PROS-järjestelmän käyttämä mallipohja

6.2.2006 pöydälle pantu asia

KANNANOTTO XXXXX XXXXXXXXXX, XXXXXX XXXXXXX JA XXX XXXXXXXXXXXX SEKÄ XXXXXX XXXXXX MUISTUTUKSIIN NS. MYLLYPURON PUISEN KAUPUNKIKYLÄN ASEMAKAAVA-ASIASSA (NRO 11425)

Khs 2005-1535

Kaj toteaa, että asemakaavan muutosehdotuksessa nro 11425 (Vartiokylän korttelin nro 45100 sekä puisto-, urheilu-, erityis- ja katualueet, muodostuvat uudet korttelit nro 45463–45474; eli ns. Myllypuron puinen kaupunkikylä) Myllypuron liikuntapuiston ja Myllypuron nykyisten rakennettujen kortteleiden väliin suunnitellaan tiivis pientaloalue n. 1 500–2 000 asukkaalle.

Kaavaselostuksen mukaan tavoitteena on Myllypuron asunto- ja ikärakenteen monipuolistaminen, Myllypuron palvelujen tukeminen sekä yleensä uusien pientalotonttien tarjoaminen Itä-Helsingissä. Pientaloalue on tarkoitus toteuttaa kaupunkimaisena puutaloalueena siten, että rakentamisen lähtökohtina ovat alueen kallioinen luonto ja puumateriaalille ominainen rakentamistapa. Asuntokerrosala on n. 60 000 m².

Pientaloalueen suunnittelusta järjestettiin kansainvälinen arkkitehtuurikilpailu syksyllä 2003 liittyen valtakunnalliseen Moderni Puukaupunki-hankkeeseen: ”Myllypuron puinen kaupunkikylä”. Kaavaehdotus on valmisteltu voittaneen kilpailuehdotuksen pohjalta.

Rakentaminen soljuu maastossa nauhamaisena siten, että rakennukset rajaavat kaupunkimaisesti katutilaa. Rakennusten pihan puolella avautuu luonto, joka työntyy sormimaisesti kortteleihin sisään. Autopaikat sijaitsevat asuntokohtaisesti rakennusten väleihin jäävässä tilassa sekä rakennusten kellarissa tai maantasokerroksessa. Rakennusten välit aidataan katua vasten korkeilla aidoilla ajoportteineen vanhojen puukaupunkiemme tapaan.

Kaava-alueeseen kuuluu merkittävästi virkistysalueita, noin puolet kaava-alueen pinta-alasta. Seudullinen viheryhteys länteen kulkee kaava-alueen pohjoisosassa. Suunnittelun tavoitteena on alueen metsäluonnon säilyttäminen asuinaluetta ympäröivänä lähimetsänä.

Suojelukohteita ovat ensimmäisen maailmansodanaikainen maalinnoitusalue ja luonnonsuojelulain mukaan suojeltavan sääskenvalkun esiintymisalue ympäristöineen. Molemmat sijaitsevat pientaloalueen koillispuolella.

Pientaloalue liittyy saumattomasti Myllypuron liikuntapuistoon. Kaavamuutos liikuntapuistoon on valmisteltu yhtaikaisesti pientaloalueen kaavamuutoksen kanssa.

Kaj toteaa edelleen, että maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 65 §:n mukaan niille muistutuksen tekijöille, jotka kaavan julkisen nähtävillä pidon aikana ovat sitä kirjallisesti pyytäneet ja samalla ilmoittaneet osoitteensa, tulee antaa kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen.

Kaj toteaa vielä, että muistutuksen tekijöistä Xxxx Xxxxxx, Xxxxxx Xxxxxxx ja Xxx Xxxxxxxxx sekä Xxxxx Xxxxxx ovat pyytäneet kaupungin perusteltua kannanottoa muistutukseensa.

Kaupunkisuunnittelulautakunta on 10.11.2005 käsitellyt otsikosta ilmenevää asemakaavan muutosta koskeneet muistutukset ja annetut lausunnot. Lautakunta on hyväksynyt vastaukset esittelijän ehdotuksen mukaisesti ja tieto päätöksestä ja siitä mistä vastaukset on löydettävissä, on lähetetty kaikille muistutuksen tekijöille.

Yleisen kuntalaista johtuvan periaatteen mukaan Khs edustaa kaupunkia, ellei tätä toimivaltaa ole johtosäännöllä delegoitu muulle toimielimelle tai viranhaltijalle. Helsingissä tällaista delegointia ei ole tehty. Kaava-asiassa Khn kannanotto muistutuksiin syntyy sen tehdessä Kvstolle esityksen kaavan hyväksymisestä, mutta tästä valmisteluun kuuluvasta vaiheesta ei ilman erillistä päätöstä synny pöytäkirjattua asiakohtaa, joka voitaisiin otteen muodossa lähettää kunnan perusteltua kannanottoa pyytäneille. Tämän vuoksi valmisteluprosessin oikeellisuuden varmistamiseksi käsitellään perusteltua kannanottoa pyytäneiden muistutukset erillisinä Khssa. Erillisestä käsittelystä huolimatta on edelleen kysymys asian valmistelusta.

Muistutusten keskeinen sisältö

Xxxxx Xxxxxx katsoo mm., että kansalaisten yhdenvertaisuus kärsii, mikäli puutalohanke Myllypuron kaupunkimetsään toteutuu. Tarvittaisiin malttia ja pitkäjänteistä, ekologisesti kestävää ajattelua päätöksenteossa, jotta ei tehtäisi peruuttamatonta tuhoa alueen metsäluonnossa. Olisi eettisesti oikein asettua tukemaan kaupunkilaisten yhteisiä luonto- ja virkistysalueita.

Kaupunki osallistuu myös viheraluesuunnitelmissaan alueen luonnon hoitoon. Riittävän laajat viheralueet ja niiden ylläpito aiotaan kuitenkin kerralla lennättää ulos ikkunasta kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöksellä ja kaavaa valmistellaan rajuilla, ympäristöön tuhoisasti puuttuvilla toimilla, minkä seurauksena alueen tärkein luonnonarvo, aito metsä kokonaisuutena pirstoutuisi. Puukylä tuhoaa yhteisöllistä kaupunkitilaa. Tulisi ottaa huomioon metsän aikakerrostumat, puusto, ekologia jne. Metsän myönteiset terveysvaikutukset puoltavat virallisen kaupunkimetsän perustamista alueelle. Asiaan tulisi puuttua juuri nyt, kun suunnitelma on vasta suunnitelma eikä vielä toteutunut ympäristökatastrofi. Puukylän sijoittaminen metsän hienoimpaan ytimeen ei ole tyydyttävä ratkaisu.

Aito vuorovaikutteinen asukaslähtöisyys ei ole toteutunut suunnittelussa. Jo aiemmin tehtyjä hätähuutoja ja esimerkiksi taiteilijakylän asukasyhdistyksen kommentteja ja asukasmielipiteen esiintuomista ei ole otettu huomioon. Asukkaat ovat asiassa toimineet ajoissa ja perusteet esittäen, osallistuneet kansalaiskeskusteluun ja asukasmielipiteen esille tuomiseen. Riittävän aitoa vuorovaikutusta ei ole syntynyt.

Kaavaehdotusta ollaan hyväksymässä riittämättömin ja liian pikaisin päätelmin, huolimatta kansalaisadressien valtavasta nimikirjoitusmäärästä ja lehdistössä tapahtuneista voimakkaista metsän suojelua puoltavista asukasmielipiteistä ja tarkistamatta tarpeeksi perusteellisesti erilaisia oikeusvaikutuksia osallisiin nähden. Vaikka kenties vuorovaikutus olisi lain kirjaimeen pitäytyvää, lain henkeä se ei toteuta.

Kaavaehdotus ei täytä mm. virkistys- ja viheralueiden osalta kaavan sisältövaatimuksia ja siksi sitä ei voida hyväksyä. Tulevilla sukupolvillakin on oikeus kaupunkiluontoon. Luontoa tuhoava piittaamaton suunnittelutuote rapauttaa kestävän kehityksen vaatimia ympäristökasvatuksellisia tavoitteita laajemminkin. Taiteilijakylän sijainti juuri metsän katveessa on paitsi kerännyt ihailua ulkomailla asuvien kollegojen taholta, vaikuttanut myös positiivisesti kylän jäsenten taiteelliseen tuotantoon. Taiteilijat ovat antaneet eri tahoille asiantuntijalausuntoja ja tarjonneet asiantuntemustaan kaavasuunnittelijoiden käyttöön, kuitenkin tuloksetta.

Muistuttaja ei ole henkilökohtaisesti myöskään tullut riittävästi kuulluksi alueella asuvana ja työtä tekevänä. Työolot heikkenisivät merkittävästi kaavan toteutuessa. Kaavoitushanke on jo nyt häirinnyt työskentelyä ja muistuttaja joutuu harkitsemaan muuttoa maalle tai esimerkiksi Pariisiin. Myös Pariisissa osataan arvostaa myllypurolaista metsäluontoa.

Myllypuron taiteilijat vaikuttavat suomalaisessa yhteiskunnassa ja kansainvälisessä taidekentässä. Kulttuurin ja luonnon vuorovaikutus on keskeisiä taiteilijayhteisön identiteetin rakentumisen ulottuvuuksia. Lopuksi muistutuksessa toivotaan, ettei kaupunkisuunnittelussa jatketa luontoarvot ohittavaa ja asukasmielipiteestä näinkin piittaamatonta linjaa.

./. Xxxx Xxxxxxxx muistutus on esityslistan tämän asian liitteenä nro 1.

Xxxxx Xxxxxxxx ja Xxx Xxxxxxxxx katsovat mm., että kaavaehdotus ei täytä suunnittelulle asetettuja tavoitteita. Kun suurin osa metsästä rakennetaan, ympärillä olevan luonnon ehdoilla tapahtuva rakentaminen ei toteudu. Talojen määrää tulisi vähentää ja rakentaminen keskittää vesitornin ympäristöön ja Ratasmyllyntien varteen muistutuksessa olevan liitekuvan mukaisesti.

Luonto joutuu kovalle koetukselle rakentamisen seurauksena. Alue on nykyisin asukkaille tärkeä luonto- ja virkistyskohde. Suunniteltu pientaloalue ja metsän häviäminen vähentävät Myllypuron houkuttelevuutta eikä päinvastoin, kuten uskotellaan. Nimenomaan metsä on tärkeä luonto- ja virkistyskohde Myllypuron ja lähialueiden asukkaille. Kauempana sijaitsevat vastaavat vanhat metsät sijaitsevat useiden kilometrien päässä, mm. Vanhankaupunginlahdella ja Mustavuoressa, eli esimerkiksi päiväkoti- ja koululaisryhmille liian kaukana.

Myllypurosta tulisi tehdä elävä esimerkki asukaslähtöisen suunnittelun edelläkävijänä ottamalla asukkaiden hätä tosissaan ja kuulemalla heidän toiveitaan suunnittelussa. Miten voidaan puhua vastavuoroisesta kaupunkisuunnittelusta ja kunnallisesta demokratiasta, jos asukkaiden kannanotto ei vaikuta mitenkään suunnitelmiin?

Helsingin meneillään olevien sekä tulevien mittavien rakennushankkeiden, kuten Itä-Helsingin useat rakentamisalueet, Malmin lentokenttäalue ja kantakaupungin satamalta vapautuvat alueet, varjossa tämä 1 500 asukkaan pientaloalue on kovin vaatimaton, joten miksi se tulee ylipäätään toteuttaa? Myöhemmin saatetaan todeta Helsingin kasvuennusteen olleen ylimitoitettu ja silloin arvokkaita metsäalueita ei enää saada takaisin. Miten tähän uhkakuvaan on varauduttu?

Suunniteltu pientaloalue vähentäisi dramaattisesti muistuttajien asuinalueen virkistys- ja luontoarvoja sekä viihtyvyyttä pienen tytön vanhempina. Metsäalueen läheisyys ja sen virkistysarvot ovat olleet muistuttajien keskeinen peruste muuttaa Myllypuroon. He saattavat joutua etsimään viihtyisämmän lähiön, jos pientaloalue rakennetaan koko laajuudessaan.

Muistuttajat ovat otsikoineet muistutuksensa koskevan myös Myllypuron liikuntapuiston kaavaa, mutta sen sisältö koskee yksinomaan puista kaupunkikylää. Tämän vuoksi perusteltua lausuntoa ei ole annettu enää erikseen Myllypuron liikuntapuiston kaavaehdotuksen yhteydessä.

./. Xxxxx Xxxxxxxx ym. muistutus on esityslistan tämän asian liitteenä nro 2.

Xxxxx Xxxxxx katsoo kaavakuulutuksen Vartiokylä-nimellä olleen harhaanjohtava. Maankäyttö- ja rakennuslaki korostaa kansalaisten osallistumista ja vuorovaikutusta. Myllypuron metsän kaavoituksessa tämä lain tarkoitus ei ole toteutunut, koska asukkaat eivät ole todellisuudessa päässeet osallistumaan kaavan suunnitteluun. Heidän vuodesta 1998 asti esittämänsä vaatimus metsän säilyttämisestä yleisessä virkistyskäytössä ei näy kaavaehdotuksessa missään määrin. Asukkaat ovat ilmaisseet selkeän kannanottonsa viimeksi kansalaisadressissa Myllypuron metsän puolesta. Asukastilaisuuskin vaikutti enemmän tonttihuutokaupalta kuin tilaisuudelta, jossa asukkaat olisivat voineet vaikuttaa suunnitelman sisältöön. Kehitysyhteistyöprojekteissakin on jo kauan sitten huomattu, että ainoat toimivat kehitysyhteistyöprojektit ovat niitä, jotka syntyvät paikallisten asukkaiden aloitteesta ja tarpeista. Nyt kaupungin hyvässä tarkoituksessa on ironiaa, koska syntyy mielikuva, että myllypurolaiset hyötyvät siitä, että heidän elinympäristönsä pilataan.

Tavoitetta Myllypuron ikä- ja asuntorakenteen monipuolistamisesta kritisoidaan muistutuksessa. Kaavoittaja puhui asukastilaisuudessa 1500 asukkaasta, mutta lautakunnan esittelyssä jo 2000 asukkaasta. Mm. liikennevaikutusten arvioimiseksi oikea tieto olisi ollut tarpeen.

Asukkaiden näkökulmasta kaupunki on luovuttamassa verorahoilla ylläpidettyä ulkoilu- ja luontoaluetta puuteollisuuden rakentamiskokeiluille. Kaupungin tiivistämisrakentamisen haittavaikutuksista joutuvat kärsimään ne alueet, joilla asuvat ”maan hiljaiset”. Onko kaupungin yleinen etu, että kaupunkimetsät häviävät? Talin golfkentän asuntorakentaminen tuskin onnistuisi, koska sitä käyttävät ”isokenkäiset”.

Luontoarvot ovat saaneet väistyä hankkeen tieltä ja vasta viime vaiheessa on valmistunut alueen luontosuunnitelma. Myöskään alueen lepakkopopulaatiota ei ole riittävästi tutkittu.

Asemakaavan toteuttamisen vaikutuksia ihmisen terveyteen, turvallisuuteen, virkistysmahdollisuuksiin ja sosiaalisiin oloihin ei ole riittävästi arvioitu. Suojaavan metsän hävitessä asukkaat altistuisivat mm. Itäväylän päästöille. Myös Roihupellon tulevaisuudessa suunniteltu asuinalue lisää päästöjä moninkertaisesti. Metsä suojaa päästöiltä Myllypuroa, Roihupeltoa ja Puotinharjua sekä tuottaa happea. Metsä suojaa myös viimoilta ja vähentää lämmityskuluja sekä vaikuttaa mm. mielenterveyteen. Koululiikunta ja ympäristöopin opetus ei ole enää mahdollista metsän kadottua. Viikin metsä on huonojalkaisille liian kaukana.

Uhanalaisen sääskenvalkun esiintymispaikka tukahdutettiin hakkuujätteillä ja suunnittelualueella oleva Korkeakallio hakattiin kevättalvella asukkaiden toiveiden vastaisesti lähes puuttomaksi. Kesällä myrsky kaatoi pystyyn jätettyjä puita ja hävitystyön täydensivät massiiviset metsätyökoneet.

Asemakaavan toteuttamisen vaikutuksista ihmisen terveyteen, turvallisuuteen, virkistysmahdollisuuksiin ja sosiaalisiin oloihin ei ole tehty riittävää arviointia. Metsä merkitsee myllypurolaisille mahdollisuuden seurata luonnon elämää, siellä on hyvä hengittää, se tarjoaa suojaa, vilvoittaa kesällä, mahdollistaa hyötyliikunnan, rikastuttaa koulujen ympäristöopetusta, terapoi, muiden muassa.

Lopuksi muistutuksessa ehdotetaan kaavan palauttamista uuteen valmisteluun, missä metsän suojelu on esillä vaihtoehtona. Alue tulee suunnitella kokonaisuutena Roihupellon ja Puotinharjun kanssa. Kaavaehdotus ei täytä maankäyttö- ja rakennuslain 5 §:ssä asetettuja alueiden suunnittelun tavoitteita eikä 54 §:n sisältövaatimuksia eikä myöskään kunnioita perustuslain yhdenvertaisuusperiaatetta eikä säädöstä oikeudesta ympäristöön.

./. Xxxxx Xxxxxxx muistutus on esityslistan tämän asian liitteenä nro 3.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa muistutusten johdosta (10.11.2005) mm. seuraavaa:

Vuorovaikutus asukkaiden kanssa kaavaa laadittaessa ja
asukasmielipiteen huomioon ottaminen

Myllypuron asukkaiden kanssa on tehty tiivistä yhteistyötä. Asemakaavatyö eteni rinnan Yleiskaava 2002:n laadinnan kanssa. Yleiskaavan valmisteluun liittyi runsas vuorovaikutus asukaspajoineen. Asemakaavatyöhön liittyen on järjestetty keskustelutilaisuuksia vuodesta 1998 lähtien eri suunnitteluvaiheissa. Suunnittelusta ja keskustelutilaisuuksista on tiedotettu lehti-ilmoituksilla, alueen naapureille kirjeitse, Myllypuron lähiöasemalla ja alueen ilmoitustauluilla sekä kaupungin nettisivuilla. Kaavoittaja on lisäksi ollut kutsuttuna useissa alueen yhdistysten järjestämissä tilaisuuksissa esittelemässä ja keskustelemassa kulloisestakin suunnitteluvaiheesta. Kaikkien tilaisuuksien puheenvuorot ovat olleet valtaosin uuden pientaloalueen rakentamiselle myönteisiä.

Esimerkiksi kilpailun voittaneen suunnitelman esittelytilaisuudessa keväällä 2004 ei esitetty alueen rakentamista vastustavia kommentteja. Tämän jälkeen pyydettiin mielipiteitä kirjallisesti määräpäivään mennessä. Yhtään alueen rakentamista vastustavaa mielipidettä ei esitetty.

Alueen rakentamista vastustavaa palautetta keskustelutilaisuuksissa, puhelimitse ja kirjeitse kaavoittajalle on tullut lähes yksinomaan niiltä, jotka ovat esittäneet myös kirjallisen muistutuksen.

Rakentamisalueen rajaus pohjoisessa määräytyi paljolti myös asukasvuoropuhelun pohjalta. Rakentamisalueesta rajattiin jo suunnittelun alkuvaiheessa pois koillispuolella sijaitseva laaja kallioalue, jolla sijaitsee mm. asukkaiden arvostama pulkkamäki. Rakennusten ulottaminen Myllytaipaleen laitaan on esimerkki keskusteluista, joissa asukkaat totesivat Itäkeskukseen johtavan reitin pelottavaksi kulkea.

Kaupunkisuunnittelulautakunta katsoo, että vuorovaikutus asukkaiden kanssa on ollut kattavaa ja mahdollistanut laajat osallistumismahdollisuudet. Osallisilla on kaavoitusmenettelyssä ollut mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua mielipiteensä. Suunnittelu on perustunut eri tavoitteiden ja lähtökohtien yhteensovittamiseen ja sisältänyt vaikutusten arviointia eri näkökulmista kaikissa suunnitteluvaiheissa.

Uudelta alueelta on kysytty jo runsaasti asuntoja. Osa tiedustelijoista on myllypurolaisia, jotka haluavat muuttaa uudelle alueelle pientaloon.

Adressi Adressia alettiin kerätä marraskuussa 2004 kaavaluonnoksen nähtävillä ollessa eli 7 vuotta suunnittelun aloittamisen jälkeen. Adressin allekirjoittajia on muistuttajien mukaan tällä hetkellä yhteensä 3 076. Muistutusten ohella lähetetyssä adressissa oli 1 765 nimeä, joista 429 ilmoittaa asuvansa Myllypurossa. Muut allekirjoittajat ovat lähikaupunginosista ja muualta Helsingistä. Muista kunnista on 35 allekirjoittajaa ja 235 ei ilmoita asuinpaikkaansa. Myllypurossa asuu n. 9 500 asukasta.

Adressia on myös kerätty siten, että se on ollut mm. Itäkeskuksen kirjastossa esillä Etelä-Suomen metsiensuojelua koskevan adressin yhteydessä ilman, että ohessa oli mitään informaatiota siitä, mitä Myllypuron alueelle ollaan todellisuudessa suunnittelemassa.

Vaikutusarviointien riittävyys ja kaavan sisältövaatimukset

Kaavaehdotuksen vaikutusarviointia ihmisen terveyden, turvallisuuden, virkistyksen ja sosiaalisten olojen kannalta on selostettu kaavaehdotuksen listatekstissä ja kaavaselostuksessa. Rakentaminen vähentää virkistysalueen määrää kaava-alueella. Jäljelle jää kuitenkin runsaasti lähivirkistysaluetta, myös metsää. Maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n mukaiset asemakaavan sisältövaatimukset täyttyvät myös siltä osin. Kaavaehdotus ei myöskään loukkaa perustuslain yhdenvertaisuusperiaatetta tai yksilön oikeutta terveelliseen ympäristöön. Kaavoitettavalla alueella ja lähiympäristössä on riittävästi puistoja ja muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita.

Liikenteen aiheuttamien päästöjen osalta voidaan todeta, että merkittävä osa maankäytöstä Roihupellossa on jo nykyisellään olemassa, varikkotoimintojen ja pienteollisuuden käytössä. Vaikka metsällä yleisesti ottaen olisi ilmanlaadun kokemisen kannalta myönteisiä vaikutuksia, ei Roihupellon ja Myllypuron välisellä metsäalueella voida osoittaa olevan vaikutusta ilmanlaadun sellaisiin ominaisuuksiin, joista on olemassa ohje- ja raja-arvoja.

Kaupunkisuunnittelun yhtenä tärkeänä tavoitteena on päästöjen vähentäminen kokonaisuudessaan. Uusien asunto- ja työpaikka-alueiden sijoittaminen jo olevien palvelujen viereen ja julkisten liikenneyhteyksien ulottuville vähentää yksityisautoilun tarvetta ja tähtää sitä kautta päästöjen vähenemiseen koko kaupungin alueella. Tämä on ollut myös Myllypuron pientaloalueen tärkeänä suunnittelutavoitteena. Noin 500 perheen ei tarvitse muuttaa pitkien etäisyyksien päähän kehyskuntiin halutessaan asua pientalossa. Alueen sijainti n. 10 km:n päässä keskustasta sekä Itäväylän ja Kehä I:n läheisyys mahdollistaa lyhyen työmatkaliikenteen, eivätkä uudet asukkaat juuri tällä alueella välttämättä tarvitse lainkaan omaa autoa hyvien julkisten yhteyksien vuoksi.

Pientaloalueen rajaus ja laajuus

Myllypuron puisen kaupunkikylän laajuus ja sijainti on päätetty Helsingin Yleiskaava 2002:n hyväksymisen yhteydessä. Asemakaavan muutosehdotus on yleiskaavan mukainen. Rakentamisalueen supistaminen eräissä muistutuksissa esitetyllä tavalla siten, että Ratasmyllyntien itäpuolella oleva rakennusoikeus rakennettaisiin kerrostaloina Ratasmyllyntien reunaan tai Ratasmyllyntien itäpuolelle perustettaisiin suojeltu kaupunkimetsä, on oikeusvaikutteisen yleiskaavan vastaista. Ratasmyllyntien itäpuolella on lähes 2/3 koko alueen rakennusoikeudesta ja n. 2/3 yleiskaavan pientalovaltaiseksi merkityn alueen aluevarauksesta. On otettava huomioon myös, että rakentamisaluetta on asemakaavassa jo pienennetty yleiskaavan aluevaraukseen nähden.

Kohde on merkittävä pientalorakentamiskohde Helsingissä, eikä sitä voi verrata esimerkiksi satamalta vapautuvien alueiden rakentamiseen kantakaupungissa. Myllypuron pientaloalue vastaa nimenomaan siihen erittäin suureen kysyntään, joka pientalotonteista Helsingissä on tällä hetkellä. Rakentamisalueen maapinta-alan pienentäminen ja kerrosalan korvaaminen korottamalla rakennuksia esimerkiksi Ratasmyllyntien varressa ei vastaa niitä tavoitteita, joita tämän alueen rakentamiselle on asetettu. Alue ei olisi enää houkutteleva pientaloalue.

Uutta aluetta muutoinkin oleellisesti pienennettäessä, kuten osassa muistutuksia ehdotetaan, myös alueen asukasmäärä supistuisi siten, ettei se enää olisi kaupunkirakenteellisesti toimiva kokonaisuus ja merkittävä pientalorakentamiskohde.

Uusi pientaloalue tukee palvelujen pysyvyyttä Myllypurossa. Tällä tarkoitetaan ensi sijassa kunnallisia lähipalveluita, kuten kouluja ja päiväkoteja. Sekä ala- että yläasteen koulut ovat aivan alueen naapurissa, ja kolme päiväkotia on kävelyetäisyydellä.

Viittaukseen Myllypuron, Roihupellon ja Puotinharjun suunnittelemiseksi kokonaisuutena voidaan todeta, että alueiden tuleva maankäyttö ja siinä tapahtuvat muutokset on osoitettu yleiskaavassa.

Luonnonarvot, viheryhteydet ja ulkoilureitit

Rakentamisalueen ympärille jää jo pelkästään tällä kaava-alueella n. 16 ha luonnontilaista metsäluontoa. Viereisellä liikuntapuiston kaava-alueella säilyy lehtokorpinotkelma ja pääosa Matokallion ympäristöstä luonnontilassa. Myllypuron länsireunan ja Viikin laajat metsäalueet ovat kävelymatkan päässä. Myllypuron kerrostaloalueen pohjoisosasta länsireunan metsä on jopa lähempänä kuin nyt kyseessä oleva metsä.

Suuri osa olemassa olevista kulkureiteistä säilyy lähes nykyisillä paikoillaan tai ohjataan uuden pientaloalueen läpi viherkäytävää pitkin. Kulkureittien osalta alue on nykyisten asukkaiden käytössä kuten tähänkin saakka. Viittaukseen siitä, että jäävä metsäalue on vaikeakulkuista, voidaan todeta, että maasto on koko alueella melko samantyyppistä. Rakentamisen alle ja toisaalta sen ulkopuolelle jää sekä vaikeakulkuisia että helppokulkuisia maaston kohtia. Mm. suurkortteli 45565 on lähes kokonaan alue, jossa liikkuminen on erittäin hankalaa eikä siellä juuri koskaan nykyisin kuljeta. Ratasmyllyntien itäpuolella hienoimmat kallioalueet on säilytetty virkistysalueina.

Vihervyöhykkeen leveys Myllypadontien nykyisten asuntotonttien ja uuden alueen välissä mahdollistaa puiden säilymisen alueella. Tätä leveämpi vihervyöhyke eriyttäisi uuden alueen omaksi saarekkeekseen. Uusien asukkaiden yhteystarpeiden ja Myllypuron kehittämisen näkökulmasta sekä yhdyskuntarakenteen toimivuuden kannalta alueen on tarkoituksenmukaista olla osa jo rakennettua Myllypuroa.

Ulkoilupolkua on luonnoksesta tulleiden mielipiteiden pohjalta linjattu etelämmäs osalla viheryhteyttä. Ratasmyllyntien alikulkutunneli on reitillä tarpeellinen. Reitti on tärkeä seudullinen ulkoilureitti, jolla talvisin on myös latu. Tämä lisää perusteita rakentaa kevyt liikenne eritasossa ajoneuvoliikenteen kanssa.

Samoilijanpolku on muutettu Myllytaipaleeksi, jotta reitti mielletään Myllypurosta Itäkeskukseen johtavaksi koko alueen kevyen liikenteen pääreitiksi. Muutoinkin uuden alueen nimistö jatkaa mylly-aihetta, jotta sekin osaltaan liittää aluetta kiinteämmin Myllypuroon kuuluvaksi.

Tykkitie on säilytetty asemakaavassa osana katua ja ulkoilutietä, jollaisena se toimii tälläkin hetkellä.

Ympäristökeskus on kartoittanut vuonna 2003 koko kaupungin alueelta tärkeimmät lepakkoalueet ja jakaneet ne kolmeen luokkaan: arvokkaat (I luokka), tärkeät (II luokka) ja paikallisesti arvokkaat (III luokka). Kartoituksen mukaan kaava-alue ei kuulu mihinkään näistä.

Kaupungin kasvuennuste

Yleiskaava 2002:n asuntoaluevaraukset perustuvat kaupungin asuntotarpeeseen ja maltilliseen väestöennusteeseen. Helsingin asuntokanta on pienasuntovaltaista, joten kaupungissa asutaan ahtaasti. Erityisesti pientaloalueet vastaavat asukkaiden toiveisiin asua väljemmin ja yleiskaavan valmistelussa on tähän kiinnitetty erityistä huomiota. Uudet asuntoaluevaraukset, mm. Myllypuron pientaloalue, on osaltaan varattu pientalotarpeen tyydyttämiseksi.

Nuoret perheet muuttavat tällä hetkellä kauemmas seudulla huonompien liikenneyhteyksien päähän, koska pientalokohteita Helsingissä ei ole riittävästi. Esimerkiksi vuonna 2000, kun kaupunki tarjosi vuokrattavaksi omakotitalotontteja, hakijoita oli 1 631 perhettä. Vuokrattavia tontteja oli 83. Vuonna 2006 on mahdollista tarjota 50–80 tonttia.

Kaavakuulutus

Kaupunginkanslia laatii kaavakuulutukset käyttäen virallisten kaupunginosien nimiä ja virallisia rekisteritunnuksia.

Kaj toteaa lisäksi kaavan nähtävilläolokuulutuksista, että lautakunnan vastaus virallisista kaupunginosien nimistä on oikea. Kaava-alueen tunnistettavuuden lisäämiseksi kuulutuksissa kerrotaan myös sitä rajaavat kadut. Näin on tehty myös tässä tapauksessa.

Muistutukset ovat perusteellisia ja asiaan perehtyneitä ja kertovat selkeästi ne perustelut, joiden mukaan kaavaehdotusta ei muistuttajien mielestä tulisi hyväksyä. Muistuttajista Sibonè Oroza on suullisesti kertonut omasta ja eräiden muiden adressia keränneiden puolesta, että sitä on kerätty pääosin henkilökohtaisesti ihmisten kanssa keskustellen, aluksi kaavaluonnoksen ollessa nähtävillä ja sittemmin kaavaehdotuksen jo ollessa tiedossa. Tämä myös ilmenee adressilomakkeiden johdantokappaleesta.

Yksi maankäyttö- ja rakennuslain merkittävimmistä ongelmakohdista sen tulkinnassa liittyy juuri osallisten mielipiteiden huomioon ottamiseen päätöksenteossa. Laki edellyttää, että tiedottaminen tehdään ja osallistuminen mahdollistetaan kunkin kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen soveltuvalla tavalla. Tämän jälkeen päätöksenteko tapahtuu päätöksentekijän itsenäisessä harkinnassa vuorovaikutuksen ja kaavan vaikutusarviointien tuottaman tiedon pohjalta. Päätösharkinta ei siten ole oikeudellisesti sidottua esitettyjen mielipiteiden huomioon ottamiseen vaan siinä nimenomaisesti yhteen sovitetaan myös ristiriitaisia tavoitteita.

Kaj pitää kaupunkisuunnittelulautakunnan lausuntoon viitaten kaavaehdotusta lain vaatimusten mukaisena myös sen vaikutusarviointien osalta.

Lopputulemaksi jää, että kysymyksessä on kaavaehdotus, jonka asiallisesta sisällöstä vallitsee lautakunnan enemmistön ja muistuttajien kesken aito erimielisyys siitä, onko alueelle tuleva rakentaminen siinä laajuudessa kuin ehdotuksessa esitetään, tarkoituksenmukaista vai ei.

Kaj katsoo, että kaavaehdotus on Yleiskaava 2002:n mukainen, alueen asukkaiden ikärakennetta ja rakennuskannan monimuotoisuutta tukeva kaavoitushanke, joka ei myöskään lainvastaisella tavalla vaaranna alueen luonnonarvoja tai heikennä asukkaiden viihtyisyyttä ja virkistysmahdollisuuksia. Näin ollen muistutukset eivät anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa edellä esityslistalta ilmenevän, kaupunkisuunnittelulautakunnan vastaukseen perustuvan ja kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan lausumalla täydennetyn vastauksen kaupungin perusteltuna kannanottona esitettyihin muistutuksiin.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee tarkastaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta heti.

Pöytäkirjanote jäljennöksin esityslistatekstistä Xxxx Xxxxxxxx, Xxxxx Xxxxxxx ym. ja Xxxxx Xxxxxxx.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

LIITTEET	Liite 1	Xxxx Xxxxxx muistutus ns. Myllypuron puisen kaupunkikylän asemakaavan muutosehdotuksesta nro 11425
	Liite 2	Xxxx Xxxxxx ym. muistutus ns. Myllypuron puisen kaupunkikylän asemakaavan muutosehdotuksesta nro 11425
	Liite 3	Xxxxxx Xxxxxx muistutus ns. Myllypuron puisen kaupunkikylän asemakaavan muutosehdotuksesta nro 11425

6.2.2006 pöydälle pantu asia

KATSAUS ASUNTOTONTTIEN VARAUSTILANTEESEEN JA ASUNTOTONTTIEN VARAAMINEN

Khs 2006-69

Kiinteistölautakunta mainitsee (28.12.2005) seuraavaa:

Tiivistelmä Kvston joulukuussa 2003 tekemän asunto-ohjelma-päätöksen mukaan tulisi Helsingin kaupungin maalla aloittaa vuosittain 2 600 asunnon rakentaminen eli yhteensä 13 000 asuntoa vuosina 2004 - 2008. Vuonna 2004 aloitettiin vain 1 850 asunnon rakentaminen, ja näyttää siltä, että vuonna 2005 tullaan aloittamaan kaupungin maalla myöskin vain 1 850 asunnon rakentaminen. Vuosina 2006 - 2008 pitäisi siis aloittaa 9 300 asunnon rakentaminen. Voimassa olevia aloittamattomia tontinvarauksia on 5 900 asuntoa varten, mikä vastaa kahden vuoden tuotantoa. Varaukset jakaantuvat kuitenkin niin, että joihinkin rahoitus- ja hallintamuotoihin on varauksia jo nyt yli tavoitteen, kun taas joihinkin hallintamuotoihin tarvittaisiin runsaasti lisää varauksia.

Tonttien varauksia esitetään nyt tehtäväksi yhteensä 1 030 asuntoa vastaavasti Arabianrannasta, Haagasta, Pitäjänmäeltä, Viikinmäestä, Tapaninvainiolta, Suutarilasta sekä Herttoniemestä. Määrä on vähäinen verrattuna vuotuiseen 2 600 asunnon aloitustavoitteeseen. Lisäksi esitetään tehtäväksi joitakin tarpeellisia muutoksia aiempiin varauksiin. Näiden lopputuloksena omistusasuntotuotantoon tulisi lisää 750 asuntoa vastaavat tontit ja vuokra-asuntotuotantoon 280 asuntoa vastaavat tontit.

Jotta kaikkien rahoitus- ja hallintamuotojen tavoitteet toteutuisivat, tulisi vuonna 2006 tai viimeistään vuonna 2007 tehdä lisävarauksia 4 250 asuntoa varten. Suurin puute on kaupungin vuokra-asuntojen tonteista, joita tarvittaisiin lisää 1 600 asuntoa vastaavasti. Muiden rakennuttajien säädeltyyn vuokra-asuntotuotantoon on varauksia selvästi yli tavoitteen. Asumisoikeusasuntotuotantoa ja vapaarahoitteista vuokra-asuntotuotantoa varten tarvittaisiin lisää 1 200 asuntoa vastaavat tontit. Yksityisten rakennuttajien hitas-omistusasuntojen rakennuttamiseen tontteja tarvittaisiin lisää 1 450 asuntoa vastaavasti. Kaupungin omistusasuntotuotantoon on varauksia jo 500 asuntoa yli tavoitteen. Muiden rakennuttajien vapaarahoitteiseen ilman hitas-ehtoja tapahtuvaan omistusasuntotuotantoon on varauksia 340 asuntoa yli tavoitteen. Yhteenlaskettuna koko omistusasuntotuotannon vajaus olisi siten 630 asuntoa. Asuntojen tuotannossa ja asuntotonttien varauksissa on omistusasuntotuotanto painottunut siis enemmän kuin vuokra-asuntojen tuotanto.

Khs päättää varauksista

Kvsto päätti 16.11.2005 lisätä Khn johtosääntöön uuden kohdan, jonka mukaan Khs päättää kaupungin maa- ja vesialueiden varaamisesta rakentamiseen.

Kiinteistölautakunta tekee kaikista tonttien ja alueiden varauksista esityksensä Khlle. Näin meneteltiin aikaisemminkin vuoteen 1991 saakka, jonka jälkeen lautakunta on tehnyt tonttien varauspäätökset.

Varsin laaja ja perusteellinen esittely

Koska asuntotonttien varaukset menevät Khn käsittelyyn, seuraavassa tarkastellaan melko laajasti asunto-ohjelmassa 2004 - 2008 asuntotonttien varauksille ja luovuttamiselle asetettuja määrällisiä ja laadullisia tavoitteita sekä niiden toteutusmahdollisuuksia.

Edelleen tarkastellaan vuosien 2004 ja 2005 asuntotuotantoa sekä voimassa olevia tontinvarauksia suhteessa asunto-ohjelman tavoitteisiin. Tätä kautta päästään arvioimaan tonttien lisävaraustarvetta.

Lisäksi tehdään esitykset uusista varauksista ja aiempien varausten tarpeellisista muutoksista sekä tarkastellaan myöhempää tonttien varaustarvetta. Näin perusteellinen ja laaja asian esittely lienee nyt paikallaan, koska parhaillaan käydään keskustelua uuden asunto-ohjelman tavoitteista ja sisällöstä sekä myöskin asuntotonttien luovutustavoista.

Asunto-ohjelma ohjaa tontinluovutusta

./. Kvsto hyväksyi 10.12.2003 ohjelman ”Monimuotoisen asumisen Helsinki, asunto-ohjelma 2004 - 2008”, joka koostuu kolmesta osasta: kaupungin asuntopoliittiset tavoitteet, ohjelmakauden 2004 - 2008 asuntopoliittiset toimenpiteet sekä kolmantena kehittämis-hankkeet ja selvitystehtävät. Näistä ohjelmakauden asuntopoliittiset toimenpiteet ovat esityslistan liitteenä 1. Tämä päätöksen osa koostuu 12 toimenpidekohdasta, joista suuri osa vaikuttaa myös asuntotonttien luovutukseen.

./. Asunto-ohjelman koko tuotantojakauma sekä tuotantojakauma kaupungin maalla ovat esityslistan tämän asian liitteenä 2.

Asunto-ohjelman asuntopoliittisten toimenpiteiden kohdassa nro 1 on kaupungin maalla tapahtuvalle rakentamiselle annettu seuraavat vuotuiset aloitustavoitteet.

Taulukko 1: Asunto-ohjelman tavoitteet kaupungin maalla

	Rakennuttaja Att		Rakennuttaja Muut		Yhteensä
Valtion tukemia vuokra-asunto (AV)	630	150		780
Vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja (OV) ja asumisoikeusasuntoja (AAO)	300	260		560
Omistusasuntoja:
-hitas-säännellyt omistusasunnot (OOH)	100	550		650
- omistusasunnot ilman hitas-sääntelyä (OO)	100	510		610
Yhteensä	1 130	1 470		2 600

Tontinluovutuksesta toimenpidekohdassa nro 2 todetaan seuraavaa:

”Kaupunki luovuttaa asuntotontteja sekä vuokraamalla että myymällä.

Ohjelmakaudella toteutettavassa tontinluovutuksessa noudatetaan edellä esitettyjä hallintasuhteen ja rahoitusmuodon tavoitteita. Niistä voidaan poiketa silloin, kun tuotannon alueellisen rakenteen muuttamiseen painottamalla sääntelemättömiä omistusasuntoja on erityiset perusteet.”

Pääsääntönä on siis pyrkimys edellä olevassa taulukossa esitettyjen määrätavoitteiden toteuttamiseen, mutta erityisistä syistä voidaan sääntelemättömiä omistusasuntoja varten varata tavoitetta enemmän kohteita. Kun varattavissa olevien tonttien kokonaismäärää tuskin saadaan täyteen, merkitsee tämä poikkeaminen muiden hallinta- ja rahoitus-muotojen osuuden vähenemistä.

Tästä tavoitteen ylityksestä päättäminen jää tehtäväksi tontinvarausten yhteydessä.

Osa kohteista toteutetaan erityisen korkeatasoisina

Toimenpidekohdassa nro 2 todetaan lisäksi seuraavasti:

”Sääntelemättömiä omistusasuntoja varten luovutetaan eri puolelta kaupunkia tontit ilman hitas-ehtoja tontinluovutuskilpailuun perustuen. Tontit luovutetaan myymällä mutta vaihtoehtoisesti voidaan niitä luovuttaa myös vuokraamalla. Osa näistä hankkeista toteutetaan erikseen määriteltävinä aluekokonaisuuksina ja erillisillä tonteilla erityisen korkeatasoisiksi käyttäen suunnittelun ohjauksen ja tontinluovutuksen keinoja.”

Erityisen korkeatasoisen tuotannon vaatimus ei siis koske koko 610 asunnon vuotuista ilman hitas-ehtoja toteutettavaa omistusasuntotuotantoa, vaan erikseen määrättävää osaa siitä. Tontinvarausehdoissa määritellään kohdekohtaisesti, missä pyritään erityisen korkeatasoiseen tuotantoon.

Viimeksi erityisen korkeatasoiseksi tuotannoksi määriteltiin Kampin Leppäsuon noin 240 asunnon kohde. Aiemmin tällaisiksi kohteiksi on katsottu mm. Eiranranta, Arabianrannan tontinluovutuskilpailukohteet, Katajanokan Mastokadun kaksi tonttia ja Herttoniemenrannan satamakortteli. Vuosaaren Aurinkolahden osalta on käyty keskustelua siitä, voidaanko nämä tontit lukea erityisen korkeatasoiseksi asuntotuotannoksi. Kohdehan käynnistyi ennen kuin alettiin asettaa tavoitteita erityisen korkeatasoisesta asuntotuotannosta.

Suunnittelun ohjauksen ja tontinluovutuksen keinoja erityisen korkeatasoisuuden varmistamiseksi on käytetty esim. Arabianrannan tontin-luovutuskilpailuissa, joissa tontit on luovutettu korkeatasoisimmaksi arvioitujen ehdotusten tekijöille. Tarjouskilpailuissa, joissa tontti myydään korkeimman tarjouksen tekijälle, erityisen korkean tason varmistaminen on vaikeampaa, mutta tontinluovutusehdoilla tähän kuitenkin pyritään.

Myös kaupungin omassa tuotannossa voidaan ylittää omistusasuntotavoitteet

Edelleen tontinluovutusta koskevassa asunto-ohjelman toimenpidekohdassa nro 2 mainitaan seuraavaa:

”Muut kuin edellä mainitut vapaarahoitteiseen omistusasuntotuotantoon tarkoitetut tontit luovutetaan hitas-ehdoin vuokratontteina. Valtion tukemaan vuokra- ja asumisoikeustuotantoon ei sovelleta hitas-laadun-ohjausta.

Kaupungin omaan asuntotuotantoon osoitettavat tontit luovutetaan varausmenettelyä käyttäen lukuun ottamatta sääntelemättömän omistusasuntotuotannon tontteja. Luovutettaessa aluekokonaisuus kaupungin omana tuotantona toteutettavaksi voidaan aluerakenteen edellyttämät omistustontit myydä tai vuokrata myös ilman kilpailumenettelyä sekä halutun aluerakenteen saavuttamiseksi tarvittaessa ylittää omistusasuntotuotannon tavoiteluvut.”

Myös tältä osin mahdolliset tavoitteista poikkeamiset ja painotukset tulee harkita tonttien varaamisen yhteydessä.

On syytä huomata, että edellä olevassa kohdassa todettiin, että ilman hitas-ehtoja tontit luovutetaan omistusasuntotuotantoon tontinluovutus-kilpailuun perustuen.

Hitas-ehdoin omistusasuntotuotantoon luovutettavien tonttien osalta vastaavaa ohjetta ei ole. Tämä merkitsee, että tonttien varausvaiheessa määritellään, missä kohteissa käytetään tontinluovutuskilpailua ja missä varausmenettelyä. Viime vuosina n. kolmannes hitas-kohteista on luovutettu tontinluovutuskilpailuilla ja muut hitas-kohteet varausmenettelyllä, jolloin varausehtoihin on usein sisältynyt velvoite suunnittelukilpailun järjestämisestä.

Alueellisesti enintään kolmannes voi olla ARA-vuokra-asuntotuotantoa

Asunto-ohjelman toimenpidekohdassa 4 otetaan kantaa asunto-tuotannon alueelliseen rakenteeseen ja väestörakenteeseen seuraavasti:

”Ohjelmakaudella toteutettavassa tontinluovutuksessa tulorajoin varustettujen vuokra-asuntojen osuus on alueittain korkeintaan kolmasosa.

Väestörakennetta pyritään uusilla alueilla sekoittamaan korttelikohtaisesti luovuttamalla mahdollisuuksien mukaan tontit siten, että samaan kortteliin toteutetaan hallintasuhteeltaan ja rahoitusmuodoltaan erilaisia taloja.”

Kaupungin maalla tuotantotavoite on 2 600 asuntoa vuodessa. Tästä 780 asuntoa eli 30 % tulisi olla tulorajoin varustettuja vuokra-asuntoja. Kaupungin omasta 1 130 asunnon tuotannosta 630 eli 56 % tulisi olla näitä ARA-vuokra-asuntoja.

Päätöksen mukaan alueittain enintään kolmannes eli 33 % tuotannosta saa alla ARA-vuokra-asuntoja. Kun useita alueita samalla toteutetaan toimenpidekohdan 2 perusteella kokonaan ilman säänneltyjä vuokra-asuntoja, on taulukon määrällisten vuokra-asuntotuotannon kokonaistavoitteiden toteuttaminen käytännössä mahdotonta. Tämän vuoksi poikkeamismahdollisuuksia omistusasuntotuotannon osuuden kasvattamisen suuntaan joudutaan käyttämään melko paljon.

Jos asuntotuotantotoimiston (Att) toteuttavaksi varataan edelleenkin kokonaisia alueita, näillä ei voida saavuttaa asuntotuotantotoimiston 56 %:n ARA-vuokra-asuntojen tavoitetta, vaan omistusasuntojen määrää suhteessa tavoitteisiin joudutaan ylittämään.

Asunto-ohjelmassa ei ole määritelty ”alueen” käsitettä alueellisesti eikä määrällisesti. Aiemmin määrittelynä oli asuntojen suurtuotantokohde eli käytännössä projektialue. Nyt alueen määrittely tehdään tonttien varausten yhteydessä.

On syytä kiinnittää huomiota myös edellä mainitun toimenpidekohdan jälkimmäiseen kappaleeseen, jossa pyritään varmistamaan uusille alueille monipuolinen sekoittunut kaupunki- ja väestörakenne. Helsinkihän on saanut jopa kansainvälistä arvostusta uusien asuntoalueittensa monipuolisuudesta, kun uusilla asuntoalueilla on vierekkäin ja jopa samoissa rakennuksissa eri rahoitus- ja hallintamuotoa olevia asuntoja. Tällä voi olla tulevina vuosina suurikin merkitys pyrittäessä torjumaan segregaatiokehitystä.

Varauksia valmisteltaessa pyritään myös tämä tavoite ottamaan huomioon mahdollisuuksien mukaan, vaikkakaan se ei muiden tavoitteiden vuoksi ole kaikilla alueella mahdollista.

Vuoden 2004 tuotanto jäi tavoitteista kaupungin maalla

Asunto-ohjelman mukaan tulisi vuotuisen asuntotuotannon olla 3 500 asuntoa. Kaupungin maalla tulisi vuosittain aloittaa 2 600 asunnon rakentaminen. Ohjelmassa arvioidaan yksityisellä maalla rakennettavan 600 ja valtion maalla 300 asuntoa.

Vuonna 2004 alkanut asuntotuotanto oli yhteensä 3 209 asuntoa. Kaupungin maalla aloitettiin 1 845 asunnon rakentaminen. Valtion maalla aloitettiin 150 asunnon rakentaminen. Yksityisellä maalla aloitettiin 1 214 asunnon rakentaminen, mikä ylittää varsin paljon 600 asunnon arvion. Tämä tuotanto onneksi paikkasi suurta vajausta, joka syntyi kaupungin ja valtion maalla.

Huomion arvoista on, että yksityisellä maalla alkoi 189 ARA-vuokra-asunnon rakentaminen. Ohjelmassa arvioitiin, että yksityiselle maalle rakennetaan vain kovan rahan tuotantoa. Kysymyksessä on pääosin nuorisoasuntojen rakentaminen yksityisiltä hankituille tonteille.

Valtion maalla alkoi vain puolet arvioidusta 300:n asunnon rakentamisesta. Tuotanto oli kokonaan vapaarahoitteista eikä siitä ollut 30 % ARA-tuotantoa kuten asunto-ohjelmassa oletettiin ja toivottiin.

./. Seuraavassa on taulukko asuntotuotannosta kaupungin maalla vuonna 2004 suhteessa asunto-ohjelman tavoitteisiin. Taulukko on myös esityslistan tämän asian liitteenä 3.

Taulukko 2: Asuntotuotantotavoitteiden toteutuminen kaupungin

maalla vuonna 2004

Rakennuttaja/ Tuontato	Ato-tavoite vuodessa		Tuotanto 2004		Erotus
Att/AV	630	219		- 411
Yks/AV	150	562		+ 412
Att/AAO, OV	300	31		- 269
Yks/AAO, OV	260	373		+ 113
Att/OOH	100	110		+ 10
Yks/OOH	550	78		- 472
Att/OO	100	96		- 4
Yks/OO	510	376		- 134
Yhteensä	2 600	1 845		- 755

Osa tavoitteista alitettiin mutta osa ylitettiinkin

2 600 asunnon tuotantotavoitteesta kaupungin maalla jäätiin siis vuonna 2004 jälkeen 755 asuntoa. Tuotanto jakaantui lisäksi varsin epätasaisesti. Joillakin kohdin jäätiin runsaasti jälkeen, mutta toisaalla tavoite ylitettiinkin joissakin hallinta- ja rahoitusmuodoissa.

Kaupungin vuokra-asuntotuotannossa jäätiin jälkeen 411 asuntoa, kun taas muiden ARA-vuokratuotanto näytti ylittyneen samalla määrällä eli 412 asunnolla. Kysymyksessä oli kuitenkin 408 asunnon osalta erityis-asuntotuotanto, jossa asuntojen keskikoko on varsin pieni, jopa vain n. 42 k-m². Vertailukelpoinen ylitysluku olisi siten n. 200 asuntoa. Näistä erityisasunnoista suuri osa oli Arcadan ja Praktikumin opiskelija-asuntoja Arabianrantaan, mikä oli kertaluonteinen projekti, joka sattui vuodelle 2004.

Kaupungin vapaarahoitteisessa vuokra-asunto- ja asumisoikeustuotannossa oli 269 asunnon vajaus. Syynä on osin se, että useita vapaarahoitteisia työsuhdeasuntohankkeita muutettiin omistusasunnoiksi kysynnän vähenemisen takia. Yksityisellä puolella tässä ”väliluokassa” tavoite ylitettiin 113 asunnolla. Kysymyksessä oli vapaarahoitteinen vuokra-asuntotuotanto – pääosin pienehköjä senioriasuntoja.

Kaupungin hitas-omistusasuntotuotannossa ylitettiin tavoite kymmenellä asunnolla. Pahiten jäätiin tavoitteesta jälkeen yksityisten rakennuttajien hitas-omistusasuntotuotannossa, jossa vajausta oli peräti 472 asuntoa.

Vapaarahoitteisessa ilman hitas-ehtoja tapahtuvassa omistusasunto-tuotannossa asuntotuotantotoimisto alitti tavoitteen vain neljällä asunnolla. Yksityisellä puolella tätä kovan rahan tuotantoa oli melko paljon, mutta suuren tavoitteen takia vajausta jäi kuitenkin 134 asunnon verran.

Att:n tuotannon pitäisi asunto-ohjelman mukaan olla 43 prosenttia koko tuotannosta kaupungin maalla. Vuonna 2004 asuntotuotantotoimiston osuus jäi kuitenkin 25 prosenttiin.

Asuntotuotanto jäänee myöskin vuonna 2005 alle tavoitteen

Koko vuoden 2005 tuotannosta ei vielä voi olla tilastotietoja, mutta asunto-ohjelmarekisterissä on kaikki hankkeet ajoitettu, joten sen perusteella voidaan esittää melko luotettavia tietoja. Kokonaistuotannoksi arvioidaan 2 800 asuntoa, josta olisi kaupungin luovuttamalla maalla

1 900 asuntoa, yksityisellä maalla 850 asuntoa ja valtion maalla 50 asuntoa.

./. Seuraavassa taulukossa verrataan vuonna 2005 kaupungin maalla alkavaa asuntotuotantoa asunto-ohjelman tavoitteisiin. Taulukko on myös esityslistan tämän asian liitteenä 4.

Taulukko 3: Arvio asuntotuotantotavoitteiden toteutumisesta

kaupungin maalla vuonna 2005

Rakennuttaja/ Tuontato	Ato-tavoite vuodessa		Tuotanto 2005		Erotus
Att/AV	630	510		- 120
Yks/AV	150	290		+ 140
Att/AAO, OV	300	127		- 173
Yks/AAO, OV	260	179		- 81
Att/OOH	100	47		- 53
Yks/OOH	550	148		- 402
Att/OO	100	155		+ 55
Yks/OO	510	404		- 106
Yhteensä	2 600	1 860		- 740

Vuonna 2005 jäätäneen 2 600 asunnon tuotantotavoitteesta kaupungin maalla jälkeen 740 asuntoa. Tuotanto jakaantui lisäksi edelleen melko epätasaisesti. Joillakin kohdin jäädään runsaasti jälkeen, mutta tavoite ylitetäänkin joissakin hallinta- ja rahoitusmuodoissa.

Kaupungin vuokra-asuntotuotannossa jäädään jälkeen 120 asuntoa, kun taas muiden ARA-vuokratuotanto ylittyy 140 asunnolla. Kysymyksessä on taaskin erityisasuntotuotanto, jossa asuntojen keskikoko on pieni. Vertailukelpoinen ylitysluku olisi n. 90 asuntoa.

Suurin erityisasuntojen kohde on S-Asunnot Oy:n 117 asunnon hanke Pohjois-Haagassa. Lisäksi on rakenteilla 82 vanhusten palveluasuntoa, 54 vammaisten asuntoa ja 37 nuorisoasuntoa.

Kaupungin vapaarahoitteisessa vuokra-asunto- ja asumisoikeustuotannossa on 173 asunnon vajaus. Syynä on edelleen se, että useita vapaarahoitteisia työsuhdeasuntohankkeita edelleen muutettiin omistusasunnoiksi kysynnän vähenemisen takia. Yksityisellä puolella tässä ”väliluokassa” tavoite alitettaneen 81 asunnolla. Kysymyksessä on vapaarahoitteinen vuokra-asuntotuotanto – pääosin pienehköjä senioriasuntoja.

Kaupungin hitas-omistusasuntotuotannossa tavoite alitettaneen 53 asunnolla. Pahiten jäätäneen tavoitteesta edelleen jälkeen yksityisten rakennuttajien hitas-omistusasuntotuotannossa, jossa vajausta on peräti 402 asuntoa.

Vapaarahoitteisessa ilman hitas-ehtoja tapahtuvassa omistusasunto-tuotannossa asuntotuotantotoimisto ylittänee tavoitteen 55 asunnolla. Yksityisellä puolella tätä kovan rahan tuotantoa on melko paljon, mutta suuren tavoitteen takia vajausta jäänee kuitenkin 106 asunnon verran.

Asuntotuotantotoimiston tuotannon pitäisi asunto-ohjelman mukaan olla 43 prosenttia koko tuotannosta kaupungin maalla. Vuonna 2005 asuntotuotantotoimiston osuus näyttääkin tässä laskelmassa olevan tavoitteen mukainen tuotannon ollessa 839 asunnon ja 45 %:n tasolla.

Vuosien 2004 ja 2005 asuntotuotanto perustuu ennen nykyisen asunto-ohjelman 2004 - 2008 hyväksymistä tehtyihin varauspäätöksiin. Edellisen ohjelman tuotantotavoitteet olivat melko erilaiset. Esimerkiksi muiden kuin asuntotuotantotoimiston ARA-vuokra-asuntojen tavoite asunto-ohjelmassa 2001 - 2005 oli 500 asuntoa vuodessa, kun se nyt on vain150 asuntoa. Nykyisessä ohjelmassa on toisaalta hitas-asuntojen tuotantotavoite selvästi korkeampi kuin aiemmin. Uusien tavoitteiden vaikutus tulee näkyviin tuotantoluvuissa vasta tulevina vuosina. ”Iso laiva kääntyy hitaasti”.

Voimassa olevat varaukset kaupungin maalla

./. Liitteenä nro 5 olevassa taulukossa on lueteltu voimassa olleet aloittamattomat asuntotonttien varaukset ja varauksien saajat. Varauksista on vähennetty kohteet, joiden rakentaminen on alkanut tai arvioidaan alkavan vuonna 2005. Varauksiksi on luettu myös kaupungin myymät tontit, joita ei ollut vielä alettu rakentaa.

Varaukset eivät jakaannu aivan ohjelman mukaan

Varauksia on yhteensä 5 911 asuntoa vastaavasti. Näistä 1 683 on varattu ARA-vuokra-asunnoille, 792 asumisoikeusasunnoille ja vapaarahoitteisille vuokra-asunnoille, 1 364 hitas-omistusasunnoille ja 2 072 ilman hitas-ehtoja toteutettaville omistusasunnoille.

Jos nämä 5 911 asunnon varaukset jakaantuisivat täsmälleen asunto-ohjelman tuotantotavoitteiden suhteessa, jakauma olisi seuraava: 1 773, 1 270, 1 478 ja 1 389 asuntoa. Suurin alitus, n. 480 asuntoa, on asumisoikeusasunnoissa ja vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa. Valtion tukemissa vuokra-asunnoissa on alitusta n. 90 asuntoa. Hitas-omistusasuntojen varausmäärä alittaa 110 asunnolla tavoitteen. Suuri tavoitteen ylitys, 680 asuntoa, on ilman hitas-ehtoja toteutettavissa omistusasunnoissa.

Asuntotuotantotoimistolla oli vähän tontteja vuokra-asuntotuotantoon

Asuntotuotantotoimiston osuus kaikista varauksista on 32 %, kun se asunto-ohjelman tavoitteissa on 43 %.

Asuntotuotantotoimistolla on 1 869 asunnon varaukset, joista 791 eli 42 % on varattu ARA-vuokratuotantoon, kun tavoite on 56 %. Omistusasuntojen tuotantoon asuntotuotantotoimistolla on yhteensä 810 asunnon varaukset eli 43 %, kun tavoite on 18 %. Ylitys perustuu alueellisiin tekijöihin. Lisäksi osa asuntotuotantotoimiston omistusasuntovarauksista Etelä-Hermannissa ei tule asuntotuotantotoimiston rakennutettavaksi, vaan tontit tullaan myymään muille. Asuntotuotantotoimisto vastaa nyt koko alueen kehittämisestä ja pysäköintiluolan rakennuttamisesta.

Muilla rakennuttajilla on suhteellisen vähän varauksia ja ne on suurelta osin

saatu kilpailuilla

Muilla ”perinteisillä” rakennuttajilla VVO:lla, YH:lla ja Satolla oli yhteensä suhteellisen vähän tontinvarauksia eli 820 asuntoa vastaavasti. VVO:lla on 437, YH:lla 268 ja Satolla 264 asunnon varaukset.

ARA-vuokratuotantoon oli näillä kolmella rakennuttajalla varauksia yhteensä 106 asuntoa varten. Kysymyksessä on kaksi tonttia Viikissä: toinen VVO:lla ja toinen YH:lla.

Hitas-omistustuotantoon oli näillä rakennuttajilla varauksia 463 asuntoa vastaavasti. VVO:lla on 316 hitas-asunnon kohteet – suurelta osin kilpailujen voittoina Arabianrannasta ja Viikistä.

Ilman hitas-ehtoja tapahtuvaan omistustuotantoon oli tontteja näillä rakennuttajilla yhtensä 300 asuntoa vastaavasti. Satolla oli 102 asuntoa Aurinkolahtisopimuksen perusteella sekä 40 asunnon koerakentamis-kohde Arabianrannassa. YH:lla oli 95 asunnon kohde, jonka se sai tarjouskilpailulla Herttoniemestä. Myös VVO:n kaikki 63 asuntoa on saatu kilpailuilla.

YH:lla on Rastilassa 100 asuntoa vastaava varaus ”asuntohotellille”, joka on kirjattu vapaarahoitteiseksi vuokra-asuntokohteeksi, mutta hanke voi toteutua myös omistusasuntoina.

Kilpailuihin on varattu runsaasti tontteja

Asuntotuotantotoimiston jälkeen ylivoimaisesti suurin määrä kohteita oli varattuna omistusasuntotuotannon tontinluovutuskilpailuja varten: yhteensä 618 asuntoa vastaavasti. Kilpailujen ratkaisemisen jälkeen nämä kohteet siirtyvät taulukossa kunkin kilpailun voittajan kohdalle.

Leppäsuolla tullaan järjestämään tarjouskilpailu vuoden 2006 alussa n. 240 asunnon tonteista. Viikistä on varattu n. 170 asunnon laatu-kilpailukohteet hitas-omistustuotannolle. Näistä kilpailuista yksi 60 asunnon kohde on meneillään. Myllypurossa on meneillään tontin-luovutuskilpailu n. 90 hitas-asunnon kohteesta. Lisäksi Viikin Kalastajanrannasta varattu 26 asuntoa vastaavat kolme pientalotonttia luovutettavaksi tarjouskilpailulla.

Urakoitsijoilla on varauksia kilpailujen perusteella

Rakennusliikkeistä on YIT:llä 269 asuntoa vastaavat varaukset Aurinkolahtisopimuksen ja etenkin tarjouskilpailujen perusteella. Skanskalla on 344 asunnon kohteet Aurinkolahtisopimuksen ja kilpailujen perusteella. Lisäksi Skanskalla on Hitsaajankadulla entisellä toimistotontilla kohde, johon tulee 101 omistusasuntoa sekä mahdollisesti 47 nuorisoasuntoa. Eiranrannan kilpailun perusteella on esisopimuksiin sidotut varaukset Tarkala Oy:lla, Apollo-rakenne Oy:llä, SRV Westerlund Oy:llä ja NCC:llä yhteensä n. 240 asunnon rakennuttamiseen. Hartelalla on Hitsaajankadulla 136 asunnon kohde entisellä toimistotontilla.

Vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja tuotetaan senioreille

Vapaarahoitteiset vuokra-asunnot luetaan asunto-ohjelman tavoitteissa samaan luokkaan kuin asumisoikeusasunnot. Taulukossa on yhteensä varauksia tässä luokassa 832 asuntoa varten. Nämä kaikki on varattu vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja varten, joten yhtään asumisoikeushanketta ei ole muilla kuin asuntotuotantotoimistolla. Pääosin nämä vapaarahoitteiset vuokra-asunnot on tarkoitettu ikääntyville.

Asumisoikeustuotantoon asuntotuotantotoimistolla on 268 asunnon varaukset. Varausehtojen mukaan kohteet voidaan toteuttaa myös osaomistusasuntoina, mikäli kaupunki aloittaa tämän tuotantomuodon.

Muiden kuin asuntotuotantotoimiston ARA-vuokra-asuntotuotannon varauksista

valtaosa on erityisasumista

./. Esityslistan tämän asian liitteen 5 taulukkoon on listattu myös ”erityisrakennuttajat”, joille on varattu tontteja etenkin valtion tukemaan vuokra-asuntotuotantoon. Näitä varauksia erityisasumiseen oli yhteensä n. 790 asuntoa varten.

Tässä ryhmässä suurin varausmäärä on Hoasilla, jolla on 134 asunnon kohde Kumpulassa sekä 63 asunnon kohde Lauttasaaressa kilpailun perusteella. Nuorisosäätiöllä on 180 asunnon varaukset. S-Asunnot Oy:llä on 134 asunnon varaus Viikissä. Niemikotisäätiöllä on 74 asunnon varaukset mielenterveyskuntoutujien asunnoille. Helsinkimissiolla on Viikissä 45 vanhusten palveluasunnon varaus. Yhteensä 70 asunnon tontit on varattu kehitys- ym. vammaisten asunnoille. Pienistä opiskelija- ym. asuntohankkeista kolme näyttää jäävän toteutumatta, kuten esim. Sovinto ry:n hanke Laajasalossa. Näissä olisi ollut yhteensä 38 asuntoa.

Tonttien lisävaraustarve on 49 % suhteessa tavoitteisiin

./. Seuraavassa taulukossa on verrattu voimassa olevia tontinvarauksia asunto-ohjelman 2004 - 2008 tavoitteisiin. Taulukko on myös esityslistan tämän asian liitteenä 6.

Taulukon ensimmäisessä tavoitesarakkeessa on esitetty asunto-ohjelman 2004 - 2008 kokonaistavoite 13 000 asuntoa. Toisessa sarakkeessa on vuonna 2004 ja 2005 kaupungin maalla aloitettu tuotanto 3 712 asuntoa. Kolmannessa sarakkeessa on jäljelle jäävä tuotantotavoite vuosille 2006 - 2008. Seuravana ovat voimassa olevat 5 911 asunnon tontinvaraukset. Kun varaukset vähennetään tavoitteista, saadaan selville tonttien lisävaraustarve 4 611 asuntoa vastaavat tontit vuoden 2008 loppuun mennessä alkavalle asuntotuotannolle. Viimeisenä sarakkeena on tonttien lisävaraustarve ”puuteprosentteina”, jotka on siis laskettu vaakasuoraan suhteessa tavoitteeseen.

Miinusmerkkiset luvut tarkoittavat ylityksiä tavoitteisiin verrattuna. Vuosien 2006 - 2008 tavoite 9 390 sekä lisävaraustarve 4 611 asuntoa ovat plus-merkkisten lukujen summia. Joissakin rahoitus- ja hallintamuodoissa olevien ylitysten ei siis ole tässä tarkastelussa laskettu korvaavan muiden tavoitteiden vajausta. Käytännössä näin lienee kuitenkin usein hyvä tulkita, koska esim. omistustuotannossa on asunnon ostajan kannalta melko yhdentekevää kuka on asunnot rakennuttanut, kunhan niitä on tarjolla. Myöskin asunnottomuuden estämisen ja vähentämisen kannalta lienee sama kenen rakennuttamiin ARA-vuokra-asuntoihin asunnon tarpeessa oleva henkilö tai perhe pääsee asumaan. Jos ylitysten lasketaan korvaavan puutetta, olisi lisävaraustarve 3 377 asuntoa ja 36 %.

Taulukko 5: Tonttien lisävaraustarve suhteessa asunto-ohjelman

tavoitteisiin vuosille 2005 - 2008 (asuntoja)

Rakennutta-	Tavoite		Tuotanto		Tavoite		Aiempia		Lisävaraustarve
ja/Tuotanto	2004-2008		2004-2005		2006-2008		varauksia		asuntoja		%
Att/AV	3 150	729		2 421		791		1 630		67
Yks/AV	750	852		- 102		*)892		- 994		0
Att/AAO, OV	1 500	158		1 342		268		1 074		80
Yks/AAO, OV	1 300	552		748		524		224		30
Att/OOH	500	157		343		530		- 187		0
Yks/OOH	2 750	233		2 517		834		1 683		67
Att/OO	500	251		249		280		- 31		0
Yks/OO	2 550	780		1 770		1 792		- 22		0
Yhteensä	13 000	3 712		9 390		5 911		4 611		49
Att yhteensä	5 650	1 295		4 355		1 869		2 704		62
Yks yhteensä	7 350	2 417		5 035		4 042		1 907		38

*) Luku sisältää myös erityisasumisen 768 asunnon kohteet. Mikäli erityisasumisessa olisi sama asuntojen keskikoko kuin muussa asumisessa, olisi määrä n. 500 asuntoa ja ylitys vastaavasti pienempi.

Hitas-omistusasuntoja ja kaupungin vuokra-asuntoja tarvitaan paljon lisää

Taulukosta 5 voi tulla johtopäätökseen, että tavoitteet ja voimassa olevat varaukset ovat selvässä epäsuhteessa.

Suurin puute on yksityisestä hitas-omistusasuntotuotannosta, johon tarvittaisiin n. 1 680 asunnon kohteet lisää. Vajaus verrattuna tavoitteeseen on 67 %.

Yhtä suuri puute on myös kaupungin vuokra-asuntotuotannosta, johon tarvittaisiin lisää 1 630 asuntoa vastaavat tontit. Vajaus verrattuna tavoitteeseen on 67 %.

Valtion tukemaan kaupungin vuokra-asuntotuotantoon on vaikea löytää lisää kohteita alueellisen kolmanneksen rajan sekä muiden tavoitteiden takia. Hitas-omistusasuntotuotantoon olisi periaatteessa helpompi löytää kohteita, mutta rahoitussyistä useita muuten sopivia kohteita ehkä joudutaan myymään ilman hitas-ehtoja.

Kaupungin asumisoikeusasunto-, osaomistus-, ja vapaarahoitteiseen vuokra-asuntotuotantoon tarvittaisiin lisää n. 1 070 asuntoa. Vajausta on jopa 80 %. Yksityisellä puolella vajaus tässä ryhmässä on vain 224 asuntoa ja 30 %.

Yksityiseen vapaarahoitteiseen ilman hitas-ehtoja toteutettavaan omistusasuntotuotantoon ei tarvittaisi enää lisää kohteita.

Kaupungin omaan omistusasuntotuotantoon on jo nyt riittävästi kohteita. hitas-tuotantoon on kohteita jo yli tavoitteen 187 asuntoa ja ilman Hitas-ehtoja toteutettavassa tuotannossa tavoite myöskin ylitetään 31 asunnolla. Osa asuntotuotantotoimistolle nyt merkityistä Etelä-Hermannin kohteista tullaan kuitenkin myymään, kun asuntotuotantotoimisto on saanut rakennutettua alueelle pysäköintiluolan, joten tältä osin asuntotuotantotoimisto luvut tulevat pienenemään. Asunto-ohjelmapäätöksen mukaan asuntotuotantotoimiston omistusasuntotuotannossa voidaan tavoitteet alueellisin perustein ylittää.

Erityisasumiseen on kertynyt paljon varauksia

Yksityisillä rakennuttajilla näyttäisi olevan valtion tukemia vuokra-asuntohankkeita selvästi yli tavoitteen, kun varauksia on yhteensä n. 890 asuntoa vastaavasti. Tämä kuitenkin koostuu suurelta osin erityisasumisen hankkeista, jotka osuvat tälle jaksolle. Näitä hankkeita on taulukossa yhteensä n. 790 asuntoa vastaavasti.

Erityisasunnoissa on pieni keskikoko

Asunto-ohjelmassa ja tekstin taulukoissa on tavoitteet ja varausmäärät ilmoitettu asuntojen lukumäärinä. Erityisasumisessa asuntojen keskikoko on huomattavasti pienempi kuin normaalissa asuntotuotannossa. Erityisasumisessa asuntojen keskikooksi lasketaan 60 k-m², mutta se voi käytännössä olla pienempikin. Erityisasumisen asuntojen suuri määrä on osittain vain laskennallista: näiden hankkeiden asuntojen keskikoko vaihtelee 32 – 53 k-m², kun tavallisessa vuokra-asuntotuotannossa vuonna 2004 keskikoko oli 69 k-m² ja muussa tuotannossa n. 85 k-m². Nyt pyritään koko normaalissa asuntotuotannossa kerrostaloissakin 95 k-m²:n eli 75 h-m² keskikokoon. Asuntojen lukumäärinä esitetyt tilastot antavat erityisasumisesta ylimitoitetun kuvan verrattuna niiden käyttämään kerrosalaan ja tontteihin. Kuten taulukon alla todetaan, vastaa n. 790 erityisasuntoa n. 500 tavallista asuntoa.

Erityisasumisen hankkeilla ehkäistään asunnottomuutta

Erityisasumisen hankkeet toteuttavat mm. vuosille 2002 - 2005 sovittua asunnottomuuden vähentämisohjelmaa, jonka mukaan pääkaupunkiseudulla asunnottomille järjestetään vuosittain lisää 1 000 uutta asuntoa. Tästä Helsingin osuus on 500 asuntoa vuodessa. Asunnottomuuden vähentämisohjelmaa on jatkettu vielä vuosille 2005 - 2007. Helsinki on tähän mennessä ylittänyt 2000 asunnon kokonaistavoitteensa, kun taas naapurikunnat ovat täyttäneet tavoitteistaan vain puolet. Asunto-ohjelman vain 150 ARA-vuokra-asunnon vuotuinen tavoite ei olisi mahdollistanut asunnottomuuden vähentämisohjelman toteuttamista.

On syytä panna merkille, että lähes kaikki palveluasuntohankkeet on sijoitettu yleisten rakennusten tonteille, joita ei olisi voitu ainakaan ilman asemakaavojen muutoksia käyttää normaaliin asumiseen. Nämä hankkeet onkin ehkä syytä lukea kaupungissa välttämättömiin palveluihin, eikä varsinaiseen asuntotuotantoon. Nyt ne kuitenkin ovat mukana näissä asuntoluvuissa.

Valtaosa muista erityisasumisen hankkeista, kuten opiskelija- ja nuorisoasunnot, sijoittuvat pääosin AKS-tonteille (asuntolatyyppisten kerrostalojen korttelialueille), joille ei voida sijoittaa normaaleja asuntoja.

Erityisasumista ei ole syytä ainakaan kokonaan lukea ARA-tavoitteen piiriin

Näitä yhteensä n. 790 (tai 500) asunnon erityisasumisen hankkeita ei siis liene syytä ainakaan kokonaisuudessaan lukea asunto-ohjelman varsinaisen ARA-vuokra-asuntotavoitteen piiriin etenkin, kun tämä tavoite on nyt tarpeeseen nähden kovin pieni: vain 750 asuntoa eli 150 asuntoa vuodessa. Varauksia tavalliseen ARA-vuokra-asuntotuotantoon on yksityisillä rakennuttajilla vain 106 asunnon rakennuttamiseen.

Tämä erityisasuntojen suhteellisen runsas määrä ei siis juurikaan vähennä mahdollisuuksia muuhun asuntotuotantoon. Lautakunta ei näe erityisasumisen nykyistä määrää ongelmana varsinkaan, kun ohjelman tavoite on ilmeisen alimitoitettu. Ongelma on ennemminkin tavoitteita pienempi tuotantomäärä esim. kaupungin omassa vuokra-asuntotuo-tannossa ja hitas-tuotannossa.

Tarvittaisiin runsaasti lisävarauksia

Vuosina 2006 - 2008 aloitettavaan asuntorakentamiseen tarvittaisiin 4 600 asunnon lisävaraukset, josta 2 700 kaupungin omaan tuotantoon ja 1 900 muiden tuotantoon.

4 600 asuntoa merkitsee n. 440 000 kerrosneliötä ja lähes kahden vuoden tavoitteen mukaista asuntotuotantoa. Koska osa hankkeista on epävarmoja ja osa kohteista lykkääntyy, tulisi varauksia olla tavoitetta enemmän. Jo 20 %:n varmuusvara edellyttäisi n. 5 500 asuntoa vastaavien tonttien varaamista. Tämä merkitsisi 530 000 kerrosneliötä eli kaksi kertaa Arabianrannan suuruisen asuntotuotantokohteen toteuttamista kolmessa vuodessa. Näyttää selvältä, ettei tavoitteeseen voida päästä.

Varattavissa olevat tontit

./. Seuraavassa käydään läpi varattavissa olevat alueet ja tontit sekä tehdään esitys tonttien varaamisesta ja varauksen saajista. Karttoja varattavaksi esitettävistä tonteista on esityslistan tämän asian liitteenä 30.

Arabianrannan pohjoisosasta voidaan varata kuusi tonttia

Arabianrannan seuraavana olevien varausesitysten jälkeen kaikki kaupungin omistamat alueen pohjoisosan tontit on varattu, ja alueen toteutus voi lähteä kokonaisuudessaan käyntiin. Kaupunki panostaa nyt voimakkaasti taloudellisia resursseja alueen maaperän puhdistamiseen ja esirakentamiseen, joten myös asuntorakentaminen on syytä saada alueella käyntiin heti, kun se on mahdollista.

Tontinluovutuskilpailun perusteella varattaisiin kaksi tonttia

./. Talous- ja suunnittelukeskuksen kehittämisosasto on lähettänyt kiinteistöviraston tonttiosastolle esityslistan tämän asian liitteenä 7 olevan kirjeen, jossa esitetään kolmen tontin varaamista jo pidettyjen tontinluovutuskilpailujen perusteella hyvin menestyneiden ehdotusten tekijöille.

Viimeksi Arabianrannassa pidettiin tontilla 23124/20 (kaavan muutoksessa 23124/34) tontinluovutuskilpailu vapaarahoitteisesta erityisen korkeatasoisesta ilman hitas-ehtoja toteutettavasta omistusasuntotuotannosta. Kilpailu ratkaistiin kiinteistölautakunnassa 5.4.2005, ja sen voitti VVO Rakennuttaja Oy suunnittelijanaan QUAD-Arkkitehdit Oy.

Kilpailun arvosteluryhmän pöytäkirjan mukaan kilpailuehdotusten yleistaso oli poikkeuksellisen korkea. Ryhmä esittikin, että myös ehdotukset ”Helmilintu (1)” ja ”Kaislat” toteutettaisiin Arabianrannan tonteilla 23124/6 ja 10.

Ehdotus ”Kaislat” sopisi parhaiten tontille 23124/6 ja ehdotus ”Helmilintu (1)” tontille 23124/10.

Ehdotusten sovittamiseksi tonteille tarvittava asemakaavan muutos on jo vireillä. Siinä tonttien rajoja ja rakennusoikeuksia tarkistetaan. Tontin 23124/10 numero muuttuu numeroksi 23124/44 ja rakennusoikeutta nostetaan 2 400 k-m²:stä 3 600 k-m²:iin. Tontin numero 23124/6 muuttuu numeroksi 23124/38. Tontin rakennusoikeus on jo 3 600 k-m².

Suunnitelmissa asuntojen lukumäärä on kummallakin tontilla vain 26 asunnon luokkaa, joten asuntojen keskikooksi tulee 138 k-m².

Ehdotuksen ”Kaislat” tekijä oli Skanska Talonrakennus Oy arkkitehtinään Arkkitehtiryhmä A6 Oy.

Ehdotuksen ”Helmilintu (1)” tekijä oli Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto arkkitehtinaan Gert Wingårdh, arkkitehti SAR/MSA Ruotsista.

Lautakunnan mielestä kehittämisosaston ehdotukseen on tältä osin syytä suostua ja esittää tontteja varattavaksi kehittämisosaston esityksen mukaisesti. Näin voidaan hyödyntää useampia erittäin hyviä ehdotuksia ja säästytään uusien kaikille osapuolille kalliiksi tulevien kilpailujen järjestämiseltä.

Myös näissä varauksissa noudatetaan samoja ehtoja kuin voittaneen ehdotuksen kohdalla. Varauksen saaja sitoutuu toteuttamaan esittämänsä ehdotuksen mukaisen hankkeen kilpailuohjelman mukaisesti. Kaupunki myy tontit hintaan 700 euroa rakennusluvan mukaiselta asuntokerrosneliöltä. Kauppahintaa tarkistetaan kolmen prosentin vuotuisella korolla 1.9.2005 alkaen.

Kiinteistölautakunta tekee varauspäätöksen jälkeen erikseen esitykset tonttien myynneistä.

Kolmas Arabianrannan tontti tarjouskilpailuun

Talous- ja suunnittelukeskuksen kehittämisosaston kirjeessä esitetään vielä, että tontti 23123/8 (kaavan muutoksessa 23124/39) varattaisiin 21.2.2003 ratkaistussa tontinluovutuskilpailussa varasijalle asetetulle korkeatasoiselle ehdotukselle ”Atnar Naibara”, jonka oli tehnyt Skanska Talonrakennus Oy arkkitehtinaan Arkkitehtitoimisto Bronow & Maunula. Tontin 23124/8 rakennusoikeus on 2 400 k-m².

Lautakunta ei pidä perusteltuna tämän tontin varaamista enää näin pitkän ajan kuluttua kilpailusta. Mikäli edellä esitetyt varaukset tehdään, saisi sama urakoitsija yhtä aikaa kaksi tonttia Arabianrannasta, mitä ei voitane pitää hyvänä ratkaisuna.

Lautakunnan mielestä suunniteltu tontti 23123/39 on syytä esittää varattavaksi myytäväksi tarjouskilpailulla erityisen korkeatasoiseen omistusasuntotuotantoon ilman hitas-ehtoja eniten tarjoavalle rakennuttajalle tai urakoitsijalle. Tarjouskilpailulla voidaan myös päivittää tietoja tonttien hintatasosta markkinoilla.

Kiinteistölautakunta voitaisiin oikeuttaa päättämään tontin 23124/39 tarjouskilpailun ohjelmasta. Kilpailun tulosten saamisen jälkeen tehdään esitys sille toimielimelle, joka on oikeutettu tekemään tontin myynnistä päätöksen.

Kaksi tonttia asuntotuotantotoimistolle: vuokra- ja hitas-tuotantoa

Arabianrannan ”rantarivin” takana ovat vierekkäin tontit 23124/42 ja 43, joiden kummankin rakennusoikeus on 3 600 k-m². Kohde on syytä varata yhdelle rakennuttajalle. Lautakunta pitää asuntotuotantotoimistoa sopivana rakennuttajana tähän kohteeseen. Tontille 23124/42 voitaisiin rakentaa kaupungin omaa vuokra-asuntotuotantoa ja tontille 23124/43 omistusasuntotuotantoa hitas-ehdoin. Näistä molemmista tuotantomuodoistahan on suurin puute.

Arabianrannassa ollaan tulorajoin toteutetussa vuokra-asunto-tuotannossa melko paljon alle kolmanneksen rajan. Tavoitteiden toteuttamisen kannalta molemmat tontit olisi syytä varata kaupungin vuokra-asuntotuotantoon, mutta niin ehkä muodostuisi suurehko vuokra-asuntojen keskittymä.

Vuokra-asuntotuotanto voisi olla valtion tukemaa tai se voitaisiin toteuttaa myös ilman ARA:n rahoitusta, mikäli kaupunki aloittaa vuokra-asuntojen rakennuttamisen kaupungin omalla rahoituksella.

Suunnittelun laadun varmistamiseksi varausehtoihin on syytä sisällyttää suunnittelukilpailun järjestäminen, kuten asuntotuotantotoimiston kohteissa nykyisin tosin yleensäkin tehdään.

Sosiaalivirasto tarvitsee Arabianrannan alueelle 42-paikkaisen kortteli-päiväkodin. Parhaiten tällainen hanke on sijoitettavissa kaupungin vuokrataloon. Tontin 23124/42 varausehtoihin tulee siten sisällyttää ehto varautumisesta korttelipäiväkodin suunnitteluun ja rakentamiseen sosiaaliviraston ja tilakeskuksen kanssa erikseen sovittavalla tavalla.

Tontteja 23124/42 ja 43 olisi siis syytä esittää varattavaksi asuntotuotantotoimikunnalle edellä mainittuihin rahoitus- ja hallintamuotoihin.

Tonttihakemus asuntoreformikilpailun perusteella

./. Att on lähettänyt liitteenä nro 8 olevan kirjeen, jossa esitetään kiinteistölautakunnalle, että se varaisi Arabianrannan tontin 23124/29 asuntotuotantotoimikunnalle vapaarahoitteisen hitas-omistusasuntotuotannon rakennuttamiseen.

Helsingin kaupunki järjesti vuosina 1997 - 1998 asuntotuotantotoimikunnan aloitteesta kaksivaiheisen arkkitehtuurikilpailun osana asuntoreformiprojektia. Teemana oli etsiä uusia ideoita 2000-luvun helsinkiläiseksi asunnoksi ja asuintaloksi. Kilpailulla pyrittiin kehittämään sekä kerrostaloa että kaupunkipientaloa. Tarkoituksena oli, että kilpailun perusteella voitaisiin toteuttaa parhaat ehdotukset.

Kilpailun jälkeen Herttoniemen alueelle toteutettiin jaetulle kolmannelle tilalle tullut ehdotus ”Dolce Vita” ja kilpailun voittajaehdotus ”Korttelitalo” on toteutumassa nyt Etelä-Hermanniin. Toiselle jaetulle kolmannelle sijalle tulleelle ehdotukselle ”Kahden kerroksen väkeä” ei ole vielä tähän mennessä löytynyt sopivaa toteutuspaikkaa.

Arabianrannan pohjoisosassa sijaitseva suunniteltu tontti 23124/29, 4 400 k-m², soveltuisi erinomaisesti kilpailuehdotuksen ”Kahden kerroksen väkeä” toteuttamiseen. Ehdotuksessa ideana oli rakentaa kahden kerroksen korkuista puolivalmista tilaa ja asukkaat voisivat itse rakentaa asuntonsa omien tarpeidensa mukaisesti loppuun vaikka vaiheittain.

Erilaisia kerrostalon kehittämiseen tähtääviä vaatimuksia on viime aikoina esitetty runsaasti. Asuntotuotantotoimiston mielestä myös asuntoreformikilpailun kautta saatuja hyviä ehdotuksia tulisi viimeistään nyt hyödyntää.

Hankkeessa pyritään siihen, että tulevat asukkaat voivat vaikuttaa mahdollisimman paljon asuntojensa ratkaisuun ja asukkaat voivat toteuttaa pääosan asuntojensa varustelusta itse.

Nyt asuntotuotantotoimisto siis esittää toisen jaetulle kolmannelle sijalle asetetun ehdotuksen ”Kahden kerroksen väkeä” toteuttamista Arabianrannan tontille 23124/29.

Kaupunkisuunnitteluviraston Arabianrannan suunnitteluprojektin näkemyksen mukaan ehdotus soveltuu hyvin toteutettavaksi kyseiselle tontille.

Lautakunnan mielestä tontti 23124/29 olisi perusteltua esittää nyt varattavaksi asuntotuotantotoimikunnalle ilman hitas-ehtoja toteutettavaa omistusasuntojen rakennuttamista varten. Hitas-ehtoja olisi vaikea käyttää, koska asunnon hinnan määrittely olisi ylipäänsä kovin vaikeaa, ja mahdollisesti asukkaiden omatoimisesti rakennuttamien hyvinkin erikoisten ratkaisujen hinnoittelu olisi erityisen vaikeaa asuntojen jälleenmyynnin yhteydessä. Varausehtoihin on kuitenkin sisällytetty asukkaiden osallistumista koskevan ehdon lisäksi eräänlainen ”puoli” hitas-ehto, jonka mukaan asuntojen ensimmäiset myyntihinnat määräytyvät.

Vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja vahvistamaan Arcada-koulutuskeskittymää

./. Helsingfors Svenska Bostadsstiftelse ja OP-Eläkekassa ovat lähettäneet lautakunnalle liitteenä 9 olevan kirjeen, jossa esitetään tontin varaamista Arabianrannan korttelista nro 23103 vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen rakennuttamista varten. Kortteli rajoittuu ruotsinkielisiin ammattikorkeakoulujen ja opiskelija-asuntojen kiinteistöihin. Hanke muodostaisi osan tätä ruotsinkielistä koulutus- ja kulttuurimiljöötä.

Helsingfors Svenska Bostadsstiftelse on toiminut 50 vuotta ja omistaa mm. 246 arava-asuntoa Kannelmäessä ja Vuosaaressa. Säätiön tarkoituksena on ”toimia ilman voittoa tai välitöntä hyötyä parempien asumisolosuhteiden aikaansaamiseksi Helsingin ruotsinkieliselle väestölle”. Kohteeseen nähtävästi tulisi asumaan mm. Arcadan ja Praktikumin opettajia.

Lautakunnan mielestä tontin varaaminen hakijoille on perusteltua etenkin, koska vapaarahoitteisesta vuokra-asuntotuotannosta on vielä jonkin verran puutetta suhteessa tavoitteeseen.

Tontin 23103/1 rakennusoikeus on 12 200 k-m², joten sille voisi rakentaa 128 asuntoa, mikäli niiden keskikoko olisi 95 k-m2. Vapaarahoitteisessa vuokra-asuntotuotannossa tuo keskikoko voi olla liian suuri asukkaiden tarpeisiin ja mahdollisuuksiin verrattuna. Pienempi keskikoko lienee hyväksyttävissä, mikäli suunnitelma laaditaan niin, että asunnot on myöhemmin aidosti mahdollista yhdistää. Taulukossa ja laskelmissa on kohteen asuntojen määränä käytetty 160.

Arabianrannassa kaikilla tonteilla on järjestetty tontinluovutuskilpailu tai arkkitehtuurikilpailu suunnittelijan valinnasta. Myös tämän tontin varausehtoihin on syytä sisällyttää ehto suunnittelukilpailun järjestämisestä yhteistyössä kaupungin kanssa.

Pohjois-Haagasta isoja perheasuntoja sekä asuntoja ikääntyville

Haagaan on laadittu asemakaavan muutos, jonka mukaan Haagaa voidaan täydentää muutamilla tonttiryhmillä. Alueelta on jo varattu tontit Nuorisosäätiölle ja S-Asunnot Oy:lle valtion tukemien vuokra-asuntojen rakennuttamiseen sekä kolmen tontin ryhmä vanhusten asumiselle ja palveluille. Vanhusten- ja nuorisoasunnot ovat jo valmistuneet ja S‑Asuntojen hankkeen rakentaminen on aloitettu.

Alueen esirakentamistyöt ovat siinä vaiheessa, että alueen pohjoisosan neljä tonttia 29108/2 - 5 voidaan varata nyt. Tonttien rakennusoikeus on yhteensä 10 050 k-m², josta asumista tulee olla vähintään 7 700 k‑m² ja palvelu-, myymälä- ym. tilaa enintään 2 350 k-m².

Alueen eteläosan tonttien rakentaminen edellyttää meneillään olevan esirakentamisen valmistumista. Tontit ovat rakentamiskelpoisia vuonna 2008.

Tonttien 29108/2 ja 3 alueella toimii nyt huoltoasema, jonka määräaikainen vuokrasopimus sanotaan irti niin, että huoltoaseman maaperä ehditään kunnostaa ennen talorakentamisen aloittamista. Huoltoaseman palvelujen jatkuminen alueella mahdollisimman pitkään on toisaalta toivottavaa. Huoltoasema voinee toimia ainakin vuoden 2006 kesän ja ehkä vuoden loppuun asti.

./. Länsi-Helsingin lähimmäispalvelu Leevi ry yhdessä YH-Suomi Oy:n kanssa on hakenut liitteenä 10 olevalla kirjeellä tonttia 29108/4 vanhusten palveluasuntojen rakennuttamista varten.

./. Sosiaalivirasto on antanut hakemuksesta liitteenä 11 olevan kielteisen lausunnon.

Alueella on jo nyt niin paljon erityisasumisen kohteita, ettei uutta suurehkoa kohdetta ole syytä varata. Alueella olisi kaavoittajan ja asukas-järjestöjen käsityksen mukaan tarvetta kohtuuhintaisista suurista perheasunnoista, koska alueen vanha asuntokanta on pienasuntovaltaista.

Tontit olisi siis perusteltua ensi sijassa varata omistusasuntotuotantoon hitas-ehdoin, koska tästä hallintamuodosta puuttuu tavoitteeseen verrattuna runsaasti varauksia.

./. YH Suomi Oy on nyt lähettänyt liitteenä 12 olevan uuden kirjeen, jossa esitetään tonttien 29108/2 - 5 varaamista eri sukupolvet yhdistävän korttelin toteuttamiseen. Tonteille suunniteltaisiin asuntoja eri elämänvaiheissa oleville tarvitsijoille, suuria rivi- ja kerrostaloasuntoja lapsiperheille, pienempiä kerrostaloasuntoja yksinäisille ja ikääntyville.

Asukkailla olisi niin halutessaan mahdollisuus hyödyntää viereisen Leevin palvelutalon palvelutarjontaa. Yhteistyökumppanina ja ikäihmisten vuokra-asuntojen omistajana olisi Länsi-Helsingin lähimmäis-palvelu Leevi ry.

Lautakunnan mielestä esitetty kompromissiratkaisu, jossa saadaan asuntoja ikääntyville sekä perheasuntoja, olisi ehkä tässä tapauksessa käyttökelpoinen. Varaus tulisi kuitenkin rajata kerrostalotontteihin 29108/2 - 4, joissa samanlaisina toistuvien rakennusmassojen toteuttaminen yhden rakennuttajan toimesta olisi rationaalista. Esim. neljännes asuntokerrosalasta voitaisiin suunnitella erityisesti ikääntyviä varten. Muiden asuntojen tulisi olla suuria perheasuntoja. Kohteeseen pyritään sisällyttämään vähintään 400 m² myymälätiloja.

Pääosa ikääntyville tarkoitetuista asunnoista olisi ehkä syytä olla omistusasuntoja. Alueella on runsaasti ikääntyviä ihmisiä, jotka haluaisivat muuttaa heille paremmin sopiviin asuntoihin lähelle palveluja. Samalla alueelta vapautuisi asuntoja esim. lapsiperheille.

Suunnittelun laadun varmistamiseksi tonttien 29108/2 - 4 varausehtoihin on syytä sisällyttää pääsuunnittelijan valinta arkkitehtuurikutsukilpailulla yhteistyössä kaupungin kanssa.

Tontinluovutuskilpailu rivitalotontista

Rivitalotontti 29108/5, jonka rakennusoikeus on 2 000 k-m²,olisi myöskin syytä varata vapaarahoitteiseen omistusasuntotuotantoon hitas-ehdoin. Tontille voitaisiin järjestää tontinluovutuskilpailu, jonka ohjelmassa määriteltäisiin hintapuite eli asuntojen keskimääräinen myyntihinta, ja tontti vuokrattaisiin korkealaatuisimman suunnitelman esittäjälle.

Kiinteistölautakunta tulisi siis oikeuttaa järjestämään tontinluovutuskilpailu tontilla 29108/5, päättämään kilpailuohjelmasta sekä tekemään kilpailun perusteella ratkaisu tontin rakennuttajasta.

Viikinmäen länsiosan rakentaminen voi alkaa

Viikinmäen länsiosan asemakaava on Harjannetien länsipuoliselta osaltaan lainvoimainen. Alueen asuntorakentamisen edellytyksenä on ampumatoiminnan lopettaminen, maaperän puhdistaminen, kunnallis-tekniikan rakentaminen ja liikennemelun torjunta. Kunnallistekniikan suunnittelu on käynnissä, ja rakentaminen on tarkoitus aloittaa kesällä 2006. Valtio on varannut infra-avustusta alueen katujen ja puistojen rakentamiseen vuosille 2005 - 2009 yhteensä 2,0 milj. euroa, joka on n. 20 % kokonaiskustannuksista.

Alue on yhtä kerrostalotonttia lukuun ottamatta kaupungin omistuksessa, joten tontit voidaan varata. Tässä vaiheessa lienee syytä varata vuoteen 2008 mennessä aloitettavissa olevat tontit ja varata muut tontit myöhemmin.

./. Liitteenä 13 on Viikin aluerakentamisprojektin laatimat kartat aloituskorttelien tontinluovutusperiaatteista sekä kartta ja taulukko tonttien alustavasta hallintamuotojakaumasta.

Kartassa ja taulukossa painotetaan voimakkaasti vapaarahoitteista ilman hitas-ehtoja tapahtuvaa omistusasuntotuotantoa, ja tarkoitus on järjestää useita tontinluovutuskilpailuja. Varauksissa on jo nyt tavoitetta vastaavasti vapaarahoitteista ilman hitas-ehtoja tapahtuvaa omistusasuntotuotantoa, kun taas hitas-asunnoista on puutetta.

Asunto-ohjelmapäätöksen mukaan ohjelman tavoitteista voidaan kuitenkin poiketa silloin, kun tuotannon alueellisen rakenteen muuttamiseen painottamalla sääntelemättömiä omistusasuntoja on erityiset perusteet. Tässä kohteessa ehkä voidaan katsoa olevan erityiset perusteet poikkeamiseen.

Kolme kerrostalotonttia yhdessä valtion tontin kanssa suunnittelukilpailuun

Alueen eteläosassa on muuta aluetta melulta suojelemassa kerrostalojen vyöhyke. Tonteista kolme on kaupungin omistuksessa ja yksi valtion Senaatti-kiinteistöjen omistuksessa. Tonteilla on yhteinen pysäköintilaitos. Valtio luovuttanee tonttinsa tarjousten perusteella vapaa-rahoitteiseen asuntotuotantoon.

Senaatti-kiinteistöjen kanssa on alustavasti sovittu, että tonttien suunnittelijan valinnassa voidaan järjestää yhteinen suunnittelu- ja tarjous-kilpailu.

Kaupungin tonttien osalta sopiva rakennuttaja olisi asuntotuotantotoimisto, jolla on laaja kokemus näiden suunnittelu- ja tarjouskilpailujen järjestämisestä. Kilpailu voitaisiin järjestää keväällä 2006.

Projektin kartassa ja taulukossa kaupungin tonteista kahdelle rakennettaisiin omistusasuntotuotantoa hitas-ehdoin ja yhdelle asumis-oikeusasuntoja.

Lautakunnan mielestä olisi kuitenkin perusteltua rakennuttaa ainakin yhdelle tontille vuokra-asuntoja, koska näistä on suurin puute.

./. Att on lähettänyt lautakunnalle liitteenä 22 olevan kirjeen, jossa esitetään, että Lahdentien toiselta puolelta Viikin Kalastajanrannan alueelta ARA-vuokra- ja asumisoikeustuotantoon varatut kaksi kerrostalotonttia toteutettaisiin vapaarahoitteisena omistusasuntotuotantona. Syynä ovat liian korkeiksi arvioidut kustannukset, mikä johtuu mm. pysäköinnin sijoittamisesta asemakaavan mukaan kellariin talojen ja pihojen alle. Näitä muutoksia korvaamaan tarvittaisiin siis muita kohteita.

Viikinmäen länsiosan kerrostalotonteilla pysäköinti on erillisessä pysäköintilaitoksessa, joten kustannukset ehkä ovat vuokra-asuntotuotannossa hyväksyttävissä olevaa tasoa.

Tontin 36110/10 rakennusoikeus on 3 500 k-m². Se voitaisiin varata asuntotuotantotoimistolle vuokra-asuntojen rakennuttamista varten. asuntotuotantotoimiston ratkaistavaksi jää onko tuotanto valtion tukemaa vai muutoin rahoitettua.

Tontti 36110/12 on valtion omistuksessa, ja sen rakennusoikeus on 3 800 k-m².

Tontin 36111/1 rakennusoikeus on 5 200 k-m². Se voitaisiin esittää varattavaksi asuntotuotantotoimistolle vapaarahoitteiseen omistusasuntotuotantoon hitas-ehdoin.

Tontin 36111/2 rakennusoikeus on 2 900 k-m². Se voitaisiin myöskin esittää varattavaksi asuntotuotantotoimistolle vapaarahoitteiseen omistusasuntotuotantoon hitas-ehdoin. Viikin toteutusprojektin kartoissa ja taulukossa kohde on merkitty asumisoikeusasuntojen rakennuttamiseen, mutta lautakunta pitää tarkoituksenmukaisempana painottaa hitas-tuotantoa, koska siitä on suurempi puute, ja omistusasunnot lienevät kysytympiä kuin asumisoikeusasunnot.

Tontinluovutuskilpailu kivirakenteisten kaupunkipientalojen kehittämisestä

Alueen keskiosaan kortteleihin nro 36114, 36115 ja 36116 on suunniteltu yhteistyössä ympäristöministeriön ja Rakennusteollisuus ry:n kanssa kehittämishanketta, jossa teemana olisi tiivis ja matala asuntoalue sekä kivirakentaminen. Tarve tällaiseen hankkeeseen on syntynyt puurakentamisen voimakkaan edistämisen vastapainoksi.

Tarkoitus on järjestää tontinluovutuskilpailu, jonka tulosten perusteella tontit myytäisiin korkeatasoisimpien ehdotusten ja suunnitelmien esittäjille. Kohde voitaneen lukea erityisen korkeatasoiseen asuntotuotantoon asunto-ohjelman tavoitteen mukaisesti.

Kyseessä olevien viiden tontin rakennusoikeus on yhteensä 9 680 k‑m². Kilpailun tuloksena voidaan tontit varata usealle osallistujalle tai useampia tontteja samalle osallistujalle. Mikäli kilpailussa saadaan useita korkeatasoisia ja toteutuskelpoisia ehdotuksia, voitaisiin tulosten perusteella myydä tontteja mahdollisesti myös kortteleista nro 36117 ja 36118.

Jos edellä mainittujen korttelien tontit varataan tontinluovutuskilpailua varten, voitaneen kiinteistölautakunta oikeuttaa tekemään kilpailusta mahdollisesti tarvittava sopimus ympäristöministeriön ja Rakennusteollisuus ry:n kanssa, hyväksymään kilpailuohjelma sekä ratkaisemaan kilpailun tulos. Kilpailuohjelmassa määritellään tonttien myyntihinta ym. myyntiehdot. Tältä osin päätös tulee tehdä siinä toimielimessä, joka on oikeutettu tekemään euromäärältään kyseisen päätöksen. Kilpailu voitaisiin järjestää keväällä 2006.

Kaksi tontinluovutuskilpailua erityisen korkealaatuiseen omistusasuntotuotantoon

Toteutusprojektin kartoissa ja taulukossa korttelien nro 36112 ja 36113 tontit esitetään myytäväksi tontinluovutuskilpailun perusteella omistusasuntotuotantoon ilman hitas-ehtoja kuten myös korttelin nro 36110 tontit nro 1, 9 ja 13.

Tonttien 36113/1 ja 36112/1 rakennusoikeus on yhteensä 6 900 k-m² ja tonttien 36110/1, 9 ja 13 rakennusoikeus on yhteensä 6 100 k-m².

Tontit esitetään varattavaksi luovutettavaksi tontinluovutuskilpailulla ilman hitas-ehtoja. Kohteet voitaneen myöskin lukea erityisen korkea-tasoiseen asuntotuotantoon. Kiinteistölautakunta tulisi oikeuttaa päättämään kilpailuohjelmasta sekä valitsemaan kilpailun perusteella tonttien ostajan. Kilpailuohjelmassa määritellään tonttien myyntihinta ym. myyntiehdot. Tältä osin päätös tulee tehdä siinä toimielimessä, joka on oikeutettu tekemään kyseisen päätöksen. Ensimmäinen kilpailu voitaisiin järjestää syksyllä 2006 ja toinen keväällä 2007.

Omakotitontit luovutettaisiin tarjousmenettelyllä

Alueen länsilaidassa Vantaanjoen puolella on seitsemän omakotitonttia 36110/2 - 8, joiden kunkin rakennusoikeus on 180 k-m² eli yhteensä 1 260 k-m². Tontit ovat rinteessä, joten myös kellarikerroksen hyödyntäminen on mahdollista.

Nämä omakotitontit on syytä varata myytäväksi tarjousmenettelyllä eniten tarjoaville. Myöskin nämä tontit voitaneen lukea erityisen korkeatasoiseen asuntotuotantoon. Tarjousten tekoaika voisi olla vuoden 2007 keväällä.

Tontti vanhusten palvelutalolle Tapaninvainiosta

./. Koillis-Helsingin Lähimmäistyö Milja ry ja YH-Suomi Oy hakevat liitteenä 14 olevalla kirjeellään Tapaninvainion tontin 39049/2 varaamista ikäihmisten palvelutalon rakentamista varten.

Tontin pinta-ala on 6 804 m² ja rakennusoikeus 5 103 k-m². Asema-kaavan mukaan tontti on yleisten rakennusten korttelialuetta, ja siltä on purettu päiväkoti. Tontin asemakaava on varsin vanha ja sallii suuren rakennusoikeuden ja rakennuksille jopa 14 metrin korkeuden. Suunnittelussa tulee ympäristö ottaa huomioon eikä ehkä ole syytä käyttää aivan koko rakennusoikeutta ja sallittua rakennusten korkeutta.

Äskettäin valmistuneen kaupunkisuunnitteluviraston Y-tonttiselvityksen mukaan tontti odottaa sopivaa hanketta eikä sitä raportissa esitetä muutettavaksi tavalliseen asuntotuotantoon sopivaksi.

./. Sosiaalivirasto on antanut hakemuksesta liitteenä 15 olevan kielteisen lausunnon. Sosiaalivirastolla on mahdollisesti lasten sijaishuoltotoiminnoille tarpeita, jotka voisivat sopia tontille. Tarve on tontin rakennusoikeuteen verrattuna kuitenkin pieni, ehkä 500 – 600 k-m², joten se tarvitsee tontista vain pienen osan.

Vanhusten palveluasunnoille tontille voitaisiin saada rakennuslupa. Jos tontille rakennettaisiin vanhusten palvelutalo, niin siihen voitaisiin hyvin sijoittaa myös sosiaalitoimen tarvitsemat tilat.

Hakijan ilmoituksen mukaan vanhusten palveluasunnoista on tällä alueella kova kysyntä. Hakija ei tarvitse rahoitusta kaupungilta eikä kohteeseen suunnitella vanhuksille tarkoitettuja kaupungin ostopalveluita.

Vaikka sosiaalivirasto on antanut hakemuksesta kielteisen lausunnon, olisi tontin varaaminen vanhusten palvelutalolle lautakunnan mielestä tässä tapauksessa perusteltua. Lähiseudulla asuu omakoti- ja rivitaloissa paljon ikääntyviä ihmisiä, jotka haluaisivat muuttaa palvelu- tai senioritaloon samalle alueelle. Näin myös vapautuisi pientalo-asuntoja lapsiperheille. Kohteen asunnoista pääosa voisi olla omistusasuntoja, mutta osa voisi olla myös vuokra-asuntoja.

./. Liitteessä 29 käydään läpi mm. kahdeksan vanhusten ja senioritalojen varaushakemusta. Näille hankkeille ei olla esittämässä varausta. Syy on yleensä kaavojen keskeneräisyys. Tämä Tapaninvainion tontti on ainoa, jolle esitetään varausta pelkästään ikääntyville.

Lautakunnan mielestä tontti 39049/2 on syytä esittää varattavaksi Koillis-Helsingin Lähimmäistyö Milja ry:lle ja YH-Suomi Oy:lle ikääntyville tarkoitettujen omistus- ja vuokra-asuntojen sekä palvelutilojen rakennuttamista varten.

Jäljempänä olevissa taulukoissa hanke on luettu vapaarahoitteisiin omistusasuntoihin, jotka toteutetaan hitas-ehdoin. Tontille tulee siis perustaa asunto-osakeyhtiö, jossa Koillis-Helsingin Lähimmäistyö Milja ry omistaisi palvelutilojen ja vuokrattaviksi tarkoitettujen asuntojen hallintaan oikeuttavat osakkeet. Asuntojen keskikoossa ei tarvinne noudattaa 75 h-m²:n keskikokotavoitetta, koska kysymys on vanhusten palvelu-asunnoista. Suunnittelussa tulee kuitenkin ottaa huomioon asuntojen mahdollinen myöhempi yhdistämismahdollisuus.

Varasehtoihin ei liene syytä sisällyttää sosiaaliviraston kanssa aiemmin vanhusten palvelutaloille sovittua asukkaiden 65 vuoden ikärajaa. Mainittu ehto poistettiin Arabianrannan vastaavanlaisen ikääntyvien hitas-kohteen ”Loppukirin” varausehdoista. Syynä oli mm. se, että yhtiöön haluttiin myös nuorempia asukkaita yhtiön hallinnon ja naapuriavun takia. Yhtiön asuntojen hintoihin ja vastikkeisiin tullaan sisällyttämään palvelutilojen ja palvelujen kustannuksia, joten on epätodennäköistä, että yhtiöstä hankkisi asunnon sellainen, joka ei näitä palveluja hyödynnä. Muutoinkin asiaa on järkevämpää säädellä esim. yhtiöjärjestyksen ehdoin kuin tontin varaus- ja vuokraehdoin.

Omakotitonttien ryhmärakentamista Suutarilassa

Suutarilassa Kehä III:n tuntumassa kaupungin omistuksessa kortteleissa nro 40046, 40048, 40220 ja 40221 on 18 omakotitonttia, joiden kunkin rakennusoikeus on 160 k-m², sekä yksi rivitalotontti, jonka rakennusoikeus on 338 k-m². Viimeksi mainittu tontti voitaneen jakaa kahtia, jolloin tonteille voidaan rakentaa yhteensä 20 omakotitaloa ja niiden rakennusoikeus on yhteensä 3 218 k-m².

Tonteista 16 on kooltaan vain 400 m², eikä rakennuksien yhdelle sivulle saa sijoittaa asuinhuoneiden pääikkunoita. Useimmat talopaketit eivät siis sovellu näille tonteille, joten kiinteistöviraston tonttiosasto on käynnistänyt viitesuunnitelman laatimisen tonteille.

Suunnitelmalla pyritään varmistamaan syntyvän ympäristön laatu, selvittämään tonteille soveltuvat taloratkaisut ja määrittelemään sopiva yhtenäisyyden ja monimuotoisuuden suhde. Viitesuunnitelmassa pyritään myös hakemaan ratkaisuja, joiden toteutuskustannukset olisivat edullisia.

Alueen halki kulkee nyt entisen valtaojan uoma, ja tontteja joudutaan muutoinkin täyttämään melko paljon. Maaperä on savea ja tontit joudutaan esirakentamaan täyttöjen aiheuttamien kohtuuttomien painumien estämiseksi. Talot joudutaan perustamaan paaluille.

Esirakentamis- ja muut maanrakennustyöt, paalutukset, kunnallis-tekniikan liittymien tekeminen sekä talojen perustuksien rakentaminen olisi edullisinta tehdä samanaikaisesti, joten tonteille esitetään ratkaisua, jossa tontit rakennettaisiin omatoimisena ryhmärakentamisena rakennuttajakonsulttia käyttäen.

Maaperä- ym. syiden lisäksi ratkaisuun vaikutti myös se, että näiden tonttien ei sijainniltaan ja ympäristöltään arvioitu olevan halutuimpia hartiapankkitontteja; tontithan sijaitsevat aivan Kehä-III:n risteyksen vieressä. Meluaita ja uusi risteys muutoinkin on kuitenkin saatu äskettäin valmiiksi.

Rakennuttajakonsultin tehtävänä olisi suunnittelun ja rakentamisen organisointi, hankkeen markkinointi ja tonttien vuokralaisten etsiminen, urakkakilpailujen järjestäminen eri rakennusvaiheista kuten esirakentamisesta, paalutuksesta, perustusten tekemisestä sekä talopakettien toimituksesta jne.

Rakennuttajakonsultti saisi tehtäviensä suorittamisesta etukäteen sovitun kiinteän tai kokonaiskustannuksiin sidotun korvauksen. Sidonta kustannuksiin voitaisiin tehdä esim. niin, että mikäli kustannusarvio alitetaan, saisi konsultti lisäkorvauksen, ja mikäli se ylitetään, vähennettäisiin konsultin korvausta.

Tonttien vuokralaiset ovat tässä mallissa kaikkien suunnittelu- ja rakennustoimenpiteiden tilaajia ja laskujen maksajia. He siis saavat talonsa urakkakilpailujen ja rakennuttajakonsultin palkkion mukaisella hinnalla. Näin organisoituna saavutettaneen hintasäästöjä verrattuna tuottajamuotoiseen rakentamiseen sekä todennäköisesti myös verrattuna tonttien rakentamiseen omatoimisesti erikseen. Tällainen toteutustapa sopii erityisesti perheille, jotka eivät halua tai voi ryhtyä varsi-naisiksi omatoimisiksi rakentajiksi tai rakennuttajiksi.

Varsinaiseen omatoimiseen rakentamiseen lienee mahdollista tarjota muilta alueilta keväällä 2006 lisäksi n. 65 omakotitonttia.

Rakennuttajakonsultin valinnasta on syytä järjestää kilpailu

./. Conect Oy on liitteenä 16 olevalla kirjeellään esittänyt tontin varaamista ryhmärakentamismallilla toteutettavaa koepientalorakentamista varten.

Conect Oy:n esittämä malli vastaa pitkälle edellä kuvattua menettelyä, ja yrityksellä on hyviä referenssejä toteutetuista ja meneillään olevista hankkeista naapurikunnissa.

Lautakunnan mielestä rakennuttajakonsultin valinnasta tulisi kuitenkin järjestää kilpailu, johon myös Conect Oy on syytä kutsua.

Att toimi melko pitkälle vastaavassa rakennuttajakonsultin roolissa Malminkartanon 20 kaupunkipientalon rakennuttamisessa. Todennäköisesti myös muita päteviä ehdokkaita on löydettävissä.

Kilpailussa ei ole syytä painottaa vain halpaa hintaa, vaan enemmänkin tarjotun palvelun laatua. Lähtömateriaaliksi kilpailuun voidaan antaa tonteille laadittava viitesuunnitelma. Mahdollisesti kilpailussa voitaisiin pyytää kilpailuun kutsuttavilta myös kustannusarvio hankkeesta.

Suutarilan tontit 40046/4 - 6, 40048/10 - 16, 40220/1 - 4 ja 40221/1 - 5 on siis syytä varata omatoimista ryhmärakentamista varten siten, että rakennuttaminen organisoidaan rakennuttajakonsulttia käyttäen. Kohde luettaneen ilman hitas-ehtoja toteutettaviin omistusasuntoihin, vaikka omakotitonteilla onkin rakennusten ja vuokrasopimuksen luovutushintaa säätelevä oma ehtonsa.

Herttoniemen Hitsaajankadulta tontti nuorisoasunnoille

Herttoniemen Hitsaajankadun alueelle on laadittu asemakaavan muutos, jossa mm. tontti 43011/27 muutetaan toimitilarakentamisesta asuinkerrostalojen korttelialueeksi. Tontin rakennusoikeus on 4 650 k‑m² asuntoja ja 520 k-m² monikäyttötilaa. Kaavan mukaan tontille voidaan sijoittaa pihatason alapuolelle myös naapuritonttien autopaikkoja.

./. Nuorisosäätiö on lähettänyt lautakunnalle liitteenä 17 olevan kirjeen, jossa esitetään, että tontti varattaisiin valtion tukemien nuorille tarkoitettujen vuokra-asuntojen rakennuttamista varten.

Lautakunnan mielestä tontti on perusteltua varata Nuorisosäätiölle valtion tukemien nuorille tarkoitettujen vuokra-asuntojen rakentamista varten, koska työssä käyvien nuorten on varsin vaikea saada Helsingistä kohtuuhintaista ja -laatuista vuokra-asuntoa ja toisaalta yrityksillä ja myös julkisilla organisaatioilla alkaa olla vaikeuksia saada työvoimaa ja sille asuntoja. Nuorisosäätiö on mm. voinut tarjota asuntoja Helsinkiin tuleville nuorille poliiseille. Lautakunta pitää varausta perusteltuna huolimatta siitä, että yksityisellä puolella säädeltyjen vuokra-asuntojen sinänsä tosin alhainen tavoite jo ylittyy paljon.

Arkkitehtitoimisto Sarc Oy, arkkitehti Jan Söderlund, on laatinut säätiön toimesta tontille alustavat luonnospiirustukset sekä kaupunkikuvallisen tutkimuksen. Itäväylän ja Hitsaajankadun aiheuttaman meluhaitan takia rakennetaan talon koko julkisivulle luhtikäytävä.

./. Kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosasto on lähettänyt tonttiosastolle liitteenä 18 olevan kirjeen, jossa kiinnitetään huomiota rakennuksen sijaintiin erittäin näkyvällä paikalla ja todetaan sen olevan keulakuva Herttoniemenrantaan saavuttaessa. Asemakaavaosasto katsoo, että kaupunkikuvalliset näkökohdat tulisi ottaa huomioon tontin vuokrasopimusehtoja laadittaessa.

Varausehtoihin voitaneen sisällyttää ehto, että varauksen saajan tulee suunnittelussa noudattaa Arkkitehtitoimisto Sarc Oy:n 1.9.2005 laatimia julkisivusuunnitelmia tai vähintään niiden mukaista laatutasoa.

./. Naapuritontilla 43017/1 (Suolakivenkatu 1) olevan rakennuksen omistaja Rautaruukki Oyj on lähettänyt liitteenä 19 olevan kirjeen, jossa pyydetään huomiomaan naapuritontteja varattaessa yhtiön tontin 50 - 100 lisäautopaikan tarve. Yrityksellä on valmius osallistua pysäköintipaikkojen toteutukseen yhdessä tulevien tontinomistajien kanssa. Ainoa kysymykseen tuleva tontti, jolle lisäpaikkoja voitaisiin sijoittaa, on nyt puheena oleva tontti 43011/27.

Luonnospiirustuksissa talon kellareihin on suunniteltu n. 90 auto-paikkaa. Nuorisoasuntojen oma asemakaavan mukainen autopaikka-tarve on 27 autopaikkaa, joten suunnitelman mukaan naapuritontille voitaisiin luovuttaa n. 60 autopaikkaa. Varausehtoihin esitetään sisällytettävän ehto tontinvaraajan velvollisuudesta sopia autopaikkoja koskevista yhteisjärjestelyistä.

Autopaikkoja voidaan tontin alle sijoittaa vain nyt suunniteltu määrä, vaikka rakennetaankin kaksi kellarikerrosta. Kun tontille sijoitetaan erityisasumista, jonka autopaikkatarve on normaalia pienempi, voidaan naapuritontille luovuttaa enemmän autopaikkoja. Naapuritontin autopaikkatarpeen helpottaminen on yrityksen toiminnan kannalta tärkeää.

Pitäjänmäestä tontinvaraus hankkeen kehittelyä varten

Pitäjänmäessä oleva vuonna 1974 vahvistetun asemakaavan mukainen tontti 46117/14 muodostuu vanhoista tonteista nro 1 - 3. Tontin nro14 suunniteltu rakennusoikeus on 3 600 k-m². Asemakaava ei ole kuitenkaan toteutunut, koska tontit oli rakennettu ja vuokrattu pitkäaikaisilla vuokrasopimuksilla. Tontti nro 1 on nyt kaupungin vapaassa hallinnassa ja siltä on äskettäin purettu huonokuntoiset rakennukset.

Alueelle on laadittu vuonna 2001 asemakaavan muutosehdotus, jossa vanhoista tonteista nro 1 ja 2 muodostuisi uudet tontit nro 16 ja 17 ja niille rakennettaisiin rakennusoikeudeltaan yhteensä 5 500 k-m²:n suuruiset kerrostalot. Tontista nro 3 muodostuisi tontti nro 15 ja sillä oleva vanha rakennus säilyisi ja tontin rakennusoikeus olisi 600 k-m². Kaava olisi voitu toteuttaa noudattaen pääosin vanhoja kiinteistörajoja ja liittämällä katualuetta tontteihin.

Ehdotus oli osa laajempaa Pitäjänmäen asemakeskuksen kokonaisuutta, johon kuului mm. kiistelty Pitäjänmäenkaari. Asemakaavan muutosehdotus ei ole edennyt. Nyt kyseessä olevien tonttien osalta olisi ehkä syytä laatia erillinen muutosehdotus.

Tontti nro 2 on vuokrattu aikanaan jo 1930-luvun lopussa. As. Oy Pitäjän vuokrasopimusta on jatkettu vuokra-alueiden järjestelylain nojalla vuoden 2021 loppuun saakka. Kaupunki pyrki kaavan toteuttamisen mahdollistamiseksi ostamaan As. Oy Pitäjän osakekantaa vuosina 2001 - 2003, mutta kauppahinnasta ei päästy sopimukseen.

./. Lujatalo Oy on nyt lähettänyt lautakunnalle liitteenä 20 olevan kirjeen, jossa esitetään suunniteltujen tonttien nro 16 ja 17 varaamista hankesuunnittelua, kaavanmuutossuunnittelua ja sopimusjärjestelyjä varten. Yhtiön tarkoituksena on pyrkiä ostamaan As. Oy Pitäjän osakekanta ja mahdollisesti myöskin tonttia nro 3 hallitsevan As. Oy Sireenin osakekanta.

Tontin varaaminen hankkeen kehittäjälle on perusteltua jo ennen asemakaavan muutoksen lainvoimaisuutta. Hanke ei ole edennyt kaupungin toimesta, joten nyt on ehkä syytä kokeilla muita keinoja. Mikäli hanke etenee suunnitellusti ja alueelle saadaan aikaan asemakaavan muutos, uusi tontti voitaisiin vuokrata varauksen saajan omistamalle yhtiölle omistusasuntotuotantoon hitas-ehdoin.

Kun asemakaavaa muutetaan ja rakennusoikeutta lisätään kaupungin vuokraamalla tontilla, voidaan kaupunginvaltuuston 8.6.2005 tekemän päätöksen mukaan n. kolmannes nettoarvonnoususta antaa vuokralaiselle uutta vuokrasopimusta solmittaessa. Tämä voi osaltaan auttaa hankkeen edistämistä.

Hakijalle ei voida kuitenkaan esittää varattavaksi kuin kaupungin vapaassa hallinnassa oleva vanha tontti nro 1 eli suunniteltu tontti nro 17, koska tontit nro 2 ja 3 eli suunnitellut tontit nro 15 ja 16 on vuokrattu pitkäaikaisilla sopimuksilla.

Tonttien varausesitys rahoitus- ja hallintamuodoittain

Varausesitys on seuraavassa taulukossa jaoteltu rahoitus- ja hallinta-muodon mukaan asuntotuotantotoimiston kohteisiin, kilpailukohteisiin sekä luokkaan Muut.

./. Taulukko on myös liitteenä 21.

Taulukko 6: Tonttien varausesitys rahoitus- ja hallintamuodoittain

		Att		Kilpailut		Muut		Yhteensä
AV	75		-		78		153
AAO, OV	-		-		160		160
OOH	123		20		215		358
OO	46		261		52		359
Yhteensä	244		281		505		1 030

Nyt siis esitetään tehtäväksi yhteensä 1 030 asuntoa koskevat tontinvaraukset.

Asuntotuotantotoimistolle ei pystytä suhteessa tavoitteeseen varaamaan paljokaan tontteja vuokra-asuntotuotantoon. Varattavissa on vain 75 asunnon kohteet.

ARA-vuokratuotantoon muille kuin asuntotuotantotoimistolle esitetään 78 asunnon lisävaraus. Kysymys on nuorisoasunnoista, joten asuntojen määrä on suuri pienen keskikoon takia. Keskikooksi on tässä laskettu 60 k-m², kun se muussa tuotannossa vaihtelee kerrostalojen 95 k‑m²:stä erityisen korkealaatuisten Arabianrannan asuntojen 138 k‑m²:iin ja omakotitalojen 180 k‑m²:iin.

Vapaarahoitteiseen vuokra-asuntotuotantoon esitetään 160 asunnon varausta Arabianrantaan.

Nyt panostetaan voimakkaasti eli 359 asunnon verran ilman hitas-ehtoja tapahtuvaan omistusasuntotuotantoon.

Hitas-tuotannon lisäämiseen panostetaan myöskin miltei yhtä voimakkaasti. Alueellisista syistä 123 hitas-varauksia tulee asuntotuotantotoimistolle, mutta muillekin tulee yhteensä 235 asuntoa vastaavat varaukset.

Tarjouskilpailuilla luovutettava vapaarahoitteinen omistusasuntotuotanto painottuu tälläkin kertaa melko voimakkaasti. Kilpailuihin esitetään 281 asuntoa vastaavat kohteet.

Kalastajanrannan tonttien hallintamuodon muuttaminen

Kiinteistölautakunta varasi 25.5.2004 asuntotuotantotoimikunnalle Viikinrannan eli Kalastajanrannan tontin 36035/2 asumisoikeus- tai osaomistusasuntojen rakennuttamista varten ja tontin 36035/3 valtion tukemien vuokra-asuntojen rakennuttamista varten 31.12.2006 saakka.

Kummankin tontin rakennusoikeus on 3 600 k-m² ja niille on arvioitu rakennettavan yhteensä 72 asuntoa.

Kalastajarannan alueesta on vuonna 2003 järjestetty kaupunkisuunnitteluviraston ja asuntotuotantotoimiston toimesta arkkitehtuurikilpailu asemakaavan muuttamiseksi. Asemakaava on tehty kilpailun tulosten perusteella ja se on saanut lainvoiman 15.4.2005.

Tonttien rakentaminen voi alkaa vuonna 2007 sen jälkeen, kun alueen halki kulkeva voimajohtolinja on siirretty tunneliin.

Asuntotuotantotoimisto on laatinut tonteista alustavan hankesuunnitelman. Tontit on tarkoitus toteuttaa arkkitehtuurikilpailun voittaneen ehdotuksen ja asemakaavan mukaisesti. Tilaohjelman ja asemakaavan lähtökohtien perusteella kohteille on laskettu tavoitehinnat ja ne ovat osoittautuneet niin kalliiksi, n. 2 500 euroa/asm², että tontit olisi perusteltua toteuttaa hitas-omistusasuntotuotantona. Tonteilla on mm. kellaripysäköinti.

./. Asuntotuotantotoimisto esittää liitteenä 22 olevalla kirjeellään kiinteistölautakunnalle, että se muuttaisi varauspäätöstä siten, että tontit 36035/2 ja 3 varattaisiin asuntotuotantotoimikunnalle vapaarahoitteisen hitas-omistusasuntotuotannon rakennuttamiseen ja että kiinteistölautakunta varaisi korvaavat kohteet asumisoikeus- ja vuokratuotantoon muualta.

Lautakunnan mielestä asuntotuotantotoimiston esittämä varausehtojen muutos on perusteltu. Hitas-asunnoista on puutetta verrattuna tavoitteisiin. Vuokra-asuntojen lisääminen muualla on vaikeaa, mutta Viikinmäen länsiosasta voitaneen varata muutamia tontteja asuntotuotantotoimiston vuokra-asuntotuotantoon.

Tonttien hallintamuodon muuttaminen Latokartano V -alueella

Kiinteistölautakunta on varannut 25.5.2004 asuntotuotantotoimikunnalle Latokartano V -alueelta tontteja asuntotuotantotoimikunnalle.

Asuntotuotantotoimisto on neuvotellut tonttien toteuttamisesta Viikki-projektin ja kaavoittajan kanssa ja esittää nyt eräiden tonttien osalta, että niiden hallintamuotoa muutettaisiin.

Kortteleissa nro 36242 ja 36243 tontit on varattu seuraavasti:

36242/1	5 300+300 k-m²	vapaarahoitteiset hitas-omistusasunnot
36242/2	4 900 k-m²	valtion tukemat vuokra-asunnot
36243/2	3 000 k-m²	asumisoikeus- tai osaomistusasunnot
36243/3	5 400 k-m²	valtion tukemat vuokra-asunnot.

Tontilla 36242/1 on asuntokerrosalan lisäksi rakennusoikeutta 300 k‑m²:n liiketilalle. Tarkoituksena on, että alueelle saataisiin päivittäistavarakauppa. Sen toteuttaminen hitas-yhtiöön edellyttäisi, että liiketila tulisi myydä osakkeena tähän tarkoitukseen. Toteutuksen varmistamiseksi olisi parempi, että liiketila olisi vuokratilana esimerkiksi kaupungin omistamassa yhtiössä.

Latokartano IV -alueelle on rakenteilla asumisoikeusasuntoja tällä hetkellä yli 100 asuntoa. Lisäksi suunnitteilla on Latokartano V -alueella jo 78 asumisoikeusasuntoa. Asumisoikeus- tai osaomistusasunnoiksi varattu tontti 36243/2 olisi tarkoituksenmukaista muuttaa vapaarahoitteiseen hitas-omistusasuntotuotantoon.

./. Asuntotuotantotoimisto esittää liitteenä 23 olevalla kirjeellään kiinteistölautakunnalle, että se muuttaisi 25.5.2004 tehtyä päätöstä siten, että tontti 36242/1 varattaisiin asuntotuotantotoimikunnalle valtion tukemien vuokra-asuntojen rakennuttamiseen ja tontit 36242/2 ja 36243/2 vapaarahoitteisien hitas-omistusasuntojen rakennuttamiseen.

Muutoksissa lisääntyisivät vuokra-asunnot neljällä asunnolla, hitas-omistusasunnot lisääntyisivät 28 asunnolla ja asumisoikeusasunnot vähenisivät 32 asunnolla. Hitas-asunnoista on puutetta verrattuna tavoitteisiin ja niitä kysyttäneen enemmän kuin asumisoikeusasuntoja.

Lautakunnan mielestä asuntotuotantotoimiston esittämät varausehtojen muutokset ovat perusteltuja.

Tonttien varaus- ja muutosesitys rahoitus- ja hallintamuodoittain

./. Seuraavassa taulukossa esitetään tonttien varausesitys sekä edellä olevien muutosten yhteisvaikutus. Taulukko on myös liitteenä 24.

Taulukko 7: Tonttien varaus- ja muutosesitys rahoitus- ja hallintamuodoittain

		Att		Kilpailut		Muut		Yhteensä
AV	43		-		78		121
AAO, OV	- 68		-		160		92
OOH	223		20		215		458
OO	46		261		52		359
Yhteensä	244		281		505		1 030

Kuten edellä todetaan, varausten muutokset vähentäisivät valtion tukemaa vuokra-asuntotuotantoa 32 asunnolla ja asumisoikeustuotantoa 68 asunnolla sekä lisäisivät vapaarahoitteista hitas-ehdoin tapahtuvaa tuotantoa 100 asunnolla.

Tonttien lisävaraustarve

Kun otetaan huomioon aiemmat varaukset, nyt tehtävät varaukset, varausten muutokset ja asunto-ohjelman asuntorakentamisen aloitustavoitteet, päädytään seuraavaan taulukkoon, joka osoittaa, kuinka paljon tontinvarauksia olisi tarpeen tehdä myöhemmin.

./. Taulukko on myös liitteenä 25.

Taulukko 8: Tonttien myöhempi lisävaraustarve

Rakennuttaja/ tuotanto	Tavoite 2008		Aiempia varauksia		Varausesitys		Varattava myöhemmin
Att/AV	2 421	791		43		1 587		66 %
Yks/AV	-236	892		78		-1 206		0 %
Att/AAO, OV	1 342	268		-68		1 142		85 %
Yks/AAO, OV	748	524		160		64		8 %
Att/OOH	343	530		223		- 410		0 %
Yks/OOH	2 517	834		235		1 448		58 %
Att/OO	249	280		46		- 77		0 %
Yks/OO	1 770	1 792		313		-335		0 %
Yhteensä	9 390	5 911		1 030		4 241		45 %

Varauksia tarvittaisiin melko paljon lisää

Loppuohjelmakauden 9 400 asunnon tavoitteesta puuttuu siis n. 4 250 asuntoa eli 45 %. Tämä on melko paljon verrattuna nyt tehtäviin 1 030 asunnon uusiin varauksiin. Vuonna 2004 voitiin varata n. 1 300 asuntoa vastaavat tontit. Jotta asunto-ohjelman tavoitetaso saavutettaisiin, pitäisi puuttuvat varaukset voida tehdä mieluiten vuoden 2006 aikana ja viimeistään vuonna 2007. Asunto-ohjelman kaikkiin tavoitteisiin kuitenkaan tuskin voidaan päästä.

Kaupungin omasta vuokra-asuntotavoitteesta puuttuu n. 1 600 asuntoa vastaavat kohteet eli vajaus on 66 %, eikä vajausta ole varauksilla saatu juurikaan pienenemään. Syynä on ollut tonttien osoittautuminen miltei aina jostakin syystä sopimattomiksi. Ohjelmakauden tulevissa tontinvarauksissa tuleekin jatkossa erityisesti kiinnittää huomiota kaupungin vuokra-asuntotuotannon tonttitarjonnan riittävyyteen.

Kaupungin asumisoikeus- ja vapaarahoitteisen vuokra-asuntotuotan-non tavoitteiden osalta tilanne näyttää suhteellisesti vielä vähän huonommalta, sillä puute on 85 % ja n. 1 150 asuntoa. Asumisoikeusasuntotuotanto ei tosin tällä hetkellä ole erityisen kysyttyä, eikä kaupunki tarvinne nyt lisää vapaarahoitteisia työsuhdeasuntojakaan. Varauksia tähän tarkoitukseen onkin muutettu omistusasuntotuotantoon.

Kaupungilla vaikuttaa siis nyt olevan tarpeeseen nähden riittävästi vapaarahoitteisia työsuhdevuokra-asuntoja. Kaupungin omistama Kiinteistö Oy Auroranlinna on vuokrannut muille kuin kaupungin työntekijöille vuonna 2004 n. 200 asuntoa ja vuonna 2005 lähes yhtä paljon asuntoja, jotka ovat vapautuneet eri hallintokunnilta.

Hitas-ehdoin toteutettavaan omistusasuntotuotantoon asuntotuotantotoimistolla on nyt selvästi tavoitetta enemmän tontteja, mikä näkyy taulukossa miinusmerkkisenä lukuna 410 ja nollana prosenttina. Syynä ylitykseen on mm. Etelä-Hermannin alueen varaaminen kokonaan asuntotuotantotoimiston valmisteltavaksi ym. alueelliset syyt.

Ilman hitas-ehtoja tapahtuvaan omistusasuntotuotantoon asuntotuotantotoimisto ei tarvitse nyt lisää kohteita. Kun Etelä-Hermannista myydään tontteja, on asuntotuotantotoimiston tilannetta syytä tarkastella uudelleen.

Yksityisellä puolella valtion tukemassa vuokra-asuntotuotannossa ei tarvittaisi pienen tavoitteen takia lisää varauksia. Varausten suuri määrä (n. 840 asuntoa) johtuu erityisasumisen kuten opiskelija-, nuoriso- ja palveluasuntokohteiden määrästä. Näitä on vanhoissa varauksissa ja varausehdotuksessa yhteensä n. 740 asuntoa vastaavasti. Tavallisia vuokra-asuntoja määrästä on vain n. 100 asuntoa vastaavat tontit.

Asumisoikeusasunnoissa ja vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa on yksityisellä puolella vajausta enää n. 64 asuntoa ja 8 %.

Yksityisiltä rakennuttajilta hitas-asunnoista puuttuu vielä n. 1 450 asuntoa ja 58 %. Vajausta on kahdella varauskierroksella saatu jonkin verran pienenemään.

Sekä kaupungin että yksityiseen ilman hitas-ehtoja tapahtuvaan omistusasuntotuotantoon on jo nyt varauksia yli tavoitteen. Mikäli kaupungin omistusasuntotuotannon ja muiden rakennuttajien ilman hitas-ehtoja tapahtuvan omistusasuntotuotannon katsottaisiin korvaavan hitas-tuotannon vajausta, jää koko omistusasuntotuotannossa puutteeksi vain n. 630 asuntoa vastaavat kohteet.

Jos myös säänneltyjen vuokra-asuntojen osalta ylityksien lasketaan korvaavan puutetta, olisi vajaus vain 381 asuntoa. Jos asuntojen erilainen keskikoko otetaan huomioon, olisi vajaus kuitenkin n. 800 asuntoa.

Vaikka kaupungin asumisoikeus- ja vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen tavoitteesta puuttuu paljon kohteita, se ei aiheuttane ongelmaa, koska vuokra-asunnoille ei nyt ole lisätarvetta ja hitas-omistusasunnot ovat selvästi kysytympiä kuin asumisoikeusasunnot.

Vajausta verrattuna kokonaistavoitteeseen on näin laskettuna vain n. 2 600 asuntoa ja 28 %. Tämä on täsmälleen yhden vuoden tuotantotavoite kaupungin maalla. Koska ohjelmakautta on vielä jäljellä kolme vuotta, tilannetta voitaneen näin tarkasteltuna pitää itse asiassa hyvänä.

Harvoja uusia kohteita tulossa ja ne edellyttävät investointeja

Haagasta voitaneen jo vuoden 2006 lopussa varata lisää tontteja, kun esirakentamistyöt ja kenttien siirto edistyy.

Malmin Ormuspellon ja Alppikylän asemakaavojen muutokset voivat parhaassa tapauksessa edetä niin, että alueilta voidaan vuoden 2006 lopussa varata kohteita tiiviiseen ja matalaan rakentamiseen sekä myös muutamia kerrostalotontteja.

Mellunmäen Fallpakassa on lainvoimainen asemakaava, mutta tonttien varaaminen edellyttää varmuutta suurten kunnallisteknisten kynnysinvestointien rahoituksesta ja ajoituksesta: korkeajännitejohtojen ja ‑pylväiden siirto, alueellinen esirakentaminen ja Vuosaaren satamasta tulevan väylän siirto sekä uuden liittymän rakentaminen Itäväylälle.

Myllypuron puukaupungin asemakaavasta todennäköisesti valitetaan kaikkiin oikeusasteisiin, joten sieltä tuskin päästään vielä vuonna 2006 varaamaan tontteja.

Lauttasaaren Lohiapajanlahden asemakaavan muutos on lykkääntynyt ja sitä käsitellään varmaankin vielä vuoden 2006 ajan, joten sieltä ei voitane tehdä varauksia vielä vuonna 2006.

Asunto-ohjelmakaudella vuoteen 2008 saakka ja myöskin vuosina 2009 - 2012 tonttien varaustilanne näyttää vaikeutuvan, kunnes Vuo-saaren sataman valmistumisen, Laajasalon öljysataman alueen vapautumisen ja Malmin lentokentän toimintojen mahdollisen siirron vapauttamia alueita aletaan saada käyttöön. Nyt tiedossa olevien kohteiden avulla ei voitane saavuttaa kaikkia asunto-ohjelman tavoitteita.

Varausehdot Seuraavassa käydään läpi tonttien varauksissa käytettävät ehdot. Asunto-ohjelmassa päätettyä 75 huoneistoneliön keskikokotavoitetta käsitellään melko laajasti, koska tavoite ei ole osoittautunut yksiselitteiseksi ja sen toteuttaminen tontinvarausten yhteydessä on vaikeaa.

75 huoneistoneliön keskipinta-ala on tavoite

Asunto-ohjelman toimenpidekohdan nro 9 mukaan perheille soveltuvien asuntojen lisäämiseksi ja asumisväljyyden kasvun mahdollistamiseksi tavoitteena on 75 h-m²:n keskipinta-ala normaalissa asuntotuotannossa. Erityisasumiskohteissa pinta-ala määräytyy tapauskohtaisesti. Huoneistotyyppijakauma määritellään tontinluovutuksen yhteydessä. Sekä tontinluovutusehdoin että asemakaavoituksen keinoin ohjataan aluekohtaisten kysyntäarvioiden perusteella rakennuttamaan myös isoja perheasuntoja, myös vähintään 5 huonetta ja keittiö.

Koska 75 huoneistoneliön keskipinta-ala on määritelty tavoitteeksi, tarkoitettaneen, ettei siihen ehkä heti päästä. Päätöstä tulkittaneen niin, että keskikoolla tarkoitetaan ohjelmakauden eli viidessä vuodessa kaupungin maalla tapahtuvan tuotannon keskiarvoa. Tavoitteen seuraaminen on kovin vaikeaa ja onnistuminen selviää vasta seurannan kautta. Eri hankkeissa asuntojakauma vaihtelee paljon. Kun joissakin hankkeissa keskikoko on suuri, voisi se joissakin hankkeissa olla vastaavasti pienempi kuin tavoitekoko.

Toimenpidekohdan mukaan huoneistotyyppijakauma määritellään tontinluovutuksen yhteydessä. Tonttien varausvaiheessa ei ole edellytyksiä tonttikohtaisesti määritellä hankkeiden huoneistotyyppijakaumaa. Tontinluovutuskilpailujen, tarjouskilpailujen ja arkkitehtuurikilpailujen ohjelmiin voidaan huoneistotyyppijakaumat sisällyttää. Myöskin hitas-prosessissa voidaan asunto-ohjelman tavoitteiden mukaisesti ohjata asuntojen keskikokoja ja huoneistotyyppijakaumaa.

Kaupungin vuokra-asuntotuotannon huoneistojakauma tarpeen mukaan

Tavoitetta on syytä tarkastella myös sen perusteluista käsin. Pyrkimyksenä on siis lisätä perheille soveltuvia asuntoja. Kaupungin vuokra-asuntokannassa on tällä hetkellä suurille perheille sopivia asuntoja varsin riittävästi verrattuna pienten asuntojen kysyntään ja tarpeeseen. Joillakin alueilla voi olla pian olemassa vaara, että isot asunnot jäävät tyhjilleen. Kiinteistöyhtiöt eivät tämän vuoksi ole ehkä halukkaita ottamaan vastaan uustuotannossa lisää suuria asuntoja.

Kaupungin vuokra-asunnot ovat kaupungin tärkein ja tehokkain keino estää ja vähentää asunnottomuutta. Pääkaupunkiseudun asunnottomuuden vähentämistavoitteeseen on sitouduttu valtion ja kaupunkien välisellä pöytäkirjalla. Asunnottomuuden vähentäminen edellyttää riittävää pienten asuntojen saatavuutta. Oikeastaan kaupungin vuokra-asunnot ovat luettavissa ainakin pienten asuntojen osalta erityisasumiseen.

Kaupungin vuokra-asuntotuotannossa asuntojakaumasta ja asuntojen keskikoosta päättäminen lienee syytä tehdä tarveharkinnan perusteella hankkeiden käsittelyn yhteydessä asuntotuotantotoimikunnassa.

Muidenkin rakennuttajien vuokra-asuntotuotannossa pätevät pitkälle samat edellä mainitut olosuhteet, jotka eivät näytä ainakaan lyhyellä tähtäimellä mahdollistavan asuntojen keskikoon nopeaa suurentamista.

Yksi malli ongelman ratkaisemiseen ja asuntojen keskikoon kasvattamiseen myöhemmin on asuntojen yhdisteltävyyden mahdollistaminen. Tämän yhdisteltävyyden tulee kuitenkin olla aitoa ja teknisesti helposti tehtävissä. Myöskin yhdistämällä syntyvien suurempien asuntojen tulee olla asuttavuudeltaan laadukkaita ja käyttökelpoisia.

Omistusasuntotuotantoon keskipinta-alatavoite sopii

Omistusasuntotuotantoon 75 h-m²:n ja 95 k-m²:n keskipinta-alatavoite sopii paremmin kuin vuokra-asuntoihin. Perheasuntojen tarjoaminen ja keskipinta-alan korottaminen sopii nimenomaan hitas-ehdoin, mutta myöskin ilman hitas-ehtoja tapahtuvaan omistusasuntotuotantoon kerrostaloissakin. Pientaloissa tavoitteeksi asetettu pinta-ala yleensä ylitetään selvästi, ja tässä tuotannossa syntyy helposti myös isoja perheasuntoja, myös yli 5 huonetta ja keittiö.

Edellä kuvatuilla perusteilla ei ole syytä määritellä tässä varausvaiheessa tonttikohtaisesti hankkeille asuntojen keskikokoja eikä huoneistotyyppijakaumia. Varausehtoihin on syytä kuitenkin esittää kirjattavaksi kaupunginvaltuuston päättämä tavoite 75 h-m²:n keskipinta-alasta normaalissa asuntotuotannossa. Tavoite voidaan saavuttaa vuokra-asuntotuotannossa myös mahdollistamalla aidosti huoneistojen myöhempi yhdisteltävyys.

Hitas-ehdot ja alueelliset erityisehdot

./. Vapaarahoitteiseen hitas-säänneltyyn omistusasuntotuotantoon varattavilla tonteilla noudatettaviksi esitettävät ehdot ovat liitteenä 26.

./. Projektialueilla on lisäksi käytetty alueellisia erityisehtoja. Tällä kertaa tontteja esitetään varattavaksi Arabianrannasta, jossa noudatettaviksi esitettävät erityisehdot ovat liitteenä 27.

Varausaika vuoden 2007 loppuun asti

Nyt esillä olevien tonttien varausajan päättymisajankohdaksi voitaisiin päättää 31.12.2007. Vaikka vain osa hankkeista saataneen rakenteille vuonna 2006 ja osa hankkeista voinee käynnistyä vasta vuoden 2007 jälkeen, nyt on kuitenkin syytä esittää varausajaksi vain kahta vuotta. Vuoden 2008 alussa voidaan tarkastella nyt esitettävien varausten toteutumista ja esittää tarvittaessa varausaikojen jatkamista tai varaajan muuttamista.

Toimintaohje asuntotonttien rakennuttajille

./. Liitteenä 28 on ohjeet kaupungin asuntotonttien rakennuttajille kaivettavista ja louhittavista massoista ja kaadettavista puista. Kaikkien varauksensaajien tulisi noudattaa näitä ohjeita.

Hakemukset, jotka eivät johda tonttien varauksiin

./. Liitteenä 29 on hakemuksia, joiden johdosta ei voida esittää tontteja varattavaksi. Useimmiten syynä on asemakaavoituksen keskeneräisyys. Joissain kohteissa syynä on sosiaaliviraston tai jonkun muun hallintokunnan hakemuksesta antama kielteinen lausunto. Myös nämä lausunnot on sisällytetty liitteeseen 29. Jäljempänä esitetään, etteivät hakemukset antaisi aihetta toimenpiteisiin eli ne hylättäisiin.

Karttoja on liitteissä

./. Liitteenä 30 on karttoja varattavaksi esitettävistä alueista

ja tonteista.

Kaj toteaa, että kiinteistölautakunnan katsauksessa tonttien lisävaraustarpeesta suhteessa asunto-ohjelman tavoitteisiin huomio kiinnittyy tonttivarauksiin, jotka on tehty erityisasunnoille. Muiden kuin kaupungin toimesta tehtäviä säänneltyjä vuokra-asuntoja on varauksissa huomattavasti enemmän kuin asunto-ohjelman tavoitteissa on asetettu. Ylitys on ollut peräti 994 asuntoa.

Näistä säännellyistä vuokra-asunnoista valtaosa on erityisryhmille tulevia asuntoja. Kiinteistölautakunta on esittänyt syiksi tähän lopputulokseen esimerkiksi sen, että kaupunki on sitoutunut osallistumaan pääkaupunkiseudun asunnottomuuden poisto-ohjelmaan, jossa Helsingin osuus on ollut yhteensä 2 000 asunnon aikaansaaminen asunnottomille. Toinen peruste suurelle erityisasuntomäärälle on, että erityisryhmien asunnot on pääsääntöisesti tehty Y- ja AKS-tonteille, joille ei ilman asemakaavamuutosta olisi voitu rakentaa tavallisia asuntoja. Asunto-ohjelman tavoite 750 asuntoa koko ohjelmakaudelle yksityiseen säänneltyyn vuokra-asuntotuotantoon on kiinteistölautakunnan mukaan ollut liian pieni.

Kiinteistölautakunnan selvityksen mukaan erityisasuntoja ei ainakaan kokonaan tulisi laskea ARA-vuokra-asuntotavoitteen piiriin. Y-tonteille tehdyt erityisasunnot voitaisiin kiinteistölautakunnan mielestä lukea kaupungin välttämättömiin palveluihin eikä varsinaiseen asuntotuotantoon. Toinen peruste sille, että erityisasuntoja ei kokonaisuudessaan tulisi laskea asunto-ohjelman määrällisiin tavoitteisiin, on kiinteistölautakunnan mukaan erityisasuntojen pieni koko. Erityisasuntojen koko vaihtelee 32–53 k-m² kun tavallisten vuokra-asuntojen koko vuonna 2004 oli 69 k-m² ja muissa asunnoissa 85 k-m². Selvityksen mukaan asuntojen lukumäärinä esitetyt tilastot erityisasunnoista antavat ylimitoitetun kuvan verrattuna niiden käyttämään kerrosalaan ja tontteihin (790 erityisasuntoa vastaa 500 tavallista asuntoa).

Kaj toteaa edellä mainituista perusteista, että asunto-ohjelman tavoitteiden tulkitsemisessa tulisi olla varovainen. Asunto-ohjelmassa tuotantotavoitteet on nimenomaan esitetty asuntojen lukumäärinä. Tämä pitäisi olla lähtökohtana asunto-ohjelman toteutumista seurattaessa ja uusia varauksia valmisteltaessa. Toinen asia on että saattaa olla olemassa hyviä perusteita ylittää tai alittaa eri hallintamuotojen määrällisiä tavoitteita. Tulevan asunto-ohjelman valmistelussa erityisasuntokysymykseen on kiinnitetty huomiota ja tarkoitus on, että jatkossa tontteja varattaessa Khs pääsee esittämään kantansa asiaan.

Uuden asunto-ohjelman valmistelussa on myös pantu merkille vaikeus joka käytännössä syntyy siitä, että ohjelmakauden tuotantotavoitteet asetetaan hienojakoisen asuntojen erilaisten hallinta- ja rahoitusmuotojen perusteella. Joissakin rahoitus-/hallintamuodoissa tuotantotavoitteet on nyt ylitetty, joissakin ne on alitettu. Määrällisten tavoitteiden lisäksi asunto-ohjelmassa on aluekohtaisia tavoitteita, jotka tähtäävät sosiaalisesti monipuolisen asukasrakenteen aikaansaamiseen asuinalueille. Tulevaan asunto-ohjemaan pyritään kehittämään uusia välineitä, joilla asunto-ohjelmaa voidaan käytännössä toteuttaa ja asetettuja tavoitteita seurata entistä paremmin.

Kaj toteaa, että Tapaninvainiosta vanhusten palvelutaloa varten varattavaksi esitetyn tontin nro 39049/2 osalta jää kiinteistölautakunnan esityksestä epäselväksi, onko sosiaalitoimella ja kiinteistötoimella asiasta yhteinen näkemys. Siksi on perusteltua, että kyseinen varaus valmistellaan uudelleen käsiteltäväksi.

Herttoniemen Hitsaajankadun tontti nro 43011/27, jossa entinen toimitilatontti varataan Nuorisosäätiölle vuokra-asuntoja varten, on painavista elinkeinopoliittisista syistä johtuen perusteltua, vaikka Herttoniemenrannan alueen asunto-ohjelman mukaisen asuntojen hallinta- ja rahoitustavoitteiden perusteella tarvetta olisi hitas-omistusasuntokohteelle. Varattavan tontin vieressä sijaitsee Rautaruukki Oy:n pääkonttori. Yhtiöllä on akuutti tarve saada lisää autopaikkoja. Nuorisosäätiön hankkeessa asia voidaan ratkaista siten, että autopaikkoja voidaan osoittaa Rautaruukki Oy:lle sen tarvitsema määrä.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi kiinteistölautakunnan katsauksen asuntotonttien varaustilanteesta.

Samalla kaupunginhallitus päättänee varata jäljempänä olevat korttelit, tontit tai tontteja vastaavat alueet alla mainituille rakennuttajille tai kilpailujen järjestämistä varten 31.12.2007 saakka jäljempänä mainituin ehdoin.

KAUPUNGINOSA, osa-alue

Kortteli/tontti asuntokerrosala asuntoja

TOUKOLA, Arabianranta

23103/1 12 200 160

Helsingfors Svenska Bostadsstiftelselle ja OP-Eläkekassalle vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen rakennuttamista varten ehdolla, että kohteen suunnittelija valitaan yhteistyössä kaupungin kanssa järjestettävällä suunnittelukilpailulla.

23124/38 (ent. 6) 3 600 26

Skanska Talonrakennus Oy:lle vapaarahoitteisten erityisen korkeatasoisten omistusasuntojen rakennuttamista varten ilman hitas-ehtoja ehdolla, että kohde suunnitellaan ja rakennetaan ehdotuksen ”Kaislat” mukaisesti ja Arabianrannan tontinluovutuskilpailun ohjelmaa noudattaen sekä ehdolla, että alueen asemakaavan muutos saa lainvoiman.

23124/44 (ent. 10) 3 600 26

Asuntotuotantotoimikunnalle vapaarahoitteisten erityisen korkeatasoisten omistusasuntojen rakennuttamista varten ilman hitas-ehtoja ehdolla, että kohde suunnitellaan ja rakennetaan ehdotuksen ”Helmilintu (1)” mukaisesti ja Arabianrannan tontinluovutuskilpailun ohjelmaa noudattaen sekä ehdolla, että alueen asemakaavan muutos saa lainvoiman.

23124/39 (ent. 8) 2 400 18

Luovutettavaksi tarjouskilpailulla vapaarahoitteisten erityisen korkeatasoisten omistusasuntojen rakennuttamista varten ilman hitas-ehtoja ehdolla, että alueen asemakaavan muutos saa lainvoiman.

23124/42 3 600 38

Asuntotuotantotoimikunnalle vuokra-asuntojen rakentamista varten ehdolla, että alueen asemakaavan muutos saa lainvoiman ja kohteen suunnittelija valitaan suunnittelu- ja tarjouskilpailulla. Tontille tulevasta rakennuksesta tulee varata tilat 42 hoitopaikan korttelipäiväkodin mahdollisiin tarpeisiin. Kaupunki vuokraa tilat käyttöönsä omakustannusperiaatteen mukaan tehtävällä huoneenvuokrasopimuksella. Tilojen suunnittelu tulee tehdä yhteistyössä sosiaaliviraston ja kiinteistöviraston tilakeskuksen kanssa.

23124/43 3 600 38

Asuntotuotantotoimikunnalle omistusasuntojen rakennuttamista varten noudattaen hitas-ehtoja ehdolla, että alueen asemakaavan muutos saa lainvoiman ja kohteen suunnittelija valitaan suunnittelu- ja tarjouskilpailulla.

23124/29 4 400 46

Asuntotuotantotoimikunnalle omistusasuntojen rakentamista varten ilman hitas-ehtoja ehdolla, että alueen asemakaavan muutos saa lain-voiman.

Lisäksi varauksensaajan tulee noudattaa seuraavia ehtoja:

- Hankkeessa pyritään siihen, että tulevat asukkaat voivat halutessaan vaikuttaa paljonkin asuntonsa ratkaisuihin, hankkia asuntonsa varusteet ja rakentaa tai rakennuttaa asuntonsa valmiiksi.

- Asuntojen myyntihintojen tulee perustua kaupungin Hitas-toimikunnan hyväksymään rakennuttajapalkkioon ym. kuluihin sekä urakkakilpailuihin perustuviin rakennuskustannuksiin.

HAAGA, Pohjois-Haaga

29108/2-4 7 650 80

YH Suomi Oy:lle omistusasuntojen rakennuttamista varten noudattaen hitas-ehtoja ehdolla, että kohteessa järjestetään yhteistyössä kaupungin kanssa arkkitehtuurikutsukilpailu. Neljännes kohteen asuntokerrosalasta voidaan suunnitella erityisesti ikääntyviä varten. Muiden asuntojen tulee olla suuria perheasuntoja.

29108/5 2 000 20

Omistusasuntojen rakennuttamista varten noudattaen hitas-ehtoja. Kohteen rakennuttaja valitaan rakennuttajakilpailulla, jossa kilpaillaan rakennuttajan palkkiolla sekä rakennuttamisen laadulla.

VIIKKI, Kalastajanranta

36035/ 2 ja 3 7 200 72

Asuntotuotantotoimikunnalle vapaarahoitteisten omistusasuntojen rakennuttamiseen noudattaen hitas-ehtoja.

VIIKKI, Viikinmäki

36110/1, 9 ja 13 6 100 58

Luovutettavaksi tontinluovutuskilpailulla vapaarahoitteisten ilman hitas-ehtoja toteutettavien korkeatasoisten omistusasuntojen rakennuttamista varten.

36110/2-8 1 260 7

Luovutettavaksi tarjouskilpailulla vapaarahoitteisten korkeatasoisten omistusasuntojen rakennuttamista varten.

36110/10 3 500 37

Asuntotuotantotoimikunnalle vuokra-asuntojen rakentamista varten ehdolla, että kohteen suunnittelija valitaan suunnittelu- ja tarjouskilpailulla.

36111/1 5 200 55

Asuntotuotantotoimikunnalle omistusasuntojen rakennuttamista varten noudattaen hitas-ehtoja ehdolla, että kohteen suunnittelija valitaan suunnittelu- ja tarjouskilpailulla.

36111/2 2 900 30

Asuntotuotantotoimikunnalle omistusasuntojen rakennuttamista varten noudattaen hitas-ehtoja ehdolla, että kohteen suunnittelija valitaan suunnittelu- ja tarjouskilpailulla.

36112/1 ja 36113/1 6 900 66

Luovutettavaksi tontinluovutuskilpailulla vapaarahoitteisten ilman hitas-ehtoja toteutettavien korkeatasoisten omistusasuntojen rakennuttamista varten.

36114, 36115, 36116 9 680 92

Luovutettavaksi yhteistyössä ympäristöministeriön ja Rakennusteollisuus ry:n kanssa järjestettävällä tontinluovutuskilpailulla vapaarahoitteisten ilman hitas-ehtoja toteutettavien erityisen korkeatasoisten omistusasuntojen rakennuttamista varten.

VIIKKI, Latokartano V

36242/1 5 300 56

Asuntotuotantotoimikunnalle vuokra-asuntojen rakentamista varten ehdolla, että kohteen suunnittelija valitaan suunnittelu- ja tarjouskilpailulla.

36242/2 4 900 52

Asuntotuotantotoimikunnalle omistusasuntojen rakennuttamista varten noudattaen hitas-ehtoja ehdolla, että kohteen suunnittelija valitaan suunnittelu- ja tarjouskilpailulla.

36243/2 3 000 32

Asuntotuotantotoimikunnalle omistusasuntojen rakennuttamista varten noudattaen hitas-ehtoja ehdolla, että kohteen suunnittelija valitaan suunnittelu- ja tarjouskilpailulla.

SUUTARILA

40046/4-6, 40048/10-16, 3 218 20

40220/1-4 ja 40221/1-5

Omatoimista ryhmärakentamista varten. Kohteen rakennuttajakonsultti valitaan kilpailulla, jossa kilpaillaan rakennuttajan palkkiolla sekä rakennuttamisen laadulla.

HERTTONIEMI

43011/27 4 650 78

Nuorisosäätiölle nuorille tarkoitettujen valtion tukemien vuokra-asuntojen rakennuttamista varten seuraavin ehdoin:

- Varauksensaajan tulee suunnittelussa noudattaa Arkkitehtitoimisto Sarc Oy:n 1.9.2005 laatimia julkisivusuunnitelmia tai vähintään niiden laatutasoa.

- Varauksensaajan tulee sopia tonttien 43017/1, 43011/17 ja 28 - 29 rakennusten omistajien kanssa korttelin nro 43011 tonttien nro 17 ja 27 - 29 rakennusten ja pihakansien alle sijoitettavien maanalaisten pysäköintitilojen ja niiden vaatimien kulkuyhteyksien yhteisjärjestelyistä.

PITÄJÄNMÄKI

46117/17 5 500 58

Lujatalo Oy:lle omistusasuntojen rakennuttamista varten noudattaen hitas-ehtoja ehdolla, että alueen asemakaavan muutos saa lainvoiman.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan päättämään tonteilla 23124/39 (ent. 8), 29108/5, 36110/1 - 13, 36112/1, 35113/1, 36114/1, 36115/1, 36116/1, 40046/4 - 6, 40048/10 - 16, 40220/1 - 4 ja 40221/1 - 5 järjestettävien tontinluovutus-, tarjous- ja rakennuttajakilpailujen ohjelmista sekä valitsemaan kilpailujen voittajat tontinvaraajiksi.

Edelleen kaupunginhallitus päättänee, että kaikkien varaustensaajien on noudatettava seuraavia ehtoja:

- Normaalissa asuntotuotannossa tavoitteena on 75 h-m²:n keskipinta-ala.

- Kaupungin luovuttamien tonttien rakennuttajien tulee noudattaa liitteenä 28 olevaa kiinteistöviraston tonttiosaston toimintaohjetta 1.10.2004 ”Kaivettavat ja louhittavat massat sekä kaadettavat puut”.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee, että hitas-omistusasuntotuotannossa tulee noudattaa liitteenä 26 olevia ehtoja sekä Arabianrannassa liitteenä 27 olevia ehtoja.

Edelleen kaupunginhallitus päättänee, että liitteinä 10, 16 ja 29 olevat hakemukset eivät anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.

Vielä kaupunginhallitus toteaa, että kumulatiivinen tontinvarausten summa poikkeaa oleellisesti kaupunginvaltuuston päättämästä asunto-ohjelmasta. Kaupunginhallitus kehottaa kiinteistölautakuntaa valmistelemaan kiireellisesti suunnitelman varausten ja asunto-ohjelman lähentämiseksi toisiaan.

Lopuksi kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan päättämään tonttien varausehtojen vähäisistä tarkennuksista ja mahdollisesti tarvittavista lisäehdoista ja varausaikojen jatkamisesta enintään vuodeksi, jos tarve varausajan jatkamiseen ei johdu varaajasta itsestään.

Pöytäkirjanote varauksensaajille, kiinteistölautakunnalle, talous- ja suunnittelukeskuksen kehittämisosastolle, sosiaalivirastolle, kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosastolle ja kiinteistövirastolle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITTEET	Liite 1	Ohjelmakauden 2004-2008 asuntopoliittiset toimenpiteet
	Liite 2	Asunto-ohjelman tuotantojakauma
	Liite 3	Asuntotuotanto vuonna 2004 suhteessa asunto-ohjelmaan
	Liite 4	Asuntotuotanto vuonna 2005 suhteessa asunto-ohjelmaan
	Liite 5	Asuntotonttien varaukset rakennuttajittain
	Liite 6	Taulukko tonttien lisävaraustarpeesta suhteessa asunto-ohjelman tavoitteisiin
	Liite 7	Talous- ja suunnittelukeskuksen kirje Arabianrannasta
	Liite 8	Asuntotuotantotoimiston kirje Arabianrannasta
	Liite 9	Helsinginfors Svenska Bostadsstiftelsen ja OP-Eläkekassan kirje tontin varaamisesta Arabianrannasta
	Liite 10	Länsi-Helsingin lähimmäispalvelu Leevi ry:n ja YH-Suomi Oy:n kirje vanhusten palveluasunnoista Haagaan
	Liite 11	Sosiaaliviraston lausunto kuudesta senioritalo- ja vanhusten palvelutalotontin hakemuksesta
	Liite 12	YH-Suomi Oy:n kirjeet hitas-tuotannosta ja Haagan tonttien varaamisesta
	Liite 13	Viikin aluerakennusprojektin kartat ja taulukko Viikinmäen länsiosan asuntotuotannosta
	Liite 14	Koillis-Helsingin Lähimmäistyö Milja ry:n ja YH-Suomi Oy:n kirje vanhusten palveluasunnoista Tapaninvainiolle
	Liite 15	Sosiaaliviraston lausunto vanhusten palveluasunnoista Tapaninvainiolle
	Liite 16	Conect Oy:n kirje tontin varaamisesta ryhmärakentamiseen
	Liite 17	Nuorisosäätiön kirje tontin varaamisesta Hitsaajaänkadulta
	Liite 18	Kaupunkisuunnitteluviraston kirje Hitsaajankadun tontin 43011/27 julkisivusta
	Liite 19	Rautaruukki Oyj:n kirje autopaikoista Hitsaajankadulla
	Liite 20	Lujatalo Oy:n kirje Pitäjänmäen tonttien varaamisesta
	Liite 21	Taulukko uusista varauksista
	Liite 22	Asuntotuotantotoimiston kirje Kalastajanrannasta
	Liite 23	Asuntotuotantotoimiston kirje Latokartanosta
	Liite 24	Taulukko uusista varauksista ja varausten muutoksista
	Liite 25	Taulukko varausten lisävaraustarpeesta suhteessa asunto-ohjelman tavoitteisiin uusien varausten ja varausten muutosten jälkeen
	Liite 26	Hitas-ehdot vapaarahoitteisessa omistusasuntotuotannossa
	Liite 27	Toukolan Arabianrannassa noudatettavat erityisehdot
	Liite 28	Kiinteistöviraston tonttiosaston toimintaohje 1.10.2004
	Liite 29	Hakemukset, jotka eivät anna aihetta toimenpiteisiin
	Liite 30	Kartat varattavista tonteista

23.1.2006 ja 6.2.2006 pöydälle pantu asia

LAUSUNTO SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON MAKSUTOIMIKUNNAN MIETINNÖSTÄ

Khs 2005-2392

Sosiaali- ja terveysministeriö toteaa kaupunginkansliaan 8.11.2005 saapuneessa lausuntopyynnössään, että ministeriön asettama sosiaali- ja terveydenhuollon maksupolitiikkaa ja maksujärjestelmän uudistamista selvittänyt toimikunta on luovuttanut 16.9.2005 mietintönsä. Toimikunta on toimeksiantonsa mukaisesti tehnyt ehdotuksensa kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon maksupolitiikan ja maksujärjestelmän uudistamisesta.

Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää Helsingin kaupungin lausuntoa toimikunnan ehdotuksista sekä näkemyksiä maksujärjestelmän kehittämis- ja uudistamistarpeista erityisesti lasten päivähoidosta, pitkäaikaisesta laitoshoidosta ja kotiin annettavista palveluista perittävien tulosidonnaisten maksujen, terveydenhuollon tasamaksujen sekä maksukattojen yhdistämisen osalta.

Kuntia ja kuntayhtymiä pyydetään muun ohella arvioimaan toimikunnan ehdotusten vaikutuksia niiden maksutulokertymiin. Toimikunnan mietinnön liitteenä on alustava luonnos uuden asiakasmaksulain rakenteesta. Kuntia ja kuntayhtymiä pyydetään lausunnossa arvioimaan myös sitä, onko niillä käytössä muita maksullisia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita kuin lakiluonnokseen kirjatut.

Lausuntopyynnössä esitettyä määräaikaa on jatkettu 31.1.2006 asti. Lausuntopyyntö ja toimikunnan mietintö jaettiin Khn kokouksessa 23.1.2006 esityslistan liitteenä 1.

Sosiaali- ja terveydenhuollon maksutoimikunnan mietintö (Julkaisuja 2005:10) on saatavissa osoitteesta

http://www.stm.fi/Resource.phx/julkt/Julkaisu-2005-short.htx

./. Sosiaalilautakunnan (13.12.2005), talous- ja suunnittelukeskuksen (19.12.2005) sekä terveyslautakunnan (20.12.2005) antamat lausunnot ovat esityslistan tämän asian liitteinä 2 – 4.

Stj toteaa, että päätösehdotus perustuu esityslistan liitteinä oleviin lausuntoihin. Merkittävin ero lausuntoihin verrattuna on indeksitarkistusmenettelyn puoltaminen, mitä terveyslautakunta vastustaa.

STJ Kaupunginhallitus päättänee antaa sosiaali- ja terveysministeriölle seuraavan lausunnon sosiaali- ja terveydenhuollon maksutoimikunnan ehdotuksesta:

Yleistä

Kaupunginhallitus toteaa, että asiakasmaksuilla on edelleen merkitystä verorahoituksen täydentäjänä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa erityisesti palvelujen tarpeen kasvaessa väestön ikääntymisen myötä. Maksutoimikunnan mietinnön mukaan vuonna 2003 valtionosuuksilla rahoitettiin kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon toimintamenoista 20,3 % ja asiakasmaksuilla 7,7 %. Helsingin vastaavat laskennalliset rahoitusosuudet olivat 14,9 % ja 5,9 %. Kun verotulotasaus otetaan huomioon, jäi valtionosuuksilla rahoitettava osuus vain 4,2 %:iin. Asiakasmaksut ovat pysyneet pitkään ennallaan, vaikka palvelujen tuottamiskustannukset ovat kohonneet vuosittain. Siten on perusteltua tehdä tasokorotus maksuihin ja sitoa ne indeksiin, jotta kustannuskehitys tulee jatkossa vuosittain otetuksi huomioon.

Kaupunginhallitus ei pidä perusteltuna maksuttomien palvelujen lisäämistä eikä maksujen alentamista. Ansiotason muutokset on myös otettava tulosidonnaisten maksujen tulorajoja ja enimmäismaksuja määriteltäessä.

Palvelujen käytön ohjauksesta toimikunnan ehdotuksissa todetaan ainoastaan, että maksuilla ohjataan palvelujen käyttöä, jos se tukee sosiaali- ja terveyspoliittisten tavoitteiden toteutumista.

Kaupunginhallitus katsoo, että maksupolitiikkaa määriteltäessä on pyrittävä ennakoimaan toimintaympäristön muutoksia ja toteuttamaan tulevaisuuteen suuntautuvia uudistuksia. Järjestelmää tulee uudistaa siten, ettei maksupolitiikka ohjaa toimintaa epätarkoituksenmukaisesti, esimerkiksi kansalaisten sijoittumista laitoshoitoon avohoidon sijasta.

Valtakunnallinen normitus ei riittämättömästä tuotteistuksesta ja standardoinnista johtuen toimi maksupolitiikassa kaikissa kohdin oikeudenmukaisesti. Normit tulee määritellä siten, että paikalliset olosuhteet voidaan ottaa nykyistä paremmin huomioon.

Toimikunnan mietinnöstä puuttuvat laskelmat ja usein arviotkin esitettyjen muutosten vaikutuksesta palvelujen kysyntään ja maksukertymään. Nämä on syytä laatia ennen hallituksen esityksen valmistelemista. Jatkovalmistelua edellyttävät myös useat tulosidonnaisten maksujen määräytymiseen liittyvät kysymykset, kuten tulokäsite sekä etuuksien ja vähennysten huomioon ottaminen maksuja määrättäessä. Näillä saattaa olla merkittävä vaikutus maksujen määriin ja siten kunnan maksutulokertymään.

Toimikunnan mietinnössä ehdotettujen asiakasmaksujen tason tarkistusten arvioidaan aiheuttavan 53 milj. euron tuoton. Tässä yhteydessä tulee kiinnittää huomiota siihen, että mietintöön sisältyvien ehdotusten aiheuttamaa tulomenetysten suuruutta ei ole arvioitu. Kaupunginhallituksen käsityksen mukaan tulonmenetykset ovat huomattavat. Lisäksi on otettava huomioon, että mietinnössä esitetyssä tasonnostossa on kyse vasta jälkeenjääneisyyden korjaamisesta.

Voimassa oleva lainsäädäntö ei ole kaikilta osin ollut riittävän selkeä. Ongelmia ovat erityisesti aiheuttaneet asumispalveluista määrättävät maksut, palvelujen maksullisuus/maksuttomuus, eräiden tulojen huomioon ottaminen (kuten verottomat päivärahat ja kulukorvaukset) sekä tuloista tehtävät vähennykset. Ulosoton vaikutus määrättävään maksuun ja varsinkin laitoshuollossa ulosoton vaikutus asiakkaan käyttövaroihin on ollut epäselvästi määritelty. Jossakin määrin ongelmia on aiheuttanut vammaispalvelulain mukaisten kuljetuspalvelujen niin sanotun omavastuuosuuden (asiakasmaksun) määräytyminen. Ongelmana on ollut myös kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain tarkoittaman erityishuollon ja siinä annettavan ylläpidon suhde kehitysvammaisille henkilöille järjestettäviin yleisiin ns. normaalipalveluihin ja niistä perittäviin maksuihin.

Maksun periminen vain laissa säädetyistä palveluista

Ehdotus maksujen perimisestä vain asiakasmaksulaissa maksullisiksi säädetyistä palveluista on omiaan jarruttamaan uusien palvelujen kehittämistä, koska palvelun saaminen maksulliseksi edellyttäisi lain muutosta, mikä olisi hidasta ja byrokraattista. Nykyinen maksujärjestelmä mahdollistaa kunnallisen harkintavallan asiakasmaksulaissa ja -asetuksessa säädettyjen enimmäismäärien ja muiden perusteiden puitteissa. Kaupunginhallitus katsoo, että liikkumavara tulee säilyttää ja maksuttomat palvelut määritellä laissa nykyiseen tapaan.

Mikäli maksutoimikunnan esittämä periaate toteutettaisiin, ei esimerkiksi kansainvälisestä adoptiosta voitaisi jatkossa periä palvelumaksua. Asiasta käydyssä julkisessa keskustelussa ilmeni selvästi, että palvelua toivovat perheet ovat valmiita maksamaan palvelusta sen tuottamisesta aiheutuvat kustannukset. Mm. seuraavista Helsingin tuottamista sosiaalipalveluista ei ole säännöstä ehdotetussa asiakasmaksulaissa: asunnottomien päiväkeskusten palvelut, vammaisten lasten tilapäishoito ja vanhusten palvelukeskusten palvelut.

Nykyisessä ja näköpiirissä olevassa kuntataloudellisessa tilanteessa palvelujen kehittäminen ja uusien palvelujen tuottaminen lähtökohtaisesti maksuttomina ei ole realistista.

Palveluasuminen

Eri asiakasryhmille järjestettävissä asumispalveluissa ja palveluasumisessa on merkittäviä eroja muun muassa siinä, että joissakin palveluasumisen yksiköissä asukkaat asuvat ryhmämuotoisesti ja joissakin yksiköissä erillisissä asunnoissa.

Lakiehdotusta olisi tarkennettava siten, että asumispalveluissa ja palveluasumisessa peritään edelleen erillinen vuokra sen suuruisena, minkä Kansaneläkelaitos hyväksyy asiakkaan asumistuen perusteeksi.

Asumisyksikön ylläpitoon sisältyy palveluja, joita ei voi sisällyttää vuokraan, mutta jotka eivät toisaalta ole asiakkaan henkilökohtaista palveluakaan, esimerkiksi asumisyksikön yhteisten tilojen siivous ja saniteettitilojen tarvikkeet, kulut yhteisissä tiloissa olevista kalusteista, televisiomaksuista, lehdistä ja muusta vastaavasta. Näistä kuluista on voitava periä maksu kultakin asukkaalta. Myös aterioista on voitava periä maksuja sen mukaan, miten asiakas palvelua käyttää.

Ryhmämuotoisessa palveluasumisessa asiakkaat saavat henkilökunnan palvelua asumisyksikön toimintatavan mukaisesti jatkuvasti ja yhteisesti. Siksi kotihoidon palvelutavan mukainen palvelun yksilökohtainen maksun määrittely ei sovellu palveluasumiseen. Palveluasumisen maksuista tulee voida päättää kunkin asiakasryhmän palveluasumisen toiminnallisen luonteen mukaan.

Palveluasumiseen ehdotettu kotihoidon maksujen enimmäismäärä (esimerkiksi yksinäisellä henkilöllä 35 % tulorajan ylittävistä tuloista) voi johtaa huonokuntoisten vanhusten kohdalla siihen, että kunta harkitsee taloudellisista syistä laitospaikkojen lisäämistä. Tämä on vastoin valtakunnallista tavoitetta laitospaikkojen vähentämisestä.

Kotihoidon maksujen soveltamista palveluasumiseen on syytä tarkastella myös suhteessa palvelusetelin käyttöön ottaen huomioon setelin arvo ja asiakkaan omavastuun määritteleminen.

Kehitysvammahuollosta perittävät maksut

Kehitysvammaisten henkilöiden erityishuollosta määrättävät maksut ovat vaihdelleet erityishuoltopiireittäin ja kunnittain. Hallinto-oikeuksien asiaa koskevat päätökset ovat myös olleet ristiriitaisia. Uudet säännökset tulee pyrkiä kirjoittamaan niin yksiselitteisesti, ettei soveltamisongelmia ja erilaisia käytäntöjä pääse syntymään eri puolilla maata.

Kaupunginhallituksen näkemyksen mukaan kehitysvammaisille henkilöille järjestettyjen ns. normaalipalvelujen asiakasmaksujen tulisi määräytyä samojen periaatteiden mukaan kuin muillekin palvelun käyttäjille.

Kehitysvammaisten lasten päivähoidon maksut

Kehitysvammaisille lapsille järjestetystä päivähoidosta peritään maksuja vaihtelevasti. Jos esim. iltapäivähoito on sisällytetty lapsen erityishuolto-ohjelmaan, on se katsottu kehitysvammaisten erityishuoltona sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 4 §:n 2 kohdan perusteella maksuttomaksi. Toisaalta taas kehitysvammaisten erityishuollosta annettu laki on toissijainen ja sen lähtökohtana on ns. normaaliusperiaate, jonka mukaan lähtökohtana myös kehitysvammaisille henkilölle ovat yleiset peruspalvelut ja vasta toissijaisesti erityishuollon palvelut. Tämän mukaisesti kehitysvammaisen lapsen päivähoidosta tulisi voida periä maksu, silloin kun päivähoitoa ei ole sisällytetty lapsen erityishuolto-ohjelmaan. Asia olisi selkiytettävä tulevassa asiakasmaksulaissa nimenomaisella säännöksellä.

Palvelujen maksuttomuus

Toimikunnan ehdottama 4 § vastaa voimassa olevan asiakasmaksulain 11 §:ää. Sen mukaan sosiaalipalveluista määrätty maksu ja terveydenhuollon palveluista henkilön maksukyvyn mukaan määrätty maksu on jätettävä perimättä tai sitä on alennettava, jos periminen vaarantaisi henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä. Säännöksen 2 momentin mukaan myös muut maksut voidaan jättää perimättä tai niitä alentaa mm. edellä mainitulla perusteella. Säännöstä tulisi muuttaa siten, että kunnan on jätettävä kaikista palveluista, myös terveydenhuollon tasamaksuista, määrätty maksu perimättä, jos periminen vaarantaa palvelunsaajan toimeentulon edellytyksiä. On epätarkoituksenmukaista kattaa osaa terveydenhuollon maksuista toimeentulotuella.

Lastensuojelun maksut

Toimikunnan ehdottaman 34 §:n 3 momentin, joka vastaa sisällöltään voimassa olevan lain 7 §:n 3 momenttia, mukaan perhehoidosta, laitoshuollosta sekä asumispalveluista voidaan periä kohtuullinen maksu lapsen tai nuoren 55 §:n mukaisista tuloista, korvauksista ja saamisista.

Koska säännös antaa sanamuotonsa mukaan mahdollisuuden periä maksun myös lapsen tai nuoren kertaluonteisista tuloista tai korvauksista, tulisi sitä täsmentää koskemaan vain jatkuvia tuloja ja korvauksia. Lapsen kannalta saattaa olla kohtuutonta, että hänelle tulevasta pienestäkin kertakaikkisesta korvauksesta, esim. ryhmähenkivakuutuskorvauksesta, peritään kunnalle ilman tapauskohtaista harkintaa korvaus lastensuojelun kustannuksista. Myös se, miten periminen kertaluonteisesta saatavasta toteutetaan, vaihtelee eri kunnissa.

Ehdotuksen 34 §:n 2 momentin mukaan kunta voi periä ja nostaa lapselle tulevat elatusavut ajalta, jona lapsi saa perhehoitoa, laitoshuoltoa tai asumispalveluja. Säännös vastaa asiakasmaksulain 7 §:n 2 momenttia. Koska lastensuojelun asiakkaana olevaan henkilöön nähden elatusvelvollisen kyky suorittaa elatusapua vaarantamatta omaa elatustaan saattaa muuttua, tulisi säännöstä muuttaa siten, että kunta saisi kuitenkin periä enintään lapsen elatuksesta annetun lain 1-3 §:n mukaan määräytyvän maksun, jolloin elatusvelvollisen alentunut maksukyky tulisi huomioon otetuksi.

Tulojen, korvausten tai saamisten periminen kunnalle

Voimassa olevan asiakasmaksulain 14 §:ää vastaava säännös oikeuttaa kunnan perimään henkilön tulot ja korvaukset hänelle järjestetyn laitoshuollon tai perhehoidon kustannusten korvaamiseksi. Säännöstä tulisi laajentaa koskemaan myös em. palveluihin rinnastettavaa asumispalvelua.

Päivähoitomaksut

Esityksen 49 §:ssä on säädetty kotona annettavista palveluista perittävästä maksusta ja päivähoitomaksun määräämisen perusteena olevista tuloista. Säännöksen 1 momentin mukaan lasten päivähoidon maksua määrättäessä perheen tuloina otetaan huomioon palvelua käyttävän lapsen sekä hänen kanssaan yhteistaloudessa elävän vanhemman tai muun huoltajan säännöksessä tarkoitetut tulot.

Säännös merkitsisi sitä, että kotona annettavien palvelujen maksua määrättäessä perheen tuloina otettaisiin huomioon myös avioliiton omaisissa olosuhteissa elävän henkilön tulot, joita ei kuitenkaan otettaisi huomioon päivähoitomaksua määrättäessä.

Esityksen 49 §:n muotoilu on ristiriidassa 6 §:ssä esitetyn perhekäsitteen kanssa. Kohtaa pitäisi korjata siten, että siinä huomioitaisiin myös avoliitossa sekä rekisteröidyssä parisuhteessa elävien henkilöiden tulot perheen tuloina. Esitys on myös ristiriidassa sen päivähoitomaksun perusperiaatteen kanssa, että maksu peritään perheen maksukyvyn mukaan.

Mainitun säännöksen 3 momentissa on luettelo niistä tuloista, joita ei maksua määrättäessä oteta tuloina huomioon. Säännös antaa mahdollisuuden lukea tuloksi viimesijaisen toimeentulotuen. Säännöksen sisältämään luetteloon tulisikin lisätä maininta toimeentulotuesta.

Po. säännöksen viimeisen virkkeen mukaan päivähoitomaksua määrättäessä ei oteta huomioon eläkkeen saajan hoitotukea. Säännöstä tulisi tulkintaongelmien välttämiseksi selventää tältä osin siten, että sen viimeinen lause kuuluisi seuraavasti: ”Päivähoitomaksua määrättäessä ei myöskään oteta huomioon eläkkeen saajan hoitotukea.”

Edunvalvojan palkkio

Edunvalvojan palkkio tulisi voida ottaa huomioon vähentävänä menona vain siltä osin, kuin edunvalvonta kohdistuu siihen tuloon, jonka perusteella henkilön asiakasmaksu määräytyy.

Käyttövarat

Kaupunginhallitus pitää välttämättömänä, että laitoshoidossa oleville jää henkilökohtaisiin tarpeisiin riittävät käyttövarat. Asiakasmaksulain mukainen vähimmäissuojasäännös käyttövarojen määrästä tulee mitoittaa sen suuruiseksi, ettei pitkäaikaisessa laitoshuollossa oleva pääsääntöisesti joudu käyttövarojen saamiseksi turvautumaan viimesijaiseen toimeentulotukeen.

Ulosoton vaikutus kunnan tuloihin ja asiakkaan käyttövaroihin

Voimassa olevassa asiakasmaksulaissa ei ole säännelty tilannetta, jossa pitkäaikaisessa hoidossa olevan henkilön tuloihin kohdistuu, yleensä eläkkeen, ulosotto. Mikäli ulosotto hyväksytään tulojen vähennyksenä, merkitsee se tosiasiassa kuntien maksutulojen vähenemistä. Mikäli sitä ei huomioida tulojen vähennyksenä, vaikuttaa ulosotto tosiasiassa huollettavan käyttövarojen määrään vähentävästi. Suojasäännös taas vaikuttaa vastaavalla tavalla vähentävästi kunnan maksutuloihin.

Ulosottokysymys tulisi erikseen käsitellä ainakin yksityiskohtaisissa perusteluissa maksujen määräämistä koskevan yhtenäisen käytännön turvaamiseksi.

Alle 18-vuotiaiden sairaanhoito

Alle 18-vuotiaiden maksuton sairaanhoito ei ole kuntatalouden kannalta perusteltu; toimikunnan mietinnössä ei esitetä minkäänlaista ehdotusta siitä, miten alle 18-vuotiaiden maksukertymän väheneminen kompensoitaisiin. Esimerkiksi HUSin tekemän karkean arvion mukaan alle 18-vuotiaiden maksutulot olivat vuonna 2004 noin 3 milj. euroa; käytännössä tämän tulon poisjääminen sairaanhoitopiiriltä merkitsisi esimerkiksi Helsingin osalta sitä, että sairaanhoitopiiri laskuttaisi erotuksen 1,2 milj. euroa (Helsinki n. 40 % HUS-piiristä) suoraan Helsingin kaupungilta.

Maksukatto ja maksujen suuruus

Kaupunginhallitus pitää hyvinä esityksiä erillisten maksukattojen poistamisesta, terveyskeskusmaksun määräytymistavasta sekä päivystysmaksun yhdenmukaistamisesta poliklinikkamaksun kanssa. Esityksen keskeneräisyyden vuoksi ei sen merkitystä ole mahdollista arvioida yksittäisen kunnan kannalta. Todettakoon, että Helsingissä ei ole ollut käytössä valintamahdollisuutta käynti- ja vuosimaksun välillä. Päivystysmaksu on tällä hetkellä Helsingissä 15 euroa. Päivystysmaksuna voitaisiin esityksen mukaan käyttää 22 euroa käynniltä. Terveyskeskusmaksua sekä päivystysmaksua koskevat muutosesitykset nostaisivat terveyskeskuksen tulokertymää karkeasti arvioiden yhteensä noin 0,9 milj. eurolla. Tulokertymän arviointia vaikeuttaa se, että osa yli kolme kertaa käyneiden yli 18-vuotiaiden maksullisiksi muuttuvista lääkärikäynneistä tulisi sisältymään maksukattoon.

Apuvälineet

Esitykset apuvälineille tulevasta pantista ja huolimattomasta käytöstä aiheutuvasta korvausvastuusta ovat kannatettavia. Panttina maksettava summa tulee edistämään apuvälineiden asianmukaista palautumista terveyskeskukselle. Korvausvastuu puolestaan lisää huolellisuutta apuvälineiden käytössä. Tämä on tarpeen, koska kalliitakin apuvälineitä käsitellään ajoittain hyvin huolimattomasti ja apuvälineiden palauttamiseen on suhtauduttu leväperäisesti.

Mahdollisuus maksaa apuvälineestä sen ”esteettisyyden” aiheuttama lisähinta lisää hallinnollista työtä, mutta on potilaiden näkökulmasta parannus, minkä vuoksi kaupunginhallitus suhtautuu siihen myönteisesti.

Sakkomaksu

Esitys sakkomaksun perimismahdollisuuden laajentamisesta kattamaan kaikki ajanvaraustoiminta on kannatettava. Maksun voi välttää huolehtimalla ajanvarauksensa peruuttamisesta.

Hammashuollon maksut

Kaupunginhallitus kannattaa esitystä hammashuollon maksujen porrastamisesta eri ammattiryhmien ja toimenpiteiden vaativuuden mukaan. Hammashuollon perusmaksua sekä tutkimusta koskevien maksumuutosten vaikutuksiksi voidaan arvioida karkeasti 0,5 milj. euroa vuodessa. Kunnallisen hammashuollon maksuja ei ole tarkistettu pitkään aikaan, joten kyse on osittain myös jälkeenjääneisyyden korjaamisesta. Asiakkaan maksuosuuden ero yksityisen ja julkisen hammashuollon palvelun välillä ei kuitenkaan mietinnössä esitettyjen ehdotusten myötä juuri kapene eikä lisää maksujen ohjausvaikutusta. Tämän tulisi olla tavoitteena tilanteessa, jossa ainakin maamme suurissa kunnissa odotusajat kunnalliseen hammashoitoon ovat huomattavasti yksityistä hammashoitoa pidemmät.

Laitoshoito

Kaupunginhallitus kannattaa ehdotusta pitkäaikaisen laitoshoidon maksun korottamisesta 80 %:sta 85 %:iin palvelun käyttäjän nettotuloista. Korotus tukee Helsingillekin keskeistä tavoitetta laitoshoidon vähentämisestä ja sen korvaamisesta avopalveluilla. Esitetyn muutoksen arvioidaan nostavan asiakasmaksutuloja noin 4 %:lla eli noin 0,5 milj. eurolla. Toimikunnan ehdotuksen mukaan yksittäistapauksessa maksua määrättäessä tulee ottaa huomioon asiakkaan yksilöllinen toimintakyky ja elämäntilanne. Tämän tyyppinen harkinnanvaraisuus sisältyy nykyiseenkin lainsäädäntöön ja on välttämätön turvaamaan riittävän yksilöllisen olosuhteiden huomioon ottamisen.

Kotona annettavat palvelut

Maksutoimikunnan esityksen mukaan tukipalvelumaksu voidaan periä ateria-, kuljetus-, ja turvapalveluista. Helsingissä peritään lisäksi maksu kauppa-, siivous- sekä saunottamispalveluista. Mikäli kyseisistä palveluista ei saisi periä maksua, vähenisivät tulot arviolta 0,3 – 0,5 milj. euroa.

Jatkuvan ja säännöllisen kotona annettavan palvelun maksu säilyy ehdotuksen mukaan tulosidonnaisena. Helsingissä asiakkaat on tuntimäärän perusteella jaettu viiteen maksuluokkaan. Em. tukipalvelujen maksuttomuuden takia syntyisi usein tilanteita, joissa asiakkaan maksu pysyisi ennallaan, vaikka palvelujen tuntimäärä lisääntyisi merkittävästi. Jotta maksutulojen vähenemä ehkäistään, on maksuluokkia lisättävä palvelutuntimäärän kasvaessa. Samalla on turvattava riittävät käyttövarat kotona asuville, jotta he eivät joudu laitoshoidossa olevia huonompaan asemaan.

Kirje sosiaali- ja terveysministeriölle sekä pöytäkirjanote sosiaalilautakunnalle, terveyslautakunnalle ja talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2285

LIITTEET	Liite 1	Sosiaali- ja terveysministeriön lausuntopyyntö ja toimikunnan mietintö
	Liite 2	Sosiaalilautakunnan lausunto 13.12.2005
	Liite 3	Talous- ja suunnittelukeskuksen lausunto 19.12.2005
	Liite 4	Terveyslautakunnan lausunto 20.12.2005

Jäsen Ojalan muutosesitykset/Khs 6.2.2006

Sivu 134

Yleistä

Poistetaan 1. kpl:n viimeinen lause: ”Siten on perusteltua tehdä tasokorotus maksuihin ja sitoa ne indeksiin, jotta....huomioon.”

Lisätään: Kaupunginhallitus ei pidä perusteltuna palvelujen sitomista indeksiin.

Poistetaan 2. kpl

Sivu 140

Alle 18-vuotiaiden sairaanhoito

Poistetaan 1. virke: ”Alle 18-vuotiaiden maksuton sairaanhoito...väheneminen kompensoitaisiin.”

Lisätään tilalle: Alle 18-vuotiaiden maksuton sairaanhoito aiheuttaa kuntataloudelle rasituksen. Muutos on perusteltu, mutta kunnille on taattava vastaava valtionosuus.

Maksukatto ja maksujen suuruus

Lisäys 8. riville: ”Päivystysmaksuna voitaisiin esityksen mukaan käyttää 22 euroa käynniltä.” -virkkeen jälkeen: Terveyskeskusmaksujen korottaminen ei ole perusteltua, sillä paljon sairastavat maksaisivat nykyistä selvästi enemmän perusterveydenhuollostaan. Muutos ei ole siten kannatettava.

Poistetaan kappaleen kaksi viimeistä virkettä.

Sivu 141

Laitoshoito

Poistetaan 2 virkettä alusta lähtien: ”Kaupunginhallitus kannattaa ehdotusta pitkäaikaisen laitoshoidon maksun korottamisesta 80 %:sta 85 %:iin palvelun käyttäjän nettotuloista. Korotus tukee Helsingissäkin....korvaamisesta avopalveluilla.”

Lisätään alkuun: Kaupunginhallitus ei kannata pitkäaikaisen laitoshoidon maksun korottamista nykyisestä 80 %:sta 85 %:iin potilaan nettotuloista. Ehdotus lisää pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien potilaiden ja omaisten vastuutta käyttörahan pienentyessä.



Kokousaika	13.2.2006 klo 15
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali

Parti/grupp	Stadens representanter	Personliga suppleanter

Saml.	_____________________	____________________

Saml.	_____________________	____________________

Gröna	Lea Krank	Camilla Granholm

Gröna	Pontus Slätis	Linus Lång

SDP	_____________________	____________________

SDP	_____________________	____________________

Vänst.	Rudolf Lindblad	Christina Nordgren-Silvonen

SFP	_____________________	____________________

SFP	_____________________	____________________

SFP	_____________________	____________________

Puolue/ryhmä	Kaupungin edustajat	Henkilökohtaiset varaedustajat

Kok	_____________________	____________________

Kok	_____________________	____________________

Vihr	Lea Krank	Camilla Granholm

Vihr	Pontus Slätis	Linus Lång

SDP	_____________________	____________________

SDP	_____________________	____________________

Vas	Rudolf Lindblad	Christina Nordgren-Silvonen

Rkp	_____________________	____________________

Rkp	_____________________	____________________

Rkp	_____________________	____________________

Investoinnin kustannukset ja niiden rahoitus		euroa
Suunnittelu ja rakennuttaminen	50 000
LVI-työt	160 000
Rakennustekniset työt	62 000
Muut rakennuskustannukset	190 000
Rahoitussuunnitelma
Omat varat	107 000
Lainat	150 000
Valtion avustukset	120 000
UEFAn Hat Trick	55 000
Muut avustukset	30 000
Arvio kentän ylläpitokustannuksista
Lämmitys	55 000
Kentänhoitopalvelut	7 000
Valvonta	3 000
Maavuokra	4 500
Laina, kaupungin 128 000 e 10 v	15 680
Laina, muut 100 000 e 7 v	16 785
Muut kulut	10 000
Yhteensä	111 965

LIITTEET	Liite 1	Lasten päiväkoti Kanteleen peruskorjauksen hankesuunnitelma 30.6.2005
	Liite 2	Kustannusarvio 4.1.2006

LIITTEET	Liite 1	Poikkeamispäätösluonnos (Etu-Töölön tontti 13414/15)
	Liite 2	Ympäristökartta (Etu-Töölön tontti 13414/15)
	Liite 3	Sijaintikaavio (Etu-Töölön tontti 13414/15)
	Liite 4	Asemakaava (kortteli/tontit 13414/10-13)
	Liite 5	Tonttijakokartta (kortteli/tontit 13414/15-18)
	Liite 6	Kaavio poikkeamisista (kortteli/tontit 13414/15-18)
	Liite 7	Havainnekuva 2.9.2005
	Liite 8	Julkisivu- ja leikkauskaaviot (kortteli 13414, tontit 15-18)

LIITTEET	Liite 1	Ammattikorkeakoulun rehtorin päätös 27.6.2005
	Liite 2	Xxxx Xxxxxxxx muutoksenhakukirjelmä
	Liite 3	Yhteenveto ja vertailu virkaan valitun ja oikaisuvaatimuksen tekijän ansioista
	Liite 4	Xxxx Xxxxxxxx vastaselitys