden lisäksi kolmantena sopimusosapuolena Puolustushallinnon rakennuslaitos.

Aiesopimuksessa Senaatti-kiinteistöt ja Helsingin Vesi ilmaisivat olevansa kiinnostuneita siirtämään Santahaminan vesihuoltoverkosto-omaisuuden Senaatti-kiinteistöiltä Helsingin Vedelle ja tekemään siirrosta myöhemmin varsinaisen sopimuksen aiesopimuksessa sovittujen ehtojen mukaisesti. Aiesopimuksen voimassaoloaika päättyi 30.9.2007, ja sopimusta jatkettiin asiasyistä 30.11.2007 saakka sopimusta muutoin tarkentamatta.

Sopimuksen tarkoituksena on siirtää 1.1.2010 alkaen Santahaminan varuskunta-alueen vesihuoltoverkostojen omistus sekä siihen kuuluvat vastuut ja velvoitteet Helsingin Vedelle, jolloin Helsingin Vesi vastaisi vesihuoltolainsäädännön ja määräysten mukaisesti veden myynnistä alueella oleviin kiinteistöihin sekä verkostojen kunnossapidosta, peruskorjausinvestoinneista ja kehittämisestä.

Sopimuksen tarkoituksena on myös Santahaminan varuskunta-alueen vesihuoltoverkostoihin liitettyjen kiinteistöjen/rakennusten liittymis- ja vedenkäyttösopimuksien/oikeuksien määrittely sekä kiinteistöjä/rakennuksia ja alueita koskevien vesihuoltosopimuksien periaatteiden määrittely.

Sopimuksen ehtojen mukaan Santahaminan vesihuoltoverkostot siirtyvät Senaatti-kiinteistöiltä Helsingin Vedelle vastikkeetta ja vesihuoltoverkostot luovutetaan siinä kunnossa kuin ne luovutushetkellä ovat.

Sopimuksen karttaliitteissä 3A, 3B ja 3C esitetystä verkostoalueesta tulee Helsingin Veden toiminta-aluetta, jos omaisuuden siirto toteutuu. Muut alueet Santahaminassa rajataan edelleen Helsingin Veden toiminta-alueen ulkopuolelle, mikä vähentää oleellisesti Helsingin Veden mahdollisia uusia verkostoinvestointeja Santahaminassa.

Sopimuksen kohteena olevia vesihuoltoverkostoja koskevat kartat konvertoidaan Helsingin Veden digitaaliseen karttajärjestelmään 1.1.2008 mennessä. Karttojen siirrosta ja konvertoinnista aiheutuvista kustannuksista vastaa Senaatti-kiinteistöt. Kaikkien sopimuksen kohteen vesihuoltoverkostoja koskevien karttojen on oltava julkisia.

Aiesopimuksessa verkosto-omaisuuden siirrosta edellytettiin, että siirron kohteena olevasta verkostosta teetetään puolueettomalla asiantuntijalla kuntoselvitys. Kuntoselvitys valmistui keväällä 2007, ja Senaatti-kiinteistöt ja Helsingin Vesi maksoivat puoliksi selvityksen kustannukset. Kuntoselvityksen tavoitteena on varmistaa, että omistuksen siirron kohteena olevan vesihuoltoverkoston todellinen kunto luovutushetkellä on tiedossa. Kuntoselvityksen perusteella määriteltiin sopijaosapuolten kesken myös tarkemmin ne verkoston korjaustyöt ja verkostotäydennykset, jotka Senaatti-kiinteistöjen on kustannuksellaan teetettävä ennen verkosto-omaisuuden siirtoa Helsingin Vedelle. Korjaustyöt ja verkostotäydennykset on esitetty toimenpideluettelona sopimuksen liitteenä 4.

Sopimuksessa Senaatti-kiinteistöt sitoutuu lisäksi rakentamaan ensi tilassa kustannuksellaan Santahaminan vedensaannin varmistusyhteydeksi uuden merenalitusjohdon. Merenalitusjohdon tavoitteellinen linjaus on Sopimuksen liitteenä 5. Merenalitusjohto siirtyy Helsingin Veden omistukseen vastikkeetta.

Ennen aiesopimuksen ja kunnossapitosopimuksen voimaantuloa Santahaminassa oli käytössä oma pohjavesilaitos, jonka tuotto vastasi noin puolta Santahaminan koko vedenkulutuksesta. Aiesopimuksen ja kunnossapitosopimuksen toteuduttua Helsingin Vesi on lisännyt vedenmyyntiään Santahaminaan noin 50 000 m³:llä vuodessa, koska sopimusehtoihin kuului, että kaikki Santahaminan vesihuollon piiriin kuuluvat kiinteistöt siirtyivät käyttämään Helsingin Veden toimittamaa vettä 1.3.2006 alkaen.

Helsingin Vesi ja Senaatti-kiinteistöt ovat käyneet neuvotteluja Santahaminan vesihuoltoverkoston omistusjärjestelyistä alkuvuodesta 2005 lähtien. Osapuolten tavoitteena ja tahtotilana on ollut saada aikaan sisällöltään sellaiset sopimukset, joista kaikki sopijaosapuolet hyötyvät. Vesihuoltoverkostojen ylläpito ja toimiminen vesihuoltolaitoksena eivät ole Senaatti-kiinteistöjen ydinliiketoimintaa, minkä vuoksi Santahaminan vesihuolto haluttaisiin luovuttaa ulkopuolisen toimijan vastattavaksi.

Tässä tilanteessa Helsingin Vesi on luonteva sopimuskumppani. Santahamina sijaitsee Helsingin kaupungin alueella, ja Helsingin Vesi on vesihuoltolaitos, jonka toiminta-alueeseen kuuluu valtaosa Helsingin kaupungin alueesta. Santahaminan vesihuoltoverkoston liittäminen sopimuksessa esitetyssä laajuudessa Helsingin Veden toiminta-aluee-seen olisi Helsingin Veden ydinliiketoiminnan luontaista laajentumista nykyisen toiminta-alueen rajalla.

Senaatti-kiinteistöt on omalta osaltaan hyväksynyt sopimusluonnoksen.

Lautakunta päätti esittää, että kaupunginhallitus

– hyväksyisi liitteen 1 mukaisen sopimusluonnoksen Santahaminan vesihuoltoverkosto-omaisuuden siirrosta Senaatti-kiinteistöilta Helsingin kaupungille/Helsingin Vedelle 1.1.2010 alkaen.

– oikeuttaisi Helsingin Veden kaupungin puolesta allekirjoittamaan verkosto-omaisuuden siirtoon liittyvät sopimus- ja muut asiakirjat sekä sopimaan niihin tarvittaessa vähäisiä muutoksia.

./. Sopimusluonnos Santahaminan vesihuoltoverkostojen siirtämisestä Helsingin Vedelle on esityslistan tämän asiakohdan liitteenä. Sopimusluonnoksen liitteet 1-3 ja liite 5 ovat nähtävänä Khn kokouksessa.

Hallintokeskuksen oikeuspalvelut ilmoittaa (29.10.2007), ettei sillä ole lausuttavaa asian johdosta.

Kj pitää teknisen lautakunnan esitystä perusteltuna. Santahamina sijaitsee Helsingin kaupungin alueella, ja Helsingin Vesi on vesihuoltolaitos, jonka toiminta-alueeseen kuuluu valtaosa Helsingin kaupungin alueesta. Santahaminan vesihuoltoverkoston liittäminen sopimuksessa esitetyssä laajuudessa Helsingin Veden toiminta-alueeseen on Helsingin Veden ydinliiketoiminnan luontaista laajentumista nykyisen toiminta-alueen rajalla. Lisäksi Kj toteaa, että Khs hyväksyi nyt kysymyksessä olevaa omistusjärjestelyä koskevan aiesopimuksen 6.2.2006 (§ 160).

KJ Kaupunginhallitus päättänee

– hyväksyä Santahaminan vesihuoltoverkosto-omaisuuden siirron Senaatti-kiinteistöiltä Helsingin kaupungille/ Helsingin Vedelle 1.1.2010 alkaen liitteenä 1 olevan sopimusluonnoksen mukaisesti sekä

– oikeuttaa Helsingin Veden kaupungin puolesta allekirjoittamaan verkosto-omaisuuden siirtoon liittyvät sopimus- ja muut asiakirjat sekä sopimaan niihin tarvittaessa vähäisiä muutoksia.

Pöytäkirjanote Helsingin Vedelle, talous- ja suunnittelukeskukselle sekä hallintokeskukselle.

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 310 36135

LIITE

Sopimusluonnos Santahaminan vesihuoltoverkostojen siirtämisestä Helsingin Vedelle

KUNNALLISET VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSET 2007 - 2009

Khs 2007-2303

Sj toteaa, että kunta-alalla on allekirjoitettu kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus, teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus, opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus, tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimus, lääkärien virkaehtosopimus sekä yhteistoimintamenettelyä ja työelämän kehittämistä koskevat sopimukset 2007 – 2009. Sopimukset ovat voimassa 1.10.2007 – 31.1.2010.

Koulutetun terveydenhuoltohenkilöstön ammattijärjestö Tehy ry ei ole hyväksynyt virka- ja työehtosopimuksia. Sen sijaan Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry on liittynyt muiden pääsopijajärjestöjen suostumuksella sopimuksiin. Solmittuja virka- ja työehtosopimuksia ei näin ollen sovelleta Tehyn jäseniin.

Palkankorotusten keskimääräiset kustannusvaikutukset koko maassa sopimuskauden aikana ovat:

KVTES	11,9 %
TS	10,3 %
OVTES	11,5 %
LS	11,6 %
TTES	10,3 %

Kustannusvaikutukset eroavat kuitenkin eri kunnissa merkittävästi kunnan henkilöstörakenteen perusteella. Helsingissä kustannusvaikutukset vaihtelevat myös eri virastojen ja liikelaitosten välillä siten, että kustannukset ovat suurimmat naisvaltaisissa virastoissa. Arvion mukaan kunta-alan virka- ja työehtosopimukset lisäävät kaupungin palkkamenoja 5,4 % vuonna 2008.

Virka- ja työehtosopimuksiin sisältyy yleiskorotuksia ja paikallisia järjestelyvaroja, samapalkkaisuuspöytäkirja sekä kertaerä.

Yleiskorotukset toteutetaan kaikilla sopimusaloilla seuraavasti:

1.10.2007	3,4 % tai 54 e/kk tai 32 s/t
1.9.2008	2,4 %
1.9.2009	2,4 %

Samapalkkaisuuspöytäkirjan perusteella palkantarkistuksia toteutetaan kaikilla sopimusaloilla, mutta erisuuruisena koulutettujen naisten osuuden perusteella vaihdellen. Suurimmat samapalkkaisuuserät maksetaan kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen piirissä (1,8 %) ja pienimmät tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen piirissä (0,2 %). Suurimmat samapalkkaisuuserät kohdennetaan terveydenhoitoon, sosiaalitoimeen, lasten päivähoitoon ja sivistystoimen henkilöstöön. Näillä aloilla tehtäväkohtaisia palkkoja korotetaan 2,6 % 1.3.2008 lukien. Kaikilla sopimusaloilla toteutetaan vielä 0,5 %:n suuruinen samapalkkaisuuserä 1.5.2009.

Tämän lisäksi kaikilla sopimusaloilla toteutetaan kaksi paikallista järjestelyerää:

1.3.2008	0,3 %
1.5.2009	0,3 %

Myös näiden korotusten toteuttamistapa vaihtele sopimusaloittain.

Joulukuussa 2007 maksetaan kaikilla sopimusaloilla kertaerä, jonka suuruus on 270 euroa.

Kokonaispalkkaa (mm. johtavien viranhaltijoiden kaupunginhallituksen 25.6.2001 tekemän päätöksen mukaista kokonaispalkkaa) korotetaan vastaavasti 1.10.2007 lukien 3,4 %:lla sekä 1.9.2008 ja 1.9.2009 lukien 2,4 %:lla.

Kunta-alan virka- ja työehtosopimuksiin sisältyy vuosilomamääräyksiä koskevia merkittäviä muutoksia, jotka perustuvat voimassa olevaan ja tässä vaiheessa kunta-alalla käyttöön tulevaan vuosilomalakiin. Muilta osin sopimuksiin sisältyvät tekstimuutokset ovat pienehköjä.

Sj toteaa, että kunnallisten virka- ja työehtosopimusten sisältöä selostetaan seikkaperäisesti kunnallisten työmarkkinalaitoksen yleiskirjeissä. Yleiskirjeisiin sisältyvät myös tässä esitettyjen palkkamääräysten lisäksi toteutettavat tekstimuutokset. Nämä yleiskirjeet ovat nähtävillä esittelijällä ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kotisivuilla osoitteessa www.kuntatyonantajat.fi.

Henkilöstökeskuksessa ja talous- ja suunnittelukeskuksessa valmistellaan sopimusten täytäntöönpanoa. Tässä vaiheessa sopimukset tulisi merkitä tiedoksi ja kehottaa henkilöstökeskusta yhdessä virastojen ja liikelaitosten kanssa huolehtimaan kaikista tarvittavista sopimusten täytäntöönpanotoimista.

SJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi sopimuskaudeksi 1.10.2007 – 31.1.2010 solmitun kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen, kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen, kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen, kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen, kunnallisen lääkärien virkaehtosopimuksen sekä yhteistoimintamenettelyä ja työelämän kehittämistä koskevat sopimukset 2007 – 2009.

Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa henkilöstökeskusta yhdessä virastojen ja liikelaitosten kanssa ryhtymään kaikkiin sopimuksista johtuviin täytäntöönpanotoimiin.

Pöytäkirjanote henkilöstökeskukselle.

Lisätiedot:
Pohjaniemi Marju, palvelussuhdepäällikkö, puhelin 310 37965
Tulensalo Hannu, henkilöstöjohtaja, puhelin 310 37959

HENKILÖSTÖKORTTIOHJEET

Khs 2007-2284

Sj toteaa, että Khs hyväksyi 29.11.2004, 1 472 §, kaupungin henkilöstökortteja koskevat ohjeet.

Voimassa olevien henkilöstökorttiohjeiden mukaan henkilöstökortti annetaan niille kaupungin henkilöille, joiden yhtäjaksoinen palvelussuhde kestää yli kaksi kuukautta. Määräaikaisille henkilöille henkilöstökortti annetaan vain pyydettäessä. Kesätyöntekijöille ei henkilöstökorttia anneta, vaikka heidän palvelussuhteensa kestäisi yli kaksi kuukautta. Sitä vastoin eläkkeelle jääville henkilöstökortti annetaan pyydettäessä. Heidän henkilöstökorttinsa on voimassa siihen saakka, kunnes he täyttävät 68 vuotta.

Sj katsoo, että määräaikaisten henkilöiden asemaa on henkilöstöetuuksien osalta syytä parantaa mahdollisimman samankaltaiseksi kuin vakinaisen henkilöstönkin. Henkilöstökortin saamisen edellyttämää yhtäjaksoista palveluksessaoloaikaa tulisi lyhentää yhteen kuukauteen eikä kesätyöntekijöitä ole syytä asettaa muita työntekijöitä huonompaan asemaan. Sekä vakinaisille että määräaikaisille henkilöille henkilöstökortti tulisi antaa pyytämättä. Sitä vastoin eläkkeelle jääville henkilöstökortti annettaisiin edelleen vain pyydettäessä. Heidän henkilöstökorttinsa olisi edelleen voimassa siihen saakka, kunnes he täyttävät 68 vuotta.

Päätösehdotuksen mukaan kaupunki ottaisi käyttöön 1.1.2008 lukien henkilökohtaisten henkilöstökorttien lisäksi haltijakohtaisia henkilöstökortteja.

Jos henkilön palvelussuhde kestää yhtäjaksoisesti enintään kuukauden, hän saisi halutessaan haltijakohtaisen henkilöstökortin. Tämä kortti annettaisiin tarvittaessa myös palvelukseen tulevalle henkilölle siihen saakka, kunnes hän saa oman henkilökohtaisen korttinsa.

Henkilökohtaisen henkilöstökortin haltijalla olisi edelleen oikeus saada erikseen määritellyt, kaikkia kaupungin palveluksessa olevia henkilöitä koskevat henkilöstöetuudet. Haltijakohtaisen henkilöstökortin haltijalla on oikeus ruokailla Palmian henkilöstöravintoloissa tai sopimusruokaloissa kaupungin henkilöstölle vahvistetuilla ateriahinnoilla ateriavastikkeita koskevien päätösten mukaisesti. Mm. henkilön tunnistamissyistä haltijakohtaisella henkilöstökortilla ei saisi alennusta esim. uimaloissa ja teattereissa.

Sj toteaa, että pahvista henkilöstökorttia ollaan uudistamassa sirulliseksi muovikortiksi. Kortti mahdollistaa useiden toimintojen automatisoinnin. Sitä voidaan mm. käyttää maksuvälineenä Palmian henkilöstöravintoloissa, jolloin aterian hinta veloitetaan palkasta.

Virasto- ja liikelaitoskohtaisia kortteja ei enää ole syytä hyväksyä henkilöstöetuuksien saamisen edellytykseksi. Niitä ei esim. voi käyttää Palmian henkilöstöravintoloissa, koska kassajärjestelmät eivät niitä tunnista.

Tarkoitus on, että mikäli Khs hyväksyy päätösehdotuksen, henkilöstökeskus antaa asiasta tarkemmat ohjeet virastoille ja liikelaitoksille.

SJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä kaupungin henkilöstökortteja koskevat periaatteet seuraavasti:

Henkilökohtainen henkilöstökortti annetaan niille kaupungin palveluksessa oleville henkilöille,

- joiden yhtäjaksoinen palvelussuhde kestää yli kuukauden ja

- joiden säännöllinen keskimääräinen viikkotyöaika on vähintään 14 tuntia tai opettajilla 10 oppituntia.

Lisäksi henkilökohtainen henkilöstökortti annetaan pyydettäessä kaupungin palveluksesta kokoaikaiselle eläkkeelle siirtyvälle tai siirtyneelle henkilölle. Kortti on voimassa kauintaan siihen saakka, kunnes henkilö täyttää 68 vuotta.

Haltijakohtainen henkilöstökortti annetaan pyydettäessä niille kaupungin palveluksessa oleville henkilöille,

- joiden palvelussuhde kestää yhtäjaksoisesti enintään kuukauden, sekä sellaiselle henkilölle,

- jolle tarvitaan tilapäisesti henkilöstökortti siihen saakka, kunnes hän saa oman henkilökohtaisen korttinsa.

Henkilökohtaisen henkilöstökortin haltijalla on oikeus saada erikseen määritellyt, kaikkia kaupungin palveluksessa olevia henkilöitä koskevat henkilöstöetuudet. Haltijakohtaisen henkilöstökortin haltijalla on oikeus ruokailla Palmian henkilöstöravintoloissa tai sopimusruokaloissa kaupungin henkilöstölle vahvistetuilla ateriahinnoilla ateriavastikkeita koskevien päätösten mukaisesti.

Pyydettäessä henkilökohtaisen tai haltijakohtaisen henkilöstökortin haltijan on todistettava henkilöllisyytensä.

Palvelussuhteen päättyessä omassa virastossa tai liikelaitoksessa henkilöstökortti on palautettava sen antajalle.

Samalla kaupunginhallitus päättänee, että tämä päätös tulee voimaan 1.1.2008 ja on voimassa enintään 31.12.2015 saakka. Päätös kumoaa 29.11.2004, 1 472 §, tehdyn päätöksen siltä osin kuin se koskee henkilöstökortteja.

Pöytäkirjanote henkilöstökeskukselle.

Lisätiedot:
Anttonen Pentti, työmarkkinalakimies, puhelin 310 37964

OSUUSKUNTA VANHAKALLION OSUUSKUNTAKOKOUS

Khs 2007-2195

Osuuskunta Vanhakallio kutsuu (9.10.2007) osuuskunnan jäsenet osuuskunnan kokoukseen 14.11.2007 kello 9.00 hallintokeskuksen oikeuspalveluiden tiloissa, Aleksanterinkatu 24, 2. krs.

Kokouksessa käsitellään osuuskunnan lopputilityksen vahvistaminen ja siitä johtuvat toimenpiteet. Koska osuuskunnan tuloslaskelmia ja taseita vuosilta 2004 ja 2005 ei ole pystytty vahvistamaan aikaisemmin, käsitellään myös ne kokouksessa. Kokouksessa päätetään myös vastuuvapauden myöntämisestä tai myöntämättä jättämisestä hallituksen jäsenille, toimitusjohtajalle ja selvitysmiehille sekä kanteen nostamisesta tai nostamatta jättämisestä hallituksen jäseniä ja / tai toimitusjohtajaa vastaan.

Sj toteaa, että osuuskunnan vuosikokouskutsun liitteinä olevista tilintarkastuskertomuksista ilmenee, etteivät tilintarkastajat puolla vastuuvapauden myöntämistä tilivuodelta 2004 ja osalta tilivuotta 2005 hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle, koska osuuskunnan taloudenhoidossa ja hallinnossa on ilmennyt kyseisinä vuosina olennaisia puutteita

./. Tilintarkastuskertomukset vuosilta 2004, 2005 ja 2006 ovat liitteenä 1.

Asiasta on pyydetty talous- ja suunnittelukeskuksen ja hallintokeskuksen oikeuspalvelujen lausunnot. Talous- ja suunnittelukeskus katsoo lausunnossaan (12.10.2007) mm., että osuuskunnan hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle ei tulisi myöntää vastuuvapautta tarkastetuilta vuosilta. Oikeuspalveluiden lausunnossa (17.10.2007) katsotaan vastaavasti, että Helsingin kaupungin osuuskuntakokouksen edustajalle tulisi antaa ohje, jonka mukaan osuuskunnan vuoden 2004 tilinpäätöstä ei vahvisteta, eikä vastuuvapautta myönnetä tältä osin hallituksen jäsenille eikä toimitusjohtajalle. Vuoden 2005 osalta tilinpäätös tulisi vahvistaa ja vastuuvapaus myöntää selvitysmiehelle selvitystilaan asettamisen jälkeiseltä ajalta, mutta vastuuvapautta ei tulisi myöntää selvitystilaa edeltäneeltä ajalta hallituksen jäsenille eikä toimitusjohtajalle.

Oikeuspalveluiden lausunnossa käsitellään myös osuuskunnan kokouksen esityslistalla olevaa kysymystä kanteen nostamisesta osuuskunnan hallituksen jäseniä tai toimitusjohtajaa vastaan. Kyse olisi vahingonkorvauskanteesta. Oikeuspalveluiden lausunnossa todetaan tältä osin mm., että tähän mennessä kertyneen aineiston nojalla ei pystytä näyttämään kanteen nostamisen edellyttämällä yksityiskohtaisuudella toteen niitä vahinkoja, joita hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan toimien johdosta on mahdollisesti aiheutunut. Tämän vuoksi oikeuspalvelut esittää, että Helsingin kaupungin osuuskuntaedustajalle annettaisiin ohje toimia osuuskunnan kokouksessa siten, ettei kannetta hallituksen jäseniä tai toimitusjohtajaa vastaan nostettaisi.

Oikeuspalvelut toteaa vielä, että osuuskunnan kokouksen päätös vastuuvapauden myöntämisestä tai kanteen nostamatta jättämisestä ei estä osuuskuntaa myöhemmin panemasta vireille kannetta, jos osuuskunnan kokoukselle ei tilinpäätöksessä tai tilintarkastuskertomuksessa taikka muutoin ole annettu olennaisesti oikeita ja täydellisiä tietoja kanteen perusteena olevasta päätöksestä tai toimenpiteestä. Kanneoikeus vanhenee kuitenkin kolmen vuoden kuluttua sen tilikauden päättymisestä, jona kanteen perusteena oleva päätös tehtiin tai kanteen perusteena olevaan toimenpiteeseen ryhdyttiin, ellei kanne perustu rangaistavaan tekoon. Näin ollen vuoden 2004 osalta kanneoikeus vanhenee vuoden 2007 loppuun mennessä, ja vuoden 2005 osalta vuoden 2008 loppuun mennessä.

Sj toteaa, tilintarkastajien kertomuksiin ja lausuntoihin viitaten, että kaupungin osuuskuntaedustajalle tulisi antaa ohje, jonka mukaan osuuskunnan tilinpäätöstä vuodelta 2004 ei tule vahvistaa, eikä hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle tule myöntää tili- ja vastuuvapautta vuosien 2004 ja 2005 osalta. Näin menettelemällä kaupunki osaltaan yhtyy siihen tilintarkastuskertomuksista ilmenevään näkemykseen, että osuuskunnan hallinnossa ja kirjanpidossa on ollut olennaisia puutteita. Kaupungin osuuskuntakokousedustajalle tulisi edelleen antaa ohje menetellä niin, ettei kannetta hallituksen jäseniä tai toimitusjohtajaa vastaan nostettaisi, koska osuuskunnan toiminnasta tehdyt selvitykset eivät anna riittävää perustetta vahingonkorvauskanteeen nostamiselle. Tili- ja vastuuvapauden epäämisellä ei siten olisi käytännöllisiä seuraamuksia tässä vaiheessa.

./. Talous- ja suunnittelukeskuksen ja hallintokeskuksen oikeuspalveluiden lausunnot ovat liitteenä 2 ja 3.

SJ Kaupunginhallitus päättänee määrätä hallintokeskuksen oikeuspalvelut edustamaan kaupunkia Osuuskunta Vanhakallion osuuskunnan kokouksessa 14.11.2007 kello 9.00 ja siellä toimimaan niin, että

- Osuuskunta Vanhakallion hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle ei myönnetä tili- ja vastuuvapautta vuodelta 2004 eikä myöskään vuodelta 2005 osuuskunnan selvitystilaan asettamista edeltävältä ajalta ja

- että Osuuskunta Vanhakallion hallituksen jäseniä ja toimitusjohtajaa kohtaan ei esitetyn selvityksen perusteella nosteta vahingonkorvauskannetta.

Pöytäkirjanote Osuuskunta Vanhakalliolle, talous- ja suunnittelukeskukselle sekä hallintokeskuksen oikeuspalveluille.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

LIITTEET	Liite 1	Tilintarkastuskertomukset vuosilta 2004-2006
	Liite 2	Talous- ja suunnittelukeskuksen lausunto 12.10.2007
	Liite 3	Hallintokeskuksen oikeuspalveluiden lausunto 17.10.2007

RAKENNUSVALVONTATAKSAN TARKISTAMINEN

Khs 2007-2270

Rakennuslautakunta toteaa (9.10.2007) mm., että maankäyttö- ja rakennuslain 145 §:n mukaan luvan hakija tai toimenpiteen suorittaja on velvollinen suorittamaan tarkastus- ja valvontatehtävistä sekä muista viranomaistehtävistä kunnalle maksun, jonka perusteet määrätään kunnan hyväksymässä taksassa.

Kaupunginvaltuusto on 24.11.1999 hyväksynyt Helsingin kaupungin rakennusvalvontataksan yleiset perusteet.

Kaupunginvaltuuston päätöksen perusteella kaupunginhallitus on hyväksynyt voimassa olevan yksityiskohtaisen rakennusvalvontataksan 20.11.2006. Tällöin rakennusvalvontataksaa korotettiin 5 prosenttia perusmaksujen osalta ja 2,5 prosenttia pinta-alaan pohjautuvien maksujen osalta. Kiinteistöinsinöörin maksuja korotettiin 2 prosentilla. Taksa tuli voimaan kuuluttamisen jälkeen 1.1.2007.

Rakennusvalvontataksan tasokorotus

Vuonna 2002 rakennusvalvontaviraston tuloilla katettiin viraston kaikista menoista 84 prosenttia. Vuosina 2003, 2004 ja 2005 kateprosentit olivat vastaavasti 73, 75 ja 70. Vuonna 2006 kateprosentti oli 86. Näiden viiden vuoden keskimääräinen kateprosentti oli 77,6. Kate vaihtelee rakentamisen suhdanteiden mukaan. Kuluvan vuoden kateprosentiksi on talousarviossa arvioitu 80 prosenttia. Teollisuus- ja varastorakentamisen vilkastuminen nostaa kateprosentin arvioitua korkeammaksi.

Vuoden 2006 kuutena ensimmäisenä kuukautena myönnettyjen rakennuslupien sisältämien rakennusten yhteenlaskettu kokonaistilavuus oli 2 081 888 kuutiometriä. Vastaava luku tältä vuodelta on 3 117 456 kuutiometriä. Muutosprosentti on + 50.

Vastaavat luvut rakennusten kerrosalan mukaan laskettuna ovat 360 443 ja 444 962 neliömetriä. Muutosprosentti on + 23.

Rakennusten kokonaisalat ovat vastaavasti 521 490 ja 570 405 neliömetriä. Muutosprosentti on + 9,4. Kokonaisalaan lasketaan kerrosalan lisäksi kellari- yms. tilat. Rakennusvalvontataksan maksut perustuvat kokonaisalaan.

Kasvu johtuu suureksi osaksi Vuosaaren sataman rakentamiseen myönnetyistä rakennusluvista. Terminaalirakennukset ovat kerrosalaltaan ja varsinkin tilavuudeltaan suuria.

Rakennuslautakunnassa ja rakennusvalvontavirastossa tavoitteeksi on asetettu 80–85 %:n suuruinen kate normaalirakentamistilanteessa. Tällöin rakentajat maksaisivat täyden hinnan saamistaan palveluista. Tavoitteen saavuttaminen riippuu siitä, kuinka paljon rakentamiseen haetaan lupia ja kuinka paljon lupahakemusten käsittelystä kerätään lupamaksuja.

Viraston tuloista noin 95 prosenttia kertyy rakennusvalvontataksan nojalla kerätyistä rakennuslupa- yms. maksuista ja loput arkistotaksan nojalla kerätyistä piirustusten jäljennösmaksuista. Arkistotaksalla ei siten voida paljoa vaikuttaa katteeseen.

Kustannustason nousun johdosta rakennusvalvontataksan maksuja tulisi korottaa 2 prosentilla vuoden 2008 alusta, kuten vuoden 2008 talousarvioehdotuksessa on suunniteltu.

Rakennusvalvontataksan tekstimuutokset

Rakennusvalvontataksaan ehdotetaan tehtäväksi lisäksi eräitä tekstimuutoksia.

2 § Rakennuslupamaksut

Kohtaa g) on muutettu siten, että sana seinä on korvattu sanalla rakenne. Taksakohta kattaa tällöin huoneistojen väliseen seinään tehtävän aukon lisäksi aukon tekemisen huoneistojen väliseen välipohjaan.

Kohdaksi i) ehdotetaan uutta kohtaa, jonka mukaan jos rakennuslupa myönnetään maankäyttö- ja rakennuslain 134.2 §:n tarkoittamana kaksivaiheisena lupana, niin rakennuslupamaksua korotetaan viidestä viiteentoista prosentilla. Kaksivaiheiset rakennuslupahakemukset teettävät rakennusvalvontavirastolle normaaliin yksivaiheeseen rakennuslupaan verrattuna runsaasti ylimääräistä työtä.

17 § Rakennustyönaikaisen valvonnan maksut

Kohtia b) ja c) on muutettu siten, että luvan voimassaolon jälkeen suoritetuista katselmuksista veloitetaan katselmusmaksu, joka on voimassa olevan taksan määrittämän kiinteän maksun sijasta liukuva maksu taksahaarukan rajoissa sen mukaan, kuinka paljon ylimääräistä työtä katselmusten pitäminen teettää.

18 § Jatkuvan valvonnan maksut

Kohtaan a) on lisätty, että rakennusvalvonnan antaman kehotuksen lisäksi myös annetusta määräyksestä voidaan määrätä käsittelymaksu.

Kohtaa b) on muutettu siten, että rakennuslautakunnan hallintopakkopäätöksestä määrättävän valvontamaksun alaraja on poistettu. Eräissä tapauksissa on ollut kohtuusyistä perusteltua jättää maksu määräämättä.

Kohtaa c) on muutettu siten, että suoritetuista valvontatoimista johtuvan lupahakemuksen lupamaksua voidaan korottaa korvaamaan rakennusvalvontavirastolle aiheutuneet kulut. Voimassa olevan taksan muotoilu edellyttää automaattista korottamista. Eräissä tapauksissa on ollut kohtuusyistä perusteltua jättää korotus määräämättä.

20 § Maksun alentaminen

Pykälää on muutettu siten, että toimenpiteen ei enää tarvitse olla merkitykseltään vähäinen, jotta alennus voidaan myöntää. Maksun alennuskriteereiksi riittää rakennusvalvontavirastolle aiheutunut työmäärä ja kustannukset. Viranomainen on korvattu sanalla rakennusvalvontavirasto. Lisäksi pykälää on muutettu siten, että alennus voidaan myöntää myös osaksi, eikä vain kokonaan.

Helsinki-pientalon rakennuslupamaksut

Helsinki-pientalo –mallisto on tulossa käyttöön lähiaikoina. Malliston käyttäjille on tarkoitus myöntää maksualennus, jonka suuruus on noin 25 prosenttia taksan 2 §:n mukaisesta rakennuslupamaksusta. Kun malliston käyttöönotto on vielä kesken, niin taksaan ei ole vielä sisällytetty maksun alennuksesta omaa taksakohtaa, vaan tarkoitus on myöntää alennus taksan 20 §:n yleiskohdan nojalla.

Alennuksen perusteena on, että Helsinki-pientalo –malliston käyttäminen vähentää lupahakemuksen käsittelystä rakennusvalvontavirastolle aiheutuvaa työmäärää ja kustannuksia.

Kiinteistöviraston kaupunkimittausosaston maksujen tarkistaminen

Kiinteistöviraston kaupunkimittausosasto toteaa 14.9.2007 päivätyssä kirjeessään seuraavaa:

Kaupunkimittausosaston kustannuslaskennan mukaan vuonna 2006 saatiin rakennuksen maastoon merkinnöistä ja sijaintikatselmuksista aiheutuneista kustannuksista kiinteistöinsinöörin toimenpidetaksoilla katettua 80 %. Mikäli huomioon otetaan rakennuslupalausunnoista aiheutuneet kustannukset, rakennusvalvontaan liittyvistä kustannuksista saatiin katettua 71 %.

Nykyisillä kiinteistöinsinöörin toimenpidetaksoilla kuluvan vuoden elokuun lopun tilanteen mukaan arvioitu kateprosentti vuonna 2007 tulee olemaan noin 80–85 %. Rakennuslupalausunnoista aiheutuneet kustannukset huomioiden rakennustyön valvonnan kateprosentiksi arvioidaan kuluvan vuoden lopussa noin 70–75 %.

Ottaen huomioon edellisen taksapäätöksen jälkeisen kustannustason nousun esitetään taksaan noin 2 %:n korotusta vuodelle 2008.

Kiinteistöviraston kaupunkimittausosaston esitys on sellaisenaan sisällytetty rakennusvalvontataksan tarkistusehdotukseen.

Vs. Kaj toteaa, että esitys on vuoden 2008 talousarvion mukainen.

Tarkistetut taksat ovat voimassa 1. päivästä tammikuuta 2008 alkaen.

./. Esityslistan tämän asian liitteenä nro 4 on ehdotus uudeksi rakennusvalvontataksaksi 2008.

VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä rakennusvalvontataksan esityslistan tämän asian liitteenä olevan ehdotuksen mukaisesti. Tarkistetut taksat ovat voimassa 1. päivästä tammikuuta 2008 alkaen.

Kuulutetaan, pöytäkirjanote rakennuslautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, talous- ja suunnittelukeskukselle sekä tietokeskukselle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Kaupunginvaltuuston 24.11.1999 tekemä päätös rakennusvalvontataksan yleisistä perusteista
	Liite 2	Kiinteistöviraston kaupunkimittausosaston 14.9.2007 esitys
	Liite 3	Voimassaoleva Helsingin rakennusvalvontataksa
	Liite 4	Ehdotus uudeksi rakennusvalvontataksaksi 2008

ASUNTO OY ALEKSIS KIVENSIVUN POIKKEAMISHAKEMUS

Khs 2007-1278

Asunto Oy Aleksis Kivensivu pyytää (6.8.2004 ja 19.1.2005) poikkeamislupaa 12. kaupunginosan (Alppiharju) korttelin nro 376 tontille nro 56 (Aleksis Kiven katu 56). Yhtiö pyytää lupaa poiketa pysyvästi autohallin (noin 700 k-m²) käyttötarkoituksesta siten, että se muutettaisiin liikekäyttöön (mm. autopesula). Toimenpide poikkeaa vähäistä suuremmin asemakaavassa osoitetusta rakennusoikeudesta. Lisäksi asemakaavasta poiketaan siten, että olemassa olevia autonsäilytyspaikkoja ei varata tontin autopaikoiksi.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että autohalli on ollut nykymuotoisessa käytössä n. 20 vuotta. Autohallissa on toiminut autoliikkeitä, autokorjaamoja, autotarvikevarastoja sekä muuta varastointia. Korjaamotoimintaa ei enää ole. Autohallin sopivuus (käytettävyys) vain autojen säilytykseen on huono. Tila on sokkeloinen ja epätasainen. Käyttötarkoituksen muutoksella tilaa voidaan käyttää monipuolisemmin.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (7.5.2007), että haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Selostus Alueella on voimassa 30.10.1985 vahvistettu asemakaava nro 8713. Asemakaavan mukaan tontti 12/376/56 kuuluu asuntokerrostalojen korttelialueeseen (AK). Tontin rakennusoikeus on 2 220 k-m², mikä vastaa tonttitehokkuutta e = 1.6. Rakennuksen suurin sallittu kerrosluku on kuusi. Ensimmäiseen maanpäälliseen kerrokseen saa sijoittaa liike-, toimisto-, julkisia palvelu- ja niihin verrattavia tiloja, mikäli sisäänkäynti kuhunkin tällaiseen huoneistoon järjestetään suoraan kadulta. Aleksis Kiven kadun puolelta rakennuksen ulkoseinän ja ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään 30 dB(A).

Piha-alue on istutettava ja varattava leikki- ja oleskelualueeksi. Osalla piha-aluetta on alapuolella maanalainen autonsäilytystila. Yhtään autopaikkaa ei saa sijoittaa pihamaalle. Tontille on sijoitettava autopaikkoja kiinteistön omaan käyttöön seuraavasti: 1 autopaikka / 175 m² asuntokerrosalaa, 1 autopaikka / 150 m² asiakaspalvelukerrosalaa ja 1 autopaikka / 350 m² toimistokerrosalaa.

Annettaessa lupa olemassa olevan rakennuksen korjaamiseen uudisrakentamiseen verrattavalla tavalla tulee rakennuslautakunnan asettaa luvan ehdoksi, että olemassa olevat autonsäilytyspaikat ja maanalaisiksi autonsäilytyspaikoiksi soveltuvat tilat varataan tontin autopaikoiksi kuitenkaan ylittämättä tontin autopaikkojen enimmäismäärää.

Tontilla sijaitsee kaksi arkkitehti J.A. Viljasen vuonna 1928 suunnittelemaa asuinrakennusta. Kadunvarsirakennus on kuusikerroksinen ja piharakennus nelikerroksinen. Koko tontin suuruisessa kellarikerroksessa on kellarikomeroita, kolme porrashuonetta, varastotilaa ja autohallitilaa. Autohalli on sokkeloinen ja mitoitukseltaan ahdas aiheuttaen paikoitettaessa peltivauriovaaran. Tontin rakennettu kerrosala on 5 083 k-m², joka vastaa tonttitehokkuutta e = 3.7. Rakennetun kerrosalan mukainen autopaikkavelvoite on 29 autopaikkaa.

Hakijan tarkoituksena on laillistaa autohallin käyttö liiketilana, jossa toimisi autopesula, taksien autopaikoitus (5 autoa, n. 200 m²) sekä vuokrata edelleen auto- ja moottoriharrastetiloja. Autopesulan toiminnalla on kysyntää alueella ja se työllistää yhden henkilön. Liiketoiminta autohallissa on alkanut n. 20 vuotta sitten, osittain jo aikaisemmin. Tänä aikana siellä on toiminut autoliikkeitä, autokorjaamoja, autotarvikevarastoja sekä muuta varastointia. Taloyhtiön asukkaille on tarjottu ja tarjotaan edelleen mahdollisuutta vuokrata autopaikkoja autohallista, mutta kysyntää ei ole juuri ollut.

Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta rakennusoikeuden ja autopaikkojen sijoittamisen osalta.

Osallisten kuuleminen Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (9.2.2007). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia ei ole esitetty.

Lausunto Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että autohallin muuttaminen liiketilaksi on asemakaavan vastaista. Vaikka autohalli on hankalan muotoinen ja ahdas mitoitukseltaan, sinne voidaan sijoittaa autopaikkoja kiinteistön omaan käyttöön (arvio noin 11 ap). Asemakaavassa edellytetään, että tontilla olemassa olevat autonsäilytyspaikat varataan kiinteistön autopaikoiksi. Jos autohalli muutettaisiin kokonaan liiketilaksi, tontin rakennettu kerrosala nousisi 5 783 k-m²:iin, mikä vastaisi tonttitehokkuutta e = 4.2. Alue on kaavoitettu tehokkuudella e = 1.6 eikä tehokkuuden nostoon ole perusteita.

Näin ollen kaupunkisuunnitteluvirasto katsoo, että esitettyä poikkeamista autohallin käyttämistä liiketilana ei voida myöntää. Haettu toimenpide aiheuttaa haittaa kaavan toteuttamiselle. Poikkeamisen myöntämiselle ei ole maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämää erityistä syytä. Kaupunkisuunnitteluvirasto ei puolla hakemusta.

Kaupunkisuunnittelulautakunta on 3.5.2007 merkinnyt tiedoksi edellä olevan lausunnon.

Käsittelyn yhteydessä jäsen Helistö teki jäsen Alkun kannattamana ehdotuksen, että lautakunta käsityksenään kaupunginhallitukselle ilmoittaisi, että poikkeamishakemus olisi tullut esittää hyväksyttäväksi.

Ehdotus hylättiin äänin 5 (Palmroth-Leino, Puoskari, Välimäki, Peltomaa, Anttila) – 3 (Buttler, Helistö, Alku).

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että hakijalle on varattu hallintolain 34 §:n nojalla tilaisuus antaa vastineensa tästä lausunnosta kaupunginhallitukselle 31.5.2007 mennessä. Määräaikaa vastineen antamiseen jatkettiin 25.6.2007 asti.

Vs. Kaj toteaa, että hakijan asiamies SEL-Group Oy on 25.6.2007 toimittanut Helsingin kaupunginhallitukselle vastineen kaupunkisuunnitteluviraston 7.5.2007 antamaan lausuntoon. Yhtiö katsoo, toisin kuin kaupunkisuunnitteluvirasto, että autohallin käyttötarkoituksen muuttamiselle on erityisiä syitä. Erityinen syy on osoitettu hakemusasiakirjoissa sekä piirustuksissa. Poikkeamisluvan myöntämiselle ei ole esteitä. Esteen muodostavat tulkintaerot. Vanhat määräykset ja lait antavat mahdollisuuden poikkeamiseen.

SEL-Group Oy esittää erityisiksi syiksi mm. autohallin sopimattomuuden pelkästään autojen pysäköintiin. Tila on sokkeloinen ja osin matala. Asunto Oy Aleksis Kivensivu on muodostanut kellarikerroksesta oman osakkeen n. vuonna 1955 ja myynyt sen ulkopuoliselle. Tästä vuodesta lähtien tila on ollut vaihtelevassa käytössä.

Yhtiön mukaan äänestys kaupunkisuunnittelusuunnitteluviraston käsittelyn yhteydessä antaa viitteitä siitä, että autohallin nykyiselle käytölle on tukea. Se elävöittää osaltaan ympäristöään ja tarjoaa harrastajille tiloja.

Erityiseksi syyksi SEL-Group Oy katsoo myös sen, että vastaavanlaisia tiloja on voitu muuttaa käyttötarkoituksen osalta pääosin samoin perustein.

Yhtiö toivoo, että käyttötarkoitusta voidaan muuttaa ainakin osittain.

./. SEL-Group Oy:n vastine 22.6.2007 on esityslistan tämän asian liitteenä.

Esityksensä perusteluina vs. Kaj viittaa Khn 25.6.2007 § 964 Uudenmaan ympäristökeskukselle Asunto Oy Kolmas linja 3:n poikkeamishakemuksesta antamaan lausuntoon.

Kyseisessä tapauksessa haettiin lupaa autopaikkojen sijoittamiseksi piha-alueelle 11. kaupunginosan (Kallio) tontilla 31211 mm. siten, että tontilla maanalaisessa autohallissa jo olemassa olevia autonsäilytyspaikkoja ei varattaisi kiinteistön omaan käyttöön. Kyseiset autopaikat eivät ole tontin haltijan käytössä, vaan autohallia käytetään liiketoimintaan, jossa autopaikkoja vuokrataan ulkopuolisille käyttäjille.

Lausunnossaan Khs ei puoltanut poikkeamisen myöntämistä autopaikkojen sijoittamiseksi piha-alueelle. Khn päätös syntyi äänestyksen jälkeen. Uudenmaan ympäristökeskukselle annetussa lausunnossa katsottiin, että kiinteistöllä olemassa olevat autonsäilytyspaikat ja maanalaisiksi autonsäilytyspaikoiksi soveltuvat tilat tulee varata tontin autopaikoiksi, kuten asemakaava edellyttää.

Asunto Oy Aleksis Kivensivun kiinteistö, johon nyt haetaan poikkeamislupaa, sijaitsee runsaan kilometrin päässä em. Kallion kiinteistöstä. Kummankin kiinteistön asemakaavamääräysten mukaan ”osalla piha-aluetta on alapuolella maanalainen autonsäilytystila. Yhtään autopaikkaa ei saa sijoittaa pihamaalle. Tontille on sijoitettava autopaikkoja kiinteistön omaan käyttöön.”

Khn 25.6.2007 antamaan lausuntoon viitaten ja ottaen huomioon hakijoiden yhdenvertaisen kohtelun sekä hakemusten tasapuolisen käsittelyn vs. Kaj katsoo, että nyt esitettyä poikkeamista autohallin käyttämistä liiketilana ei voida myöntää.

VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee, ettei se päätöksen nro 2007-1278/526 mukaisesti myönnä poikkeamista Alppiharjun korttelin nro 376 tontille nro 56 haettuun toimenpiteeseen.

Pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle ja Asunto Oy Aleksis Kivensivulle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Poikkeamispäätösluonnos (Alppiharjun tontti 376/56)
	Liite 2	Ympäristökartta
	Liite 3	Asemapiirustus
	Liite 4	Pohjapiirustus (kellarikerros)
	Liite 5	Vastine 22.6.2007

ETUOSTO-OIKEUDEN KÄYTTÄMÄTTÄ JÄTTÄMINEN YRJÖ JAHNSSONIN SÄÄTIÖN JA CAPMAN REAL ESTATE I KY:N VÄLISISSÄ KIINTEISTÖKAUPOISSA

Khs 2007-2294

3. kaupunginosan (Kaartinkaupunki) korttelin nro 50 tontti nro 5 ja 22. kaupunginosan (Vallila) korttelin nro 22696 tontti nro 1;
Ludviginkatu 3–5 ja Elimäenkatu 9

Kiinteistölautakunta toteaa (16.10.2007) mm. seuraavaa:

Kiinteistövirastolle on toimitettu julkisen kaupanvahvistajan kiinteistönluovutusilmoitukset seuraavista kiinteistökaupoista, joihin kaupungilla on etuostolain (608/77) mukaan etuosto-oikeus:

Kiinteistö

Myyjä / Ostaja

Oik.tod.pvm. ja
kauppahinta

3. kaupunginosa
kortteli 50
tontti 5

Yrjö Jahnssonin säätiö / CapMan Real Estate I Ky perustettavan yhtiön lukuun

29.8.2007
8 700 000 euroa

22. kaupunginosa
kortteli 22696
tontti 1

Yrjö Jahnssonin säätiö / CapMan Real Estate I Ky perustettavan yhtiön lukuun

29.8.2007
9 450 000 euroa

Kauppojen kohteet Kiinteistökauppojen kohteina ovat Helsingin kaupungin 3. kaupunginosan (Kaartinkaupunki) korttelin 50 tontti nro 5 rakennuksineen sekä 22. kaupunginosan (Vallila) korttelin 22696 tontti nro 1 rakennuksineen. Tonttien yhteenlaskettu pinta-ala on 4 099 m² ja rakennusoikeus 13 924 k-m².

Tonttitiedot Voimassa olevan asemakaavan mukaan tontti 350/5 kuuluu asuinrakennusten korttelialueeseen (A). Tontin pinta-ala on 1 267 m² ja rakennusoikeus 3 169 k-m². Rakennusvalvontaviraston tietorekisterin mukaan tontilla sijaitsevat vuonna 1890 valmistuneet 2 559 k-m²:n ja 1 712 k-m²:n suuruiset toimistorakennukset. Kauppakirjan mukaan rakennusten tilat on vuokrattu.

Tontti 22696/1 kuuluu voimassa olevan asemakaavan mukaan teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeseen (T). Tontin pinta-ala on 2 832 m² ja rakennusoikeus 10 755 k-m². Rakennusvalvontaviraston tietorekisterin mukaan tontilla sijaitsee vuonna 1927 valmistunut 7 560 k-m²:n suuruinen ja vuonna 1974 valmistunut 6 138 k-m²:n suuruinen teollisuuden tuotantorakennus. Kauppakirjan mukaan rakennuksen tilat on vuokrattu.

Kauppahinta ja muut ehdot

Kauppojen yhteenlaskettu kokonaiskauppahinta on 18 150 000 euroa. kauppahinnat jakaantuvat tonteittain seuraavasti:

Tontin 350/5 kauppahinta on 8 700 000 euroa, mikä vastaa yksikköhintoja noin 6 866,61 euroa/m² ja noin 2 745,34 euroa/k-m² rakennuksineen. Tontin 22696/1 kauppahinta on 9 450 000 euroa, mikä vastaa yksikköhintoja noin 3 336,86 euroa/m² ja noin 878,66 euroa/k-m² rakennuksineen.

Kaupunki on etuostolain 2 §:n mukaisesti tiedustellut myyjältä kaupan ehtoja. Myyjän ilmoituksen mukaan luovutuskirjoissa on mainittu kaikki kauppoihin liittyvät ehdot.

Kiinteistölautakunnan mielestä kaupungin ei tulisi käyttää etuosto-oikeuttaan kyseisissä kiinteistökaupoissa, koska kohteet ovat rakennettuja ja myydään vuokrattuina.

VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee, että kaupunki ei käytä etuosto-oikeuttaan 29.8.2007 tehdyissä kiinteistökaupoissa, joissa Yrjö Jahnssonin säätiö on myynyt 3. kaupunginosan korttelin nro 50 tontin nro 5 sekä 22. kaupunginosan korttelin nro 22696 tontin nro 1 rakennuksineen CapMan Real Estate I Ky:lle perustettavien yhtiöiden lukuun.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle ja CapMan Real Estate I Ky:lle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Sijaintikartat
	Liite 2	Kartat kaupan kohteista
	Liite 3	Kiinteistönluovutusilmoitus (91-3-50-5)
	Liite 4	Kiinteistönluovutusilmoitus (91-22-696-1)

ASUNTOTONTIN (KERROSTALO) OSTO-OPTION TARKENTAMINEN VENÄLÄINEN HYVÄNTEKEVÄISYYSYHDISTYS SUOMESSA R.Y:N KANSSA

Khs 2007-574

21. kaupunginosan (Hermanni) korttelin nro 21008 tontti nro 4;
Rialtonkuja 4

Kiinteistölautakunta toteaa (16.10.2007) mm. seuraavaa:

Tiivistelmä Venäläinen Hyväntekeväisyysyhdistys Suomessa r.y.:llä on tarkoitus toteuttaa 21. kaupunginosan (Hermanni) asuinkerrostalotontille (AK) 21008/4 (1 290 k-m²) seniori-ikäisten ortodoksien ja venäjänkielisten sekä Helenan vanhainkodin henkilökunnan käyttöön 23 vapaarahoitteista vuokra-asuntoa (senioritalo). Yhdistys on sopinut 16.10.2006
tontin rakennuttamisesta asuntotuotantotoimiston kanssa.

Tontti tullaan vuokraamaan lyhytaikaisesti yhdistykselle rakennusluvan hakemista varten syksyllä 2007 ja pitkäaikaisesti rakennustöiden aloittamista varten keväällä 2008. Tontin vuokrasopimukseen sisällytetään Kvston päätöksen 25.4.2007 (106 §) mukainen osto-optio.

Yhdistyksen mukaan hankkeen eteenpäin vieminen edellyttää jo tässä vaiheessa tontin 21008/4 kauppahinnan määrittelyä. Tämän vuoksi kiinteistölautakunta esittää mainitun tontin osto-option tarkentamista Venäläinen Hyväntekeväisyysyhdistys Suomessa r.y.:lle.

Lopullinen tonttikauppa tehdään yhdistyksen kanssa vasta sen jälkeen, kun tontti on vuokrasopimuksen mukaisesti rakennettu ja hyväksytty otettavaksi käyttöön.

Yhdistys Venäläinen Hyväntekeväisyysyhdistys Suomessa r.y. on perustettu vuonna 1872. Yhdistys omistaa alueella Hämeentien ja Lautatarhankadun kulmassa tontin 21649/9 (YS), jolla sijaitsee venäjänkielinen Helenan vanhainkoti, ortodoksinen kotikirkko ja Pääskyläniminen lasten päiväkoti. Tontille 21008/4 rakennettavan vuokratalon asukkaat voivat halutessaan käyttää Helenan vanhainkodin palveluja kuten ruokailua, kuntoutustiloja ja kirkkoa.

./. Yhdistys on toimittanut tontin ostoa koskevan kirjeen 22.1.2007, josta ilmenevät yksityiskohtaiset perustelut tontin ostolle. Kirje on esityslistan tämän asian liitteenä nro 2.

Varauspäätös Khs päätti 13.3.2006 (370 §) varata Venäläinen Hyväntekeväisyysyhdistys Suomessa r.y.:lle tontista 21009/1 rakennusoikeudeltaan noin 1 300 k-m²:n suuruisen osan ikääntyville henkilöille ja yhdistyksen henkilökunnalle tarkoitettujen vuokra-asuntojen rakennuttamista varten 31.12.2007 saakka muun muassa ehdolla, että senioritalon asunnoissa ainakin yhden asukkaan tulee olla vähintään 65 vuotta vanha, eläkkeellä tai tulee täyttää muu sosiaaliviraston hyväksymä peruste. Tätä ikäehtoa ei kuitenkaan sovelleta, mikäli asuntoja käytetään vanhainkoti Helenan työsuhdeasuntoina.

Edelleen Khs päätti tuolloin, että muun muassa korttelien nro 21008 ja 21009 varauksensaajat ovat velvolliset liittymään alueelle perustettavaan pysäköintiyhtiöön sekä maksamaan liittymismaksuna tontin luovutuksen yhteydessä 32 000 euroa asemakaavan mukaiselta autopaikalta. Mikäli liittymismaksun suorittaminen viivästyy mainitusta ajankohdasta, korotetaan liittymismaksua 3,5 %:n vuotuista korkoa vastaavalla määrällä. Autopaikkojen tonttikohtainen määrä todetaan rakennusluvista. Liittymismaksua tarkistetaan rakennusluvan myöntämisajankohdan rakennuskustannusindeksin perusteella lähtökohtana kustannustaso 1/2006.

Lisäksi Khs päätti, että pysäköintiyhtiön hallituksella on oikeus tarkistaa kustannusarvioon perustuvaa 32 000 euron liittymismaksua, mikäli hankkeen todelliset kustannukset muuttuvat kustannusarviosta.

Lopuksi Khs päätti muun muassa oikeuttaa kiinteistölautakunnan päättämään tonttien varausehtojen vähäisistä tarkennuksista, mahdollisesti tarvittavista lisäehdoista ja tonttien varausaikojen mahdollisesta jatkamisesta.

Varauspäätöksen muutos

Kiinteistölautakunta päätti 9.1.2007 (25 §) vaihtaa Venäläinen Hyväntekeväisyysyhdistys Suomessa r y.:n varauksen tontilta 21009/1 tontille 21008/4 entisin ehdoin, koska kysymys oli edellä mainitun Khn päätöksen mukaisesta vähäisestä tarkistamisesta.

Asemakaava- ja tonttitiedot

Ympäristöministeriön 11.9.2002 vahvistaman ja 25.10.2002 lainvoimaiseksi tulleen asemakaavan muutoksen nro 10900 mukaan tontti 21008/4 on enintään neljäkerroksisten asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK IV). Tontin rakennusoikeus on 1 290 k-m².

AK-tonteille saa sijoittaa muun muassa liiketiloja, julkisia lähipalvelutiloja ja kunnallistekniikkaa palvelevia tiloja rakennuksen pohjakerrokseen. Autopaikkanormi on AK-korttelialuetta varten 1 ap/140 m² asuntokerrosalaa. Korttelialueen autopaikat tulee sijoittaa maanalaiseen pysäköintilaitokseen.

Tontin 21008/4 (os. Rialtonkuja 4) pinta-ala on 825 m², joten tonttitehokkuus on e = 1,56. Tontti on merkitty 16.11.2006 kiinteistörekisteriin.

Vuokrausperusteet ja tontin osto-optio

Kvsto päätti 25.4.2007 (106 §) oikeuttaa kiinteistölautakunnan vuokraamaan tontin 21008/4 lautakunnan määräämästä ajankohdasta alkaen 31.12.2103 saakka muun muassa ehdolla:

Vuokralaisella on oikeus ostaa tontti 21008/4 kaupungilta sen jälkeen, kun se on vuokrasopimuksen mukaisesti rakennettu ja hyväksytty otettavaksi käyttöön. Kauppahinnasta ja muista ehdoista sovitaan myöhemmin erikseen. Mikäli vuokralainen ei käytä osto-optiota viiden vuoden kuluessa pitkäaikaisen vuokrasopimuksen allekirjoittamisesta lukien, osto-optio raukeaa.

Suunnitelmat Hitas-työryhmä päätti 7.9.2007 (asia 49) puoltaa lausuntonaan kiinteistövirastolle tontin 21008/4 osalta yhdistyksen 10.8.2007 päivättyjen suunnitelmien hyväksymistä.

Tontille 21008/4 on tarkoitus rakentaa vapaarahoitteisia seniori-ikäisille ortodokseille ja venäjänkielisille sekä Helenan vanhainkodin henkilö-kunnalle tarkoitettuja vuokra-asuntoja 23 kappaletta (senioritalo), jotka ovat pääosin yksiöitä ja kahden huoneen asuntoja (keskipinta-ala 47,8 m²). Koska kysymys ei ole normaalista asuntotuotannosta, kohteessa ei edellytetä 75 m²:n keskipinta-alaa.

Pysäköintilaitoshanke ja liittymisvelvollisuus

Etelä-Hermannin Pysäköinti Oy huolehtii keskitetysti alueen pysäköinnistä. Pysäköintiyhtiön vaikutusalueen kokonaisautopaikkamäärä on 429 autopaikkaa, joista 336 autopaikkaa toteutetaan maanalaiseen pysäköintilaitokseen ja 93 autopaikkaa Sörnäistenkadun varteen auto-paikkatonteille (LPA) 21014/1 ja 21015/1. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on noin 13,7 milj. euroa eli 32 000 euroa/autopaikka (taso 9/2005, RI = 112,5).

Tontin 21008/4 asemakaavan ja rakennusluvan edellyttämät 9 auto-paikkaa on sijoitettava alueelle toteutettavaan maanalaiseen pysäköintilaitokseen. Ostaja on velvollinen suorittamaan Etelä-Hermannin Pysäköinti Oy:lle pitkäaikaisen vuokrasopimuksen allekirjoittamisen yhteydessä autopaikkojen liittymismaksua yhteensä 288 000 euroa (9 x 32 000 euroa). Liittymismaksun vaikutus on noin 230 euroa/k-m² eli 275 euroa/as-m². Pysäköintilaitoksen yksityiskohtaiset liittymisehdot sisällytetään tontin 21008/4 pitkäaikaiseen vuokrasopimukseen.

Maaperän puhdistaminen

Kaupunki ilmoittaa käytettävissään olevien tietojen perusteella, ettei tontilla aiemmin ole harjoitettu toimintaa, joka saattaisi aiheuttaa maa-perän tai pohjaveden pilaantumista.

Osto-option tarkentaminen

Kaupunki on myynyt (Kvsto 17.5.2006, 137 §) samalta asuinalueelta 9.10.2006 päivätyllä kauppakirjalla erityisasumisen tontin (AKS) 21013/2 Kuntien eläkevakuutukselle vapaarahoitteisia vanhuksille tarkoitettuja vuokra-asuntoja varten kauppahintaan 550 euroa/k-m² (vuokratalo). Mainittu tontti oli velvollinen liittymään alueelliseen pysäköintilaitokseen.

Tontin 21008/4 kauppahinta esitetään määriteltäväksi siten, että se perustuu elinkustannusindeksin (lokakuu 1951 = 100) pistelukua 100 vastaavaan asuinrakennusoikeuden yksikköhintaan 40 euroa/k-m². Kauppahinta esitetään määräytyväksi kaupantekohetkellä viimeksi julkaistun indeksipisteluvun mukaan korjatun yksikköhinnan mukaan. Esitetty kauppahinta vastaa rakennusoikeuden pääoma-arvoa 666 euroa/k-m² (8/2007, ind. 1664).

Tontille 21008/4 esitettyä kauppahintaa voitaneen pitää perusteltuna ottaen huomioon tontin käyttötarkoitus, vertailuhinta, maan arvon nouseminen ja kallis pysäköintiratkaisu. Tontti luovutetaan vapaarahoitteiseen vuokra-asumiseen (senioritalo). Yhdistys vuokraa tiloja varausehdot täyttäville henkilöille sosiaalisin perustein.

Mikäli kohteen lopullisen asuinrakennusoikeuden kerrosalaneliömetri-määrä ylittää tontin asemakaavaan merkityn asuinrakennusoikeuden kerrosalaneliömetrimäärän (1 290 k-m²), kaupungilla on oikeus periä ostajalta mainitun ylityksen osalta lisäkauppahintaa vastaavin perustein.

Tontin tämänhetkinen kauppahinta on 859 140 euroa, joten osto-option tarkentaminen kuuluu kaupunginhallituksen toimivaltaan. Yhdistys on ilmoittanut ostavansa tontin rakennuksen valmistuttua arviolta syksyllä 2009.

Muut ehdot Muutoin esitetään noudatettavaksi varausehtoja, kaupungin kiinteistö-kaupoissa yleisesti noudatettavia sekä kiinteistölautakunnan päättämiä lisäehtoja.

Vs. Kaj toteaa, että Kvsto on hyväksynyt tontinvuokrauspäätöksen yhteydessä osto-option käytön mahdollisuuden. Nyt osto-optiota tarkennetaan määrittelemällä kauppahinta.

VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan tarkentamaan Venäläinen Hyväntekeväisyysyhdistys Suomessa r.y.:lle vuokrattavan 21. kaupunginosan korttelin nro 21008 tontin nro 4 osto-optiota kuulumaan seuraavasti:

Vuokralaisella on oikeus ostaa kaupunginvaltuuston päätöksen 25.4.2007 (106 §) perusteella korttelin nro 21008 tontti nro 4 kaupungilta sen jälkeen, kun se on vuokrasopimuksen mukaisesti rakennettu ja hyväksytty otettavaksi käyttöön.

Tontin kauppahinta perustuu elinkustannusindeksin (loka-kuu 1951 = 100) pistelukua 100 vastaavaan asuinrakennusoikeuden yksikköhintaan 40 euroa/k-m².

Kauppahinta määräytyy kaupantekohetkellä viimeksi julkaistun indeksipisteluvun mukaan korjatun yksikköhinnan mukaan. Tällöin peritään kuitenkin vähintään indeksipiste-luvun 1664 mukaisesti korjattua yksikköhintaa.

Mikäli kohteen lopullinen asuinrakennusoikeuden kerros-alaneliömetrimäärä ylittää tontin asemakaavan muutokseen nro 10900 merkityn asuinrakennusoikeuden kerros-alaneliömetrimäärän 1 290 k-m², kaupungilla on oikeus periä ostajalta ylityksen osalta lisäkauppahintaa vastaavin perustein.

Myytävälle tontille mahdollisesti toteutettavien liike-, julkisten lähipalvelu- ja kunnallistekniikkaa palvelevien tilojen osalta peritään samaa kauppahintaa samojen periaatteiden mukaan kuin asuinrakennusoikeuden osalta.

Tontille sallitun asuin-, liike- ja mainitun palvelukerrosalan lisäksi rakennettavien mainittujen tilojen ulkopuolisten apu-tilojen tai muunkaan lisäkerrosalan osalta ei peritä kauppa-hintaa.

Mikäli vuokralainen ei käytä osto-optiota viiden vuoden kuluessa pitkäaikaisen vuokrasopimuksen allekirjoittamisesta lukien, osto-optio raukeaa.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään Venäläinen Hyväntekeväisyysyhdistys Suomessa r.y.:n kanssa korttelin nro 21008 tontin nro 4 lopullisen kauppakirjan sekä hyväksymään lopullisen kauppakirjan ehdot sekä perimään mahdollisen lisäkauppahinnan.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle ja Venäläinen Hyväntekeväisyysyhdistys Suomessa r.y.:lle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Sijaintikartta
	Liite 2	Yhdistyksen tontin ostoa koskeva kirje 22.1.2007

29.10.2007 pöydälle pantu asia

DOCRATES OY:N, VARIAN MEDICAL SYSTEMS FINLAND OY:N, INSINÖÖRITOIMISTO HELSINGIN PROJEKTISUUNNITTELU OY:N JA NORDEA HENKIVAKUUTUS SUOMI OY:N POIKKEAMISHAKEMUS

Khs 2007-1970

Docrates Oy, Varian Medical Systems Finland Oy, Insinööritoimisto Helsingin Projektisuunnittelu Oy ja Nordea Henkivakuutus Suomi Oy pyytävät (29.6.2007) poikkeamislupaa 20. kaupunginosan (Länsisatama) korttelin nro 20025 tontille nro 7 (osoite Saukonpaadenranta 2) tarkoituksenaan rakentaa yksityinen lääketieteellisen hoidon ja tutkimuksen keskus. Rakennukseen (9 972 m²) tulee lisäksi toimistotilaa ja maantaso- ja kellarikerroksiin sijoitettavia autopaikkoja yhteensä 81 kappaletta.

Hakija on muuttanut suunnitelmaa 1.10.2007 ja peruuttanut hakemukseen sisältyvän kerrosluvun ylityksen kolmesta kerroksesta neljään kerrokseen nykyisen Länsisatamankadun ja Martin Wegeliuksen kujan varrella.

Uudet piirustukset on päivätty 3.10.2007.

Poikkeusta haetaan asemakaavan mukaisesta autopaikkojen enimmäismäärästä, rakennusoikeuden määrästä, rakennuksen suurimmasta sallitusta kerrosluvusta sekä rakennuskiellosta, joka on voimassa satamatoiminnan takia. Lisäksi haetaan lupaa ylittää rakennusala vähäisessä määrin.

Hakemuksensa perusteluina hakija viittaa kaupunkisuunnitteluviraston 16.3.2007 antamaan lausuntoon: Kaupunkisuunnitteluvirasto on valmistelemassa muutosta kantakaupungin pohjoisosien sekä uusien ranta-alueiden toimitilojen autopaikkamääräyksiin siten, että toimitiloja varten rakennettavien autopaikkojen enimmäismäärää ehdotetaan nostettavaksi enintään yhteen autopaikkaan 120 kerrosneliömetriä kohti. Kaupunkisuunnitteluvirasto katsoo, että se voi tässä tärkeässä hankkeessa puoltaa poikkeamislupahakemusta autopaikkojen toteuttamiseksi mitoitusohjeen 1 ap/120 k-m² mukaisesti. Tämä tarkoittaisi enintään 81 autopaikan toteuttamismahdollisuutta tontille.

Lisäksi hakija perustelee hakemustaan tontille sijoittuvien palvelujen – syöpäsairauksien hoito sekä siihen liittyvä tutkimus- ja tuotekehitystoiminta – tarpeella ja kiireellisyydellä.

Kaupunkisuunnitteluvirasto on antanut asiassa lausunnot (7.9. ja 10.10.2007). Hakija on toimittanut lisäselvitystä 11.10.2007.

Säännökset, joista poiketaan

Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Hakemus koskee aluetta, jolla on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 5 momentin mukainen rakennuskielto.

Selostus Alueella on voimassa 13.10.2004 hyväksytty asemakaava nro 11030. Asemakaavan mukaan tontti on toimitilarakennusten korttelialuetta (KTY) ja sen rakennusoikeus on 9 700 k-m². Asemakaavan mukaan Länsisatamankadun puoleiselle tontin osalle saa rakentaa 5-kerroksisen rakennusmassan ja muulle osalle tonttia kolme kerrosta. Tontin autopaikkamääräysten mukaan 350 kerrosneliömetriä kohti tulee rakentaa enintään yksi autopaikka.

Nykytilanteessa alueella on jo muutamia vuosia tyhjillään ollut tilapäinen koulurakennus, joka poistetaan alueelta.

Hakijoiden tarkoituksena on rakentaa yksityinen lääketieteellisen hoidon ja tutkimuksen keskus (9 972 m²). Keskuksen pääkäyttäjiksi tulevat Docrates Oy ja Varian Medical Systems Finland Oy, joiden toimialana on syöpäsairauksien hoito sekä siihen liittyvä tutkimus- ja tuotekehitystoiminta. Lisäksi rakennukseen tulee toimistotilaa. Keskus tulisi tarjoamaan työpaikan yhteensä noin 300 henkilölle.

Pysäköintipaikat, yhteensä 81 autopaikkaa, on suunniteltu kansitason alaisiin tiloihin. Rakennettavat autopaikat sijoitetaan maantaso- ja kellarikerroksiin seuraavasti: 1. kerros 24 ap, paikoitustaso +2.7 19 ap ja paikoitustaso +1.2 38 ap. Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta siten, että autopaikkoja tulee 53 enemmän kuin asemakaava sallii.

Pysäköintipaikkojen lisäys tontilla kaavan mukaisesta 53 autopaikalla perustuu siihen, että kaupungin uusilla ranta-alueilla harkitaan muuallakin toimitilojen pysäköintinormin nostamista 1ap/120 k-m² mukaiseksi ja eräät toimitilahankkeet ovat jo saaneet poikkeuslupia autopaikkojen määrään.

Länsisatamankadun ja Martin Wegeliuksen kujan kulmaan suunniteltu 5-kerroksinen porrashuone ulottuu noin 9 metriä 5-kerrosta sallivan rakennusalan rajan yli kolmikerroksisen rakennusosan rakennusalalle. Tämän porrashuoneen osalta kerrosluku ylitetään kahdella. Suunnitelmien räystäskorkeudet ovat +17.8 (kolmikerroksinen osa) ja +25.1 (viisikerroksinen osa). Hanke ylittää rakennusalan rajan vähäisessä määrin uuden Länsisatamankadun ja Martin Wegeliuksen kujan kulmassa.

Hankkeessa haetaan myös poikkeusta rakennuskiellosta, joka on merkitty asemakaavaan läheisten satamatoimintojen takia. Asemakaavassa on seuraavansisältöinen tätä koskeva määräys: ”Kaava-alueella ei saa rakentaa rakennuksia niin kauan kuin Länsisataman toiminta ja siihen liittyvä vaarallisten aineiden kuljetus jatkuvat. Tämä kielto on voimassa kolme vuotta kaavan hyväksymispäivästä lukien. Kaupunki saa erityisestä syystä pidentää tätä kieltoa enintään kolme vuotta kerrallaan.”

Khs päätti 8.10.2007 § 1279 pidentää 20. kaupunginosan kortteleiden nro 20024–20029, 20040 ja 20041 sekä katu-, puisto-, pysäköinti-, venesatama- ja vesialueiden rakennuskieltoaikaa 31.12.2008 saakka.

Nykyisen tiedon mukaan tavarasatama muuttaa Vuosaareen vuoden 2008 lopussa. Ympäristökeskuksen kanssa on jo ennen tätä hanketta neuvoteltu siten, että tämä toimitilarakennus, joka on vähintään noin 180 metrin päässä Saukonlaiturista, voi saada poikkeuksen kyseisestä rakennuskiellosta. Ympäristökeskus ja pelastuslaitos ovat lausunnoissaan tietyin täytettävissä olevin ehdoin puoltaneet poikkeamista korttelin 20025 osalta.

Hanke aloittaa Saukonpaaden alueen rakentamisen. Rakennustyöt tontilla on tarkoitus aloittaa kuluvan vuoden syksyllä niin, että ne valmistuisivat vuoden 2008 lopulla.

Saadut lausunnot Kaupunkisuunnitteluvirasto on pyytänyt vuonna 2005 ympäristökeskukselta ja pelastuslaitokselta lausunnot nyt esillä olevan toimitilatontin rakentamisesta ennen tavarasataman muuttoa. Ympäristökeskuksen lausunto on päivätty 18.2.2005 ja pelastuslaitoksen lausunto 28.2.2005. Molemmissa pidetään rakentamista mahdollisena sillä edellytyksellä, että ennen rakentamista selvitetään mahdollisessa onnettomuustilanteessa tarvittavat suojautumistoimenpiteet ja tiedonkulku.

Osallisten kuuleminen Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (22.8.2007). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen.

Asunto Oy Helsingin Länsisatamanrannan (tontti 20014/03) edustajille on toimitettu pyynnöstä tiedot suunnitelmasta sähköpostitse ja heillä ei ole ollut huomauttamista asiaan.

Lisäksi hakijan edustaja on toimittanut Asunto-oy Helsingin Jaalapuiston (tontti 20014/2) edustajille rakennussuunnitelman.

./. Asunto-oy Helsingin Jaalapuisto on lähettänyt 26.9.2007 ja 2.10.2007 päivätyt mielipiteensä kaupunkisuunnitteluvirastoon. Kirjeitä on käsitelty kaupunkisuunnitteluviraston lisälausunnossa 10.10.2007. Asunto-oy Helsingin Jaalapuiston hallitus esittää poikkeamishakemuksen ja haettavan rakennusluvan osalta mm. seuraavaa:

Rakennuksen kerrosluvun tulee noudattaa voimassa olevaa asemakaavaa.

Tontin 20025 pysäköinti tulisi sijoittaa olemassa oleviin pysäköintilaitoksiin tai satamalta vapautuville alueille. Tontille sijoitettavien autopaikkojen määrä ei saa ylittää kaavan mukaista enimmäismäärää, koska hakijalle on niiden lisäksi vuokrattu tontti 20024/2, jonne voidaan sijoittaa noin 80 kaupallista autopaikkaa. Mikäli tontille 20025 halutaan rakentaa suunnitelmissa esitetyt autopaikat, tulee ajoneuvo- ja huoltoliikenne ohjata kulkemaan suoraan uuden Länsisatamankadun tai Martin Wegeliuksen kujan kautta. Messipojankuja on pihakadunluonteinen asuntokatu, jonka tulisi jatkossa olla puistokatumainen lasten turvallinen koulutie. Suunnitelmissa esitetty pysäköintijärjestely on asemakaavan vastainen. Lisäksi kaupunginsuunnittelulautakunta on Ruoholahden ja Jätkäsaaren alueen suunnittelussa painottanut joukkoliikennemyönteisyyttä.

Rakennuksen kerroskorkeus vaikuttaa ylimitoitetulta ja sitä pitäisi pyrkiä madaltamaan. Suunnitelmissa esitetty rakennuksen korkeus ei saa kasvaa (räystäskorkeudet 25,1 ja 17,8).

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa 10.10.2007 vastauksenaan Asunto-oy Helsingin Jaalapuistolle mm. seuraavaa:

Hakija on muuttanut suunnitelmat 1.10.2007. Asiasta on neuvoteltu Asunto Oy Jaalapuiston hallituksen edustajien kanssa. Hakija on muuttanut suunnitelmaa siten, että kerroslukua nykyisen Länsisatamankadun ja Martin Wegeliuksen kujan varrella on alennettu neljästä kolmeen kerrokseen.

Tonttikadut, kuten Messipojankuja on asemakaavassa rakennettu sitä varten, että niiltä voidaan ajaa tonteille. Länsisatamankatu on alueellinen kokoojakatu, jolta ei ole voida järjestää yksityisten tonttien ajoyhteyksiä liikenteellisin perustein. Länsisatamankadulle tulee lisäksi koko korttelin 20025 osalle aluetta palveleva raitiovaunupysäkki, joka sekin estää ajoyhteyden järjestämisen. Martin Wegeliuksen kuja taas on kävelykatu, jota pitkin on järjestetty koko Ruoholahden eteläosan yhteydet Saukonpaadenpuistoon ja rantaan. Sen käyttämiseen ajoyhteytenä ei ole mahdollista puoltaa poikkeuslupaa eikä hakija ole sitä halukas hakemaankaan.

Korttelin 20024/2 käyttötarkoitus on asemakaavassa liiketontti. Sen mahdollinen väliaikaisiin käyttöihin vuokraaminen ennen asemakaavan toteuttamista on tontin haltijan, eli tässä tapauksessa kiinteistöviraston asia vastaavasti kuin koko Saukonpaaden alueetta on käytetty vuosia määräaikaisiin tai väliaikaisiin toimintoihin. Nyt kun sataman siirtyminen pois alueelta lähestyy, voidaan Saukonpaaden aluekin vähitellen toteuttaa. Sataman lähdettyä ei jää tyhjiä pysäköintikenttiä, vaan alueella käynnistyy Jätkäsaaren rakentamisen valmistelu. Lisäksi todettakoon, että tontin 20024/2 koko on noin 18 x 55 m, joten tilapäisiä autopaikkoja mahtuu enintään runsaat 40 kpl jonkin aikaa. Alue on nytkin ilmaisessa pysäköintikäytössä. Kun Crusellinsilta ja Saukonpaadenranta lähiaikoina rakennetaan, tontille tulee sellainen tasoero, että vain sen toista reunaa pystyy käyttämään väliaikaisena pysäköintipaikkana.

Suunnitelmassa olevat kerroskorkeudet vastaavat keskimäärin nykyaikaisen toimistorakennuksen kerroskorkeuksia. Kaikissa Saukonpaaden asemakaavan esittelytilaisuuksissa aikanaan on kerrottu, että kyseisen toimitilarakennuksen kerroskorkeudet tulevat olemaan selvästi korkeampia kuin asuinrakennuksissa käytetyt. Myös asukkaiden tiedustellessa korttelin 20025 asemakaavan mukaista kerroslukua puhelimitse, on mainittu normaalia asuinrakennusta suuremmasta kerroskorkeudesta tällä tontilla. Suunnitelmien räystäskorkeudet ovat mielipiteessä esitetyn mukaiset +17.8 (kolmikerroksinen osa) ja 25.1 (viisikerroksinen osa).

Kaupunkisuunnitteluviraston lisälausunto 10.10.2007 on lähetetty tiedoksi Asunto-oy Helsingin Jaalapuistolle.

Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Lausunto Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (10.10.2007), että hakija on muuttanut suunnitelmaa 3.10.2007 siten, että kerroslukua nykyisen Länsisatamankadun ja Martin Wegeliuksen kujan varrella on alennettu neljästä kolmeen kerrokseen. Hakija on muuttanut suunnitelmaa alentamalla rakennuksen osan kerroslukua asemakaavan mukaiseksi ja peruuttaa näin ollen poikkeamisen tältä osin.

Haetut poikkeamiset soveltuvat voimassa olevan asemakaavan perusratkaisuihin ja ne voidaan toteuttaa.

Poikkeamisen erityinen syy on, että haetulla toimenpiteellä tarkistettuna tontti soveltuu kysymyksessä olevan hoitolaitoksen sijoituspaikaksi. Lisäksi noin 300 henkeä työllistävä hanke sijoittuu luontevasti suunnitteilla olevan raitiovaunupysäkin viereen.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa hakemusta.

VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee suostua hakemukseen päätöksen nro 2007-1970/526 mukaisena ehdolla, että rakentamisessa noudatetaan 3.10.2007 päivättyä suunnitelmaa.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Poikkeamispäätösluonnos (Länsisataman tontti 20025/7)
	Liite 2	Ympäristökartta
	Liite 3	Asemapiirros
	Liite 4	Kaupunkisuunnitteluviraston lausunto 7.9.2007
	Liite 5	Kaupunkisuunnitteluviraston lisälausunto 10.10.2007

22.10.2007 ja 29.10.2007 pöydälle pantu asia

TONTTIEN VARAAMINEN JA TONTINLUOVUTUSKILPAILUN JÄRJESTÄMINEN VIIKIN LATOKARTANOSSA HITAS-TUOTANTOA VARTEN

Khs 2007-2206

36. kaupunginosan (Viikki) korttelin nro 36245 tontit nro 1 ja 2;
Von Daehnin katu

Kiinteistölautakunta toteaa (2.10.2007) seuraavaa:

Tiivistelmä Jos Khs hyväksyy lautakunnan esityksen, järjestetään Viikin Latokartanossa tontinluovutuskilpailu, jossa korkealaatuisimman suunnitelman esittäjälle vuokrataan tontit 36245/1 ja 2. Tonteille rakennetaan noin 80 vapaarahoitteista omistusasuntoa hitas-ehdoin. Asuntojen myyntihinta tulee olemaan keskimäärin 2 900 euroa asuntoneliöltä + rakennuskustannusindeksin muutos. Kiinteistölautakunnan tarkoitus on ratkaista kilpailu ja tonttien rakennuttaja vuoden 2008 huhtikuussa. Tontteja voidaan alkaa rakentaa vuoden 2008 syksyllä, ja asuntoja valmistuu tästä noin vuoden kuluttua.

Varauspäätös Kiinteistölautakunta päätti 25.5.2004, että Viikin Latokartanon korttelin tontit 36245/1 ja 2 varataan vapaarahoitteisten omistusasuntojen rakennuttamista varten hitas-ehdoin. Rakennuttaja valitaan tontinluovutuskilpailun perusteella.

Tonttien varausaika päättyi 31.12.2006. Tontteja ei ole voitu luovuttaa rakentamiseen aiemmin, koska maaperää on tiivistetty ylipenkereellä painumisten ehkäisemiseksi.

Nykyisin varauksista päättää Khs, joten tonttien varaamisesta kilpailua varten tehdään esitys.

Kilpailukohde

Kilpailukohde käsittää A-tontit 36245/1 ja 2. Aluetta rajaavat Von Daehnin katu, Agronominraitti ja Nils Westermarckin kuja. Alueen asuntorakennusoikeus on 8 000 k-m² ja asuntoja voi rakentaa noin 80. Erityisesti Von Daehnin kadun puolella kortteli muodostaa kaupunkikuvassa merkittävän ja näkyvän rakennusrintaman. Asemakaavan mukaan Von Daehnin kadun varrella olevat kolme rakennusta ovat kolmikerroksisia ja muut rakennukset kaksikerroksisia. Kaavamerkintä on A, joten kohteen voi toteuttaa pienkerrostaloina ja/tai rivitaloina.

Kilpailun tavoite

Tavoitteena on valita tontinvuokraaja, joka rakentaa asemakaavan ja rakentamistapaohjeiden mukaisen omistusasuntokohteen, joka edustaa arkkitehtuuriltaan, asuttavuudeltaan ja teknisiltä ratkaisuiltaan korkeatasoista talonrakentamista. Hanke käsittää talojen ja alueiden rakentamisen rakennuttajan omien suunnitelmien pohjalta sekä kilpailun jälkeiset rakennuttajatehtävät, eli valittu toteuttaja toimii perustajarakennuttajana tai – urakoitsijana.

Rakennushanke toteutetaan kokonaisvastuuperiaatteella. Kilpailun pohjalta toteutettavaksi valitaan laadultaan paras ehdotus, jossa asuntojen myyntihinta on kiinteistölautakunnan kohteelle hyväksymien asuntojen enimmäismyyntihintojen mukainen. Ehdotusten keskinäinen vertailu suoritetaan ainoastaan laadullisin perustein.

Ekologiset tavoitteet

Latokartanon asuinalueen suunnittelussa tulee pyrkiä ekologisesti kestäviin ratkaisuihin. Ekologisen rakentamisen tavoitteet on kirjattu alueelle laadittuun ekologisen rakentamisen kriteeristöön, jonka perusvaatimukset on täytettävä jokaisella tontilla. Vaatimusten täyttäminen osoitetaan rakennussuunnitteluvaiheessa, mutta kilpailijoiden tulee selvittää, kuinka kriteeristön vaatimukset tullaan ottamaan huomioon.

Kilpailijoilta odotetaan innovatiivisia ratkaisuja asuntosuunnittelun suhteen. Huomiota tulee kiinnittää muunneltavuuteen ja tilojen monikäyttöisyyteen, rakennusten ja materiaalien käytön tehokkuuteen, kestävyyteen, kierrätettävyyteen ja korjattavuuteen, hyvään energia- ja vesitalouteen sekä hyvään sisäilmastoon. Myös teknisten ratkaisujen, materiaalivalintojen ja rakennusmenetelmien suhteen edellytetään uutta, ympäristö- ja elinkaariajattelun mukaista lähestymistapaa sekä rakennus- että ympäristösuunnittelussa.

Kilpailuohjelma on laadittu

./. Tontinluovutuskilpailua varten on laadittu kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston, talous- ja suunnittelukeskuksen kehittämisosaston ja kiinteistöviraston tonttiosaston edustajien yhteistyönä esityslistan tämän asian liitteenä nro 1 oleva ehdotus kilpailun ohjelmaksi: ”VIIKIN LATOKARTANON TONTINLUOVUTUSKILPAILU, KORTTELI 36245, Kilpailuohjelma 2.10.2007”.

Kilpailuohjelma noudattelee melko tarkasti aiempia vastaavia ohjelmia. Kilpailuohjelmassa on selostettu melko laajasti kilpailukohdetta.

Kysymyksessä on kutsukilpailu

Kysymyksessä on kutsukilpailu eikä täysin avoin kilpailumenettely. Tämä on todettu selkeimmäksi menettelyksi tällaisissa laatukilpailuissa. Kilpailuun on kuitenkin tarkoitus kutsua kaikki rakennuttajaorganisaatiot ja urakoitsijat, joiden arvioidaan kykenevän toteuttamaan hankkeen. Liitteenä on lista kilpailuun kutsuttaviksi suunnitelluista. Listalla on yhteensä 20 mahdollista osallistujaa ja hankkeen toteuttajaa. Mikäli kilpailun julistamisen jälkeen tulee esille vielä jotain muita organisaatioita, jotka haluavat kilpailuasiakirjat, ja joiden arvioidaan voivan toteuttaa hankkeen, kutsutaan ne kilpailuun. Kilpailuun kutsuttavista voisi kiinteistöviraston tonttiosaston osastopäällikkö tehdä päätökset.

Tonttien vuokrausperusteet

Kvsto on hyväksynyt 17.5.2006 tonteille seuraavat vuokrausperusteet:

1 Asuinkerrostalojen korttelialueen (AK) ja asuinrakennusten korttelialueen (A) tonttien vuosivuokrat määrätään pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin "lokakuu 1951 = 100" pistelukua 100 vastaavaa 26 euron suuruista kerrosneliömetrihintaa.

Asemakaavakarttaan merkityn kerrosalan lisäksi asuinrakennusten tonteille rakennettavien, asemakaavamääräysten sallimien asuntojen ulkopuolisten asumista palvelevien tilojen osalta ei peritä vuokraa.

2 Omasta tai vuokralaisen aloitteesta vuokranantajalla on oikeus tarkistaa tonttien maanvuokraa 1.1.2030 alkaen ja 1.1.2060 alkaen sekä 1.1.2090 alkaen käypää maanhintaa vastaavaksi.

Vuokran tarkistusta tehtäessä tontin vuosivuokra on asuintonttien osalta 4 % käyvän hinnan mukaan määräytyvästä tontin arviohinnasta. Jos Helsingin kaupungin tonttien vuokrauksissa käyttämät prosenttiperusteet myöhemmin muuttuvat Kvston päätöksen johdosta, käytetään tarkistusta tehtäessä voimassa olevan yleispäätöksen mukaista prosenttiperustetta.

Sopimuspuolella, joka ei hyväksy esitettyä vuokrankorotusta tai -alennusta, on oikeus saattaa asia kolmijäsenisen sovittelulautakunnan ratkaistavaksi. Vuokranantaja ja vuokralainen valitsevat kumpikin sovittelulautakuntaan yhden jäsenen. Nimetyt jäsenet valitsevat lisäksi yhden jäsenen toimimaan puheenjohtajana. Sovittelulautakunnan työskentelyssä noudatetaan soveltuvin osin välimiesmenettelystä annetun lain periaatteita.

3 Muuten noudatetaan soveltuvin osin tavanomaisia asuntotonttien ja autopaikkatonttien vuokrausehtoja, kiinteistölautakunnan mahdollisesti päättämiä lisäehtoja sekä kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen päättämiä asuntojen hinta- ja laatutason sääntelyä koskevia ehtoja.

Maanvuokrien vaikutus asumiskustannuksiin olisi teoreettisesti laskien 1,80 euroa/as-m²/kk.

Tontti ja asunnot hinnoitellaan etukäteen

Kilpailussa haetaan siis korkealaatuisimpia suunnitelmia ja tonteille rakennuttajaa. Tässä menettelyssä tonttien vuokrausperusteet ja asuntojen hintapuite tulee määritellä etukäteen, ja vain suunnitelmien laatu ratkaisee kilpailun ja tontin rakennuttajan.

Kohteelle tulee määrätä hintapuite

Asuntojen myyntihinta hitas-tuotannossa lasketaan seuraavasti:

Hintapuitetta korjataan rakennuskustannusindeksin muutoksella puitteen päättämisajankohdasta rakennustöiden aloitusajankohtaan. Hankkeen kokonaishinta on lopullisten suunnitelmien mukaisten myytävien asuntoneliöiden ja indeksikorjatun hintapuitteen tulo. Kokonaishinta jaetaan asuntojen hinnoiksi asuntojen jyvityksen mukaan, joten yksittäisten asuntojen hintojen summan tulee olla sama kuin kokonaishinta.

Hitas-työryhmän käsittely

Hitas-työryhmä käsitteli kilpailuohjelmaa ja hintapuitetta kokouksessaan 21.9.2007 ja antoi lausuntonsa lautakunnalle. Liitteenä olevassa lausunnossaan Hitas-työryhmä puoltaa kilpailuohjelman hyväksymistä sekä esittää hintapuitteeksi 2 900 euroa asuntoneliölle sidottuna rakennuskustannusindeksiin 9/2007.

Kiinteistölautakunta pitää ehdotettua asuntojen hintapuitetta 2 900 euroa asuntoneliölle tässä kohteessa olosuhteet huomioon ottaen sopivana.

Huoneistojen keskikoko

Perheille soveltuvien asuntojen lisäämiseksi ja asumisväljyyden kasvun mahdollistamiseksi asunto-ohjelman 2004–2008 päätöksen mukaan tavoitteena on 75 huoneistoneliömetrin keskipinta-ala normaalissa asuntotuotannossa.

Nyt esillä olevassa ohjelmassa asuntojen vähimmäiskeskikooksi esitetään 80 as-m² seuraavin lisähuonetta koskevin tarkennuksin.

Asuntotoihin, joiden koko on 5 h +k (+s) tai suurempi, voidaan suunnitella asuntoon kuuluva mutta erotettavissa oleva ns. lisähuone. Lisä-huoneella tulee olla oma sisäänkäynti, saniteettitila, varaus minikeittiölle sekä parveke tai ns. ranskalainen ikkuna. Lisähuone ei ole erillinen asunto, joten se voidaan laskennallisesti ottaa huomioon ison asunnon osana keskikokoa laskettaessa.

Lisähuone mahdollistaa asunnon joustavan käytön. Lisähuoneessa voi asua esim. perheen aikuistuva nuori tai isovanhempi. Huonetta voidaan myös käyttää työtilana tai vuokrata. Lisähuone kuuluu kuitenkin pääasuntoon, eikä sitä voida myydä erillisenä.

Kilpailun alkaa, kun kaupunginhallitus on päättänyt varauksesta

Jotta nämä pian rakennuskelpoiset tontit saataisiin nopeasti toteutukseen, ohjelma lähetään tiedoksi kilpailuun kutsuttaviksi suunnitelluille heti, kun lautakunta on hyväksynyt kilpailuohjelman ja hintapuitteen. Koko materiaali toimitetaan vain niille, jotka ilmoittautuvat kilpailuun.

Kilpailua alkaa kuitenkin vasta, kun Khs on hyväksynyt tonttien varaamisen.

Arvosteluryhmä

Ehdotukset käsittelee arvosteluryhmä, johon kuuluvat:

Tonttiasiamies Tuomas Kivelä, kiinteistövirasto, puheenjohtaja

Projektinjohtaja Heikki Rinne, talous- ja suunnittelukeskus

Projektipäällikkö Markku Siiskonen, kaupunkisuunnitteluvirasto

Kiinteistölakimies Sami Haapanen, kiinteistövirasto

Asuntosuunnittelun asiantuntija N.N, arkkitehti SAFA

Sihteerinä toimii projekti-insinööri Erkki Sarvi.

Ryhmän tärkein jäsen on ulkopuolinen asuntosuunnittelun asiantuntija, jota ohjelmassa ei ole vielä nimetty. Työryhmä tekee esityksensä asiantuntijasta tonttiosaston maanluovutustoimiston päällikölle, joka on oikeutettu tekemään tällaisen tilauksen.

Asiantuntija arvioi ehdotuksia ja laatii kokonaisarvion kilpailusta ja ehdotuskohtaiset arviot sekä varmistaa sen, että ehdotuksia arvioidaan tasapuolisesti ohjelmassa ilmoitettuja kriteerejä noudattaen.

Ratkaisu tehdään huhtikuussa

Kilpailuehdotukset tulee jättää kiinteistövirastoon viimeistään 1.2.2008. Kilpailun arvostelu pyritään tekemään tästä kahden kuukauden kuluessa. Arvosteluryhmä tekee tuolloin kiinteistövirastolle esityksensä kilpailun ratkaisuksi. Kiinteistölautakunnassa asia on tarkoitus käsitellä huhtikuussa 2008.

Laadun säilyminen pyritään varmistamaan

Tontit vuokrataan pitkäaikaisella sopimuksella, kun niille on saatu rakennusluvat. Rakennusluvan hakemista varten tontit vuokrataan lyhyt-aikaisella maanvuokrasopimuksella.

Ennen rakennusluvan hakemista kilpailun arvosteluryhmä käy läpi suunnitelmat ja tarkistaa, että ne vastaavat kilpailuehdotusta. Tämän jälkeen suunnitelmat käsitellään Hitas-työryhmässä, joka antaa lausuntonsa laadusta kiinteistövirastolle. Suunnitelmien ja hinnan hyväksyntä on delegoitu asuntoasiainosaston osastopäällikölle.

Kilpailun voittajan ja kaupungin kesken tehdään rakentamissopimus, jossa rakennuttaja sitoutuu rakentamaan kohteen esittämiensä suunnitelmien mukaisesti ja myymään asunnot hintapuitteen mukaisilla hinnoilla sekä noudattamaan rakentamisessa kilpailuohjelman mukaista aikataulua. Sopimuksen noudattamisen vakuudeksi rakennuttajan tulee asettaa kaupungin hyväksymä vakuus ja sitoutua maksamaan kaupungille mahdollisen vahingonkorvauksen lisäksi sopimussakkoa, jos rikkoo sopimuksen määräyksiä. Pienemmällä tontilla sopimussakon määrä voisi olla 500 000 euroa ja suuremmalla tontilla 1 000 000 euroa.

Edellä kuvatulla menettelyllä pyritään varmistamaan, että kilpailussa voittanutta ja lautakunnan valitsemaa ehdotusta noudatetaan myös rakennuslupapiirustuksissa sekä rakentamisessa. Normaali hankkeen kehittely on tietenkin tarpeen, mutta kilpailuehdotuksessa esitettyä laatutasoa ei saa huonontaa jatkosuunnittelussa.

Arvostelun yhteydessä arvosteluryhmä määrittelee tarvittavat kehittämistoimenpiteet, jotka on toteutettava jatkosuunnittelussa hitas-proses-sin yhteydessä. Vaatimukset kehittämistoimenpiteiksi tulee kuitenkin olla selkeästi annettuun kustannuspuitteeseen mahtuvia.

Rakentaminen voi alkaa syksyllä 2008

Tonteilla on lainvoimainen asemakaava, ja tontit ovat rakennuskelpoisia, kunhan painopenger tonteilta poistetaan. Kilpailun ratkaisemisen jälkeen suunnittelua jatketaan ja haetaan rakennusluvat, joten rakentamaan päästäneen syksyllä 2008. Tonttien asuntojen tulee valmistua kahden vuoden kuluessa rakentamisen aloittamisesta.

Hitas-ehdot

Tontti vuokrataan siis hitas-ehdoin. Tontti 36245/1 voitaisiin luovuttaa Hitas I -ehdoin, jolloin kaupunki tulisi yhtiöön osakkaaksi ja ostaisi yhden huoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet. Pienemmällä tontilla 36245/2 voitaisiin käyttää Hitas II -ehtoja, jolloin kaupunki ei tulisi yhtiöön osakkaaksi. Hitas-ehtojen noudattaminen varmistetaan tällöin vuokrasopimuksessa riittävän suurella sopimussakolla. Mikäli hanke toteutetaan yhtenä yhtiönä, noudatetaan Hitas I -ehtoja.

Hintapuite ja ohjelma ovat perusteltuja

Kiinteistölautakunta pitää esitettyä hintapuitetta olosuhteet ja kaupungin tavoitteet huomioon ottaen hyväksyttävinä ja kilpailuohjelmaa tarkoituksenmukaisena. Kilpailuohjelmaa joudutaan mahdollisesti vielä tarkentamaan, joten tonttiosaston päällikölle tulisi antaa tähän valtuutus.

Lautakunta esittää, että Viikin Latokartanon korttelin nro 36245 tontit nro 1 ja 2 varattaisiin vapaarahoitteisten omistusasuntojen rakennuttamista varten hitas-ehdoin siten, että kohteesta järjestetään tontinluovutuskilpailu ja että lautakunta valitsee parhaan ehdotuksen tekijän rakennuttajaksi. Tontilla 36245/1 noudatettaisiin Hitas I -ehtoja ja tontilla 36245/2 Hitas II -ehtoja.

Samalla lautakunta toteaa päättäneensä hyväksyä ohjelman: ”VIIKIN LATOKARTANON TONTINLUOVUTUSKILPAILU, KORTTELI 36245, Kilpailuohjelma 2.10.2007” sekä päättäneensä järjestää tontinluovutuskilpailun edellyttäen, että Khs päättää tonttien varaamisesta.

Vielä lautakunta toteaa päättäneensä hyväksyä hintapuitteeksi 2 900 euroa asuntoneliölle sidottuna rakennuskustannusindeksin arvoon 9/2007.

Lopuksi lautakunta toteaa päättäneensä oikeuttaa kiinteistöviraston tonttiosaston osastopäällikön päättämään tontinluovutuskilpailuun kutsuttavista sekä vähäisistä muutoksista ja tarkennuksista kilpailuohjelmaan.

Vs. Kaj toteaa, että kiinteistövirastosta on 11.10.2007 ilmoitettu, että kilpailun arvosteluryhmää täydennetään vielä kahdella henkilöllä (naisella) ja että ryhmän ulkopuoliseksi asuntosuunnittelun asiantuntijaksi on pyydetty Kaisa Vepsäläinen, arkkitehti SAFA.

VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee, että Viikin Latokartanon korttelin nro 36245 tontit nro 1 ja 2 varataan vapaarahoitteisten omistusasuntojen rakennuttamista varten hitas-ehdoin siten, että kohteesta järjestetään tontinluovutuskilpailu ja että kiinteistölautakunta valitsee parhaan ehdotuksen tekijän rakennuttajaksi. Korttelin nro 36245 tontilla nro 1 noudatetaan Hitas I -ehtoja ja korttelin nro 36245 tontilla nro 2 Hitas II ‑ehtoja.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Viikin Latokartanon korttelin 36245 tontinluovutuskilpailun ohjelma 2.10.2007
	Liite 2	Kartta ja havainnekuva tonteista 36245/1 ja 2
	Liite 3	Luettelo tontinluovutuskilpailuun kutsuttavista
	Liite 4	Hitas-työryhmän lausunto



Kokousaika	5.11.2007 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali

Suomen valtio/
Senaatti-kiinteistöt	14 606 385 euroa	(47,97 %)
Yleisradio Oy	7 968 503 euroa	(26,17 %)
Helsingin kaupunki	7 874 111 euroa	(25,86 %)

Yhteensä	30 449 000 euroa	(100,00 %)