HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

Asia

Sivu

KAUPUNGINJOHTAJA

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

Lausunnon antaminen Itä-Uudenmaan maakuntaohjelman 2007-2010 luonnoksesta

Eron myöntäminen Annukka Mickelssonille maakuntavaltuuston jäsenyydestä ja uuden jäsenen valinta

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

Suutarilan tontin 40192/18 asemakaavan muuttaminen (nro 11574)

Laajasalon tontin 49263/6 asemakaavan muuttaminen (nro 11565)

Etuosto-oikeuden käyttämättä jättäminen XXXX XXXX:n sekä Econel Oy:n välisessä kiinteistökaupassa

Vt Otto Lehtipuun toivomusponsi: Asumisneuvojatoiminnan kattavuuden varmistaminen

Lausunto Uudenmaan ympäristökeskukselle XXXX ja XXXX XXXX:n poikkeamishakemuksesta

Julkisten lähipalvelurakennusten tontin varaaminen osaamis- ja toimintakeskuksen suunnittelua varten Arabianrannasta

Toimitilatontin varauksen jatkaminen WM-data Oy:lle Pitäjänmäestä

YIT Rakennus Oy:lle Kalasataman yrityspuiston suunnittelua varten varatun toimitilatontin varauksen jatkaminen

Vt Kauko Koskisen toivomusponsi koskien erityisen huomion kiinnittämistä asukkaiden turvallisuutta lisääviin tekijöihin kaavoituksessa

Vt Otto Lehtipuun toivomusponsi koskien kantakaupungin pyörätieverkon laajentamistarpeiden selvittämistä huoltoväylän valmistumiseen mennessä

Helsingin Sataman poikkeamishakemus

Lausunto Uudenmaan ympäristökeskukselle XXXX XXXX:n poikkeamishakemuksesta

Vt Tuomas Rantasen toivomusponsi: Pasilan konepaja-alueen vanhojen rakennusten saaminen myös kulttuurikäyttöön

Esitys ympäristöministeriölle tulorajojen poistamisesta arava-vuokratalojen asukasvalintaperusteista

Lausunto oikeusministeriölle asunto-osakeyhtiölakityöryhmän mietinnöstä

Lausunto Uudenmaan ympäristökeskukselle Gasum Oy:n poikkeamishakemuksesta

Helsingin yliopiston hakemus suunnittelutarveratkaisua varten

Lausunto Uudenmaan ympäristökeskukselle Kiinteistö Oy Töölöntullinkatu 8:n poikkeamishakemuksesta

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

Ammattikorkeakoulun rehtorin sijaisen määrääminen

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

Invalidisäätiön valtuuskunnan jäsenyydestä luopuminen

LAUSUNNON ANTAMINEN ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAOHJELMAN 2007-2010 LUONNOKSESTA

Khs 2006-1667

Itä-Uudenmaan maakuntahallitus on 19.6.2006 päättänyt pyytää Itä-Uudenmaan maakuntaohjelman 2007-2010 luonnoksesta lausunnot 4.9.2006 päättyvänä määräaikana. Maakuntahallitus tekee ehdotuksen maakuntaohjelmaksi Itä-Uudenmaan maakuntavaltuustolle marraskuun kokoukseen ja ohjelma valmistuu vuoden loppuun mennessä.

Maakunnallisessa suunnittelujärjestelmässä maakuntaohjelma tuo esiin maakuntasuunnitelmasta johdettuja keskeisiä hankkeita ja tavoitteita sekä kokoaa ja yhteensovittaa maakuntaa koskettavia eri osapuolten kehittämistoimenpiteitä, joita ovat esim. aluekeskusohjelma, saaristo-ohjelma ja EU-ohjelmat.

Vs. Kj toteaa ensiksi, että Helsingin kaupunginhallitus antoi 26.9.2005 Itä-Uudenmaan maakuntahallitukselle lausunnon Itä-Uudenmaan maakuntasuunnitelma 2035 -luonnoksesta ja 5.9.2005 lausunnon Itä-Uudenmaan maakuntakaavaluonnoksesta.

Viime mainitussa lausunnossa kaupunginhallitus katsoi muun muassa, että Itä-Uudenmaan maakuntakaavaluonnoksessa ei ole tarkasteltu Itä-Uuttamaata osana eteläistä rannikkovyöhykettä eikä otettu huomioon sitä, että merkittävä osa Itä-Uudenmaan alueesta kuuluu Helsingin talousalueeseen.

Edelleen kaupunginhallitus katsoi, että yhdyskuntarakenteen kehittämisen turvaamiseksi ja seudun kasvavan asuntokysynnän helpottamiseksi ja etenkin kaupunkimaisen pientalorakentamismahdollisuuden lisäämiseksi on tärkeää, että Itä-Uudenmaan maakuntakaavassa varataan Porvoonväylän tuntumaan uusia taajamatoimintojen alueita ja merkitään kaavaan itämetron jatke Sipoon puolelle, alueen virkistys- ja luonnonarvot huomioon ottaen.

Toisaalta Itä-Uudenmaan maakuntasuunnitelman 2035 luonnoksesta antamassaan lausunnossa kaupunginhallitus totesi mm., että koko talousalueen kannalta parhaiden kehitysvaihtoehtojen realistista tarkastelua ilmeisesti haittaa alueen suunnitteleminen kahtena eri maakuntana ja kahdessa eri maakuntasuunnitelmassa ja -kaavassa. Maakuntien rajalla sijaitsevan Helsingin kannalta olisi toivottavaa maakuntajaotuksen muuttaminen siten, että nykyiset Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakunnat yhdistettäisiin. Vähimmäismuutos olisi Sipoon siirtäminen pääkaupunkiseudun kanssa samaan maakuntaan, kuuluuhan esim. Pornainen Sipoon takana Uudenmaan liittoon.

Pääkaupunkiseudun kaupungit hyväksyivät 22.5.2006 yhteistyösopimuksen kaupunginvaltuustojensa kokouksessa. Tässä sopimuksessa Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen totesivat Helsingin seudun yhdyskuntarakenteen kehittämisestä:

Helsingin seudun työssäkäynti- ja asuinalueen maankäyttöä, asumista ja liikennettä kehitetään myös seudun 14 kunnan yhteistyössä. Kehyskunnat ovat mukana valmistelussa, jossa yhdistetään pääkaupunkiseudun kaupunkien ja muiden Helsingin seudun kuntien maankäytön kehityskuvat, yleiskaavat sekä maankäytön ja asumisen nykytilan kuvaukset ja kärkihankkeet yhteiseksi asiakirjaksi. Tämä toimii pohja-aineistona kansainväliselle, koko metropolialueen suunnittelukilpailulle.

Maakuntakaavoituksen järkiperäistämiseksi Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan liitot tulee yhdistää. Jatkossa seudullisten ratkaisujen tarve tulee ulottumaan myös tälle alueelle. Maakuntaliiton, kuntien yhteistoimintaelimen ja seudun muiden toimijoiden välistä yhteistyötä ja omistajaohjausta tulee yhdessä selkiyttää.

Neuvottelukunta edellyttää valtiolta tukea Helsingin seudun yhdyskuntarakenteen kehittämiseen ja tarpeellisiin kunta- ja aluejakojen toteuttamiseen.

Kestävän kehityksen mukainen yhdyskuntarakenne seudulla edellyttää kaupunkirakenteen saumatonta jatkumista itään ja sen kytkemistä raideliikenneyhteyksien varteen. Asutuksen laajentamiseksi Helsinki ja Vantaa ryhtyvät aluevaihdoksiin Ala-Tikkurilan ja ns. Västerkullan kiilan osalta. Sipoon läntiset alueet tulee liittää osaksi pääkaupunkiseutua.

Helsingin kaupunginvaltuusto päättikin 21.6.2006 esittää valtioneuvostolle, että noin 200 ha suuruinen alue Vantaan kaupungista ja noin 5000 ha suuruinen alue Sipoon kunnasta liitettäisiin Helsinkiin kuntajakolain mukaisella menettelyllä. Esityksen perusteluissa toistuvat samat metropolialueen kehittämiseen liittyvät seikat, joihin kaupunginhallitus on toistuvasti kiinnittänyt Itä-Uudenmaan liiton huomiota.

Tässä tilanteessa vs. Kj näkee epätarkoituksenmukaisena, että Helsinki aktiivisesti osallistuisi Itä-Uudenmaan maakuntaohjelman sisällön muotoilemiseen, kun yleisen edun mukaista tällä suurkaupunkialueella olisi laatia maakuntatason suunnitelmat kokonaisuutena, joka kattaa koko Uudenmaan alueen samalla kertaa. Keskustelu Sipoon kunnan liittymisestä Uudenmaan liittoon on toisaalta noussut esille myös Sipoon kunnanvaltuuston kokouksessa 4.7.2006 (§ 53) ja asiaa tullaan selvittämään.

VS. KJ Kaupunginhallitus päättänee antaa Itä-Uudenmaan liitolle Itä-Uudenmaan maakuntaohjelman 2007-2010 luonnoksesta seuraavan lausunnon:

Helsingin kaupunginhallitus viittaa

- Itä-Uudenmaan liitolle 5.9.2005 antamaansa lausuntoon Itä-Uudenmaan maakuntakaavan luonnoksesta ja

- 26.9.2005 antamaansa lausuntoon Itä-Uudenmaan maakuntasuunnitelman 2035 luonnoksesta,

- pääkaupunkiseudun kaupunginvaltuustojen 22.5.2006 hyväksymään yhteistyösopimukseen sekä

- Helsingin kaupunginvaltuuston 21.6.2006 valtioneuvostolle tekemään esitykseen kuntajaotuksen muuttamisesta Helsingin kaupungin, Sipoon kunnan ja Vantaan kaupungin kesken

ja katsoo, että maakunnallisen suunnittelun lähtökohdat Itä-Uudellamaalla tulisi arvioida keskeisiltä osin uudelleen niin maakuntaohjelman kuin maakuntakaavan osalta siten, että edesautetaan pääkaupunkiseudun kehittämistä yhtenäisenä, taloudellisesti ja toiminnallisesti tehokkaana alueena. Kunta- ja seutujaotuksen mahdollisten tulevien muutosten tulee tukea tätä tavoitetta.

Kirje Itä-Uudenmaan liitolle kopioin ao. esityslistakohdasta.

Lisätiedot:
Lahtinen Olli, erityissuunnittelija, puhelin 169 2296

LIITE

Itä-Uudenmaan liiton lausuntopyyntö maakuntaohjelman 2007-2010 luonnoksesta

SUUTARILAN TONTIN 40192/18 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11574)

Khs 2006-1685

40. kaupunginosan (Suutarilan) korttelin nro 40192 tontin nro 18 asemakaavan muutosehdotus.

Kesantotie 1

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (15.6.2006) mm., että tontin omistajat ovat pyytäneet 12.5.2006 asemakaavan muuttamista siten, että tehokkuusluku nostetaan e = 0.25:een.

Lähtökohdat

Asemakaavat

Tontilla on voimassa asemakaava nro 10112 (vahvistettu 31.5.1993). Kaavan mukaan tontti on erillispientalojen korttelialuetta (AO) ja sen tonttitehokkuus on e = 0.20. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Tontille saa rakentaa asunnon kutakin tontin pinta-alan täyttä 400 m² kohti. Lisäksi saa rakentaa yhden asunnon seuraavaa alkavaa 400 m² kohti. Asemakaavaan merkityn kerrosalan lisäksi saa rakentaa asuntojen ulkopuolisia talous- ja autosuojatiloja enintään 25 m²/asunto, kuitenkin enintään 30 % asemakaavassa sallitusta asuntokerrosalasta sekä kylmää kuistitilaa, kasvihuonetta tms. enintään 10 % asemakaavassa sallitusta asuntokerrosalasta. Tontin kadunpuoleisia osia reunustaa puilla ja pensailla istutettava alueen osa ja tontti on aidattava katuun rajoittuvilta sivuiltaan pensasaidalla tai vähintään 80 cm ja enintään 120 cm korkealla muulla aidalla, johon liittyy pensasrivi.

Alueen yleiskuvaus ja rakennettu ympäristö

Tontti sijaitsee pientaloalueella, jolla rakennusten rakentamistapa ja ‑aika on vaihtelevaa. Tontti on rakentamaton.

Tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on maankäytön tehostaminen.

Asemakaavan muutosehdotus

Tontti on merkitty erillispientalojen korttelialueeksi (AO). Tehokkuusluku on nostettu e = 0.25:een. Asemakaavakartassa sallitusta kerrosalasta saa enintään 70 % rakentaa yhteen tasoon. Asuntojen lukumäärää koskeva rajoitus on muutettu siten, että kutakin tontin täyttä 400 m² kohti saa rakentaa yhden asunnon. Kuitenkin, jos tontin pinta-ala on 600–799 m², saa rakentaa kaksi asuntoa.

Lentomelun torjumiseksi annettu asemakaavamääräys on poistettu tarpeettomana. Tontin eteläosaan on merkitty maanalaisen johdon varaus naapuritontin johtoja varten. Muutoin asemakaavamääräyksiä on muutettu nykyisin käytössä olevien mukaisiksi. Alueen ympäristöön on laadittu vastaavanlaisia asemakaavan muutoksia, joissa tonttitehokkuus on nostettu e = 0.25:een.

Tontin pinta-ala on 772 m² ja tehokkuuden e = 0.25 mukainen rakennusoikeus 193 k-m² (lisäystä 39 k-m²).

Vuorovaikutus asemakaavan muutosehdotusta valmisteltaessa

Osallisille on lähetetty maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja heille on varattu tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta ja asemakaavan muutosluonnoksesta. Mielipiteitä on esitetty kaksi.

XXXX XXXX (Kuosmanen Juho kuolinpesän osakkaana, Kesantotie) ihmettelee, miksi tontin 40192/18 rakennusoikeutta korotetaan ympäristöä suuremmaksi. Lisäksi hän ilmoittaa, ettei rakennuksia saa rakentaa 4 m lähemmäksi rajaa.

Asunto Oy Osmola huomauttaa, että heidän vesi- ja viemärijohtonsa kulkevat kyseisen tontin poikki, joten rakennuksia ei tule sijoittaa johtojen päälle. Samalla asunto-osakeyhtiö huomauttaa, että kaikkien rakennusten vähimmäisetäisyyden tontin rajasta pitäisi olla 4 m.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että kyseisessä korttelissa (Kesantotie 5) ja Yrttimaantien vastakkaisella puolella että muualla alueen ympäristössä on jo aiemmin korotettu tonttitehokkuuslukua 0.20:stä 0.25:een. Asemakaavamääräys, jonka mukaan autosuojan ja talousrakennuksen olisi saanut rakentaa 2 m:n etäisyydelle rajasta, on muutettu siten, että naapurin suostumuksella saadaan rakentaa 4 m lähemmäksi kuitenkin vähintään 0,5 m:n etäisyydelle rajasta. Maanalaisen johdon varaus on lisätty tontille.

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.

Kaj ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 4.–18.8.2006, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

Kaj toteaa lisäksi, että Khs hyväksyy asemakaavan muutoksen Khn johtosäännön 8 §:n 6 kohdan 2 b, 3, 6 ja 7 kohtien mukaan milloin muutetaan rakennusoikeutta siten, että asuinpientalojen korttelialueen rakennusoikeutta lisätään vastaamaan enintään tehokkuuslukua 0.3 tai enintään 10 prosenttia (aputilat poislukien) voimassa olevassa kaavassa osoitetusta, muutetaan julkisivuja, rakennusmateriaaleja, rakentamistapaa, rakennusaloja, asuntojen enimmäismäärää tai keskipinta-alaa, autopaikkamäärää tai autopaikkojen sijoitusta, ajoyhteyttä, istutuksia tai viemärin taikka muun johdon sijoittamista koskevia asemakaavamerkintöjä tai ‑määräyksiä, muutetaan alueen käyttötarkoitusta vähäisessä määrin ja tehdään kaavaan edellä mainittuihin muutoksiin verrattavissa oleva tarkistus.

Muutosta ei ole pidettävä vähäisenä, jos se merkitsisi alueen maankäytön yleisen luonteen muuttumista kaavassa osoitetusta tai poikkeamista kaavaa laadittaessa omaksutuista periaatteista, alueella vallitsevan yhtenäisen rakennustavan muuttamista taikka ympäristölliseltä kannalta merkittävien arvojen säilymisen vaarantumista.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä 40. kaupunginosan korttelin nro 40192 tontin nro 18 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 15.6.2006 päivätyn piirustuksen nro 11574 mukaisena.

Kirje ja pöytäkirjanote Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä ote rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

LIITE

Asemakaavakartta nro 11574 (Suutarilan tontti 40192/18)

LAAJASALON TONTIN 49263/6 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11565)

Khs 2006-1581

49. kaupunginosan (Laajasalon) korttelin nro 49263 tontin nro 6 asemakaavan muutosehdotus.

Tontti sijaitsee Matosaarentien varressa Itä-Jollaksen eteläkärjessä.

Tiivistelmä Tontin rakennusoikeus jaetaan kolmelle erilliselle rakennusalalle. Rantasaunan rakennusoikeutta lisätään 5 k-m²:llä 45 k-m²:iin, muuten rakennusoikeus pysyy ennallaan.

Asemakaavan perusteet

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (1.6.2006) mm., että tontin omistaja on pyytänyt 10.3.2006 asemakaavan muuttamisten siten, että rakennusoikeus jaetaan kolmelle erilliselle rakennusalalle tonttijaon selkeyttämiseksi.

Lähtökohdat Alueella on voimassa asemakaava nro 11240 vuodelta 2004. Kaavan mukaan kiinteistö kuuluu erillispientalojen korttelialueeseen (AO). Tontille on osoitettu yhtenäinen rakennusala, jolle saa rakentaa kolme asuntoa, yhteensä 560 k-m². Lisäksi tontille saa rakentaa rantasaunan, 40 k-m².

Matosaarenniemi on harvaan rakennettua huvila-aluetta. Suurin osa taloista on rakennettu viimeisen 15 vuoden aikana poikkeusluvilla. Tontilla 49263/6 on 1960-luvulla rakennettu kesämökki ja rantasauna. Tontin rakentamattomien osien puusto on havupuuvaltaista. Pohjoispuolisella naapuritontilla on kaksi omakotitaloa vuodelta 1988.

Tavoitteet Tontin rakentamista vaiheittain helpotetaan rakennusalan muutoksilla.

Asemakaavan muutosehdotus

Yleisperustelu ja -kuvaus

Tontille merkitään kolme erillistä rakennusalaa niin, että voidaan muodostaa kaksi rantatonttia ja pienempi tontti, joka ei rajoitu rantaan. Rantasaunan rakennusoikeutta nostetaan hieman.

Mitoitus Alueen pinta-ala on 3 853 m². Kolmen asuinrakennuksen yhteenlaskettu rakennusoikeus, 560 k-m², ei muutu. Rantasaunan rakennusoikeutta on nostettu 5 k-m²:llä 45 k-m²:iin.

Erillispientalojen korttelialue (AO)

Toisella rantatontilla rakennusoikeus on 220 ja toisella 190 k-m², jonka lisäksi on rantasaunan rakennusalalla 45 m². Itäisimmällä tontilla on 150 k-m² rakennusoikeutta. Kullekin tontille saa rakentaa yhden asunnon. Asemakaavamääräykset ovat ennallaan.

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

Muutokset voimassa olevaan kaavaan nähden ovat vähäisiä. Niillä on merkitystä ainoastaan pohjoispuolisen lähinaapurin kannalta. Naapuri on suostunut muutokseen.

Suunnittelun vaiheet

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Kaavamuutos on tullut vireille tontin omistajan hakemuksesta (saapunut 14.3.2006).

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 3.4.2006) sekä asemakaavan muutosluonnos. Näistä pyydettiin esittämään mielipiteitä 28.4.2006 mennessä.

Esitetyt mielipiteet

Puhelimessa esitetyn mielipiteen johdosta rakennusalaan tehtiin pieni tarkistus. Kirjallisia mielipiteitä ei esitetty.

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuuluvaa aluetta.

Kaj ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 30.6.–14.7.2006, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

Kaj toteaa lisäksi, että Khs hyväksyy asemakaavan muutoksen Khn johtosäännön 8 §:n 6 kohdan 2 b, 3 ja 7 kohtien mukaan, milloin muutetaan rakennusoikeutta siten, että asuinpientalojen korttelialueen rakennusoikeutta lisätään vastaamaan enintään tehokkuuslukua 0.3 tai enintään 10 prosenttia (aputilat poislukien) voimassa olevassa kaavassa osoitetusta, muutetaan julkisivuja, rakennusmateriaaleja, rakentamistapaa, rakennusaloja, asuntojen enimmäismäärää tai keskipinta-alaa, autopaikkamäärää tai autopaikkojen sijoitusta, ajoyhteyttä, istutuksia tai viemärin taikka muun johdon sijoittamista koskevia asemakaavamerkintöjä tai ‑määräyksiä ja 7 tehdään kaavaan edellä mainittuihin muutoksiin verrattavissa oleva tarkistus.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä 49. kaupunginosan korttelin nro 49263 tontin nro 6 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 1.6.2006 päivätyn piirustuksen nro 11565 mukaisena.

Kirje ja pöytäkirjanote Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä ote rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

LIITE

Asemakaavakartta nro 11565 (Laajasalon tontti 49263/6)

JULKISTEN LÄHIPALVELURAKENNUSTEN TONTIN VARAAMINEN OSAAMIS- JA TOIMINTAKESKUKSEN SUUNNITTELUA VARTEN ARABIANRANNASTA

Khs 2006-1815

23. kaupunginosan (Toukola) korttelin nro 23100 tontti nro 43;
Kotisaarenkatu

Kiinteistölautakunta toteaa (8.8.2006) mm. seuraavaa:

Tiivistelmä Toukolan Arabianrannasta esitetään varattavaksi Förbundet De Utvecklingsstördas Väl rf:lle (FDUV) asemakaavan muutosehdotuksen nro 11492 mukainen suunniteltu julkisten lähipalvelurakennusten tontti (YL) 23100/43 kommunikaatiovammaisille tarkoitetun valtakunnallisen osaamis- ja toimintakeskushankkeen suunnittelua varten.

Hanke on asemakaavan muutosehdotuksen mukainen ja soveltuu hyvin kyseiselle tontille. Keskus tarjoaisi yhteistyö- ja synergiaetuja alueen muille organisaatioille, laitoksille ja asukkaille sekä voisi samalla hyödyntää alueella toimivien instituutioiden palveluja. Tällaisia ovat ruotsinkielinen ammattikorkeakoulu Arcada, ammattikoulu Prakticum, MS-talo, ruotsinkielinen sokeain koulu ja näkövammaisjärjestöt.

Kiinteistölautakunta esittää tontin varaamista mainitulle yhdistykselle aiottuun tarkoitukseen 31.12.2008 saakka muun muassa ehdolla, että alueen asemakaavan muutos tulee lainvoimaiseksi.

Hakemus Förbundet De Utvecklingsstördas Väl rf (FDUV) esittää, että Helsingin kaupunki varaisi sille Toukolan Arabianrannasta asemakaavan muutosehdotuksen nro 11492 mukaisen suunnitellun julkisten lähipalvelurakennusten tontin (YL) 23100/43 kommunikaatiovammaisille tarkoitetun valtakunnallisen osaamis- ja toimintakeskushankkeen suunnittelua varten.

Asemakaava- ja tonttitiedot

Alueella on voimassa 28.1.1998 vahvistettu asemakaava nro 10240.

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 11.5.2006 puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen nro 11492 hyväksymistä, jossa Kotisaarenkadun ja Pariisinkujan risteyksen tuntumassa keskeisesti sijaitseva tontti 23100/ 43 on julkisten lähipalvelurakennusten korttelialuetta (YL).

Tontille saa rakentaa enintään 2 000 k-m²:n suuruisen kolmikerroksisen rakennuksen. Rakennuksen kellarissa saa olla rakennuksen toimintaa palvelevia palvelu-, varasto-, huolto- ja teknisiä tiloja asemakaavakarttaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi. Tontti on rakentamaton.

Tontin 23100/43 pinta-ala on 1 391 m². Tonttia ei ole merkitty kiinteistörekisteriin.

Hakijan ja hankkeessa mukana olevien järjestöjen kuvaus

FDUV on yhdentoista ruotsinkielisen vammaisyhdistyksen (DUV) sekä kehitysvammaisten oman valtakunnallisen yhdistyksen keskusjärjestö. FDUV on koko ruotsinkielisen Suomen kattava vammaisten etujärjestö, joka toimii yhteistyössä useiden suomenkielisten erityisvammaisorganisaatioiden kanssa.

FDUV toimii moniulotteisesti ja ylläpitää mm. kehitysvammaisten kurssi- ja vapaa-ajan toimintaa, tutkimus- ja kehitystyötä sekä alan informaatiota ja kommunikaatiota eri tavoin. FDUV toimii myös kansainvälisesti ja ylläpitää mm. ruotsalaisen RFUB:n kanssa koulua Keniassa ja osallistuu Suomen ulkoministeriön rahoittamaan toimintaan Virossa.

FDUV on käynyt tiiviitä neuvotteluja muiden hankkeessa mukana olevien järjestöjen kanssa, jotka suunnitelmien mukaan voisivat siirtyä osaamis- ja toimintakeskuksen tilojen pitkäaikaisiksi vuokralaisiksi ja näin ollen olisivat omalta osaltaan aktiivisesti mukana kehittämässä keskuksen toimintaa. Mainittuja järjestöjä ovat Autismi- ja Aspergerliitto, Aivohalvaus- ja Dysfasialiitto ry, Jaatinen-vammaisperheiden monitoimikeskus ry, Finlands Svenska Handikappförbund ja Mahdollisuus Lapselle ry.

Hankkeen kuvaus Osaamis- ja toimintakeskus perustuu hankkeessa mukana olevien vammaisjärjestöjen uuteen yhteistyö- ja toimintamalliin. Keskuksen toiminta on tarkoitettu ns. vähemmälle huomiolle jääneille kommunikaatiovammaisille, joita ovat kehitysvammaiset, autistit, dysfaatikot ja ADHD-häiriön omaavat.

Johtava ajatus on, että toimintakeskus toimii moniulotteisesti, koska esim. kehitysvammaisuuteen voi liittyä useita eri vammoja. Keskus tulee toimimaan uraauurtavana uutena koulutus- ja kohtaamispaikkana, missä tieto ja käytäntö kohtaavat ja tieto on kaikkien käytettävissä. Keskuksen ilmapiiri tulee olemaan avoin, helposti lähestyttävissä ja
ystävällinen. Kommunikaatiovammoihin ja monivammaisuuteen erikoistunut osaamis- ja toimintakeskus tulee toimimaan kielirajojen yli ja tavoittamaan myös julkisten palvelujärjestelmien eri avainryhmät.

Yhteistyössä toimivat järjestöt keskittävät myös hallinnollista ja yhdistys- tai organisaatiotoimintaansa osaamis- ja toimintakeskukseen. Näin hyödynnetään synergiamahdollisuuksia organisaatioiden samanlaisissa toiminnoissa ja käytetään yhteiset resurssit monipuolisesti ja tehokkaasti.

Hankkeen alustava tilaohjelma koostuu toiminta-, terapia- ja koulutustiloista sekä hankkeen yhteistyöjärjestöjen toimintatiloista, yhteensä 2 400 hy-m² eli noin 3 200 k-m², mikäli kaikki järjestöt osallistuvat hankkeeseen ja kaikilla on omat toimintatilat.

Hanke kuuluu Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) avustuksen piiriin. FDUV:lle on hanketta varten tähän mennessä myönnetty valtionavustusta 2 900 000 euroa. RAY:n avustus tullee muodostamaan 70 % hankkeen perustamiskustannuksista. Hankkeen rahoitusmahdollisuudet ovat siten hyvät.

Lausunnot Kiinteistöviraston tonttiosasto on pyytänyt 9.5.2006 kaupunkisuunnittelu- ja sosiaalivirastoilta lausunnot varaushakemuksen johdosta.

Kaupunkisuunnitteluviraston lausunnossa viitataan edellä mainittuun alueen yhteistyö- ja synergiamahdollisuuksien hyödyntämiseen. Kysymyksessä on uusi yhteistyö- ja toimintamalli, jossa kielirajojen yli toimivat vammaisjärjestöt keskittävät koulutus-, kohtaamis- ja hallintotiloja vähemmälle huomiolle jääneille ns. kommunikaatiovammaisille.

Hanketta on valmisteltu yhteistoiminnassa kaupunkisuunnitteluviraston kanssa. Hanke on toiminnalliselta sisällöltään asemakaavan muutosehdotuksen mukainen ja soveltuu periaatteessa hyvin tontille monipuolistaen Arabianrannan toiminnallista rakennetta ja rikastaen alueen kaupunkikuvaa. Hanke tulee kuitenkin sovittaa asemakaavan muutosehdotuksen mukaiseen rakennusoikeuteen 2 000 k-m², sillä tontin kerrosalaa ei voida asemakaavaa muuttamalla oleellisesti lisätä.

Sosiaaliviraston lausunnon mukaan sosiaalivirasto ostaa ruotsinkielistä leiri- ja vapaa-ajantoimintaa kehitysvammaisille FDUV:ltä. Sosiaalivirastolla on monivuotinen yhteistyö järjestön kanssa ruotsinkielisten kehitysvammaisten leiri- ja vapaa-ajantoiminnan kautta. Sosiaaliviraston vammaisten sosiaalityö ei osta tällä hetkellä palveluja FDUV:ltä. Muilta esityksessä mainituilta yhdistyksiltä tai liitoilta vammaisten sosiaalityö ostaa erilaisia palveluja satunnaisesti. Etenkään ruotsinkielisille autisteille tai ADHD-häiriön omaaville ei ole Helsingissä tällä hetkellä tarjolla vastaavaa toimintaa.

Ruotsinkielisen toiminnan näkökulmasta hankkeen sijoittuminen Toukolan Arabianrantaan ammattikorkeakoulu Arcadan, ammattiopisto Prakticumin sekä ruotsinkielisen sokeain koulun läheisyyteen antaa mahdollisuuden eri yhteistyömuodoille. Arabianrantaan on myös hyvät kulkuyhteydet. Rakennussuunnittelussa tulee ottaa huomioon hankkeen ympäristön erityisluonne. Sosiaalivirasto ei sitoudu ostamaan palveluja hankkeessa mukana olevilta järjestöiltä eikä maksamaan tonttihankkeen mahdollisia muita kustannuksia.

Tontin varaaminen Kaupunkisuunnitteluviraston mukaan hanke on valmisteltu yhteistoiminnassa sen kanssa ja on toiminnalliselta sisällöltään asemakaavan muutosehdotuksen mukainen sekä soveltuu hyvin suunnitellulle tontille.

Hankkeen alustava tilaohjelma perustuu siihen, että kaikki edellä mainitut järjestöt osallistuisivat hankkeeseen ja että niillä kaikilla olisi omat toimintatilat. Kaupunkisuunnitteluvirasto on neuvotellut tilaohjelmasta hakijan kanssa. Tällöin hakija on ilmoittanut, että hanke on sopeutettavissa käytettävissä olevaan 2 000 k-m²:n rakennusoikeuteen.

Myös sosiaalivirasto katsoo tontin sopivan aiottuun tarkoitukseen. Rakennussuunnittelussa on otettava huomioon hankkeen ympäristön erityisluonne.

Lisäksi molemmista lausunnoista ilmenee, että moniulotteisena ja avoimena kohtaamispaikkana osaamis- ja toimintakeskus tarjoaa yhteistyö- ja synergiamahdollisuuksia alueella toimiville muille organisaatioille ja laitoksille sekä myös alueen asukkaille. Samalla keskus voi hyödyntää alueella olevien instituutioiden palveluja.

Tontti esitetään varattavaksi 31.12.2008 saakka, koska asemakaavan muuttaminen on vasta vireillä ja koska alueen esirakentaminen ja maaperän puhdistaminen alkavat vasta tänä vuonna.

Hankkeen suunnittelussa on noudatettava edellä mainituista lausunnoista ilmeneviä ehtoja. Lisäksi varauksensaaja on velvollinen noudattamaan kiinteistöviraston toimintaohjetta 1.10.2004 ”Kaivettavat ja louhittavat massat sekä kaadettavat puut” sekä soveltuvin osin Toukolan Arabianrannan asuntotonttien varausehtoja.

Kaupunkisuunnitteluviraston ilmoituksen mukaan tontin autopaikat (5 kpl) on tarkoitus sijoittaa suunnitellulle autopaikkatontille (LPA) 23100/48, joten varauksensaajan on liityttävä ainakin autopaikkojen osalta alueelliseen palveluyhtiöön.

Mainituilla perusteilla lautakunta pitää kaupungin omistaman suunnitellun tontin 23100/43 tai siitä muodostettavan tontin varaamista hankkeen suunnittelua varten perusteltuna.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee varata Förbundet De Utvecklingsstördas Väl rf:lle (FDUV) (Y-tunnus 0729977-0) asemakaavan muutosehdotuksen nro 11492 mukaisen 23. kaupunginosan (Toukola, Arabianranta) korttelin nro 23100 suunnitellun tontin nro 43 tai siitä muodostettavan tontin 31.12.2008 saakka seuraavin ehdoin:

1 Varaus on voimassa ehdolla, että hankkeen toteuttamista edellyttävä asemakaavan muutos nro 11492 tulee lainvoimaiseksi.

2 Varauksensaaja on velvollinen suunnittelemaan tontille valtakunnallisen osaamis- ja toimintakeskuksen kommunikaatiovammaisille.

3 Varauksensaaja on velvollinen sovittamaan hankkeen asemakaavan muutosehdotuksen mukaiseen rakennusoikeuteen 2 000 k-m².

4 Hankkeen suunnittelu on tehtävä yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston, sosiaaliviraston ja kiinteistöviraston kanssa.

5 Rakennussuunnittelussa on otettava huomioon hankkeen ympäristön erityisluonne.

6 Varauksensaaja on velvollinen noudattamaan liitteenä olevaa kiinteistöviraston toimintaohjetta 1.10.2004 ”Kaivettavat ja louhittavat massat sekä kaadettavat puut”.

7 Varauksensaaja on velvollinen noudattamaan liitteenä olevia Toukolan Arabianrannan asuntotonttien varausehtoja lukuun ottamatta pykäliä 4 §, 5.2–3 §, 6–7, 11 ja 12 §.

8 Kaupunki ei vastaa vahingoista, kuten suunnittelu- ja muista kuluista, jotka varauksensaajalle saattavat aiheutua siitä, ettei alueelle saada voimaan valtakunnallisen osaamis- ja toimintakeskuksen mahdollistavaa asemakaavan muutosta tai ettei kaupunginvaltuusto aikanaan päätä tontin luovuttamisesta varauksensaajalle.

Samalla kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan päättämään tontin varausehtojen tarkennuksista, mahdollisesti tarvittavista lisäehdoista ja tontin varausajan mahdollisesta jatkamisesta enintään vuodeksi.

Pöytäkirjanote Förbundet De Utveclingsstördas Väl rf:lle (FDUV), kiinteistölautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja sosiaalivirastolle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITTEET	Liite 1	Hakemus 6.4.2006
	Liite 2	Sijaintikartta
	Liite 3	Kopio asemakaavan muutosehdotuksesta nro 11492
	Liite 4	Kaupunkisuunnitteluviraston lausunto 19.5.2006
	Liite 5	Sosiaaliviraston lausunto 22.6.2006
	Liite 6	Toimintaohje kaupungin asuntotonttien rakennuttajille 1.10.2004
	Liite 7	Toukolan Arabianrannan asuntotonttien varausehdot

TOIMITILATONTIN VARAUKSEN JATKAMINEN WM-DATA OY:LLE PITÄJÄNMÄESTÄ

Khs 2006-1812

46. kaupunginosan (Pitäjänmäki) korttelin nro 46025 tontti nro 14;
Karvaamokuja 2b

Kiinteistölautakunta toteaa (8.8.2006) mm. seuraavaa:

Tiivistelmä Khlle esitetään, että Pitäjänmäessä toimitilatontin 46025/14 varausta jatketaan WM-data Oy:lle 30.4.2007 saakka.

WM-data konsernin ensimmäinen toimitalo valmistui kortteliin kesällä 2004 ja toisen toimitalon tilantarvesuunnittelu on käynnissä. Yhtiö on yksi Suomen suurimmista tietotekniikan palveluyrityksistä.

Hakemus WM-data Oy on lähettänyt 27.6.2006 päivätyn seuraavan kirjeen:

”WM-data konserni on yksi pohjoismaiden johtavista tietotekniikan palveluyrityksistä. Yhtiö toimi Suomessa nimellä WM-data Novo Oyj 31.12.2004 saakka.

WM-data konsernin palveluksessa on noin 9 500 henkilöä ja konsernin liikevaihto on noin 1 miljardia euroa. Myös WM-data Oy on yli 30 vuotta toiminut tietotekniikan palveluyritys, yksi Suomen suurimmista. WM-datan liikevaihto vuonna 2005 oli noin 266 miljoonaa euroa ja henkilöstön määrä noin 2 500. Pääkaupunkiseudulla WM-datalaisia työskentelee noin 1 500 henkilöä. WM-datalle valmistui kesäkuussa 2004 toimi-talo Helsingin kaupungin Novo Group Oyj:lle varaamalle alueelle Pitäjänmäen kärkeen. Talossa työskentelee noin 900 WM-datalaista.

WM-datan aikomuksena on jatkaa rakentamista Pitäjänmäellä nykyisen toimitalon yhteyteen voidakseen keskittää pääkaupunkiseudun toiminnot yhteen paikkaan. Olemme käynnistäneet tilantarveselvityksen, joka valmistuu vuoden 2006 vaihteessa.

Edellä mainitusta syystä WM-datalla ei ole vielä tällä hetkellä edellytyksiä käynnistää rakentamisen toista vaihetta, jonka vuoksi pyydämme, että Helsingin kaupungin WM-data Novo Oyj:lle tekemää varausta jatkettaisiin WM-data Oy:lle korttelin 46025 tontin 14 osalta 30.4.2007 saakka.”

Nykyinen varaus Kiinteistölautakunta päätti 6.6.2000 (486 §) varata Novo Group Oyj:lle enintään 60 000 k-m² yhtiön uuden toimitalon suunnittelua varten 46. kaupunginosasta (Pitäjänmäki) korttelin nro 46025 ja Vihdintien liikenneympyrän väliseltä alueelta 31.12.2001 saakka tietyin ehdoin. Kiinteistölautakunta on sittemmin useita kertoja jatkanut varausta.

Kiinteistölautakunnan viimeisessä varauksen jatkamista koskevassa päätöksessä (9.11.2004, 566 §) varausta jatkettiin WM-data Novo Oyj:n nimiin 30.6.2006 saakka ja varaus kohdistui toimitilatonttiin 46025/14.

Asemakaavatilanne Kvsto on 26.9.2001 hyväksynyt Pitäjänmäen kärkeen tehdyn asemakaavan muutoksen nro 10975. Asemakaavan muutoksen mukaan varatusta alueesta on muodostettu kolme toimistotonttia (46025/13–15) ja yksi pysäköintilaitostontti (46025/16). Tonttien toimistorakennusoikeus on yhteensä 60 000 k-m².

Asemakaavan muutos on tullut voimaan 5.4.2002.

Hankkeen tilanne Hankkeen ensimmäisen vaiheen toimitalo (20 000 k-m²) valmistui kesäkuussa 2004 ja tontti on myyty Novo Group Oyj:lle. Samoin pysäköintilaitostontin 46025/16 ensimmäinen vaihe on valmistunut ja tontti vuokrattu Novoparkki Oy:lle.

Hankkeen toinen vaihe on tarkoitus toteuttaa tontille 46025/14 ja sen rakennusoikeus 19 750 k-m².

Varausta syytä jatkaa Varauksen jatkaminen tässä vaiheessa on perusteltua, jotta hankkeen perustavoitteen toteuttamiselle, eli yhtiön toimitilojen keskittämiselle kyseisille tonteille, saataisiin lisäaikaa. Hakija on käynnistänyt tilantarveselvityksen, joka valmistuu vuoden 2006 vaihteessa. Varausaikana tullaan mahdollisesti tekemään alueelle asemakaavan tai tonttijaon muutos, jotta tontti vastaisi paremmin yhtiön selvityksen alla olevia uusia tilatarpeita ja kaupungin vapaassa hallinnassa oleva viereinen toimitilatontti voitaisiin toteuttaa tarvittaessa useammassa osassa. Varausta voidaan kiinteistölautakunnan mielestä jatkaa 30.4.2007 saakka.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee jatkaa WM-data Oy:lle uuden toimitalon suunnittelua varten tehtyä 46. kaupunginosan (Pitäjänmäki) korttelin nro 46025 suunniteltua tonttia nro 14 koskevaa tontinvarausta 30.4.2007 saakka seuraavin ehdoin:

1 Alueelle tulevan toimitalon suunnittelu on tehtävä yhteis-työssä kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston ja kiinteistöviraston kanssa.

2 Tontin autopaikkoja sijoitetaan LPA-tontille 46025/16 siten kuin kiinteistölautakunnan 18.6.2002 hyväksymässä pysäköintiä ja Novoparkki Oy:n osakkuutta koskevassa sopimuksessa määrätään.

Pöytäkirjanote WM-data Oy:lle, kiinteistölautakunnalle ja kaupunkisuunnitteluvirastolle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITTEET	Liite 1	WM-datan hakemus 27.6.2006
	Liite 2	Sijaintikartta (Pitäjänmäen tontti 46025/14)
	Liite 3	Karttapiirros

YIT RAKENNUS OY:LLE KALASATAMAN YRITYSPUISTON SUUNNITTELUA VARTEN VARATUN TOIMITILATONTIN VARAUKSEN JATKAMINEN

Khs 2006-1814

10. kaupunginosan (Sörnäinen) korttelin nro 10575 tontti nro 27;
Työpajankatu 8

Kiinteistölautakunta toteaa (8.8.2006) mm. seuraavaa:

Tiivistelmä YIT Rakennus Oy:lle Kalasataman yrityspuiston suunnittelua varten Sörnäisistä varatun toimitilatontin 10575/27 varausaikaa esitetään jatkettavaksi. Tontin rakennusoikeus on 13 200 k-m². YIT Rakennus Oy on vuosikymmenen alussa toteuttanut Kalasataman alueelle Toimistokortteli Hermannin. Yhtiö on myös osapuolena kaupungin ja alueen yritysten Kalasataman metroaseman rakentamisen aikaistamista koskevassa sopimuksessa. Metroaseman rakentaminen on käynnistynyt viime vuoden aikana ja se on tarkoitus saada käyttöön osittain yksityisen rahoituksen turvin jo vuoden 2006 lopussa. Hanke on kaupungin elinkeinopoliittisen linjan mukainen ja painottaa Kalasataman alueen kehittämistä.

Hakemus YIT Rakennus Oy on lähettänyt 19.6.2006 päivätyn kirjeen, jossa yhtiö pyytää Sörnäisten tontin 10575/27 varauksen jatkamista 31.3.2007 saakka.

Yhtiö toivoo, että alueen pysäköintinormia voitaisiin lieventää, jotta yritysten kiinnostus alueeseen lisääntyisi.

Nykyinen varaus Kiinteistölautakunta päätti 7.1.2003 (16 §) varata YIT Rakennus Oy:lle 10. kaupunginosasta (Sörnäinen) korttelin nro 10272 tontin nro 27 Kalasataman yrityspuiston suunnittelua varten 30.6.2004 saakka seuraavin ehdoin:

1 Varauksen kohde tarkentuu alueelle laadittavassa asema-kaavan muutoksessa.

2 Tontille tulevan rakennuksen suunnittelu on tehtävä yhteistyössä kiinteistöviraston ja kaupunkisuunnitteluviraston kanssa.

3 Varauksensaajan tulee sopia tonttiin mahdollisesti liitettävän Kiinteistö Oy Merihermannin vuokra-alueen osan vapauttamisesta nykyisestä sopimuksesta.

4 Varauksensaajan tulee selvittää, voidaanko naapurikiinteistöjen pysäköintitarve toteuttaa po. hankkeen yhteydessä.

5 Varaus johtaa tontinluovutukseen ehdolla, että alueelle laadittava asemakaavan muutos saa lainvoiman ja luovutusehdoista päästään sopimukseen. Kaupunki ei vastaa varauksensaajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta siinä tapauksessa, ettei alueelle saada aikaan lainvoimaista asemakaavaa eikä tontin luovutussopimusta voida tehdä.

Lautakunta päätti 3.8.2004 (396 §) ja 9.8.2005 (475 §) jatkaa YIT Rakennus Oy:lle Kalasataman yrityspuiston suunnittelua varten varatun 10. kaupunginosan (Sörnäinen) korttelin nro 10272 tontin nro 27 varausta 30.6.2006 saakka entisin ehdoin, paitsi että varaus kohdistuu asemakaavan muutosehdotuksen nro 11237 mukaiseen saman kaupunginosan korttelin nro 10575 tonttiin nro 27.

Asemakaavatilanne Kvsto on 15.9.2004 hyväksynyt kortteliin asemakaavan muutosehdotuksen nro 11237, jonka mukaan pääosa tontista muodostaa uuden tontin 10575/27. Tontti 10575/27 kuuluu toimitilarakennusten korttelialueeseen (KTY) ja tontin rakennusoikeus on 13 200 k-m².
Tontin pinta-ala on 4 032 m².

Asemakaavan muutosehdotus on tullut lainvoimaiseksi 29.10.2004.

Kalasataman alueen kehittäminen

Helsingin elinkeinopoliittisessa ohjelmassa on asetettu yhdeksi kaupungin tavoitteeksi parantaa Itä-Helsingin vetovoimaa ja lisätä toimitilojen ja työpaikkojen määrää alueella. Sörnäisten alueen osalta todetaan mm., että metroaseman toteuttaminen aiottua aikaisemmin ja yhteis-työssä alueella nykyisin toimivien yritysten kanssa nostaisi alueen imagoa ja arvoa, mikä osaltaan jouduttaisi alueen muuttumista toimistovaltaiseksi työpaikka-alueeksi.

Sörnäisten rantatien varsi on viime vuosina kokenut voimakkaan muutoksen, kun alueelle on uutta rakentaen ja vanhoja teollisuus- ja varastorakennuksia saneeraten sijoittunut korkeakouluja, valtion laitoksia, yrityksiä ja uusia asuntoja.

Kalasataman alueen kehityksen nopeuttamiseksi kiinteistölautakunta on 28.3.2002 allekirjoittanut Kvston 21.1.2002 tekemän päätöksen perusteella metroaseman aikaistamista koskevan rahoitussopimuksen alueen maanomistajien kanssa. Yhtenä osapuolena on YIT Rakennus Oy. Yksityiset yhtiöt osallistuvat noin kolmasosalla metroaseman rahoitukseen, mikäli asema valmistuisi ja olisi käytössä viimeistään 1.1.2007.

Sopimuksen mukaan osapuolet ovat sitoutuneita aktiivisesti markkinoimaan aluetta toimitilarakentamiskohteena siten, että alueen toimitilarakentaminen olisi mahdollisimman pitkällä metroliikenteen käynnistyessä.

Varauksen jatkaminen perusteltua

Hankkeen kehittely on tapahtunut hyvässä yhteistyössä kaupungin kanssa. Tontille suunnitellun toimitalon varausaste ei vielä ole ylittänyt rakentamispäätöksen ylittävää rajaa. Yritysten kiinnostusta hankkeeseen on rajoittanut alueen tiukka pysäköintinormi, johon kiinteistölautakunta mm. kaavalausunnossaan kiinnitti huomiota.

Varauksen jatkaminen on perusteltua, jotta varauksensaaja voisi jatkaa markkinointiponnistuksiaan. Kalasataman metroaseman valmistumisen lähestyminen tulee parantamaan alueen vetovoimaa entisestään.

Pysäköintinormia syytä väljentää

Kalasataman imago on tehtyjen selvitysten mukaan korkea yritysten keskuudessa, mutta tiukka pysäköintinormi (1 autopaikka/280–220 k-m²) on muodostunut esteeksi uusien toimitilahankkeiden käynnistymiselle alueella. Alueen yritykset ovat esittäneet kaupungille pysäköintinormin väljentämistä. Autopaikkamäärän kasvattaminen ei suoraan vaikuta keskustan autoliikenteeseen, sillä mainitut korttelit sijaitsevat keskustan reuna-alueella Itäväylän ja Lahdentien päässä. Tämän vuoksi tarvittavan muutoksen ei pitäisi olla kaupungin harjoittaman liikenne- ja pysäköintipolitiikan kanssa ristiriidassa. Edellä mainituista syistä lautakunta tukee esitystä.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee jatkaa YIT Rakennus Oy:lle Kalasataman yrityspuiston suunnittelua varten varatun 10. kaupunginosan (Sörnäinen) korttelin nro 10575 suunnitellun tontin nro 27 varausaikaa entisin ehdoin 31.3.2007 saakka.

Pöytäkirjanote YIT Rakennus Oy:lle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITTEET	Liite 1	Sijaintikartta (Sörnäisten tontti 10575/27)
	Liite 2	Karttapiirros varattavista tonteista
	Liite 3	YIT Rakennus Oy:n kirje 19.6.2006

VT KAUKO KOSKISEN TOIVOMUSPONSI KOSKIEN ERITYISEN HUOMION KIINNITTÄMISTÄ ASUKKAIDEN TURVALLISUUTTA LISÄÄVIIN TEKIJÖIHIN KAAVOITUKSESSA

Khs 2005-2496

Kaj ilmoittaa, että hyväksyessään 16.11.2005 talousarvion vuodeksi 2006 ja taloussuunnitelman vuosiksi 2006–2008 (asia nro 3) Kvsto samalla hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että varsinkin asuntoalueiden kaavoituksessa kiinnitetään erityistä huomiota asukkaiden turvallisuutta lisääviin tekijöihin.” (Kauko Koskinen, äänin 48–0).

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (8.6.2006) seuraavaa:

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto 12.12.2002

Kaupunkisuunnittelulautakunta on käsitellyt asuntoalueiden turvallisuuteen liittyviä asioita kaupunginhallitukselle antamassaan lausunnossa 12.12.2002. Lausunto koski valtuustoaloitetta, jonka mukaan asuinalueita suunnitteleviin työryhmiin nimettäisiin asiantuntijoita arvioimaan suunnitelmia turvallisuuden näkökulmasta. Lausunnon mukaan paras keino turvallisuusnäkökulman huomioimiseen kaavoituksessa on asiantuntijoiden yhteistyö ja kaavoittajan asiantuntemus turvallisuusasioissa.

Turvallisuus käsitteenä

Turvallisuus on käsitteenä hyvin laaja-alainen ja liittyy läheisesti kaupunkisuunnittelun toimialaan. Kaupunkisuunnittelussa on otettava huomioon tehtävän luonteesta riippuen erilaisia turvallisuusnäkökohtia erityisistä maanpuolustukseen, väestönsuojeluun ja rikollisuuteen liittyvistä asioista jokapäiväisempiin asioihin kuten ilkivaltaan, liikenneturvallisuuteen ja asukkaiden kokemaan turvallisuuden tai turvattomuuden tunteeseen. Asemakaavatasoisessa asuntoalueen suunnittelussa ja nykyisten asuntoalueiden kehittämisessä nämä jokapäiväisemmät asiat muodostavat keskeisimmän mielenkiinnon kohteen, koska ne ilmenevät jossain määrin lähes jokaisessa hankkeessa. Asuntoalueen turvallisuuteen liittyy olennaisena osana myös ympäristöturvallisuus, jossa arvioidaan ympäristöstä johtuvia vaikutuksia elinalueen terveellisyyteen ja turvallisuuteen, mitä edellytetään myös maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:ssä.

Subjektiivinen ja objektiivinen turvallisuus

Asuntoalueen turvallisuus voidaan jakaa objektiiviseen, esimerkiksi rikollisuuden todellista tasoa kuvaavaan, ja subjektiiviseen, asukkaiden kokemaan turvallisuuteen eli turvallisuuden tunteeseen. Nämä ovat vain osittain syy- ja seuraussuhteessa toisiinsa, mutta asuntoalueen suunnitteluratkaisuilla voidaan vaikuttaa molempiin.

Objektiivisen turvallisuuden osalta rakennettu ympäristö vaikuttaa erityisesti ns. arkirikollisuuteen eli omaisuus- ja väkivaltarikollisuuteen. Objektiivista turvallisuutta voidaan mitata rikos- ja häiriöilmoitusten perusteella. Kansainvälisten esimerkkien perusteella rikollisuus yleensä keskittyy voimakkaasti alueellisesti ja paikallisesti.

Helsingissä on kansainvälisen vertailun perusteella suhteellisen vähän rikollisuutta, ja samankokoisten kaupunkien joukossa Helsinki on turvallisimpien joukossa. Pohjoismaisessa vertailussa Helsingin rikollisuus ei poikkea merkittävästi muista pääkaupungeista, eikä myöskään suurimpien kotimaisten kaupunkien välillä ole merkittäviä eroja. Rikosten kokonaismäärä Helsingissä on viime vuosina ollut vähäisessä laskussa, eikä rikollisuudessa ole merkittävää alueellista painottumista.

Helsingin asuntoalueilla tavanomaisia rikoksia ovat mm. varkaudet ja ilkivalta, ravintoloihin liittyvät järjestyshäiriöt sekä liikennerikkomukset. Alueellisia eroja on, mutta erot syntyvät osin varsin sattumanvaraisesti esimerkiksi jollekin alueelle muodostuneen alakulttuurin rikollisen toiminnan seurauksena. Rikollisten ryhmien toiminta aiheuttaa myös ajallista vaihtelua eri alueiden rikollisuudessa. Uusilla alueilla järjestyshäiriöt ovat keskimääräistä yleisempiä, mutta erot tasaantuvat ajan kuluessa.

Subjektiivinen, koettu turvallisuus on voimakkaasti riippuvainen rakennetun ympäristön laadusta, hoitotasosta sekä alueella mahdollisesti esiintyvästä häiriökäyttäytymisestä. Asukkaat muodostavat käsityksensä alueen turvallisuudesta enemmän mielikuvien kuin todellisten rikostilastojen pohjalta. Koska rikollisuuden määrä on Suomessa suhteellisen alhainen, koettu turvallisuus on objektiivista turvallisuutta merkittävämpi tekijä asuntoaluetta arvioitaessa. Koettu turvallisuus ja asuinympäristön viihtyisyys kulkevat hyvin pitkälle käsi kädessä. Subjektiivista turvallisuutta voidaan mitata esim. asukaskyselyillä, kuten joissakin Helsingin kaupunginosissa on tehty.

Ympäristöturvallisuus

Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja sen nojalla annetuissa säädöksissä edellytetään, että elinympäristö täyttää terveellisyyden ja turvallisuuden asettamat vaatimukset (MRL 54 §). Nämä vaatimukset on otettava huomioon jo suunnitteluvaiheessa ja pyrittävä etsimään ratkaisu haitallisten vaikutusten vähentämiseksi tai ehkäisemiseksi.

Avoin kaupunki

Eurooppalaiselle kaupunkikulttuurille on tyypillistä ”jokamiehen oikeus” kaupungin yleisiin alueisiin (kadut, puistot ym. yleiset alueet) ja tiettyihin enemmän tai vähemmän puolijulkisiin kohteisiin (yleiset rakennukset, ostoskeskukset, urheiluareenat jne.). Vapaus on yksi eurooppalaisen kaupunkilaitoksen merkittävä ominaisuus.

Myös Helsingin kaupunkisuunnittelu perustuu pohjoismaiselle, avoimen yhteiskunnan idealle. Pyrkimyksenä on edistää ensisijaisesti inhimillisiä turvallisuuden keinoja ja vasta toissijaisesti teknisiä ratkaisuja.

Avoimen kaupungin vastakohtana ovat ns. aidatut kaupungit, jotka kuuluvat vain aidan sisäpuolella olevalle väelle. Aidattuja kaupunkeja on yleensä eniten niissä maissa, joissa julkisella vallalla on heikko asema maankäytön suunnittelussa ja valvonnassa. Vahvallakin julkishallinnolla on tietysti mahdollisuus suosia aidattuja yhdyskuntia, mutta demokraattisesti hallituissa maissa niihin suhtaudutaan yleensä kielteisesti. Aidattuja kaupunkeja on perusteltu turvallisuusnäkökohdilla, mutta selvää näyttöä turvallisuuden paranemisesta ei ole. Sen sijaan aidatut kaupungit ovat näkyvä merkki yhteiskunnan sosiaalisesta polarisoitumisesta.

Turvallisuus Helsingin asuntoalueiden kaavoituksessa

Kaupunkisuunnitteluvirasto noudattaa asuinalueiden suunnittelussa ammattitaitoon ja kokemukseen perustuvia hyvän ympäristön suunnitteluperiaatteita, jotka ovat itse asiassa suurelta osin samoja kuin turvallisuuteen liittyvät suunnitteluperiaatteet. Hyvä ympäristö on turvallinen, ja se myös koetaan turvalliseksi ja viihtyisäksi. Rikollisuuden torjuntaa ei kuitenkaan korosteta erillisenä kysymyksenä alueen suunnittelussa, koska asian korostaminen saattaisi herättää aiheettomia kielteisiä mielikuvia. Ympäristöturvallisuusnäkökohtien tarkastelu ja ympäristön turvallisuuden varmistaminen ovat myös tärkeitä, huomiota vaativia seikkoja asuntoalueiden suunnittelussa.

Kaupunkisuunnitteluvirasto huolehtii kaavoittajien ja muiden suunnittelijoiden asiantuntemuksesta mm. järjestämällä turvallisuutta koskevia monialaisia asiantuntijaseminaareja ja lähettämällä arkkitehtejä tutustumaan esimerkkikohteisiin. Mahdollinen tulevaisuuden kehittämishanke voisi olla turvallisen asuntoalueen suunnittelu- ja rakentamistapaohjeen laatiminen.

Seuraavaan luetteloon on koottu asuntoalueen turvallisuuteen liittyvä suunnittelutavoitteita, jotka sisältyvät kaupunkisuunnitteluviraston tavanomaiseen suunnittelukäytäntöön. Uusien asuntoalueiden suunnittelussa ja nykyisten alueiden kehittämisessä on periaatetasolla samat tavoitteet. Käytännön toimintatavat vaihtelevat huomattavasti tehtävän mukaan.

Turvallisen asuntoalueen yleisiä suunnittelutavoitteita

Monipuolisuus ja integraatio

- Väestön monipuolisuus: ikärakenne, sosiaalinen asema, elämäntavat ja kulttuuritausta

- Asumis- ja omistusmuotojen monipuolisuus

- Asuntoalueen toiminnallinen monipuolisuus: julkiset ja kaupalliset palvelut, työtilat, yritystoimintamahdollisuudet

- Rakennetun ympäristön monipuolisuus: mm. julkiset kaupunkitilat, sekä rakennus- ja asuntotyypit.

- Asuinaluekokonaisuuden tulee olla sopivan heterogeeninen, jotta erilaisuuden kokemisesta tulee arkipäivää. Asuinalueella on hyvä olla sekä kerros- että pientaloja, isoja ja pieniä asuntoja jne.

Yhteisöllisyys ja sosiaalinen kontrolli

- Naapurustojen luominen: sopivat tilalliset yksiköt tukevat sosiaalisten ryhmien muodostumista. Lähinaapuruston, esim. pihapiirin tai korttelin on hyvä olla sopivan homogeeninen. Talo- ja asuntotyyppien valikoima sekä asuntokoko ohjaavat voimakkaasti sitä, minkälaisia asukkaita alueelle muuttaa.

- Kokoontumistilat ja -paikat: tarvitaan tilalliset puitteet kohtaamiseen, yhdessä oloon tai yhdessä tekemiseen. Näitä voivat olla kerho- tms. yhteistilat ja pihamaan oleskeluryhmät. Tilojen tulee olla sopiva kokoisia ja sopivan yksityisiä.

Elävyys, turvallisuuden tunne ja sosiaalinen kontrolli

- Kaupunkimainen, kohtuullisen tiivis rakentamistapa (riittävästi ihmisiä/km²)

- Toiminnan keskittäminen esim. tärkeimmän kulkureitin varrelle

- Eri liikennemuotojen keskittäminen, esim. kevyen ja autoliikenteen pääväylät toistensa läheisyyteen

- Elämää myös arkipäivisin: väestön monipuolisuus ja asuntoalueen toiminnallinen monipuolisuus.

Omaleimaisuus

- Erottuminen muista alueista tukee asukkaiden kotoutumista alueelle: yksilölliset paikat ja rakennukset, asuntojen sisäänkäynnit jne.

- Mahdollisuudet oman ympäristön muokkaamiseen: omatoiminen rakentaminen, asuntojen pihat

- Alueen olemassa olevien ominaispiirteiden hyväksikäyttäminen: esim. luonto ja historia.

Kaupunkitilat

- Selkeä jako julkiseen, puolijulkiseen, puoliyksityiseen ja yksityiseen tilaan: eriluonteisilla tiloilla on selvästi hahmotettavat rajat ja tilalliset rajat noudattavat sosiaalisia rajoja.

- Valvottavuus: sopivan esteettömät näkymät, ei epämääräisiä katvealueita, sopiva valaistus.

- Julkisissa tiloissa käytetään kestäviä materiaaleja.

- Julkisia tiloja pidetään jatkuvasti kunnossa.

Rakennukset ja rakennelmat

- Rakennusten suunnittelussa tulee noudattaa samoja periaatteita kuin kaupunkitilan suunnittelussa. Lisämahdollisuuden tarjoavat erilaiset tekniset murtosuojaus- ym. järjestelmät.

- Erityisen huomion kohteena ovat sisäänkäynnit, sisääntuloreitit, porrashuoneet, ullakko- ja kellarivarastot sekä ulkorakennukset.

Liikenneturvallisuus

- selkeä ja turvallinen katuverkko

- katuverkon jäsentely eriluokkaisiin katuihin

- ajonopeuksien hallinta siten, että liikennejärjestelyt, katujen geometria ja rakenteet johtavat riittävän alhaisiin nopeuksiin.

Ympäristöturvallisuus

- Rakentamisen tulee sijoittua alueille, joilla ei ole tulvan, sortuman tai vyörymän vaaraa.

- Rakentaminen ja rakenteet on toteutettava ottaen huomioon pohjaolosuhteet, pohjavesi, pilaantuneet maat, ym. suunnittelualueen tai sen vaikutusalueen ympäristön ominaisuudet.

- Palo- ja pelastusturvallisuusnäkökohdat on otettava huomioon ja ratkaistava oikein.

- Ilmanlaatuun on kiinnitettävä huomiota ja tarvittaessa torjuttava esimerkiksi liikenteen tai teollisuuden aiheuttamia haitallisia vaikutuksia.

- Suunnittelualueella vaikuttavaa melua on arvioitava ja toimia sen torjumiseksi on tarvittaessa suunniteltava.

- Asuinalueella on oltava riittävä etäisyys riskikohteisiin, kuten vaarallisia kemikaaleja käsitteleviin ja varastoiviin laitoksiin.

Nykyisten asuntoalueiden kehittämisen erityisiä kysymyksiä

Nykyisten asuinalueiden kehittämisessä painottuvat omaleimaisuuden ja vahvuuksien kehittäminen, asuntokannan, toimintojen ja asukasrakenteen monipuolistaminen, ympäristön laadun ja hoidon parantaminen sekä asukkaiden toimintamahdollisuuksien luominen.

Turvallisuuden tunteen lisääminen nykyisillä asuntoalueilla edellyttää asukasyhteistyötä ja panostusta ympäristön hoitoon. Erityisesti ostoskeskusten ja joukkoliikenteen asemien viihtyisyyttä tulee kohentaa ja niille keskittyviä häiriöitä vähentää.

Ympäristöturvallisuusnäkökohdat koskevat myös jo olemassa olevia asuinalueita. Alueita tiivistettäessä tai alueen vaikutusalueelle suunniteltaessa tulee kiinnittää huomiota elinympäristöön kohdistuviin vaikutuksiin.

Yhteistyö asuntoalueiden kaavoituksessa ja toteutuksessa

Helsingin asuntoalueita suunniteltaessa turvallisuusnäkökohdat kartoitetaan kaupunkisuunnitteluviraston asiantuntijoiden ja suunnittelijoiden toimesta. Turvallisuusnäkökohdat otetaan huomioon myös kaupungin hallintokuntien ja eri alojen asiantuntijoiden välisessä yhteistyössä sekä osana vuorovaikutusta asukkaiden kanssa. Kaupunkisuunnittelun lisäksi kaupunki tukee tonttipolitiikallaan alueiden monipuolisuutta ja sosiaalista integraatiota.

Rikollisuuden torjunnan kannalta keskeistä on kaupunkisuunnitteluviraston ja sosiaaliviraston välinen yhteistyö. Nykyisten alueiden kehittämisessä myös poliisi on tärkeä yhteistyökumppani. Poliisi painottaa toiminnassaan rikosten ennaltaehkäisemistä, ja on halukas yhteistyöhön myös asuntoalueiden suunnittelussa. Poliisi on mm. vuonna 2002 uudistanut organisaatiotaan siten, että aluejako vastaa kaupungin sosiaalitoimen aluejakoa.

Kaupunkisuunnitteluvirasto osallistuu hallintokuntien yhteistyönä lähiöprojektiin, jonka tavoitteisiin kuuluu myös turvallisuuden parantaminen. Projektin toiminta-alueilla on parannettu ympäristön laatua ja hoitoa sekä luotu asukastoimintatiloja. Projekti on tukenut ostoskeskusten turvallisuutta koskevaa tutkimusta ja käytännön hankkeita. Lähiöprojekti on myös mukana kansainvälisessä turvallisuutta koskevassa kaupunkiverkostossa.

Yhteenveto Kaupunkisuunnittelulautakunnan näkemyksen mukaan paras keino turvallisuusnäkökulman huomioimiseen asuntoalueiden kaavoituksessa on kaavoittajan ja kaupunkisuunnitteluviraston muiden suunnittelijoiden asiantuntemus turvallisuusasioissa, yhteistyö ulkopuolisten asiantuntijoiden ja muiden viranomaisten kanssa sekä vuorovaikutus asukkaiden kanssa. Lisäksi on muistettava, että kaupunkisuunnittelussa on turvallisuuden ohella aina etsittävä oikeaa tasapainoa myös useiden muiden eri näkökulmien välille.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 16.11.2005 hyväksymän toivomusponnen (Kauko Koskinen) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä erikseen tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta Kauko Koskiselle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

HELSINGIN SATAMAN POIKKEAMISHAKEMUS

Khs 2006-1649

Helsingin Satama pyytää (10.2.2005) lupaa poiketa asemakaavasta 54. kaupunginosan (Vuosaari) kortteleissa 54313–54315 ja 54316/1–3 sekä alueilla Käärmeniemenpolku, Käärmeniemenkuja, Kaasukatu ja Koukkupoika (osoite: Käärmeniementie, Laivanrakentajantie, Voimalakatu) yhtenäisen n. 50 hehtaarin logistiikka-alueen rakentamiseksi sataman viereiselle alueelle.

Hakija perustelee hakemustaan seuraavasti:

Päättäessään Vuosaaren sataman rakentamisesta Kvsto päätti 9.10.2002, että sataman viereisestä yritysalueesta kehitetään ensisijaisesti satamaan liittyvä toiminnallinen kokonaisuus, johon sijoittuvat yritykset liittyvät sataman toimintoihin tai hyödyntävät muutoin sataman naapuruutta.

Khs päätti 14.10.2002 kehottaa Helsingin Satamaa huolehtimaan Vuosaaren sataman viereisen yritysalueen kehittämisen, suunnittelun ja rakentamisen koordinoinnista yhteistyössä muiden virastojen ja laitosten kanssa.

Logistiikka-alue on pinta-alaltaan n. 50 ha. Se muodostuu riveittäin sijoitetuista ns. läpivirtausterminaaleista ja varastoista sekä niiden välisistä liikennevyöhykkeistä. Terminaalit ja varastot sijaitsevat satama-alueen sekä yleisen katuverkon rajapinnassa ja ovat saavutettavissa sekä sataman sisäisellä että yleisen liikenteen kuljetuskalustolla.

Läpivirtausterminaalimallin perustana on terminaali- ja varastorakennusten hyvä saavutettavuus sekä sataman että yleisen maantieliikenneverkon puolelta. Tavaran käsittelyssä ja siirrossa sataman kuljetusvälineistä yleisen liikenteen kuljetusvälineisiin pyritään mahdollisimman hyvään tehokkuuteen, mikä edellyttää terminaalirakennuksilta toiminnallista ja rakenteellista selkeyttä sekä tavaran liikuteltavuuden esteettömyyttä.

Logistiikka-alue on jaettu 25 m x 25 m moduuliruudukkoon, jossa terminaali- ja varastoalueen syvyys on 50 m. Liikennealueen leveys on satamakoneiden vyöhykkeillä 50 m ja yleisen liikenteen kaluston ns. uloslastausvyöhykkeillä 75 m. Uloslastausvyöhykkeiltä on sujuva yhteys satamakeskuksen katuverkkoon ja edelleen Vuosaaren Satamatien tunnelin kautta Kehä III:lle.

Logistiikka-alueen ratkaisu tarjoaa joustavan mahdollisuuden toimintojen sijoitteluun. Läpivirtausperiaatteen ja syvälle työntyvien satamakoneiden vyöhykkeiden myötä myös kauempana satama-alueesta sijaitsevat toiminnot pystyvät hyötymään sataman läheisyydestä. Logistiikka-alueelle sijoitetaan vain välittömästi toimintaan liittyvät toimisto- ja sosiaalitilat. Varsinaiset toimistotilat sijaitsevat sataman A-portin yhteyteen rakennettavassa porttialueen toimisto- ja palvelurakennuksessa sekä alueen eteläreunalle rakennettavassa Meriportin toimistorakennuksessa.

Terminaalien ja liikennealueiden lisäksi logistiikka-alueelle sijoitetaan tullin palvelupiste, joka palvelee logistiikka-alueen tavaraliikennettä. Satamasta suoraan lähtevää tavaraliikennettä varten on tullin tarkastuspiste sataman A-portin yhteydessä Vuosaaren Satamatien varressa.

Korttelit, joita poikkeaminen koskee, on asemakaavassa varustettu merkinnällä T tai TS. Molemmat merkinnät tarkoittavat teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta. Vuosaaren sataman viereen kaavoitetun yritysalueen alkuperäinen merkitys on, että sinne sijoittuu sataman toimintaan liittyvää tai sataman läheisyydestä hyötyvää yritystoimintaa.

Asemakaavassa esitetty toimintojen sijoittelu perustuu kaavan laadinnan aikaiseen tietämykseen sataman ja viereisen yritysalueen toiminnasta. Sataman ja yritysalueen toimintojen sijoittelun suunnittelu on käytännössä käynnistynyt vasta asemakaavan voimaantulon jälkeen. Suunnittelun kuluessa alueen kokonaisjärjestely on kehittynyt toiminnallisten tarpeiden täsmentymisen myötä.

Satamasta ja yritysalueesta on tarkoitus rakentaa nykyaikainen ja tehokkaasti toimiva kokonaisuus, joka palvelee tavaran kuljetusta ja käsittelyä pitkälle tulevaisuuteen. Tätä ajatusta palvelee logistiikka-alueelle valittu läpivirtausterminaalimalli. Malli ottaa huomioon tehokkaan tavaran käsittelyn ja liikenteellisen toimivuuden ohella nykyajan ulkomaankaupan tulli- ja turvallisuusmääräykset sekä työturvallisuuden vaatimukset, kun työkone- ja yleinen liikenne on eriytetty omille alueilleen.

Satamaan ja siihen liittyvälle yritysalueelle on arvioitu muodostuvan n. 4 000 työpaikkaa yhteensä n. 250 hehtaarin alueelle. Alue on niin laaja, että työpaikoista pelkästään metron avulla saavutettavia on korkeintaan puolet. Pisimmillään etäisyys metroasemalta työpaikalle tulisi olemaan yli kaksi kilometriä. Metro tarvitsisi joka tapauksessa tuekseen alueen sisäisiä bussiliikenteen ratkaisuja. Metrovarausta voidaan näistä lähtökohdista pitää hyvin teoreettisena ja epätodennäköisenä. Teknisesti metroratkaisu olisi hankalasti toteutettava ja kallis. Metrorata jouduttaisiin noin puolen kilometrin matkalta rakentamaan betonikantiseen tunneliin. Rata jouduttaisiin viemään maan alle tavanomaista jyrkemmässä kaltevuudessa, että se saavuttaisi kallion edes jokseenkin kohtuullisella etäisyydellä.

Rakentaminen ja maksimissaan 50 vuoden vuokraoikeus metrovarauksen kohdalle sen betonikantiselle osalle olisi normaalioloissa este varauksen toteuttamiselle, mutta näissä olosuhteissa sitä ei voi sellaisena pitää. Ei ole näköpiirissä seikkaa, joka lähivuosikymmeninä jopa 50 vuoden aikajänteellä voisi tehdä metroratkaisusta kannattavan. Tästä syystä terminaalien rakentamisen metrovarauksen kohdalle sen betonikantisella osuudella ei voi katsoa haittaavan metron tulevaa toteutumista.

Alueen asemakaavasta poikkeava järjestely on asemakaavan perustavoitteiden mukainen, mutta on kokonaisuutena toimivampi, tehokkaampi ja turvallisempi työympäristö alueelle sijoittuville ja siellä toimiville yrityksille sekä niissä työskenteleville.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (20.6.2006) mm., että haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Selostus Helsingin yleiskaava 2002:ssa (Kvsto 26.11.2003) alue on satama-alue (LS) ja työpaikka-aluetta teollisuus-, toimisto- ja satamatoimintoja varten. Työpaikka-alueen osalta yleiskaava on tullut voimaan 23.12.2004. Satama-alueen osalta valitusprosessi on vielä kesken.

Alueella on voimassa 25.1.2002 vahvistettu asemakaava nro 10640 (Vuosaaren satama ja ympäristö). Asemakaavan mukaan alue on satamatoimintaan liittyvien teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (TS), teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (T), satama-aluetta, joka on varattu kunnan tarpeisiin (LS-k), ja katualuetta. Lisäksi asemakaavassa on osoitettu metrovaraus, metron huoltoraide, maanalainen kevyen liikenteen raitti (ma-pp), erilaisia maanalaisia johtokujia ja turvareittejä sekä liittymäkielto Laivanrakentajantielle. Noin puolet metrovarauksesta on osoitettu merkinnällä mam, joka tarkoittaa alueen osaa, jonka rakentamisessa tulee varautua päältä avattavan teräsbetonirakenteisen metrotunnelin rakentamiseen.

Korttelialueitten yhteenlaskettu rakennusoikeus on n. 170 000 k-m². Satama-alueelle on osoitettu rakennusoikeutta kaikkiaan 250 000 k-m².

Nykyisin alue on sataman ja siihen liittyvien toimintojen louhinta- ja rakennustyömaana. Alueeseen kytkeytyvä satama-alue on rakenteilla ja sataman on arvioitu olevan valmis otettavaksi käyttöön v. 2008. Alueen pohjoispuolella on Vuosaaren voimalaitos, ja länsipuolella golfkenttä.

Helsingin satama on teettänyt Vuosaaren satama/ Logistiikka-alue ‑luonnossuunnitelmat (Arkkitehtityöhuone Artto Palo Rossi Tikka Oy/ 3.1.2006). Luonnossuunnitelman mukaan logistiikka-alue on yhtenäinen suurkortteli Käärmeniementien ja Laivanrakentajantien rajaamalla alueella. Logistiikkarakennukset on sijoitettu polveilevasti siten, että jokaiselle rakennukselle on yhteys sekä satama-alueelta että yleisestä katuverkosta.

Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta seuraavilta osin:

- Rakennuksia on sijoitettu asemakaavan mukaisille katualueille.

- Rakennuksia on sijoitettu asemakaavaan merkinnällä ma-pp varustetulle alueen osalle, joka on yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattu maanalainen alueen osa.

- Rakennuksia on sijoitettu asemakaavassa maanalaisia johtoja sekä maanalaisia johtoja ja tulvareittiä varten varatulle alueen osalle.

- Rakennuksia on sijoitettu asemakaavaan mam-merkinnällä varustetulle alueen osalle, jonka rakentamisessa tulee kaavan mukaan varautua päältä avattavan teräsbetonirakenteisen metrotunnelin rakentamiseen.

- Logistiikka-alueen liittymä Laivanrakentajantielle on suunniteltu kohtaan, jossa asemakaavan mukaan on liittymäkielto.

Hakemuksessa esitetty kokonaiskerrosala 134 800 k-m² ei ylitä asemakaavan mukaista rakennusoikeutta.

Saadut lausunnot Hakemuksen kohteena oleva alue ja sen ympäristö ovat kaupungin eri hallintokuntien hallinnassa. Kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (30.3.2006) on pyydetty lausunnot Helsingin Energialta, kiinteistövirastolta, rakennusviraston katu- ja puisto-osastolta, HKR-rakennuttajalta, liikennelaitokselta, Helsingin Vedeltä, Helsingin ympäristökeskukselta, Gasum Oy:ltä, Vuosaari Golf Oy:ltä sekä Uudenmaan ympäristökeskukselta.

Helsingin ympäristökeskuksella ei ole huomautettavaa asemakaavasta poikkeavaan järjestelyyn Vuosaaren sataman logistiikka-alueella.

Rakennusviraston katu- ja puisto-osasto toteaa, että Helsingin Satama vastaa asemakaavasta poikkeavan liittymän rakentamisesta Laivanrakentajantielle ja sen aiheuttamista kustannuksista. Logistiikka-alueella toteuttamatta jäävät kadut tuovat säästöä katu- ja puisto-osastolle. Asemakaavasta poikkeaminen ei aiheuta kustannuksia katu- ja puisto-osastolle. Katu- ja puisto-osasto puoltaa asemakaavasta nro 10640 poikkeamista.

Kiinteistövirasto toteaa, että kiinteistölautakunta on vuokrannut kyseiset korttelialueet Helsingin satamalle lyhytaikaisena sisäisenä vuokrauksena sataman rakentamista varten 31.12.2008 saakka.

Kiinteistöviraston mielestä logistiikka-alueen toteuttaminen yhtenä kokonaisuutena ja suunniteltu käyttö vastaavat asemakaavan tavoitteita. Logistiikka-alueen toteutusratkaisun suunnitteleminen alusta pitäen yhtenä kokonaisuutena on perusteltua, jotta toimintojen suunnittelu voidaan toteuttaa pitkäjänteisesti ja hankkeen investoinnit voidaan rahoittaa vaiheittain. Samalla se mahdollistaa Vuosaaren sataman kehittämisen pidemmällä tähtäimellä.

Logistiikka-alueelle on osoitettu asemakaavassa metrovaraus. Helsingin Satama on ilmoittanut, että se vastaa logistiikka-alueen rakentamisesta metron toteutumiseen aiheutuvista mahdollisista ylimääräisistä kustannuksista.

Kiinteistövirastolla ei ole huomautettavaa poikkeamisen suhteen ja virasto puoltaa poikkeamisen hyväksymistä.

Liikennelaitos toteaa, että esitys asemakaavasta poikkeamisesta koskee metrovarauksen osalta asemavarausta ja jatkolinjausvarausta asemalta itään, mutta ei huoltoraidevarausta, vaikka logistiikka-alueen luonnossuunnittelukuvassa 6 on rakennusmassa ja huoltoraidevaraus osin päällekkäin.

Perustelutekstissä metroasemavaraus ja jatkolinjaus nähdään hyvin epävarmoina ja epätodennäköisenä toteutuvuudeltaan. Jos metroa jatketaan, logistiikka-alueen varastotiloja joudutaan purkamaan ja siirtämään.

Arvio metrojatkeen toteutuvuudesta on oikeasuuntainen. Satama-alueen suunniteltu maankäyttö ei perustele metron jatkamista alueelle. Jos kuitenkin satama-aluetta tullaan käyttämään laajaan matkustajaliikenteeseen, tilanne muuttuu. Tämän suuntaista kehitysnäkymää ei pidetä nyt kovin todennäköisenä, mutta jos linjarahtiliikenne ja matkustajaliikenne integroituvat laajasti, voi syntyä tarve tuoda metropalvelu alueelle.

Yleiskaavassa ei ole merkintää metron jatkomahdollisuudesta Vuosaaren kautta Sipoon alueelle. Aiemmin, kun tutkittiin metron jatkoideoita aikaisempien yleiskaavakierrosten yhteydessä, oli esillä myös vaihtoehto laajentaa metrolinja Talosaareen saakka. Sataman vetovoima saattaa tulevina vuosikymmeninä muuttaa asetelmia ja metroa voidaan periaatteessa jatkaa sekä Mellunmäen että Vuosaaren haaralta.

Liikennelaitoksen mielestä poikkeaminen asemakaavasta voidaan sallia, koska metrovarauksen kanssa ristiriidassa oleva maankäyttö on kevytrakenteista varastotilaa. Jos metro rakennetaan alueelle, varastotilat siirretään metron tieltä satamalaitoksen kustannuksella. Asemakaavateknisesti asia voitaneen todeta selostustekstissä.

Metron huoltoraidevaraus tulee säilyttää asemakaavassa.

Rakennusvalvontavirasto on liittänyt lausuntoonsa kaupunkikuvaneuvottelukunnan lausunnon (päivätty 15.2.2006). Kaupunkikuvaneuvottelukunta katsoi, että periaatteena logistiikka-alueen järjestely esitetyllä tavalla on mahdollinen. Yhtenäinen korttelialue edellyttää kuitenkin metrovarauksen uudelleen miettimistä. Rakentaminen tulee sopeuttaa metrovaraukseen. Metrovarausta ei ole syytä jättää pois suunnitelmista vaan se on ratkaistava ensin, jonka antamin ehdoin ratkaisu on tarkennettava. Rakennusvalvontavirasto katsoo em. lausuntoon viitaten, ettei poikkeuksen myöntämiselle ole muuten periaatteellista estettä, mutta kysymys metrovarauksen säilyttämisestä tulee selvittää ennen poikkeuksen myöntämistä.

Gasum Oy toteaa, että Gasum Oy:n Vuosaaren voimalaitokselle johtava maakaasuputki DN400 sijaitsee suunnittelualueella Käärmeniementien eteläpuolella. Logistiikka-alueen toteuttaminen luonnossuunnitelman mukaisesti edellyttää maakaasuputken siirtämistä. Maakaasuputken siirtämistä suunnitellaan Käärmeniementien katu- ja rakennussuunnittelun yhteydessä. Lisäksi Vuosaaren paineenvähennysasemat (2 kpl) ovat hankkeen vaikutuspiirissä.

Gasum Oy pyytää, että maakaasuputkisto otettaisiin huomioon asemakaavan ajantasaistuksen yhteydessä.

Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että vaikka kyseessä on rakentaminen alueelle, jota koskevat erityiset valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, on hankkeen toteuttaminen asemakaavaa muuttamatta mahdollista, kun otetaan huomioon hakemuksessa vaikutuksista esitetty ja se seikka, että haettu rakentaminen on asemakaavan perustavoitteiden ja ylemmän asteisten kaavojen mukaista. Ympäristökeskus huomauttaa, että vaikutusarvioinnista puuttuu selvitys liikenteen määrästä ja Laivanrakentajantien mitoituksen riittävyydestä tulevalle liikenteelle. Liikenteen vaikutukset tulee arvioida ja ottaa huomioon niin, että laajamittainen raskas liikenne ei ohjaudu Niinisaarentielle haittaamaan omakotiasutusta. Valtakunnallisesti merkittävän satama-alueen toimintojen turvaamiseen ja kehittämiseen tähtäävän rakentamishankkeen toteuttamista voidaan pitää maankäyttöön liittyvänä erityisenä syynä, jolla kaupunki myöntää poikkeamisen asemakaavassa esitetyistä määräyksistä.

Osallisten kuuleminen Hakemuksesta on tiedotettu naapureille ja muille, joiden oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa, kuulutuksilla Helsingin Uutiset ja Vuosaari -lehdissä 12.4.2006 sekä ilmoituksella viraston ilmoitustaululla 12.4.–3.5.2006. Osallisille on varattu tilaisuus kirjallisen huomautuksen tekemiseen. Yksi muistutus on esitetty Vuosaaren asukasyhdistysten puolesta.

Vuosaari-Seura r.y., Vuosaaren asukastoimikunta ja Vuosaari-Säätiö vastustavat poikkeamisluvan myöntämistä ja esittävät, että tehdystä suunnitelmasta luovutaan ja ohjataan rekkaliikenne (3600 rekkaa/vrk) sataman sisäisen liikenneverkon kautta suoraan Kehä 3:lle, kuten sataman alkuperäisessä sijoitussuunnitelmassa on esitetty. Niinisaarentien kautta ohjataan liikenne vain poikkeuksellisesti tietunnelin ollessa pois käytöstä tai kun on kyse niin korkeista ja leveistä kuljetuksista, että ne eivät mahdu tunnelin lävitse.

Perusteluina esitetään seuraavaa:

Poikkeushakemuksessa esitetty suunnitelma ohjaa osan tavaraliikenteestä Vuosaaren lävitse Vuotien ja Niinisaarentien kautta lisäten tuntuvasti niiden vaikutusalueelle kohdistuvia melu-, pakokaasu- ym. heittoja sekä vaarantaen huomattavasti kyseisten liikenneturvallisuutta. Vuotien kautta ohjautuva liikenne tukkisi lisäksi jo nyt pahoin ruuhkautunutta Meripellontien ja Itäväylän risteystä samaten kuin koko Kehä I:n liikennettä.

Mahdollisuuksiin rajoittaa esimerkiksi liikennemerkein rekkojen pääsyä Vuosaaren lävitse kulkevalle Vuotielle suhtaudutaan epäillen, koska tätä väylää tarvitaan joka tapauksessa palvelemaan vuosaarelaisten yritysten logistiikkaa.

Liikenteen ohjaaminen sataman sisäisen tieverkon kautta Kehä III:lle edistää myös sataman turvallisuutta, kun lisää kulkuaukkoja satama-alueelle ei tarvitsisi tehdä. Samalla vältyttäisiin ylimääräisen tulliterminaarin rakentamiselta ja siitä sekä satamalle että valtiolle aiheutuvista kustannuksista tullitoimintojen keskittyessä sataman pääportin yhteyteen, kuten alun perin on suunniteltu.

Lausunto Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että asemakaavan ensisijaisena tavoitteena on luoda kaavalliset edellytykset satama-alueen sekä siihen liittyvän energiahuollon ja työpaikka-alueen toteuttamiselle liikenneyhteyksineen ja ympäröivine virkistys- ja luonnonsuojelualueineen. Työpaikka-alueen sijoittamisella sataman yhteyteen on pyritty tarjoamaan satamatoimintoihin liittyville yrityksille toiminnallisesti tarkoituksenmukaisia sijoitusmahdollisuuksia sekä lisäämään Vuosaaren työpaikkaomavaraisuutta. Liike-, toimisto-, teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueet on liitetty varsinaiselle satamatoiminnoille varattuun alueeseen niin, että mahdollistetaan logistisesti sujuva ja saumaton yhteys Vuosaaren sataman kautta päätie- ja rataverkkoon kulkeville tavaravirroille.

Helsingin sataman teettämän logistiikka-alueen luonnossuunnitelman kokonaisratkaisu on asemakaavan hengen mukainen ja logistiikka-alueena tehokas. Logistiikka-alueelle esitetty toiminta on asemakaavan korttelialueille osoitetun käyttötarkoituksen mukaista (teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue). Luonnossuunnitelmassa esitetty kokonaiskerrosala 134 800 k-m² ei ylitä asemakaavan mukaista rakennusoikeutta.

Kaupunkisuunnittelulautakunta on antanut 22.8.2005 lausunnon satamalautakunnan esityksestä, joka koskee Vuosaaren satama-alueen ja satamaan liittyvän yritysalueen vuokraamista, yritysalueen toteuttamista ja toiminta-alueiden luovutusperiaatteita. Lausunnossa todetaan muun muassa, että asemakaavaosasto pitää sataman yleissuunnitelmassa esitettyä logistiikka-alueen rakennetta perusteltuna, koska se on liikenteellisesti tehokas ja yritystoiminnan kannalta joustava. Yleissuunnitelman toteuttaminen edellyttää tältä osin asemakaavan muuttamista. Alueen jatkosuunnittelussa on myös huomioitava tarkoituksen mukaisella tavalla asemakaavan metrovaraus, raideliikenneyhteydet sekä maanalaiset johtokujat ja liikenneyhteydet.

Kaupunkisuunnitteluvirasto on arvioinut poikkeamisen edellytyksiä. Seuraavassa on eritelty tarkemmin keskeisimpiä tekijöitä, eli vaikutuksia liikenteeseen, metrovarauksen toteuttamiseen sekä teknisen huollon järjestämiseen.

Liikenne

Vuosaaren sataman liikennevirroista ja liikenteenopastuksesta on tehty useita selvityksiä: Vuosaaren sataman tieliikenne-ennusteet ja verkkotarkastelut 2003 (Strafica oy), Logistiikka-alueen muutosten vaikutukset liikennevirtoihin 2004 (Traficon Oy, Strafica Oy), Vuosaaren sataman logistiikka-alueen liikennealueiden rakennussuunnittelu, suunnittelualueen liikennetekninen tarkastelu 6.2.2006 (Traficon Oy) sekä Liikenteenhallinnan ja viitoituksen kokonaisuuden koordinointi 8.2.2006 (Traficon Oy).

Verkkoennusteiden perusteella Satamatie vähentää merkittävästi (n. 30 %) Kallvikintien–Niinisaarentien liikennettä sataman synnyttämästä liikenteestä huolimatta. Vuotien henkilöautoliikenne lisääntyy hieman (n. 10 %), mutta liikenteen sujuvuuteen sillä ole merkittävää vaikutusta, koska liikenteen lisäys on pääosin ruuhkan vastaista. Sataman raskas liikenne painottuu Kehä III:lle ja Porvoonväylää länteen, joten Satamatie toimii tärkeimpänä väylänä raskaalle liikenteelle sekä Vuosaareen että satamaan. Reittivaihtoehtojen matka-aikojen vertailussa satamasta Itäväylän ja Kehä I:n liittymään osoittautui nopeimmaksi Satamatien kautta kulkeva reitti.

Selvitysten tulosten valossa ei ole aihetta olettaa, että Sataman liikennettä siirtyisi Vuotielle tai Niinisaarentielle häiritsevässä määrin. Raskasta liikennettä ohjataan Niinisaarentien - Kallvikintien kautta ainoastaan poikkeustilanteissa, joita ovat tietunnelin huolto- ja häiriötilanteet. Suurten erikoiskuljetusten reitti kulkee myös Niinisaarentien kautta.

Poikkeamishakemuksessa esitetyt logistiikka-alueen muutokset eivät muuta merkittävästi aikaisempia liikenteellisiä periaatteita. Liikennejärjestelyissä ja viitoituksessa on pyrittävä siihen, että myös Kehä I:lle suuntautuva raskas liikenne käyttäisi Satamatietä Vuotien sijaan. Satamatoimintojen käynnistyttyä vuonna 2008 ja sen jälkeenkin on syytä seurata liikenne-ennusteiden toteutumista ja liikennevirtojen suuntautumista. Liikennejärjestelyjä tullaan muuttamaan tarvittaessa, jos niistä aiheutuu selkeää häiriötä Vuosaaren asuinalueille.

Rakennusviraston teettämät Laivanrakentajantien katu- ja rakennussuunnitelmat ovat valmistumassa lähiaikoina. Suunnitelmissa on otettu huomioon logistiikka-alueen liittymän vaatimat kääntymiskaistat.

Maanalaisen kevyen liikenteen yhteyden (ma-pp) merkitys Laivanrakentajanpolun ja Koukkupoika-kadun välille muuttuu alueen käyttötarkoituksen muutoksen myötä. Kevyen liikenteen yhteyden tarve Meriportin yritysalueen ja satamaan liittyvän yritysalueen välille vähenee merkittävästi jälkimmäisen alueen muuttuessa logistiikka-alueeksi. Lisäksi yhtenäisen suurkorttelin sisäänkäyntejä on Laivanrakentajantielle ja Käärmeniementielle. Sataman ympäristön kevyen liikenteen verkosto rakennetaan katualueen yhteydessä. Asemakaavasta poikkeaminen ei siten vaikeuta merkittävästi kevyttä liikennettä.

Metro

Asemakaavassa oleva metrovaraus mahdollistaa metron jatkamisen Vuosaaren asemalta sataman kautta Sipooseen yleiskaava 1992:n mukaisesti. Helsingin yleiskaava 2002:ssa on esitetty mahdollinen metrolinjan jatke Sipooseen Mellunmäestä ja Vuosaaren linjaus päättyy Vuosaaren sataman tuntumaan.

Helsingin Satama pitää metrovarausta hyvin teoreettisena ja epätodennäköisenä sataman ja yritysalueen työpaikkaliikenteen järjestämisen näkökulmasta. Sataman vetovoima saattaa kuitenkin tulevina vuosikymmeninä muuttaa asetelmia elinkeinotoiminnassa, seudun kehityksessä ja henkilömatkustajien määrässä. Yhteistyön edetessä Sipoon kanssa ja Helsingin seudun kasvaessa tarve jatkaa metroa Vuosaaren kautta Sipooseen saattaa jälleen nousta esille.

Koska metroradan jatkaminen on todennäköisesti pitkällä tulevaisuudessa, kevytrakenteisten logistiikkarakennusten rakentaminen metrovarauksen kohdalle on mahdollista. Metron rakentamiselle ei kuitenkaan saa asettaa ylivoimaista estettä, mikä on otettava huomioon alueen vuokrasopimuksessa. Mikäli metron rakentaminen alueelle tulee ajankohtaiseksi, on Helsingin sataman varauduttava purkamaan rakennukset ja rakenteet metroradan tieltä. Tämä merkitsee samalla sitä, että logistiikka-alueen toiminnot tulee tällöin tarkistaa metron toteutukseen sopiviksi. Logistiikka-alueen asemakaavaa muutettaessa metrovaraus säilytetään edelleen nykyisellä paikallaan.

Logistiikka-alue tulee suunnitella siten, että metron huoltoraide on toteutettavissa sataman rakentamisen yhteydessä ilman logistiikka-alueen järjestelyistä aiheutuvia lisäkustannuksia.

Tekninen huolto

Maanalaisia johtoja ja tulvareittejä varten voidaan varata luonnossuunnitelman mukaan riittävät alueet. Logistiikkarakennusten rakennusmassa ei ole yhtenäinen, vaan terminaalien väliin jää mm. pysäköintiä varten vapaata tilaa, jolle voidaan sijoittaa maanalaisia johtoja ja tulvareittejä. Asemakaavasta poikkeaminen ei siten vaikeuta maanalaisten johtojen eikä tulvareittien toteuttamista alueella.

Maakaasun paineenvähennysaseman turvaetäisyys logistiikkarakennuksiin on 25 metriä. Logistiikka-alue sijaitsee Vuosaaren voimalaitoksen alueella olevilta kahdelta paineenvähennysasemalta yli 25 metrin etäisyydellä. Käärmeniementien eteläpuolella sijaitseva maakaasuputki on tarkoitus siirtää tien pohjoisosalle ensi vuonna. Käärmeniementien katusuunnitelma on tekeillä rakennusviraston toimesta yhteistyössä Gasum Oy:n edustajan kanssa. Maakaasuputkisto ja paineenvähennysasemat eivät ole ristiriidassa logistiikka-alueen suunnitelman kanssa.

Yhteenveto

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että Helsingin sataman poikkeamishakemuksessaan esittämä logistiikka-alueen toteuttaminen yhtenäisenä suurkorttelina Laivanrakentajantien ja Käärmeniementien rajaamalle alueelle poiketen asemakaavassa osoitetusta kortteli- ja katurakenteesta on asemakaavan perustavoitteiden mukainen ja kokonaisuutena asemakaavan mukaista toimivampi ja tehokkaampi ratkaisu. Uudenmaan ympäristökeskus on poikkeamishakemuksesta antamassaan lausunnossa katsonut, että hankkeen toteuttaminen on asemakaavaa muuttamatta mahdollista. Asemakaavaa on kuitenkin tarkoitus muuttaa, kuten kaupunkisuunnittelulautakunta on sataman yritysalueen toteuttamista koskevassa lausunnossaan 22.8.2005 edellyttänyt.

Poikkeamisen erityinen syy on valtakunnallisesti merkittävän satama-alueen toimintojen turvaamiseen ja kehittämiseen tähtäävän rakentamishankkeen toteuttaminen.

- rakentamisessa noudatetaan hakemuksen liitteenä olevien suunnitelmien periaatteita,

- metrovarauksen kohdalle rakennetaan vain kevytrakenteisia rakennuksia, metron mahdollinen rakentaminen tulevaisuudessa huomioidaan alueen vuokrasopimuksissa, metron rakentamiselle ei aiheuteta ylivoimaisia esteitä ja Helsingin satama vastaa hakemuksen mukaisesta logistiikka-alueesta metron rakentamiselle aiheutuvista lisäkustannuksista,

- metron huoltoraide on toteutettavissa sataman rakentamisen yhteydessä ilman logistiikka-alueen järjestelyistä aiheutuvia lisäkustannuksia,

- liikennejärjestelyissä ja viitoituksessa pyritään siihen, että Kehä I:lle suuntautuva raskas liikenne käyttää Satamatietä Vuotien sijaan,

- logistiikka-alueen toteutussuunnittelussa huomioidaan teknisen huollon järjestäminen ja tulvareitit, ja mikäli

- logistiikka-alueen suunnittelua jatketaan yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston kanssa.

Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa hakemusta edellä olevilla ehdoilla.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee suostua hakemukseen päätöksen nro 2006-1649/526 mukaisesti ehdolla, että

- rakentamisessa noudatetaan hakemuksen liitteenä olevien suunnitelmien periaatteita,

- metron huoltoraide on toteutettavissa sataman rakentamisen yhteydessä ilman logistiikka-alueen järjestelyistä aiheutuvia lisäkustannuksia,

- liikennejärjestelyissä ja viitoituksessa pyritään siihen, että Kehä I:lle suuntautuva raskas liikenne käyttää Satamatietä Vuotien sijaan,

- logistiikka-alueen toteutussuunnittelussa huomioidaan teknisen huollon järjestäminen ja tulvareitit, ja että

- logistiikka-alueen suunnittelua jatketaan yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston kanssa.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

LIITTEET	Liite 1	Poikkeamispäätösluonnos (Helsingin Satama)
	Liite 2	Ympäristökartta
	Liite 3	Asemakaavaote ja asemakaavamääräykset
	Liite 4	Vuosaaren satamakeskuksen yleissuunnitelma ja logistiikka-alueen suunnitelma

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE XXXX XXXX:N POIKKEAMISHAKEMUKSESTA

Khs 2006-1575

XXXX XXXX pyytää (21.11.2005) poikkeamislupaa 50. kaupunginosan (Villinki) 412 kylässä (Laajasalo) olevalle tilalle RN:o 1:91 (osoite: Villinki) noin 80 m²:n suuruisen loma-asunnon rakentamiseen ranta-alueelle, jolla ei ole asemakaavaa.

Hakija perustelee hakemustaan kaavan mukaisen rakennusoikeuden tarkoituksenmukaisella käytöllä.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (7.6.2006), että hakemus koskee ranta-aluetta, jolla ei ole asemakaavaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. Haettu toimenpide on siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 72 §:n 1 (ja 2) momenttia.

Selostus Alue on ranta-aluetta, jolla ei ole asemakaavaa.

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (Kvsto 26.11.2003) Villinki on virkistysaluetta, jolla on loma-asumista (RA). Villingin rantavyöhyke on lisäksi kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävää aluetta, jota on kehitettävä siten, että alueen arvot ja ominaisuudet säilyvät.

Helsingin saariston ja merialueen osayleiskaavassa (hyväksytty 23.4.1997) saariston käyttöä on Villingin osalta suunniteltu huomattavasti yksityiskohtaisemmin kuin koko kaupungin yleiskaavassa. Vaikka oikeusvaikutteinen Helsingin yleiskaava 2002 meneekin osayleiskaavan edelle, tarjoaa osayleiskaava esim. Villingissä hyvän pohjan poikkeamishakemusten arvioinnille, koska osayleiskaavan pääperiaatteet eivät ole Villingin osalta ristiriidassa yleiskaavan kanssa.

Osayleiskaavassa tilan RN:o 1:91 alue on loma-asuntoaluetta (RA), joka on tarkoitettu pääasiassa omarantaiseen loma-asumiseen. RA-alueen tehokkuusluku osayleiskaavassa on e = 0.02–0.03. Osayleiskaavan mukaan rakennusoikeuteen lasketaan kaikki rakennukset kuten loma-asunnot ja saunat. Tämän lisäksi saa kullekin tilalle ja vastaavalle rakentaa vajoja ja kevytrakenteisia rakennelmia enintään 1/8 varsinaisen rakennusoikeuden määrästä. Asuinrakennuksen tilavuus saa olla enintään 400 m³. Osayleiskaavan mukaan rakennukset on sijoitettava maaston ja kasvillisuuden näkösuojaa hyväksikäyttäen riittävälle etäisyydelle rantaviivasta ja rakennukset tulee ensisijaisesti sijoittaa rakennetun ympäristön osiksi ja rakennusryhmiksi. Rakennuksen etäisyyden naapurin hallitsemasta maasta on oltava vähintään yhtä suuri kuin rakennuksen korkeus kuitenkin vähintään 6 metriä elleivät naapurit toisin sovi. Lisäksi osayleiskaavassa määrätään, että jätevedet ja jätteet tulee käsitellä siten, ettei niistä aiheudu terveydellistä tai ympäristöllistä haittaa.

Nykytilanne

Tilan koko on 0,6230 ha, jolloin Helsingin saariston ja merialueen osayleiskaavan mukainen rakennusoikeus (e = 0.02–0.03) olisi
124,6–186,9 k-m².

Tilalla on ennestään 85,5 k-m² suuruinen, puurakenteinen kesähuvila. Tila muodostuu kallioisesta niemen kärjestä, jonka rannat ovat melko jyrkät. Nykyinen huvila sijaitsee tilan lounaisosassa olevalla tasanteella, josta johtaa portaikko rannassa olevalle laiturille.

Hakijan tarkoituksena on rakentaa toiselle, idempänä olevalle tasanteelle toinen lomarakennus. Kyseessä on tyttärelle rakennettava kesäasunto. Tällöin tilan yhteenlaskettu kerrosala tulisi olemaan 165.5 k-m² kerrosalaa, joka vastaisi tehokkuutta e = 0.026.

Huvilarakennus on hakijan mukaan pyritty sijoittamaan niemelle mahdollisimman huomaamattomasti muodoltaan ja massaltaan siten että sitä niemeä kiertäessä tuskin näkee sen jäädessä kallioiden väliin. Myös väritykseltään se liittyy jo olemassa olevaan myöhäisempään rakennuskantaan. Hakemukseen sisältyy piirustusten lisäksi myös kuvia huvilasta tehdystä pienoismallista, joista voi päätellä, että huvilan sijoittamista maastoon on tutkittu huolellisesti.

Villingissä on runsaasti hyvin suunniteltuja ja suojelun arvoisiksi arvioituja huviloita, jotka edustavat eri aikakausien tyylisuuntauksia. Myös Villinkiin rakennettavilta uusilta rakennuksilta tulee edellyttää, että ne ovat ammattitaitoisten suunnittelijoiden suunnittelemia ja kaupunkikuvallisesti ja maisemallisesti paikkaansa sopivia. Tällä tavalla saadaan parhaiten toteutettua yleiskaava 2002:n Villinkiä koskevat kehittämistavoitteet. XXXX:n hanke täyttää em. vaatimukset.

Haettu toimenpide on Helsingin yleiskaava 2002:n sekä Helsingin saariston ja merialueen osayleiskaavan suunnittelutavoitteiden mukainen.

Osallisten kuuleminen Selvitys naapureiden kuulemisesta sekä naapureiden suostumukset on liitetty hakemusasiakirjoihin. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska uusi huvila sijoittuu maastoon siten, että poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle alueelle.

Lausunto Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että haettu toimenpide, 80 k-m²:n suuruinen lomarakennus, voidaan toteuttaa, koska suunnitelma on Helsingin saariston ja merialueen osayleiskaavan ja siten myös aluetta koskevien suunnittelutavoitteiden mukainen ja alueella ei ole asemakaavaa.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista, mikäli uusi huvila sijoitetaan maastoon hakemuksen liitteenä olevan asemapiirroksen mukaisesti ja rakennus toteutetaan siten että se muotonsa, massansa ja värityksensä suhteen sopeutuu ympäröivään maastoon ja rakennuskantaan. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa hakemusta edellyttäen että huvila sijoitetaan maastoon likimääräisesti hakemuksen liitteenä olevan 10.10.2005 päivätyn, XXXX XXXX:n laatiman asemapiirroksen mukaisesti ja rakennus toteutetaan siten että se muotonsa, massansa ja värityksensä suhteen sopeutuu ympäröivään maastoon ja rakennuskantaan.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee puoltaa Uudenmaan ympäristökeskukselle annettavassa lausunnossaan poikkeamisen myöntämistä XXXX XXXX:lle haettuun toimenpiteeseen 50. kaupunginosan 412 kylässä olevalle tilalle RN:o 1:91 edellyttäen, että huvila sijoitetaan maastoon likimääräisesti hakemuksen liitteenä olevan 10.10.2005 päivätyn, XXXX XXXX:n laatiman asemapiirroksen mukaisesti ja rakennus toteutetaan siten, että se muotonsa, massansa ja värityksensä suhteen sopeutuu ympäröivään maastoon ja rakennuskantaan.

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle ja rakennusvalvontavirastolle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

LIITTEET	Liite 1	Ympäristökartta (Villingin Laajasalon kylän tila RN:o 1:91)
	Liite 2	Asemapiirros (Villingin Laajasalon kylän tila RN:o 1:91)
	Liite 3	Ote Helsingin saariston ja merialueen osayleiskaavasta

ESITYS YMPÄRISTÖMINISTERIÖLLE TULORAJOJEN POISTAMISESTA ARAVA-VUOKRATALOJEN ASUKASVALINTAPERUSTEISTA

Khs 2006-1722

Asuntolautakunta on (27.6.2006) esittänyt Khlle, että se tekisi ympäristöministeriölle ehdotuksen tulorajojen poistamiseksi asukasvalintaperusteista valtion tukemiin vuokra-asuntoihin.

Asuntolautakunnan esityksessä ja perusteluissa todetaan mm. seuraavaa:

Eräitä erityislaeissa säädettyjä ryhmiä lukuun ottamatta oikeutta asuntoon ei ole turvattu perustuslaissa eikä tavallisen lain tasoisin säännöksin jokaiselle kuuluvana ehdottomana, subjektiivisena oikeutena.

Perustuslain 19 §:n 4 momentin säännös asettaa julkiselle vallalle velvoitteen huolehtia asuntomarkkinoiden toimivuudesta ja muista asumisen toteutumiseen vaikuttavista seikoista, jotta jokaisella voisi olla asianmukainen asunto kohtuullisin asumiskustannuksin. Kuntien osalta tämä voidaan täsmentää kuntiin kohdistuvaksi velvoitteeksi huolehtia siitä, että kunnassa on tarjolla kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. Säännös ei siten takaa kenellekään asuntoa, vaan se asettaa ainoastaan päämäärän julkiselle vallalle.

Myöskään asunto-olojen kehittämisestä annettu laki ei takaa kenellekään ehdotonta, subjektiivista oikeutta asuntoon vaan laissa säädetään yleisellä tasolla kehittämistoimenpiteitä asunto-olojen parantamiseksi.

Aravalainoituksella tuetaan ensisijassa pieni- ja keskituloisten asumista. Aravalainoja myönnetään asunto-olojen kehittämiseen sosiaalisen tarkoituksenmukaisuuden ja taloudellisen tarpeen perusteella. Näiden valtion tukemien vuokra-asuntojen asukasvalintaa säätelee aravalainsäädäntö. Valtioneuvoston asetuksissa (446/2004 ja 1191/2001) määritellään tarkemmin asukasvalinnan perusteet.

Valtioneuvoston asetuksen mukaan asukasvalinnan tavoitteena on, että valtion tukemat asunnot osoitetaan vuokra-asuntoa eniten tarvitseville ruokakunnille ja samalla pyritään vuokratalon monipuoliseen asukasrakenteeseen ja sosiaalisesti tasapainoiseen asuinalueeseen. Asetuksen mukaan asukkaaksi valitsemisen perusteena on pidettävä hakijaruokakunnan asunnontarvetta, varallisuutta ja tuloja. Asukasvalinnassa etusijalle tulee asettaa asunnottomat ja muut kiireellisimmässä asunnontarpeessa olevat, pienituloisemmat ja vähävaraisimmat henkilöt.

Asukasvalinta-asetusta on muutettu viimeksi vuonna 2004, jolloin voimakkaan asuntokysynnän alueilla siirryttiin yksiin tulorajoihin arava- ja korkotukivuokra-asunnoissa luopumalla ns. alemmista tulorajoista. Samalla tulorajoja nostettiin, jotta myös keskipalkkaisilla olisi mahdollisuus valtion tukemaan vuokra-asumiseen. Muilla kuin voimakkaan asuntokysynnän alueilla tulorajoista luovuttiin olemassa olevassa arava- ja korkotukivuokrakannassa.

Nykyisin noudatettavat tulorajat Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla ovat arava- ja pitkäaikaisella korkotuella lainoitetuissa vuokra-asunnoissa seuraavat:

1 hlö

2 hlö

3 hlö

4 hlö

5 hlö

6 hlö

2 750

3 300

3 500

3 600

3 700

3 850

Jos hakijaruokakuntaan kuuluu enemmän kuin kuusi henkilöä, korotetaan tulojen enimmäismääriä 200 euroa/lisähenkilö.

Sovellettavat varallisuuden enimmäisrajat ovat tällä hetkellä Helsingissä (varallisuusrajoista on asuntolautakunta päättänyt 18.6.2002):

1 hlö

2 hlö

3 hlö

4 hlö

5 hlö

48 000

68 000

106 000

111 000

116 000

Asukasvalinnan ja tuen myöntämisen tarkemmat perusteet siirtyvät 1.9.2006 voimaan tulevalla lainmuutoksella lakitasolle. Tällä halutaan korostaa perustuslainmukaisuuden lisäksi asukasvalintaperusteiden noudattamista ja sosiaalisen asuntotuotannon suuntaamista kiireellisimmässä asunnontarpeessa oleville ruokakunnille. Tarkempia säännöksiä koskevat valtioneuvoston asetuksenantovaltuudet säilyisivät kuitenkin entisellään mm. tulorajojen asettamisen osalta.

Palkansaajien säännöllisen työajan keskiansio oli tammi–maaliskuussa 2006 noin 2 520 euroa kuukaudessa. Miehet ansaitsivat keskimäärin 2 790 ja naiset 2 260 euroa. Kuukausipalkkaisten keskiansio oli noin 2 650 euroa ja tuntipalkkaisten laskennallinen kuukausiansio 2 130 euroa.

Kahden työssäkäyvän aikuisen kotitalouden mahdollisuudet saada kaupungin vuokra-asunto on vaikeutunut. Työmarkkinoiden muutoksen myötä yhä useamman kotitalouden tulokertymä on epäsäännöllinen, mikä saattaa johtaa tulorajojen ylitykseen hakuhetkellä. Tämä koskee erityisesti nuoria asunto- ja työmarkkinoille tulevia kotitalouksia. Varsinaiset keskituloiset eivät näytä mahtuvan tulorajoihin. Tavoite tarjota asuntoa myös keskituloisille ei ole näin toteutunut.

Kunnat ovat eriarvoisessa asemassa, koska vanhassa asuntokannassa tulorajoja sovelletaan tällä hetkellä ainoastaan ns. kasvukeskuksissa. Asia vaikuttaa ennen kaikkea kuluttajiin, jotka hakevat ara-vuokra-asuntoa eri ehdoilla paikkakunnasta riippuen. Kasvukeskuksissa hakijan tulorajojen ylitys vie kunnalta mahdollisuuden tarjota asuntoa.

Tulorajat ovat vaikuttaneet asiakassegmentin muotoutumiseen. Tulorajat ylittäviä hakijoita on häviävän pieni määrä, koska tulorajojen soveltaminen antaa viestin siitä, että asuntokanta on tarkoitettu erityisesti pienituloisille. Viime aikoina tapahtunut asuntomarkkinoiden raju murros onkin yksipuolistanut kysyntää.

Tulorajat ovat aiheuttaneet vaikeuksia myös niille vuokra-asunnoissa pitkään asuneille, jotka ovat tavoitelleet asunnon vaihtoa. Elämäntilanteen muuttuessa tulotaso on saattanut nousta yli rajojen, ja vuokranmaksuun itse kykenevät vuokralaiset ovat usein joutuneet hakeutumaan muualle.

Ara-vuokra-asuminen on leimautunut kielteisellä tavalla, koska tulorajojen soveltaminen ja siihen liittyvä sosiaalinen tarveharkinta on ainakin kuntien osalta ohjannut voimakkaasti asukasrakenteiden muodostumista. Tämä on tuonut mukanaan segregoitumisen riskin ja tosiasiallisesti kielteistä segregoitumista on jo tapahtunut osassa asuntokantaa asuntojen kysynnän rakenteen vuoksi.

Valtioneuvoston asetuksen mukaan asukasvalinnan tavoitteena on, että valtion tukemat asunnot osoitetaan vuokra-asuntoa eniten tarvitseville ruokakunnille ja samalla pyritään vuokratalon monipuoliseen asukasrakenteeseen ja sosiaalisesti tasapainoiseen asuinalueeseen. Tulorajojen asettaminen asunnonsaannin edellytykseksi painottaa epätarkoituksenmukaisella tavalla pienituloisuuden merkitystä asunnonsaannissa. Se voi olla myös ristiriidassa varsinkin korkeiden vuokrien alueilla mainittujen muiden valintakriteerien kanssa. Toisaalta juuri nämä muut kriteerit jo sinällään määrittelevät tyhjentävästi lain edellyttämän sosiaalisen ja taloudellisen tarveharkinnan perusteet tehden tulorajojen asettamisen tarpeettomaksi.

Pääkaupunkiseudun kunnat, Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen ovat luonnostelleet yhteisen esityksen, jonka mukaan tulorajoista olisi luovuttava pääkaupunkiseudulla, koska vuokra-asuntojen kysyntä on selvästi vähentynyt. Vuokraustoiminnan joustavuuden ja monipuolisen asukasrakenteen toteutumisen kannalta tarpeettomat rajoitukset olisi poistettava.

Helsingin kaupungin tulisi esittää, että myös pääkaupunkiseudulla asukasvalinnan tulorajat poistetaan kokonaan sekä vanhassa ara-asuntokannassa että valmistuvassa uustuotannossa, koska se muuttaisi vuokra-asuntojen imagoa myönteiseen suuntaan, monipuolistaisi kysyntää ja auttaisi kielteisen segregaation torjunnassa.

Kunnan velvoitteena on huolehtia siitä, että kunnassa on tarjolla kohtuuhintaisia asuntoja. Koska tulorajojen poistamisen jälkeenkin sosiaalinen tarveharkinta asukasvalinnoissa tulee säilymään, varmistaa tämä asukasvalinnan tavoitteiden toteutumisen ja sen, että kunta jatkossakin tulee kantamaan yhteiskunnallisen vastuunsa.

Lautakunta esittää Khlle, että se tekisi ympäristöministeriölle asuntolautakunnan esityksen mukaisen ehdotuksen tulorajojen poistamiseksi asukkaiden valintaperusteista valtion tukemiin vuokra-asuntoihin.

Merkittiin, että lautakunnan päätös syntyi äänestyksen jälkeen. Varajäsen Ylänkö teki varajäsen Vasaman kannattaman ehdotuksen, jonka mukaan asuntolautakunta ei esitä tulorajojen poistamista valittaessa asukkaita ara-vuokrataloihin.

Esittelijän ehdotus hyväksyttiin äänin 4–3. Vähemmistöön kuuluivat Vasama, Ylänkö ja Saarnio. Poissa olivat Kinnunen ja Vienola.

Merkittiin, että puheenjohtaja Saarnio jätti pöytäkirjaan merkittäväksi seuraavan lausuman:

”Nykyiset aravatulorajat ovat ahtaat eli liian alhaiset. Niitä pitää tuntuvasti nostaa, koska tavallinen palkansaajaperhe ei näiden rajojen puitteissa ole oikeutettu saamaan aravavuokra-asuntoa.

Toisaalta kokonaan vapautuminen tulorajoista asukasvalinnoissa ei tunnu perustellulta, koska Helsingissä on huutava puute aravavuokra-asunnoista ja asuntojen uustuotanto on tarpeeseen nähden liian vähäistä.

Ympäristöministeriön pitäisi siirtää tulorajoista päättäminen Helsingin kaupungille. Kaupunki voisi tällöin päättää alueellisesta ja talokohtaisista tulorajoista muun muassa segregaation (pistesegregaation) vähentämiseksi. Tällöin esimerkiksi Lauttasaaressa kaupunginosan vähäisen aravavuokra-asuntokannan vuoksi tulorajat voisivat olla nykyisellä tasolla, mutta esimerkiksi idässä vähintään palkansaajien keskiansioiden tasoa.

Helsinkiä uhkaa työvoimapula, koska täällä asumiskustannukset ovat selvästi muuta pääkaupunkiseutua ja koko muuta maata kalliimmat. Helsinkiin ei saada työvoimaa, ellei heille voida tarjota ”sisääntuloasuntoa”. Tällaisena voisi toimia aravavuokra-asunto, jossa asunnon saannin esteenä ei olisi tavallisella palkansaajalla tulorajat eikä myöskään vuokrataso.

Tulorajojen tarkistus ei saa johtaa asunnottomien ja sosiaalisissa vaikeuksissa kamppailevien perheiden ja yksityisten kansalaisten asemana edelleen heikkenemiseen.”

./. Vuokralaisneuvottelukunta on osoittanut Khlle asiaa koskevan kannanoton. Se on esityslistan tämän asian liitteenä 2.

Kaj:n mielestä vuokra-asuntojen asukasvalintaperusteena olevista tulorajoista tulisi luopua myös pääkaupunkiseudulla niin kuin on aiemmin tehty jo muualla maassa. Aravasäännösten mukaan määrääviä tekijöitä asukasvalintaperusteina olisivat edelleen sosiaalinen tarveharkinta ja asunnontarpeen kiireellisyys vaikka tulorajat poistettaisiin. Lain tasoon kirjatut asukasvalinnan tavoitteet velvoittavat kuntia kantamaan yhteiskunnallisen vastuunsa valtion lainoittamien vuokra-asuntojen välityksessä. Asukasvalinnoissa noudatettaisiin myös edelleen varallisuusrajoja asuntolautakunnan päätösten mukaisesti.

Ei ole uhkaa, että kaupunki ei kantaisi sosiaalista vastuutaan tässä asiassa. Kaupungille on myös ensiarvoisen tärkeää tavoitella sosiaalisesti tasapainoisen asukasrakenteen syntymistä ja säilymistä vuokratalo-alueillaan ja vuokrataloissa. Monipuoliseen asukasrakenteeseen pyrkiminen on aravasäädöksissä myös asukasvalintatavoite niin kuin on sosiaalinen tarveharkinta ja asunnontarpeen kiireellisyys. Alueiden kielteisen eriytymisen estämiseksi on tehtävä ajoissa kaikki voitava.

Tällä hetkellä on myös ongelmana, että vuokra-asuntojen vaihdoissa on noudatettava tulorajoja. Käytännössä tämä on johtanut mm. siihen, että 1–2 hengen taloudet jäävät asumaan ylisuuriin asuntoihin lasten muuttaessa kotoa, koska vaihto pienempään asuntoon ei tulorajojen takia onnistu. Asuntojen käyttö eri elämäntilanteissa pitäisi olla joustavaa. Monipuolisen asukasrakenteen säilymisen kannalta ei ole mitenkään perusteltua, että tulorajoista johtuen asukkaat eivät voi vaihtaa tarvittaessa vuokra-asuntoa vaan joutuvat muuttaman kaupungin asunnoista pois. Asuntolautakunnan esitys tulorajojen poistamiseksi on hyvin perusteltu.

Vuokralaisneuvottelukunta on asuntolautakunnalle ja Khlle osoittamassaan kannanotossa esittänyt näkemyksen, jonka mukaan tulorajojen mahdollinen poistaminen asukasvalintakriteereistä tulee kytkeä päätettäväksi samassa yhteydessä kun päätetään kaupungin vuokra-asuntojen uustuotannon ja peruskorjauksen rahoituksesta. Lisäksi neuvottelukunta on ilmoittanut haluavansa ennen Khn päätöksentekoa esittää lausuntonsa tulorajojen poistamisesityksestä.

Vuokralaisneuvottelukunta käsitteli lausuntoa asiasta 28.8.2006, mutta siirsi kannanottoa myöhemmäksi.

Kaj:n mielestä tulorajojen poistamista koskeva esitys on perusteltua tehdä ympäristöministeriölle mahdollisimman pian.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee tehdä ympäristöministeriölle asuntolautakunnan esityksen pohjalta laaditun, liitteenä 1 olevan luonnoksen mukaisen ehdotuksen tulorajojen poistamiseksi asukkaiden valintaperusteista valtion tukemiin vuokra-asuntoihin.

Kirje ympäristöministeriölle ja pöytäkirjanote asuntolautakunnalle sekä vuokralaisneuvottelukunnalle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITTEET	Liite 1	Kirjeluonnos ympäristöministeriölle
	Liite 2	Vuokralaisneuvottelukunnan kannanotto

LAUSUNTO OIKEUSMINISTERIÖLLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAKITYÖRYHMÄN MIETINNÖSTÄ

Khs 2006-1336

Oikeusministeriö pyytää (17.5.2006) Khn lausuntoa asunto-osakeyhtiölakityöryhmän mietinnöstä (OM 2006:9). Mietintö on julkaistu osoitteessa http://www.om.fi/35819.htm.

Oikeusministeriö on pyytänyt, että palaute esitetään lausunnossa mahdollisuuksien mukaan samassa järjestyksessä ja vastaavalla tavalla otsikoituna kuin mietinnössä. Lausunnossa pyydetään palautetta myös mietintöön sisältyvästä vaikutusarviosta.

Lausunto tulee olla oikeusministeriössä 15.9.2006 mennessä.

Asuntolautakunta toteaa (27.6.2006) että asunto-osakelakityöryhmän mukaan asunto-osakeyhtiölaki on osoittautunut pääosin toimivaksi eikä tarvetta muuttaa voimassa olevan lain keskeisiä periaatteita ole ilmennyt. Lakiin ei myöskään ole tarvetta tehdä sellaisia muutoksia, jotka olennaisesti vaikuttaisivat yhtiön tai osakkeenomistajien oikeuksiin tai velvollisuuksiin. Työryhmän esittämät muutokset ovatkin lähinnä menettelytapojen tai sääntelyn selvennyksiä. Työryhmän valmistelun pohjana on ollut oikeusministeriössä laadittu arviomuistio ja siitä saatu palaute.

Työryhmän ehdotus perustuu huomattavalta osin ehdotukseen uudeksi osakeyhtiölaiksi (HE 109/2005 vp) joka on eduskunnan käsiteltävänä. Jatkovalmistelussa on soveltuvin osin otettava huomioon se, minkä sisältöisenä eduskunta hyväksyy uuden osakeyhtiölain.

Asunto-osakeyhtiölakityöryhmän mietinnössä (OM 2006:9) todetaan, että asunto-osakeyhtiölain uudistuksen tavoitteena on ollut edistää asunto-osakeyhtiömuotoista asumista siten, että asuminen voidaan järjestää mahdollisimman tehokkaasti, turvallisesti ja riittävästi ennakoivalla tavalla. Tavoitteena oli myös asunto-osakeyhtiöitä paremmin palveleva laki, joka olisi helposti ymmärrettävissä ja jonka sisällössä ja kirjoitusasussa huomioitaisiin vireillä oleva osakeyhtiölain kokonaisuudistus ja muu yhtiölainsäädännön kehitys. Uudistusesityksen sisältämät muutosehdotukset edistävät toteutuessaan myönteisellä tavalla näitä päämääriä. Lain entistä selkeämpi rakenne ja jäsentely helpottavat erilaisten käytettävissä olevien mahdollisuuksien havaitsemista ja vertailua. Selkeät säännökset vähentävät myös turhaa tulkinnanvaraisuutta ja siitä mahdollisesti aiheutuvia yhtiön ja osakkeenomistajien välisiä riitoja.

Rakennuskannan ja asukkaiden ikääntymisestä johtuva asunto-osakeyhtiöiden ja osakkeenomistajien tekemien korjausten, uudistusten ja lisärakentamisen kasvu on lisännyt tarvetta asunto-osakeyhtiön vastuusuhteiden selventämiseen. Tämä on huomioitu mietinnössä hyvin selkeyttämällä ja täsmentämällä kunnossapitovastuuta ja muutostöitä koskevia säännöksiä. Myös yhtiön päätöksenteon helpottaminen sekä yhtiön johdolle asetettava kunnossapitotarpeen seurantavelvollisuus edistävät omalta osaltaan laadukasta rakennusten kunnossapitoa ja kehittämistä.

Työryhmän ehdottamat vahingonkorvaussäännöstön muutokset täsmentävät toivotulla tavalla yhtiön ja osakkeenomistajan vastuun rajoja. Uudistetut säännökset ehkä myös kannustavat sekä yhtiötä että osakkeenomistajia huolehtimaan kunnossapitotöistä hyvän rakennustavan edellyttämällä tavalla.

Kuten työryhmän mietinnössä todetaan, yhdenvertaisuusperiaate on keskeinen osakeyhtiön toimintaa ja päätöksentekoa säätelevä periaate. Siksi on hyvä, että sen merkitystä on korostettu kokoamalla sitä koskevat säännökset yhteen pykälään lain alkuun.

Mietinnössä esitetyt kansantaloudelliset, osakkeenomistajien asemaan ja yhtiön hallintoon kohdistuvat vaikutukset ovat myönteisiä eikä lautakunnalla ole niiden suhteen huomauttamista. Päätöksentekoa helpottavien ja vastuusuhteita selkeyttävien muutosesitysten voidaan olettaa lisäävän yhtiöiden ja osakkeenomistajien halukkuutta ryhtyä heti tarpeen vaatiessa myös suuriin korjaushankkeisiin ja lisäävän ennakoivaa korjausrakentamista. Pitkällä tähtäimellä tästä aiheutuu yhtiöille ja osakkaille merkittäviä kustannussäästöjä.

Asuntolautakunta toteaa, että esitettyjä muutoksia voidaan pitää perusteltuina. Asuntolautakunnalla ei ole huomauttamista asunto-osakeyhtiölakityöryhmän raportin johdosta.

Kiinteistölautakunnan lausunto (8.8.2006) on samansisältöinen asuntolautakunnan lausunnon kanssa.

Talous- ja suunnittelukeskus mainitsee (19.6.2006) mietinnön yhteenvetoon viitaten, että työryhmän ehdotukset noudattavat peruslinjauksiltaan voimassa olevan asunto-osakeyhtiölain periaatteita eikä mietinnössä muutenkaan ehdoteta muutoksia, jotka vaikuttaisivat olennaisesti yhtiön ja osakkeenomistajien oikeuksiin tai velvollisuuksiin.

Esitetyt muutokset ovat lähinnä menettelytapojen tai sääntelyn selvennyksiä taikka johtuvat esimerkiksi osakkeenomistajien teettämien muutostöiden yleistymisestä sekä rakennustekniikan ja rakentamista koskevien vaatimusten kehityksestä.

Yhtiön ja osakkeenomistajien vastuun rajoja selvennetään mm. kunnossapitovastuun, osakkeenomistajien muutostöiden sekä niitä koskevan päätöksenteon osalta. Samoin laissa on selvennetty yhdenvertaisuusperiaatteen sisältöä yhtiön päätöksenteossa.

Puuttuvien hissien rakentamiseen liittyy ongelmia, jotka ovat peräisin asunto-osakeyhtiöiden päätöksenteosta. Helsingin hissiprojekti neuvoo asunto-osakeyhtiöitä hissin rakentamispäätöksen valmistelussa. Projektin kokemuksen mukaan asuntoyhtiöiden päätöksentekoa olisi tarpeen yksinkertaistaa ja helpottaa, jotta asuntokannan välttämättömät uudistukset pystyttäisiin toteuttamaan. Asunto-osakeyhtiöiden päätöksenteossa on tässä asiassa kaksi keskeistä päätöksenteko-ongelmaa.

Ensimmäinen ongelma kohdistuu hankintapäätöksen syntyyn tilanteissa, joissa yhtiön rakennuskannasta vain osassa on hissi ja hissittömät osakkaat haluaisivat yhdenvertaisuuteen perustuen hankkia hissin. Hissillisten porrashuoneiden osakkeenomistajat ovat yleensä enemmistönä eivätkä yleensä tue uusien kustannusten kohdentamista itselleen. Konkreettisena esimerkkinä tilannetta voisi tarkastella esimerkkitapauksella, jossa on kaksi erillistaloa sisältäen neljä porrashuonetta ja kahdessa niistä on hissi. Osakkeiden lukumäärien jakautuminen, hissiportaat (5 krs.) 81 778 kpl ja hissittömät portaat (4 krs.) 47 472 kpl.

Ilman hissiä olevat kaksi porrashuonetta eivät käytännössä saa läpi hankintapäätöstä. Samanlaisia yhtiöitä on Suomessa paljon ja nämä hissittömät porrashuoneet ovat yleensä 3–4 kerroksisia lähiötaloja.

Lakiehdotuksesta ei näytä löytyvän apua tällaiseen päätöksentekotilanteeseen.

Toinen ongelma on kustannusjaon oikeudenmukaisuus ylempien ja alimpien kerrosten välillä. Lakiehdotus ei tue päätöksentekomallia, jossa kustannukset jaetaan muulla perusteella kuin vastikeperusteisesti. Tästä johtuen monen taloyhtiön hissihankkeen päätökset ovat jääneet tekemättä yhtiökokouksissa.

Laissa on uusi ehdotus siitä, että yhtiökokouksen 2/3 määräenemmistöpäätöksellä voitaisiin poiketa yhtiövastikeperusteisesta kustannusjakomallista ja vaikuttaa ”pihatason” asukkaiden kustannusosuuteen. Säännös selkeyttää sellaisia tilanteita, joissa osakas ei mitenkään hyödy investoinnista. Näitä osakkaita ovat esimerkiksi liikehuoneisto-osake katutasossa, johon on kulku suoraan kadulta. Loppujen kustannusten jakomallina esitetään edelleen vastikeperusteista mallia. Hissiprojektin kokemusten mukaan osakkaat taloyhtiöissä ovat pääsääntöisesti sitä mieltä, että kustannukset tulisi jakaa sen mukaan, mikä on hissin tuoma hyöty kullekin huoneistolle eri kerroksissa. Ehdotus ei tue riittävästi yhtiövastikeperusteesta poikkeamista tavallisen osakkaan osalta.

Hallintokeskuksen oikeuspalvelut toteaa lausuntonaan (12.7.2006), että asunto-osakelakityöryhmä esittää uuden asunto-osakeyhtiölain säätämistä. Ehdotetun uuden asunto-osakeyhtiölain rakenne ja kirjoitustapa on selkeä. Vaikka laki pitenee, sen luettavuus paranee huomattavasti muun muassa siksi, että viittauksista osakeyhtiölakiin on luovuttu.

Asunto-osakeyhtiölakityöryhmä ei ole havainnut tarpeelliseksi muuttaa uudella lailla voimassa olevan lain keskeisiä periaatteita eikä tehdä muutoksia, jotka vaikuttaisivat olennaisesti yhtiön tai osakkeenomistajien oikeuksiin tai velvollisuuksiin. Ehdotetut muutokset ovat lähinnä menettelytapojen tai sääntelyn selvennyksiä tai johtuvat osakkaiden tekemien muutostöiden yleistymisestä sekä rakennustekniikan ja rakentamista koskevien vaatimusten kehityksestä. Myöskään oikeuspalvelujen käsityksen mukaan asunto-osakeyhtiölain soveltamisessa ei käytännössä ole ilmennyt merkittäviä ongelmia. Työryhmän tekemät ehdotukset ovat kuitenkin kannatettavia ja ne selkeyttävät ja jopa yksinkertaistavat tiettyjen toimenpiteiden suorittamista asunto-osakeyhtiössä.

Työryhmä ehdottaa mietinnössään muutoksia muun muassa kunnossapitovastuuta, muutostöitä, vahingonkorvausvastuuta, lunastuslauseketta, sulautumista, pakkoselvitystilaa ja päätösten moittimista koskeviin säännöksiin. Ehdotetut muutokset ovat perusteltuja, koska ne selkeyttävät sääntelyä ja mahdollisten ongelmatilanteiden ratkaisua tai yksinkertaistavat ja nopeuttavat menettelyjä. Kyseiset muutokset perustuvat lisäksi soveltuvin osin ehdotetun uuden osakeyhtiölain vastaaviin säännöksiin, mikä lisää säännösten yhdenmukaisuutta.

Uusina säännöksinä työryhmä ehdottaa muun muassa säännöksiä jakautumisesta sekä asunto-osakeyhtiön muuttamisesta osuuskunnaksi. Myös kyseiset ehdotukset perustuvat soveltuvin osin sisällöltään ehdotetun uuden osakeyhtiölain säännöksiin.

Uuden asunto-osakeyhtiölain jatkovalmistelussa otettaneen soveltuvin osin huomioon vielä muutamat uuden osakeyhtiölain hallituksen esityksestä poikkeavat säännökset, jotka perustuvat talousvaliokunnan mietintöön. Tällöin yhdenmukaisuus uuden osakeyhtiölain mukaan toteutuu kaikissa niissä asioissa, joissa se koetaan tarkoituksenmukaiseksi.

Asuntotuotantotoimisto toteaa (23.8.2006), että asunto-osakeyhtiölakityöryhmän mietintöä voidaan pitää onnistuneena. Erityisesti on hyvä, että mietintö tuo selkeät menettelytapaohjeet asunto-osakeyhtiöissä osakkaan toimesta suoritettaviin kunnossapito- ja muutostyötilanteisiin. Selkeä periaatteellinen parannus on myös se, että asunto-osakeyhtiötä koskevat määräykset ovat nyt yhdessä laissa eikä osakeyhtiölainsäännöksiä tarvitse jatkossa soveltaa.

Mietinnön mukainen uusi asunto-osakeyhtiölaki noudattelisi suurelta osin osakeyhtiölain periaatteita. Tämä on tuonut esitykseen joitakin sellaisia piirteitä ja sääntelyjä jotka eivät sovellu luontevasti asunto-osakeyhtiömalliin. Asunto-osakeyhtiössä vaikutusvallan väärinkäyttöön perustuva asunnon lunastusvelvollisuus on erittäin vaikeasti toteutettavissa. Pakkolunastusvelvollisuutta lienee mahdotonta toteuttaa, jos lunastusvelvollisella ei ole lunastukseen tarvittavia varoja. Asunto-osakeyhtiölain tulisi tarjota kuitenkin riittävät ja toimivat ratkaisut vaikutusvallan väärinkäyttötilanteiden ratkaisemiseksi, koska tilanteet ovat varsin kohtuuttomia niiden kohteeksi joutuneille.

Mietinnössä on haluttu korostaa myös isännöitsijän ja hallituksen vastuuta nykyistä ankaramman vahingonkorvausvelvollisuuden kautta. Vastuullinen isännöinti ja hallinto ovat osakkaiden näkökulmasta tavoiteltavia asioita, mutta vahingonkorvausvelvollisuuden lisäämisessä on huomioitava, että asunto-osakeyhtiöissä hallituksen jäsenet ovat maallikoita eivätkä ammattilaisia kuten suurissa liikeyrityksissä. Ankara vahingonkorvausvastuu saattaa siihen, että halukkuus hallitustyöskentelyyn vähenee, mikä taas ei edistä hyvän hallinnon toteutumista yhtiössä.

Vaikka nykyinenkin asunto-osakeyhtiölaki turvaa osakkaiden tasapuolisen kohtelun, tuovat mietinnössä esitetyt täsmennykset parannusta osakkaiden yhdenvertaiseen kohteluun. Asunto-osakeyhtiöiden käytännön toiminnassa eriarvoisuutta on saattanut syntyä talossa asuvien ja sellaisten osakkaiden välillä, jotka eivät asu talossa. Tällaiset tilanteet ovat saattaneet koskea jonkin osakkaille tarkoitetun etuuden, esimerkiksi autopaikkojen käyttämistä. Lakiehdotuksessa tai perusteluissa voisi tuoda selkeämmin esille, että yhdenvertaisen kohtelun periaate ulottuu myös niihin osakkaisiin, jotka eivät itse asu talossa. Taloyhtiön osakkuuteen liittyvillä eduilla, esimerkiksi autopaikalla, saattaa olla taloudellista merkitystä myös tällaiselle osakkaalle.

Mietinnön 2 §:n kohdassa 3 esitetään merkittävää uutta säännöstä, jonka mukaan yhtiökokouksen päätös on suoraan lain nojalla mitätön, mikäli se loukkaa selvästi osakkaiden yhdenvertaisuutta. Tällaista päätöstä ei toisin sanoen tarvitse edes moittia. Säännöksen perustelut ovat hyväksyttävissä, mutta säännös saattaa johtaa epäselviin tilanteisiin sen suhteen, onko yhtiökokouksen päätös laillinen ja täytäntöönpanokelpoinen. Tilanne saattaa jatkua pitkäänkin, ellei asunto-osakeyhtiö puolestaan nosta vahvistuskannetta yhtiökokouspäätöksen oikeellisuudesta.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa oikeusministeriölle asuntolautakunnan, kiinteistölautakunnan, talous- ja suunnittelukeskuksen, hallintokeskuksen oikeuspalveluiden ja asuntotuotantotoimiston lausuntoihin pohjautuvan liitteenä olevan lausunnon.

Kirje oikeusministeriölle sekä pöytäkirjanote asuntolautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, talous- ja suunnittelukeskukselle, oikeuspalveluille ja asuntotuotantotoimistolle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITE

Lausuntoluonnos oikeusministeriölle asunto-osakeyhtiölakityöryhmän mietinnöstä

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE GASUM OY:N POIKKEAMISHAKEMUKSESTA

Khs 2006-1852

Gasum Oy pyytää (12.4.2006) poikkeamislupaa maakaasun jakeluaseman sijoittamiseksi 11. kaupunginosassa (Kallio) sijaitsevalle yleiselle alueelle 11K100 (Näkinkuja).

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että hankkeella ei ole suurta kaupunkikuvallista merkitystä eikä maakaasun jakeluasema lisää alueen liikennettä merkittävästi.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (16.8.2006), että haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Selostus Alueella ovat voimassa 30.3.1901 vahvistettu asemakaava nro 449 sekä 3.2.1982 vahvistettu asemakaava nro 8209. Asemakaavojen mukaan alue on katualuetta.

Alue on nurmetettu kenttä vilkkaasti liikennöidyn Sörnäisten rantatien varrella Merihaan ja Kallion välissä. Nurmialueen pinta-ala on noin 1600 m².

Hakijan tarkoituksena on maakaasun jakeluaseman rakentaminen. Jakeluasema palvelisi henkilö- ja pakettiautoja. Rakennettavan alueen pinta-ala on noin 250 m².

Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta siten, että alue on katualuetta.

Osallisten kuuleminen Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (6.6.2006). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Poikkeamisesta esitettiin neljä muistutusta.

AsOy Näkinkulma (20.6.2006) ei hyväksy maakaasun jakeluaseman rakentamista mainitulle paikalle ja vastustaa poikkeamisen myöntämistä. Jakeluaseman rakentaminen rumentaa merkittävästi aluetta ja on omiaan huonontamaan viihtyvyyttä ja kiinteistön arvoa. Samalla toimenpide tuhoaa pitkäjänteisen työn, jota on tehty elinympäristön viihtyisyyden eteen, kuten poistamalla väliaikaisrakennelmat, uudistamalla puisto- ja viheralueita jne.

Jakeluaseman rakentaminen on turvallisuusriski. Maakaasuyhdistyksen ohjeiden mukaan jakelu- ja käyttöputkiston sijainti kannattaa valita niin, ettei putkistoon aiheudu kuormituksia liikenneväylistä. Nyt valittu paikka on raskaasti liikennöity, mikä on omiaan vähentämään maakaasuputkistojen ja -liitäntöjen kestävyyttä ja vaatii erityistä huomiota ylläpidon näkökulmasta. Turvallisuuden pitää olla kaikissa olosuhteissa taattavissa. Lähistöllä asuu ja työskentelee runsaasti ihmisiä.

Paikka on valittu liikenteellisesti vaikeaan paikkaan. Jakeluaseman sijainti tulisi valita niin, että olisi pääsy kaikista ajosuunnista.

Jakeluaseman sijainti on valittu kehnosti myös tulevaisuuden kehityssuunnitelmien kannalta. Tämän hetkinen odotettu käyttö ”yksi auto päivässä” ei varmasti vastaa Gasum Oy:n investointilaskelmia vaan toiminnan odotetaan laajenevan nopeasti. Ei ole järkevää sijoittaa jakeluasemaa paikkaan, jossa ei ole laajennusvaraa. Koska em. paikkaan suunniteltuun jakeluasemaan ei ole suunniteltu busseille tarkoitettua jakelua, eikä se siihen mahtuisi, on paikka huonosti valittu tulevaisuutta silmällä pitäen, ovathan kaupunkibussit tällä hetkellä jo suurin maakaasun käyttäjä liikenteessä.

Kestävän kehityksen kannalta järkevin jakeluaseman sijoituspaikka on valittava siten, että myös jatkokehitys on mahdollista ja laajennusvaraa löytyy.

Asunto-osakeyhtiö Hakaniemensivu (20.6.2006) vastustaa poikkeamishakemuksen hyväksymistä seuraavin perustein: uusi jakeluasema ei kuulu asuinkerrostalojen välittömään läheisyyteen; asema lisäisi liikennettä kiinteistöämme sivuavalla asuntokadulla. Maakaasun jakeluasema saattaa tuoda kiinteistön lähelle räjähdysvaaran ja riskin hajuhaitoista. Esitetyn sijaintipaikan rakentaminen huonontaa kiinteistön lähiympäristöä vähentäessään alueen niukkoja vapaa- ja viheralueita entisestään. Asemalle olisi todennäköisesti löydettävissä parempia sijaintipaikkoja esimerkiksi nykyisten huoltoasemien läheltä Sörnäisten rantatieltä, Varastokadulta tai Hermannin rantatieltä.

Kallio-seura ry (21.6.2006) ei pidä jakeluasemaa ehdotetulle alueelle sopivana kaupunkikuvallisesti, toiminnoiltaan sekä ympäristövaikutuksiltaan. Jakeluaseman toiminnot tulisi sijoittaa Sörnäisten rantatien varrella jo olevien huoltoasemien yhteyteen.

Asunto Oy Näkinkuja 8 (19.6.2006) vastustaa suunnitellun maakaasun jakeluaseman perustamista esitetylle paikalle. Aluetta ei saa käyttää muuhun kuin puistokäyttöön. Mikäli alueelle vastustuksesta huolimatta rakennetaan jakeluasema, tulisi sen ympäristö maisemoida pensailla tai pienillä puilla.

Kaupunkisuunnitteluvirasto

Maakaasun jakeluaseman turvallisuutta valvova viranomainen on Turvatekniikan keskus (TUKES), joka myöntää voimassa olevia määräyksiä soveltaen luvan jakeluaseman sijoittamiseen.

Aseman koko on valittu tarkoituksella pieneksi kaupunkikuvallisista ja liikenteellisistä syistä. Maakaasulla toimivat kaupunkibussit tankkaavat polttoaineensa varikolla. Ei ole tarkoituksenmukaista, että raskas liikenne tankkaa kaupunkialueella. Aseman ei odoteta vaikeuttavan Sörnäisten rantatien tai Näkinkujan liikennettä.

Pohjoisempana Sörnäisten rantatiellä on valmisteilla asemakaavan muutos, jossa huoltoasemien tontit poistetaan.

Lausunto Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että kyseinen alue sopii henkilöautojen maakaasun jakeluasemaa varten liikenteen ja kaupunkikuvan kannalta. Kaupunkisuunnitteluvirasto edellyttää, että ennen rakennusluvan myöntämistä on varmistettu kaasuaseman tekninen turvallisuus sekä riittävät suojaetäisyydet ulkopuolisiin kohteisiin. Alueella on runsaasti olemassa olevia maanalaisia johtoja, mm. 110 kV:n voimajohto, jotka on otettava aseman rakentamisessa huomioon.

Poikkeamisen erityinen syy on yleinen palvelutason paraneminen, maakaasun jakeluverkon laajentaminen ja ulottaminen kantakaupungin alueelle.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista mikäli rakentamisessa noudatetaan 17.5.2006 päivättyä muutettua asemapiirrosta ja poikkeaminen myönnetään määräaikaisena 31.12.2011 asti. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa hakemusta edellä olevilla ehdoilla 31.12.2011 asti.

Kaj toteaa, että rakennuspaikan vähimmäisetäisyys viereisestä asuinrakennuksesta on noin 25 metriä ja itse maakaasun tankkauspisteen etäisyys on tätä suurempi.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee puoltaa Uudenmaan ympäristökeskukselle annettavassa lausunnossaan poikkeamisen myöntämistä Gasum Oy:lle haettuun toimenpiteeseen 11. kaupunginosan yleiselle alueelle 11K100 edellyttäen, että ennen rakennusluvan myöntämistä on varmistettu kaasuaseman tekninen turvallisuus sekä, että rakennushankkeen sijoittamisessa huolehditaan riittävistä suojaetäisyyksistä niin, että hankkeesta ei aiheudu vaaraa ympäristölleen. Rakentamisessa tulee noudattaa 17.5.2006 päivättyä muutettua asemapiirrosta. Kaupunginhallitus puoltaa poikkeamisen myöntämistä määräaikaisena 31.12.2011 asti.

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle ja rakennusvalvontavirastolle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

LIITTEET	Liite 1	Ympäristökartta
	Liite 2	Asemapiirros 17.5.2006



Kokousaika	4.9.2006 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali

LIITTEET	Liite 1	Kiinteistönluovutusilmoitus
	Liite 2	Kauppakirja
	Liite 3	Sijaintikartta
	Liite 4	Kartta kaupan kohteesta

LIITTEET	Liite 1	Sosiaalilautakunnan lausunto 6.6.2006 vt Otto Lehtipuun toivomusponnesta
	Liite 2	Asuntolautakunnan lausunto 13.6.2006 vt Otto Lehtipuun toivomusponnesta
	Liite 3	Talous- ja suunnittelukeskuksen lausunto 20.6.2006 vt Otto Lehtipuun toivomusponnesta
	Liite 4	Kiinteistölautakunnan lausunto 8.8.2006 vt Otto Lehtipuun toivomusponnesta

LIITTEET	Liite 1	Ympäristökartta (Laajasalon tontti 49247/9)
	Liite 2	Ote asemakaavasta, asemakaavamerkinnät ja -määräykset
	Liite 3	Asemapiirros (Laajasalon tontti 49247/9)
	Liite 4	Asemakaavaehdotus nro 11553

LIITTEET	Liite 1	Kiinteistölautakunnan lausunto 13.12.2005
	Liite 2	Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto 15.6.2006
	Liite 3	Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunto 23.8.2006

LIITTEET	Liite 1	Suunnittelutarveratkaisuluonnos (Viikki, tila RN:o 1:27)
	Liite 2	Ympäristökartta (Viikki, tila RN:o 1:27)
	Liite 3	Asemapiirustus (Viikki, tila RN:o 1:27)
	Liite 4	Asemapiirustus 16.3.2006

LIITTEET	Liite 1	Ympäristökartta (Meilahden tontti 520/2)
	Liite 2	Asemapiirros (Meilahden tontti 520/2)