HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

ESITYSLISTA

33 - 2005

Kokousaika	19.9.2005 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali

Asia

Sivu

KAUPUNGINJOHTAJA

1

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

1

2

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

2

3

Yleiset ennakkoäänestyspaikat Helsingissä presidentinvaaleissa 2006

3

4

Vaalipäivän äänestyspaikat Helsingissä presidentinvaaleissa 2006

6

5

Liikepalvelulautakunnan varsinaisten jäsenten sekä kaupunginhallituksen edustajan lautakunnassa virkamatka Alankomaihin ja Belgiaan

7

6

Uusien asuntoalueiden kunnallistekniikan rahoitusta koskevan kaupungin ja Valtion asuntorahaston välisen toteutusasiakirjan hyväksyminen ja avustuksen hakeminen

9

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1

Malminkartanon monitoimitalo Puustellin, Puustellintie 6, hankesuunnitelman hyväksyminen

13

2

Etuosto-oikeuden käyttämättä jättäminen Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Suomen ja TMW Pramerica Property Investment GmbH:n välisessä kiinteistökaupassa

16

3

Lausunto Uudenmaan ympäristökeskukselle Asunto Oy Vuorimiehenkatu 31:n poikkeamishakemuksesta

18

4

Selitys korkeimmalle hallinto-oikeudelle Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä tehdyistä valituksista Helsingin yleiskaava 2002 -asiassa (nro 1/2002)

23

5

Neste Markkinointi Oy:n suunnittelutarveratkaisu- ja poikkeamishakemus

40

6

Kruununhaan kaupunginosan korttelien nro 4, 30, 31 ja 32 tilojen käytön monipuolistaminen

42

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

1

Lausunto suomenkielisen opetuksen kouluverkon tarkistamispäätöksestä tehdystä valituksesta

51

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

1

Muutoksenhaku valtioneuvoston päätökseen Suomen Natura 2000 -verkostoehdotuksen täydentämisestä

59

2

Lausunto Uudenmaan ympäristökeskukselle Helsingin kaupungin kiinteistöviraston ympäristölupahakemuksesta

62

3

Lausunto YTV:lle selvityksestä pääkaupunkiseudun linja-autovarikoista ja varikkostrategiasta

69

4

12.9.2005 pöydälle pantu asia Valtuutettu Matti Tainan toivomusponsi: Meluesteiden toteuttaminen

77

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

1

Päiväkoti Melissan hankesuunnitelma

79

2

Selvitys HUS:n taloudesta ja toiminnasta 30.6.2005

82

3

Opintososiaalisen luototuksen vakinaistaminen

86

4

Utnämnande av en ny ledamot i Helsingfors direktion inom upptagningsområdet för Helsingforsregionens universitetscentralsjukhus Uuden jäsenen nimeäminen Helsingin seudun yliopistollisen keskussairaalan toimialueen Helsingin johtokuntaan

89

1

KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

KJ Kaupunginhallitus päättänee todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Rihtniemen (varalla Urho) ja Pajamäen (varalla Puura) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

2

TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

KJ Kaupunginhallitus päättänee, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.

3

YLEISET ENNAKKOÄÄNESTYSPAIKAT HELSINGISSÄ PRESIDENTINVAALEISSA 2006

Khs 2005-1175

Kj toteaa, että vaalilain 9 §:n 1 momentin mukaan kunnanhallitus päättää yleisten ennakkoäänestyspaikkojen lukumäärästä ja sijainnista sekä määrää näiden aukioloajoista vaalilain 48 §:n 1 momentin mukaisesti.

Keskusvaalilautakunta on todennut kokouksessaan 13.6.2005, että kunnilla on mahdollisuus täyttää lakisääteinen velvollisuutensa harkintansa mukaan joko omin järjestelyin tai ostamalla tarvittavat palvelut. Vaalilain 188 §:n 2 momentin mukaan oikeusministeriö suorittaa kunnalle kertakorvauksena ministeriön vahvistaman euromäärän jokaiselta vaaleissa äänioikeutetulta kunnan asukkaalta. Ministeriö ei ole vielä vahvistanut määrää, mutta ministeriö on valmisteluissaan käyttänyt korvauspohjalukuna 1,8 euroa äänioikeutetulta. Tammikuun lopussa 2005 Helsingissä oli rekisterissä 466 617 äänioikeutettua. Tarkka tieto äänioikeutettujen määrästä presidentinvaalissa saadaan äänioikeusrekisteristä 3.1.2006.

./. Posti Oyj on toimittanut keskusvaalilautakunnalle ennakkoäänestyksen järjestämistä koskevan sopimustarjouksen. Sopimustarjous on toimitettu oikeusministeriön kirjeen liitteenä (liitteet 1 ja 2). Posti ja oikeusministeriö ovat neuvotelleet puitesopimuksen ennakkoäänestyksen järjestämisestä.

Sopimustarjous koskee sekä presidentinvaalien ensimmäistä että toista vaalia. Keskusvaalilautakunta on käsitellyt tarjousta ja Postin edustajien kanssa on käyty tarkentavia neuvotteluja.

Vaalikohtaisena hintana on presidentinvaalin ensimmäisessä vaalissa 187 200 euroa ja toisessa vaalissa 140 300 euroa kiinteänä korvauksena sekä lisäksi 0,88 euroa jokaisesta äänioikeuttaan postitoimipaikassa käyttävästä äänestäjästä.

Keskusvaalilautakunta toteaa, että eduskuntavaaleissa 2003 Helsingissä oli käytössä ennakkoäänestyspaikkoja 35. Europarlamentti- ja kunnallisvaaleissa 2004 Helsingissä oli ennakkoäänestyspaikkoja 37, joista posteja oli 33.

./. Sopimuksessa tarjotaan kaupungille 31 postitoimipaikan käyttämistä ennakkoäänestykseen. Neuvottelujen ja äänestyspaikoiksi esitetyissä posteissa tehtyjen tarkastusten kautta keskusvaalilautakunta pitää tarjotuista konttoreista soveltuvina yhteensä 30 postitoimipaikan tiloja. Kyseiset toimipaikat on lueteltu osoitteineen ja hintoineen liitteessä 3.

Liitekartasta 5 ilmenee, että ehdotetut 30 postia kattavat hyvin kaupungin aluetta. Mikäli kaupunki täydentää Postin tarjousta kuudella omalla ennakkoäänestyspaikalla, palvelun voisi ajatella olevan kattavaa sekä äänestyspaikkojen sijainnin että määrän puolesta.

./. Keskusvaalilautakunta katsoo, että on tarkoituksenmukaista suostua Postin esittämään sopimusmalliin siten, että kaupungin omiksi paikoiksi valitaan liitteestä 4 ilmenevällä tavalla Arabianrannan, Jakomäen, Paloheinän, Maunulan ja Myllypuron kirjastot sekä Kaupungintalo. Tällöin Helsingissä olisi vuoden 2006 presidentinvaaleissa käytössä yhteensä 36 yleistä ennakkoäänestyspaikkaa.

Yleisten ennakkoäänestyspaikkojen vaalitoimitsijat määrää vaalilain 17 §:n 2 momentin nojalla keskusvaalilautakunta.

KJ Kaupunginhallitus päättänee

1 hyväksyä Posti Oyj:n sopimusehdotuksen ja

2 määrätä sopimusehdotuksessa esitetyt 30 postitoimipaikkaa Helsingin kaupungin yleisiksi ennakkoäänestyspaikoiksi sekä presidentinvaalin ensimmäisessä vaalissa että mahdollisessa toisessa vaalissa 2006 sopimuksessa yksilöitynä aikana.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee määrätä yleisiksi ennakkoäänestyspaikoiksi Arabianrannan, Jakomäen, Paloheinän, Maunulan ja Myllypuron kirjastot ja Kaupungintalon liitteestä ilmenevänä aikana.

Samalla kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa keskusvaalilautakunnan sopimaan erikseen kaupungin puolesta Posti Oyj:n kanssa tarpeellisista lisäjärjestelyistä sopimuksen täytäntöön panemiseksi.

Pöytäkirjanote keskusvaalilautakunnalle.

Lisätiedot:
Linden Timo, asiamies, puhelin 169 3669

LIITTEET	Liite 1	Oikeusministeriön kirje
	Liite 2	Suomen Posti Oyj:n sopimusluonnos
	Liite 3	Ennakkoäänestyspaikat, postikonttorit
	Liite 4	Ennakkoäänestyspaikat, kaupungin omat
	Liite 5	Karttaliite ennakkoäänestyspaikoista

4

VAALIPÄIVÄN ÄÄNESTYSPAIKAT HELSINGISSÄ PRESIDENTINVAALEISSA 2006

Khs 2005-1175

Kj toteaa, että Kvsto päätti 27.4.2005 Helsingin äänestysaluejaosta vaalilain 8 § 1 momentin mukaisesti siten, että kaupunki jaettiin 158 äänestysalueeseen.

Vaalilain 9 §:n 3 momentin mukaan jokaisella äänestysalueella on kunnanhallituksen päätöksellä määrätty vaalipäivän äänestyspaikka. Ns. varsinaisena vaalipäivänä äänioikeutettu voi äänestää ainoastaan siinä vaalipäivän äänestyspaikassa, johon hänet äänioikeusrekisterissä on merkitty.

./. Keskusvaalilautakunta on todennut kokouksessaan 25.5.2005, että useimmat ehdotettavat vaalihuoneistot sijaitsevat kaupungin omissa tiloissa. Liitteestä 1 ilmenevien kiinteistöjen edustajilta on saatu suostumus tilan käyttämiseen sekä presidentinvaalin ensimmäisessä että mahdollisessa toisessa vaalissa. Mahdollisimman monet äänestyspaikoista ovat samoja kuin eduskuntavaaleissa 2003 sekä europarlamentti- ja kunnallisvaaleissa 2004. Muutoksia ovat aiheuttaneet mm. rakennustyöt ja rakennusten käyttötarkoitusten muutokset.

KJ Kaupunginhallitus päättänee määrätä esityslistan liitteen 1 mukaisesti vaalipäivän äänestyspaikat vuoden 2006 presidentinvaaleihin.

Pöytäkirjanote keskusvaalilautakunnalle.

Lisätiedot:
Linden Timo, asiamies, puhelin 169 3669

LIITTEET	Liite 1	Helsingin kaupungin äänestyspaikat 1.9.2005 - 31.10.2006
	Liite 2	Äänestysaluejakokartta, Kvsto 27.4.2005

5

LIIKEPALVELULAUTAKUNNAN VARSINAISTEN JÄSENTEN SEKÄ KAUPUNGINHALLITUKSEN EDUSTAJAN LAUTAKUNNASSA VIRKAMATKA ALANKOMAIHIN JA BELGIAAN

Khs 2005-1884

Kj toteaa, että liikepalvelulautakunta on suunnitellut esityksensä mukaan virkamatkaa Alankomaihin Amsterdamiin ja Belgiaan Brysseliin 2. –  4.11.2005. Virkamatkalla on tarkoitus tutustua Amsterdamin tukkutoritoimintaan sekä Brysselissä EU-parlamenttiin ja samalla tavata Suomen EU-edustajia erityisesti lautakuntaa ja sen alaisia laitoksia kiinnostavien kilpailuasioiden vuoksi (kilpailuosasto 5, kilpailu- ja palveludirektiivin sisältö ja vaikutukset sekä kansallisten lainsäädäntöjen tilanne ja näkymät) ja samalla perehtymistä varten siihen, mitkä ovat suuntaukset ja vaikutukset esimerkiksi kuntien toimintojen ja palvelujen kilpailuttamisessa.

Liikepalvelulautakunta esittää, että virkamatkaan osallistuisivat liikepalvelulautakunnan varsinaiset jäsenet, kaupunginhallituksen edustaja lautakunnassa sekä erään jäsenen varamies. Lisäksi virkamatkaan osallistuisivat lautakunnan alaisten laitosten johtajat sekä lautakunnan sihteeri.

Virkamatkan kustannukset olisivat noin 950 euroa henkilöltä ja niistä vastaisivat liikepalvelulautakunnan alaiset laitokset liikevaihtonsa suhteessa.

Kaupunginhallitus päättää luottamushenkilöiden virkamatkoista lukuun ottamatta Pohjoismaihin, Baltiaan, Pietariin ja Moskovaan suuntautuvia virkamatkoja. Vakiintuneen käytännön mukaan vain varsinaiset jäsenet osallistuvat virkamatkoihin.

KJ Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa liikepalvelulautakunnan varsinaiset jäsenet sekä kaupunginhallituksen edustajan lautakunnassa tekemään virkamatkan Alankomaihin Amsterdamiin ja Belgiaan Brysseliin 2. –  4.11.2005 Amsterdamin tukkutoritoimintaan tutustumista sekä kuntien toimintoihin ja kilpailuttamiseen vaikuttavien kilpailu- ja palveludirektiivien sisältöön perehtymistä varten.

Virkamatkasta on tehtävä matkalasku välittömästi tai viimeistään kahden kuukauden kuluessa virkamatkan päättymisestä. Virkamatkasta aiheutuvat KVTES:n mukaiset matkustamis-, majoitus- ja päivärahakustannukset maksetaan liikepalvelulautakunnan alaisten laitosten määrärahoista liikevaihtonsa suhteessa.

Pöytäkirjanote virkamatkalle lähtijöille, liikepalvelulautakunnalle, liikepalvelulautakunnan alaisille laitoksille sekä talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalvelulle ynnä sen varainhallinnalle

Lisätiedot:
Puusaari Helena, taloussuunnittelija, puhelin 169 2209

LIITE

Virkamatkaesitys

6

UUSIEN ASUNTOALUEIDEN KUNNALLISTEKNIIKAN RAHOITUSTA KOSKEVAN KAUPUNGIN JA VALTION ASUNTORAHASTON VÄLISEN TOTEUTUSASIAKIRJAN HYVÄKSYMINEN JA AVUSTUKSEN HAKEMINEN

Khs 2005-211

Kj toteaa, että valtion vuoden 2005 talousarvioon sisältyy valtioneuvoston asetuksessa 1279/2004 nimetyille kunnille myönnettävä avustus uusien asuntoalueiden kunnallistekniikan rakentamiseen. Avustuksen tarkoituksena on nopeuttaa ja tukea kuntien asuntotuotantoa käynnistämällä ja aikaistamalla uusien asuntoalueiden rakentamista siten, että sekä valtion tukema että muu asuntotuotanto lisääntyy.

Avustus myönnetään asuntorakentamisesta aiheutuvaan kunnallistekniikan rakentamishankkeeseen, joka voi sisältää asuntorakentamisen toteuttamiseksi tarvittavat kadut ja muut liikenneväylät sekä asuntoalueen sisäiset tai alueeseen välittömästi liittyvät puistot.

Avustusta myönnetään enintään 35 % kohteen hyväksytyistä kustannuksista ja se maksetaan jälkikäteen syntyneiden kustannusten perusteella. Avustus myönnetään Valtion asuntorahaston varoista. Vuonna 2005 myöntämisvaltuus on asetuksessa nimetyille kunnille yhteensä 10  milj. euroa ja lisäksi on tehty vuosille 2006 – 2009 ehdollisia ennakkopäätöksiä yhteensä 40 milj. euroa.

Valtionavustushakemus Helsingin uusien asuntoalueiden

kunnallistekniikan rakentamiseen

Helsingin kaupungin avustushakemus vuosina 2005 – 2009 alkavien uusien asuntoalueiden rakentamisen tukemisesta on toimitettu Valtion asuntorahastolle maaliskuussa 2005. Avustushakemuksen perusteella asuntorahasto on 27.5.2005 tehnyt päätöksen varata vuoden 2005 valtionavustusta 0,605 milj. euroa Viikinmäen länsiosaan ja 0,485 milj. euroa Viikin Latokartano 5:n kunnallistekniikan rakentamiseen.

Lisäksi Valtion asuntorahasto on tehnyt ehdolliset ennakkopäätökset vuosien 2006 – 2009 Helsingin kaupungin kohteista ja avustuksen vuosittaisista määristä. Viikinmäen länsiosan ja Viikin Latokartano 5:n lisäksi avustettavia kohteita ovat Suurmetsän Alppikylä ja Myllypuron puukaupunkikylä. Alppikylän kunnallistekniikan rakentaminen alkanee vuonna 2007 ja Myllypuron puukaupunkikylän vuonna 2008.

Avustuksen määrät kohteittain ja vuosittain ovat seuraavat:

KOHDE	2005 [milj.€]	2006 [milj.€]	2007 [milj.€]	2008 [milj.€]	2009 [milj.€]	YHT. [milj.€]
Viikki, Viikinmäen länsiosa	0,605	0,100	0,600	0,420	0,275	2,000
Viikki, Latokartano 5	0,485	0,105	0,280	0,140	0,100	1,110
Suurmetsä, Alppikylä			0,350	0,700	0,550	1,600
Myllypuro, puukaupunkikylä				0,210	0,480	0,690
Yhteensä	1,090	0,205	1,230	1,470	1,405	5,400

Avustusvaraukset ovat voimassa 30.9.2005 saakka, johon mennessä kaupungin tulee toimittaa Valtion asuntorahastolle valtioneuvoston 1279/2004 asetuksen 7 ja 8 §:n tarkoitetut selvitykset. Selvitysten perusteella Valtion asuntorahasto tekee varsinaisen päätöksen valtionavun myöntämisestä kohteille.

Valtioneuvoston asetuksessa tarkoitetut selvitykset annetaan kohteittain laadituissa toteutussuunnitelmissa, jotka liitetään Valtion asuntorahaston ja Helsingin kaupungin yhteisesti allekirjoittamaan toteutusasiakirjaan.

Ehdollisen ennakkopäätöksen mukaisia avustuksia on haettava viimeistään 30.10, sinä vuonna, jota ehdollinen ennakkopäätös koskee. Avustuksen maksamisen edellytyksenä on, että alueelle on hyväksytty asemakaava.

Toteutusasiakirja ja kohteiden toteutussuunnitelmat

./. Esityslistan tämän asian liitteenä on toteutusasiakirjaehdotus, joka on tehty Valtion asuntorahaston hyväksymän mallin mukaisesti. Allekirjoitettavaan toteutusasiakirjaan liitetään avustusta saavien kohteiden toteutussuunnitelmat, jotka sisältävät vaaditut selvitykset. Toteutusasiakirja on laadittu yhteistyössä Valtion asuntorahaston, talous- ja suunnittelukeskuksen sekä rakennusviraston kanssa.

KJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä Valtion asuntorahaston ja Helsingin kaupungin yhteisen toteutusasiakirjan Helsingin kaupungin uusien asuntoalueiden: Viikinmäen länsiosan, Viikin Latokartano 5:n, Suurmetsän Alppikylän sekä Myllypuron puukaupunkikylän kunnallistekniikan rakentamisen tukemisesta (esityslistan liite 1) ja hakea Valtion asuntorahastolta vuodelle 2005 varatut avustukset Viikinmäen länsiosaan 0,605 milj. euroa sekä Viikin Latokartano 5:een 0,485 milj. euroa.

Kirje Valtion asuntorahastolle ja pöytäkirjanote rakennusvirastolle
(Osmo Torvinen), kiinteistövirastolle (Virve Mustonen), kaupunginkanslian oikeuspalveluihin toteutusasiakirjan allekirjoituksesta huolehtimista varten, talous- ja suunnittelukeskuksen kehittämisosastolle sekä varainhallinnalle.

Lisätiedot:
Rinne Heikki, projektinjohtaja, puhelin 169 2485
Sarvi Erkki, projekti-insinööri, puhelin 169 3710

LIITE

Toteutusasiakirja Helsingin kaupungin uusien asuntoalueiden kunnallis-tekniikan rakentamisen tukemisesta vuosina 2005 – 2009

1

MALMINKARTANON MONITOIMITALO PUUSTELLIN, PUUSTELLINTIE 6, HANKESUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN

Khs 2005-1573

Kiinteistölautakunta toteaa (31.5.2005) seuraavaa:

Malminkartanon monitoimitalo Puustelli on valmistunut vuonna 1985. Rakennuksen valmistumisen jälkeen ei rakennuksessa ole tehty merkittäviä korjauksia.

Rakennuksessa on ilmennyt kosteusvaurioita, joita HKR-Rakennuttajan elinkaaripalvelut-yksikön toimeksiannosta on tutkittu. Kosteusongelmia on ollut rakennuksen vesikatto- ja räystäsrakenteissa, julkisivuissa ja alapohjarakenteissa.

Kattovesiä pääsee valumaan tiilijulkisivuille, mistä seurauksena on julkisivuverhouksessa pakkasen aiheuttamia rapautumia, seinärakenteiden kostumista ja joidenkin ikkunakarmien vaurioituminen.

Rakennusta ei ole salaojitettu, sokkelia vedeneristetty eikä kattovesiä johdettu kiinteästi sadevedenpoistojärjestelmään. Tämä lisää alapohjarakenteen, ulkoseinärakenteiden ja sokkelin kosteusrasitusta.

Hankesuunnitelmassa rakennuksen vesikatto- ja räystäsrakenteet sekä julkisivuvauriot korjataan. Lisäksi kattovedet johdetaan sadevesijärjestelmään ja rakennuksen vierustan pihan epätasaisuudet korjataan. Sisäpuolella suoritetaan pintamateriaalikunnostuksia, ilmanvaihtojärjestelmän korjaus- ja kunnostustoimenpiteitä sekä lisätään rakennukseen palovaroitinjärjestelmä.

Hankesuunnitelma Malminkartanon monitoimitalo Puustellin hankesuunnitelma on valmistunut 29.4.2005.

Tilat Korjaustöiden kokonaisala on 4 060 brm², hyötyala 3 662 hym² ja tilavuus 19 900 m³.

Kustannusarvio ja rahoitus

Korjaustöiden rakennuskustannukset ovat 2 100 000 euroa (alv. 0 %), 2 562 000 euroa (alv. 22 %) kustannustasossa 3/2005 (RI 110,7 ja THI 138,0).

Korjaustyö rahoitetaan kiinteistöviraston tilakeskuksen investointi- ja peruskorjausmäärärahoista.

Aikataulu Rakennustyöt voidaan aloittaa loka- tai marraskuussa 2005 ja tilat voidaan ottaa käyttöön elokuussa 2006.

Kiinteistölautakunta esittää, että Malminkartanon monitoimitalo Puustellin 29.4.2005 päivätty korjaustöiden hankesuunnitelma hyväksytään siten, että hankkeen kustannukset saavat olla enintään 2 100 000 euroa (alv. 0 %), 2 562 000 euroa (alv. 22 %) kustannustasossa 3/2005
(RI 110,7 ja THI 138,0).

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (1.9.2005) lausunnossaan, että kyseessä on vuonna 1985 valmistunut arkkitehtitoimisto Kari Järvisen ja Timo Airaksen suunnittelema rakennus, jonka vesikaton, julkisivujen ja piha-alueen korjaaminen on tarpeen havaittujen kosteusongelmien vuoksi. Ongelmien syynä ovat ilmeiset suunnitteluvirheet, esim. sadevesien poistoa rakennuksen monimuotoisilta katoilta ei ole järjestetty kunnolla. Korjaustyön yhteydessä rakennuksessa tehdään pintamateriaalikorjauksia sekä kunnostetaan ilmanvaihtojärjestelmää.

Hankkeen laajuus on 4 060 brm² ja arvonlisäverolliset rakentamiskustannukset 2 562 000 euroa (veroton hinta 2 100 000 euroa) hintatasossa 3/2005. Hankkeen neliökustannus on 631 euroa/brm².

Hankkeen rahoitus sisältyy tilakeskuksen vuoden 2006 talousarvioehdotukseen.

Talous- ja suunnittelukeskus puoltaa hankesuunnitelman hyväksymistä esityksen mukaisena siten, että hankkeen arvonlisäverollinen enimmäishinta on 2 562 000 euroa hintatasossa 3/2005.

VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä Malminkartanon monitoimitalo Puustellin 29.4.2005 päivätyn hankesuunnitelman siten, että hakkeen kustannukset ovat enintään 2 562 000 euroa (veroton hinta 2 100 000 euroa) kustannustasossa 3/2005.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle ja talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITE

Hankesuunnitelma 29.4.2005

2

ETUOSTO-OIKEUDEN KÄYTTÄMÄTTÄ JÄTTÄMINEN KESKINÄINEN HENKIVAKUUTUSYHTIÖ SUOMEN JA TMW PRAMERICA PROPERTY INVESTMENT GMBH:N VÄLISESSÄ KIINTEISTÖKAUPASSA

Khs 2005-1909

4. kaupunginosa (Kamppi) kortteli nro 66 tontit nro 10 ja 12;
Lönnrotinkatu 5 ja Kalevankatu 6.

Kiinteistölautakunta toteaa (23.8.2005) seuraavaa:

Kiinteistövirastolle on toimitettu julkisen kaupanvahvistajan kiinteistönluovutusilmoitus seuraavasta kiinteistökaupasta, johon kaupungilla on etuostolain (608/77) mukaan etuosto-oikeus:

Kiinteistö	Myyjä / Ostaja	Oik.tod.pvm. ja kauppahinta
4. kaupunginosa kortteli 66 tontit 10 ja 12	Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Suomi / TMW Pramerica Property Investment GmbH	14.6.2005 35 862 862 euroa

Kiinteistökaupan kohteena on Helsingin kaupungin 4. kaupunginosan (Kamppi) korttelin nro 66 tontit nro 10 ja 12 rakennuksineen. Voimassa olevan asemakaavan mukaan tontit kuuluvat liikerakennusten korttelialueeseen (AL). Tonttien yhteenlaskettu pinta-ala on 3 206 m² ja rakennusoikeus 14 107 k-m².

Kaupungin antama ennakkolausunto

Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Suomi pyysi 23.5.2005 päivätyllä kirjeellä kaupungilta etuostolain 8 §:n mukaista ennakkolausuntoa kaupungin mahdollisesta etuosto-oikeuden käyttämisestä kyseessä olevassa kiinteistökaupassa. Kaupunginhallitus päätti 13.6.2005 (834 §), ettei kaupunki käytä etuosto-oikeutta, mikäli yhtiö tekee ennakkolausuntopyynnön mukaisen kiinteistökaupan kahden vuoden kuluessa kaupunginhallituksen päätöksestä.

Kaupan ehdot Kiinteistövirasto on etuostolain 2 §:n mukaisesti tiedustellut myyjältä kaupan mahdollisia muita kuin kauppakirjassa mainittuja ehtoja. Myyjän ilmoituksen mukaan kauppaan ei liity muita kuin luovutuskirjassa mainitut ehdot.

Ennakkolausuntopyynnössään Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Suomi ilmoitti tekevänsä kaupan tavanomaisin ehdoin vähintään 35 000 000 euron kauppahinnasta. Toteutunut kauppahinta on 35 862 862 euroa.

Koska toteutunut kauppa on ennakkolausuntopyynnön mukainen, ei kaupungin tule käyttää etuosto-oikeutta kyseisessä kiinteistökaupassa.

Kiinteistölautakunta esittää, ettei kaupunki käytä etuosto-oikeuttaan 14.6.2005 tehdyssä kiinteistökaupassa, jossa Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Suomi on myynyt Helsingin kaupungin 4. kaupunginosan (Kamppi) korttelin nro 66 tontit nro 10 ja 12 rakennuksineen TMW
Pramerica Property Investment GmbH:lle.

VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee, että kaupunki ei käytä etuosto-oikeuttaan 14.6.2005 tehdyssä kiinteistökaupassa, jossa Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Suomi on myynyt Helsingin kaupungin 4. kaupunginosan
korttelin nro 66 tontit nro 10 ja 12 rakennuksineen TMW Pramerica Property Investment GmbH:lle.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle ja TMW Pramerica Property
Investment GmbH:lle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

LIITTEET	Liite 1	Sijaintikartta (Kampin tontit 66/10 ja 12)
	Liite 2	Kartta Kampin tonteista 66/10 ja 12
	Liite 3	Kiinteistönluovutusilmoitus
	Liite 4	Sopimus kiinteistökaupasta, 14.6.2005

3

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE ASUNTO OY VUORIMIEHENKATU 31:N POIKKEAMISHAKEMUKSESTA

Khs 2005-1553

As Oy Vuorimiehenkatu 31 c/o Ari Friman pyytää (7.4.2005) poikkeamislupaa 7. kaupunginosan (Ullanlinna) korttelissa 109 tontilla 31 (Vuorimiehenkatu 31) olemassa olevan asuinrakennuksen maanpäällisen kellarikerroksen autotallien rakentamiseksi asunnoiksi ja liiketilaksi (yhteensä 185 k-m²) niin, että poiketaan vähäistä suuremmin asemakaavassa osoitetusta rakennusoikeudesta.

Lisäksi asemakaavasta poiketaan siten, että rakennetaan maanalainen autohalli poiketen vähäisessä määrin asemakaavassa osoitetusta maanalaisen pysäköimistilan rajasta. Hankkeen yhteydessä rakennuksen ullakolle rakennetaan viisi asuntoa ja laajennetaan kahta alakerran asuntoa (yhteensä 309 k-m²) alueellisen poikkeamispäätöksen mukaisesti.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että ullakkorakentamisella rahoitetaan putkiremonttia ja, että toimenpide ei vaikuta katunäkymään havaittavasti.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (27.6.2005), että haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (30.5.2005). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia ei ole esitetty. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Alueella on voimassa 1.12.1976 vahvistettu asemakaava nro 7377. Asemakaavan mukaan tontti kuuluu asuntokerrostalojen (AKe) korttelialueeseen, johon tulee sijoittaa liike-, toimisto-, pienteollisuus- tai näihin verrattavia tiloja rakennuksen kadunpuoleisen osan ensimmäiseen maanpäälliseen kerrokseen. Osalle pihasta on merkitty maanalainen pysäköimistila (map). Muu osa pihasta on merkitty istutettavaksi tontin osaksi (im), jolle on istutettava myös puita ja pensaita. Tontin rakennusoikeus on 3 170 k-m². Autopaikkamääräys on 1 ap/120 m² asuntokerrosalaa ja 1 ap/150 m² liiketilaa. Yhtään autopaikkaa ei saa sijoittaa pihamaalle.

Tontilla oleva asuinkerrostalo on rakennettu vuonna 1961, suunnittelijana arkkitehtuuritoimisto Niilo Kokko. Rakennuksessa on kuusi asuinkerrosta, ullakko, maanpäällinen kellari ja osassa sen alla pieni maanalainen kellari. Rakennus sijaitsee kadunsuuntaisesti. Rakennuksen keskellä pihanpuolella on poikittainen yhtä korkea siipiosa. Asuntojen nykyinen lukumäärä on 70. Asemakaavaan merkittyä maanalaista autohallia ei ole toteutettu.

Rekisterin mukaan tontilla käytetty kerrosala on 3 970 k-m² eli rakennusoikeutta on ylitetty 800 k-m² (25 %). Ylitys perustuu siihen, että tonttia koskeva asemakaava on laadittu 1970-luvulla kantakaupungin uudelleen kaavoituksessa sovellettujen periaatteiden mukaisesti. Asemakaavan muutoksessa rakennusoikeudet tonteille määriteltiin kaupunginvaltuuston 18.6.1969 asiasta tekemän päätöksen mukaan: tontin kerrosala sai olla välitonteilla enintään 1,6 ja kulmatonteilla 2,4 kertaa tontin pinta-ala, kuitenkin niin, että tätä määrää sai erityisten syiden sitä vaatiessa lisätä enintään 25 %. Asemakaavaan merkittiin myös kyseessä olevan korttelin tonteille rakennusoikeudet, jotka olivat pääsääntöisesti pienempiä kuin tonteilla jo käytetyt kerrosalat (ylitykset olivat 6–69 %). Vain kaksi korttelin tonteista on kerrosalaltaan asemakaavan mukaisia. Toinen niistä on rakennettu kaavan voimaantulon jälkeen.

Hakijan tarkoituksena on maantasokerroksen (maanpäällinen kellarikerros) autotallien rakentaminen neljäksi asunnoksi ja kolmeksi liikehuoneistoksi (yhteensä 185 k-m²) niin, että poiketaan vähäistä suuremmin asemakaavassa osoitetusta rakennusoikeudesta. Lisäksi asemakaavasta poiketaan siten, että rakennetaan maanalainen autohalli (37 autopaikkaa) poiketen vähäisessä määrin asemakaavassa osoitetusta maanalaisen pysäköimistilan rajasta. Hankkeen yhteydessä rakennuksen ullakolle rakennetaan viisi asuntoa ja laajennetaan kahta alakerran asuntoa (yhteensä 309 k-m²) alueellisen poikkeamispäätöksen mukaisesti.

Autotallien käyttötarkoituksen muuttamisen johdosta julkisivut muuttuisivat maantasokerroksen osalta seuraavasti: Kadunpuolella neljän autotallin oven tilalle tulee liikehuoneistoja varten neljä suurta ikkunaa ja kolme ovea ja julkisivun lautaverhoilu korvattaisiin väribetonilevyillä. Pihanpuolella kuuden autotallin oven tilalle tulee asuinhuoneistoja varten 10 ikkunaa ja neljä ovea. Pihanpuolella maantasokerroksen julkisivuverhoilu säilyisi puisena.

Ullakkorakentamisen johdosta julkisivuihin on suunniteltu seuraavia muutoksia: Kadunpuolen kattolappeeseen tulee kuusi uutta ikkunalyhtyä. Ikkunalyhdyt sijoittuvat lappeeseen tasavälein. Kussakin ikkunassa olisi lappeen suuntainen alaosa ja pystysuuntainen yläosa. Pihanpuolelle katolle tulee kolme uutta lappeeseen upotettua parveketta ikkunoineen ja kaksi muuta pystyikkunaa. Rakennuksen siipiosan ullakkokerroksen päädyssä nyt olevan tuuletusparvekkeen tilalle tulisi uusi ikkuna ja siipiosan kattolappeeseen myös yksi uusi pystyikkuna.

Kiinteistön asumisviihtyisyyttä parannetaan siten, että autopaikat poistetaan pihalta yhtä inva-paikkaa lukuun ottamatta, pihalle tehdään oleskelukatos, leikkipaikat ja istutukset, maantasokerrokseen rakennetaan pesula, kuivaushuone ja uusi talosauna (vanha poistuu). Katujulkisivu ehostetaan poistuvien autotallien osalta. Irtaimistovarastot (yhteensä 81 kpl) sijoitetaan maantasokerrokseen, väestönsuojaan (alemmassa kellarikerroksessa) ja maanalaiseen autohalliin. Maantasokerroksessa on lisäksi talovarasto, lämmönjakohuone ja ulkoiluvälinevarasto. Pihan itälaitaan tulee ajoluiska maanalaiseen pysäköintihalliin. Sinne ajetaan olemassa olevan porttikäytävän kautta.

Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta siten, että toimenpiteiden aiheuttama rakennusoikeuden ylitys on 494 k-m² (15,5 %). Tontilla käytetty kerrosala (3 970 k-m²) on jo ennen asemakaavan laatimista ollut suurempi kuin asemakaavaan merkitty rakennusoikeus (3 170 k-m²). Autotallien käyttötarkoituksen muutoksen johdosta kerrosala kasvaa 185 k-m² ja ullakkorakentamisen johdosta 309 k-m². Rakennusoikeuden ylitys tontilla kokonaisuudessaan olisi 1 294 k-m² (40,8 %) ja uudeksi tonttitehokkuudeksi tulisi e=2,25. Suunniteltu autopaikkojen määrä maanalaisessa autohallissa on asemakaavan mukainen ja täyttää kantakaupunkia koskevan pysäköintinormin.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että autotallien muuttaminen kaavan mukaiseen käyttöön osin asuin- ja osin liiketiloiksi parantaa kaupunkikuvaa ja on asemakaavan tavoitteiden mukaista. Maanalaisen autohallin rakentaminen tontille mahdollistaa autotallien käyttötarkoituksen muutoksen, parantaa pysäköintimahdollisuuksia ja ylittää kantakaupunkia koskevan autopaikkamäärien laskentaohjeen vähimmäisvaatimukset. Kun kadunpuoleiset autotallit muutetaan liiketiloiksi, voidaan kadunvarteen osoittaa lisää pysäköintipaikkoja yleiseen käyttöön. Hankkeen yhteydessä parannetaan kiinteistön asumisviihtyisyyttä mm. varustamalla piha asukkaiden oleskelua varten ja rakentamalla pesula, kuivaushuone ja talosauna asukkaiden käyttöön. Myös varastotiloja on suunnitelmissa osoitettu riittävästi.

Autohallin rakennusrajan ylitys on vähäinen poikkeaminen asemakaavasta edellyttäen, että pihakannen istuttamisesta huolehditaan.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että hakemuksessa esitetty ullakkorakentaminen on Uudenmaan ympäristökeskuksen myöntämän alueellisen poikkeamispäätöksen ehtojen mukaista ja noudattaa kaupunginhallituksen 19.5.2003 hyväksymiä ullakkorakentamista koskevia periaatteita. Autohallin rakentamista voidaan pitää kiitettävänä ullakkorakentamishankkeen yhteydessä tehtävänä kiinteistön asumisviihtyisyyden parantamistoimenpiteenä. Ullakkoasuntojen asuttavuuteen tulee kiinnittää huomiota, koska ullakkotila on melko matala. Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa edelleen, että hakijan tulee hyväksyttää ullakkorakentamissuunnitelma, erityisesti julkisivumuutokset ja pihasuunnitelma kaupunkikuvaneuvottelukunnassa. Jätekatoksen osalta tulisi tutkia ratkaisua, jossa jätehuone sijoitettaisiin olemassa olevan rakennusrungon sisään.

Poikkeamisen erityinen syy on olemassa olevan rakennuksen tarkoituksenmukainen käyttö. Haetut toimenpiteet parantavat kiinteistön asumisviihtyisyyttä ja tapahtuvat olemassa olevan rakennuksen rungon sisällä. Näin ollen poikkeaminen asemakaavan osoittamasta rakennusoikeudesta on perusteltua.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa ennakkohakemusta edellyttäen, että pihakannen istuttamisesta huolehditaan, ullakkoasuntojen asuttavuuteen kiinnitetään huomiota ja hakija hyväksyttää ullakkorakentamissuunnitelman, erityisesti julkisivumuutokset ja pihasuunnitelman kaupunkikuvaneuvottelukunnassa.

VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee puoltaa Uudenmaan ympäristökeskukselle annettavassa lausunnossaan 7. kaupunginosan (Ullanlinna) korttelissa 109 tontilla 31 (Vuorimiehenkatu 31) olemassa olevan asuinrakennuksen maanpäällisen kellarikerroksen autotallien rakentamista asunnoiksi ja liiketilaksi (yhteensä 185 k-m²), maanalaisen autohallin rakentamista ja viiden asunnon rakentamista ullakolle, sekä kahden alakerran asunnon laajentamista.

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

LIITTEET	Liite 1	Ympäristökartta (Ullanlinnan tontti 109/31)
	Liite 2	Asemapiirros (Ullanlinnan tontti 109/31)

4

SELITYS KORKEIMMALLE HALLINTO-OIKEUDELLE HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖKSESTÄ TEHDYISTÄ VALITUKSISTA HELSINGIN YLEISKAAVA 2002 -ASIASSA (NRO 1/2002)

Khs 2004-1543

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 26.11.2003 Helsingin yleiskaava 2002:n kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston 19.12.2002 päivätyn ja 17.6.2003 muutetun piirustuksen nro 1/2002 mukaisena oikeusvaikutteisena yleiskaavana.

Xxxxx Xxxxxxxx ym., Pajamäki Seura ry, Asunto Oy Lehtisaaren Salpa, Asunto Oy Hiidenkiukaan Salpa, Lehtisaari-seura ry, Asunto Oy Kehruutie 5 ja Asunto Oy Värttinäkuja 2, Malmin lentoaseman ystävät ry, Puotilan venekerho ry, Xxxx Xxxxxxxx ym. sekä Xxxxx Xxxxxx oikeudenomistajat ym. kukin erikseen valittivat kaupunginvaltuuston päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen.

Kaupunginhallitus antoi 19.4.2004 lausunnon Helsingin hallinto-oikeudelle.

Helsingin hallinto-oikeus on päätöksellään 30.5.2005 nro 05/0417/5 hylännyt valitukset ja pitänyt voimassa kaupunginvaltuuston edellä mainitun päätöksen.

Xxxx-Xxxxx Xxxxxx ym., Pajamäki Seura ry, Malmin lentoaseman ystävät ry ja Xxxxx Xxxxx oikeudenomistajat ym. kukin erikseen ovat valittaneet hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimmalle hallinto-oikeudelle (KHO).

Korkein hallinto-oikeus pyytää (20.7.2005) selitystä valitusten johdosta.

Vs. Kaj toteaa, että kaupunginkanslian oikeuspalvelut on antanut 2.9.2005 asiassa kaupunkisuunnitteluviraston kanssa yhteistyönä valmistellun lausunnon.

Vs. Kaj toteaa edelleen, että kaupunginhallitus päätti 3.5.2004 määrätä yleiskaavan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman lukuun ottamatta Lehtisaarta, Pajamäen länsiosaa, osaa Kulosaaresta, Puotilan venesatamaa, Uutelan tiloja Notsund ja Notholmen, Vuosaaren satamaa sekä sen maaliikenneyhteyksiä. Valitukset kohdistuvat lueteltuihin alueisiin. Muilta kuin edellä mainituilta osin yleiskaava on kuulutettu voimaan 23.12.2004.

Vs. Kaj toteaa vielä, että asiaan liittyvät asiakirjat ovat kokonaisuudessaan nähtävänä kaupunginhallituksen kokouksessa ja sitä ennen esittelijällä.

./. Valitukset, kaupunginhallituksen lausunto 19.4.2004 ja Helsingin hallinto-oikeuden päätös 30.5.2005 ovat esityslistan tämän asian liitteinä nro 1–3.

VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa korkeimmalle hallinto-oikeudelle (KHO) seuraavan, kaupunginkanslian oikeuspalveluiden lausuntoon pohjautuvan selityksen.

Valitusten laillisuus Kuntalain mukaan hallinto-oikeuden päätöksestä valitetaan korkeimmalle hallinto-oikeudelle 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Päätös on annettu tiedoksi Xxxx-Xxxx Xxxxxxxx ym. 3.6.2005, Pajamäki Seura ry:lle 3.6.2005, Malmin lentoaseman ystävät ry:lle 30.5.2005 ja Xxxxx Xxxxxoikeudenomistajille ym. 31.5.2005. Xxxx-Xxxx Xxxxxx ym. on toimittanut valituksen KHO:lle 29.6.2005, Pajamäki Seura ry 1.7.2005, Xxxxx Xxxxx ym. 29.6.2005 ja Malmin lentoaseman ystävät ry 28.6.2005. Valitukset ovat saapuneet KHO:lle lain mukaisessa määräajassa. Valittajilla, jotka ovat valittaneet valtuuston päätöksestä hallinto-oikeudelle, on asiassa lain mukaan valitusoikeus.

Lausunto valituksiin Kaupunginhallitus pyytää valitusten hylkäämistä aiheettomina ja perusteettomina jäljempänä esitetyin perustein.

Kaupunginhallitus viittaa asiassa kaupunginvaltuuston päätökseen, kaupunginhallituksen Helsingin hallinto-oikeudelle antamaan lausuntoon 19.4.2004 sekä muihin hallinto-oikeudelle toimitettuihin asiakirjoihin.

Kaupunginhallitus yhtyy Helsingin hallinto-oikeuden päätökseen ja sen perusteluihin. Yleiskaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) ja ‑asetuksen (MRA) sekä muiden asiaan sovellettavien säännösten mukainen.

Xxxx-Xxxx Xxxxxx ym. valitus (1976/1/05)

Valituksen pääasiallinen sisältö

Valituksessa on vaadittu hallinto-oikeuden päätöksen kumoamista ja yleiskaavaan sisältyvän Pitäjänmäenkaaren varauksen hylkäämistä MRL:n ja muinaismuistolain vastaisena, Patterimäen alueen merkitsemistä kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta arvokkaaksi alueeksi sekä riittävän suoja-alueen määrittämistä mäen linnoituslaitteille.

Valituksessa on lisäksi vaadittu Pajamäen länsipuolelle osoitetun pientalovaltaisen alueen asumisen varauksen poistamista ja alueen säilyttämistä virkistysalueena sekä katsottu pientaloalueen tulevan liian lähelle Iso Huopalahden kaatopaikkaa. Valituksen mukaan kaavoitukseen liittyvä osallistuminen ja vuorovaikutteisuus on ollut myös epätyydyttävää.

Valituksessa on lisäksi uutena perusteena esitetty, että Pajamäen länsipuolinen metsä on uhanalaiseksi lajiksi säädetyn pikkutikan elinpiiriä.

Vastine valitukseen Kaupunginhallitus viittaa hallinto-oikeudelle antamaansa lausuntoon ja hallinto-oikeuden päätöksen perusteluihin.

Kuten hallinto-oikeus on todennut, kaava täyttää valituksessa tarkoitettujen aluevarausten osalta MRL:n 35 ja 39 §:n sisältövaatimukset. Kaavassa on sen ohjaustavoitteen ja tarkkuuden edellyttämällä tavalla otettu huomioon muun muassa yhdyskuntarakenteen toimivuus, liikenteen tarkoituksenmukainen järjestäminen, asumisen tarpeet, kulttuuri- ja luonnonperinnön arvojen säilyminen, mahdollisuudet turvalliseen ja terveelliseen elinympäristöön ja virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys.

Kaava perustuu lisäksi MRL:n 9 § ja MRA:n 1 §:n edellyttämiin riittäviin selvityksiin ja kaavan vaikutusten arviointiin. Kaavan vaikutusten arviointi ilmenee muun muassa kaavaselostuksesta (s. 85–114). Uudenmaan ympäristökeskus, joka on MRL:n 8 §:n mukaan Helsingin kaavoitusta valvova viranomainen, on yleiskaavasta 9.5.2003 antamassaan lausunnossa todennut, että kaava perustuu riittäviin selvityksiin ja monipuoliseen asiantuntemukseen.

Myös ympäristöministeriön kaavasta antaman lausunnon 23.4.2003 mukaan kaavaprosessia on täydennetty selvityksin ja vaikutusarvioinnein, mitkä antavat riittävät tiedot kaavan vaikutuksista. Ministeriö on lisäksi todennut, että valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on otettu kaavassa huomioon. Ympäristöministeriölle kuuluu MRL:n 17 §:n mukaan muun muassa alueiden käytön suunnittelun yleinen kehittäminen ja ohjaus.

Valituksessa pyydetty katselmuksen toimittaminen kohteissa on asian laatu ja siinä esitetty selvitys huomioon ottaen tarpeetonta.

Pitäjänmäenkaari

Pitäjämäenkaaren linjaus on tarpeellinen sekä liikenteellisesti että maankäytön kehittämisen kannalta. Kaavassa Patterinmäki on merkitty virkistysalueeksi. Pitäjänmäenkaari on kaavaan linjattu viivamerkinnällä. Linnoitusalue on otettu huomioon linjaamalla kaari siten, että se sivuaa Patterimäkeä. Lisäksi tie voidaan kaavamerkintöjen mukaan tehdä osittain tunneliratkaisuna. Kaavaselostuksessa mäki on merkitty Helsingin maa- ja merilinnoitusketjuun kuuluvaksi.

Kaupunginhallitus viittaa lisäksi Museoviraston hallinto-oikeudelle antamaan lausuntoon, jonka mukaan Patterimäen varustusten säilyminen on riittävästi turvattu uudessa asemakaavassa, eikä yleiskaava uhanalaista linnoituslaitteita.

Kaavassa ei ole myöskään ollut muinaismuistolain säännösten nojalla tarpeen osoittaa linnoituksen suoja-aluetta. Museovirasto on pitänyt suoja-aluetta riittävänä.

Pajamäen länsipuoli

Pajamäen länsipuolisen pientaloalue on tarpeellinen asuntojen saatavuuden kannalta. Asuntovaraus ei vaikuta oleellisesti alueen virkistysmahdollisuuksiin. Aluetta ympäröivät laajat Talin ja Ison Huopalahden virkistysalueet. Tehtyjen selvitysten mukaan Iso Huopalahden kaatopaikalla ei ole todettu olevan vaikutuksia kaava-alueelle. Uudenmaan ympäristökeskus ei ole asiassa antamissaan lausunnoissa kiinnittänyt huomiota pientaloalueen sijaintiin.

Valituksessa on uutena perusteena esitetty, että metsä on luonnonsuojeluasetuksessa uhanalaiseksi lajiksi säädetyn pikkutikan elinpiiriä. Peruste tulee jättää vasta korkeimmalle hallinto-oikeudelle esitettynä tutkimatta. Kuntalain 90 §:n 3 momentin mukaan valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä hallinto-oikeudelle.

Mikäli korkein hallinto-oikeus kuitenkin katsoo, että mainittu peruste tulee tutkia, kaupunginhallitus toteaa, että valittaja ei ole esittänyt selvitystä pikkutikan esiintymisestä alueella. Lisäksi yleiskaavan yhteydessä tehdyissä vaikutusten arvioinneissa ja linnustoselvityksissä yleiskaavalla ei ole katsottu olevan vaikutuksia pikkutikan elinpiiriin.

Pikkutikka on lisäksi luonnonsuojelulain 38 §:n nojalla rauhoitettu ja säädetty lain 46 §:n ja luonnonsuojeluasetuksen 21 §:n mukaisesti uhanalaiseksi. Rauhoitussäännös ei estä lain 48.1 §:n mukaan alueen käyttämistä rakennustoimintaan. Lajin säätämisellä uhanalaiseksi ei ole suoranaisia oikeusvaikutuksia. Lain 48.1 §:n säännös alueen käyttämisestä rakennustoimintaan koskee myös uhanalaisia lajeja.

Asemakaavoituksen yhteydessä tehtäneen tarkempia selvityksiä ja tarvittaessa myös metsän hoidollisin toimenpitein pikkutikan mahdollinen esiintyminen alueella voidaan ottaa huomioon.

Osallistuminen ja vuorovaikutus

Valituksessa viitatun vuorovaikutteisuuden osalta kaupunginhallitus toteaa, että kaavan valmistelussa noudatettu osallistumis- ja vuorovaikutusmenettely täyttää MRL:n ja MRA:n vaatimukset. Menettely on esitetty tarkemmin muun muassa kaavaselostuksessa ja kaupunginhallituksen lausunnossa hallinto-oikeudelle.

Yhteenveto

Valitus tulee edellä mainituin perustein hylätä. Yleiskaava täyttää valituksessa tarkoitettujen aluevarausten osalta lain sisältö- ja menettelyvaatimukset. Kaavavalitusasiassa ei voida vedota kaavaratkaisujen mahdolliseen epätarkoituksenmukaisuuteen.

Pajamäki Seura ry:n valitus (2023/1/05)

Valituksen pääasiallinen sisältö

Valittaja on vaatinut hallinto-oikeuden päätöksen kumoamista ja katsonut, että Pitäjämäenkaaren pääkatu, jota ei ole merkitty voimassa olevaan asemakaavaan, on MRL:n ja muinaismuistolain vastainen. Valittaja on pitänyt myös Pajamäen länsipuolelle osoitetun pientalovaltaisen alueen varausta liian suurena.

Valituksen mukaan kaavan valmistelu on lisäksi ollut puutteellista, mistä on osoituksena muun muassa Patterimäen historiallisten kohteiden suoja-alueiden määrittämättä jättäminen, Pitäjänmäenkaaren maantiesillan melua lisäävä vaikutus ja läpiajoliikenteen lisääntyminen Konalantiellä. Myös siltaratkaisua on pidetty epäonnistuneena.

Vastine valitukseen Kaupunginhallitus toteaa, että esitetyt valituksen perusteet ovat Pitäjänmäenkaaren varausta koskevaa menettelyvirhettä lukuun ottamatta uusia ja ne tulee jättää hallinto-oikeuden päätöksen mukaisesti tutkimatta. Valittaja on esittänyt mainitut perusteet kuntalain 90.3 §:n mukaisesti vasta sen jälkeen kun valitusaika hallinto-oikeudelle on päättynyt.

Mikäli korkein hallinto-oikeus kuitenkin katsoo, että mainitut perusteet tulee tutkia, kaupunginhallitus viittaa Xxxx-Xxxx Xxxxx valituksen johdosta edellä lausuttuun. Lisäksi todetaan, että yleiskaavassa ei ole esitetty siltaa. Pitäjämäenkaari voidaan kaavamerkinnän mukaan tehdä osittain tunneliin maan alle. Lisäksi yleiskaava ohjaa asemakaavoitusta eikä päinvastoin, kuten valituksessa on esitetty.

Muilta osin kaupunginhallitus viittaa asiassa aiemmin lausuttuun ja hallinto-oikeuden päätöksen perusteluihin. Valitus tulee näiltä osin perusteettomana hylätä.

Malmin lentoaseman ystävät ry:n valitus (1947/1/05)

Valituksen pääasiallinen sisältö

Valittaja on vaatinut hallinto-oikeuden päätöksen kumoamista ja muun muassa katsonut, että yleiskaava on Malmin lentokenttäalueen osalta valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vastainen. Kysymys on toiminnallisesti, historiallisesti ja kaupunkikuvallisesti poikkeuksellisen merkittävästä kohteesta. Alue tulee kaavoittaa niin, että kentän toiminta voi jatkua pysyvästi. Lentoasemarakennuksia koskeva kaavamääräys on valituksen mukaan rajaukseltaan liian suppea.

Valituksen mukaan kaavoituksessa on lisäksi laiminlyöty MRL:n ja kohteen merkityksen edellyttämä vuorovaikutus. Valituksessa on edelleen katsottu, että kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja kaupunginvaltuutettu Jussi Pajunen on ollut esteellinen osallistumaan kaavoitusasioiden käsittelyyn ja päätöksentekoon. Pajusen suvun omistama Edvard Pajunen Oy on Kiinteistö Oy Malmin Novan pääosakkeenomistaja. Pajunen on toiminut yhtiöiden hallitusten puheenjohtajana ja ollut tietoinen kaavan vaikutuksista Malmin aluekeskuksen liikkeiden liikevaihtoon.

Vastine valitukseen

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden osalta kaupunginhallitus viittaa aikaisempaan hallinto-oikeudelle antamaansa lausuntoon ja toteaa, että yleiskaava on lentokenttäalueen varauksen osalta mainittujen tavoitteiden mukainen. Helsinkiä koskevissa erityistavoitteissa on todettu, että Malmin lentokentälle on selvitettävä vaihtoehtoiset sijaintipaikat. Tavoitteiden mukaan alueiden käytössä tulee huolehtia siitä, ettei vaihtoehtoja suljeta pois niin kauan kuin lentokentän sijainti on ratkaisematta.

Yleiskaavassa lentokenttärakennusten alue on merkitty kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi alueeksi. Lentokenttäalue on merkitty kaavaan asiassa annettujen lausuntojen ja viranomaisneuvottelujen perusteella suunnittelualueeksi, jota indeksimerkinnän nro 1 mukaan käytetään liikennealueena siihen asti, kun korvaava sijaintipaikka tai Malmin lentokentän toimintojen sijoittaminen olemassa oleville kentille on selvitetty. Yleiskaavan merkinnät ja määräykset toteuttavat siten valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita.

Lentokenttäalue on merkitty yleiskaavaan kokonaisuudessaan suunnittelualueeksi. Yleiskaava osoittaa alueella vain maankäyttömuodot ja niiden väliset suhteet. Maankäyttömuotojen sijainti ja rajaukset ratkaistaan yksityiskohtaisella kaavoituksella.

Myös Uudenmaan ympäristökeskus on katsonut lausunnossaan hallinto-oikeudelle, että ottaen huomioon yleiskaavan sisältö ja sen asemakaavoitusta ohjaava vaikutus yleiskaava edistää lentokenttätoimintojen säilymisen osalta valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttamista ja siinä on otettu riittävästi huomioon voimassa olevan seutukaavan ohjausvaikutus.

Lisäksi valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta kaavoituksessa on MRL:n 24.2 §:n mukaan huolehdittava siten, että edistetään niiden toteuttamista. Lainkohta mahdollistaa tarvittavan joustavuuden valtakunnallisten ja muiden tavoitteiden yhteensovittamisessa (hallituksen esitys eduskunnalle 101/1998 s. 70).

Valittajan viittaamat UNESCO:n yleiskokouksen päätöslauselma, World Monuments Fundin ylläpitämä uhanalaisten kulttuurikohteiden lista ja Docomomon merkkiteosten luettelo ovat yleisluontoisia ohjeita ja suosituksia eikä niillä ole siten oikeudellista sitovuutta asiassa. Mainitut asiakirjat eivät ole muun muassa valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa tarkoitettuja sitovia kansainvälisiä sopimuksia. Muun muassa Unescon yleiskokouksella ei ole toimivaltaa antaa sitovia päätöksiä.

Kaupunginhallitus toteaa lisäksi Docomomon luettelon puutteellisuutta koskevan väitteen osalta, että yleiskaavassa osa lentokenttäalueesta on merkitty kulttuurihistoriallisesti ynnä muuksi merkittäväksi alueeksi ja että yleiskaavaselostuksen sivulla 169 mainitaan Docomomon luettelo modernin arkkitehtuurin merkkiteoksista yhtenä osana kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäviä alueita. Kysymyksessä oleva kohde on merkitty myös sivun 170 kartalle.

Tältä osin voidaan kuitenkin todeta, että hallinto-oikeus on päätöksessään jättänyt tutkimatta Docomomon luetteloa koskevan väitteen, koska valitusperustetta ei ole esitetty ennen valitusajan päättymistä. Kaupunginhallitus yhtyy hallinto-oikeuden kantaan asiassa.

Osallistuminen ja vuorovaikutus

Valituksessa on katsottu, että kaupunki ei ole järjestänyt minkäänlaista kuulemistilaisuutta selvittääkseen osallisten mielipiteet kentän lopettamiseen. Lisäksi valituksessa on viitattu Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston Malmi-projektin projektipäällikön Matti Visannin haastatteluun Helsingin Uutiset -paikallislehdessä 12.10.2003, jonka mukaan yleiskaavan hyväksymisen jälkeen käynnistetään Malmi-projektin osallisille vuorovaikutusmenettely. Valittajan mukaan mainittu asioiden toteuttamisjärjestys ei mahdollista todellista vuorovaikutteisuutta.

Väite siitä, ettei kaupunki olisi järjestänyt minkäänlaista yleisötilaisuutta asiassa, on perusteeton. Kaavan laadinnassa on noudatettu MRL:n 8 luvun säännöksiä kaavoitusmenettelystä ja vuorovaikutuksesta. Kaavaprosessiin liittynyttä laajaa vuorovaikutusta on selvitetty muun muassa kaupunginhallituksen hallinto-oikeudelle antamassa lausunnossa.

Yleiskaavan valmisteluun liittyvän vuorovaikutuksen yhteydessä on muun muassa Malmitalossa järjestetty 27.9.2002 paikallispaja, jossa on kuultu ja kirjattu kaupunkilaisten mielipiteitä. Kaavaluonnos on esitelty kaupunkilaisille näyttelyissä ja yleiskaavamessuilla muun muassa Malmitalolla 12.3.2002. Luonnoksesta esitetyt mielipiteet on kirjattu. Valittaja on jättänyt muistutuksen yleiskaavaehdotuksesta. Valittajan muussa yhteydessä tullut kannanotto on liitetty kaavamuistutusten joukkoon.

Projektipäällikkö Visannin haastattelussa ei ole ollut kysymys 26.11.2003 hyväksytyn yleiskaavan vuorovaikutusmenettelystä, joka on ollut jo tuolloin loppuun saatettu, vaan puheena on ollut tulevan yleiskaavaa tarkentavan kaavoituksen vuorovaikutusmenettely. Valittajan kaupunkisuunnitteluviraston verkkosivuja koskevan viittauksen osalta voidaan todeta, että alueen yksityiskohtaisempi kaavoitus ei ole käynnistynyt, koska se odottaa ratkaisuja alueen lopullisesta käyttötarkoituksesta.

Esteellisyys

Valtuutettu Pajusen esteellisyyttä koskevan väitteen osalta kaupunginhallitus viittaa asiassa aiemmin hallinto-oikeudelle lausuttuun ja pitää hallinto-oikeuden ratkaisua asiassa perusteltuna.

Pajunen on Kiinteistö Oy Malmin Novan osakasyhtiön Edvard Pajunen Oy:n osakkeenomistaja ja kaupparekisteritietojen mukaan yhtiöiden hallitusten puheenjohtaja. Mainituilla yhtiöillä ja Pajusella ei ole yleiskaavan Malmin lentokenttäaluetta koskevan tilanvarauksen johdosta odotettavissa välitöntä taloudellista hyötyä. Yleiskaavalla ei ole lopullisesti ratkaistu alueen tulevaa käyttöä, vaan se ratkaistaan alueen yksityiskohtaisemmasta käytöstä päätettäessä. Lisäksi yhtiöille ja Pajuselle mahdollisesti koituvaa hyötyä ei voida pätevästi arvioida.

Yleiskaavan sisältö, yleispiirteisyys ja mahdollisten taloudellisten vaikutusten välillisyys huomioon ottaen valtuuston päätöksessä ei ole siten ollut kysymys asiasta, joka koskee henkilökohtaisesti Pajusta tai hänen lähisukulaistaan. Pajunen ei ole siten ollut valtuutettuna esteellinen asiassa kuntalain (365/1995) 52.1 §:n tarkoittamalla tavalla.

Pajusen esteellisyydestä kaupunginhallituksessa todetaan, että asiassa ei ole ollut myöskään kysymys yhtiöitä taloudellisesti koskevasta ratkaisusta, jonka johdosta Pajusella, hänen lähisukulaisellaan tai yhtiöllä olisi hallintomenettelylain (598/82) 10.1 §:n 2 ja 5 kohtien mukaisesti odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa. Luottamuksen puolueettomuuteen ei ole myöskään osoitettu vaarantuneen 10.1 §:n 6 kohdassa mainitusta muusta erityisestä syystä.

Yhteenveto

Yleiskaava on Malmin lentokenttäalueen osalta edellä todetuin tavoin lain sisältövaatimusten ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukainen. Kaavan valmistelussa, käsittelyssä ja päätöksenteossa on lisäksi noudatettu asiassa sovellettavia menettelysäännöksiä. Valitus tulee perusteettomana hylätä.

Xxxxx Xxxxxx oikeudenomistajien ym. valitus (1970/1/05)

Valituksen pääasiallinen sisältö

Valittajat ovat vaatineet päätöksen kumoamista ja kaavan palauttamista uudelleen valmisteltavaksi sekä oikeudenkäyntikulujen korvaamista.

Valittajat ovat viitanneet aikaisemmin asiassa lausumaansa ja katsoneet, että vaikutusten arviointia ei ole suoritettu luonnonsuojelulain 65 §:n, luontodirektiivin (92/43/ETY) 6 artiklan ja sen tulkintaohjeen mukaisesti ottamalla huomioon ehdotettuina olleiden suunnitelmien ja hankkeiden yhteisvaikutuksia. Tällaisia suunnitelmia on ollut muun muassa Itäsalmen rakennuskaava ja asemakaavan muutosehdotus sekä Itä-Uudenmaan maakuntakaava. Arviointiin ei ole myöskään sisällytetty Vuosaaren sataman ja sen liikenneyhteyksien sekä ruoppaustyön kokonaisvaikutuksia yhdessä muiden suunnitelmien kanssa.

Lisäksi valittajat ovat pyytäneet KHO:ta esittämään ennakkoratkaisupyynnön Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelle luontodirektiivin soveltamisesta koskevassa kysymyksessä.

Vastine valitukseen

Selvitykset ja arvioinnit

Yleiskaava 2002:n valmistelussa on noudatettu maankäyttö- ja rakennuslain ja -asetuksen sekä luonnonsuojelulain vaatimuksia yleiskaavan yhteydessä tehtäville selvityksille ja tutkimuksille sekä vaikutusten arvioinnille. Kaavaa perustuu MRL:n 9 §:n ja MRA:n 1 §:n edellyttämiin riittäviin selvityksiin. Vaikutukset on selvitetty ja arvioitu 35 §:n mukaisesti yleiskaavan ohjaustarpeen ja tarkkuuden edellyttämällä tavalla. Luonnonsuojelulain 65 §:n mukaisesti on arvioitu yleiskaavan vaikutukset Natura-alueisiin sekä myös yleiskaavan ja muiden suunnitelmien ja hankkeiden yhteisvaikutukset Natura-alueisiin.

Selvitykset, tutkimukset ja vaikutusten arvioinnit on tehty sillä tarkkuudella, mikä kuuluu MRL:n 35 ja 39 §:n mukaan yleiskaavoitukseen eli yleispiirteiseen maankäytön suunnitteluun. Vaikutusten arvioinnissa arvioinnit on ulotettu koskemaan MRL:n 9 §:n mukaisesti myös yleiskaava-aluetta laajempaa aluetta.

Yleiskaavan valmistelussa ja arviointeja suoritettaessa Vuosaaren satamahankkeen yhteydessä tehdyt muut selvitykset ja arviot ovat olleet myös arviointimateriaalina.

Yleiskaavan Vuosaaren sataman aluevaraukset perustuvat jo Helsingin kaupunginvaltuuston hyväksymän yleiskaava 1992:n yhteydessä tehtyihin ratkaisuihin ja päätöksiin sekä vahvistettuun seutukaavaan (Vuosaaren satama ja sen liikenneyhteydet, ympäristöministeriön vahvistamispäätös 24.1.2002, KHO:n päätös 26.6.2002). Lisäksi alueella on edellä mainitun seutukaavan ja yleiskaavan mukaan laadittu lainvoimainen asemakaava (nro 10640, 25.1.2002), jonka mukaan satamahanketta liikenneyhteyksineen toteutetaan.

Yleiskaava 2002:n yhteydessä on tehty MRL:n mukaisena selvityksenä muun muassa Helsingin yleiskaava 2002:n vaikutusselvitys, Vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen (kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2002:7, 19.12.2002) ja luonnonsuojelulain mukaisena selvityksenä Arviointi Helsingin yleiskaava 2002:n vaikutuksista Natura-alueisiin (Yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2002:5, 19.12.2002).

Yleiskaavan valmistelussa on arvioitu kaavan vaikutukset Mustavuoren lehto - Östersundomin lintuvedet Natura-alueeseen. Lisäksi on arvioitu lain mukaisesti kaavan yhteisvaikutukset Natura-alueeseen yhdessä Itäväylän parantamishankkeen, Fallpakan uuden asuntoalueen rakentamisen, Vuosaaren sataman ja sen maaliikenneyhteyksien sekä Östersundomin (Itäsalmi) kauppakeskuksen kanssa.

Yleiskaavan luonnonsuojelulain mukaisessa vaikutusten arvioinnissa (edellä mainittu kaupunkisuunnitteluviraston selvitys 2002:5) todetaan, ettei yleiskaavalla tai millään yksittäisellä kyseisen Natura-alueen läheisyyteen suunnitellulla hankkeella eikä niiden yhteisvaikutuksilla ole merkittäviä vaikutuksia Natura-alueeseen.

Samoin on todettu Vuosaaren satamahankkeen ja sen liikenneyhteyksien vaikutusarviointien yhteydessä: hankkeella ei ole havaittu olevan merkittäviä vaikutuksia Natura-alueisiin. Myöskään MRL:n mukaisesti tehdyt kaavan vaikutusten arvioinnit eivät osoita hankkeella olevan tällaisia vaikutuksia Natura-alueeseen.

Yleiskaavan yhteydessä tehdyssä arvioinnissa on ollut käytettävissä viimeisimmät tiedot Natura-alueen nykytilasta. Myös aiemmin suoritettujen arviointien, muun muassa Vuosaaren satamahankkeen ja liikenneväylien arviointien, tulokset ovat olleet käytettävissä.

Valituksessa esitetyt väitteet selvitysten riittämättömyydestä

Valituksessa väitetään, ettei arviointia olisi suoritettu ottamalla huomioon ratkaisun tekemisen ajankohtana ehdotettuina olleita suunnitelmia ja hankkeita luontodirektiivin ja tulkintaohjeen tarkoittamalla tavalla.

Valituksessa annetaan ymmärtää, ettei Östersundomiin sekä rakennuskaavassa että valmisteilla olleessa maakuntakaavassa esitettyä kauppakeskittymää olisi arvioitu yhtenä yhteisvaikutusten osana ja että sen vaikutukset ovat olleet arvioitavissa ja myös konkreettisesti arvioitu Itäsalmen asemakaavan muutoksen yhteydessä (Östersundomin Natura-arvio, suunnittelukeskus 2001):

Kaupunginhallitus toteaa, että Yleiskaava 2002:n valmistelun yhteydessä luonnonsuojelulain mukaisessa Natura-arvioinnissa on yksittäisten toimenpiteiden ja kaavaratkaisujen lisäksi arvioitu tiedossa olevien suunnitelmien ja hankkeiden yhteisvaikutukset Natura-alueisiin. Vuosaaren sataman ja yleiskaavan lisäksi kysymyksessä olevan Natura-alueen osalta yhteisarvioinnissa on mukana arvioitu myös Itäväylän kehittäminen ja Östersundomin kauppakeskus (rakennuskaava, sen muutos, Itä-Uudenmaan maakuntakaava, Östersundomin kauppakeskushanke). Valituksessa mainittu Östersundomin Natura-arvio on nimenomaan ollut aineistona arvioitaessa yhteisvaikutuksia kyseiseen Natura-alueeseen (Arviointi Helsingin Yleiskaava 2002:n vaikutuksista Natura-alueisiin, selvityksiä 2002:5, sivu 81).

Kaupunginhallitus viittaa lisäksi Uudenmaan ympäristökeskuksen hallinto-oikeudelle antamaan lausuntoon, jossa on todettu mm. seuraavaa:

Vuosaaren satamahankkeen vaikutusten arviointiin on otettu kantaa KHO:n päätöksissä 26.6.2002 (Vuosaaren satamaa ja sen liikenneyhteyksiä koskeva seutukaava), 26.6.2002 (Vuosaaren sataman asemakaava), 11.9.2003 (Itä-Uudenmaan maakuntakaava) ja 3.3.2004 (Kaakkois-Vantaan osayleiskaava). Näissä päätöksissään KHO on katsonut, etteivät kyseisen Natura-kohteen luonnonarvot heikkene luonnonsuojelulaissa ja luontodirektiivissä tarkoitetuin tavoin merkittävästi satamahankekokonaisuuden toteuttamisen johdosta yhteisvaikutuksetkin huomioon ottaen. Saman hankkeen tai suunnitelman toteuttamiseksi päätöksenteon eri vaiheissa ei edellytetä tehtävän uutta arviointia (KHO 3.3.2004).

Euroopan komissio on 20.7.2004 vastannut kyseistä Natura-aluetta koskeviin kanteluihin ja vetoomukseen. Vastauksen mukaan korkeimman KHO:n ratkaisuja satamahankkeen vaikutuksista ei ole voitu osoittaa vääriksi. Komissio ei ole jatkanut vireillä olevien kanteluiden ja vetoomuksen tutkintaa.

Yleiskaavan vaikutukset Natura-alueisiin on arvioitu Ympäristötutkimus Metsätähti Oy:n laatimassa raportissa19.12.2002. Ympäristökeskus on osallistunut arviointityön valvontaan ja seurantaan. Eri hankkeiden yhteisvaikutusten osalta raportissa on todettu, ettei millään yksittäisellä kyseisen Natura-alueen läheisyyteen suunnitellulla hankkeella ole merkittäviä vaikutuksia Natura-alueeseen. Hankkeiden vaikutukset jakautuvat lisäksi eri puolille Natura-aluetta, joten yhteisvaikutukset jäävät vähäisiksi. On kuitenkin arvioitu, että Itäväylän kehittäminen yhdessä Fallpakan kaava-alueen rakentamisen ja Vuosaaren sataman tiejärjestelyjen kanssa saattaa heikentää Natura-alueen suojeluarvoja.

Ympäristökeskus on lausunnossaan yleiskaavaehdotuksesta 9.5.2003 kiinnittänyt huomiota kaavan Natura-alueisiin kohdistuviin vaikutuksiin. Huomiot liittyvät lähinnä Vanhankaupunginlahden Natura-alueeseen. Lisäksi lausunnossa on todettu, että Mustavuoren ja Östersundomin alueilla on syytä kiinnittää huomiota virkistyskäytön ohjaamiseen. Huomiot on tarkoitettu lähinnä asemakaavoitusta koskevaksi jatkosuunnitteluohjeiksi.

Ympäristökeskus on todennut, että yleiskaavaa laadittaessa kaavan vaikutukset kyseiseen Natura-alueeseen on arvioitu luonnonsuojelulain 10 luvun säännösten edellyttämällä tavalla.

Ympäristökeskus on lisäksi todennut yleiskaavassa esitettyjen Natura-alueeseen vaikuttavien uudisrakentamisalueiden osalta, että ympäristökeskuksen Fallpakan pohjoisosan asemakaavaehdotuksesta ja asemakaavan muutosehdotuksesta 12.12.2003 antaman lausunnon mukaan asemakaavan vaikutuksia kyseisen Natura-alueen luonnonarvoihin on asianmukaisesti selvitetty laji- ja luontotyyppikohtaisesti. Selvitysten mukaan hanke ei todennäköisesti merkittävästi heikennä Natura-alueen luonnonarvoja, joiden perusteella alue on valittu Natura 2000 ‑verkostoon. Ympäristökeskus on lisäksi antanut lausunnossaan ohjeita siitä, miten kaavan toteuttamisen vaikutuksia alueen luonnonarvoihin voitaisiin lieventää.

Kaupunginhallitus katsoo, että yleiskaavan valmistelussa on edellä todetun tavoin arvioitu yleiskaavan vaikutukset sekä kaavan ja muiden yhdessä vaikuttavien hankkeiden ja suunnitelmien yhteisvaikutukset luonnonsuojelulain 65.1 §:n ja luontodirektiivin 6 artiklan edellyttämällä tavalla.

Ruoppaustöiden vaikutusten selvittäminen

Valituksessa on katsottu, että vaikutusarviointeihin olisi tullut sisällyttää myös vuonna 2003 tiedossa olleet sataman ruoppaustöistä aiheutuneet haitalliset vaikutukset.

Kaupunginhallitus toteaa, että satama-alueen sedimentin pilaantuneisuus on tullut ilmi vuonna 2003 rakennustöihin liittyvien ruoppaustöiden suorittamiseksi tehtyjen tutkimusten yhteydessä. Ruoppaukselle on ollut Länsi-Suomen vesioikeuden lupa vuodelta 1998.

Helsingin satama on vuoden 2003 jälkeen saanut Länsi-Suomen Ympäristövirastolta kolme lupaa Vuosaaren sataman alueella olevan TBT:n ja muiden epäpuhtauksien poistamiseen meren pohjasta sekä hyötykäyttämiseen tulevan sataman satamakentän rakenteina massastabiloituna.

Näiden lupien nojalla suoritettujen töiden perusteella satama-alue on puhdistunut sedimentteihin telakkatoiminnasta kertyneistä epäpuhtauksista. Tähän mennessä tehdyillä ruoppauksilla ja muilla toimenpiteillä ei myöskään ole ollut laajalle levinneitä ja pysyviksi jääviä haitallisia vaikutuksia ympäristössä, mikä on todettu myös jäljempää mainitussa ympäristöministeriön lausunnossa. TBT:n vesistöstä poistamisen vaikutus on positiivinen.

Yleiskaavan vaikutusarvioinnit on laadittu vuosina 2000–2002. TBT:n tutkimistarpeen on ympäristöviranomainen ensimmäisen kerran esittänyt Vuosaaren sataman ympäristöluvan yhteydessä vuonna 2003, jolloin TBT-kysymys on noussut julkisuuteen. Yleiskaavaa laadittaessa ja laajan lausuntokierroksen yhteydessä ei mikään taho ole esittänyt vaatimuksia TBT:n tutkimistarpeesta yleiskaavan yhteydessä.

Ruoppausten osalta voidaan myös todeta, että ympäristöministeriö on 16.6.2003 antanut liiteasiakirjoihin sisältyvän selvityksen Euroopan komissiolle kysymyksessä olevaa Natura-aluetta koskevaa vetoomusta ja kanteluita koskevassa asiassa. Selvityksessä todetaan useassa kohdin kaava- ja muiden selvitysten olleen riittäviä yksittäisten hankkeiden ja myös niiden yhteisvaikutusten osalta.

Ympäristöministeriö on lausunut selvityksessä (s. 10–11) rakennustöiden alueen luonnonarvoille aiheuttaman vahingon osalta, että ruoppaustyöt satama-alueella Niinilahdessa on käynnistetty 6.5.2003 ja ne on keskeytetty 9.5.2003 tilapäisesti, kun telakka-altaan vieressä on todettu korkeita tributyylitinapitoisuuksia. Töitä on jatkettu nyt alueella, jossa pitoisuudet ovat niin pieniä, että alue voidaan ruopata ja massat läjittää voimassa olevan vesiluvan perusteella. Muualla alueella tehdään lisätutkimuksia ja selvitetään pahiten likaantuneiden maiden käsittelyvaihtoehtoja.

Ministeriö on lisäksi todennut, että aloitetuilla tai lähitulevaisuudessa suoritettavilla rakennustöillä ei ole vaikutusta Natura-alueelle eikä tänä vuonna Natura-alueelle ulotu mitään rakennustoimenpiteitä

Hallinto-oikeus on päätöksessään katsonut sataman vesirakennustöiden vaikutusten arvioinnin kuuluvan asianomaisten lupien käsittelyn yhteyteen.

Kaupunginhallitus toteaa, että sataman vesirakennustöiden yhteydessä esiin tulleet yksityiskohdat ovat sellaisia, jotka eivät kuulu yleiskaavan yleispiirteisyydestä johtuen yleiskaavatasolla selvitettäviksi.

Vaikka ruoppausten yhteydessä ilmenneiden haittavaikutusten arvioinnit katsottaisiin kuuluvan yleiskaavan yhteydessä selvitettäväksi ja ne olisi sisällytetty kaavan vaikutusarviointeihin, eivät vaikutukset ole olleet sellaisia, että niillä yksin tai yhdessä muiden hankkeiden tai suunnitelmien kanssa olisi ollut vaikutuksia Natura 2000 ‑verkoston suojeltuihin luontoarvoihin.

Yhteenveto

Edellä lausuttuun, muuhun asiakirja-aineistoon sekä hallinto-oikeuden päätökseen viitaten voidaan todeta arviointimenettelyn osoittavan, ettei yleiskaavan mukainen maankäyttö yhdessä aluetta koskevien muiden suunnitelmien ja hankkeiden kanssa heikennä luonnonsuojelulain 66.1 §:n ja luontodirektiivin 6 artiklassa tarkoitetuin tavoin merkittävästi niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi kohde on otettu Natura 2000 ‑verkostoon.

Lakiin sisältyy yleiskaavaa koskeva huomattava velvoite yhdyskuntarakenteen kehittämiselle. Satamaratkaisun seurauksena syntyvät asuntorakentamisenmahdollisuudet ovat yhteiskunnallisesti merkittävät. Hankkeen toteutuksen yhteydessä esiin tulleet hanketason yksityiskohdat ovat olleet hoidettavissa asianmukaisin luvin. Asiassa ei tältä osin ole tullut esiin mitään yleiskaavan maankäyttöratkaisujen tai kaavan valmistelun kannalta merkityksellisiä seikkoja.

Ennakkoratkaisupyyntö

Kaupunginhallitus toteaa, että asiassa ei ole hallinto-oikeuden päätöksen mukaisesti kysymys Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 234 artiklassa tarkoitetusta yhteisön oikeuden normin tulkinnasta. Päätös valitusasiassa voidaan siten tehdä pyytämättä Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelta ennakkoratkaisua. Valittajien ennakkoratkaisun pyytämistä koskeva vaatimus tulee näin ollen jättää tutkimatta.

Oikeudenkäyntikulut

Asiassa ei ole hallintolainkäyttölain 74 §:n mukaan kohtuutonta, että valittajat pitävät oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Oikeudenkäynti ei ole myöskään aiheutunut laissa tarkoitetulla tavalla viranomaisen virheestä. Valittajien oikeudenkäyntikuluvaatimus tulee näin ollen hylätä.

Yhteenveto valituksista

Kaupunginhallitus toteaa, että valituksissa ei ole esitetty sellaisia seikkoja, joiden vuoksi hallinto-oikeuden yleiskaavaa koskeva päätös olisi kumottava. Yleiskaava perustuu lain edellyttämiin riittäviin selvityksiin ja vaikutusten arviointiin. Kaavaa valmisteltaessa ja siitä päätettäessä on noudatettu asiaan sovellettavia menettelysäännöksiä. Kaava on laissa asetettujen yleiskaavan sisältövaatimusten ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukainen.

Näin ollen valitukset ja oikeudenkäyntikuluvaatimus tulee hylätä aiheettomina ja perusteettomina.

Lopuksi kaupunginhallitus toteaa, että Helsingin kaupunginhallituksen johtosäännön 8 §:n 2 momentin 5 kohdan mukaan hallitus antaa selityksen kaupunginvaltuuston päätöstä koskevan valituksen johdosta, jos hallitus katsoo voivansa yhtyä valtuuston päätöksen lopputulokseen.

Pöytäkirjanote kaupunginkanslian oikeuspalveluille selityksen laatimista ja antamista varten sekä kaupunkisuunnitteluvirastolle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

LIITTEET	Liite 1	Valitukset korkeimmalle hallinto-oikeudelle Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä yleiskaava 2002 -asiassa
	Liite 2	Kaupunginhallituksen lausunto 19.4.2004 Helsingin hallinto-oikeudelle Yleiskaava 2002:ta vastaan tehdyistä valituksista
	Liite 3	Helsingin hallinto-oikeuden päätös 30.5.2005 kaupunginvaltuuston päätöksestä tehdyistä valituksista Yleiskaava 2002 -asiassa

5

NESTE MARKKINOINTI OY:N SUUNNITTELUTARVERATKAISU- JA POIKKEAMISHAKEMUS

Khs 2005-1552

Neste Markkinointi Oy pyytää (16.2.2005) poikkeamislupaa 41. kaupunginosan (Suurmetsä) 429 Tapanilan kylässä tilalla RN:o 5:270 (osoite Rattitie 36) sijaitsevan tilapäisen raskaan kaluston diesel-automaattijakeluaseman paikallaan pysyttämiseksi ja määräajan jatkamiseksi 31.12.2009 asti.

Hakijan tarkoituksena on pysyttää paikoillaan Rattitien diesel-jakeluasema.

Määräaikaa haetaan jatkettavaksi 31.12 2009 asti.

Kaupunkisuunnitteluvirasto mainitsee (27.6.2005), että alueelle ei ole laadittu asemakaavaa ja alueella on voimassa rakennuskielto. Haettu toimenpide on vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston kirjeellä. Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia ei ole esitetty. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Yleiskaava 2002:ssa alue on merkitty suunnittelualueeksi, johon laaditaan osayleiskaava.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että määräajan jatkaminen on perusteltua.

Erityinen syy poikkeamiseen on se, että Tattarisuon teollisuusalueella on tarvetta raskaan liikenteen tankkausasemalle ja sen nykyinen sijainti palvelee hyvin alueella asioivia. Hanke ei aiheuta haittaa muille alueella toimiville yrityksille.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista mikäli rakentamisessa noudatetaan 29.4.2005 päivättyä suunnitelmaa. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa hakemusta edellä mainituin ehdoin.

Vs. Kaj toteaa, että hanke edellyttää asemakaavan laatimiseksi annetusta rakennuskiellosta poikkeamisen lisäksi myös maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 16 §:stä johtuvaa suunnittelutarveratkaisua, jonka edellytykset arvioidaan MRL:n 137 §:n mukaisesti. Vs. Kaj katsoo, että hanke täyttää myös nämä edellytykset eikä mm. aiheuta haitallista yhdyskuntakehitystä.

VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee suostua hakemukseen 31.12 2009 asti ehdolla, että rakentamisessa noudatetaan 29.4.2005 päivättyä suunnitelmaa.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

LIITTEET	Liite 1	Neste Markkinointi Oy:n suunnittelutarveratkaisu ja poikkeamispäätös
	Liite 2	Ympäristökartta
	Liite 3	Asemapiirros

6

KRUUNUNHAAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIEN NRO 4, 30, 31 JA 32 TILOJEN KÄYTÖN MONIPUOLISTAMINEN

Khs 2005-1576

Kiinteistölautakunta toteaa (28.6.2005) seuraavaa:

Tiivistelmä Kaupunginhallitukselle esitetään, että ns. Elefantti-korttelin, joka rajautuu Pohjoisesplanadiin, Helenankatuun, Aleksanterinkatuun ja Katariinankatuun, asemakaavaa muutettaisiin siten, että kaupungin omasta käytöstä vapautuvia toimistotiloja voitaisiin vuokrata kaupungin ulko-puolisille tahoille aluetta monipuolistavaan ja elävöittävään käyttöön.

Kaupungintalokorttelit Ns. kaupungintalokorttelit nro 4 (Elefantti), nro 30 (Leijona) ja nro 31 (Sarvikuono) muodostuvat kaupungin omistuksessa olevasta, toisaalta Pohjoisesplanadin ja Aleksanterinkadun ja toisaalta Helenankadun ja Unioninkadun välissä olevasta korttelikokonaisuudesta. Kortteleiden käyttö on ollut viime aikoina toistuvasti esillä, myös julkisessa keskustelussa.

Tilojen käyttöä on sivuttu

- apulaiskaupunginjohtajan kirjeessä kiinteistövirastolle

- asemakaavan muutostarpeita arvioitaessa

- organisaatiomuutosten vaatimien tilajärjestelyjen yhteydessä

- rakennusten peruskorjausten suunnittelutarvetta harkittaessa

- kiinteistövirastolle tulleissa vuokrauspyyntötiedusteluissa.

Apulaiskaupunginjohtajan kehotus

Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Korpinen on kirjeellään 29.1.2003 kehottanut kiinteistövirastoa elävöittämistarkoituksessa vapauttamaan Pohjoisesplanadi 5:ssa sijaitsevan kiinteistön katutasosta tiloja sekä tutkimaan mahdollisuuksia kiinteistöviraston siirtymiseksi Itä-Helsinkiin.

Lisäksi apulaiskaupunginjohtaja on asettanut virastopäällikkö Matti Rytkölälle tulostavoitteeksi vuodelle 2005 mm. kaupungintalokortteleiden nro 4, 30 ja 31 kehittämisen.

Nykyinen asemakaava Voimassa oleva asemakaava on vahvistettu vuonna 1988.

Kaupungin omistuksessa olevien rakennusten käyttötarkoitus on ase-makaavassa määritelty merkinnällä ”YH” eli hallinto- ja virastorakennusten korttelialue.

Rakennukset on suojeltu merkinnällä ”sr”. Lisäksi asemakaavassa määrätään seuraavaa: ”Kaikilla korttelialueilla saadaan, korttelin pääkäyttötarkoituksesta poiketen, kellarikerroksessa sijaitsevat huoneet, jotka voidaan ainakin osittain valaista päivänvalolla, ensimmäisen kerroksen tilat ja näihin liittyvät toisen kerroksen tilat varata myymälöiksi, ravintoloiksi, kahviloiksi, elokuvateattereiksi, näyttelytiloiksi, ympäristölle häiriötä tuottamattoman pienteollisuuden tai julkisen palvelutoiminnan tiloiksi, edellyttäen, ettei toimenpide ole ristiriidassa rakennuksen säilyttämis- ja entistämistavoitteiden kanssa”.

Asemakaavan mukaan toisen kerroksen itsenäisten huoneistojen sekä kolmannen ja neljännen kerroksen tilojen on oltava hallinto- ja virastokäytössä.

Katutason tiloja lukuun ottamatta kortteleiden rakennusten käyttö muuhun kuin julkiseen hallintoon edellyttää käytännössä voimassa olevan asemakaavan muuttamista.

Organisaatiomuutokset Viime aikoina kaupungintalokortteleissa toimivien kaupungin yksiköiden organisaatiota on muutettu merkittävästi. Uudet yksiköt, talous- ja suunnittelukeskus, oikeuspalvelut, henkilöstökeskus ja tilakeskus, hakeutuvat uuden organisaation mukaisiin tiloihin. Samalla on mahdollista parantaa muidenkin yksiköiden toimitiloja.

Järjestelyjä jatketaan ja niiden oleellisena osana ovat suunnitelma ja tarpeelliset päätökset vapautuvien tilojen käytöstä kortteleita monipuolistavaan, muuhun kuin kaupungin omaan, toimintaan.

Rakennusten peruskorjaustarve

Kaupungintalokortteleiden rakennusten tekninen kunto ja varustelutaso on vaihteleva. Viimeisimmät valmistuneet peruskorjaukset ovat muutaman vuoden takaa, vanhimmat peruskorjaukset 1960-luvulta ja rakennusta Pohjoisesplanadi 5 ei ole varsinaisesti peruskorjattu koskaan. Tarpeellisia ja välttämättömiä korjaus- ja muutostöitä on tehty lukuisia.

Tässä esityksessä tarkoitetut tilat, Pohjoisesplanadi 5 ja Aleksanterinkatu 16, on joka tapauksessa lähivuosina peruskorjattava. Ne ovat tekniseltä varustelutasoltaan korttelikokonaisuuden vaatimattomimmat. Niistä puuttuu mm. nykyaikainen asianmukainen ilmanvaihto, hissit, lii-kuntaesteisten tarpeita ei ole otettu huomioon jne.

Aikaisemmat selvitykset

Kiinteistövirasto on teettänyt kortteleiden rakennuksista ja tiloista erillis-selvityksiä. Selvitykset on tehnyt HKR‑Rakennuttaja ja niihin on tilaajan edustajien lisäksi osallistunut kaupunginmuseon ja kaupunkisuunnitteluviraston edustajia.

Aikaisemmin (3.3.2004) on valmistunut mm. osaselvitys kaikkien kolmen korttelin käyttötarkoituksen muutosmahdollisuuksista sekä erillinen Sarvikuono-korttelin tilaselvitys, jotka kiinteistölautakunta merkitsi tiedoksi 16.3.2004.

Selvitykset käsittelevät kortteleita kokonaisuutena. Niissä on esitetty mm. erillisten rakennusten ja huonetilojen nykyinen käyttö, eri rakennusten peruskorjausajankohta, arvio tilojen käyttötarkoituksen muutosmahdollisuuksista rakennushistorialliselta näkökulmalta sekä ne katutason tilat, jotka ovat nyt hallintokäytössä ja joiden käyttötarkoituksen muutos ei edellyttäisi asemakaavan muuttamista. Selvityksessä esitettiin myös em. näkökulmien pohjalta mm. asuntojen tai majoitustilojen sijaintivaihtoehtoja.

Korttelin nro 31 tilaselvitys (3.3.2004) selvittää yksityiskohtaisemmin korttelin tilojen soveltuvuutta mm. hotellitoimintaan.

Selvitykset ovat luonteeltaan perusselvityksiä, jotka antavat lähtökohdan eri vaihtoehtojen vertailuille ja joiden pohjalta eri tilojen ja tilakokonaisuuksien tulevaa käyttötarkoitusta voidaan suunnitella.

Aikaisemmissa selvityksissä on käynyt ilmi, että korttelissa nro 4 (Elefantti) on rakennuksia ja tiloja, joiden tekninen peruskorjaus on joka tapauksessa edessä lähitulevaisuudessa. Kaupungin omien yksiköiden sijoittumista suunniteltaessa on puolestaan nähty mahdolliseksi vapauttaa näitä tiloja hallintokäytöstä.

Kustannuksiltaan peruskorjaukset tulevat olemaan uudisrakentamiseen rinnastettavia. Ennen investointipäätöksiä on luotava kokonaisstrategia valtakunnallisestikin merkittävien kortteleiden tulevasta käytöstä.

Vapautettavissa olevat tilat

Kiinteistöviraston tilakeskus ei mahdu talo-osaston entisiin tiloihin Pohjoisesplanadi 5:een. Vireillä on esitys hankkia yksikölle vuokratilat Sörnäistenkadulta.

Talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalvelun sijoittuminen Merihakaan antaa mahdollisuuden siirtää elinkeinopalvelu pois Katariinankatu 3:sta.

Henkilöstökeskuksen siirtyminen muualle antoi mahdollisuuden keskittää kaupunginkanslian oikeuspalvelut kaupungintalokortteleihin, tosin kaksiin eri tiloihin.

Taidemuseon siirto linja-autoasemalta ja Tennispalatsista Aleksanterinkatu 26:n toiseen tai kolmanteen kerrokseen, jonne myös Kluuvin Galleria sijoittuisi, antaa tilaisuuden keskittää tietokeskuksen tilat Unioninkatu 28:een ja Kallion virastotaloon.

Näiden järjestelyjen toteuduttua kaupungin virastokäytöstä on vapautettavissa kaksi erillistä kohdetta: kokonaisuudessaan kiinteistö Pohjoisesplanadi 5 (liikennetiloineen noin 1 500 huoneisto-m²) ja osoitteista Aleksanterinkatu 16 / Katariinankatu 3 Valkoisen salin ympäristöstä tilakokonaisuus, jonka pinta-ala on noin 3 200 huoneisto-m². Jälkimmäinen koostuu ns. Remanderin talosta, Valkoisen salin rakennuksesta ja ns. Brummerin talon piharakennuksesta.

Korttelin nro 4 selvitys Korttelin nro 4 tilaselvitys (25.5.2005) on laadittu edellisessä kappaleessa kuvattujen tilajärjestelyjen myötä vapautettavissa olevien tilojen näkökulmasta. Tarkasteluun ei ole sisällytetty kaupunginmuseon käytössä olevaa Sederholmin taloa eikä kaupunginkanslian käytössä olevaa Aleksanterinkatu 14:ää. Tarkastelussa on sen sijaan ollut myös kadunvarsirakennus Katariinankatu 1 - 3, jonka uutta käyttöä tämä esitys ei kuitenkaan koske muulta osin kuin asemakaavan muutosesityksenä. Rakennuksessa on tällä hetkellä kiinteistöviraston kaksi osastoa.

Selvityksessä on käsitelty itse rakennusten ja huonetilojen lisäksi korttelin sisäpihoja ja yleensä jalankulkuympäristöä kahden merkittävän torin välillä. Alueen laajempaan monipuolistamiseen liittyvät myös kysymykset Kauppatorin kehittämisestä ja mm. yhteydet Katajanokan suuntaan matkustajaterminaaleille.

Selvitys on luonteeltaan perusselvitys, joka antaa lähtökohdan eri ratkaisujen ja vaihtoehtojen vertailuille ja jonka pohjalta tilojen ja tilakokonaisuuksien tulevaa käyttötarkoitusta voidaan suunnitella.

Selvityksen on tarkoitus myös toimia tarpeellisen asemakaavamuutoksen tausta-aineistona ja auttaa kohteen esittelyssä ja markkinoinnissa.

Asemakaavan muutostarve

Asemakaavan muutoksella tilojen käyttötarkoitusta tulisi laajentaa kattamaan ne toiminnot, joiden katsotaan elävöittävän ja monipuolistavan aluetta. Määräyksen tulisi sallia yksityinen ja kaupallinen toiminta, asuminen, esim. huoneistohotellikäyttö.

Korttelin rakennusten käytön monipuolistaminen tulee vaikuttamaan myös niiden ympäristöön. Mahdollisesti syntyy tarpeita harkita muutoksia katualueiden jalankulku-, pysäkki-, pysäköinti- ja istutusjärjestelyihin. Samanaikaisesti ehkä myös Kauppatorin järjestelyihin on syytä tehdä muutoksia tai parannuksia. Edellä mainittujen näkökulmien sisällyttäminen asemakaavatyöhön lienee välttämätöntä.

Aikataulu Kiinteistö Pohjoisesplanadi 5 on mahdollista vapauttaa jo vuoden 2006 alussa tilakeskuksen uusien toimitilojen käyttöönoton aikataulun mukaisesti.

Aleksanterinkatu 16:n vapautumisen aikataulu riippuu tietokeskuksen muuttomahdollisuuksista Unioninkadulle, mikä puolestaan edellyttää taidemuseon Kluuvin gallerian siirtymistä uusiin tiloihin.

Korttelin tilojen vuokrausilmoitus tulisi julkistaa heti syksyllä 2005, kun periaatepäätös virastotiloista luopumisesta ja kehotus asemakaavan muuttamisesta on tehty.

Myynti/vuokraus Periaatteessa kiinteistöä Pohjoisesplanadi 5 voidaan käsitellä erillisenä kiinteistönä. Se sijaitsee omalla tontillaan eikä sillä ole teknisiä yhteyksiä tai yhteisjärjestelyjä naapurikiinteistöihin.

Aleksanterinkatu 16:n tilakokonaisuus on sen sijaan hankalasti muodostettavissa omaksi kiinteistöyksikökseen. Muun muassa tilakokonaisuuden porrashuonejärjestelyt ovat yhteiset naapurirakennusten kanssa, kiinteistötekniikka on tällä hetkellä yhteistä laajemmalle tila- ja rakennuskokonaisuudelle, sisäpihajärjestelyt ovat yhteiset jne.

Tässä esityksessä on lähdetty siitä, että kaupunki ei luovu rakennusten ja tilojen omistajuudesta, vaan tilat vuokrataan riittävän pitkällä vuokra-sopimuksella, jotta välttämättömien korjaus- ja muutostöiden rahoittamiseen on löydettävissä muita tahoja kuin kaupunki. Riittävänä vuokra-aikana voitaneen pitää 30 - 40 vuotta.

Vuokrausmenettely tosin rajaa joitakin käyttötarkoitusvaihtoehtoja todennäköisesti pois, esimerkiksi normaalin vuokra- tai omistusasumisen. Jos esimerkiksi Pohjoisesplanadi 5:ssä halutaan pitää myös asuminen todellisena vaihtoehtona, tulisi ainakin rakennus ilmoittaa myytäväksi.

Ilmoitusmenettely Koska voimassa oleva asemakaava ei toivotulla tavalla ohjaa tilojen käyttötarkoitusta eikä aluetta monipuolistavan toiminnan sisällöstä ole varmaa, perusteltua mielipidettä, on vuokrausilmoitus syytä järjestää kaksivaiheisena.

Ensimmäisessä vaiheessa päähuomio kiinnitetään suunnitellun toiminnan sisältöön, kuitenkin siten, että kohteista kiinnostuneiden tahojen kyky selviytyä hankkeen toteutuksesta ja esim. rahoituksesta on tiedossa.

Toiseen vaiheeseen valittujen kanssa on mahdollista edetä joko neuvotteluteitse tai kilpailuttamalla vuokrat.

Kiinteistölautakunta esittää, että kaupunginhallitus kehottaa kiinteistölautakuntaa vapauttamaan Kruununhaan korttelista nro 4 virastokäytössä olevia tiloja aluetta monipuolistavaan käyttöön ja ilmoittamaan vapautuvat tilat vuokrattavaksi tarvittaessa pitkäaikaisin, 30 - 40 vuoden, vuokrasopimuksin.

Lisäksi lautakunta esittää, että kaupunginhallitus kehottaa kaupunkisuunnittelulautakuntaa tekemään esityksen Kruununhaan korttelin nro 4 asemakaavan muuttamisesta siten, että YH-korttelialueen käyttötarkoitusta voidaan laajentaa myös yksityisiin ja kaupallisiin käyttötarkoituksiin.

Vs. Kaj toteaa, että kaupungin tavoitteena on saada Suurkirkon ympäristö ja ns. kaupungintalokorttelit sisältävä alue nykyistä monipuolisempaan käyttöön. Päämäärän toteutuminen edellyttää, että näissä kortteleissa nyt kaupungin virastokäytössä olevia tiloja otetaan lisää myös julkiseen ja kaupalliseen käyttöön.

Kiinteistöviraston tulostavoitteeksi on tänä vuonna kirjattu kaupungintalokortteleiden nrot 4, 30 ja 31 kehittäminen. Viraston toimesta onkin tehty 3.3.2004 ko. kortteleiden käyttötarkoitusten muutosselvitys ja korttelin nro 4 osalta pidemmälle viety 25.5.2005 valmistunut tilaselvitys, jossa on tarkasteltu kaupungin yksiköiden sijoittumisia pois ko. korttelista ja siirtymisten aikatauluja. Vastaavanlaisten selvitysten tekemistä on tarpeen jatkaa korttelien nrot 31 ja 32 osalta.

Korttelin nro 30 kohdalta tulisi selvittää, voidaanko kaupungintalokorttelin tiloja käyttää nykyistä tiiviimmin, jotta sinne voisi sijoittaa esimerkiksi viereisissä kortteleissa nrot 31 ja 32 olevia kaupungin toimintoja ja voidaanko joitakin kaupungintalokorttelin osia ja piha-alueita avata julkiseen ja kaupalliseen käyttöön.

Kiinteistöviraston tilakeskus on vuokraamassa kaupungin ulkopuoliselta taholta toimitiloja itselleen näillä näkymin 5 vuoden määräaikaisella sopimuksella, johon liittyy 5 vuoden jatko-optio. Nyt on tarkoituksenmukaista selvittää, onko mahdollista jatkossa löytää sellainen ratkaisu, jossa tilakeskus ja kiinteistöviraston yksiköistä ainakin tontti- ja kansliaosastot voisivat toimia samassa rakennuksessa esimerkiksi Sörnäisten tulevan Kalasataman työpaikka-alueella.

VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee kehottaa kiinteistölautakuntaa vapauttamaan Kruununhaan korttelissa nro 4 virastojen käytössä olevia tiloja aluetta monipuolistavaan käyttöön ja ilmoittamaan vapautuvat tilat pääsääntöisesti vuokrattavaksi tarvittaessa pitkäaikaisin 30–40 vuoden vuokrasopimuksin seuraavasti:

- Osoitteessa Pohjoisesplanadi 9 sijaitsevan ns. Kleinehin hotellin tilat (Goviniuksen talo) tulee vapauttaa 3–5 vuoden kuluessa ja etsiä kyseisissä tiloissa oleville kiinteistöviraston yksiköille uudet tilat kaupungintalokortteleiden ulkopuolelta.

- Osoitteessa Pohjoisesplanadi 5 sijaitsevat tilat (Lampan talo) vapautetaan kiinteistöviraston tilakeskuksen muuttaessa niistä viimeistään vuoden 2006 alkuun mennessä.

Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa kaupunkisuunnittelulautakuntaa tekemään esityksen Kruununhaan korttelin nro 4 asemakaavan muuttamisesta siten, että YH-korttelialueen käyttötarkoitusta voidaan laajentaa myös yksityisiin ja kaupallisiin käyttötarkoituksiin sekä selventämään monipuolistuvan käytön vaikutukset alueen jalankulkuolosuhteisiin.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee kehottaa kiinteistövirastoa yhdessä kaupunginkanslian, talous- ja suunnittelukeskuksen ja kaupunkisuunnitteluviraston kanssa tutkimaan 31.3.2006 mennessä mahdollisuuksia tiivistää ja lisätä kaupungintalon (Kruununhaan kortteli nro 30) tilojen virastokäyttöä siten, että viereisten korttelien nrot 31 ja 32 tiloissa toimivien kaupungin virastojen toimintoja voitaisiin siirtää kaupungintaloon ja sen perusteella vapauttaa korttelien nrot 31 ja 32 tiloja julkiseen ja kaupalliseen käyttöön. Lisäksi kiinteistövirastoa kehotetaan tutkimaan mahdollisuudet avata kaupungintalon korttelin osia ja pihoja yleiseen ja kaupalliseen käyttöön.

Vielä kaupunginhallitus päättänee kehottaa liikennelaitosta ja kaupunkisuunnitteluvirastoa yhdessä selvittämään raitiotielinjaston muutosmahdollisuuksia, joissa on otettu huomioon edellä mainittujen korttelien monipuolistuva käyttö.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kaupunkisuunnitteluvirastolle, kaupunginkanslialle, talous- ja suunnittelukeskukselle, kiinteistövirastolle, kaupunginkanslian oikeuspalveluille, kaupunginmuseolle ja liikennelaitokselle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITTEET	Liite 1	Kaupungintalokortteleiden K4, 30 ja 31 käyttötarkoituksen muutosselvitys, 3.3.2004
	Liite 2	Ote ajantasa-asemakaavasta
	Liite 3	Kaupungintalokorttelin K4 tilaselvitys, 25.5.2005

1

LAUSUNTO SUOMENKIELISEN OPETUKSEN KOULUVERKON TARKISTAMISPÄÄTÖKSESTÄ TEHDYSTÄ VALITUKSESTA

Khs 2005-1087

Kvsto päätti 22.6.2005 (asia 11), että 1.8.2006 lukien

- Kannelmäen ala-asteen koulu ja Etelä-Kaarelan yläasteen koulu yhdistetään hallinnollisesti yhtenäiseksi peruskouluksi

- Käpylän ala-asteen koulu- ja Käpylän yläasteen koulu yhdistetään hallinnollisesti yhtenäiseksi peruskouluksi

- Siilitien ala-asteen koulu ja Hillerikujan koulu yhdistetään hallinnollisesti yhdeksi kouluksi

- Karavaanin ala-asteen koulu ja Vuosaaren yläasteen koulu yhdistetään hallinnollisesti yhtenäiseksi peruskouluksi.

Päätös tehtiin äänestyksin 78 äänellä 4 ääntä vastaan. Vähemmistön mielestä Khn ehdotus Karavaanin ala-asteen ja Vuosaaren yläasteen yhdistämisestä olisi tullut hylätä.

Asianajaja Xxx Xxxx on (29.7.2005) valittanut Kvston päätöksestä Karavaanin ala-asteen koulun ja Vuosaaren yläasteen koulun yhdistämisen osalta. Valittaja vaatii, että hallinto-oikeus kumoaisi Kvston päätöksen tältä osin tai vaihtoehtoisesti palauttaisi valituksen kohteena olevan päätöksen uudelleen käsiteltäväksi. Kaupungin olisi hänen mielestään korvattava hänen oikeudenkäyntikulunsa ja päätöksen täytäntöönpano olisi kiellettävä.

./. Valituskirje on esityslistan tämän asian liitteenä.

Helsingin hallinto-oikeus pyytää (3.8.2005) Khta hankkimaan Kvston lausunnon valituksen johdosta. Lausunto olisi annettava 23.9.2005 mennessä.

Kaupunginkanslian oikeuspalvelut toteaa (12.9.2005) seuraavaa:

Khn johtosäännön 8 §:n 5 kohdan mukaan Khs antaa selityksen Kvston päätöstä koskevan valituksen johdosta, jos Khs katsoo voivansa yhtyä Kvston päätöksen lopputulokseen.

Valitusoikeus- ja aika Kvston päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella hallinto-oikeudelta (KuntaL 90 § 1 mom). Valitusoikeus on asianosaisella ja kunnan jäsenellä (KuntaL 92 §).

Xxx Xxxx on hakenut kunnan jäsenenä muutosta em. Kvston päätökseen.

Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista (kuntaL 93 §). Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi (KuntaL 95 § 2 mom). Kvston pöytäkirja 22.6.2005 on asetettu yleisesti nähtäväksi 1.7.2005, joten valitus on tehty määräajassa.

Valitusperusteet Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että:

1) päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä;

2) päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa; tai

3) päätös on muuten lainvastainen (KuntaL 90 § 2 mom).

Valittajan vaatimukset Valittaja vaatii, että hallinto-oikeus

kumoaa Kvston 22.6.2005 äänestyksen jälkeen tekemän päätöksen siltä osin kun Karavaanin ala-asteen koulu ja Vuosaaren yläasteen koulu on päätetty yhdistää hallinnollisesti yhdeksi kouluksi, tai

vaihtoehtoisesti palauttaa valituksen kohteena olevat päätökset uudelleen käsiteltäviksi,

velvoittaa kaupungin korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut täysimääräisesti laillisine korkoineen kuukauden kuluttua tuomion julistamispäivästä lukien (tämänhetkisten oikeudenkäyntikulujen määrä on 1 200 euroa) ja

kieltää valituksen kohteena olevan päätöksen täytäntöönpanon siihen saakka, kunnes valitukset on lainvoimaisesti ratkaistu.

Kaupungin päätöksenteko

Opetustoimen johtosäännössä mainittujen tehtävien perusteella valittaja väittää, että Kvston päätöstä edeltäneissä opetuslautakunnan suomenkielisen jaoston ja lautakunnan päätöksissä ei ole ollut kyse kuntalain 91 §:ssä tarkoitetusta valmistelusta, vaan päätöksistä, joista on olemassa itsenäinen oikaisuvaatimus. Valittajan käsityksen mukaan Kvston päätökseen sisältyy menettelyvirhe, kun asiassa on tehty päätös ennen kuin jaoston oikaisuvaatimuksia koskevat päätökset on lainvoimaisesti ratkaistu.

Khn johtosäännön 7 §:n 11 kohdan nojalla Kvsto päättää opetustoimeen kuuluvan oppilaitoksen perustamisesta tai lakkauttamisesta opetuslautakunnan annettua asiasta lausuntonsa. Opetuslautakunnan päätös on valmistelua koskeva päätös, josta Kvsto on tehnyt lopullisen päätöksen.

Opetustoimen johtosäännön 7 §:n 5 kohdan mukaan opetuslautakunnan suomenkielisen jaoston tehtävänä on oman kieliryhmänsä osalta, ellei toisin ole määrätty, päättää perusopetuksen koulukohtaisesta järjestämisestä ja mitoituksesta sekä 13 kohdan mukaan päättää mm. peruskoulujen oppilaaksiottoalueista.

Suomenkielisen jaoston päätökset Karavaanin ala-asteen ja Vuosaaren yläasteen koulujen yhteisen oppilaaksiottoalueen rajauksesta, Karavaanin ala-asteen koulurakennukseen sijoittuvista luokista 1 – 4 ja Vuosaaren yläasteen rakennukseen sijoittuvista luokista 5 – 9 ovat lopullisia päätöksiä, joista on voitu tehdä oikaisuvaatimus. Ne ovat itsenäisiä päätöksiä, jotka on voitu tehdä ennen valtuuston päätöstä koulujen hallinnollisesta yhdistämisestä. Tällaisia päätöksiä on voitu suomenkielisessä jaostossa tehdä täysin itsenäisesti riippumatta siitä, onko kahden koulun hallinnollisesta yhdistämisestä Kvstossa jo päätetty vai ei.

Kysymyksessä olevat suomenkielisen jaoston päätökset ovat kuuluneet jaoston toimivaltaan eikä niitä ole tehty, toisin kuin valituksessa väitetään, ennenaikaisesti. Päätös oppilaiden sijoittumisesta tulee toteutettavaksi syyslukukauden 2006 alusta, jolloin myös koulujen hallinnollinen yhdistäminen on päätetty toteuttaa.

Asian valmistelun ja päätöksenteon virheellisyys

Valittaja väittää, että asian valmistelussa on käytetty virheellisin perustein hankittuja vääriä ja liian suuria oppilasmäärälukuja. Valittajan mukaan päätösasiakirjoihin on merkitty koulun johtokunnan kannanotto vajavaisena, johtokuntaa ei ole kuultu lopullisesta päätösehdotuksesta eikä Karavaanin ala-asteen johtajan, opettajakunnan ja vanhempainyhdistyksen kielteistä kantaa yhdistämiselle ole mainittu asiakirjoissa.

Oikeuspalvelut toteaa, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä silloin, kun menettelyä koskevia säännöksiä tai määräyksiä ei ole noudatettu.

Kunnan on perusopetuslain 6 §:n 2 momentin mukaan osoitettava oppivelvolliselle ja muulle perusopetuslaissa tarkoitettua opetusta saavalle lähikoulu tai muu soveltuva paikka, jossa perusopetusta annetaan. Lähikoulun käsitettä määrittelee perusopetuslain 6 §:n 1 momentti, jonka mukaan opetus tulee kunnassa järjestää siten, että oppilaiden matkat ovat asutuksen, koulujen ja muiden opetuksen järjestämispaikkojen sijainti sekä liikenneyhteydet huomioon ottaen mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä. Lähikoulun ei siten aina välttämättä tarvitse olla oppilaan kotia lähinnä oleva koulu.

Kunta voi varsin vapaasti päättää opetuksen järjestämisen organisoinnista. Opetustoimen johtosäännön perusteella opetuslautakunnan jaostot päättävät oppilaaksioton periaatteista ja peruskoulujen oppilaaksiottoalueista. Kaupungin alueella asuvilla oppilailla on oikeus päästä siihen kouluun, jonka oppilaaksiottoalueella he asuvat. Oppilaaksiottoalueisiin voidaan tehdä muutoksia johtuen esim. alueen oppilasmääristä.

Valittajan esittämiin väitteisiin siitä, että asian valmistelussa olisi käytetty virheellisiä oppilasmäärälukuja, viitataan opetuslautakunnan esityslistalla 14.6.2005, 135 §:n kohdalla ilmeneviin perusteluihin ja todetaan, että oppilasennusteet on laskettu kaikilla kouluverkkoalueilla sekä ehdotuksissa olevien koulujen kohdalla samalla tavalla, joten jaoston päätös ei ole perustunut virheellisiin oppilasmäärälukuihin.

Kunnan asukkaiden vaikutusmahdollisuuksista on säädetty kuntalain 27 §:ssä. Sen mukaan osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää mm. tiedottamalla kunnan asioista ja järjestämällä kuulemistilaisuuksia sekä selvittämällä asukkaiden mielipiteitä ennen päätöksentekoa.

Kuten opetuslautakunnan esityslistalla 14.6.2005 ilmenee, opetusviraston kouluverkon tarkastusta valmistellut työryhmä on avoimella tiedonvälityksellään, keskustelutilaisuuksillaan, tiedotusvälineiden ja yksittäisten henkilöiden kanssa käymillään keskusteluilla kaikin tavoin pyrkinyt tiedottamaan eri näkökohdista ja toisaalta saamaan esille uusia näkökulmia. Tämän lisäksi kaikki esitetyt kannanotot ja lausunnot ovat olleet opetuslautakunnan suomenkielisen jaoston kokouksissa mukana ja nähtävinä ja kaikki nämä kannanotot ja lausunnot on kirjattu.

Sekä rehtori että koulun johtokunta ja opettajakunta ovat saaneet lausua käsityksensä koulujen hallinnollisesta yhdistämisestä. Opetuslautakunnan esityslistalla 14.6.2005 ao. asian liitteen 5 sivulla 14 on nimenomaisesti todettu, että Karavaanin ala-asteen osalta hallinnolliseen yhdistämiseen suhtaudutaan kielteisesti.

Oikeuspalvelut katsoo, ettei asian valmistelussa ole tapahtunut menettelyvirhettä, eikä lautakunta näin ollen ole antanut lausuntoaan koulujen yhdistämisestä virheellisen valmistelun pohjalta.

Oppilaiden yhdenvertaisuuden ja tasa-arvoisen kohtelun vastainen toiminta

Valittaja on todennut, että päätösten myötä Karavaanin ala-astetta käyvät oppilaat asetettaisiin eriarvoiseen asemaan muiden kaupungissa asuvien koululaisten kanssa, koska he joutuvat siirtymään vieraaseen kouluun jo 5. luokkalaisina. Hän toteaa, että menettely on vastoin perustuslain yhdenvertaisuussäännöksiä ja se on myös perusopetuslain säännösten vastainen. Valittaja on kuitenkin lisäksi todennut, että Helsingin alueella on toinenkin koulu, jossa keskitytään vain 1. – 4. luokkien opetukseen. Opetuslautakunnan esityslistalla 14.6.2005 on todettu, että kokemukset oppilaiden siirtymisestä uuteen kouluun viidennelle luokalle ovat myönteisiä. Lisäksi esityslistalla on selostettu alueen koulumatkojen turvallisuuteen liittyviä kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöksiä ja selvityksiä.

Perustuslain 6 §:n mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia ja säännös sisältää myös syrjinnän kiellon. Tätä säännöstä tulee soveltaa myös opetuksessa. Säännös ei kuitenkaan tarkoita täysin samanlaista kohtelua kaikille oppilaille, vaan hyväksytyillä perusteilla, kuten opetuksen järjestämiseen liittyvillä syillä, voidaan opetuksen järjestämispaikkaa muuttaa.

On täysin mahdollista esim. tilanahtaudesta johtuen, että hallinnollisesti toisen koulun oppilas saa opetusta toisen koulun tiloissa ilman, että kouluja on hallinnollisesti yhdistetty. Vaikka oppilaalla on perusopetuslain 28 §:n 1 momentin mukaan oikeus käydä kunnan perusopetuslain 6 §:n 2 momentin nojalla osoittamaa koulua, lain esitöiden mukaan koulun lakkauttaminen on sellainen syy, joka oikeuttaa kunnan osoittamaan oppilaalle toisen koulun. Oppilaaseen liittyvistä syistä tehtävä koulun vaihtaminen edellyttää, mikäli mahdollista, yhteisymmärrystä oppilaan huoltajan kanssa.

Vaatimus täytäntöönpanon kiellosta

Kuntalain 98 §:n mukaan päätös voidaan panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman. Täytäntöönpanoon ei kuitenkaan saa ryhtyä, jos oikaisuvaatimus tai valitus käy täytäntöönpanon johdosta hyödyttömäksi taikka jos oikaisuvaatimuksen käsittelevä toimielin tai valitusviranomainen kieltää täytäntöönpanon. Laissa ei ole säädetty erityisiä perusteita siitä, milloin täytäntöönpanokielto on annettava, eikä tällaisia vaatimuksia ole myöskään käytännössä asetettu.

Valtuuston päätösten täytäntöönpanosta tekee kunnanhallitus erillisen päätöksen. Khs on 27.6.2005 päättänyt, että Kvston 22.6.2005 pitämän kokouksen päätökset saadaan pöytäkirjan tarkastamisen jälkeen mahdollisista valituksista huolimatta panna täytäntöön.

Loppupäätelmä Oikeuspalvelut toteaa että kunnallisvalitusta ei voi tehdä tarkoituksenmukaisuusperusteella. Valittaja on useassa kohdassa valituksessaan vedonnut seikkoihin, joiden voidaan katsoa kuuluvan tarkoituksenmukaisuusperusteisiin. Mm. yhtenäisen perusopetuksen toteutumattomuus yhdistymisessä, oppilaaksiottoalueiden yhtenäistäminen, kouluilta puuttuva yhteistyö, alueellinen tasapuolisuus koulutuspalveluissa ja tiloissa sekä koulutilojen kapasiteetin mukainen käyttö ovat sellaisia tarkoituksenmukaisuusperusteita, joilla kunnallisvalitusta ei voi tehdä.

Xxxx vaatimukset täytäntöönpanokiellosta ja oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta ovat perusteettomia, eikä niitä sen vuoksi tule hyväksyä.

Valituksenalainen päätös ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä, kaupunginvaltuusto ei ole ylittänyt toimivaltaansa eikä päätös ole muutenkaan lainvastainen, joten valitus on perusteettomana hylättävä.

Vs. Sj katsoo, että hallinto-oikeudelle tulisi antaa oikeuspalveluiden lausunnon mukainen Khn lausunto.

VS. SJ Kaupunginhallitus päättänee antaa Helsingin hallinto-oikeudelle asianajaja Xxx Xxxx valituksesta esityslistalta ilmenevän kaupunginkanslian oikeuspalveluiden lausunnon mukaisen oman lausuntonsa ja esittää siinä, että vaatimukset kaupunginvaltuuston päätöksen täytäntöönpanon kiellosta ja oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta ovat perusteettomia ja että ne sekä valitus kokonaisuudessaan tulisi perusteettomina hylätä.

Pöytäkirjanote asiakirjoineen kaupunginkanslian oikeuspalveluille lausunnon laatimista ja antamista varten sekä opetuslautakunnalle.

Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2242

LIITE

Xxx Xxxx valituskirje

1

MUUTOKSENHAKU VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSEEN SUOMEN NATURA 2000 -VERKOSTOEHDOTUKSEN TÄYDENTÄMISESTÄ

Khs 2005-1798

Valtioneuvosto on 2.6.2005 päättänyt täydentää Euroopan yhteisön Natura 2000-verkoston Suomen ehdotusta Euroopan yhteisön komissiolle ehdottamalla mm. päätöksessä lueteltuja 44 aluetta luontodirektiivin (92/43/ETY) mukaisiksi yhteisön tärkeänä pitämiksi alueiksi (SCI-alueet).

./. Valtioneuvoston päätös on esityslistan tämän asian liitteenä 1 sekä luettavissa (pdf-tiedosto, 157 kb) osoitteessa

http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=36076&lan=fi

Kaupunginhallitus päätti 4.10.2004 (1231 §) antaa Uudenmaan ympäristökeskukselle lausunnon Natura 2000-verkoston täydentämisestä. Lausunnossaan kaupunginhallitus totesi mm., että se ei pidä Natura 2000-verkoston laajentamista Vantaanjoen uomaan Helsingin kaupungin alueella tarkoituksenmukaisena eikä perusteltuna. Kaupunginhallitus vastusti Vantaanjoen liittämistä Natura 2000-verkostoon.

./. Kaupunginhallituksen asiassa 4.10.2004 antama lausunto on esityslistan liitteenä 2.

Kaupunginhallitus totesi mm., että Uudenmaan ympäristökeskuksen esityksessä ei ole esitetty arvioita siitä, miten Natura-alueen perustaminen vaikuttaisi luontodirektiivin mukaisten lajien elinolojen paranemiseen. Esityksestä ei myöskään käy ilmi, miten se vaikuttaisi joen ja sen valuma-alueen tulevaan käyttöön. Aineiston yleisluontoisuus ei anna edellytyksiä arvioida rajausta tarkemmin. Helsingin alueella Natura-alueen vaikutuksia Vantaanjoen ranta-alueilla ja sen ulkopuolella on siten vaikea ennakoida.

Kaupunginhallitus katsoi, että valtion ympäristöhallinnon olisi selvitettävä tarkemmin vuollejokisimpukan nykyinen esiintyminen ja lajin ympäristövaatimukset Vantaanjoessa. Ilman arviota lajin populaatiokoosta, esiintymisalueen laajuudesta ja elinympäristövaatimuksista Vantaanjoessa jäävät erilaisten hankkeiden vaikutusarviot poikkeuksetta yleispiirteisiksi ja liian ylimalkaisiksi. Selvitys olisi tehtävä ennen kuin Natura 2000-verkoston laajentamisesta tehdään esitystä. Kaupunginhallitus katsoi lisäksi, että Vantaanjoen vuollejokisimpukan elinympäristöjen suojelu voidaan toteuttaa muilla keinoin kuin Natura-alueen perustamisella.

Ryj katsoo, että valtioneuvoston päätös ei perustu luonnonsuojelulain ja luontodirektiivin ja direktiivin liitteen edellyttämiin riittäviin selvityksiin alueen luonnonarvojen merkittävyydestä.

Vantaanjoen Natura-alueen ensisijaisena suojeluperusteena on esitetty joessa esiintyvä vuollejokisimpukka. Vantaanjoki ei ole kuitenkaan ainoa Natura-kohde, jossa kyseinen simpukkalaji esiintyy. Muutamia kohteita on jo tähän mennessä Natura-verkoston piirissä muualla Suomessa. Asiassa ei ole selvitetty, missä muualla Suomessa simpukkalajia esiintyy ja, onko lajin kantaa Vantaanjoessa verrattu simpukan muihin kantoihin Suomessa.

Ehdotus Natura-verkoston täydentämiseksi on laadittu kiireisellä aikataululla ilman yhteistyötä Helsingin kaupungin kanssa ja Helsingin osalta vaillinaisen selvityksen perusteella. Vuollejokisimpukan osalta selvitykset lajin populaatiosta, esiintymispaikoista ym. perustuvat Helsingin osalta vanhoihin tietoihin. Vanhankaupunginkoskelta on havainto vuodelta 1927 ja Pikkukoskelta vuodelta 1991. Lisäksi Vantaan ja Nurmijärven alueella rajoitettuna otantana vuonna 2004 tehty kartoitus ja sen tulokset ovat rajalliset. Vantaanjoelta on simpukasta kokonaisuudessaan vain 5 havaintoa.

Ryj toteaa, että ympäristöministeriön asiassa antamassa toimenpide-ehdotuksessa Natura-alueen rajausta on muutettu Hyvinkään kaupungin lausunnossa esitetyllä tavalla. Perusteluna ehdotetuille toimenpiteille on esitetty seuraavaa:

Syksyllä 2004 suoritetussa inventoinnissa ei ole löydetty vuollejokisimpukkaa ehdotuksen mukaisen Natura 2000-alueen pohjoispäässä tehdyissä koesukelluksissa. Koska tältä alueelta ei ole tiedossa myöskään vanhempaa havainto-aineistoa, rajausta korjataan Hyvinkään kaupungin lausunnossa esitetyllä tavalla siten, että alueesta poistetaan Kaltevan sillan pohjoispuolelle jäävä jokiosuus.

Ryj katsoo, ottaen huomioon jo olemassa olevat Natura-kohteet, että kyseinen simpukkalaji on riittävästi edustettuna Suomen Natura-2000-verkostossa ja sen suotuisan suojelutason säilyminen on siten varmistettu. Asiassa tulisi lisäksi selvittää perusteellisemmin simpukkalajin populaatiokoko, esiintymisalueen laajuus ja elinympäristövaatimukset Vantaanjoessa. Edelleen tulisi selvittää luontodirektiivin mukaisesti lajin kannan koko ja tiheys sekä alueen merkitys suojelukohteena verrattuna Suomen muiden alueiden kantoihin.

Valtioneuvoston päätöksen selvityksiä on pidettävä puutteellisina. Näin ollen valtioneuvoston päätökseen tulisi hakea muutosta. Valitusaika päättyy 21.9.2005.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee, että valtioneuvoston päätökseen 2.6.2005 Euroopan yhteisön Natura 2000-verkoston Suomen ehdotuksen täydentämisestä, n:o YM6/500/2003, haetaan muutosta valittamalla Korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa kaupunginkanslian oikeuspalveluita laatimaan ja jättämään valituskirjelmän.

Pöytäkirjanote kaupunginkanslian oikeuspalveluille, ympäristölautakunnalle ja kaupunkisuunnittelulautakunnalle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

LIITTEET	Liite 1	Valtioneuvoston päätös 2.6.2005 Euroopan yhteisön Natura 2000-verkoston Suomen ehdotuksen täydentämisestä, n:o YM6/500/2003
	Liite 2	Pöytäkirjanote - Helsingin kaupunginhallitus 4.10.2004 § 322

2

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE HELSINGIN KAUPUNGIN KIINTEISTÖVIRASTON YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSESTA

Khs 2005-1741

Uudenmaan ympäristökeskus pyytää lausuntoa Helsingin kaupungin kiinteistöviraston ympäristölupahakemuksen johdosta 30.9.2005 mennessä. Hakemus koskee pilaantuneen maaperän kunnostamista Toukolassa Toukonrannan alueella.

./. Kuulutus hakemuksesta ja ympäristölupahakemuslomake ovat liitteinä 1 ja 2. Muut asiakirjat ovat nähtävänä kokouksessa.

Rakennusvalvontavirasto toteaa (15.8.2005) mm. seuraavaa:

Pilaantuneen maaperän puhdistaminen asuinrakennuksille käyttöön soveltuvaksi tonttimaaksi tapahtuu pääsääntöisesti Helsingin ja Uudenmaan ympäristökeskusten yhteistyössä ja asianmukaisessa valvonnassa. Rakennusvalvontavirasto tulee omassa rakennustyön aikaisessa valvonnassaan ja erityisesti maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa aloituskokouksessa pyytämään selvitykset toteutetuista ja tarkastetuista toimenpiteistä.

Rakennusvalvontavirasto pitää hyvänä, jos alueen kunnostamisessa noudatetaan vastaavanlaisten maaperän kunnostukseen liittyvien ja myönnettyjen ympäristölupien ehtoja (vrt. Arabianrannan alue).

Alueelle tuleviin uudisrakennushankkeisiin tullaan edellyttämään kohdekohtaiset ympäristöselvitykset tarkkailuohjelmineen, joiden sisältö lähtökohtaisesti pohjautuu Uudenmaan ympäristökeskuksen myöntämän ympäristöluvan lupaehtoihin.

Rakennusteknisistä ratkaisuista olennaisimpiin kuuluu rakennusten alimman kerroksen alapuolisen tilan suunnittelu sellaiseksi, etteivät maaperään mahdollisesti jääneet tai sinne myöhemmin liuenneet tai kulkeutuneet haitalliset aineet missään olosuhteissa johdu ilmavirtausten mukana asuin- tai yleisessä käytössä oleviin tiloihin.

Rakennusvirasto esittää (23.8.2005) seuraavaa:

Kiinteistöviraston ympäristölupahakemus koskee tonttien 23679/7-11 ja 23681/2 sekä osittain kiinteistöjen 091-23-9901-0, 091-410-1-5 ja 091-408-1-0 likaantuneen maaperän kunnostamista Toukolassa.

Kunnostusalue sijaitsee Helsingissä Toukolan kaupunginosassa Toukolankadun ja Vanhankaupungin selän välisellä alueella. Alue jakautuu kortteli- ja puistoalueeseen.

Alue on ollut teollisuus- ja varastoalueena 1940-luvulta lähtien. Alueella on toiminut mm. rauta- ja metalliromun vastaanottajia ja myyjiä, rengasliikkeitä, korjaamoja, huoltoasema ja rakennusviraston auto- ja konekeskus ja katukunnossapito-osasto sekä tankkauspiste. Lisäksi alueella on kuorma-autojen peräkärryjen, lavojen ja konttien varastoalue.

Alueen esirakentamisen ja kunnallistekniikan suunnittelu aloitetaan syksyllä 2005. Esirakentaminen aloitetaan vuoden 2006 aikana.

Rakennusvirasto puoltaa ympäristöluvan myöntämistä kiinteistövirastolle mahdollisimman nopeasti, jotta alueen kunnostustöitä voidaan jatkaa.

Ympäristölautakunta päätti (23.8.2005) antaa Uudenmaan ympäristökeskukselle ja kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon kiinteistöviraston ympäristölupahakemuksesta, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista Toukolassa Toukorannan alueen itäosassa.

Alueen sijainti, kuvaus ja käyttö

Puhdistettava maa-alue sijaitsee Toukolan kaupunginosassa alueella, jota rajaavat Roomankatu, Toukolankatu, Rajasampaanpuisto, Vanhankaupunginselkä ja Kumpulanpuro. Alueen pinta-ala on noin 15 hehtaaria, ja siellä on 1940-luvulta asti ollut pienteollisuutta, varastoja, korjaamoja ja varikkoja sekä käyttämätöntä maata. Alueelle on kaavoitettu asuinkerrostalokortteleita, julkisten palveluiden kortteleita, katu- ja pysäköintialueita sekä puistoa.

Maaperä ja sen pilaantuneisuus

Alueen maaperä on mereen savipohjalle tehtyä täyttöä, joka koostuu maa-aineksista, louheesta sekä rakennus- ja muusta jätteestä. Täyttöä on tehty 1930-luvulta alkaen, ja sen paksuus on yleisimmin muutamia metrejä ja enimmillään yli 20 metriä. Täytön alla oleva savikerros on paksuudeltaan kahdesta yli 20:een metriin. Saven yläpuolisessa täytössä on orsivettä ja varsinainen pohjavesi on saven alapuolisissa kerroksissa.

Maaperän pilaantuneisuustutkimusten tulokset kuvataan asiakirjassa ”Helsingin kaupunki, Kiinteistövirasto, Pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma, Korttelialue ja rantapuisto, Toukoranta, Helsinki, Ramboll Finland Oy 30.6.2005”. Tutkimusten mukaan maaperässä on paikoin seuraavia haitallisia alkuaineita yli SAMASE-ohjearvojen (pilaantuneisuus lievää): arseeni, kadmium, kromi, kupari, lyijy, nikkeli, sinkki ja vanadiini sekä paikoin seuraavia haitallisia alkuaineita yli SAMASE-raja-arvojen (pilaantuneisuus voimakasta): kadmium, kupari, lyijy, nikkeli ja sinkki. Myös orgaanisia haitta-aineita kuten öljyjä, helposti haihtuvia yhdisteitä (VOC), polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä (PAH) ja polykloorattuja bifenyylejä (PCB) on todettu yli ohjearvojen ja paikoin yli raja-arvojen. Puhdistettavalla alueella voidaan rajata eri tavoin pilaantuneita alueita ja alueita, joilla haitta-ainepitoisuudet ovat alle SAMASE-ohjearvojen.

Alueella arvioidaan olevan yhteensä 32 300 m³ maata, jossa jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää SAMASE-ohjearvon. Eri tavoin pilaantunutta maata on arvioitu olevan seuraavasti:

Pilaantuneisuuden laatu	Maan määrä
Voimakkaasti öljyillä pilaantunutta	8 700 m^3
Voimakkaasti metalleilla pilaantunutta	8 100 m^3
Voimakkaasti öljyillä ja lievästi metalleilla pilaant.	3 200 m^3
Lievästi öljyillä pilaantunutta	8 600 m^3
Lievästi metalleilla pilaantunutta	2 400 m^3
Lievästi öljyillä ja metalleilla pilaantunutta	1 300 m^3
Yhteensä	32 300 m^3

Myös alueen orsivedessä on todettu vaihtelevia pitoisuuksia öljyjä ja PAH-yhdisteitä.

Kahdelle maanäytteelle on tehty liukoisuustesti (prEN 12457-3), ja tulosten mukaan näytteistä liukeni hyvin pieniä määriä raskasmetalleja.

Riskitarkastelut Alueen pilaantuneesta maaperästä esitetään kaksi riskitarkastelua: ”Toukoranta, maaperän kunnostussuunnitelma, riskinarviointi, Esko Rossi Oy (ei päiväystä)” sekä ”Riskien tarkastelu, Toukola, Helsinki, ei-karsinogeenisten PAH-yhdisteiden haitattomat maaperäpitoisuudet, Golder Associates Oy 22.6.2005”.

Molemmissa riskitarkasteluissa todetaan, että esitetyn suunnitelman mukaisen puhdistuksen jälkeen maahan jääneet haitta-aineet eivät aiheuta merkityksellistä riskiä ihmisille tai luonnolle.

Maaperän puhdistussuunnitelma

Pilaantuneen maan puhdistamisen periaatteet on esitetty asiakirjassa: ”Helsingin kaupunki, Kiinteistövirasto, Pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma, Korttelialue ja rantapuisto, Toukoranta, Helsinki, Ramboll Finland Oy 30.6.2005”.

Suunniteltu puhdistus perustuu pilaantuneen maan osittaiseen poistamiseen ja osittaiseen eristämiseen (peittämiseen). Suunnitelmassa alue on jaettu kaavan mukaisesti korttelialueeksi ja rantapuistoalueeksi, koska niiden puhdistusperiaatteet ovat erilaiset.

Korttelialueelta poistetaan sellainen voimakas ei-pistemäinen öljypilaantuneisuus, joka selvästi johtuu alueella olleista toiminnoista eikä ole tullut täyttömaan mukana. Kaivu ulotetaan niin syvälle kuin se on teknisesti mahdollista. Lievä öljy-, PAH- ja PCB-pilaantuneisuus jätetään paikoilleen. Korttelialueelta poistetaan maa, jossa metallipitoisuudet ovat huomattavasti suuremmat kuin alueen keskiarvopitoisuudet. Alueelta poistetaan maa, jonka metallipitoisuudet ovat yli neljä kertaa niin suuret kuin SAMASE-raja-arvot. Tulevien putki- ja kaapelikaivantojen kohdilla pilaantunut maa poistetaan SAMASE-ohjearvoihin asti. Paikoilleen jätettävän lievästi tai voimakkaasti pilaantuneen maan päälle tulee pihojen ja katujen kohdille betonilaatta ja vähintään 1,5 metriä puhdasta maata. Talojen kohdille ja todennäköisesti korttelialueen puistoihin ei tehdä betonilaattaa vaan vähintään 0,3 metriä paksu puhdas maakerros.

Rantapuiston alueella voimakkaimmin öljyllä pilaantunut kerros on alle puolen metrin paksuinen ja noin 2,5 metrin syvyydellä maan pinnasta. Tämä kerros ja muu öljy-, PAH-, PCB- ja metallipilaantuneisuus jätetään paikoilleen ja peitetään vähintään 0,3 metriä paksulla puhtaalla maakerroksella. Pilaantunutta maata poistetaan vain muun maarakennustyön vaatimassa laajuudessa tai puhtaan kerroksen rakentamisen vuoksi.

Tämän suunnitelman mukaan alueelta poistetaan pilaantunutta maata yhteensä 8 700 m³ktr eli 17 400 t. Eri tavoin pilaantunutta maata arvioidaan tulevan poistettavaksi seuraavia määriä:

Pilaantuneisuuden laatu	Maan määrä
Voimakkaasti öljyillä pilaantunutta	5 500 m^3ktr
Voimakkaasti öljyillä ja lievästi metalleilla pilaant.	1 700 m^3ktr
Voimakkaasti metalleilla pilaantunutta	1 500 m^3ktr
Yhteensä	8 700 m^3ktr

Pilaantuneen maan poistoa ohjataan kenttäanalyysien avulla, joita varten otetaan riskiarvioperusteisesti poistettavasta maasta yksi kokoomanäyte jokaista 100 m³:ä kohden ja rakentamisen vuoksi poistettavasta maasta yksi kokoomanäyte jokaista 200 m³:ä kohden. Näytteistä analysoidaan aiemmin todettuja haitta-aineita, ja analyysien tuloksista 10 % varmennetaan laboratorioanalyysillä.

Pilaantuneesta maasta tullaan mahdollisesti seulomaan eroon karkea aines ja jätteet. Seulan alitteesta otetaan kokoomanäyte jokaista 250 m³:n erää kohden, ja näytteistä tutkitaan aiemmin havaittuja aineita. Karkea aines tulkitaan puhtaaksi ja sitä voidaan käyttää alueen täyttöihin. Samoin alueelta kaivettua puhdasta ja lievästi metalleilla pilaantunutta maata voidaan käyttää täyttöihin.

Kaivantojen pohjien jäännöspitoisuudet selvitetään ottamalla yksi kokoomanäyte jokaista 100 m²:n alalta (orgaaniset haitta-aineet) tai 400 m²:n alalta (epäorgaaniset haitta-aineet). Kaivannon seinämän jäännöspitoisuudet selvitetään ottamalla kokoomanäyte jokaista 20–50 metriä kohden. Näytteistä tutkitaan aiemmin havaittuja aineita ja analyysit tehdään laboratoriossa.

Kaivantoihin mahdollisesti kertyvän veden laatu tutkitaan ja tuloksista riippuen vesi johdetaan mereen, sadevesiviemäriin tai jätevesiviemäriin. Tarvittaessa vesi esikäsitellään ennen viemärin johtamista.

Niillä alueilla, joille ei tule rakennusta tai betonilaattaa, paikoilleen jäävä pilaantunut maa erotetaan puhtaasta maasta havainnointikerroksella, joka voi olla esimerkiksi muoviverkkoa.

Lausunto hakemuksesta

Ympäristölautakunta puoltaa kiinteistöviraston ympäristölupahakemuksen hyväksymistä seuraavin ehdoin:

1 Pilaantunut maaperä puhdistetaan riippumatta siitä ovatko haitta-aineet peräisin likaisista täyttömateriaaleista vai paikalla tapahtuneesta toiminnasta (suunnitelman luku 8.1.1).

2 Korttelialueen ja puiston maaperästä poistetaan myös lievä öljy- ja PAH-pilaantuneisuus.

3 PAH-yhdisteiden pitoisuudet selvitetään tarkemmin. Suunnitelmassa (luku 8.1.1) satoja mg/kg olevat PAH-yhdisteiden pitoisuudet on tulkittu lieväksi pilaantuneisuudeksi, koska ne on analysoitu öljyanalyysien yhteydessä.

4 Korttelialueella olevien puistojen (Toukolanpuisto ja Flooranpuisto) maaperä puhdistetaan siten, että pilaantuneeksi jäävän maan päälle tulee puhdasta maata vähintään 1,5 m. Suunnitelmassa (luku 6) mainitaan, että näille alueille ei todennäköisesti rakenneta betonilaattaa, mutta puhtaan maakerroksen paksuutta ei selvästi esitetä.

Ryj viittaa saatuihin lausuntoihin.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee antaa Uudenmaan ympäristökeskukselle Helsingin kaupungin kiinteistöviraston ympäristölupahakemuksesta seuraavan lausunnon:

Kaupunginhallitus puoltaa Helsingin kaupungin kiinteistöviraston ympäristölupahakemuksen hyväksymistä seuraavin ehdoin:

1 Pilaantunut maaperä puhdistetaan riippumatta siitä ovatko haitta-aineet peräisin likaisista täyttömateriaaleista vai paikalla tapahtuneesta toiminnasta (suunnitelman luku 8.1.1).

2 Korttelialueen ja puiston maaperästä poistetaan myös lievä öljy- ja PAH-pilaantuneisuus.

3 PAH-yhdisteiden pitoisuudet selvitetään tarkemmin. Suunnitelmassa (luku 8.1.1) satoja mg/kg olevat PAH-yhdisteiden pitoisuudet on tulkittu lieväksi pilaantuneisuudeksi, koska ne on analysoitu öljyanalyysien yhteydessä.

4 Korttelialueella olevien puistojen (Toukolanpuisto ja Flooranpuisto) maaperä puhdistetaan siten, että pilaantuneeksi jäävän maan päälle tulee puhdasta maata vähintään 1,5 m. Suunnitelmassa (luku 6) mainitaan, että näille alueille ei todennäköisesti rakenneta betonilaattaa, mutta puhtaan maakerroksen paksuutta ei selvästi esitetä.

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote rakennusvalvontavirastolle, rakennusvirastolle sekä ympäristölautakunnalle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

LIITTEET	Liite 1	Kuulutus hakemuksesta
	Liite 2	Ympäristölupahakemuslomake

3

LAUSUNTO YTV:LLE SELVITYKSESTÄ PÄÄKAUPUNKISEUDUN LINJA-AUTOVARIKOISTA JA VARIKKOSTRATEGIASTA

Khs 2005-1534

Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV toteaa (20.6.2005) seuraavaa:

Tehdyn varikkoselvityksen perusteella ehdotetaan pääkaupunkiseudun kunnille varikkostrategiaa seudun bussiliikenteen toimintaedellytysten turvaamiseksi. Tähän strategiaan sisältyy varikkojen turvaaminen toisaalta kaavoituksellisin keinoin ja toisaalta kiinteistöyhtiön perustamisella hallinnoimaan nykyisiä kaupunkien omistuksessa olevia ja uusia rakennettavia varikoita.

YTV:n ehdotus varikkostrategiaksi:

1 Seudun linja-autokapasiteetin kokonaistarjonta säilytetään nykyisellä tasollaan. Pääosa nykyisistä varikoista säilytetään ja lisäksi kaavoituksellisin keinoin huolehditaan siitä, että pääkaupunkiseudulla on riittävästi tarjolla varikkoalueiksi sopivia tontteja eri puolella seutua.

2 Yhteiskunnan omistamat varikot pidetään yhteiskunnan eli kilpailuttajan omistuksessa tai määräysvallassa ja niitä pyritään kehittämään siten, että kahden tai useamman liikennöitsijän operointi salata varikolta onnistuu.

3 Uudet isot varikot toteutetaan siten, että huomioidaan useamman liikennöitsijän operointi samalta varikolta. Tämä edellyttää sitä, että yhteiskäyttöön tarkoitetun varikon toteuttamisessa otetaan huomioon mm. toimistotilan, kuljettajien esimiestilan ja huoltokorjaamon korjauspaikka-, toimisto- ja mahdollisen varastotilan lisätarpeet.

4 Pääkaupunkiseudun kunnat käynnistävät perustamistoimet sellaiselle kiinteistöyhtiölle, jonka tehtävänä on toteuttaa uudet varikot ja hallinnoida niitä sekä nykyisiä pääkaupunkiseudun kuntien omistuksessa olevia varikkoja.

YTV:n hallitus päätti 17.6.2005 pitämässään kokouksessa

- hyväksyä omalta osaltaan varikkostrategian 1-4 kohdat

- lähettää varikkoselvitys ja edellä mainittu varikkostrategia jäsenkuntien kaupunginhallituksille käsiteltäväksi siten, että kaupunkien kannanotot strategian ehdotuksiin 1-4 saadaan 15.9.2005 mennessä.

- lähettää varikkostrategian tiedoksi seudun liikennöitsijöille, Paikallisliikenneliitolle ja Linja-autoliitolle.

./. Varikkostrategia on liitteenä 1.

Joukkoliikennelautakunta toteaa (25.8.2005), että selvityksen ehdotukset ovat pääosin oikeita. Riittävä varikkokapasiteetti on turvattava. Varikkojen toimintamalleja on kehitettävä niin, että samalta varikolta pystyy toimimaan kaksi – kolme liikennöitsijää samanaikaisesti.

Kuten tilannekartoitus osoittaa, nykyiset varikot tarjoavat riittävästi välityskykyä pääkaupunkiseudun tarpeisiin. Kehyskuntien kasvu ja tukeutuminen pääosin bussiliikenteen palveluihin tuo kuitenkin jatkossa lisäpaineita. Viimeaikainen kehitys ja kehittämissuunnitelmat painottuvat raideliikenteen roolin kasvattamiseen. Raidevarikkojen tarve kasvaa bussiliikennettä nopeammin.

Kaavoituksessa ollaan taipuvaisia esittämään jatkossa varikkojen uudelleensijoittelua kalliotiloihin. Bussiliikenteen varikkojen sijoittamisesta tunnelitiloihin on vähän kokemuksia. Raideliikenteen osalta asian hoitaminen näin on helpompaa.

Tarvetta perustaa tilaajien koalitiona ylikunnallinen varikkojen kiinteistöyhtiö ei ole perusteltu. Nykymalli on toimiva.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (1.9.2005) seuraavaa:

Kaupunkisuunnittelulautakunta pitää perusteltuna esitystä siitä, että varikkokapasiteetti säilytetään nykyisellään, suuret varikot säilyvät edelleen yhteiskunnan omistuksessa tai määräysvallassa ja että uudet suuret varikot toteutetaan useamman operoijan käyttö huomioon ottaen.

Kaupunkisuunnitteluvirasto käynnistää jatkossa selvityksen, jossa etsitään muun muassa Vartiokylän varikolle uusi, toimiva ratkaisu alueen maankäytön muutoksen toteutuessa yleiskaava 2002:n mukaisesti.

Linja-autovarikkostrategian tarve ja toteuttamisedellytykset

Linja-autoliikenteen varikot ovat olennainen osa joukkoliikenteen infrastruktuuria. Varikkojen sijainti on bussiyhtiön liiketoiminnan kannalta ratkaisevan tärkeää. Varikon sijainnista aiheutuvat varikko- ja siirtoajokustannukset vaikuttavat työvoima- ja kalustokustannusten lisäksi tarjottavan liikenteen kustannustasoon.

Varikoiden sijainnin taloudellinen merkitys on korostunut entisestään kilpailuttamisen myötä. Liikenteellisistä ja yhteiskuntataloudellisista syistä varikkojen tulisi sijaita mahdollisimman keskeisesti hoidettavaan liikennöintialueeseen nähden.

Varikkojärjestelmän muutostilanteessa voi kuitenkin syntyä eturistiriitoja nykyisten liikennepalveluja tilaavan kilpailuttajan, liikennepalveluja tarjoavan operaattorin, varikkotiloja hallinnoivan ja maapohjan omistavan kesken. Nämä tahot voivat myös olla yhtä aikaa useammassa roolissa kuten Helsingissä on tilanne.

Varikkoalueet kilpailevat myös tilasta muun toiminnan kanssa. Niiden ”tuottoa” pidetään myös erityisesti mielikuvatasolla alhaisena. Varikkoalueet eivät myöskään ole suosittuja naapureita muun muassa asumiselle ja keskeisille virkistysalueille. Erityisesti Helsingissä tilaa uudelleen jaettaessa joudutaan samalla jakamaan niukkuutta.

Varikkojärjestelmää ratkaistaessa joudutaan täten paitsi optimoimaan ja arvottamaan joukkoliikennejärjestelmän sisäisiä ratkaisuja myös maankäytön ja talouden ratkaisuja laajemminkin.

Lautakunta pitää kuitenkin YTV:n varikkostrategian kohtia 1-3 yleistavoitteina perusteltuna ottaen huomioon linja-autoliikenteen tuleva taloudellinen ja palvelukykyinen hoitaminen.

Varikkostrategian kohtaa 4, jossa esitetään ylikunnallisen kiinteistöyhtiön perustamista, ei ole perusteltu raportissa. Nykymalli Helsingissä on toimiva.

Helsingin alueen nykyiset varikot ja niiden tulevaisuus maankäytön

suunnitelmissa

Helsingissä on tällä hetkellä toiminnassa 3 suurta kaupungin omistamaa varikkoa Ruskeasuolla, Koskelassa ja Vartiokylässä, joita kaikkia käyttää Helsingin Bussiliikenne. Pohjolan Liikenteellä on keskikokoinen varikko Ilmalassa. Lisäksi Tattarisuolla toimii pari pienempää varikkoa.

Varikot sijaitsevat seudulla kaikkien bussiyhtiöiden kannalta suhteellisen tasaisesti itäistä Helsinkiä lukuun ottamatta, jossa sijaitsee vain HKL-liikelaitoksen omistama ja Helsingin Bussiliikenteen käytössä oleva Vartiokylän varikko.

Toisin kuin selvityksessä todetaan voivat Ruskeasuon ja Koskelan varikot myös tulevaisuudessa sijaita samalla alueella, mutta osana tiiviimpää kaupunkirakennetta. Yleiskaavassa on molemmille alueille osoitettu toimitila- ja kerrostalovaltaista rakentamista.

Yleiskaava 2002:ssa on esitetty Pohjois-Pasilaan maankäytön muutos. Tarkemmissa suunnitelmissa Ilmalan bussivarikko on muuttuvasta maankäytöstä huolimatta voitu säilyttää nykyisellä paikalla.

Tattarisuon teollisuusalue on jatkossakin varteenotettava sijoituspaikka pienemmille varikoille.

Yleiskaava 2002:ssa koko Vartiokylän bussivarikkoalue on varattu kerrostalovaltaiseen rakentamiseen, joka kytkeytyy tulevaan Roihupellon metroasemaan. Yleiskaavaa valmisteltaessa tutkittiin varikolle korvaavaa paikkaa muun muassa Kivikosta Kehä I:n pohjoispuolelta Kivikonlaidan varren kallioista. Paikkaa pidettiin liikenteellisesti toimivana varsinkin siinä vaiheessa, kun Malmin uusi liittymä Lahdenväylälle ja yhdyskatu Itäväylältä Kehä I:lle Kivikonlaidan eritasoliittymineen on valmistunut.

Kaasubussien sijoittaminen maanalaisiin tiloihin voi osoittautua turvallisuussyistä mahdottomaksi. Kalliotilojen käyttöön bussivarikkona liittyy myös muita erityiskysymyksiä. Ongelmia on ratkaistavissa sijoittamalla osa toiminnoista maan pinnalle. On myös mahdollista, että Vartiokylän varikko korvataan kahteen eri paikkaan sijoittuvilla yksiköillä.

Kaupunkisuunnitteluviraston toimintasuunnitelman mukaan Roihupelto- Siilitien osayleiskaavaluonnos tulee kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyyn elokuussa 2007. Kaupunkisuunnitteluviraston tarkoituksena on sitä ennen laatia yhdessä eri yhteistyöosapuolten kanssa linja-autovarikkojen tulevaa sijoitusta koskeva selvitys. Keskeisellä sijalla on tällöin löytää Vartiokylän bussivarikolle korvaava ratkaisu.

Kiinteistölautakunta toteaa (6.9.2005) seuraavaa:

Helsingin kolmesta bussivarikosta Vartiokylän ja Koskelan varikkotontit on vuokrattu sisäisellä vuokrasopimuksella Liikennelaitokselle ja Ruskeasuon varikkotontti Ruskeasuon Varikkokiinteistö Oy:lle.

Lautakunta pitää varikkostrategian ehdotuksia pääosin oikeina. Riittävä varikkokapasiteetti on turvattava ja varikot suunniteltava ja toteutettava siten, että niissä huomioidaan useamman liikennöitsijän operointi samalta varikolta. Tätä on kuitenkin epätarkoituksenmukaista toteuttaa siten, että varikolle rakennetaan useammat erilliset korjaamo- ja sosiaalitilat sekä erilliset polttoaineen jakelupisteet, vaan useamman bussiyhtiön yhteiskäyttö tulee voida ratkaista näiden toimintojen osalta sopimuspohjaisesti.

Selvityksessä ei ole perusteltu tarkemmin syitä, miksi uudet bussivarikot tulisi toteuttaa pääkaupunkisedun kuntien yhteisen kiinteistöyhtiön toimesta ja nykyisten varikoiden hallinnointi siirtää mainitulle uudelle yhtiölle. Helsingissä kaupunki vastaa sisäisen bussiliikenteen kilpailuttamisesta, joten varikoiden siirtäminen kuntien yhteisen yhtiön hallinnoitavaksi ei ole ajankohtainen. Nykyisiin bussivarikoihin liittyy kaupungin kehittämistavoitteiden mukaisia suunnitelmia. Näistä voidaan mainita mm. Vartiokylän varikon eteläosaan toteutumassa oleva Kauppakeskus Lanterna sekä Ruskeasuon varikon maankäytön tehostamissuunnitelmat. Tästä näkökulmasta katsoen varikoiden hallinnoinnin siirtäminen kaupungin määräysvallan ulkopuolelle ei ole perusteltua. Yhteisen kiinteistöyhtiön perustamiskysymykseen voitaisiin palata, kun kokonaan uuden varikon toteuttaminen tulee ajankohtaiseksi.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (5.9.2005), että varikkojen riittävyys ja sijainti ovat sekä taloudellisesti että liikenteellisesti ratkaisevia tekijöitä linja-autoliikenteen toimivuuden ja kilpailukyvyn kannalta. Varikoiden sijainnin merkitys on entisestään korostunut liikenteenhoidon kilpailuttamisen myötä. Bussiyhtiöille varikkokustannukset ovat keskeinen kilpailutekijä.

Tasavertaisen kilpailuasetelman turvaamiseksi varikkokapasiteetti tulee olla pääosin liikenteen tilaajatahon hallinnassa. Helsingissä, ja selvityksen mukaan myös Espoossa ja Vantaalla, näin onkin tilanne. Varikkojen kehittäminen niin, että useamman liikennöitsijän operointi yhteiseltä varikolta on mahdollista, parantaa entisestään kilpailuasetelmaa. Bussiyhtiöiden näkökulmasta toimiminen vuokratiloissa tuo joustavuutta liikennöintialueeseen.

Edellä todetun perusteella talous- ja suunnittelukeskus pitää YTV:n varikkostrategiaehdotuksen kohtia 1-3 perusteltuina. Pääkaupunkiseudun yhteisen varikkoja hallinnoivan kiinteistöyhtiön perustamiselle ei ole selvityksessä perusteluja eikä siihen ole talous- ja suunnittelukeskuksen mielestä välitöntä tarvetta. Yhteisen kiinteistöyhtiömallin edut tulisi kuitenkin selvittää uusien varikkojen toteutusvaihtoehtona.

Ryj viittaa saatuihin lausuntoihin ja toteaa, että varikkostrategia on pääosiltaan oikeansuuntainen. Kalustoyhtiön muodostaminen ei ole perusteltua juuri tällä hetkellä, mutta kalustoyhtiön toteuttamisen etuja on hyvä selvittää.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee antaa Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV:lle pääkaupunkiseudun linja-autovarikoista ja varikkostrategiasta seuraavan lausunnon:

Varikkojen riittävyys ja sijainti ovat sekä taloudellisesti että liikenteellisesti ratkaisevia tekijöitä linja-autoliikenteen toimivuuden ja kilpailukyvyn kannalta. Varikoiden sijainnin merkitys on entisestään korostunut liikenteenhoidon kilpailuttamisen myötä. Bussiyhtiöille varikkokustannukset ovat keskeinen kilpailutekijä.

Kaupunginhallitus pitää perusteltuna esitystä siitä, että varikkokapasiteetti säilytetään nykyisellään ja suuret varikot säilyvät edelleen yhteiskunnan omistuksessa tai määräysvallassa. Tasavertaisen kilpailuasetelman turvaamiseksi varikkokapasiteetti tulee olla pääosin liikenteen tilaajatahon hallinnassa, kuten nykyisin onkin.

Varikot on suunniteltava ja toteutettava siten, että niissä huomioidaan useamman liikennöitsijän operointi samalta varikolta. Tätä on kuitenkin epätarkoituksenmukaista toteuttaa siten, että varikolle rakennetaan useammat erilliset korjaamo- ja sosiaalitilat sekä erilliset polttoaineen jakelupisteet, vaan useamman bussiyhtiön yhteiskäyttö tulee voida ratkaista näiden toimintojen osalta sopimuspohjaisesti.

Nykyiset varikot tarjoavat riittävästi välityskykyä pääkaupunkiseudun tarpeisiin. Kehyskuntien kasvu ja tukeutuminen pääosin bussiliikenteen palveluihin tuo kuitenkin jatkossa lisäpaineita. Viimeaikainen kehitys ja kehittämissuunnitelmat painottuvat raideliikenteen roolin kasvattamiseen. Raidevarikkojen tarve kasvaa bussiliikennettä nopeammin.

Helsingissä on tällä hetkellä toiminnassa 3 suurta kaupungin omistamaa varikkoa Ruskeasuolla, Koskelassa ja Vartiokylässä, joita kaikkia käyttää Helsingin Bussiliikenne. Pohjolan Liikenteellä on keskikokoinen varikko Ilmalassa. Lisäksi Tattarisuolla toimii pari pienempää varikkoa. Varikot sijaitsevat seudulla kaikkien bussiyhtiöiden kannalta suhteellisen tasaisesti itäistä Helsinkiä lukuun ottamatta, jossa sijaitsee vain HKL-liikelaitoksen omistama ja Helsingin Bussiliikenteen käytössä oleva Vartiokylän varikko.

Toisin kuin selvityksessä todetaan voivat Ruskeasuon ja Koskelan varikot myös tulevaisuudessa sijaita samalla alueella, mutta osana tiiviimpää kaupunkirakennetta. Yleiskaavassa on molemmille alueille osoitettu toimitila- ja kerrostalovaltaista rakentamista. Yleiskaava 2002:ssa on esitetty Pohjois-Pasilaan maankäytön muutos. Tarkemmissa suunnitelmissa Ilmalan bussivarikko on muuttuvasta maankäytöstä huolimatta voitu säilyttää nykyisellä paikalla. Tattarisuon teollisuusalue on jatkossakin varteenotettava sijoituspaikka pienemmille varikoille.

Yleiskaava 2002:ssa koko Vartiokylän bussivarikkoalue on varattu kerrostalovaltaiseen rakentamiseen, joka kytkeytyy tulevaan Roihupellon metroasemaan. Yleiskaavaa valmisteltaessa tutkittiin varikolle korvaavaa paikkaa muun muassa Kivikosta Kehä I:n pohjoispuolelta Kivikonlaidan varren kallioista. Paikkaa pidettiin liikenteellisesti toimivana varsinkin siinä vaiheessa, kun Malmin uusi liittymä Lahdenväylälle ja yhdyskatu Itäväylältä Kehä I:lle Kivikonlaidan eritasoliittymineen on valmistunut.

Kaasubussien sijoittaminen maanalaisiin tiloihin voi osoittautua turvallisuussyistä mahdottomaksi. Kalliotilojen käyttöön bussivarikkona liittyy myös muita erityiskysymyksiä. Ongelmia on ratkaistavissa sijoittamalla osa toiminnoista maan pinnalle. On myös mahdollista, että Vartiokylän varikko korvataan kahteen eri paikkaan sijoittuvilla yksiköillä.

Roihupelto- Siilitien osayleiskaavaluonnos tulee kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyyn elokuussa 2007. Kaupunkisuunnitteluviraston tarkoituksena on sitä ennen laatia yhdessä eri yhteistyöosapuolten kanssa linja-autovarikkojen tulevaa sijoitusta koskeva selvitys. Keskeisellä sijalla on tällöin löytää Vartiokylän bussivarikolle korvaava ratkaisu.

Varikkoselvityksessä ei ole perusteltu tarkemmin syitä, miksi uudet bussivarikot tulisi toteuttaa pääkaupunkisedun kuntien yhteisen kiinteistöyhtiön toimesta ja nykyisten varikoiden hallinnointi siirtää yhtiölle. Helsingissä kaupunki vastaa sisäisen bussiliikenteen kilpailuttamisesta, joten varikoiden siirtäminen kuntien yhteisen yhtiön hallinnoitavaksi ei ole ajankohtainen. Nykyisiin bussivarikoihin liittyy kaupungin kehittämistavoitteiden mukaisia suunnitelmia. Näistä voidaan mainita mm. Vartiokylän varikon eteläosaan toteutumassa oleva Kauppakeskus Lanterna sekä Ruskeasuon varikon maankäytön tehostamissuunnitelmat. Tästä näkökulmasta katsoen varikoiden hallinnoinnin siirtäminen kaupungin määräysvallan ulkopuolelle ei ole perusteltua.

Yhteisen kiinteistöyhtiön edut tulisi kuitenkin selvittää uusien varikkojen toteutusvaihtoehtona.

Kirje Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV:lle ja pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle, kiinteistövirastolle, liikennelaitokselle ja talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262

LIITE

Pääkaupunkiseudun linja-autovarikot -raportti

4

12.9.2005 pöydälle pantu asia

VALTUUTETTU MATTI TAINAN TOIVOMUSPONSI: MELUESTEIDEN TOTEUTTAMINEN

Khs 2005-742

Ryj toteaa, että käsitellessään Helsingin ekologisen kestävyyden ohjelmaa 30.3.2005 Kvsto samalla hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

” Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunginhallitus ryhtyy toimiin, joilla aikaistetaan ja kiirehditään melusuojausrakenteiden toteuttamista pääulosmenoväylien varteen, yhteistyössä valtion Tiehallinnon kanssa (Matti Taina, äänin 72-1)

Kvston työjärjestyksen 24 §.n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen myös muille valtuutetuille.

Khs kehotti kaupunkisuunnittelulautakuntaa, yleisten töiden lautakuntaa ja Tiehallintoa antamaan selvityksensä toivomusponnen johdosta 30.6.2005 mennessä.

./. Kaupunkisuunnittelulautakunnan (2.6.2005), yleisten töiden lautakunnan (1.9.2005) ja Tiehallinnon (23.6.2005) lausunnot ovat liitteinä 1 -3.

Ryj viittaa saatuihin lausuntoihin ja toteaa, että kaupunki on osaltaan panostanut meluntorjuntaan. Pääasiallisin ongelma on valtion rahoitusosuuden puute, joka hidastaa valtion ja kaupungin yhteisten hankkeiden etenemistä. Asiasta on useissa eri yhteyksissä huomautettu valtiolle ja kiirehditty tarvittavia toimenpiteitä.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 30.3.2005 hyväksymän toivomusponnen (Matti Taina) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Matti Tainalle sekä tiedoksi muille kaupunginvaltuutetuille.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262

LIITTEET	Liite 1	Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto 2.6.2005 nro 113
	Liite 2	Yleisten töiden lautakunnan lausunto 1.9.2005 nro 88
	Liite 3	Tiehallinnon lausunto 23.6.2005

1

PÄIVÄKOTI MELISSAN HANKESUUNNITELMA

Khs 2005-1878

Sosiaalilautakunta toteaa (23.8.2005) mm., että Viikki-Latokartanon alueen Apteekkarinkadulle suunnitteilla olevan lasten päiväkoti Melissan rakennuttajana toimii yksityinen rakennuttaja S-Asunnot Oy. Sosiaalivirasto vuokraa päiväkodin, joten sosiaalilautakunta esittää hankesuunnitelman kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi.

Väestöennuste

Latokartanon peruspiirin Latokartanon, Viikin tiedepuiston ja Viikinrannan osa-alueiden väestömäärän kehitystä on luontevaa tarkastella kokonaisuutena. Näiden osa-alueiden asukasmäärä oli vuoden 2005 alussa noin 5300. Helsingin kaupungin tietokeskuksen (Tieke 2005-2030) väestöennusteen mukaan vuonna 2010 alueella asuu noin 10 000 asukasta. Päivähoitoikäisten lasten (1–6 v) määrä oli vuoden 2005 alussa noin 590 ja vuonna 2010 sen ennustetaan olevan noin 960. Ennusteiden mukaan suurin kasvu 1–6-vuotiaiden lasten määrässä tapahtuu vuosina 2006 ja 2007. Päivähoitopalvelujen tarve lasketaan noin 60 % kattavuuden mukaan. Vuoden 2010 lapsimäärästä laskettuna se tarkoittaa noin 580 hoitopaikkaa.

Palveluverkko

Latokartanon osa-alue jakaantuu viiteen pienalueeseen, joista alueet 1-3 ovat pääasiassa jo rakentuneet ja alueita 4-5 rakennetaan parhaillaan. Jo rakentuneilla Latokartanon alueilla 1-3 on tällä hetkellä kuusi päiväkotia ja neljä ryhmäperhepäiväkotia. Päiväkodeista viisi on isoja yksiköitä omalla tontilla ja yksi on pienpäiväkoti. Periaatteena on rakentaa pysyvään tarpeeseen isoja yksiköitä, jolloin ne ovat sekä hallinnollisesti että toiminnallisesti helpommin hallittavia. Ohimenevään tarpeeseen toteutettavat pienemmät yksiköt liitetään hallinnollisesti isompien yksiköiden yhteyteen ja niistä on tarkoitus luopua sitä mukaa, kun alueen päivähoidon tarve vähenee. Latokartanon alueilla 1-3 ns. ohimenevään tarpeeseen tuotettuja ja myöhemmin suljettavia yksiköitä ovat pienpäiväkoti ja ryhmäperhepäiväkodit.

Latokartanon rakentuvilla alueilla 4-5 on päivähoidon palveluverkkoa tarkennettu useampaan otteeseen. Alun perin alueelle oli suunniteltu kolme omalla tontilla olevaa päiväkotia, joista yksi oli yhteishanke opetusviraston kanssa ja lisäksi kolme kahden ryhmän päiväkotia asuntorakentamisen yhteyteen. Näistä suunnitelmista ovat alueen väestöennusteet tarkentuneet alaspäin ja tällä hetkellä Latokartanon alueille 4-5 on suunnitelmissa kolme yksikköä, joista yksi on iso päiväkoti omalla tontilla, yksi kahden ryhmän päiväkoti asuntorakentamisen yhteyteen (päiväkoti Melissa) ja yksi ryhmäperhepäiväkoti. Latokartanon alueet 4-5 sijaitsevat alueen perällä. Luontevien kulkuyhteyksien vuoksi alueiden 4-5 palvelutarpeisiin tullaan hyödyntämään alueilla 1-3 sekä Pihlajamäessä ja Pihlajistossa jo olevia päivähoitopaikkoja sekä perhepäivähoitoa ja yksityistä päivähoitoa. Perheiden hakiessa päivähoitopaikkaa perheen tarpeet ja toiveet kartoitetaan ja niihin pyritään vastaamaan mahdollisuuksien mukaan. Tavoitteena on, että päivähoitopaikka osoitetaan perheelle omalta päivähoitoalueelta kohtuullisen matkan päästä kotoa.

Päiväkoti Melissaan suunnitellaan tilat kahdelle kokopäiväiselle hoitoryhmälle niin, että lapsia tulee olemaan hoidossa enimmillään 42. Päiväkodissa työskentelee seitsemän työntekijää. Melissa tullaan liittämään hallinnollisesti isompaan päiväkotiin.

Kustannukset

Päiväkoti Melissa on sosiaalivirastolle vuokrakohde. Päiväkoti Melissan vuokra tulee olemaan 19 euroa/m²/kk ja vuokranmaksupinta-ala noin 409 m². Lasten päivähoidon vastuualueelle kohdistuvat vuokrakustannukset tulevat olemaan 7771 euroa/kk eli 93252 euroa/vuosi.

Päiväkodin toiminnan käynnistämiskustannukset ovat 60 000 euroa ja vuoden toiminnasta aiheutuvat menot (ilman vuokrakustannuksia) päiväkodissa ovat 260 000 euroa.

Rakentaminen on tarkoitus aloittaa vuoden 2005 lopussa ja päiväkodin toiminta on suunniteltu aloitettavaksi keväällä 2007. Käyttömenoja päivähoidon vastuualueelle alkaisi tämän aikataulun mukaan muodostua vuonna 2007.

./. Päiväkoti Melissan hankesuunnitelma on esityslistan tämän asian liitteenä.

Sosiaalilautakunta esittää Khlle päiväkoti Melissan hankesuunnitelman hyväksymistä.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (6.9.2005), että kyseessä on Latokartanon uudelle ns. 4 –alueelle asuinkerrostalon 1. kerrokseen rakennettava kahden ryhmän päiväkoti. Päiväkodin rakennuttaa yksityinen S-asunnot Oy ja sosiaalivirasto vuokraa päiväkodin tilat.

Hankkeen laajuus on 1 466 brm² ja hankkeen arvonlisäverollinen hankinta-arvo, joka sisältää tonttikustannuksia 80 000 euroa, on 1 065 000 euroa hintatasossa 6/2005. Hankkeen neliökustannukseksi tulee 2 367 euroa/brm². Tilakeskuksen mukaan kustannuksista määräytyvä vuokra on hyväksyttävää tasoa.

Sosiaalivirasto on varautunut ottamaan päiväkodin käyttöön keväällä 2007.

Talous- ja suunnittelukeskus puoltaa hankesuunnitelman hyväksymistä esityksen mukaisena.

STJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä päiväkoti Melissan 23.8.2005 päivätyn hankesuunnitelman siten, että hankkeen laajuus on 1 466 brm² ja arvonlisäverollinen hankinta-arvo 1 065 000 euroa hintatasossa 6/2005.

Pöytäkirjanote sosiaalilautakunnalle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2285

LIITE

Päiväkoti Melissan hankesuunnitelma 23.8.2005

2

SELVITYS HUS:N TALOUDESTA JA TOIMINNASTA 30.6.2005

Khs 2005-1129

Terveyslautakunta toteaa (30.8.2005), että Khs on velvoittanut terveyslautakunnan esittämään Khlle erillisen raportin HUSin taloustilanteen kehittymisestä neljännesvuosittain. Raportissa esitetään toimintakulujen kehitys, tietoja henkilöstöstä sekä kuntalaskutuksen ennuste. Lisäksi HUSin kanssa on sovittu, että raporttiin sisällytetään tiedot hoitotakuun toteuttamistilanteesta. Raportissa on lisäksi kirjattuina HUSin yhtymähallinnon näkemys tilanteesta ja tarvittavista toimenpiteistä.

./. HUSin laatima raportti liitteineen on esityslistan tämän asian liitteenä 1.

Raportissa todetaan kuntayhtymän toimintatuottojen ylittävän talousarvion noin 34,6 milj. eurolla (2,7 %) ja toimintakulujen noin16,3 milj. eurolla (1,4 %). Jäsenkuntakohtaisen hyvityksen määräksi arvioidaan 13,8 milj. euroa, josta Helsingille ei kuitenkaan HUSin arvion mukaan kohdennu kuin 1,3 milj. euroa. Investointien ennustetaan alittavan talousarvion 13 milj. eurolla, mikä johtuu selvityksen mukaan siitä, että talousarvio hyväksyttiin vasta 2.3.2005. Rahoituksen ennustetaan toteutuvan suunnitellusti siten, että kuntayhtymällä on vuoden lopussa lainaa 93 milj. euroa, jossa kasvua vuoden 2004 tilinpäätökseen on 17 milj. euroa.

Kuntalaskutuksessa ylitystä syntyy lähes kaikilla toimialoilla, merkittävimmin sisätautien (4,9 milj. euroa/ 5,2 %) ja kirurgian (6,0 milj. euroa/ 4,7 %) toimialalla, lasten ja nuorten sairaalassa (1,7 milj. euroa /3,8 %), neurologian, neurokirurgian sekä silmä- ja korvatautien (NSK) toimialalla (2,0 milj. euroa /4,5 %) sekä syöpätautien toimialalla (0,7 milj. euroa / 4,9 %) ja muilla tulosalueilla 1,7 milj. euroa/16,4 %. Naistensairaala ja psykiatrian toimiala ennustavat pientä alitusta. Toimialakohtaiset ylitysennusteet eivät sisällä tässä vaiheessa Helsingille arvioitua ylijäämän palautusta (1,3 milj. euroa).

Palvelumäärien osalta selvityksessä ei ole arviota eikä vertailua budjettiin. Syy on se, että palvelumäärien osalta tuotteistuksessa on tapahtunut merkittävä muutos, koska aiemmin avohoitokäynteinä tilastoidut polikliiniset tähystykset, pientoimenpiteet, laajat tutkimukset sekä kalliit lääkehoidot ovat nyt DRG-tuotteita. Raportissa todetaan, että tuotteistusuudistuksen jälkeen voidaan luotettavasti seurata vain NordDRG tuotteiden ja avohoitokäyntien yhteismäärää, jonka arvioidaan toteutuvan suunnitellun mukaisesti, kuten myös hoitopäivätuotteiden määrä.

Hoitojonojen purun osalta on helsinkiläisten jonoja kyetty purkamaan. Yli kuusi kuukautta jonottaneiden määrä on lähes puolittunut tammi-heinäkuun aikana, heinäkuun lopussa jonoissa oli 3 700 yli kuusi kuukautta jonottanutta potilasta.

HUSin toimitusjohtajan näkemyksen mukaan seurantaraportti ja ennuste osoittavat, että valtuuston asettamat määrärahatavoitteet (henkilöstökulujen enimmäismäärä ja toimintakate) saavutetaan kohtuullisen hyvin. Raportissa todetaan edelleen, että jäsenkuntien kannalta tarkasteltuna palvelulaskutus tulee ylittämään kuntien kanssa sovitun tason. Tarvittavina toimenpiteinä raportissa todetaan, että kuluerissä, joissa esiintyy ylitysuhkaa, pyritään ylitys minimoimaan tarkalla kulukontrollilla, ja tätä kautta lisäämään hyvityskelpoista ylijäämää.

Terveyskeskuksen toimitusjohtajan kannanotot

HUSin ylitysennuste on vuoden 2005 aikana kehittynyt seuraavasti: maaliskuun lopun tilanteessa 5,7 milj. euroa, huhtikuun lopun tilanteessa 8,4 milj. euroa, toukokuun lopun tilanteessa 11,5 milj. euroa ja kesäkuun lopun tilanteessa 15,2 milj. euroa.

Khlle esiteltyyn ensimmäiseen neljännesvuosiraporttiin verrattuna on ennusteeseen tullut lisää siis lähes 10 milj. euroa.

HUSin ennusteen kehitys noudattelee aiempia vuosia, jolloin ennuste on noussut lähes säännönmukaisesti kuukausittain. HUSin selvityksestä ei täysin selviä, missä määrin ennusteen muutos liittyy palvelujen muuttuneeseen määrään, mikä vaikutus on hinnoitteluun liittyvillä tekijöillä ja mikä rooli ennusteissa jää yhtymätasoisen kokonaisuuden arvioinnin varaan.

Raportin mukaan palveluiden määrät toteutuvat suunnitellun mukaisesti, mikä siis sinänsä ei näyttäisi selittävän muutoksia. Tuotteistusuudistuksen vuoksi ei ole mahdollista tehdä juuri minkäänlaista vertailua edellisvuoteen tai suunnitelmaan.

Tuotteistusuudistuksen tavoitteena oli mm. kohdentaa kustannuksia entistä tarkemmin ja oikeudenmukaisemmin. Laskutuksen nousu edellisvuoteen nähden on kuitenkin Helsingissä hivenen jäsenkuntien keskimääräistä nousua korkeampi, mikä ei tue sitä, että muutoksella olisi kokonaisuuteen kovin oleellista merkitystä. Laskutuksen ennustetaan kasvavan edellisvuodesta lähes 39 milj. eurolla, mikä merkitsee yli 10 % kasvua edellisvuoteen. Helsinki teki hoitotakuuseen selkeästi muuta maata suuremmat panostukset HUSin esittämän suuruisena (25 milj. euroa). Lisäpanostuksen määrällä ei kuitenkaan näytä juurikaan olevan vaikutusta HUSin budjettiylityksen suuruuteen.

Varsinaisia konkreettisia toimenpide-ehdotuksia ei raportin toimenpideosassa esitetä. Raportissa todetaan, että sellaisissa kuluerissä, joissa esiintyy ylitysuhkaa, pyritään ylitys minimoimaan tarkalla kulukontrollilla. Terveyskeskuksen toimitusjohtaja toteaa, että tämä on hyvin kannatettava asia, mutta vähintään yhtä tärkeää olisi tässä vaiheessa ottaa uuteen arvioon HUSissa vuodelle 2006 kaavaillut toiminnalliset muutokset, mikäli aiotaan estää kuntien kustannusten karkaaminen käsistä.

Lopuksi raportissa viitataan Marian sairaalan ruuhkautumiseen, minkä osalta luonnollisesti tuleekin tehdä kaikki voitava. Marian sairaalan osalta kustannukset ovat pysyneet hallinnassa ja kertyvä ylijäämä puolestaan on hyvitysmenettelyn piirissä.

Terveyslautakunta merkitsi edellä olevan selvityksen HUSin taloudesta ja toiminnasta tilanteessa 30.6.2005 tiedoksi ja lähettää sen tiedoksi Khlle.

HUSin hallitus on 29.8.2005 merkinnyt tiedoksi HUSin tammi-kesäkuun 2005 toiminnan ja talouden seurantaraportin. Hallitus päätti, että jäsenkuntakohtainen hyvitysmenettely/lisäkanto toteutetaan vuonna 2005 tilinpäätöksen alustavien toteumatietojen perusteella tammikuussa 2006 kuitenkin niin, että mahdolliset hyvitykset ja lisäkannot saadaan sisällytettyä HUS-kuntayhtymän ja jäsenkuntien vuoden 2005 tilinpäätöksiin. HUSin hallitus hyväksyi myös jäsenkuntien hyvitysmenettelyn/lisäkannon laskentaperiaatteet, joiden mukaan jäsenkuntien vuoden 2005 laskutuksen oikaisuerä lasketaan tulosaluekohtaisesti ja HYKS, Helsingin sairaaloissa tulosyksikkökohtaisesti eli samalla alueellisella jaolla kuin valtuusto on asettanut tavoitteet talousarviossa. Hyvityksen ulkopuolelle jätetään mm. yleislääketieteen hoitopäivistä (ns. sakkopäivät) syntyvä ylijäämä.

HUSin hallitus hyväksyi lisäksi pöytäkirjamerkinnän, että hallitukselle tuodaan seuraavaan kokoukseen selvitys nopeista toimenpiteistä ja rakenteellisista toimenpiteistä, joilla päästään lähemmäksi vahvistettua budjettia. Hallituksen seuraava kokous on 26.9.2005.

HUSin hallituksen jäsenkunnille lähettämä pöytäkirjanote liitteineen on esityslistan tämän asian liitteenä 2.

STJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä selvityksen tiedoksi.

Pöytäkirjanote jäljennöksin HUSin pöytäkirjanotteesta liitteineen terveyslautakunnalle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Frantsi Anneli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2292

LIITTEET	Liite 1	Selvitys HUS:n taloudesta ja toiminnasta 30.6.2005
	Liite 2	Ote HUSin hallituksen pöytäkirjasta 29.8.2005

3

OPINTOSOSIAALISEN LUOTOTUKSEN VAKINAISTAMINEN

Khs 2005-1308

Khs päätti 25.11.2002 § 1523 vakinaistaa 1.1.2003 lukien sosiaalivirastossa vuodesta 1999 kokeiluprojektina toteutetun sosiaalisen luototuksen.

Lisäksi Khs päätti oikeuttaa sosiaalilautakunnan perustamaan kolmivuotisen kokeiluprojektin, jonka avulla selvitetään onko tarkoituksenmukaista luoda sosiaalisen luototuksen toimintamalli sellaisille opiskelijoille, jotka eivät voi luottotiedoissa olevan merkinnän vuoksi saada opintolainaa pankista.

Sosiaalilautakunta toteaa (24.5.2005) mm., että sosiaalisella luotolla tarkoitetaan luotonantoa, joka kuuluu sosiaalihuoltoon ja jonka tarkoituksena on ehkäistä taloudellista syrjäytymistä ja ylivelkaantumista sekä edistää henkilön itsenäistä suoriutumista. Luottoa myönnetään pienituloisille ja vähävaraisille henkilöille, joilla on velanmaksukykyä, mutta jotka eivät muulla tavoin voi saada kohtuuehtoista luottoa.

Opintososiaalista luottoa myönnetään opiskelijalle, joka luottohäiriömerkinnän vuoksi ei voi saada valtion takaamaa opintolainaa, vaikka hän muilta osin täyttää opintolainan takauksen saamisen edellytykset. Luototuksen piiriin ohjataan ne asiakkaat, jotka hakevat toimeentulotukea opiskeluaikaisen toimeentulokustannusten ja opintojen rahoittamiseen.

Opintososiaalisia luottoja on tähän mennessä myönnetty 325 kpl. Opintososiaalisen luoton hakijoista 54 % on yksinasuvia, keskimääräinen ikä on 30 vuotta ja 44 % hakijoista suorittaa opistotasoista tutkintoa. Hakijoiden keskimääräinen velkamäärä on 6900 euroa.

Asiakkaat tulevat sosiaaliasemien lähettäminä. Toimeentulotuen välittömät säästöt projektin ajalta ovat olleet arviolta 726 000 euroa. Sosiaaliasemien lähettämistä asiakkaista noin 30 % on jättänyt hakematta opintososiaalista luottoa ja on rahoittanut opintonsa muulla tavoin. Tämän on arvioitu säästäneen toimeentulotuen kustannuksia välillisesti 354 200 euroa. Projektin tähänastiset säästövaikutukset ovat yhteensä 1 080 200 euroa. Projektin kustannukset ovat toiminnan osalta olleet 45 000 euroa/vuosi.

Luotot on myönnetty sosiaalisen luototuksen luottopääomasta, joka on 1,666 milj. euroa. Tämä vuosittain sosiaalista luototusta varten osoitettu euromäärä riittää sekä sosiaalisen luototuksen että opintososiaalisen luototuksen tarpeisiin.

Kokeilun on todettu onnistuneen hyvin. Sosiaalista luototusta voidaan pitää toimeentulotukijärjestelmää paikkaavana, asiakasta kannustavana sekä yhteiskunnalle edullisena tukimuotona. Tämän perusteella esitetään opintososiaalisen luototuksen liittämistä osaksi sosiaalisen luototuksen vakinaista toimintaa.

Opintososiaalisen luototuksen kriittisin vaihe on takaisinmaksu. Valmistuttuaan ja työllistyessään opintososiaalisen luoton saaja tarvitsee talous- ja velkaneuvonnan palveluja saadakseen taloutensa hallintaan.

Helsingissä on Kansaneläkelaitoksen opintotukikeskuksen (KOTK) arvion mukaan 500 – 600 valtiontakausta hakevaa opiskelijaa, jotka eivät saa luottohäiriöiden takia pankista opintolainaa. Jos ko. opiskelijat eivät saa muuta tuloa, ovat hallinto-oikeudet toimeentulotukivalituksia koskevissa päätöksissään systemaattisesti velvoittaneet kunnat myöntämään toimeentulotukea.

Jo yhdenvertaisen kohtelun turvaamisen kannalta on kohtuutonta, että taloutensa hyvin hoitanut opiskelija velkaantuu opintoaikana, kun taas huonosti taloutensa hoitanut saa toimeentulotuen avulla koulutuksensa yhteiskunnan kustantamana. Siten on perusteltua, että kaupunki myöntää luottohäiriöiselle opiskelijalle toimeentulotuen sijaan sosiaalista luottoa yleistä opintolainaa vastaavin ehdoin.

Opintolainanomaista sosiaalista luottoa esitetään myönnettäväksi vain niille opiskelijoille, joille ei järjesty opintolaina pankeista ja jotka siksi joutuisivat jatkuvaan toimeentulotuen tarpeeseen. Näitä ovat luottohäiriömerkinnän saaneet. Jos hakijan kokonaisvelkatilanne on jo kestämätön (esim. yli 20 000 euroa), ei ole perusteltua lisätä velkaantumista opintolainalla.

Saavutettavaan toimeentulotukimenojen säästöön verrattuna toimintakustannukset ovat vähäisiä. Opiskelijoiden sosiaalisten luottojen käsittelyyn tarvitaan yhden velkaneuvojan työpanos. Työntekijän palkkakustannukset ovat 39 000 euroa ja toimintakustannukset 6 000 euroa. Toimintaa varten sosiaalivirastossa tarvitaan nykyisen määräaikaisen tilalle yksi uusi talous- ja velkaneuvojan vakituinen vakanssi.

./. Opintososiaalisen luoton projektiraportti 13.5.2005 on esityslistan tämän asian liitteenä.

Sosiaalilautakunta esittää Khlle, että sosiaalivirastossa vuodesta 2003 toteutettu opintososiaalisen luototuksen kokeiluprojekti 1.1.2006 lukien vakinaistettaisiin osaksi sosiaalisen luototuksen toimintaa ja sosiaalivirasto oikeutetaan palkkaamaan toimintaa varten vakituiseen työsuhteeseen yksi talous- ja velkaneuvoja.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (29.8.2005), että opintososiaalisen luototuksen kolmivuotinen kokeilu on osoittautunut seurannan perusteella onnistuneeksi ja vastannut sille asetettuja tavoitteita.

Opintososiaalisiin luottoihin tarvittava rahoitus sisältyy sosiaalisen luototuksen määrärahoihin. Talous- ja suunnittelukeskus pitää toiminnan vakinaistamista osaksi sosiaalista luototusta tarkoituksenmukaisena ja katsoo, että esitetty talous- ja velkaneuvojan määräaikaisen työsuhteen vakinaiseksi muuttaminen on perusteltua. Osasto pitää tärkeänä takaisinmaksun seurannan järjestämistä ja mahdollisesti tarvittavan talous- ja velkaneuvonnan ulottamista riittävän pitkälle takaisinmaksun turvaamiseksi.

Stj pitää sosiaalilautakunnan esitystä opintososiaalisen luototuksen vakinaistamiseksi perusteltuna. Vakituiseen työsuhteeseen tarvittavan talous- ja velkaneuvojan palkkaaminen hoidetaan normaalin täyttölupamenettelyn kautta.

STJ Kaupunginhallitus päättänee vakinaistaa 1.1.2006 lukien sosiaalivirastossa vuodesta 2003 kokeiluprojektina toteutetun opintososiaalisen luototuksen osaksi sosiaalista luototusta.

Pöytäkirjanote sosiaalilautakunnalle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2285

LIITE

Opintososiaalisen luoton projektiraportti 13.5.2005

4

UTNÄMNANDE AV EN NY LEDAMOT I HELSINGFORS DIREKTION INOM UPPTAGNINGSOMRÅDET FÖR HELSINGFORSREGIONENS UNIVERSITETSCENTRALSJUKHUS

UUDEN JÄSENEN NIMEÄMINEN HELSINGIN SEUDUN YLIOPISTOLLISEN KESKUSSAIRAALAN TOIMIALUEEN HELSINGIN JOHTOKUNTAAN

Stn/Khs 2005-1387

Stj konstaterar att HNS:s styrelse på förslag av Stn 29.8.2005 invalde följande ledamöter och personliga ersättare i Helsingfors direktion inom upptagningsområdet för Helsingforsregionens universitetscentralsjukhus:

Ledamot	Ersättare
Risto Ranki, ordförande	Yrjö Jäntti
Timo Lehtimäki	Hannu Öhrling
Arja Karhuvaara	Mikaela Westergård
Irja Savolainen	Helena Lauriala
Tarja Tenkula, vice ordförande	Saana Lamminsivu
Paavo J. Paavola	Jouni Parkkonen
Eine Sorakari	Satu Pikkarainen
Vesa Virri	Jari Haukka
Suzan Ikävalko	Satu Viskari
Sirpa Puhakka	Nestori Välitalo
Robert von Bonsdorff	Gunvor Brettschneider

Till företrädare för universitetet valdes Ahti Tarkkanen.

Robert von Bonsdorff anhåller i en skrivelse som 7.9.2005 inkommit till stadskansliet om avsked från förtroendeuppdraget ovan på grund av en lång utlandsresa.

Stj konstaterar att ledamöterna i direktionen skall vara valbara i enlighet med 33 § och 82 § i kommunallagen. Med stöd av lagen om jämställdhet mellan kvinnor och män skall kvinnor och män i direktionen vara representerade till minst 40 % vardera, om inte särskilda skäl talar för något annat.

Stj toteaa, että HUSin hallitus valitsi 29.8.2005 Khn esityksestä Helsingin seudun yliopistollisen keskussairaalan toimialueen Helsingin johtokuntaan seuraavat jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet:

Jäsen	Varajäsen
Risto Ranki, puheenjohtaja	Yrjö Jäntti
Timo Lehtimäki	Hannu Öhrling
Arja Karhuvaara	Mikaela Westergård
Irja Savolainen	Helena Lauriala
Tarja Tenkula, varapuheenjohtaja	Saana Lamminsivu
Paavo J. Paavola	Jouni Parkkonen
Eine Sorakari	Satu Pikkarainen
Vesa Virri	Jari Haukka
Suzan Ikävalko	Satu Viskari
Sirpa Puhakka	Nestori Välitalo
Robert von Bonsdorff	Gunvor Brettschneider

Yliopiston edustajaksi valittiin Ahti Tarkkanen.

Robert von Bonsdorff pyytää 7.9.2005 kaupunginkansliaan saapuneessa kirjeessään eroa edellä mainitusta luottamustehtävästä pitkän ulkomaan matkan vuoksi.

Stj toteaa, että johtokunnan jäsenten tulee olla kuntalain 33 ja 82 §:n mukaisesti vaalikelpoisia. Tasa-arvolain mukaan johtokunnassa tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 %, jollei erityisestä syystä muuta johdu.

STJ Stadsstyrelsen torde besluta föreslå styrelsen för Samkommunen Helsingfors och Nylands sjukvårdsdistrikt att Robert von Bonsdorff skall beviljas avsked från uppdraget som ledamot i Helsingfors direktion inom upptagningsområdet för Helsingforsregionens universitetscentralsjukhus och att __________________________ skall inväljas i hans ställe.

Protokollsutdrag till dem som nämns i beslutet, styrelsen för Samkommunen Helsingfors och Nylands sjukvårdsdistrikt, hälsovårdsnämnden och stadskansliet.

STJ Kaupunginhallitus päättänee esittää Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallitukselle, että Robert von Bonsdorffille myönnettäisiin ero Helsingin seudun yliopistollisen keskussairaalan toimialueen Helsingin johtokunnan jäsenen tehtävästä, ja että hänen tilalleen valittaisiin __________________________.

Pöytäkirjanote päätöksessä mainituille, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallitukselle, terveyslautakunnalle ja kaupunginkanslialle.

Tilläggsuppgifter:
Frantsi Anneli, stadssekreterare, telefon 169 2292

Lisätiedot:
Frantsi Anneli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2292