PROS-järjestelmän käyttämä mallipohja

Asia

Sivu

KAUPUNGINJOHTAJA

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

Korkeimman hallinto-oikeuden päätös valituksiin Porvarinlahden alittavien tietunneleiden rakentamista koskevasta Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä

Korkeimman hallinto-oikeuden päätös valituksiin Labbackan ja Savion ratatunneleiden rakentamiseen liittyvästä Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä

Apollon Yhteiskoulun lukioavustuksen laskentaperiaatteiden muuttaminen

Vuoden 2006 talousarvioehdotuksen ja taloussuunnitelmaehdotuksen vuosiksi 2006-2008 käsittelyjärjestys

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

Pitäjänmäen korttelin nro 46080 asemakaavan muuttaminen (nro 11358)

KOY Hernepellontie 19 poikkeamishakemus

Sopimuksen tekeminen Asunto Oy Tilkanmäen kanssa tonttia 16721/1 koskevasta asemakaavan muutosehdotuksesta (nro 11308)

Helsingin Energian hallinnassa olevien neljän asunto-osakeyhtiön varsinaiset yhtiökokoukset

7.3.2005 pöydälle pantu asia
Pasilan konepajan alueen asemakaavan muutosluonnoksen perusteella VR-Yhtymä Oy:n kanssa tehdyn sopimuksen täydentäminen maksuehdon osalta

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

Kulttuuriyhteistyötä valmistelevan neuvottelukunnan asettaminen

7.3.2005 pöydälle pantu asia
Maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukunnan asettaminen

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

Kotihoidon johtajan määräaikaiseen virkaan ottaminen

APOLLON YHTEISKOULUN LUKIOAVUSTUKSEN LASKENTAPERIAATTEIDEN MUUTTAMINEN

Khs 2004-2665

Apollon Yhteiskoulun Kannatusyhdistys ry esittää (22.12.2004) allekirjoitetussa hakemuksessaan, että Apollon Yhteiskoulun lukiolle tulevan vuokra-avustuksen laskentaperiaatteita muutettaisiin siten, että lukioavustus kohdennettaisiin koulun kaupungille maksamaan vuokraan ja muihin pieniin kiinteistön kunnossapitomenoihin.

Opetuslautakunta (23.2.2005) toteaa, että Khs päätti 3.12.2001 (1625 §) oikeuttaa opetuslautakunnan myöntämään käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa Helsingissä sijaitseville yksityisille lukioille avustusta seuraavasti:

– Avustusta myönnetään niille yksityisille lukioille, joiden ylläpitäjien kanssa kaupungilla on perusopetuksen korvauksia koskeva sopimus.

– Kaupunki maksaa lukion ylläpitäjälle lukion toiminnasta aiheutuvien kustannusten kattamiseen kutakin helsinkiläistä oppilasta kohden avustusta, jonka suuruus määrätään opetuslautakunnan hyväksymiä laskentaperiaatteita noudattaen. Periaatteita hyväksyessään lautakunta soveltaa kaupungin talousarvioon varattujen määrärahojen puitteissa kaupungin lukioiden rahoitusperiaatteita. Avustuksen perusteena olevia kustannuksia määrättäessä rehtorin ja opettajien palkkausmenojen arvioinnissa ovat lähtökohtana yksityisen lukion toteutuneet opetustuntimäärät, kuitenkin enintään kaupungin lukioiden resursointiperusteen mukaiset tuntimäärät. Avustuksen perusteena olevat koulukiinteistön vuokra-, kunnossapito- ja korjauskustannukset otetaan huomioon lautakunnan hyväksymän suunnitelman mukaisesti.

– Suunnitellusta toteutumatta jääneet opetustuntien kustannukset sekä koulukiinteistön vuokra-, kunnossapito- ja korjauskustannukset vähennetään seuraavan vuoden mahdollisen avustuksen yhteydessä tai koulu palauttaa näiltä osin saamansa avustuksen.

– Kaupungin avustuksen perusteena olevista kustannuksista vähennetään ylläpitäjälle rahoituslainsäädännön perusteella maksettavat korvaukset tai muut lukion valtionosuudet.

– Avustus ei koske Elias-koulun yhteydessä toimivaa Helsingin Rudolf Steiner -koulun lukiota.

Opetuslautakunta on 22.6.2004 (159 §) hyväksynyt yksityisten lukioiden vuoden 2004 avustuksiksi seuraavat euromäärät:

Apollon yhteiskoulu	87 147 euroa

Helsingin Uusi yhteiskoulu	490 euroa

Lauttasaaren yhteiskoulu	40 311 euroa

Koska avustuksen perusteena olevat kustannukset opetusviraston laskelmassa ovat pienemmät kuin yksityisen lukion saama valtionrahoitus, opetuslautakunta ei maksanut avustusta muille anoneille lukioille. Lisäksi kolme lukiota ei hakenut avustusta.

Apollon yhteiskoulun vuoden 2004 lukioavustuksen perusteena oli seuraava laskelma:

Opetuksen palkkausmenot	639 138 €	2 831 €/oppilas
Vuokrat	173 145 €	767 €/oppilas
Kunnossapito ja korjaukset	18 920 €	84 €/oppilas
Muu kiinteistöjen ylläpito	30 602 €	136 €/oppilas
Oppilaskohtaiset kustannukset	212 929 €	943 €/oppilas
Kaikki yhteensä	1 074 734 €	4 760 €/oppilas
Rahoituslain yksikköhintarahoitus		4 326 €/oppilas
Kaupungin avustus		434 €/oppilas

Helsinkiläisten oppilaiden painotettu keskiarvo vuonna 2004 on 200,8 oppilasta, joten kaupungin avustukseksi saatiin 87 147 euroa.

Kaupunginvaltuusto on 9.9.1998 hyväksynyt yksityisten sopimuskoulujen sopimusehdot, joita on sovellettu vuoden 1999 alusta alkaen. Lukioavustuksen piirissä olevien yksityisten sopimuskoulujen ja kaupungin kesken tehdyissä sopimuksissa on mm. sovittu, että jos ylläpitäjä tarvitsee ennalta arvaamattomiin koulutoimen menoihin, perusparantamiseen tai uudisrakentamiseen lainaa, sitä on ensisijaisesti haettava kaupungilta. Lainoille tulee antaa kiinnitysvakuudet, jotka nauttivat etuoikeutta 90 %:n puitteissa laskettuna kiinteistöviraston vahvistamasta hankinta-arvosta. Muista rahoituslähteistä otettaviin pitkäaikaisiin lainoihin on saatava kaupungin lupa ja lyhytaikaisia rahoitusluottoja saa olla enintään viisi prosenttia kunkin kalenterivuoden talousarvion loppusummasta.

Apollon yhteiskoulu luovutti kaupungin kanssa tehdyissä järjestelyissä koulukiinteistönsä (Arentipolku 1) kaupungille ja alkoi maksaa toimitiloistaan kaupungille vuokraa. Vuokra on vuonna 2004 ollut yhteensä 366 057 euroa, josta lukion osuus on 173 145 euroa eli 767 euroa / oppilas. Koulun kaupungille maksama vuokra on pääsääntöisesti pääomavuokraa, koska vastuu kiinteistön ylläpidosta ja korjauksista on vuokralaisella. Vuodelle 2005 vuokra (3 859 m², 7,9 €/m²/kk) on arvioitu olevan vuoden 2004 suuruinen.

Muut kaupunginhallituksen päätöksen perusteella lukioavustuksen piiriin kuuluvat yksityiset koulut eivät maksa kaupungille vastaavanlaista pääomavuokraa. Lisäksi Apollon yhteiskoulu ei voi ottaa kaupungilta muiden sopimuskoulujen tapaan korotonta lainaa, koska Apollon yhteiskoulun koulukiinteistö on siirretty kaupungin omistukseen eikä sitä näin ollen voida käyttää lainan vakuutena.

Kaupunginhallituksen hyväksymien avustusperiaatteiden mukaan lukioavustuksen perusteeksi hyväksyttävistä kustannuksista vähennetään rahoituslain perusteella koululle maksettava yksikköhintarahoitus. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) 23 §:n mukaan yksikköhintoja laskettaessa huomiotta jätetään mm. laskennalliset korot ja poistot. Koska pääomavuokra sisältää arvioidut laskennalliset korot ja poistot, on esittelijän mielestä perusteltua, että Apollon yhteiskoulun lukioavustus tältä osin päätetään erikseen eikä siihen sovelleta yksikköhintarahoitusta.

Kiinteistön kunnossapitomenojen osalta Apollon yhteiskoulun asema ei eroa muista yksityisistä lukioista, vaan nämä kustannukset ovat osa lukioavustuksen perusteena olevia käyttökustannuksia ja sisältyvät rahoituslainsäädännössä yksikköhintarahoituksen mukaisiin kustannuksiin. Näin ollen kunnossapitomenojen osalta Apollon yhteiskoulun lukioavustusta ei tule muuttaa muista lukioista erillisenä asiana.

Opetuslautakunta päätti lausuntonaan esittää kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus oikeuttaisi opetuslautakunnan maksamaan käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa vuodesta 2005 alkaen avustuksena Apollon yhteiskoulun ylläpitäjälle koulun Helsingin kaupungille maksamia vuokrakustannuksia koulun lukion helsinkiläisten oppilaiden osalta. Avustuksena maksettuja vuokrakustannuksia ei oteta huomioon avustuksen perusteena olevissa kustannuksissa päätettäessä kaupunginhallituksen 3.12.2001 (1 625 §) hyväksymien avustusperiaatteiden mukaisesta Apollon yhteiskoulun lukioavustuksesta.

Kj pitää opetuslautakunnan esitystä tarkoituksenmukaisena ja perusteltuna ja toteaa, että hyväksyessään laskentaperiaatteiden muuttamisen kaupunginhallituksen tulisi samalla ilmoittaa koululle, että kunnossapitomenojen osalta Apollon yhteiskoulun lukioavustusta ei muuteta muista lukioista erillisenä asiana.

KJ Kaupunginhallitus päättänee kehottaa opetuslautakuntaa talousarvionsa puitteissa maksamaan Apollon yhteiskoulun ylläpitäjälle vuodesta 2005 alkaen avustuksena koulun Helsingin kaupungille maksamia vuokrakustannuksia koulun lukion helsinkiläisten oppilaiden osalta. Avustuksena maksettuja vuokrakustannuksia ei oteta huomioon avustuksen perusteena olevissa kustannuksissa päätettäessä kaupunginhallituksen 3.12.2001 (1625 §) hyväksymien avustusperiaatteiden mukaisesta Apollon yhteiskoulun lukioavustuksesta.

Samalla kaupunginhallitus päättänee ilmoittaa hakijalle, että kunnossapitomenojen osalta koulun lukioavustusta ei muuteta muista lukioista erillisenä asiana.

Pöytäkirjanote Apollon Yhteiskoulun Kannatusyhdistys ry:lle, opetuslautakunnalle, talous- ja suunnittelukeskukselle sekä tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Rickman Birgitta, erityissuunnittelija, puhelin 169 2381

LIITE

Apollon yhteiskoulun hakemus lukioavustuksen laskentaperiaatteiden muuttamiseksi

PITÄJÄNMÄEN KORTTELIN NRO 46080 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11358)

Khs 2005-20

46. kaupunginosan (Pitäjänmäen) korttelin nro 46080 asemakaavan muutosehdotus.

Alue sijaitsee Pitäjänmäentien, Kaupintien, Atomitien ja rantaradan välissä.

Tiivistelmä Asemakaavan muutoksella tehdään mahdolliseksi vaiheittain rakentaminen pienempinä kiinteistöyksikköinä muuttuneen hankesuunnitelman mukaisesti.

Korttelin viimeisen rakennusvaiheen toteuttaminen edellyttää aluejärjestelyjä toimitilatontin ja pysäköintitontin välillä. Korttelin kokonaisrakennusoikeus ei muutu.

Asemakaavan perusteet

Rakennusosakeyhtiö Hartela pyytää (15.6.2004) hallitsemansa korttelin 46080 tonttien asemakaavan muuttamista sellaiseksi, että korttelin vaiheittain toteuttaminen hankesuunnitelman mukaisina erillisinä kiinteistöinä on mahdollista.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (2.12.2004) mm. seuraavaa:

Lähtökohdat

Seutu- ja yleiskaava

Kaavaehdotus ei poikkea seutukaavasta eikä Helsingin yleiskaava 2002:sta.

Asemakaavat

Alueella on voimassa 5.4.2004 hyväksytty asemakaava. Kaavan mukaan kortteli on toimitilarakennusten korttelialuetta (KTY). Korttelissa on asemakaavassa neljä tonttia (nro 3 ja 5–7) sekä niillä erikseen lukuina ilmoitetut rakennusoikeudet. Tonttien yhteenlaskettu rakennusoikeus on 24 000 k-m². Korttelissa on lisäksi näitä neljää tonttia varten muodostettu autopaikkojen korttelialue (LPA), joka muodostuu kahdesta tontista 8 ja 9. Tontille 8 saa rakentaa kuusikerroksisen pysäköintilaitoksen. Tontti 9 on varattu maantasoiseen pysäköintiin, jossa pihakannen alle saa rakentaa autopaikkoja. Muutos tehtiin, koska tontin aikaisempi varaaja vaihtui ja haluttiin helpottaa muuttuneen rakennushankkeen kiinteistöjaotusta.

Maanomistus

Kaupunki omistaa korttelin. Korttelin tontit on vuokrattu Rakennusosakeyhtiö Hartelalle perustettavien yhtiöiden lukuun.

Rakennettu ympäristö

Kortteli on Pitäjänmäen teollisuusalueen pohjoisosan merkittävä ja näkyvä kärki lännestä tultaessa, päätteenä Pitäjänmäentielle, kohdassa, jossa katu kääntyy radan alitse etelään ja toisaalta jakautuu Kaupintien suuntaan. Risteyksessä on parhaillaan käynnissä kiertoliittymän rakentaminen.

Korttelin ensimmäinen rakennusvaihe on valmis ja tiloihin muuttaa vuoden lopussa Hartwall Oy:n pääkonttori. Toinen osa rakennuskokonaisuutta on rakennuslupavaiheessa. Pysäköintilaitos Kaupintien ja Atomitien kulmauksessa on myös jo valmistumassa. Asemakaavassa korttelin itälaidalla olevaa kevyen liikenteen katua (Atomikuja) ei vielä ole rakennettu.

Luonnonympäristö

Kortteli rajoittuu katu- ja rautatiealueisiin. Kaupintien puolella on 10 m leveä suojaviheralue kadun ja korttelin välissä. Myös Pitäjänmäentiehen päin on suojaviheralue, jolla on kevyen liikenteen reitti, joka nousee Pitäjänmäentieltä radan varressa olevalle raitille. Alueella kasvaa muutama puu ja kunnostettuja istutuksia.

Yhdyskuntatekninen huolto

Kaava-alue on yhdyskuntateknisen huollon verkoston piirissä.

Maaperä Kaava-alueen maaperä on normaalisti rakennettavaa aluetta. Rakennukset voidaan perustaa kallion varaan.

Ympäristöhäiriöt

Aluetta sivuavat Pitäjänmäentie ja rantarata, joista aiheutuu jonkun verran melua.

Tavoitteet Asemakaavan muutoksella tehdään mahdolliseksi korttelin rakentaminen vaiheittain hankesuunnitelman mukaisina kiinteistöyksiköinä.

Asemakaavan muutosehdotus

Mitoitus Korttelin 46080 pinta-ala (10 956 m²), josta KTY-aluetta on 6 647 m² ja LPA-aluetta 4 309 m², ja kokonaiskerrosala (24 000 k‑m²) pysyvät entisinä.

Toimitilarakennusten korttelialue (KTY)

Muutoksessa aikaisempien KTY-tonttien 3 ja 7 välistä rajaa on siirretty muutamalla metrillä ja tonttien yhteen laskettu rakennusoikeus (7 130 + 5 000) jaettu tasan molemmille uusille tonteille 10 ja 11 niin, että kummankin rakennusoikeus on rakennusalalle merkittynä 6 065 k-m². Voimassa olevan asemakaavan mukaisesta LPA-tontista 9 on liitetty osa KTY-tonttiin 5, jolloin muodostuu uusi tontti 12 (pinta-ala 2 149 m²) ja sille on merkitty aikaisemman tontin 5 rakennusoikeus 6 000 k-m². Uuden tontin rakennusalaa on muutettu niin, että se mahdollistaa radan suuntaisen rakennusmassan 5 m:n päässä radan puoleisesta tontin rajasta. Tontti 6 on pysynyt ennallaan samoin kuin tonttien muut määräykset.

Pelastuslaitoksen uusien ohjeiden mukaisesti on rajaseinämääräystä, "tontin rajan osa, jolle ei tarvitse rakentaa rajaseinää" täydennetty lisäyksellä "paloteknisiä ratkaisuja suunniteltaessa on korttelia käsiteltävä yhtenä kokonaisuutena riittävän turvallisuustason saavuttamiseksi".

Autopaikkojen korttelialue (LPA)

Tontista 9 on osa liitetty viereiseen toimitilatonttiin ja jäljelle jäävästä osasta muodostettu uusi tontti 13. Edellä mainitulle tontille, samoin kuin tontille 8, on muutoksessa lisätty maanalaista rakentamista koskeva merkintä ma. Muilta osin tonttien määräykset ovat entiset.

Yhdyskuntatekninen huolto

Tontit voidaan liittää nykyisiin teknisen huollon verkostoihin. Tonteille 10 ja 11 osoitetun rakennusalan poikki on johdettu vesijohto päätytontille 6. Rakentamisen takia johtoa voidaan joutua siirtämään. Johtosiirtojen kustannuksista vastaa tonttien rakentaja.

Maaperän rakennettavuus ja puhtaus

Korttelin maaperän puhtaus on kiinteistöviraston toimesta tutkittu vuonna 2000. (Golder Associates Oy, tutkimus nro 20-2830/21.9.2000) eikä maaperässä ole havaittu ohjearvojen ylittäviä haitta-aineita.

Korttelissa on aiemmin toiminut Helsingin vesilaitoksen varikko, siihen kuuluva työsuhdeasuntoja sisältänyt rivitalo sekä varikon poissiirtymisen jälkeen Lainalaatikko Oy.

Hakijan antaman selvityksen mukaan korttelissa on rakennustöihin valmistautumisen yhteydessä raivattu pois korttelin kaikki ylimääräiset rakenteet. Toimistokokonaisuuden ensimmäinen vaihe ja pysäköintitalo ovat valmistumisvaiheessa. Raivaus- ja rakennustöiden yhteydessä ei tullut esiin mitään sellaista, joka edellyttäisi lisäselvitystarpeita. Suurin osa korttelin pintamaasta on jo vaihdettu. Maaperä melko ohuen pintamaan alla on kalliota.

Ympäristöhäiriöt

Toimitilarakennusten työtilojen suojaaminen ajoneuvoliikenne- ja raideliikennemelulta toteutetaan rakennusten rakenneratkaisuilla.

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

Muutos mahdollistaa hankesuunnitelman mukaisen rakentamisen vaiheittain erillisinä kiinteistöinä.

Suunnittelun vaiheet

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Kaavoitustyö on tullut vireille Rakennusosakeyhtiö Hartelan em. hakemuksen johdosta.

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 6.9.2004) sekä asemakaavan muutosluonnos.

Asemakaavan muutosluonnos ja selostusluonnos ovat olleet nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa ja Pitäjänmäen kirjastossa 13.9.–1.10.2004. Ympäristökeskus esitti osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jäljempänä selostetun mielipiteen.

Viranomaisyhteistyö

Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä Helsingin Energian, pelastuslaitoksen, ympäristökeskuksen, rakennusviraston ja kiinteistöviraston tonttiosaston kanssa.

Esitetyt mielipiteet

Ympäristökeskus esitti osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta mielipiteen, että kaavamuutoksen yhteydessä tulisi vielä tarkistaa alueen käyttöhistoriatiedot ja tarve maaperän pilaantuneisuuden ja kunnostustarpeen selvittämiseen, mikäli sitä ei ole jo tehty.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että kaavaselostuksessa on kohdassa asemakaavan muutoksen kuvaus selostettu korttelin käyttöhistoria ja tehdyt maaperän saastuneisuutta koskevat selvitykset.

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.

Vs. Kaj ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 21.1.–4.2.2005, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty Helsingin Veden lausunto.

Lausunto Helsingin Vesi mainitsee (22.2.2005) mm., että aluetta palvelevat yleiset vesijohdot ja viemärit on rakennettu valmiiksi. Muutosehdotus ei edellytä niiden siirtämistä.

Korttelialueen suunnittelussa ja rakentamisessa tulee ottaa huomioon välittömässä läheisyydessä Kaupintien ja korttelialueen välisellä EV‑alueella sijaitseva yleinen päävesijohto siten, että vesijohdolle ei aiheuteta haittaa tai vahinkoa.

Helsingin Vesi puoltaa ehdotuksen hyväksymistä.

Vs. Kaj toteaa, että Khs hyväksyy asemakaavan muutoksen Khn johtosäännön 8 §:n 6 kohdan 2 a, 3 ja 7 kohtien mukaan, milloin muutetaan rakennusoikeutta siten, että korttelin sisällä siirretään rakennusoikeuksia maanomistajan suostumuksella lisäämättä korttelissa sallitun rakennusoikeuden määrää, muutetaan julkisivuja, rakennusmateriaaleja, rakentamistapaa, rakennusaloja, asuntojen enimmäismäärää tai keskipinta-alaa, autopaikkamäärää tai autopaikkojen sijoitusta, ajoyhteyttä, istutuksia tai viemärin taikka muun johdon sijoittamista koskevia asemakaavamerkintöjä tai ‑määräyksiä ja tehdään kaavaan edellä mainittuihin muutoksiin verrattavissa oleva tarkistus.

Muutosta ei ole pidettävä vähäisenä, jos se merkitsisi alueen maankäytön yleisen luonteen muuttumista kaavassa osoitetusta tai poikkeamista kaavaa laadittaessa omaksutuista periaatteista, alueella vallitsevan yhtenäisen rakennustavan muuttamista taikka ympäristölliseltä kannalta merkittävien arvojen säilymisen vaarantumista.

VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä 46. kaupunginosan korttelin nro 46080 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 2.12.2004 päivätyn piirustuksen nro 11358 mukaisena.

Kirje ja pöytäkirjanote Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä ote rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistölautakunnalle ja Helsingin Vedelle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

LIITTEET	Liite 1	Asemakaavakartta nro 11358 (Pitäjänmäen kortteli 46080)
	Liite 2	Havainnekuva (Pitäjänmäen kortteli 46080)

KOY HERNEPELLONTIE 19 POIKKEAMISHAKEMUS

Khs 2005-390

KOY Hernepellontie 19 pyytää (7.10.2004) poikkeamislupaa 36. kaupunginosan (Viikki) korttelin 36065 tontille 9 (osoite Hernepellontie 21) 563,7 m²:n suuruisen myymälä- ja toimistorakennuksen rakentamiseen ja sen yhdistämiseen viereisellä tontilla 36065/8 olevaan autojen korjaamo- ja myymälärakennukseen (599 m²) poikkeaa toimenpide asemakaavasta tontin käyttötarkoituksen osalta, koska uudisrakennus on kokonaan toimisto- ja myymäläkerrosalaa asemakaavan osoittaessa tähän tarkoitukseen vain 40 % kerrosalasta.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että uusi rakennus on laajennus jo olemassa olevaan myymälärakennukseen. Kyseessä on siten jo olemassa olevan käyttötarkoituksen laajentaminen.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (14.2.2005) mm., että haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Alueella on voimassa 25.3.1997 vahvistettu asemakaava nro 10330. Asemakaavan mukaan tontti 36065/9 on ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (TY). Alueen tehokkuusluku e=0,5 ja suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Tontin rakennetusta kerrosalasta saa käyttää toimisto- tai vastaaviin tiloihin sekä tehtaanmyymälöihin enintään 40 %. Tästä osa saa olla myös aluetta palvelevaa kahvila- yms. tilaa.

Tontti 36065/9 on rakentamaton. Viereisellä tontilla 36065/8 sijaitsee autojen korjaamo- ja myymälärakennus.

Hakijan tarkoituksena on rakentaa 563,7 m²:n suuruinen myymälä- ja toimistorakennus ja liittää se naapuritontilla olevaan autojen korjaamo- ja myymälärakennukseen, joka on 599 m².

Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta siten, että uudisrakennuksen käyttötarkoitus on kokonaan myymälä- ja toimistotilaa asemakaavassa sallitun 40 %:n sijasta.

Selvitys naapureiden kuulemisesta sekä naapureiden suostumukset on liitetty hakemusasiakirjoihin

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että haetun uudisrakennuksen toiminta on sama kuin naapuritontilla 36065/8 ja uudisrakennus voidaan katsoa olemassa olevan rakennuksen laajennukseksi. Uudisrakennuksen käyttötarkoitus poikkeaa asemakaavan ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueesta (TY), koska se on kokonaan myymälä- ja toimistotilaa sallitun 40 %:n sijaan. Tontin 36065/8 toiminta ei aiheuta ympäristöhäiriöitä eikä muutakaan häiriötä alueella. Siihen liittyvä myymälä- ja toimistorakentaminen tukee olemassa olevaa toimintaa ja soveltuu kaupunkikuvallisesti ympäristöönsä. Rakennusten rakentaminen kiinni toisiinsa parantaa melunsuojausta alueella. Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa hakemusta.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa hakemusta 1.10.2004 päivättyjen kuvien mukaisena.

VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee suostua hakemukseen päätöksen nro 2005–390/ 526 mukaisesti ehdolla, että rakentamisessa noudatetaan 1.10.2004 päivättyä suunnitelmaa.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

LIITTEET	Liite 1	KOY Hernepellontie 19 poikkeamispäätös
	Liite 2	KOY Hernepellontie 19 poikkeamishakemuksen sijaintikartta

SOPIMUKSEN TEKEMINEN ASUNTO OY TILKANMÄEN KANSSA TONTTIA 16721/1 KOSKEVASTA ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUKSESTA (NRO 11308)

Khs 2004-2236

Kiinteistölautakunta toteaa (26.10.2004) seuraavaa:

Tiivistelmä Asunto Oy Tilkanmäen kanssa ehdotetaan tehtäväksi sopimus, joka liittyy Ruskeasuon Koroistentien korttelin nro 16721 asemakaavan muutosehdotuksen toteuttamiseen. Yhtiö maksaa kaupungille 277 000 euron suuruisen korvauksen omistamansa tontin 16721/1 rakentamismahdollisuuksien parantumisesta asemakaavan muutoksen saatua lainvoiman.

Maanomistus Asunto Oy Tilkanmäki omistaa tontin 16721/1. Tontin 16721/2 omistaa Helsingin kaupunki.

Asemakaava Korttelin nro 16721 tonteilla on voimassa vuonna 1949 vahvistettu asemakaava nro 2917 sekä vuonna 1950 vahvistettu asemakaava nro 3060. Em. asemakaavoissa rakennuksille on merkitty rakennusalat ja enimmäiskerroskorkeudet. Tontin 16721/1 rakennusoikeus on 12 323 k-m². Tontilla sijaitsee kuusi asuinkerrostaloa (yhteensä 12 403 k-m²), jotka ovat valmistuneet vuosina 1951 - 1953.

Asemakaavan muutosehdotus

Asemakaavan muutosehdotuksessa nro 11308 korttelin nro 16721 tontit on merkitty asuinkerrostalojen korttelialueeksi, jolla ympäristö säilytetään (AK/s). Asunto Oy Tilkanmäen omistama tontti 16721/1 on jaettu kahdeksi uudeksi tontiksi nro 3 ja 4. Tontille nro 4 on osoitettu rakennusala uudelle 1 850 k-m²:n suuruiselle asuinkerrostalolle. Tonttien 16721/2 ja 3 rakennukset on muutosehdotuksessa suojeltu.

Maapoliittiset neuvottelut ja sopimusehdotus

Asemakaavan muutoksen seurauksena Asunto Oy Tilkanmäen omistamien alueiden arvo nousee merkittävästi, joten yhtiön kanssa on neuvoteltu kaupunginhallituksen 9.2.2004 tekemän päätöksen mukaisesti.

Käytyjen neuvottelujen perusteella on laadittu sopimusehdotus. Sopimuksen mukaan Asunto Oy Tilkanmäki maksaa kaupungille korvausta tontin 16721/1 rakentamismahdollisuuksien parantumisesta 277 000 euroa kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun asemakaavan muutos on saanut lainvoiman. Korvaukselle lasketaan 3 %:n vuotuista korkoa asemakaavan lainvoimaisuudesta maksupäivään asti.

Neuvoteltu sopimusluonnos on kaupunginhallituksen päätöksen ja noudatetun käytännön mukainen. Sopimus on tarpeen allekirjoittaa ennen kuin aluetta koskeva asemakaavan muutos hyväksytään kaupunginvaltuustossa.

VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään Asunto Oy Tilkanmäen kanssa liitteenä oleva sopimus sekä sopimukseen vähäisiä tarkistuksia ja lisäyksiä.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITE

Sopimusluonnos

HELSINGIN ENERGIAN HALLINNASSA OLEVIEN NELJÄN ASUNTO-OSAKEYHTIÖN VARSINAISET YHTIÖKOKOUKSET

Khs 2005-182

Vs. kaj toteaa, että Helsingin Energia on (28.1.2005) lähettänyt Khlle tiedon, että Asunto Oy Helsingin Laajasuontie 32:n, Asunto Oy Helsingin Kivelänkatu 5–7:n, Asunto Oy Helsingin Käenkuja 6:n ja Asunto Oy Helsingin Kaarlenkatu 3–5:n varsinaiset yhtiökokoukset pidetään 16.3.2005 peräkkäin alkaen klo 13.00 HelenKiinteistöt Oy:n tiloissa, osoitteessa Parrukatu 2, 00500 Helsinki.

Kokouksissa käsitellään mm. seuraavat asiat:

- tilinpäätöksen esittäminen

- tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapaudesta päättäminen

- voiton/tappion kirjaamisesta päättäminen

- talousarvion vahvistaminen ja vastikkeen suuruudesta päättäminen

- hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien palkkioiden määrääminen

- hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien valinta.

- Lisäksi Asunto Oy Helsingin Kivelänkatu 5-7 kokouksessa käsitellään yhtiön rakennuksen ja putkiston korjauksen aloittaminen

Asunto-osakeyhtiöt on perustettu 1.1.2003 ja merkitty kaupparekisteriin 24.2.2003. Helsingin kaupunki omistaa yhtiöiden kaikki osakkeet. Yhtiöiden asunnot ovat Helsingin Energian työsuhdeasuntokäytössä.

Yhtiöiden hallituksissa ovat olleet jäseninä rakennusinsinööri Heidi Karhula, johtaja Kauno Kaija ja talouspäällikkö Seija Heiman, kaikki Helsingin Energiasta. Yhtiöiden tilintarkastajana on ollut Tilintarkastusrengas Oy (päävastuullinen tilintarkastaja HTM Kai Salmivuori).

Yhtiöiden hallitusten jäsenten palkkiot määräytyvät Khn 13.9.2004 (111a §) päättämien perusteiden mukaisesti.

VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee määrätä kaupunginkanslian oikeuspalvelut edustamaan kaupunkia Asunto Oy Helsingin Laajasuontie 32:n, Asunto Oy Helsingin Kivelänkatu 5–7:n, Asunto Oy Helsingin Käenkuja 6:n ja Asunto Oy Helsingin Kaarlenkatu 3–5:n varsinaisissa yhtiökokouksissa, jotka pidetään 16.3.2005 peräkkäin alkaen klo 13.00 HelenKiinteistöt Oy:n tiloissa, osoitteessa Parrukatu 2, 00500 Helsinki ja Asunto Oy Helsingin Kivelänkatu 5-7 yhtiökokoukseen hyväksymään hallituksen esityksen rakennuksen ja putkiston korjauksesta.

Samalla kaupunginhallitus päättänee nimetä yhtiöiden hallitusten varsinaisiksi jäseniksi yhtiökokouksesta alkavalle toimikaudelle johtaja Kauno Kaijan, kiinteistöpäällikkö Olavi Saarisen ja maksuliikennepäällikkö Marja Jämsän Helsingin Energiasta.

Vielä kaupunginhallitus päättänee nimetä yhtiöiden varsinaiseksi tilintarkastajaksi Ernst & Young Oy:n (päävastuullinen tilintarkastaja KHT Marko Tiilikainen) vuodelle 2005.

Pöytäkirjanote oikeuspalveluille, talous- ja suunnittelukeskukselle ja tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

7.3.2005 pöydälle pantu asia

PASILAN KONEPAJAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOSLUONNOKSEN PERUSTEELLA VR-YHTYMÄ OY:N KANSSA TEHDYN SOPIMUKSEN TÄYDENTÄMINEN MAKSUEHDON OSALTA

Khs 2004-1819

Kiinteistölautakunta toteaa (8.2.2005) mm. seuraavaa:

Yhteenveto Lautakunta esitti 31.8.2004, että VR-Yhtymä Oy:n kanssa tehtäisiin Khn 9.2.2004 tekemän maapoliittisen päätöksen mukainen maankäyttösopimus. Sopimuksessa sovitaan Pasilan konepajan alueen tulevien asemakaavojen myötä tapahtuvasta rakentamismahdollisuuksien paranemisesta. Sopimuksen mukaan kaupunki saisi tulevien asemakaava-alueiden mukaiset yhteensä n. 5,2 hehtaarin suuruiset katu- ja puistoalueet sekä toimistorakennusoikeutta n. 24 000 k-m². Luovutukset tehtäisiin kaava-alue kerrallaan ja ne tarkistettaisiin viimeisen asemakaavan lainvoimaisuuden yhteydessä.

Khs hyväksyi 27.9.2004 sopimuksen kiinteistölautakunnan esityksen mukaisesti.

Sopimus Sopimusehdotuksessa sovittiin kaupungille tulevasta 9 898 266 euron korvauksesta kaava-alueen rakentamisedellytysten paranemisesta. Korvauksena VR-Yhtymä Oy luovuttaisi tulevien asemakaavojen n. 5,2 hehtaarin suuruiset yleiset alueet, joiden arvoksi arvioitiin 2 583 750 euroa. Lisäksi yhtymä luovuttaisi toimistorakennusten rakennusoikeutta n. 24 382 k-m², minkä arvoksi arvioitiin 7 314 516 euroa. Luovutukset tehtäisiin kaava-alueittain ja lopullinen korvaus tarkistettaisiin viimeisen asemakaavan yhteydessä. Kaupungin omistukseen ei jää rakennuksia yhtymän luovuttamilla alueilla.

VR-Yhtymä Oy:n esitys

Esityksen jälkeen VR-Yhtymä Oy on esittänyt sopimukseen mahdollisuutta suorittaa rakennusoikeutena sovittu 7 314 516 euron korvaus myös rahana.

Käydyissä neuvotteluissa on sovittu, että jos korvaus suoritetaan rahana, tulee korvaus ja sille sopimuksen allekirjoittamispäivästä maksupäivään laskettava 3 %:n korko suorittaa 31.12.2007 mennessä. Lisäksi sovittiin, että mikäli kaupungin lopullisessa tarkistuksessa tulee palauttaa rahaa, suorittaa kaupunki sille 3 % koron rahakorvauksen saantipäivästä maksupäivään asti.

Lautakunnan mielestä vaihtoehtoiseen rahakorvaukseen voidaan suostua, koska kaupunki saisi korvauksen tiettyyn päivään mennessä tulevien asemakaavojen lainvoimaisuudesta riippumatta.

VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään

./. esityslistan tämän asian liitteenä nro 1 olevan täydennetyn sopimuksen, tarkentamaan sopimusta, maksamaan mahdollinen palautus ja tekemään aikanaan sopimuksen mukaiset kiinteistökaupat sekä niihin mahdollisia vähäisiä muutoksia ja tarkennuksia.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITTEET	Liite 1	Maankäyttösopimus Pasilan konepajan alueesta VR-Yhtymä Oy:n kanssa
	Liite 2	Sijaintikartta, Pasilan konepajan alue

KULTTUURIYHTEISTYÖTÄ VALMISTELEVAN NEUVOTTELUKUNNAN ASETTAMINEN

Khs 2002-2603

Kvsto päätti 15.5.2002 (asia 15), että Kulttuurikomitea 2000:n mietinnössään esittämät tavoitteet ja ehdotukset otetaan huomioon tulevien vuosien talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksia, sitovia toiminnallisia tavoitteita sekä toimintasuunnitelmia valmisteltaessa siten,

1 että kaupungin kulttuuritoimintojen kehittämistä jatketaan komitean esittämien suuntaviivojen pohjalta ja

2 että kaupungin toiminnassa otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon komitean ehdotukset.

Samalla Kvsto päätti, että komitean ehdotusten mukaisten yhteistyöprojektien valmistelua jatketaan yhdessä asianomaisten yhteistyökumppaneiden kanssa taloudellisten edellytysten sallimissa rajoissa.

Sj toteaa, että komitean yhden esityksen tavoitteena on kehittää järjestelmä ja organisaatio, jonka puitteissa kulttuurin toimijat ja muut siihen liittyvät tahot voivat kulttuurikaupunkivuoden kokemusten rohkaisemina harjoittaa entistä tiiviimpää yhteistyötä. Siten voidaan luoda resursseja ja täsmennettyjä toimintoja aiempaa laajemmalta pohjalta. Monet toimijat – julkiset, yksityiset ja yhteisöt omaavat samat kulttuuritarjonnan tavoitteet. Voimavarojen yhdistäminen mahdollisimman tehokkaasti olisi tarkoituksenmukaista.

Khs totesi Kvston em. esityslistalla, että olisi perusteltua jatkaa tavoitteiden toteuttamista kokoamalla yhteistyötä edistävä neuvottelukunta. Sen tehtävänä olisi kehittää kulttuurivuonna 2000 syntynyttä innovatiivisuutta ja uusien mallien luomista kulttuuritoimintoihin. Neuvottelukunta valmistelisi nykyistä parempia lähtökohtia mm. yritysyhteistyön turvaamiselle, verkostojen kehittämiselle, voimavarojen yhdistämiselle, kulttuurin taloushallinnon ja tuottamisen sekä kulttuuriviestinnän ja osaamisen kehittämiselle sekä lisäksi kansainvälisyydelle. Erityisen tärkeätä olisi yhteistyön jatkaminen ja laajentaminen valtiovallan, naapurikuntien, korkeakoulujen ja yrityselämän kanssa.

Khs päätti 3.3.2003 asettaa toimikautensa loppuun asti neuvottelukunnan, jonka tehtävänä on kehittää edelleen kaupungin kulttuurivuonna 2000 syntynyttä innovatiivisuutta ja uusien mallien luomista kulttuuritoimintoihin siten, että neuvottelukunta valmistelee nykyistä parempia lähtökohtia mm. yritysyhteistyön turvaamiselle, verkostojen kehittämiselle, voimavarojen yhdistämiselle, kulttuurin taloushallinnon ja tuottamisen sekä kulttuuriviestinnän ja -markkinaosaamisen kehittämiselle myös kansainväliset näkökohdat huomioon ottaen. Neuvottelukunnan tuli kaupungin talouden sallimissa puitteissa erityisesti ottaa huomioon kaupungin yhteistyön jatkaminen ja laajentaminen valtiovallan, naapurikuntien, korkeakoulujen ja yrityselämän kanssa.

Neuvottelukunnan puheenjohtajaksi valittiin kulttuuri- ja kirjastolautakunnan puheenjohtaja Riitta Suominen sekä jäseniksi lautakunnan varapuheenjohtaja Tero Tuomisto ja tuottaja Kimmo Helistö. Khs päätti kutsua lisäksi neuvottelukunnan jäseniksi edustajat kauppa- ja teollisuusministeriöstä, taiteen keskustoimikunnasta, Espoon ja Vantaan kaupungeista, Helsingin kauppakamarista, Helsingin yliopistosta, Teknillisestä korkeakoulusta, Helsingin kauppakorkeakoulusta, Svenska Handelshögskolanista, Kuvataideakatemiasta, Taideteollisesta korkeakoulusta, Teatterikorkeakoulusta ja Sibelius-Akatemiasta, yhden kustakin.

Lisäksi Khs päätti kehottaa neuvottelukuntaa kuulemaan kaupungin virastojen asiantuntijoita. Neuvottelukunta sai päätöksen mukaan tarvittaessa asettaa keskuudestaan enintään kolme tehtävänsä suorittamiseen liittyvää työryhmää, joissa kussakin on puheenjohtaja ja enintään viisi jäsentä.

Sj toteaa edelleen, että neuvottelukunta kokonaisuudessaan on kokoontunut kolme kertaa. Neuvottelukunta jakaantui kolmeen työryhmään, jotka asettivat itselleen omat tavoitteet (yritysyhteistyöryhmä, pääkaupunkiseudun kulttuuritarjonnan kehittämistä suunnitteleva työryhmä ja kulttuuriteollisuustyöryhmä).

Ryhmät kokoontuivat useita kertoja ja jättivät raporttinsa toiminnastaan ja ehdotuksistaan neuvottelukunnan kokouksessa marraskuussa 2004. Neuvottelukunta kehotti 16.11.2004 sihteeristöään laatimaan raporteista yhteenvedon ja päätti, että raportit kokonaisuudessaan lähetetään tiedoksi mahdollisesti erikseen asetettavalle uudelle neuvottelukunnalle, uuden kulttuurilautakunnan käyttöön sekä Khlle.

A. Kulttuuritarjonnan kehittämistä suunnitteleva työryhmä toteaa loppuraportissaan Helsingin seudun kulttuuritarjonnan olevan jo nyt kansainvälisesti mitaten poikkeuksellisen vilkasta ja tasokasta. Tarjonnan lisäämisen sijasta on keskityttävä tarjonnasta kertomiseen (viestintä) ja kysynnän kasvattamiseen (taide- ja kulttuurikasvatus) Työryhmän kehittämisehdotuksia ovat:

Viestintä

- kulttuurin kolmen yhteispalvelupisteen perustaminen (Helsinki, Espoo, Vantaa, mahdollisesti pääkaupunkiseudun kaupunkiohjelmaan)

- kolmikielisen, internet-pohjaisen kulttuurikalenterin luominen palvelemaan kaupunkilaisia sekä koti- ja ulkomaan matkailijoita

- pääkaupunkiseudun kulttuuritarjonnan yhteisviestinnän kehittäminen

Muut

- synergiaetujen tavoittelu taidetarjonnassa myös taloudellisen ja tuotannollisen yhteistyön kautta

- kulttuuritilastoinnin yhdenmukaistaminen vertailtavuuden ja analyysien helpottamiseksi

- erityisenä kehittämiskohteena lasten ja nuorten taidekasvatus eri muotoineen

B. Yritysyhteistyöryhmän loppuraportissa painotetaan kulttuurin ja yritysyhteistyön vuorovaikutuksen muuttamista kapea-alaisesta sponsoroinnista laaja-alaiseen yritysyhteistyöhön. Pohjan ja edellytysten yritysyhteistyölle ja erilaisten kulttuurihankkeiden yhteiselle toteuttamiselle todetaan olevan olemassa. Tarvitaan jatkokehittelyä, jotta tehokkaimmalla tavalla saatetaan yhteen hankkeiden toteuttajat ja yritykset. Tämä vaatii myös kaupungin roolin ja mahdollisuuksien selvittämistä.

Työryhmän keskeisiä ehdotuksia ovat:

- kaupungin tahtotilan määrittely, mukaan lukien kulttuurivision luominen

- hankeyhteistyön koordinoinnin kehittäminen kaupungin sisällä

- rahoitusyhteistyön helpottaminen kaupungin virastojen ja yritysten välisessä yhteistyössä

- tapahtumajärjestäjiltä perittävien maksujen kohtuullistaminen ja yhdenmukaistaminen

- sopimuskumppanuus -ajattelu käyttöön kaupungin ja yritysten välillä

- kaupungin roolin kehittäminen yritysten ja tapahtumien yhteen saattamisessa, mm. tukemalla kulttuurin ja elinkeinoelämän vuorovaikutusta ja kumppanuuksia edistävää foorumia.

C. Kulttuuriteollisuustyöryhmän loppuraportissa pohditaan keinoja, joilla kulttuuriteollisuuden piiriin kuuluvia toimintoja voitaisiin kehittää nykyistä enemmän liiketoimintaan suuntautuneeseen toimintamalliin. Tarkastelun kohdetoimialoiksi on rajattu visuaaliset ja audiovisuaaliset toimialat, musiikkitoimiala sekä kulttuurimatkailutoimiala. Kehittämistoimenpiteet ryhmittyvät neljään kategoriaan

- toimialojen elinkeinopoliittinen kvantifiointi

- kannustavien rahoitusrakenteiden kehittäminen

- luovien alojen koulutusohjelmien sisällön kehittäminen

- yhteistyön kehittäminen liiketoiminta- ja kulttuurialojen osaajien välillä

Työryhmän loppuraportti Kulttuuriteollisuuden kasvuohjelma tukee osaltaan Culminatumin vastuulla olevaa seudun innovaatiostrategian valmistelua.

Edellä esiteltyjen ehdotusten työstämistä on syytä jatkaa.

Kulttuurihallinnon työnjaon selkeyttämiseksi Sj asetti 23.4.2004 selvityshenkilön tekemään ehdotuksen, miten kulttuurisuunnitelman linjauksia ja tavoitteita voitaisiin edistää vahvistamalla yhteistyötä ja selkeyttämällä työnjakoa yhtäältä kulttuurineuvottelukunnalle ja toisaalta kaupungin kulttuurihallinnon muille toimielimille tapahtuvassa virkavalmistelussa.

./. Tietokeskuksen erikoistutkija Timo Cantellin laatima selvitys Helsingin kulttuurineuvottelukunnan työstä ja sen tulevaisuudesta (15.10.2004) on esityslistan tämän asian liitteenä 1.

Selvitysmies katsoo,

että kulttuuri on nostettava osaksi kaupungin ja koko seudun strategiaa,

että strategiassa tulisi eritellä jako taidepolitiikkaan, kulttuuriteollisuuspolitiikkaan sekä kaupunkipolitiikkaan,

että kulttuurineuvottelukunnan tulisi ottaa tehtäväkseen strategian pohjustaminen,

että strategiatyötä tulee tehdä myös kaupunkien kulttuurilaitosten sisällä,

että työssä tulee ottaa huomioon myös sellaisia tahoja, jotka eivät välittömästi liity kulttuuritoimialaan ja

että työn kautta on mahdollista luoda ja laajentaa keskusteluyhteyttä kulttuurialan erilaisiin rahoittajiin ja keskustella myös tukitoiminnan erityiskysymyksistä.

./. Kulttuurilautakunta on (26.10.2004) käsitellyt em. selvitystä yksityiskohtaisesti. Erikseen käsitellään mm. taide-, kulttuuriteollisuus- sekä kaupunkipolitiikkaa. Lautakunnan lausunto on liitteenä 2. Lautakunta toteaa, että kulttuuriasiainkeskus on valmis osallistumaan kulttuurineuvottelukunnan työskentelyyn Cantellin raportin pohjalta.

Sj katsoo, että neuvottelukunnan työskentelyä on perusteltua jatkaa edellä esitetyltä pohjalta. Yhteistyötä kulttuuriasiainkeskuksen uuden johdon kanssa on tarkoitus entisestään tiivistää mm. siten, että kulttuurijohtaja toimisi neuvottelukunnan pääsihteerinä. Neuvottelukuntaan kutsuttavien jäsenten määrää tulisi tässä vaiheessa pienentää tehtäväkentän tarkentuessa saatujen kokemusten nojalla.

SJ Kaupunginhallitus päättänee asettaa toimikautensa loppuun asti neuvottelukunnan, jonka tehtävänä on kehittää edelleen kaupungin kulttuurivuonna syntynyttä innovatiivisuutta ja uusien mallien luomista kulttuuritoimintoihin, siten, että neuvottelukunta valmistelee lähtökohtia mm. verkostojen kehittämiselle, voimavarojen yhdistämiselle, yritysyhteistyön turvaamiselle, kulttuurin taloushallinnon ja tuottamisen sekä kulttuuriviestinnän ja -markkinaosaamisen kehittämiselle ottaen huomioon muun ohella selvityshenkilön 15.10.2004 neuvottelukunnan työstä laatimassa raportissa esitetyt näkökohdat erityisesti kulttuuristrategian luomisesta. Neuvottelukunnan tulee kaupungin talouden sallimissa puitteissa ottaa edelleen huomioon yhteistyön jatkaminen ja laajentaminen valtiovallan, naapurikuntien, korkeakoulujen ja yrityselämän kanssa.

Samalla kaupunginhallitus päättänee

valita neuvottelukunnan puheenjohtajaksi kulttuuri- ja kirjastolautakunnan puheenjohtajan Jörn Donnerin sekä jäseniksi kulttuuri- ja kirjastolautakunnan varapuheenjohtajan Anni Sinnemäen ja Helsinki-viikon säätiön hallituksen puheenjohtajan Kirsi Pihan sekä

kutsua neuvottelukunnan muiksi jäseniksi

kauppa- ja teollisuusministeriön ylijohtajan Bo Göran Erikssonin,

Espoon kaupungin kulttuurijohtajan Georg Dolivon,

Vantaan kaupungin kulttuuritoimenjohtajan Annukka Larkion,

Helsingin yliopiston professorin, taiteiden tutkimuksen laitoksen johtajan Arto Haapalan,

Sibelius-Akatemian rehtorin Gustav Djupsjöbackan,

Taideteollisen korkeakoulun rehtorin, professori Yrjö Sotamaan,

Creative Finland ry:n hallituksen puheenjohtajan, vuorineuvos Krister Ahlströmin ja

Culminatum Oy:n ohjelmajohtajan Irina Blomqvistin.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa neuvottelukunnan

tarvittaessa asettamaan keskuudestaan enintään kolme neuvottelukunnan tehtävän suorittamiseen liittyvää työryhmää, joissa kussakin on puheenjohtaja ja enintään viisi jäsentä sekä

kuulemaan asiantuntijoita ja ottamaan tarvittavan sihteerityövoiman.

Pöytäkirjanote edellä mainituille henkilöille ja yhteisöille jäljennöksin esityslistan tämän asian liitteistä, kulttuuri- ja kirjastolautakunnalle, kult-

tuuriasiainkeskukselle, kaupunginkanslialle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2242

LIITTEET	Liite 1	Kulttuuriyhteistyötä valmistelevan neuvottelukunnan asettaminen; selvitys neuvottelukunnan työstä ja tulevaisuudesta 15.10.2004
	Liite 2	Kulttuuriyhteistyötä valmistelevan neuvottelukunnan asettaminen; kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunto 26.10.2004

7.3.2005 pöydälle pantu asia

MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTUMISASIOIDEN NEUVOTTELUKUNNAN ASETTAMINEN

Khs 2005-385

Sj toteaa, että Khs perusti 23.1.1995 päätöksellään pysyväisluonteisen ulkomaalaisasiain neuvottelukunnan (UNK). Kun Khs asetti neuvottelukunnan edellisen kerran 31.3.2004, sen tehtäviksi annettiin

- kehittää maahanmuuttajien kotouttamisen seurantajärjestelmä ja laatia maahanmuuttajien kotouttamisohjelman seurantaraportti

- työstää maahanmuuttajajärjestöstrategia

- pitkän aikavälin visiotasoinen suunnittelu liittyen EU:n laajentumiseen ja ulkomaisen työvoiman liikkuvuuteen.

Vielä Khs kehotti neuvottelukuntaa tekemään Kjlle esityksen työryhmästä, joka valmistelee ehdotuksen etnistä syrjintää ja rasismin ehkäisyä koskevasta ohjeistuksesta.

Neuvottelukunnan puheenjohtajana ja jäseninä ovat toimineet:

Puheenjohtaja

Ammi Isokallio

Sosiaalivirasto

Jäsen

Henkilökohtainen varajäsen

Birgitta Rickman

Talous- ja suunnittelukeskus

Liisa Viljanen

Talous- ja suunnittelukeskus

Outi Melen

Kaupunginkirjasto

Marja-Leena Rantanen

Kaupunginkirjasto

Eija Hanni

Henkilöstökeskus

Harri Romakkaniemi

Henkilöstökeskus

Mikko Luukkonen

Kiinteistövirasto

Markku Leijo

Kiinteistövirasto

Johanna Maula

Kulttuuriasiainkeskus

Mustafa Gurler

Kulttuuriasiainkeskus

Kaj Kaiser

Nuorisoasiainkeskus

Jukka Mattila

Nuorisoasiainkeskus

Katri Kuukka

Opetusvirasto

Sirkka Vilen

Opetusvirasto

Riitta Mustajärvi

Opetusvirasto

Nikolai Jääskeläinen

Opetusvirasto

Nanna Etelä

Ruotsinkielinen työväenopisto

Johanna Söderholm

Ruotsinkielinen työväenopisto

Christina Huotari

Opetusvirasto

(Ammi Isokallion varajäsen)

Pia Castren-Aaltonen

Suomenkielinen työväenopisto

Karin Tuominen

Suomenkielinen työväenopisto

Marketta Kupiainen

Terveyskeskus

Anne Linden

Terveyskeskus

Ulkomaalaisasiain neuvottelukunta esittää (14.2.2005) muun ohessa neuvottelukunnan toiminnan jatkamista niin, että toiminta seuraavalla kaudelle painottuisi kolmeen kokonaisuuteen:

1. Kotouttamisohjelman seuranta

Ulkomaalaisasiain neuvottelukunnan keskeisiin tehtäviin tulee toimikaudella 2005 - 2006 kuulua kotouttamisohjelman seurantaraportin jalkauttaminen hallintokunnissa sekä seurantaraportissa esitettyjen keskeisten toimenpide-ehdotusten saattaminen kaupungin talousarvioon. Jatkuvaa seurantaa varten neuvottelukunnan yhteyteen luodaan pysyväisluonteinen asiantuntijaryhmä.

Neuvottelukunta esittää, että toimikaudella 2005 - 2006 kootaan järjestyksessä toinen maahanmuuttajien kotouttamisohjelman seurantaraportti, joka kattaa vuodet 2004 - 2005. Koordinoiva taho on maahanmuuttotyön koordinaattori.

Kotouttamisohjelman seurannan yhteydessä laadittiin ehdotuksia järjestötoiminnan koordinoinnin kehittämiseksi. Neuvottelukunta pyrkii toimikaudella 2005 - 2006 jalkauttamaan maahanmuuttajajärjestöstrategiassa esitettyjä toimenpide-ehdotuksia.

Neuvottelukunta esittää, että kotouttamisohjelman seurantaraportin ja seurantajärjestelmän valmistamiselle myönnetään jatkoaikaa huhtikuun 2005 loppuun asti.

2. Helsingin maahanmuutto-ohjelman valmistaminen

Neuvottelukunnan toimikaudella 2005 - 2006 laaditaan Helsingille maahanmuutto-ohjelma. Kunnissa vuodesta 1999 aloitettu kotouttamisohjelmien teko ja seurantajärjestelmien kehittämistyö, jota jo nyt tehdään pääkaupunkiseudulla yhteistyössä monikulttuurisuusasiain neuvottelukuntien kanssa, pidettäisiin kuitenkin erillään maahanmuutto-ohjelmasta tai nivottaisiin siihen erilliseksi osaksi. Tällöin kotouttamisohjelma-osuuden seurannasta vastaa ulkomaalaisasiain neuvottelukunta.

Neuvottelukunta jatkaa EU:n integraatio- ja laajenemiskehityksen samoin kuin yleisen maahanmuuttajiin liittyvän kansainvälisen keskustelun seuraamista.

3. Syrjimättömyyden ja yhdenvertaisuuden edistäminen kaupungin hallinto- ja toimintatavoissa

Toimikaudella 2005 - 2006 neuvottelukunta tukee ja edistää toimintatapoja, joilla edistetään syrjimättömyyttä ja yhdenvertaisuuden toteutumista monikulttuuristuvassa Helsingissä. Neuvottelukunta tukee toimenpiteitä, joilla edistetään maahanmuuttajien työllistymistä Helsingin kaupungin palvelukseen. Neuvottelukunta tukee toiminnassaan sitä, että henkilöstöpolitiikassa otetaan huomioon ne vaatimukset, joita entistä monikulttuurisempi henkilöstö asettaa työyhteisöjen kehittämiselle.

Neuvottelukunnan jäsenet jatkavat tarvittaessa ns. RASE -työryhmässä. RASE -ohjeen toimeenpanosta raportoidaan tarvittaessa työministeriölle. Koordinoiva taho on henkilöstökeskus.

Neuvottelukunnan nimi

Neuvottelukunnan nimi ei kuvaa sen nykyisen työskentelyn tavoitteita ja painopistealueita. Neuvottelukunnan jäsenistön kompetenssi on painottunut maahanmuuttajien kotoutumisasioihin. Neuvottelukunta pitää perusteltuna, että sen nimi muutetaan kotoutumisasiain neuvottelukunnaksi.

./. Ulkomaalaisasiain neuvottelukunnan kirje ja neuvottelukunnan toimintakertomus ovat esityslistan tämän asian liitteinä 1 ja 2.

Sj toteaa, että Helsinki elää voimakasta kansainvälistymisen kautta, ja tämä kehitys tulee näkymään niin kaupungin elinkeinopolitiikassa, koulutuksen linjauksissa kuin kaupungin henkilöstöpolitiikassakin. Kansainvälistymiseen liittyvät kysymykset tulevat yhä monimuotoisemmiksi. Kaupungin on toisaalta pidettävä huolta kotouttamisohjelman toteuttamisesta, toisaalta otettava huomioon esimerkiksi täällä vain vuoden pari työskentelevän asiantuntijan lasten koulutustarpeet.

Ulkomaalaisasiain neuvottelukunta on panostanut merkittävästi kotouttamisohjelmaan ja sen seurantaan. Tämä tulee edelleen säilymään tärkeänä tehtävä. Samalla on kiinnitettävä entistä suurempaa huomiota kansainvälistymisen asettamiin uusiin vaatimuksiin ja niihin mahdollisuuksiin ja voimavaroihin, joita kehitys kaupungille tuo. Siten neuvottelukunnan ehdotus maahanmuutto-ohjelman laatimisesta on perusteltu. Maahanmuutto-ohjelma kattaa lähtökohtaisesti neuvottelukunnan esittämät kolme painopistealuetta. Ohjelmaa laadittaessa arvioidaan, miten kotouttamisohjelma kytketään siihen.

Sj pitää myös perusteltuna, että neuvottelukunnan nimi muutetaan vastaamaan paremmin sen tehtäväkuvaa. Uudeksi nimeksi Sj ehdottaa maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukuntaa. Ehdotettu kokoonpano vastaa neuvottelukunnan esitystä.

SJ Kaupunginhallitus päättänee asettaa toimikaudekseen maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukunnan, jonka tehtävänä on

- käynnistää laaja-alaisen maahanmuutto-ohjelman valmistelu

- seurata maahanmuuttajien kotouttamisohjelman seurantaraportissa 2002 – 2003 esitettyjen toimenpiteiden toteutumista ja laatia ohjelman seurantaraportti vuosilta 2004 – 2005

- edistää yhdenvertaisuutta kaupungin hallinto- ja toimintatavoissa.

Samalla kaupunginhallitus päättänee, että neuvottelukunnan puheenjohtajana vuosina 2005 - 2006 toimii apulaiskaupunginjohtaja Ilkka-Christian Björklund ja että varapuheenjohtajan valitsee neuvottelukunta keskuudestaan.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee kehottaa sosiaalivirastoa, terveyskeskusta, opetusvirastoa, kiinteistövirastoa, kulttuuriasiainkeskusta, nuorisoasiainkeskusta, kaupunginkirjastoa, suomen- ja ruotsinkielistä työväenopistoa, talous- ja suunnittelukeskusta, henkilöstökeskusta ja kaupunginkanslian yleistä osastoa nimeämään edustajansa sekä näille henkilökohtaiset varajäsenet neuvottelukuntaan vuosiksi 2005 - 2006. Sosiaalivirastoa ja opetusvirastoa kehotetaan nimeämään kaksi jäsentä.

Vielä kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa neuvottelukunnan kuulemaan asiantuntijoita ja kehottaa sosiaaliviraston aikuisten palvelujen vastuualuetta huolehtimaan neuvottelukunnan esittelijän ja sihteerin tehtävistä.

Edelleen kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi ulkomaalaisasiain neuvottelukunnan toimintakertomuksen vuosilta 2003 - 2004.

Lopuksi kaupunginhallitus päättänee todeta, että kotouttamisohjelman seurantaraportti ja siihen liittyvä seurantajärjestelmä valmistuvat huhtikuussa 2005.

Pöytäkirjanote jäljennöksin esityslistatekstistä puheenjohtajaksi nimetylle, sosiaalivirastolle, terveyskeskukselle, opetusvirastolle, kiinteistövirastolle, kulttuuriasiainkeskukselle, nuorisoasiainkeskukselle, kaupunginkirjastolle, työväenopistolle, talous- ja suunnittelukeskukselle, henkilöstökeskukselle ja kaupunginkanslian yleiselle osastolle, talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle sekä tietokeskukselle.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2295

LIITTEET	Liite 1	Maahanmuutto- ja kotouttamisasioiden neuvottelukunnan asettaminen; ulkomaalaisasiain neuvottelukunnan esitys
	Liite 2	Maahanmuutto- ja kotouttamisasioiden neuvottelukunnan asettaminen; ulkomaalaisasiain neuvottelukunnan toimintakertomus

KOTIHOIDON JOHTAJAN MÄÄRÄAIKAISEEN VIRKAAN OTTAMINEN

Khs 2004-420

Stj toteaa, että Kvsto päätti 17.11.2004 terveystoimen johtosäännön muuttamisesta siten, että terveyskeskukseen muodostettiin omaksi vastuualueekseen kokeiluajaksi 1.1.2005 – 31.12.2008 kotihoito-osasto. Muutoksella yhdistettiin sosiaalitoimen kotipalvelu ja terveystoimen kotisairaanhoito kotihoidoksi.

Khs päätti 22.11.2004 perustaa kokeiluajaksi 1.1.2005 – 31.12.2004 terveyskeskukseen sijoitettavaksi kotihoidon johtajan viran 5 345,40 euron kokonaiskuukausipalkan mukaan määräytyvin palkkaeduin, ja kehotti terveyskeskusta julistamaan viran julkisesti haettavaksi.

Khs määräsi 20.12.2004 terveyslautakunnan esityksestä terveydenhuollon maisteri Anna-Liisa Lyytisen hoitamaan terveyskeskuksen kotihoidon johtajan avointa virkaa 1.1.2005 – 31.5.2005, kuitenkin kauintaan siihen saakka kunnes virkaan valittava ottaa viran vastaan.

Edellä mainitut Kvston ja Khn päätökset olivat ehdollisia: edellytyksenä oli että eduskunta hyväksyy kokeilun mahdollistavat kansanterveyslain ja sosiaalihuoltolain muutokset, ja että kaupunki hyväksytään kotihoidon järjestämistä koskevan kokeilun piiriin. Lakimuutokset hyväksyttiin väliaikaisina siten, että ne ovat voimassa 31 päivään joulukuuta 2008, tasavallan presidentti vahvisti ne 30.12.2004 ja samana päivänä sosiaali- ja terveysministeriö hyväksyi kaupungin kokeiluun ajalle1.1.2005 – 31.12.2008.

Em. terveystoimen johtosääntömuutoksen mukaan kotihoidon johtajan pätevyysvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto, minkä lisäksi hänellä tulee olla tehtävän edellyttämä perehtyneisyys kotihoitoon sekä kokemusta hallinto- ja johtamistehtävissä. Kaupungin kielitaitosäännön mukaan osastotasoisen yksikön päälliköltä vaaditaan suomen kielen erinomaista ja ruotsin kielen tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa. Osaston päällikön valitsee Khs terveyslautakunnan annettua hakijoista lausuntonsa.

Terveyskeskuksen kotihoito-osaston osastopäällikön, kotihoidon johtajan virka julistettiin haettavaksi 31.12.2008 päättyväksi kokeilukaudeksi kaupungin ilmoituslehdissä aikana 24.11. – 15.12.2004.

Terveyslautakunta toteaa (15.2.2005) lausunnossaan kotihoidon johtajan viran hakijoista mm seuraavaa:

Virkaa hakivat hakuajan kuluessa seuraavat 14 henkilöä:

[ Lista hakijoista ]

Lisäksi yksi hakija peruutti hakemuksensa.

./. Hakijoiden ansioista terveyskeskuksessa laadittu yhdistelmä on tämän asian liitteenä. Yhdistelmässä mainittu xxxxxx xxxxxxx on peruuttanut hakemuksensa.

Hakijoista xxxxxxxxx ei ole suorittanut ylempää korkeakoulututkintoa. Hakijoilla xxxxxxxx, xxxxxxx, xxxxxxx, xxxxxxxx, xxxxxxxx ei ole kokemusta kotihoidosta, joten heillä ei ole pätevyysvaatimuksen edellyttämää perehtyneisyyttä kotihoitoon. Hakijoilla xxxxxxxx, xxxxxxxx, xxxxxxx ja xxxxxxxx ei ole kokemusta johtotehtävissä. Siten nämä hakijat eivät täytä viran muodollisia pätevyysvaatimuksia eikä heidän hakemuksiaan voida ottaa huomioon. Jäljempänä oleva tarkastelu tehdään näitä hakijoita huomioon ottamatta.

Muut hakijat ovat suorittaneet ylemmän korkeakoulututkinnon ja kaikilla hakijoilla on tehtävän edellyttämä perehtyneisyys kotihoitoon, joskin hakija xxxxxxx kokemus on saatu päivystysalueen ylihoitajana ensisijaisesti kotiuttamisesta sekä väitöskirjatyössä. Kaikilla hakijoilla on myös kokemusta hallinto- ja johtamistehtävissä. Muutoin kaikki hakijat täyttävät viran kielitaitovaatimukset, mutta hakija xxxxxxxxxx on todistus ainoastaan hyvästä suomen kielen suullisesta ja kirjallisesta taidosta. Oman ilmoituksensa mukaan hän hallitsee suomen kielen erinomaisesti. Hänen äidinkielensä on ruotsi ja hän on suorittanut korkeakoulututkintonsa ruotsin kielellä.

Koulutuksellisia ja tieteellisiä ansioita on eniten hakijalla xxxxxxx, joka on hakijoista ainoa väitellyt, minkä lisäksi hän on terveydenhuollon maisteri, erikoissairaanhoitaja ja sairaanhoitaja. Koulutuksellisia ansioita on runsaasti myös hakijoilla xxxxxxx, Lyytinen, xxxxxxx, xxxxx ja xxxxxx, joilla kaikilla on maisteritutkinnon ohella useita muita alempia hoitoalan tutkintoja. Todettakoon, että yksi hakijoista, xxxxx, on väitellyt hakuajan päättymisen jälkeen.

Kaikilla hakijoilla on hyvin pitkä, vähintään yli 10 vuoden työkokemus erilaisissa terveydenhuollon ja/ tai sosiaalihuollon tehtävissä.

Hallinto- ja johtamistehtävissä on kokemusta hakijalla Xxxxxxx-xxxxxxxx yli 10 vuotta, xxxxxxxxxx yli 5 vuotta, xxxxxxxxx yli 10 vuotta, Lyytisellä yli 15 vuotta, xxxxxxxxxx yli 20 vuotta xxxxxxxx yli 15 vuotta ja xxxxxxxxx yli 10 vuotta.

Johtamistehtävissä pisin kokemus on hakijoilla Xxxxxxx-xxxxxxxx (yli 10 vuotta), xxxxxxx (noin 8 vuotta), Lyytinen (yli 15 vuotta), xxxxxxx (yli 20 vuotta) ja xxxxx (noin 15 vuotta).

Toimitusjohtaja, johtajalääkäri ja pitkäaikaishoidon johtaja haastattelivat hakijat Xxxxxxx-xxxxxxxxxx, xxxxxxx, Lyytisen, xxxxxxxx ja xxxxxx.

Paras perehtyneisyys kotihoitoon on hakijoilla:

- Xxxxxxx-xxxxxxxx, joka on työskennellyt erilaisissa sosiaalihuollon tehtävissä yli 20 vuotta ja tästä ajasta mm. useita vuosia kotipalvelujen esimiehenä ja sosiaalipalvelupäällikkönä noin 6 vuotta vastuualueenaan myös kotihoito,

- Lyytinen, joka on työskennellyt erilaisissa terveydenhuollon tehtävissä yli 20 vuotta ja tästä ajasta toiminut Helsingin terveysviraston koillisen kotihoitokeskuksen johtajana yli 3 vuotta vastuualueenaan koillisen suurpiirin koko kotihoito sekä noin 1 vuoden terveyskeskuksen kotihoitokeskuksen johtajana vastuualueenaan koko kaupungin kotisairaanhoito sekä koillisen alueen kotipalvelut,

- xxxxxxx, joka on työskennellyt erilaisissa terveydenhuollon tehtävissä yli 20 vuotta, yhdistetyn sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävissä yli 14 vuotta, josta ajasta kotihoidon esimiehenä 4 vuotta ja vanhus- ja vammaispalvelujohtajana 4 vuotta vastuualueenaan myös kotihoito.

Siten hakijat Xxxxxxx-xxxxxxxx, Lyytinen ja xxxxxxx parhaiten täyttävät tehtävän edellyttämän kotihoitoon perehtyneisyyden vaatimuksen.

Edellä sanotun perusteella hakijoista tähän tehtävään ovat ansioituneimpia viimeksi mainitut hakijat Xxxxxxx-xxxxxxxx, Lyytinen ja xxxxxxx.

Kotihoito-osaston tehtäväalue poikkeaa tehtäviltään ja siten johtamisedellytyksiltään varsin paljon kaikista muista terveyskeskuksen osastoista johtuen osastolle kuuluvasta sosiaalihuollon tehtäväalueesta. Osaston toiminnan menestykselliselle johtamiselle on suurta hyötyä perehtyneisyydestä sosiaalihuollon tehtäväalueeseen ja se myös edistää onnistunutta yhteistyötä keskeisimmän viraston ulkopuolisen yhteistyökumppanin, sosiaalitoimen toimijoiden kanssa. Siten sosiaalihuollon tuntemus on merkittävä lisäansio tätä virkaa täytettäessä.

Lisäksi Helsingin terveyskeskus jo pelkän kokonsa vuoksi poikkeaa melkoisesti johtamisedellytyksiltään maan muista vastaavista organisaatioista. Myös Helsingin terveyskeskuksen toimintojen järjestelyt ja palvelujen valikoima poikkeaa melkoisesti muun maan järjestelyistä. Kaupungin oman terveyskeskuksen syvällinen tuntemus ja sen toimintaan perehtyneisyys edistää johtajaksi valittavan onnistumisen mahdollisuuksia ja on siksi hakijalle merkittävä lisäansio.

Kolmesta ansioituneimmasta hakijasta xxxxxxxxxx on hyvin pitkä ja monipuolinen kokemus terveydenhuollon erilaisissa sairaanhoitajan ja hoitotyön johtotehtävissä sekä lisäksi useiden vuosien kokemus juuri kotihoidon esimiehenä, sisältäen kotisairaanhoidon ja kotipalvelun sekä lisäksi vanhus- ja vammaispalvelujen johtajana ja siten varsin hyvä perehtyneisyys myös sosiaalihuollon kotipalvelun ja vanhusten ja vammaisten palvelujen osa-alueisiin. Hänen sosiaalihuollon ja johtamiskokemuksensa on kuitenkin selvästi lyhyempi ja kapea-alaisempaa kuin hakija Xxxxxxx-xxxxxxxxxx. Kokemusta Helsingin terveydenhuollosta ja siten perehtyneisyyttä Helsingin palvelujärjestelmään hänellä ei ole.

Xxxxxxx-xxxxxxxxxxxx on pitkä ja monipuolinen kokemus erilaisista ja eritasoisista tehtävistä sosiaalihuollossa ja hän on siten laaja-alaisesti perehtynyt sosiaalihuoltoon. Lisäksi hänellä on useiden vuosien kokemus terveydenhuollosta juuri kotihoidosta vastaavana johtajana, sisältäen siis myös kotisairaanhoidon ja tämän lisäksi hän on toiminut marraskuusta 2004 Sipoon kunnan sosiaali- ja terveystoimen vs. johtajana. Myös hänen johtamiskokemuksensa sosiaalihuollon eri tehtävistä on monipuolista. Mikäli johtajaksi valittavan muiden ansioiden ohella erityisansiona painotetaan hyvää perehtyneisyyttä ja monipuolista kokemusta sosiaalihuollon tehtäväalueesta ja sen johtamisesta sekä johtamiskokemuksen monipuolisuutta on hakijoista tehtävän menestykselliseen hoitamiseen parhaat edellytykset hakija Xxxxxxx-xxxxxxxxxxxx, jolla on tämän lisäksi myös usean vuoden kotihoidon johtamiskokemuksen myötä saatu perehtyneisyys myös kotisairaanhoitoon ja siten täytettävänä olevan viran tehtäväalueeseen kuuluvan tehtäväkokonaisuuden johtamiseen. Kokemusta Helsingin terveydenhuollosta ja siten perehtyneisyyttä Helsingin palvelujärjestelmään hänellä ei ole.

Hakija Lyytisellä taas on hyvin pitkä kokemus terveydenhuollosta erilaisissa sairaanhoitajan ja hoitotyön johtotehtävissä sekä tämän lisäksi usean vuoden kokemus juuri kotihoidon, siis yhdistetyn kotisairaanhoidon ja kotipalvelun johtajana ja siten terveydenhuollon ohella hyvä perehtyneisyys tähän sosiaalihuollon osa-alueeseen. Hänen johtamiskokemuksensa on hoitotyön ja kotihoidon johtotehtävistä ja sellaisena on kapea-alaisempaa kuin Xxxxxxx-xxxxxxxxxx. Mikäli johtajaksi valittavan edellytyksistä erityisansiona painotetaan kaupungin oman terveyskeskuksen ja sen palvelujärjestelmän tuntemusta, on hakijoista tehtävän menestykselliseen hoitamiseen parhaat edellytykset hakija Lyytisellä, jolla on vankan Helsingin terveydenhuollon tuntemuksen lisäksi myös useiden vuosien kokemus täytettävänä olevan viran tehtäväalueen eräiden tehtävien johtamisesta juuri Helsingissä. Lyytinen on hoitanut kyseisiä tehtäviä onnistuneesti ja on toiminnallaan myös osoittanut henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan olevansa kykenevä johtamaan toimintaa menestyksellisesti.

Edellä sanotun perusteella hakijoista ansioituneimmat ovat Xxxxxxx-xxxxxxxx ja Lyytinen, joiden välillä valinta tulee tehdä.

Näistä kahdesta ansioituneimmasta hakijasta esittelijä asetti etusijalle hakija Xxxxxxx-xxxxxxxxxx erityisesti hänen johtamiskokemuksensa monipuolisuuden ja laaja-alaisen sosiaalihuollon tuntemuksensa perusteella. Xxxxxxx-xxxxxxxxxx kokemus kotihoidosta ja sen johtamisesta on myös selvästi pidempi kuin hakija Lyytisellä. Xxxxxxx-xxxxxxxxxx lisäansio on myös, että hänellä on omakohtaista kokemusta kotisairaanhoidon ja kotipalvelun yhdistämisen johtamisesta samoin kuin kotihoidon toiminnan järjestämismalleista muualla kuin Helsingissä, mikä antaa arvokasta osaamista tämän uuden osaston toiminnan onnistuneeseen järjestämiseen Helsingissä.

Edellä todetun perusteella esittelijä esitti virkaan valittavaksi hakija Xxxxxxx-xxxxxxxxxx, jonka esittelijä katsoi myös henkilökohtaisten ominaisuuksiensa puolesta omaavan ne ominaisuudet, jotka tarvitaan viran menestykselliseen hoitamiseen.

Terveyslautakunta haastatteli hakijat Xxxxxxx-xxxxxxxxxx, Lyytisen ja xxxxxxxx.

Terveyslautakunnan esitys

Terveyslautakunta esittää Khlle, että terveydenhuollon maisteri Anna-Liisa Lyytinen valitaan 31.12.2008 päättyvän kokeilukauden loppuun saakka avoinna olevaan kotihoidon johtajan virkaan edellytyksellä, että hän esittää selvityksen terveydentilastaan yhden kuukauden kuluessa valintapäätöksen tekemisestä.

Lisäksi terveyslautakunta esittää, että Khs päättäisi, että terveyskeskuksen toimitusjohtaja vahvistaa päätöksellään virantoimituksen alkamisajankohdan sen jälkeen, kun virkaan valittu on esittänyt edellä tarkoitetun hyväksyttävän selvityksen terveydentilastaan.

Edellä oleva esitys syntyi yksimielisesti 8 äänellä (Asko-Seljavaara, Heistaro, Ikävalko, Lehtola, Puhakka, Ranki, Siitonen-Heinäluoma, von Bonsdorff) puheenjohtaja Ikävalkon varapuheenjohtaja Asko-Seljavaaran kannattamana tekemän muutosesityksen mukaisena.

Esittelijän äänestyksessä kannatuksetta jäänyt ehdotus oli, että virkaan valitaan valtiotieteen maisteri Xxxxx xxxxxxx-xxxxxxxx.

Stj yhtyy terveyslautakunnan perusteluihin, joiden mukaan kaksi ansioituneinta hakijaa ovat Xxxxx xxxxxxx-xxxxxxxx ja Anna-Liisa Lyytinen. Kuten terveyslautakunta toteaa, poikkeaa Helsingin terveyskeskus jo pelkän kokonsa vuoksi melkoisesti johtamisedellytyksiltään maan muista vastaavista organisaatioista. Myös Helsingin terveyskeskuksen toimintojen järjestelyt ja palvelujen valikoima poikkeavat melkoisesti muun maan järjestelyistä. Kaupungin oman terveyskeskuksen syvällinen tuntemus ja sen toimintaan perehtyneisyys edistävät johtajaksi valittavan onnistumisen mahdollisuuksia ja ovat siksi hakijalle merkittävä lisäansio.

Edellä mainittujen kahden ansioituneimman hakijan osalta Stj painottaa kaupungin oman terveyskeskuksen ja sen palvelujärjestelmän tuntemusta. Xxxxxxx-xxxxxxxxxxxx ei ole kokemusta Helsingin terveydenhuollosta eikä siten perehtyneisyyttä kaupungin palvelujärjestelmään. Lyytisellä sen sijaan on pitkä kokemus Helsingin terveydenhuollosta erilaisissa sairaanhoitajan ja hoitotyön johtotehtävissä sekä lisäksi usean vuoden kokemus juuri kotihoidon, siis yhdistetyn kotisairaanhoidon ja kotipalvelun johtajana ja terveydenhuollon ohella hyvä perehtyneisyys tähän sosiaalihuollon alueeseen. Lyytisellä on vankan Helsingin terveydenhuollon tuntemuksen lisäksi useiden vuosien kokemus nyt kysymyksessä olevan viran tehtäväalueen johtamisesta juuri Helsingissä. Hän on hoitanut tehtävää hyvin ja toiminnallaan osoittanut olevansa myös henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan kykenevä menestyksellisesti johtamaan kotihoito-osastoa.

Stjn mielestä virkaan tulisi edellä mainituin perustein ottaa terveyslautakunnan yksimielisen esityksen mukaisesti terveydenhuollon maisteri Anna-Liisa Lyytinen.

Palkkaan lisätään 1.3.2005 lukien toteutettu yleiskorotus.

Hakuasiakirjat kokonaisuudessaan ovat nähtävinä Khn kokouksessa ja sitä ennen kaupunginkansliassa.

STJ Kaupunginhallitus päättänee ottaa terveyskeskuksen kotihoidon johtajan virkaan 31.12.2008 päättyvän kokeilukauden loppuun saakka terveydenhuollon maisteri Anna-Liisa Lyytisen 5 479,04 euron kokonaiskuukausipalkan mukaan määräytyvin palkkaeduin siten, ettei terveydentilaa koskevaa selvitystä vaadita, koska asianomainen on kaupungin palveluksessa jo esittänyt hyväksytyn selvityksen aiemmin.

Pöytäkirjanote valituksi tulleelle, oikaisuvaatimusohjein muille hakijoille, terveyslautakunnalle ja kaupunginkanslialle.

Lisätiedot:
Frantsi Anneli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2292

LIITE

Hakijoiden ansioista laadittu yhdistelmä



Kokousaika	14.3.2005 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali