KAUPUNGINVALTUUSTON ASIAKIRJAT

KAUPUNGINHALLITUKSEN EHDOTUKSET

6 - 2006

KOKOUSKUTSU
Kokousaika	15.3.2006 klo 18
Kokouspaikka	Vanha Raatihuone, Aleksanterinkatu 20
Käsitellään	Tällä esityslistalla mainitut asiat
	Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja

Asia

Sivu

PUHEENJOHTAJA

1

Nimenhuuto, laillisuus ja päätösvaltaisuus

1

2

Pöytäkirjan tarkastajien valinta

2

3

Kyselytunti

3

KAUPUNGINJOHTAJA

4

Ruotsinkielisen työväenopiston johtokunnan jäsenen valinta

6

5

Teknisen lautakunnan varajäsenen valinta

7

6

Terveyslautakunnan varajäsenen valinta

8

7

Vanhusten Palvelutaloyhdistys ry:n lainalle annetun takauksen jatkaminen

9

8

Vuoden 2006 määrärahan käyttötarkoituksen muutos

11

9

Vuoden 2006 talousarvion erään määrärahan ylittäminen

14

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

10

Salmisaaren toimitilatontin 20049/1 vuokrausperusteiden määrääminen ja vuokraaminen osto-optiolla

16

11

Kaivopuiston tonttien 202/5 ja 6 asemakaavan muuttaminen (nro 11483)

23

12

Pasilan korttelin nro 17028 sekä tori- ja katualueiden asemakaavan muuttaminen (nro 11462)

31

13

Vartiokylän tontin 45005/8 asemakaavan muuttaminen (nro 11467)

39

14

Vuosaaren kortteleiden nro 54301 - 54303, 54307 ja 54308 sekä katu- ja erityisalueiden (Meriportin yritysalue) asemakaavan muuttaminen (nro 11484)

45

1

NIMENHUUTO, LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

2

PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

3

KYSELYTUNTI

Khs 2006-372, 2006-384, 2006-430, 2006-433, 2006-502, 2006-503, 2006-505

PJ Kyselytunnilla käsitellään jäljempänä mainitut kysymykset 14 ja 16.

Lisätiedot:
Hakala Hannu, osastopäällikkö, puhelin 169 2220

LIITE

Kyselytunnille 15.3.2006 jätetyt kysymykset

Kysymykset, jotka on jätetty viimeistään 6.3.2006 klo 12

A Kyselytunnilla käsiteltävät

Valtuutettu Elina Moisio (nro 14):

Koulujen retkitoiminnan turvaaminen

”Etelä-Suomen lääninhallitus teki periaatelinjauksen, jonka mukaan koulujen järjestämien retkien tulee olla oppilaille maksuttomia. Linjauksen mukaan retket ovat koulun toimintasuunnitelmaan kuuluvaa opetusta, eikä niistä saa periä maksuja. Muuten oppilaat voivat joutua eriarvoiseen asemaan. Opetusministeriö on lisäksi todennut, että kuntien pitäisi budjetoida rahaa retkiä varten.

Kyseessä on tärkeä ja vaalimisen arvoinen periaate opetuksen maksuttomuudesta Suomessa. Käytännössä kuitenkin tilanne saattaa johtaa siihen, että koska koulut eivät halua periä maksuja vanhemmilta, ne joutuvat karsimaan retkiään.

Retket ovat kuitenkin tärkeä osa opetuksen havainnollistamista. Samalla retket parhaimmillaan tutustuttavat taiteisiin, tieteisiin ja vaikkapa lähiseutuun.

Mihin toimiin kaupunginhallitus aikoo ryhtyä koulujen retkitoiminnan turvaamiseksi Helsingissä?” (Sj)

Valtuutettu Sirpa Puhakka (nro 16):

Suojateiden turvallisuuden parantaminen

”Asukkaiden mielestä Helsingissä on kymmeniä suojateitä, joiden turvallisuuteen toivotaan parannuksia. Suojateiden turvattomuus paljastui muun muassa Helsingin Sanomien (uutinen 25.2.) pyydettyä lukijoitaan kirjoittamaan vaarallisista suojatiepaikoista.

Asukkailta saadut vinkit keskittyivät samoihin risteyksiin. Pelätyin suojatie löytyi Kansallisoopperan kulmilta Mannerheimintieltä, pienen Kivelänkadun kulmasta. Ylitettävänä on neljä ajokaistaa ja kahdet ratakiskot. Suojatiellä ei ole keskivallia eikä liikennevaloja. Useita mainintoja oli muistakin Mannerheimintien suojateistä.

Moni pelkää ylittää suurten nopeuksien vuoksi Vihdintietä, Pitäjänmäentietä, Huopalahdentietä, Paciuksenkatua, Tukholmankatua ja Mechelininkatua.

Nämä ovat esimerkkejä asukkaiden pitkältä turvattomien suojateiden listalta, sillä turvattomia suojateitä löytyy eri puolilta kaupunkia.

Suurin syy turvattomuuden tunteeseen on autoilijoiden välinpitämättömyys ja piittaamattomuus liikennevaloista. Autoilijat tarvitsevat asennekasvatusta, ja valvontaa tulee lisätä. Kaupunki- ja liikennesuunnittelulla on kuitenkin myös olennainen merkitys suojateiden liikenneturvallisuuden parantamisessa.

Kysynkin, että miten kaupunki- ja liikennesuunnittelussa huomioidaan asukkaiden palaute? Selvitetäänkö asukkaiden palautteen perusteella kyseisten suojateiden turvallisuutta? Mihin toimiin suojateiden liikenneturvallisuuden lisäämiseksi ryhdytään?” (Kaj)

B Kaupunginjohtajan tai apulaiskaupunginjohtajan vastattavat

Kaupunginjohtajan tai apulaiskaupunginjohtajan vastattavaksi toimitetut kysymykset on jaettu valtuutetuille tiedoksi esityslistan erillisessä liiteosassa seuraavasti:

Nro 11 (Stj), 12 Sj), 13 (Kaj), 15 (Stj) ja 17 (Stj)

Kirjalliset vastaukset kaikkiin kysymyksiin toimitetaan asianomaisessa kyselytuntikokouksessa kysymyksen esittäjälle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Seuraava kyselytunti Seuraava kyselytunti pidetään 19.4.2006.

Kysymykset on toimitettava viimeistään 10.4.2006 klo 12 kaupunginkanslian kirjaamoon.

4

RUOTSINKIELISEN TYÖVÄENOPISTON JOHTOKUNNAN JÄSENEN VALINTA

Khs 2005-1058

Marianne Falck (Kesk.) pyytää (13.2.2006) vapautusta ruotsinkielisen työväenopiston johtokunnan jäsenen luottamustoimesta paikkakunnalta poismuuton vuoksi.

Khs ilmoittaa, että Kvsto valitsi 19.1.2005 (asia 5) Marianne Falckin jäseneksi ruotsinkielisen työväenopiston johtokuntaan toimikaudeksi 2005–2008. Kvston olisi valittava uusi jäsen toimikauden jäljellä olevaksi ajaksi.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee

1 myöntää Marianne Falckille vapautuksen ruotsinkielisen työväenopiston johtokunnan jäsenen luottamustoimesta sekä

2 valita erityisopettaja Raija Rostin uudeksi jäseneksi ruotsinkielisen työväenopiston johtokuntaan vuoden 2008 lopussa päättyväksi toimikaudeksi.

Samalla kaupunginvaltuusto päättänee tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti.

Lisätiedot:
Help Raili, kanslianotaari, puhelin 169 2216

5

TEKNISEN LAUTAKUNNAN VARAJÄSENEN VALINTA

Khs 2006-371

Iina Pihlainen (Kok.) pyytää (15.2.2006) vapautusta teknisen lautakunnan varajäsenen luottamustoimesta muuttuneiden työtehtävien vuoksi.

Khs ilmoittaa, että Kvsto valitsi 19.1.2005 (asia 5) Iina Pihlaisen Joonas Rauramon henkilökohtaiseksi varajäseneksi tekniseen lautakuntaan toimikaudeksi 2005–2008. Kvston olisi valittava uusi varajäsen toimikauden jäljellä olevaksi ajaksi.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee

1 myöntää Iina Pihlaiselle vapautuksen teknisen lautakunnan varajäsenen luottamustoimesta sekä

2 valita Joonas Rauramolle uuden henkilökohtaisen varajäsenen tekniseen lautakuntaan vuoden 2008 lopussa päättyväksi toimikaudeksi.

Lisätiedot:
Help Raili, kanslianotaari, puhelin 169 2216

6

TERVEYSLAUTAKUNNAN VARAJÄSENEN VALINTA

Khs 2006-343

Satu Viskari (Vihr.) pyytää (15.2.2006) vapautusta terveyslautakunnan varajäsenen luottamustoimesta muuttuneen työ- ja elämäntilanteen vuoksi.

Khs ilmoittaa, että Kvsto valitsi 19.1.2005 (asia 5) Satu Viskarin Jari Haukan henkilökohtaiseksi varajäseneksi terveyslautakuntaan toimikaudeksi 2005–2008. Kvston olisi valittava uusi varajäsen toimikauden jäljellä olevaksi ajaksi.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee

1 myöntää Satu Viskarille vapautuksen terveyslautakunnan varajäsenen luottamustoimesta sekä

2 valita Jari Haukalle uuden henkilökohtaisen varajäsenen terveyslautakuntaan vuoden 2008 lopussa päättyväksi toimikaudeksi.

Lisätiedot:
Help Raili, kanslianotaari, puhelin 169 2216

7

VANHUSTEN PALVELUTALOYHDISTYS RY:N LAINALLE ANNETUN TAKAUKSEN JATKAMINEN

Khs 2005-2155

Vanhusten Palvelutaloyhdistys ry anoo (15.9.2005) suostumusta kaupungin takaaman, tällä hetkellä 542 331 euron suuruisen pankkilainan laina-ajan pidentämiseen 20 vuodesta 30 vuoteen. Pidennystarve perustuu yhdistyksen ja kaupungin välisiin ostopalvelusopimuksen tarkistusneuvotteluihin. Nordea Pankki Suomi Oyj:n myöntämää lainaa on lyhennetty tähän saakka lyhennysehtojen mukaisesti ja sen viimeinen eräpäivä olisi 23.1.2018. Yhdistys on rahoittanut lainalla omistamiensa, Lauttasaaressa sijaitsevien ryhmäkoti Poukaman ja palvelukeskus Merikaaren rakentamista.

Sosiaalivirasto toteaa (17.11.2005), että se ostaa ryhmäkoti Poukaman 20 tehostetun palveluasumisen paikkaa. Palvelukeskus Merikaari ei kuulu ostopalvelujen piiriin, mutta se palvelee kotona asuvia ikäihmisiä tarjoamalla ruokapalveluja ja mahdollisuuksia kuntouttavaan toimintaan palvelukeskuksen tiloissa. Palvelukeskustoiminta tukee kotona asumista ja edistää ikäihmisten fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kuntoutusta. Sosiaalivirasto puoltaa anottua laina-ajan pidentämistä 30 vuoteen.

Khs toteaa, että Kvsto myönsi 26.2.1997 Vanhusten palvelutaloyhdistys ry:n 756 845,66 euron suuruiselle pankkilainalle kaupungin omavelkaisen takauksen. Takauksen vastavakuutena ovat Kiinteistö Oy Seniori Palvelut, Helsinki ‑nimisen yhtiön osakkeet nro 1–8950. Khs toteaa edelleen, että se päätti 12.12.2005 pidentää kahden Vanhusten Palvelutaloyhdistys ry:lle myöntämänsä, yhteensä 692 260 euron suuruisen lainan laina-aikoja 30 vuoteen. Näidenkin laina-aikojen pidentämistarve johtui yhdistyksen hakemuksessa mainitusta ostopalvelusopimuksen tarkistamisesta, joten myös kaupungin takaaman pankkilainan laina-ajan pidentäminen olisi perusteltua.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee oikeuttaa kaupunginhallituksen jatkamaan kaupunginvaltuuston 26.2.1997 tekemällä päätöksellä Vanhusten Palvelutaloyhdistys ry:n Nordea Pankki Suomi Oyj:ltä saamalle lainalle nro 102020-6021059 annetun kaupungin takauksen voimassaoloaikaa 23.1.2028 saakka.

Lisätiedot:
Forss Eeva-Riitta, henkilöstökassan päällikkö, puhelin 169 2513

8

VUODEN 2006 MÄÄRÄRAHAN KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTOS

Khs 2006-280

Kiinteistölautakunta toteaa 24,1.2006, että Töölönlahden asemakaavan (nro 11214) mukaisesti alueen pysäköintipaikat on sijoitettava aluetta palvelevaan maanalaiseen pysäköintilaitokseen. Pysäköintilaitos sijaitsee alustavan hankesuunnitelman (17.4.2000) mukaisesti Finlandia-talon ja Kansallismuseon välissä Mannerheimintien alla sijaitsevassa luolastossa.

Pysäköintilaitokseen sijoitetaan Finlandia-talon edessä nykyään sijaitsevat pysäköintipaikat sekä Musiikkitaloa palvelevat pysäköintipaikat. Tämän lisäksi pysäköintilaitokseen osoitetaan Töölönlahden alueella sijaitsevien päärautatieaseman läheisyyteen tulevaisuudessa rakennettavien kiinteistöjen asemakaavan mukaiset pysäköintipaikat. Pysäköintilaitokseen tulevien pysäköintipaikkojen alustava lukumäärä on 722.

Pysäköintilaitokseen sijoitetaan pysäköintipaikkojen lisäksi mm. Musiikkitaloa ja Töölönlahden tulevia uudisrakennuksia palvelevat väestönsuojapaikat.

Musiikkitalon huoltoliikenteen sisäänajo tulee käyttämään samaa ajotunnelin sisäänkäyntiä kuin pysäköintilaitos.

HKR-Rakennuttaja on tehnyt tarjouksen hankesuunnitelman päivityksestä, hankkeen suunnitteluttamisesta sekä hankkeen rakennuttamisesta. HKR-Rakennuttaja on kilpailuttanut hankkeen suunnittelijat. Tarjoushinta on eritelty luonnos- ja toteutusvaiheeseen. Tässä vaiheessa on tarkoitus tilata vain luonnosvaiheen suunnitelmat ja luonnosvaiheen rakennuttamistehtävät. Luonnosvaiheen suunnittelun hinta on enintään 488 600 euroa (alv. 0 %) ja luonnosvaiheen rakennuttamisen hinta on 93 250 euroa (alv. 0 %).

Töölönlahden pysäköintilaitos on tarkoitus toteuttaa osakeyhtiömuotoisena. Yhtiön voi perustaa Helsingin kaupunki tai vaihtoehtoisesti yksityinen yritys.

Kiinteistövirasto on tilannut Veijo Laakso Oy:ltä selvityksen Töölönlahden pysäköintiluolan toteutuksesta ns. yksityisrahoitusmallilla.

Töölönlahden pysäköintiluolan kustannukset tulevat olemaan n. 30 milj. euroa. Kaupungin osuus luolan pysäköintipaikoista on yli 70 %. Alustavien selvitysten mukaan Töölönlahden pysäköintiluola voisi toimia markkinaehtoisesti yksityisrahoituksen avulla. Lautakunta pitää perusteltuna selvittää ns. yksityisrahoitusmallin käyttömahdollisuudet. Lisäksi lautakunta pitää tärkeänä, että samanaikaisesti alustava hankesuunnitelma päivitetään ja laaditaan viitesuunnitelmat, jotka tarvittaessa mahdollistavat Töölönlahden pysäköintilaitoksen toteutuksen kilpailuttamisen ns. yksityisrahoitusmallilla.

Töölönlahden pysäköintiluolan hankesuunnitteluvaiheen tarkennus ja viitesuunnitelmien tekeminen maksetaan Khn osakkeiden hankkimiseen osoitetuista varoista.

Lautakunta esittää, että Khs siirtää kohdalta 8 22 06, Töölönlahden pysäköinti, HKR-Rakennuttajan käyttöön Töölönlahden pysäköintilaitoksen hankesuunnitelman päivitystä varten 93 250 euroa ja viitesuunnitelmien tekemistä varten 488 600 euroa eli yhteensä 581 850 euroa (alv. 0 %).

Khs toteaa, että Töölönlahden pysäköintilaitoksen suunnitteluun on varattu 500 000 euroa vuoden 2006 talousarvion kohdassa 8 22 06, Arvopaperit, Töölönlahden pysäköintilaitos, Khn käytettäväksi. Rahoitus on osakekohteissa, koska ajatuksena on ollut toteuttaa pysäköintilaitos osakeyhtiömuotoisena hankkeena.

Nyt esitetty suunnitteluraha tarvitaan hankkeen yhtiömuotoisen toteutuksen valmisteluun mutta se ei kohdistu vielä osakkeiden hankintaa. Tästä syystä määräraha tulisi siirtää lukuun 8 02, Talonrakennus.

Mikäli määräraha osoitettaisiin esityksen mukaisesti suoraan HKR-Rakennuttajalle, tarjouksessa kuvattu järjestely, jossa kiinteisövirasto olisi tilaaja, jolta HKR-Rakennuttaja laskuttaisi kustannukset suunnittelun etenemisen mukaan, ei toteudu ja tilaajavastuu hämärtyy. Tästä syystä määräraha tulisi siirtää talonrakennuksen kohdan 8 02 03, Muut tilakeskuksen hankkeet, alakohtaan 8 02 03 86, Muut kiinteistötoimen hankkeet, kiinteistölautakunnan käytettäväksi. Tällöin hankkeen tilaajavastuu on selkeästi kiinteistövirastolla, kuten muissakin tilahankkeissa.

Määräraha on tarkoitus sisällyttää hankkeen lopullisiin kustannuksiin, kuten suunnittelun kustannukset yleensäkin. Mahdollisen yksityisrahoitusmallin käytön sopivuus tähän hankkeeseen selvitetään ja päätetään myöhemmin erikseen.

Nyt siirrettävä määräraha riittää vuoden 2006 aikana HKR-Rakennuttajan toimesta toteutuvaan suunnitteluttamiseen. Jatkosuunnittelu rahoitetaan vuoden 2007 talousarviosta.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee siirtää vuoden 2006 talousarvion kohdalta 8 22 06, Arvopaperit, Khn käytettäväksi, Töölönlahden pysäköintilaitos, 500 000 euroa (alv. = 0) alakohtaan 8 02 03 86, Talonrakennus, muut tilakeskuksen hankkeet, muut kiinteistötoimen hankkeet, kiinteistölautakunnan käytettäväksi, määrärahan käyttötarkoitusta tältä osin muuttaen.

Lisätiedot:
Sauramo Vesa, johtava suunnittelija, puhelin 169 2367

9

VUODEN 2006 TALOUSARVION ERÄÄN MÄÄRÄRAHAN YLITTÄMINEN

Khs 2005-2701

Khs päätti 6.2.2006 merkitä tiedoksi 9.11.2005 päivätyn selonteon Khn 13.6.2005 edellyttämistä lasten aamu- ja iltapäivätoimintaa koskevista selvityksistä.

Samalla Khs päätti, että opetustoimella on edelleen koordinaatiovastuu kaikesta kaupungin järjestämästä, perusopetuslain mukaisesta aamu- ja iltapäivätoiminnasta sekä syksyyn 2009 mennessä myös järjestämisvastuu kaikesta kyseisestä toiminnasta lukuun ottamatta sosiaalitoimen vastuulle jääviä kehitysvammaisten kerhoja, joiden tilanne selvitetään opetustoimen ja sosiaalitoimen yhteistyönä vuoden 2006 aikana sosiaalilautakunnan esityksen 13.12.2005 mukaisesti.

Lisäksi kaupunginhallitus päätti, että syksystä 2006 lukien

- kaupungin järjestämässä perusopetuslain mukaisessa aamu- ja iltapäivätoiminnassa noudatetaan samoja laatukriteereitä riippumatta järjestämistavasta ja siitä, tuottaako palvelun kaupunki itse vai hankitaanko palvelu avustamalla ulkopuolista tuottajaa, ja että

- kaupungin järjestämän aamu- ja iltapäivätoiminnan kuukausittainen asiakasmaksu on sekä kaupungin ylläpitämässä että kaupungin avustamassa toiminnassa 60 euroa kolmen tunnin ja 100 euroa 4–5 tunnin palvelusta. Asiakasmaksu voidaan ottaa toimeentulotukilaskelmassa huomioon tai maksusta voidaan myöntää vapautus harkinnanvaraisesti muiden erityisen painavien syiden perusteella.

Khs toteaa, että edellä esitetystä asiakasmaksuperiaatteiden tarkistamisesta johtuvien tulonmenetysten huomioon ottamiseksi avustettavassa toiminnassa tulee aamu- ja iltapäivätoiminnan avustamiseen
varattuja määrärahoja korottaa 170 000 eurolla vuoden 2006 talousarviossa, vastaava korotus on 400 000 euroa vuosien 2007 ja 2008 taloussuunnitelmissa.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee oikeuttaa opetuslautakunnan ylittämään

vuoden 2006 talousarvion kohtaa 3 02 11, Opetusvirasto, muu toiminta, 170 000 eurolla.

Lisätiedot:
Rickman Birgitta, erityissuunnittelija, puhelin 169 2381

10

SALMISAAREN TOIMITILATONTIN 20049/1 VUOKRAUSPERUSTEIDEN MÄÄRÄÄMINEN JA VUOKRAAMINEN OSTO-OPTIOLLA

Khs 2006-22

20. kaupunginosan (Länsisataman) korttelin nro 20049 suunniteltu tontti nro 1 tai siitä muodostettavat tontit; Salmisaarenranta, Salmisaarenaukio ja Hiilikatu (Kiinteistökartta G3 P1)

Khs toteaa, että Khs päätti 16.1.2006 jatkaa kiinteistölautakunnan 31.5.2005 tekemää tontin 20049/1 varausta Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varmalle uuden toimitalon tutkimista ja suunnittelua varten 31.3.2006 saakka.

Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma on esittänyt myös Salmisaaren toimitilatonttiin 20049/1 (40 500 k-m²) kohdistuvan pitkäaikaisen maanvuokra-sopimuksen vuokrausperusteiden määräämistä siten, että vuokrasopimukseen sisältyisi osto-optio. Vuokra perustuisi pääoma-arvoon, joka on tällä hetkellä 703 euroa/k-m².

Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varman ja sen kiinteistöyhtiön on tarkoitus toteuttaa toimitilatontti 20049/1 tai siitä muodostettavat tontit kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa on tarkoitus toteuttaa Länsiväylän reunaan rajautuva pääkonttorirakennus ja asema-kaavan edellyttämä koko korttelin kattava pysäköintikansi. Toisessa vaiheessa on tarkoitus toteuttaa lähinnä Salmisaarenaukioon, Hiilikatuun ja Hiililaiturikujaan rajoittuva sijoituskiinteistö. Uuden pääkonttorirakennuksen ja pysäköintikannen rakentaminen on tarkoitus käynnistää huhtikuussa 2006 ja niiden on tarkoitus valmistua keväällä 2008.

Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma on lisäksi pyytänyt, että se oikeutettaisiin korvauksetta käyttämään osaa po. tontin alueesta 1.1.–31.3.2006 toimitilarakennusten rakentamiseen tarvittavan kivimurskeen varastoimiseen.

Kiinteistölautakunta toteaa (28.12.2005) mm. seuraavaa:

Hankkeen tilanne Uuden pääkonttorirakennuksen ja pysäköintikannen rakentaminen on tarkoitus käynnistää huhtikuussa 2006 ja niiden on tarkoitus valmistua keväällä 2008. Rakennuslupa on tarkoitus hakea helmikuussa 2006.

Alustavien suunnitelmien mukaan pääkonttorirakennukseen likimäärin +8 tason yläpuolelle tulisi n. 17 000 maanpäällistä k-m² ja tämän alapuolelle n. 3 000 maanalaista k-m². Sijoituskiinteistörakennukseen tulisi n. 25 000 maanpäällistä k-m² ja tämän alapuolelle n. 3 000 maanalaista k-m².

Asemakaavatilanne ja tonttitiedot

Kvsto on 11.5.2005 vahvistanut Salmisaaren asemakaavan ja asemakaavamuutoksen nro 11140. Asemakaava on tullut lainvoimaiseksi 26.6.2005.

Asemakaavan mukaan alueelle sijoittuu seitsemän toimitilatonttia

(101 600 k-m²), liikuntakeskustontti (20 200 k-m²) sekä venesatama. Rakennukset ovat pääosin viisikerroksisia. Lisäksi alueelle on osoitettu kuusi kahdeksankerroksista rakennusosaa, joiden kolme ylintä kerrosta tulee rakentaa lasiseinäisinä. Länsiväylän sillan viereen ja alueen koillispäähän sijoittuvat 11-kerroksiset rakennusmassat. Muutoin pääasiallinen julkisivumateriaali on punatiili.

Hakemuksen kohteena oleva suunniteltu toimitilatontti 20049/1 sijaitsee Salmisaarenrannassa Länsiväylään, Hiilikatuun, Hiililaiturikujaan ja Salmisaarenaukioon rajautuen. Tontin rakennusoikeus on 40 500 k-m² ja se muodostuu pääosin 5- ja 8- ja 11-kerroksisista rakennusmassoista. Lisäksi asemakaavan mukaan korttelin 20049 maanpintatason (kansitason) saa rakentaa tasoon +8,0, jonka alapuolelle saa rakentaa lisäksi yhteensä enintään 7 000 k-m² toimintaan liittyviä teknisiä, varasto- ja muita vastaavia tiloja.

Asemakaavan mukaan toimitilakortteleiden 20048, 20049 ja 20050 tonttien autopaikat on sijoitettava edellä mainittujen kortteleiden sekä Hiilikadun, Hiililaiturikujan, Salmisaarenaukion, Energiakadun ja Energiakujan alla oleviin kellaritiloihin kerrosalojen estämättä.

Salmisaaren rakentaminen on vaativa tehtävä

Asemakaavan mukaan Salmisaaren toimitila-alue on suunniteltava siten, että nykyisen maanpinnan tasolle (+ 3,0) sijoittuu toimitilarakennuksia palveleva yhtenäinen pysäköintikerros ja sen päälle rakennettavalle kannelle (+ 8,0) pihat ja kadut sekä varsinaiset toimitilakerrokset. Kannen alaisiin pysäköintitiloihin sijoittuvat myös alueen tekninen huolto ja väestönsuojatilat.

Alueen toteuttaminen on vaativa hanke ja se edellyttää yksittäisten rakennushankkeiden tarkkaa yhteensovittamista ja rakentamisen koordinointia, sillä rakentaminen on mahdollista vain ennalta määrätyssä järjestyksessä edellä mainitun kansiratkaisun takia.

Yhtenäinen pysäköintilaitos toteutetaan vaiheittain siten, että Salmisaaren kunkin toimitilatontin luovutuksensaaja toteuttaa pysäköintilaitoksen osa-alueen tonttinsa ja sitä rajoittavien yleisten katu- ja aukioalueiden alle kiinteistöviraston yhteistyössä varauksensaajien kanssa teettämän Salmisaaren toteuttamista koskevan yhteisjärjestelysopimuksen mukaisesti kuitenkin siten, että kyseessä oleva tontti 20049/1 osallistuu yhtenäisen pysäköintilaitoksen toteuttamiseen vain osittain.

Toimitilatontin vuokrausperusteet ja osto-optio

Hakijan pyynnön mukaisesti toimitilatontti 20049/1 tai siitä muodostettavat tontit tulisi vuokrata 31.12.2065 saakka.

Tontin vuosivuokra määräytyisi pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin ”lokakuu 1951 = 100” pistelukua 100 vastaavaa 44 euron suuruista toimitilakerrosneliömetrihintaa ja 22 euron suuruista likimäärin kansitason +8,0 yläpuolella vuokralaisen toteutettavaksi esittämää toimintaan liittyvää teknisen, varaston ja vastaavan (ei rakennustekniikka) kerrosneliömetrihintaa. Edellä mainitut vastaavat tällä hetkellä n. 703 ja 352 euron kerrosneliömetrihintoja (indeksi 1 598).

Vuosivuokraan eivät kuitenkaan vaikuttaisi asemakaavan nro 11140 mukaiset likimäärin kansitason +8,0 alapuolelle mahdollisesti toteutettavat toimintaan liittyvät tekniset, varasto- ja muut vastaavat tilat.

Vuokraa perittäisiin 31.3.2010 saakka vuokralaisen toteutettavaksi esittämien kerrosalaneliömetrien perusteella ja tämän jälkeen asemakaavan osoittamien ja mahdollisesti sen ylittävien toteutettujen kerosalaneliömetrien perusteella.

Koska toimitilatontti 20049/1 tulee pääkonttoritarkoitukseen ja ammattimaisen kiinteistösijoittajan omistukseen, hakija pitää tärkeänä, että vuokrasopimukseen sisältyisi optio ostaa tontti tai siitä muodostettavat tontit vuokran perusteena olevalla hinnalla pääkonttorirakennuksen valmistuttua tai viiden vuoden kuluessa tontin vuokrasopimuksen alkamisesta.

Kvston 27.8.1997 hyväksymien kiinteistöjen myyntiperiaatteiden mukaan kaupungin omistamia kiinteistöjä myydään silloin, kun se on kaupungille edullista ja tarkoituksenmukaista mm. elinkeinopolitiikan edistämiseksi. Kyseisten periaatteiden mukaan tontin hinnoittelun tulee perustua käypään arvoon ja tontin hinta voidaan määritellä neuvottelumenettelyllä, kun se on elinkeinopoliittisesti perusteltua.

Lautakunnan mielestä osto-option sisällyttämistä vuokrasopimukseen voidaan perustella elinkeinopoliittisista syistä. Näin mahdollistetaan Varman pääkonttorin pysyminen Helsingissä ja suuren Länsiväylään rajoittuvan toimitilakokonaisuuden toteutuminen. Osto-option sisällyttämistä vuokrasopimukseen tukee myös Salmisaaren maanalaisten kivihiilisiilojen toteuttamisesta kaupungille aiheutuneet merkittävät kustannukset.

Hanke on kaupungin elinkeinopoliittisen linjan mukainen, koska se tukee Ruoholahden kehittymistä merkittävien ja huippuosaamiseen keskittyneiden yritysten sijaintipaikkana.

Lautakunta pitää edellä mainituilla perusteilla tarkoituksenmukaisena, että vuokralaisella olisi oikeus ostaa kaupungilta tontti tai siitä muodostettavat tontit sen jälkeen, kun koko korttelin 20049 kattava pysäköintikansi on rakennettu ja pääkonttorirakennus on rakennettu, hyväksytty käyttöön ja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma on sijoittanut pääkonttorinsa rakennukseen. Tontin hinta perustuisi elinkustannusindeksin pistelukua 100 vastaavaan yksikköhintaan 44 euroa/k-m² kaavan osoittaman toimitilakerrosalan ja mahdollisesti sen ylittävän toteutetun toimitilakerrosalan osalta ja 22 euroa/k-m² toteutetun muun kerrosalan osalta. Kauppahinta määräytyisi kaupantekohetkellä viimeksi julkaistun indeksipisteluvun mukaan korjatun yksikköhinnan mukaan.

Tontin hintaan eivät kuitenkaan vaikuttaisi asemakaavan nro 11140 mukaiset likimäärin kansitason +8,0 alapuolelle mahdollisesti toteutettavat toimintaan liittyvät tekniset, varasto- ja muut vastaavat tilat.

Mikäli osto-optiota ei käytetä viiden vuoden kuluessa vuokrakauden alkamisesta lukien, raukeaisi osto-optio edellä mainitulla hinnalla. Tämän jälkeen vuokralaisella olisi vielä oikeus ostaa kaupungilta tontti viiden vuoden ajan erikseen sovittavalla hinnalla.

Muutoin noudatettaisiin liike- ja toimistotonttien vuokrasopimuslomakkeen ehtoja ja kiinteistölautakunnan mahdollisesti päättämiä lisäehtoja.

Edellä esitettyä vuokrahintaa ja sitä vastaavaa kauppahintaa voidaan pitää käypinä. Ne vastaavat Ruoholahden toimitilatonttien nykyistä hintatasoa.

Lisäksi Kvsto on 28.9.2005 (asia 8) määrännyt Salmisaaren viereisen toimitilatontin 20050/1 osalta vuokrausperusteeksi vastaavan suuruisen kerrosneliömetrihinnan ja kiinteistölautakunta on 13.12.2005 vuokrannut tontin Ahlström Capital Oy:lle perustettavan kiinteistöyhtiön lukuun toimitilarakennusta varten. Sopimukseen sisältyy myös tontin osto-optio.

Kivimurskeen väliaikainen varastointi

Lautakunta on pitänyt tarkoituksenmukaisena, kun otetaan huomioon toteutettavan hankkeen koko, aikataulu ja edestakaisen ylijäämäkivimurskeen kuljetuksen välttäminen, oikeuttaa kiinteistöviraston tonttiosaston elinkeinotoimiston toimistopäällikön vastikkeettomasti luovuttamaan ylijäämäkivimurskeen varastointia varten käyttöoikeuden tontin 20049/1 osaan toistaiseksi, enintään kuitenkin siihen saakka, kun toimitilatontista 20049/1 tehdään lyhyt- tai pitkäaikainen maanvuokrasopimus.

Lautakunta esittää, että lautakunta oikeutetaan vuokraamaan lautakunnan määräämälle suunniteltu tontti 20049/1 tai siitä muodostettavat tontit toimitilarakennusta varten lautakunnan määräämästä ajankohdasta alkaen 31.12.2065 saakka päätösehdotuksen mukaisin ehdoin.

Lisäksi lautakunta esittää, että lautakunta oikeutetaan tekemään osto-option mukainen kiinteistökauppa ja hyväksymään kaupan lisäehdot.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan vuokraamaan 20. kaupunginosan korttelin nro 20049 suunnitellun tontin nro 1 tai siitä muodostettavat tontit toimitilarakennusta varten lautakunnan määräämästä ajankohdasta alkaen 31.12.2065 saakka seuraavin ehdoin:

1 Tontin vuosivuokra määrätään pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin ”lokakuu 1951 = 100” pistelukua 100 vastaavaa 44 euron suuruista toimitilakerrosneliömetrihintaa ja 22 euron suuruista likimäärin kansitason +8,0 ylä-puolella vuokralaisen toteutettavaksi esittämää toimintaan liittyvää teknisen, varaston ja vastaavan (ei rakennustekniikka) kerrosneliömetrihintaa.

Vuosivuokraan eivät vaikuta asemakaavan nro 11140 mukaiset likimäärin kansitason +8,0 alapuolelle mahdollisesti toteutettavat toimintaan liittyvät tekniset, varasto- ja muut vastaavat tilat.

Vuokraa peritään 31.3.2010 saakka vuokralaisen toteutettavaksi esittämien kerrosalaneliömetrien perusteella ja tämän jälkeen asemakaavan osoittamien ja mahdollisesti sen ylittävien toteutettujen kerrosalaneliömetrien perusteella.

2 Vuokralaisella on oikeus ostaa kaupungilta tontti tai siitä muodostetut tontit sen jälkeen, kun koko korttelin nro 20049 kattava pysäköintikansi on rakennettu ja pääkonttorirakennus on rakennettu, hyväksytty käyttöön ja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma on sijoittanut pääkonttorinsa rakennukseen. Tontin hinta perustuu elinkustannusindeksin pistelukua 100 vastaavaan yksikköhintaan 44 euroa/k-m² kaavan osoittaman toimitilakerrosalan ja mahdollisesti sen ylittävän toteutetun toimitilakerrosalan osalta ja 22 euroa/k-m² toteutetun kohdassa 1 tarkoitetun muun kerrosalan osalta. Kauppahinta määräytyy kaupantekohetkellä viimeksi julkaistun indeksipisteluvun mukaan korjatun yksikköhinnan mukaan.

Tontin hintaan eivät kuitenkaan vaikuta asemakaavan nro 11140 mukaiset likimäärin kansitason +8,0 alapuolelle mahdollisesti toteutettavat toimintaan liittyvät tekniset, varasto- ja muut vastaavat tilat.

Mikäli osto-optiota ei ole käytetty viiden vuoden kuluessa vuokrakauden alkamisesta lukien, raukeaa osto-optio edellä mainitulla hinnalla. Tämän jälkeen vuokralaisella on vielä oikeus ostaa kaupungilta tontti viiden vuoden ajan erikseen sovittavalla hinnalla.

3 Muutoin noudatetaan liike- ja toimistotonttien vuokrasopimuslomakkeen ehtoja ja kiinteistölautakunnan mahdollisesti päättämiä lisäehtoja.

Samalla kaupunginvaltuusto päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään osto-option mukaisen kiinteistökaupan ja hyväksymään kaupan lisäehdot.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

LIITTEET	Liite 1	Ote kiinteistökartasta (G3 P1)
	Liite 2	Hakemus

11

KAIVOPUISTON TONTTIEN 202/5 JA 6 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11483)

Khs 2005-2542

9. kaupunginosan (Kaivopuiston) korttelin nro 202 tonttien nro 5 ja 6 asemakaavan muutosehdotus.

Itäinen Puistotie 7 ja 9

Tiivistelmä Asemakaavan muutos mahdollistaa tonttijaon muutoksen tonttien 5 ja 6 omistajien tekemän vaihtosopimuksen mukaisesti. Tontti 5 rakennuksineen suojellaan valtioneuvoston 2.2.1967 tekemän suojelupäätöksen perusteella. Suojelupäätöksen vuoksi tontin 5 kokonaisrakennusoikeus pienenee 1 150 k-m². Tontin 6 osalta asemakaavan muutoksessa muutetaan vain tontin rajaa. Muut tonttia koskevat asemakaavamääräykset ja -merkinnät jäävät voimassa olevan asemakaavan mukaisiksi.

Asemakaavan perusteet

Alankomaiden Kuningaskunnan Hallitus ja Bostads Ab Östra Allén 6 Asunto Oy pyytävät (1.10.2004) otsikossa mainittujen tonttien asemakaavan muuttamista siten, että tonttien välistä rajaa muutetaan vaihtosopimuksen mukaisesti.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (27.10.2005) mm. seuraavaa:

Lähtökohdat

Yleiskaava

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (Kvsto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) alue on kerrostalovaltaista (asuminen/toimitila) aluetta. Lisäksi alue on kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävää aluetta, jota tulee kehittää siten, että alueen arvot ja ominaisuudet säilyvät.

Asemakaavat

Tontilla 5 voimassa oleva asemakaava on vahvistettu vuonna 1964. Kaavan mukaan tontti on asuntokerrostalojen korttelialuetta. Koska rakennusalaa ei ole määrätty, saa tontin pinta-alasta käyttää rakentamiseen enintään 1/4, kuitenkin niin, että B:llä merkitystä tontinosasta saa rakennettavaksi sallittua pinta-alaa laskettaessa ottaa lukuun vain 1/3. Rakennukset saavat olla enintään kolmikerroksisia ja ne on sijoitettava vähintään 8 m:n päähän tontin rajasta. Rakennusoikeutta on tulkinnan mukaan 1 775 k-m².

Tontilla 6 voimassa oleva asemakaava on vahvistettu vuonna 1950. Kaavaan on merkitty kaksi rakennusalaa enintään kolmikerroksista ja enintään 12 m korkeata rakennusta varten. Rakennusoikeutta on tulkinnan mukaan 2 435 k-m².

Maanomistus

Tontin 5 omistaa Alankomaiden kuningaskunta. Tontti 6 on yksityisomistuksessa.

Alueen yleiskuvaus

Tontit sijaitsevat Kaivopuistossa rajautuen Kaivohuonetta ympäröivään ainutlaatuiseen puistoalueeseen. Puiston vanha puusto on erittäin monipuolista. Alueen vanhimmat huvilat ovat 1830-luvulta. Alueella on useita suurlähetystöjä. Kadut ovat kapeita, mutkittelevia ja muutosalueen kohdalla jalkakäytävällä kasvaa näyttävät puurivit.

Rakennettu ympäristö

Tontilla 5 on nk. Kleinehin huvila, joka käsittää päärakennuksen, sivurakennuksen ja puutarha-alueen. Päärakennus on valmistunut vuonna 1840 ja sivurakennus 1800-luvun puolivälin jälkeen. Rakennusten ensimmäistä suunnittelijaa ei tiedetä, mutta rakennusten nykymuodon on suunnitellut arkkitehti Birger Federley vuonna 1929. Villa Kleineh sivurakennuksineen korjattiin vuonna 1998 Alankomaiden suurlähetystön residenssiksi. Myös huvilan suuri puutarha on palautettu entiseen komeuteensa korjaustöiden yhteydessä.

Tontilla 6 ovat arkkitehti Ole Gripenbergin vuonna 1950 suunnittelemat kolmikerroksiset asuinkerrostalot. Suurempi rakennus on L-muotoinen ja porrastettu osittain rinteeseen. Pienempi rakennus on rakennettu kiinni naapuritontilla 7 olevaan rakennukseen. Piha-alue on vehreä.

Suojelukohteet

Tonttia 5 koskee valtioneuvoston 2.2.1967 tekemä suojelupäätös.

Päätöksen sisältö on seuraava (suomennos):

”Päätöksen mukaan on kiellettyä ryhtymästä sellaisiin toimenpiteisiin, jotka voisivat vaarantaa rakennusten ja vapaan tonttialan kulttuurihistoriallista arvoa. Rakennuksen julkisivuihin ei saa kohdistaa muita kuin alkuperäisen arkkitehtuurin palauttamiseksi tarpeellisia toimenpiteitä ja rakennukset tulee säilyttää ulkopuoleltaan tyylinmukaisesti maalattuina. Rakennuksia saadaan käyttää asuntona tai yleishyödyllisiin kulttuuritarkoituksiin. Vapaata tonttialaa, jonka puistomaista luonnetta ei saa muuttaa, ei saa ilman lääninhallituksen lupaa pienentää lisärakennuksilla.

Mikäli yllämainituissa rakennuksissa joudutaan suorittamaan suurehkoja korjauksia tai muutoksia tai mikäli niitä on tarkoitus siirtää, tulee siitä hyvissä ajoin ennen töiden aloittamista ilmoittaa lääninhallitukselle ja muinaistieteelliselle toimikunnalle.

Yllämainittujen rakennusten tai alueen luovutuksen yhteydessä tulee luovuttajan luovutuskirjaan sisältyvällä maininnalla tai muuten todistettavasti ilmoittaa vastaanottajalle suojelumääräyksistä.”

Museovirasto toteaa 19.5.2005 antamassaan lausunnossa tontin 5 rakennusten rakennustaiteellisesta ja kulttuurihistoriallisesta arvosta, että tontilla on nk. Kleinehin huvila, joka käsittää päärakennuksen (valmistui vuonna 1840), sivurakennuksen ja puutarha-alueen. Tämä kokonaisuus on suojeltu rakennussuojelulain nojalla valtioneuvoston 2.2.1967 vahvistamalla päätöksellä. Kleinehin huvila luo maankäytön osalta käsitystä Kaivopuiston kylpylävaiheen väljästä ja erityispiirteisestä rakennustavasta. Samalla kuitenkin rakennukset edustavat arkkitehtuuriltaan historiallisen huvila-alueen kylpylävaiheen jälkeisiä kehitysvaiheita, kun Kaivopuisto uudistui osittain asuinalueeksi.

Asemakaavassa suojelutavoitteet on määritettävä nykyaikaisen rakennussuojelun tavoitteiden pohjalta. Päärakennuksen suojelun tulisi kohdistua ulkoasuun pihanpuolen porrasjärjestelyjä, terasseja ja pengerryksiä myöten ja sisätilojen osalta päätavoitteena on keskeisten salien ja tilasarjojen säilyminen. Sivurakennuksen suojelun tulisi kohdistua ulkoasuun ja -hahmoon. Suojelulla olisi varmistettava myös puutarhan ja tontin nykyinen väljä rakennustapa pysyvinä tonttia luonnehtivina piirteinä.

Museovirasto suosittaa sisällöltään seuraavaa asemakaavamääräystä: ”Rakennusten ulkoasu ja -hahmo tulee säilyttää. Päärakennuksen sisätilojen luonne saleineen ja edustavine tilasarjoineen tulee säilyttää. Pihapiiri puutarhoineen ja rakenteineen tulee säilyttää. Huvilaa koskee rakennussuojelulain mukainen suojelupäätös vuodelta 1967. Huvilaa koskevista muutoksista on kuultava Museovirastoa.”

Museovirasto on ottanut kantaa 8.9.2005 osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan sekä kaavaluonnokseen. Kannanotossa esitetään kaavaluonnokseen teknisluonteista määräystekstin tarkistamista siten, että A/srs-merkinnän määräysosaan ei sisältyisi yksinomaan rakennuksia koskevia määräyksiä, vaan rakennuksia koskevat määräykset voisi sisällyttää srs-1-määräyskohtaan.

Kaupunginmuseo toteaa 13.9.2005 tonttien 5 ja 6 asemakaavan muutosluonnoksen suojelumerkinnöistä, että tontilla 5 on voimassa asemakaava vuodelta 1963 ja Kleinehin huvila on suojeltu vuonna 1967 valtioneuvoston päätöksellä. Muutosluonnoksessa huvila ja piharakennus on merkitty suojeltavaksi srs-1-merkinnällä ja tonttialuetta rakennuksineen on merkitty koskemaan myös A/srs-suojelumerkintä. Museo pitää suojelumerkintöjä riittävinä.

Kaupunginmuseo on esittänyt tontilla 6 sijaitsevan rakennuksen suojelemista. Tontilla on voimassa asemakaava vuodelta 1950, joten asemakaava on rakennussuojelun näkökulmasta vanhentunut. Suurempi asuinkerrostalo on osa Itäisen Puistotien katutilan kaupunkikuvaa. Rakennus porrastuu osittain rinteeseen ja muodostaa Kaivopuistoon avautuvan piha-alueen yhdessä tontilla sijaitsevan pienemmän asuinrakennuksen kanssa, joka on rakennettu kiinni naapuritontin (nro 7) rakennuksen päätyyn. Tontin 6 rakennuksille on muutosluonnoksessa ehdotettu sr-2-merkintää. Tämän lisäksi on koko tontille esitetty merkintää AK/s. Tontin 6 rakennukset sijaitsevat kaupunkikuvallisesti ja maisemallisesti arvokkaalla alueella. Kaivopuisto on merkitty valtakunnallisesti merkittäväksi alueeksi Museoviraston ja ympäristöministeriön vuonna 1993 julkaisemassa Rakennettu kulttuuriympäristö -teoksessa.

Tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa tonttijaon muutos tonttien 5 ja 6 omistajien tekemän kiinteistön osien vaihtosopimuksen mukaisesti. Tavoitteena on suojella tontin 5 rakennukset ja piha-alue valtioneuvoston päätöksen mukaisesti.

Asemakaavan muutosehdotus

Mitoitus Alueen pinta-ala on 7 139 m². Rakennusoikeudet määräytyvät tontilla 5 rakennetun kerrosalan mukaan. Tontin 5 pinta-ala on 2 644 m², rakennusoikeus 625 k-m² ja tehokkuus e = 0.24. Tontin 5 rakennusoikeus vähenee tulkinnan mukaisesta kerrosalasta 1 150 k-m². Tontin 6 pinta-ala on 4 495 m².

Asuinrakennusten korttelialue (A)

Tontti 5 on muutettu asuntokerrostalojen korttelialueesta asuinrakennusten korttelialueeksi, jota koskee rakennussuojelulain mukainen suojelupäätös (A/srs). Aluetta saa käyttää myös yleishyödyllisiin kulttuuritarkoituksiin. Alueelle saa sijoittaa vieraan valtion edustamiseen tarkoitettuja tiloja.

Rakennusalat on merkitty rakennuskohtaisesti ja päärakennuksen kerrosluku on muutettu 3:sta 2:ksi ja sivurakennuksen 3:sta 1:ksi. Rakennusoikeus on päärakennuksessa 450 k-m² ja sivurakennuksessa 175 k-m² (yhteensä 625 k-m²). Uusien piharakenteiden rakentamisesta on neuvoteltava Museoviraston kanssa.

Autopaikkojen määrä on 1 autopaikka/125 m² asuinkerrosalaa.

Tontti 6 Tontin 6 asemakaavamääräykset ja -merkinnät säilyvät voimassa olevan asemakaavan mukaisina. Tontilla on kaksi rakennusalaa ja niillä kerrosluku 3 ja enimmäiskorkeus 12 m. Tontin käyttötarkoitusta ja rakennusoikeutta ei ole muulla tavoin määrätty. Tontti 6 on mukana asemakaavan muutoksessa vain, jotta tonttien 5 ja 6 välistä rajaa voidaan muuttaa tonttien omistajien tekemän vaihtosopimuksen mukaisesti.

Tontin asemakaava on muilta osin vanhentunut ja se tullaan uudistamaan erikseen, koska tontin omistaja on vastustanut rakennusten suojelua. Näin menetellen Alankomaiden suurlähetystön tarvitsema kaavan muutos voidaan käsitellä ja saada voimaan viivytyksettä.

Suojelukohteet

Tontilla 5 olevat rakennukset merkitään rakennussuojelulakiin viittaavalla suojelumerkinnällä. Niiden korjaus- ja muutostöitä koskevat määräykset on annettu vuoden 1967 suojelupäätöksessä. Päärakennuksen sisätilojen luonne saleineen ja edustavine tilasarjoineen tulee säilyttää. Olennaisista muutoksista on neuvoteltava Museoviraston kanssa.

Tontilla sijaitsevien rakennusten ulkonäkö ja -muoto tulee säilyttää. Pihapiiri puutarhoineen ja rakenteineen tulee säilyttää. Uusien piharakenteiden rakentamisesta on neuvoteltava Museoviraston kanssa.

Tontilla 6 sijaitsevien rakennusten suojelukysymys ratkaistaan erillisellä asemakaavan muutoksella.

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

Asemakaavan muutos mahdollistaa tontin osien vaihdon tehdyn sopimusasiakirjan mukaisesti. Tontilla 5 turvataan rakennusten kulttuurihistoriallisen ja rakennustaiteellisen arvon säilyminen suojelumerkinnöillä ja -määräyksillä.

Suunnittelun vaiheet

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja asemakaavan muutosluonnos (päivätty 2.8.2005).

Asemakaavan muutosluonnos on ollut nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa 15.8.–2.9.2005.

Viranomaisyhteistyö

Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä kaupunginmuseon, rakennusvalvontaviraston ja kiinteistöviraston kaupunkimittausosaston sekä Museoviraston kanssa.

Museovirastolta ja kaupunginmuseolta on saatu lausunnot.

Esitetyt mielipiteet

Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosastolle saapunut 2 mielipidettä, jotka koskivat asemakaavan muutosluonnosta.

Eteläiset kaupunginosat ry esittää (5.9.2005) tontinosien vaihtoa siten, että tontille 6 luovutettava osa tontista 5 erotettaisiin tontin länsiosasta tonttien välisen rajan vierestä. Muilta osin sillä ei ole varsinaista huomautettavaa.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että tontin osien vaihto on tarkkaan määritelty vaihtokirjassa. Kiinteistöviraston kaupunkimittausosasto on laskenut tulevien rajapyykkien paikat valmiiksi, jonka mukaan uusi raja on merkitty asemakaavan muutosehdotukseen.

Bostads Ab Östra Allén 6 Asunto Oy esittää (25.8.2005) tontin 6 rakennusten suojelumerkinnän sr-2 poistamista. Rakennukset on rakennettu huonoista materiaaleista vuonna 1950 eikä rakennuksilla ole erityistä arkkitehtonista arvoa. Suurien asuntojen asukkaat ovat iäkkäitä ja vastustavat rakennusten suojelumerkintöjä. Yhtiössä on pohdittu hissien rakentamista. Ehdotettu asemakaavamerkintä näyttää estävän asukkaiden toivoman parannustoimenpiteen. Jos merkintää ei poisteta, yhtiö tulee taistelemaan asiasta ylintä oikeusastetta myöten.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että mielipiteen johdosta asemakaavan muutosehdotusta muutettiin. Tontin 6 asemakaavamerkintä jätettiin voimassa olevan asemakaavan mukaiseksi. Tonttien väliseen rajaan tehtiin vain vaihtosopimuksen mukainen tekninen rajan muutos. Tontin vanhentunut asemakaava uudistetaan erikseen.

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.

Khs ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 16.12.2005–17.1.2006, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty kiinteistöviraston, Museoviraston ja Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunnot.

Lausunnot Kiinteistövirastolla ei ole (5.1.2006) huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksesta.

Museovirastolla ei ole (26.1.2006) huomauttamista asemakaavan muutosehdotukseen tontin 202/5 (Villa Kleineh) ja rajamuutoksen osalta.

Muutosehdotuksen selostuksessa todetaan, että tässä yhteydessä ratkaisun ulkopuolelle jätetyn tontin 202/6 voimassa oleva asemakaava on vanhentunut ja että tontilla sijaitsevien rakennusten suojelukysymys ratkaistaan erillisellä asemakaavan muutoksella. Museovirasto puoltaa menettelyä.

Uudenmaan ympäristökeskus esittää (31.1.2006), että Museoviraston ehdotus srs-1 ‑kaavamääräykseksi tulisi ottaa huomioon. Muutoin ympäristökeskuksella ei ole huomautettavaa ehdotuksesta.

Khs toteaa Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunnon johdosta, että Museoviraston aiemmassa, 19.5.2005 annetussa lausunnossa oli huomautuksia srs-1 ‑määräyksen sisällöstä. Museoviraston kaavaehdotuksesta antama lausunto 26.1.2006 on kuitenkin kaavaa puoltava.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 9. kaupunginosan korttelin nro 202 tonttien nro 5 ja 6 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 27.10.2005 päivätyn piirustuksen nro 11483 mukaisena.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

LIITE

Asemakaavakartta nro 11483 (Kaivopuiston tontit 202/5 ja 6)

12

PASILAN KORTTELIN NRO 17028 SEKÄ TORI- JA KATUALUEIDEN ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11462)

Khs 2005-1945

17. kaupunginosan (Pasilan) korttelin nro 17028 sekä tori- ja katualueiden asemakaavan muutosehdotus.

Kellosilta 8, Veturitori, Radanrakentajantie

Tiivistelmä Asemakaavan muutos mahdollistaa Fennian käytössä olevan toimisto-rakennuksen laajentamisen korttelin rakentamattomille sivuille. Rakennusoikeus ei muutu.

Tori- ja katualuetta muutetaan puistoksi, mikä vastaa alueen nykyistä tilannetta. Puisto nimetään Arndt Pekurisen puistoksi. Ratamestarinkadun puolella sijaitsevan entisen puupankin luonne järjestelmällisine puuriveineen pyritään säilyttämään.

Asemakaavan perusteet

Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennia pyytää (1.7.2004) hallitsemansa tontin 17028/1 asemakaavan muuttamista sellaiseksi, että toimistorakennusta voidaan laajentaa korttelin rakentamattomille sivuille.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (25.8.2005) mm. seuraavaa:

Lähtökohdat

Asemakaavat

Alueella on voimassa asemakaava nro 8727 (vahvistettu 11.10.1983). Kaavan mukaan kortteli 17028 on toimistorakennusten korttelialuetta (KT), jolle saa rakentaa enintään 8-kerroksisen rakennuksen. Kortteli rajautuu Veturitoriin ja Asemamiehenkatuun. Korttelin alasta 15 % pitää jättää yleiselle jalankululle ja 15 % yleisölle avoimeksi tilaksi. Autopaikkoja on oltava 1 autopaikka/100 m² ja ne on sijoitettava maan alle. Vähintään 60 % autopaikoista on sijoitettava omalle korttelialueelle. Puistoksi ehdotettu alue on tori- ja katualuetta.

Muut suunnitelmat ja päätökset

Tontilla 17028/1 pysäköintinormia muutettiin poikkeusluvalla (30.1.1995) muotoon 1 autopaikka/125 k-m².

Maanomistus

Kaupunki omistaa alueet. Keskinäinen vakuutusyhtiö Fennia on tontin 17028/1 pitkäaikainen vuokralainen.

Alueen yleiskuvaus

Kaava-alue sijaitsee Itä-Pasilan keskiosassa. Fennian 6-kerroksinen toimistorakennus tontilla 17028/1 sijaitsee vinosti pääkirjastoa vastapäätä ja rajaa Veturitorin ja Veturipuistikon muodostamaa avointa julkista tilaa. L-muotoinen rakennus rajoittuu Veturitoriin ja Asemamiehenkatuun. Alueen rakennuskanta edustaa Rauhanasemaa lukuun ottamatta 1960- ja 1970-luvuille tyypillistä arkkitehtuuria. Toimistorakennusta ympäröivät rakennukset ovat 3–12-kerroksisia. Fennian rakennuksen pääasiallinen julkisivumateriaali on harmaa keraaminen laatta.

Junailijankujan ja Ratamestarinkadun välinen alue muodostaa puistikon, joka on osa Radanrakentajantielle jatkuvaa puistoakselia. Rata-mestarinkadun puoleinen osa on entinen puupankki, jossa puut muodostavat tiheän puuruudukon. Veturitorin puolella puuistutukset jatkavat puurivistöjä muuttuen matalammiksi puistoistutuksiksi Rauhanaseman puolella.

Yhdyskuntatekninen huolto

Kaava-alue on yhdyskuntateknisen huollon verkoston piirissä.

Tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa kiinteistön kehittäminen ja edistää alueen elinvoimaisuutta. Junailijankujan puoleista katua on tarkoitus elävöittää yleisölle avoimen kahvila- tai muun vastaavan tilan avulla. Kirjaston edustan tulisi erottua kaupunkirakenteesta.

Kaavamuutos mahdollistaa Itä-Pasilaa halkovan puistoakselin kehittämisen julkisena tilana ja kevyen liikenteen reittinä. Tavoitteena on säilyttää entisen puupankin luonne järjestelmällisine puuriveineen. Reitti yhdistää Itä-Pasilan ja tulevan Keski-Pasilan Mäkelänrinteen ja Vallilanlaakson virkistysalueisiin.

Asemakaavan muutosehdotus

Yleisperustelu ja -kuvaus

Tontilla 17028/1 sallitaan toimistorakennuksen laajentaminen korttelin rakentamattomille sivuille. Kellosillan puolelle saa rakentaa enintään 4‑kerroksisen ja Junailijankujan puolelle 5-kerroksisen uudisosan. Rakennusoikeus pysyy entisellään. Kirjaston vastapäiselle nurkalle on järjestettävä korttelirakennetta avaava pääsisäänkäynti. Junailijankujan puolelle maantasokerrokseen on sijoitettava yleisölle avointa kahvila- tai muuta vastaavaa tilaa. Julkisivumateriaaleina on kirkas ja hiekkapuhallettu lasi. Sisäänkäyntien yhteydessä on käytettävä puuta.

Veturitorin itäpää ja Radanrakentajantien länsipää muutetaan puistoalueeksi ja nimetään Arndt Pekurisen puistoksi. Kevyen liikenteen yhteydet ja huoltoajo säilyvät ennallaan.

Mitoitus Alueen pinta-ala on 8 676 m², josta toimistokorttelin pinta-ala on 2 916 m² ja puiston pinta-ala 5 760 m².

Tontin 17028/1 rakennusoikeus on 12 000 k-m², jonka lisäksi kellareihin ja ullakolle saa sijoittaa 2 500 k-m² kerrosalaan laskettavia tiloja. Laajennuksen koko on n. 2 850 k-m². Autopaikkavelvoite on 1 autopaikka/125 k-m².

Nimistö Nimistötoimikunta on ehdottanut kokouksessaan 10.9.2001 puistikon nimeksi Arndt Pekurisen puisto–Arndt Pekurinens park.

Arndt Pekurinen on Suomen tunnetuin aseistakieltäytyjä (1905–1941), joka joutui vakaumuksensa takia useaan otteeseen vankeuteen. Pekurisen puolesta vedottiin myös kansainvälisesti Suomen hallitukseen. Osin tämän painostuksen ansiosta säädettiin Suomen ensimmäinen siviilipalvelulaki Lex Pekurinen vuonna 1931. Koska laki oli voimassa vain rauhan aikana, Pekurinen pakotettiin rintamalle. Hänet ammuttiin Suomussalmella vuonna 1941, kun hän kieltäytyi ottamasta varusteita.

Nimistötoimikunnan perusteluna on sijainti Rauhanaseman vieressä.

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

Kaavan toteuttaminen vaikuttaa Junailijankujan ja Kellosillan luonteeseen, näkymiin ja valoisuuteen.

Toimistorakennuksen laajentaminen tiivistää katutilaa ja rajaa Veturitorin ja Veturipuistikon muodostamaa julkista ulkotilaa, mutta samalla varjostaa kirjaston edustaa. Kellosillan puolella rakennuksen kerrosluku on rajoitettu neljään kerrokseen, ettei vastapäiselle korttelille aiheudu voimakasta varjostusta.

Kirjaston edusta muuttuu suljetummaksi. Pääsisäänkäynnin sijoittaminen kirjaston puoleiselle nurkalle avaa korttelirakennetta ja korostaa risteysaluetta.

Rakennuksen volyymiä on pyritty keventämään massoittelulla ja lasisilla julkisivuilla. Junailijankujan puoleista pitkää julkisivua on elävöitetty sijoittamalla maantasokerrokseen yleisölle avointa tilaa.

Toteutus Rakentaminen alkaa hakijan mukaan mahdollisimman pian kaavan tultua lainvoimaiseksi.

Suunnittelun vaiheet

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 25.4.2005).

Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavan valmisteluaineisto on ollut nähtävänä pääkirjastossa ja kaupunkisuunnitteluvirastossa 10.–31.5.2005.

Viranomaisyhteistyö

Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä rakennusviraston ja rakennusvalvontaviraston kanssa.

Asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot

Vaihtoehtoja on tutkittu Arkkitehtitoimisto Malmio Oy:n esittämien kahdeksan massoittelututkielman pohjalta.

Esitetyt mielipiteet

Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on asemakaavaosastolle saapunut 3 mielipidekirjettä, jotka koskivat nimiehdotusta.

xxx xxxxxxxx mielestä Arndt Pekurisen nimi ei sovi Itä-Pasilaan. Perusteluna on, että ehdotettu nimi ei ole rautatieaiheinen kuten Itä-Pasilan muut nimet. Lisäksi Kanervan mukaan Pekurinen ei ole tunnettu hahmo suurimmalle osalle ihmisistä ja ehdotettu nimi on liian pitkä ja vaikea. Kanerva toivoo, ettei yhtä vakaumuksensa puolesta kuollutta nosteta yli muiden. Kanerva ehdottaa nimeksi Veturipuistoa.

As Oy Pasinkartano tekee aloitteen puiston nimeämisestä Veturipuistoksi. Perusteluna on sama aihepiiri kuin muussa Itä-Pasilan nimistössä.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että Arndt Pekurisen nimen liittäminen Helsingin nimistöön liittyy rauhantyön ja -aatteen sekä moniarvoisuuden kunnioittamiseen. Kyse ei ole yksittäisen ihmisen nostamisesta muiden yläpuolelle. Pekurisen vakaumuksen johdosta säädettiin Suomen ensimmäinen siviilipalveluslaki Lex Pekurinen. Sijainti Rauhanaseman vieressä on luonteva paikka Arndt Pekurisen puistolle.

Veturipuisto olisi nimenä liian lähellä Veturipuistikkoa, joka on jo olemassa Veturitorin pohjoispuolella. Molempien puistojen ruotsinkielinen nimi olisi sama.

Pasila Seura vastustaa Veturipuistikon nimen muuttamista Arndt Pekurisen puistoksi ja toteaa, ettei Arndt Pekurisen nimeä kantava puisto saa sen (eikä useimpien asukkaiden) kannatusta.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, ettei Veturipuistikon nimeä olla muutamassa. Nimenanto koskee uutta puistoksi muutettavaa aluetta, joka kuuluu nykyään osittain Veturitoriin ja osittain Radanrakentajantiehen.

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.

Khs ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 23.9.–24.10.2005, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan on tehty yksi jäljempänä selostettu muistutus.

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty kiinteistöviraston, yleisten töiden lautakunnan, ympäristölautakunnan/ympäristökeskuksen, Helsingin Veden ja Helsingin Energian jäljempänä selostetut lausunnot.

Muistutus Asunto Oy Pasihovi esittää (19.10.2005), että kaavaehdotuksessa Arndt Pekurisen puistoksi nimettäväksi ehdotetun alueen nimi muutetaan rautatieaiheiseksi tai alueen nimeäminen jätetään tulevaisuuteen.

Perusteluina mainitaan, että Itä-Pasilan katujen nimet ovat kaikki rautatieaiheisia, henkilön nimi kuulostaa vieraalta, etunimen lausuminen on vaikeaa, Pekurinen on tuntematon, puiston nimi kohdistuisi henkilöön eikä aatteeseen, rauhanaatteen kannalta parempi nimi olisi Rauhanpuisto tai Rauhanasemanpuisto, Itä-Pasilaa ajatellen Ratapuisto, Ratamestarinpuisto tai Veturitorinpuisto olisi luonteva. Lisäksi muistutuksessa todetaan, että Helsingin hovioikeuden hakemus Radanrakentajantie 5:n kohdalla olevan viheralueen nimeämiseksi Hovioikeudenpuistikoksi on saanut kielteisen päätöksen, koska nimiehdotus ei ole ollut rautatieaiheinen.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (12.1.2006) mm., että Itä-Pasilan nimistö ei ole puhtaasti rautatieaiheinen. Puistojen nimiä on Kivikallio ja Vanha teatterikenttä Itä-Pasilan eteläosassa. Itä-Pasilan pohjoisosassa puiston nimenä on Raviradanmäki. Katujen niminä on Messuaukio ja Messukuja Messukeskuksen alueella. Arndt Pekurinen liittyy nimettyyn kohteeseen Rauhanaseman kautta.

Veturitorin pohjoispuolella on jo olemassa Veturipuistikoksi nimetty puistikko. Sen nimi säilyy entisellään. Veturitorinpuistikko sekaantuisi nimenä helposti Veturipuistikkoon. Itä-Pasilan nimistö on monen alueella liikkuvan mielestä liiankin rautatieaihetta painottava aiheuttaen sekaannuksia.

Periaatteena nimeämiselle on, että nimet, joissa on sama määriteosa ts. samanalkuiset nimet, sijaitsevat toistensa läheisyydessä. Siten esimerkiksi Rauhanpuiston tulisi sijaita Rauhankadun ja Ratapuiston Ratakadun läheisyydessä.

Hovioikeudenkadun tai Hovioikeudenpuistikon nimen käyttämättä jättäminen ei perustunut siihen, että nimi ei ole rautatieaiheinen.

Lautakunta ei katso olevan riittäviä perusteita muuttaa tehtyä ehdotusta. Lautakunta toteaa lisäksi, ettei nimi tule osoitenimeksi.

Lautakunta toteaa vielä, etteivät muistutus ja jäljempänä selostetut lausunnot anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.

Lausunnot Ympäristökeskus mainitsee (27.10.2005) ympäristölautakunnan päättäneen 25.10.2005, että lausunnon antaa ympäristökeskus. Ympäristökeskuksella ei ole huomautettavaa ehdotuksesta.

Helsingin Energialla ei ole (21.10.2005) ehdotukseen huomautettavaa.

Kiinteistövirasto mainitsee (31.10.2005), että sillä ei ole huomauttamista asemakaavan muutosehdotukseen, jossa muutos koskee rakennusten sijoittelua. Koska rakennusoikeus pysyy samana, ei tontin vuokrasopimukseen ole tarvetta tehdä muutoksia.

Yleisten töiden lautakunta mainitsee (1.11.2005), että kaavamuutos ei aiheuta kustannuksia rakennusvirastolle. Lautakunta puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä.

Helsingin Vesi toteaa (18.10.2005) mm., että aluetta palvelevat yleiset vesijohdot ja viemärit on rakennettu valmiiksi. Muutosehdotus ei edellytä niiden siirtämistä. Helsingin Vesi puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä.

Khs toteaa lisäksi, että alun perin Helsingin Sadankomitea on 10.4.2001 ehdottanut Khlle, että Arndt Pekuriselle nimettäisiin oma katu. Nimistötoimikunta on 10.9.2001 vastannut yhdistykselle, että muistamisasiaa voidaan harkita tulevan asemakaavan muutosehdotuksen yhteydessä.

Khn vähemmistön (Hakola, Oker-Blom, Rautava, Reinikainen, Rihtniemi, Urho ja Vapaavuori) mielestä 17. kaupunginosan korttelin nro 17028 sekä tori- ja katualueiden asemakaavan muutos olisi tullut hyväksyä muutoin kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 25.8.2005 päivätyn piirustuksen nro 11462 mukaisena mutta siten muutettuna, että kaavasta poistetaan nimet ”Arndt Pekurisen puisto” ja ”Arndt Pekurinens park”.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 17. kaupunginosan korttelin nro 17028 sekä tori- ja katualueiden asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 25.8.2005 päivätyn piirustuksen nro 11462 mukaisena.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

LIITTEET	Liite 1	Asemakaavakartta nro 11462 (Pasilan kortteli 17028 ym.)
	Liite 2	Havainnekuva (Pasilan kortteli 17028 ym.)

13

VARTIOKYLÄN TONTIN 45005/8 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11467)

Khs 2005-2276

45. kaupunginosan (Vartiokylän) korttelin nro 45005 tontin nro 8 asemakaavan muutosehdotus.

Harmaapaadentie 9

Tiivistelmä Tontti on entinen koulutontti. Tontilta on purettu huonokuntoinen viipalekoulu, ja opetustoiminta on siirretty kokonaan ns. Sinivuokon koulutontille Marjaniemen pohjoisosaan. Tontti muutetaan asuinkäyttöön Marjaniemen muiden asuntotonttien tapaan.

Tontista on muodostettu kuusi n. 1 000 m²:n suuruista tonttia, joiden tonttitehokkuus on sama kuin Marjaniemen muiden pientalotonttien (e = 0.25).

Asemakaavan perusteet

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (6.10.2005) mm., että kaavoitustyö on käynnistetty kaupungin aloitteesta.

Lähtökohdat

Asemakaava

Tontilla on voimassa asemakaava nro 10835 (hyväksytty 31.1.2001). Kaavan mukaan tontti on julkisten lähipalvelurakennusten korttelialuetta (YL). Tonttitehokkuus on e = 0.3.

Maanomistus

Kaupunki omistaa tontin.

Alueen yleiskuvaus

Tontti on kallioinen ja sen itäosa laskee melko jyrkästi Oskarintielle. Rinteessä kasvaa runsaasti puustoa. Oskarintien varsi on lehtipuuvaltainen ja ylempänä kalliolla kasvaa havupuita, lähinnä mäntyä. Länsireunalta, kallion päältä on purettu ns. viipalekoulu vuonna 2004. Koulupihan asfaltti on osittain vielä jäljellä. Viereisillä tonteilla on omakotitaloja.

Yhdyskuntatekninen huolto

Tontti on yhdyskuntateknisen huollon verkoston piirissä.

Tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa asuinkäyttöön entinen julkisten lähipalvelurakennusten tontti, jolta on purettu koulu ja jolle ei ole osoitettavissa aluetta palvelevaa muuta julkista käyttöä.

Asemakaavan muutos laaditaan noudattaen Marjaniemen vuonna 2001 hyväksytyn koko omakotialuetta koskevan asemakaavan periaatteita.

Asemakaavan muutosehdotus

Tontti on merkitty erillispientalojen korttelialueeksi (AO), ja siitä on muodostettu kuusi n. 1 000 m²:n suuruista tonttia, joiden tonttitehokkuus on sama kuin Marjaniemen muiden pientalotonttien (e = 0.25). Tonttijako on ohjeellinen.

Asuntojen lukumäärä on suhteutettu tontin pinta-alaan samalla tavoin kuin voimassa olevassa Marjaniemen asemakaavassa. Minimitonttikooksi on määritelty 750 m², ja sille saa rakentaa yhden asunnon. Kaksi asuntoa saa rakentaa tontin pinta-alan ollessa vähintään 900 m². Suuremmilla tonteilla saa rakentaa yhden asunnon kutakin tontin pinta-alan täyttä 600 m² kohti ja lisäksi yhden asunnon jäljelle jäävää täyttä 400 m² kohti. Kullekin ohjeelliselle tontille saa tällä asemakaava-alueella siten rakentaa kaksi asuntoa. Asunnot voivat sijaita myös erillisissä rakennuksissa tonteilla.

Tontille saa asemakaavakartassa tehokkuusluvulla osoitetun rakennusoikeuden lisäksi rakentaa autotalleja ja -katoksia, varastotiloja, lasikuisteja ja kasvihuonetilaa yhteensä enintään 20 % sallitusta asuntokerrosalasta kuitenkin siten, että lasikuistien ja kasvihuoneiden kerrosala ei ylitä 5 % sallitusta asuntokerrosalasta.

Asemakaavaan merkitystä rakennusoikeudesta saa enintään 70 % rakentaa yhteen kerrokseen. Enimmäiskerrosluku on kaksi ja rakennusten minimietäisyys tontinrajoista 5 m. Aputilarakennuksen saa naapurin suostumuksella rakentaa lähemmäs tontinrajaa.

Tonttien pinta-ala on yhteensä 5 902 m², joten uusi rakennusoikeus yhteenlaskettuna on 1 475 k-m².

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

Tonttien rakentamistapa jatkaa Marjaniemen pientaloalueen rakentamisperinnettä ja vuonna 2001 hyväksytyn asemakaavan periaatteita. Ohjeellinen tonttijako on muodostettu siten, että tontin pinta-ala mahdollistaa kahden asunnon rakentamisen yhdelle tontille.

Rakennusten etäisyys tontin rajoista on 5 m. Tonttien rajalle ja katua vasten jää istutettuja vihervyöhykkeitä siten, että kaupunginosan puutarhamaisuus säilyy.

Suunnittelun vaiheet

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Kaavoitustyö on tullut vireille kaupungin aloitteesta.

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 28.2.2005) sekä asemakaavan muutosluonnos.

Asemakaavan muutosluonnos ja selostusluonnos ovat olleet nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa 21.3.–14.4.2005. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä asemakaavan muutosluonnoksesta pyydettiin mielipiteet 14.4.2005 mennessä.

Luonnoksesta järjestettiin keskustelutilaisuus kaupunkisuunnitteluvirastossa 16.8.2005. Tilaisuuteen oli kutsuttu alueen yhdistysten edustajat sekä alueen toiseen kaavamuutostyöhön liittyen kyseisten tonttien omistajat ja rakennussuojeluasiantuntija kaupunginmuseosta.

Viranomaisyhteistyö

Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä opetusviraston ja sosiaaliviraston kanssa.

Esitetyt mielipiteet

Kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosastolle on saapunut kolme mielipidettä.

Sosiaalivirasto toteaa, ettei sillä ole huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan eikä virastolla ole tarvetta esittää hanketta vapautuvalle entiselle koulun tontille.

xxxxx ja xxxxxx xxxxxxxx toivovat kirjeessään, että ennen rakennustöiden alkua kaava-alueella tehtäisiin heidän omistamassaan rakennuksessa Harmaapaadentie x tarkastus, jotta myöhemmin voidaan kartoittaa naapuritontin rakennustöistä heille mahdollisesti aiheutuvat vauriot.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että tonttien rakentaminen on normaalia pientalorakentamista. Naapureita kuullaan rakennuslupamenettelyn yhteydessä ja rakennusvalvontavirasto järjestää tarvittaessa katselmuksen tontilla, jolloin Harmaapaadentie 7:n omistajat voivat ottaa asian esille. Mielipidekirje on toimitettu rakennusvalvontavirastoon tiedoksi.

Marjaniemen Kiinteistönomistajat ry ja Marjaniemi-Seura ry toteavat, ettei niillä ole huomauttamista osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan. Kaavaluonnoksen osalta yhdistykset katsovat, että kaavamuutoksen mukainen tonttien lukumäärä on liian suuri. Kaava-alueelle tulisi suunnitella vain neljä tonttia. Mielipiteessä esitettiin myös puistovyöhykettä ja jalankulkuväylää Harmaapaadentien ja Oskarintien välille.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että Harmaapaadentie 9:n kaavamuutosta koskevat samat asemakaavamääräykset tonttijaon ja asuntojen lukumäärän osalta kuin koko Marjaniemen alueen uutta, vuonna 2001 hyväksyttyä asemakaavaa. Kaavaehdotuksessa esitetty tonttijako on ohjeellinen.

Asemakaavan muutosehdotuksen mukaan sekä koko Marjaniemen aluetta koskevan, vuonna 2001 hyväksytyn asemakaavan mukaan pienin tontti, jolle saa rakentaa yhden asunnon, on 750 m². Minimitonttikoko, jolle saa rakentaa kaksi asuntoa, on 900 m². Kaavaehdotuksessa ohjeellinen tonttijako on esitetty siten, että tontit ovat kooltaan n. 1 000 m². Tämänkokoinen tontti on suuri verrattuna uusiin erillispientalotontteihin Helsingissä.

Harmaapaadentien ja Oskarintien välille ei ole mahdollista rakentaa jalankulkuväylää. Oskarintielle laskeva rinne on liian jyrkkä. Viherkaista pientalotonttien välissä ilman kulkuyhteyttä ei ole tarkoituksenmukainen. Rakennusvirasto on mm. useissa yhteyksissä esittänyt, että näitä vaikeasti kunnossapidettäviä pieniä puistokaistaleita, joilla ei ole virkistys- tai puistokäytön kannalta merkitystä, ei tule kaavoittaa.

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.

Khs ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 4.11.–5.12.2005, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty kiinteistölautakunnan, yleisten töiden lautakunnan, Helsingin Veden ja Helsingin Energian lausunnot.

Lausunnot Kiinteistölautakunta mainitsee (29.11.2005) mm., että koulu- ja sosiaalitoimi ovat ilmoittaneet, ettei niillä ole tontille enää käyttötarvetta.

Lautakunta puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä, koska se mahdollistaa kysyttyjen pientalotonttien muodostamisen. Lautakunnalla ei ole huomauttamista ehdotuksesta.

Samalla lautakunta toteaa, että Kvston 16.11.2005 päättämän johtosäännön muutoksen mukaan tonttien varaamisesta päättää Khs. Tonttien varauspäätös on perusteltua tehdä jo tässä vaiheessa, koska tontteihin kohdistuu erityisen laaja kiinnostus. Olisi hyvä, jos kyselijöille voitaisiin kertoa kaupungin kanta tonttien luovutustapaan. Tieto luovutustavasta vietäisiin kiinteistöviraston nettisivuille, mikä parantaisi kiinnostuneiden tiedonsaantia tonteista ja niiden luovutustavasta.

Lautakunta esittää, että suunnitellut tontit 45005/30–35 varataan luovutettavaksi tarjousmenettelyllä ja tontit myydään korkeimpien tarjousten tekijöille.

Helsingin Energialla (22.12.2005) ja yleisten töiden lautakunnalla (12.1.2006) ei ole huomautettavaa ehdotuksesta.

Helsingin Vesi mainitsee (7.2.2006) mm., että aluetta palvelevat yleiset vesijohdot ja viemärit on rakennettu valmiiksi. Kaavamuutos ei edellytä niiden siirtämistä tai muuttamista.

Tonttien 45005/32 ja 33 yksityiset tonttivesijohdot ja ‑viemärit voidaan liittää joko tontin 45005/34 ja 35 kautta Oskarintien yleiseen vesihuoltoverkostoon perustamalla asianmukaiset tonttirasitteet tai vaihtoehtoisesti em. tontit voivat järjestää vesihuoltonsa yhteisillä tonttijohdoilla, joiden käytöstä, kunnossapidosta ja rasitteiden sekä liittymislupien hakemisesta tulee tonttien keskenään sopia.

Helsingin Vesi puoltaa muutosehdotuksen hyväksymistä.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 45. kaupunginosan korttelin nro 45005 tontin nro 8 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 29.9.2005 päivätyn piirustuksen nro 11467 mukaisena.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

LIITTEET	Liite 1	Asemakaavakartta nro 11467 (Vartiokylän tontti 45005/8)
	Liite 2	Havainnekuva (Vartiokylän tontti 45005/8)

14

VUOSAAREN KORTTELEIDEN NRO 54301 - 54303, 54307 JA 54308 SEKÄ KATU- JA ERITYISALUEIDEN (MERIPORTIN YRITYSALUE) ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11484)

Khs 2005-2498

54. kaupunginosan (Vuosaaren) kortteleiden nro 54301–54303, 54307 ja 54308 sekä katu- ja erityisalueiden asemakaavan muutosehdotus.

Alue sijaitsee Vuosaaren sataman läheisyydessä Laivanrakentajantien, Ruusuniementien, golfkentän ja entisen telakka-altaan välisellä alueella.

Tiivistelmä Asemakaavan muutoksella varaudutaan ns. Meriportin yritysalueen dynaamisesti muotoutuviin kehittämistarpeisiin ja mahdollistetaan ABB Current Oy:n Marine divisioonan toimistotilojen ja tehtaan rakentaminen Meriportin yritysalueelle kiinteistölautakunnan esityksen mukaisesti.

Muutokset koskevat korttelialueiden muotoa, käyttötarkoitusta ja kerroslukua sekä katuverkkoa. Käyttötarkoitusta laajennetaan, niin että myös tuotannollinen toiminta on mahdollista. Korttelialueiden tehokkuusluku ei muutu, mutta pinta-ala ja rakennusoikeus kasvavat vähän.

Asemakaavan perusteet

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (17.11.2005) mm., että kaavoitustyö on käynnistetty kiinteistölautakunnan esityksestä.

Lähtökohdat

Asemakaavat

Alueella ovat voimassa vuonna 2002 vahvistettu asemakaava nro 10640 (Vuosaaren satama ja sen ympäristö) ja vuonna 2005 hyväksytty asemakaava nro 11384 (uusi paahtimo ja sen ympäristö).

Alueella on neljä toimistorakennusten korttelialuetta (KT) ja yksi yleisten rakennusten sekä liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Kortteleiden tehokkuusluku on e = 1.0. Alueen kokonaiskerrosala on 49 287 k‑m².

Alueen itäreuna on erityisaluetta (ET). Muu osa alueesta on katualuetta.

Muut suunnitelmat ja päätökset

Kiinteistölautakunta on päättänyt 28.6.2005 varata ABB Current Oy:lle kortteleista 54302, 54303 ja katualueesta n. 1,6 ha:n suuruisen alueen ABB Marine divisioonan toimistotilojen ja tuotantotilojen suunnittelua varten.

ABB Current Oy on teettänyt alustavan tontinkäyttösuunnitelman, Arkkitehtitoimisto Stefan Ahlman Arkitektbyrå Oy, 2005.

Rakennusvirastossa on käynnissä Vuosaaren sataman ja yritysalueen katu-, rakennus- ja esirakentamissuunnittelu.

Maanomistus

Kaava-alue on kaupungin omistuksessa. Kortteli 54307 ja osa korttelista 54302 on vuokrattu Vuotekno Oy:lle 31.12.2008 saakka. ABB:lle varattava alue on tällä hetkellä vuokrattu tilapäiseen varastointiin.

Alueen yleiskuvaus

Alue sijaitsee rakenteilla olevan Vuosaaren sataman lähellä. Suurin osa alueesta on entiseen telakka-alueeseen kuuluvaa tasaista kenttää, jolla on rekkojen pysäköintiä, pieniä varastoja ja entisen ammattikoulun tiloissa toimivia pienyrityksiä.

Rakennettu ympäristö

Tontilla 54303/1 on 1970-luvulla rakennettu n. 3 660 k-m²:n suuruinen telakan entinen ammattikoulu, jonka tilat on vuokrattu useille eri yrityksille. Alueen muut rakennukset ovat vaatimattomia varastorakennuksia. Alueen itäpuolella on entinen telakka-allas.

Palvelut Alueella ja sen läheisyydessä ei ole tällä hetkellä palveluita. Voimassa olevan asemakaavan mukaan yritysalueelle on mahdollista sijoittaa kaupallista palvelua. Vuosaaren keskustassa n. 1,5 km:n päässä on monipuoliset julkiset ja kaupalliset palvelut.

Luonnonympäristö

Alueella kasvaa jonkin verran metsää. Nämä alueet ovat voimassa olevassa asemakaavassa tonteilla, eikä metsää ole tarkoitettu säilytettäväksi.

Suojelukohteet

Alueella ja sen läheisyydessä ei ole suojelukohteita.

Yhdyskuntatekninen huolto

Kaava-alueella on vanhoja telakkaa palvelleita yksityisiä teknisen huollon johtoja ja voimalaitoksen jäähdytysvesitunneleihin johtava maanalainen ajoyhteys.

Maaperä Alueen maaperä on pääosin kitkamaata ja kalliota. Pohjoisosassa on täyttömaata ja sen alla savea. Saven alapinnan syvyys maanpinnasta on enimmillään n. 5 m.

Ympäristöhäiriöt

Osalla alueesta on harjoitettu pitkään erilaista pienteollista toimintaa ja varastointia. Lisäksi alueella on sijainnut vanha telakan ammattikoulu. Toimintahistorian perusteella alueen maaperän paikoittaista pilaantumista on pidettävä ilmeisenä.

Maaperän pilaantuneisuustutkimusten mukaan maaperä on pilaantunut raskasmetalleilla ja arseenilla voimassa olevan kaavan kortteleiden 54302, 54303 ja 54307 alueella. Lisäksi kahdessa tutkimuspisteessä, korttelin 54302 luoteiskulmassa ja korttelin 54309 lounaiskulmassa, havaittiin kummassakin vähäinen määrä öljyä. Voimassa olevan kaavan kortteleissa 54151, 54308, 54301 ja korttelin 54303 itäosassa ei maaperän pilaantuneisuustutkimuksia toimintahistorian perusteella ole tehty.

Vuosaaren telakka-alueen pilaantuneiden maiden kunnostamiselle on voimassa oleva ympäristölupa (No YS 1076/26.9.2002). Alueen pilaantuneet maat tullaan kunnostamaan ympäristöluvan edellyttämällä tavalla.

Tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on luoda edellytykset ABB Current Oy:n Marine divisioonan toimistotilojen ja tuotantotilojen rakentamiselle kiinteistölautakunnan esityksen mukaisesti.

Lisäksi kaavamuutoksen tavoitteena on vastata yritysalueen dynaamisesti muotoutuviin kehittämistarpeisiin korttelialueiden rajausta, käyttötarkoitusta ja kaavamääräyksiä tarkistamalla.

Kaupunkikuvallisena tavoitteena on puistomainen yritysalue.

Asemakaavan muutosehdotus

Yleisperustelu ja -kuvaus

Kaava-alue käsittää kiinteistölautakunnan ABB Current Oy:lle varattavaksi esittämän alueen ja sen ympäristöä. ABB:lle varattavan korttelialueen muodostaminen on johtanut muutoksiin myös ympäröivissä kortteleissa ja katuverkossa. Alueelle on muodostettu mahdollisimman suuria yhtenäisiä kortteleita, joita voidaan jakaa tonteiksi joustavasti eri yritysten tarpeiden mukaan. Kaava-alueen korttelialueiden käyttötarkoitusta laajennetaan toimitilojen korttelialueeksi (KTY), niin että myös tuotannollinen toiminta on mahdollista. Suurin sallittu kerrosluku yhtenäistetään ja nostetaan kolmesta viiteen. Tehokkuusluku e = 1.0 säilyy ennallaan.

ABB Current Oy:n Marine divisioonan Azipod-tuotteita valmistava

tehdas joutuu luopumaan nykyisistä tiloistaan Vuosaaren sataman rakentamisen vuoksi. Asemakaavan muutos mahdollistaa uuden tehtaan ja toimistotilojen rakentamisen. Merenkulkuun liittyvät toiminnot vastaavat hyvin Meriportin yritysalueelle kaavailtua profiilia. Tavaraliikenteen kannalta sijainti on erinomainen.

ABB on maailman johtavia laivojen sähköpotkurijärjestelmien, Azipodien valmistajia. ABB Marine divisioona keskittää Azipodin tuotannon ja huollon lisäksi myös tuotekehityksen ja projektisuunnittelun rakennettaviin uusiin toimitiloihin. Tehdas on kokoonpanolaitos. Valmistuote on kooltaan ja painoltaan suuri, ja se vaatii erikoiskuljetusta. Azipod kuljetetaan satamasta edelleen laivalla tai proomulla tilaajalle. Hankkeen suuruus on n. 10 000 k-m², josta toimistotilojen osuus on n. 5 000 k-m² ja tuotantotilojen 5 000 k-m². Sen toteutuminen merkitsee n. 200 työpaikkaa. ABB:lla on mahdollisuus laajentaa toimintaansa viereiselle tontille 54303/3.

Mitoitus Alueen pinta-ala on 6,9 ha, josta korttelialuetta on n. 5,2 ha, katualuetta 1,8 ha ja yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten aluetta 0,01 ha.

Kokonaiskerrosala on 51 575 k-m², mikä on n. 1 428 k-m² enemmän kuin voimassa olevassa kaavassa.

Toimitilarakennusten korttelialueet (KTY)

Kortteli 54303 on muodostettu voimassa olevan kaavan korttelista 54303, korttelin 54302 osasta ja katualueesta. Kortteli 54307 on muodostettu korttelista 54307, korttelin 54302 osasta ja katualueesta. Kortteli 54308 on muodostettu yhdistämällä korttelit 54301 ja 54308 sekä jalankululle ja pyöräilylle varattu katu.

ABB Current Oy:lle varataan n. 15 900 m²:n suuruinen alue, tontti 54303/2. Tämän mahdollinen laajennusosa on tontti 54303/3.

Korttelialueelle saa rakentaa toimistorakennuksia sekä teollisuus- ja varastorakennuksia. Toiminnasta ei saa aiheutua melu- tai hajuhaittaa tai muuta ilman pilaantumista ympäristön asuin-, virkistys- ja loma-asutusalueilla. Kokonaiskerrosalasta saa käyttää enintään 5 % myymälä- ja muita siihen verrattavia tiloja varten. Asemakaavakarttaan merkityn kerrosalan lisäksi saa tonteille rakentaa väestönsuoja-, muuntamo-, ilmanvaihto- ja muita vastaavia teknisiä tiloja. Nämä tilat on sovitettava osaksi rakennusten arkkitehtonista kokonaisuutta. Alueelle saa lisäksi rakentaa enintään yhden maanalaisen kellarikerroksen pysäköintiä, huoltoa, varastointia, teknisiä ja niihin verrattavia tiloja varten. Kortteleiden tehokkuusluku on e = 1.0. Kokonaiskerrosala on 51 575 k-m².

Korttelialueiden ulkoreunoilla on 5 m leveä istutettava alueen osa. Mahdollisimman suuri osa tontista on istutettava. Istutettavat alueet on toteutettava korkealaatuisesti.

Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten
alue jäteveden pumppaamoa varten (ET)

Alueelle saa rakentaa maanalaisen jäteveden pumppaamon.

Liikenne Merenkulkijankatua jatketaan Majakanvartijankadulle. Nykyinen katu Eteläloisto ja Merenkulkijankadun ja Ruusuniemenkadun välinen Laivakartanonkadun osa poistetaan. Korttelin 54303 itäpuolelle on muodostettu uusi katu, Eteläloisto, voimassa olevan kaavan erityisalueesta ja korttelin 54303 osasta.

ABB Current Oy:n ajoneuvoliikennemääräksi on arvioitu yhteensä 320 ajoneuvoa vuorokaudessa, josta tuotantomateriaalien kuljetusliikennettä on 60 ajoneuvoa vuorokaudessa ja henkilöautojen liikennettä 260 ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikennemäärä on arvioitu n. 30 potkurijärjestelmän vuosittaisella tuotantokapasiteetilla.

Valmiiden tuotteiden kuljetukset ja osa tuotantomateriaalien kuljetuksista on erikoiskuljetuksia. Tuotantomateriaalien erikoiskuljetukset liikkuvat öisin ja ovat perillä Vuosaaressa aamuyöllä. Näiden kuljetusten leveys on maksimissaan n. 10 m ja korkeus n. 6 m. Valmiit tuotteet kuljetetaan Vuosaaren satamaan. Kuljetuksia on n. 30 kappaletta vuodessa ja ne tapahtuvat pääosin klo 6–22. Kuljetusreitti satamaan kulkee Ruusuniementietä, Majakanvartijankatua ja Laivanrakentajantietä. Kuljetusten enimmäismitat ovat: paino n. 500 tonnia, leveys n. 6 m ja korkeus n. 13 m.

Yhdyskuntatekninen huolto

Alueelle rakennetaan uudet teknisen huollon verkot. Nykyiset yksityiset verkot ovat käytössä niin kauan, kunnes korvaavat yhteydet on rakennettu.

Kaavamääräysten mukaan rakentaminen ei saa aiheuttaa haittaa voimalaitoksen jäähdytysvesitunneleiden maanalaiselle ajoyhteydelle.

Maaperän rakennettavuus ja puhtaus

Kitkamaa- ja kallioalueilla rakennukset sekä kunnallistekniikka perustetaan maanvaraisesti. Täyttö/savialueella rakennukset perustetaan tukipaaluilla kantavan pohjamaan varaan tai anturoilla massanvaihdon täytön varaan. Pihojen, katujen ja kunnallistekniikan rakentamisessa tulee varautua pohjanvahvistuksiin. Ennen alueen rakentamista on tehtävä yksityiskohtaiset pohjatutkimukset lopullisten perustamistapojen selvittämiseksi.

Kortteleihin 54303 ja 54307 on kaavassa kohdistettu määräys, jonka mukaan pilaantuneet maa-alueet on kunnostettava ennen rakentamiseen ryhtymistä. Muilla kaavan alueilla ei katsottu tarpeelliseksi edellyttää tutkimuksia tai asettaa kaavaan määräyksiä.

Ympäristöhäiriöt

Ympäristövaikutuksiltaan merkittävien teollisuuslaitosten sijoittuminen alueelle ratkaistaan ympäristölupien perusteella.

Nimistö Nimistötoimikunta päätti kokouksessaan 12.10.2005 esittää Laivakartanonkadun uudeksi nimeksi Pohjoisloisto (Norrfyren) ja uuden kadun nimeksi Eteläloisto (Söderfyren).

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

Kaavamuutoksen toteuttamisen vaikutukset eivät eroa merkittävästi voimassa olevan kaavan toteuttamisen vaikutuksista.

Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön

Kaavamuutos edistää Meriportin yritysalueen rakentamista. Yritysalueen toteutumisella on huomattava myönteinen vaikutus Itä-Helsingin elinkeinoelämän kehittymiselle.

Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen

ABB Current Oy:n synnyttämät erikoiskuljetukset hidastavat liikennettä ja vaativat erikoisjärjestelyjä katualueella. Tuotantomateriaalin erikoiskuljetukset liikkuvat kuitenkin öisin ja ovat perillä Vuosaaressa aamuyöllä. Valmiiden tuotteiden kuljetukset tapahtuvat n. 30 kertaa vuodessa ja kuljetusmatka katualueella Vuosaaren satamaan on n. 700 m, joten erikoiskuljetusten vaikutukset liikenteeseen ovat vähäiset.

Henkilöliikenteen määrä ei muutu merkittävästi. Alueella sallitaan tuotannollinen toiminta, ja toimistotiloihin verrattuna tuotantotiloissa on vähemmän työpaikkoja suhteessa kerrosalaan. Näin ollen työmatkaliikenteen määrä todennäköisesti vähenee jonkin verran.

Alueelle on rakennettava uusi teknisen huollon verkko.

Vaikutukset luontoon ja maisemaan

Alueella ei ole merkittävää luonnonympäristöä. Kaavan toteuttamisella on myönteinen vaikutus maisemaan, kun nykyisin toissijaisessa varastointikäytössä oleva kenttäalue rakennetaan laadukkaaksi yritysalueeksi.

Vaikutukset ihmisten terveyteen, turvallisuuteen, eri väestöryhmien

toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin

Kaava-alueen maaperä tullaan kunnostamaan voimassa olevan ympäristöluvan edellyttämään tasoon. Kunnostuksen jälkeen maaperästä ei aiheudu terveys- tai viihtyisyyshaittaa ihmisille tai ympäristölle.

Kaavan toteutuminen merkitsee ABB Current Oy:n osalta n. 200 työpaikkaa, joista suuri osa on tuotekehityksessä, projektisuunnittelussa ja koulutuksessa. ABB:lla on mahdollisuus laajentaa toimintaansa viereiselle tontille.

Kaava-alueen naapuriin Meriportin yritysalueelle on aikaisemmin tehtyjen päätösten perusteella sijoittumassa kaksi merkittävää toimijaa: Oy Gustav Paulig Ab:n kahvipaahtimo ja Aker Arctic Technology Oy:n arktisen merenkulun tutkimuskeskus. ABB:n Marine divisioonan sijoittuminen Meriportin yritysalueelle vastaa hyvin alueelle suunniteltua yritysprofiilia ja parantaa Vuosaaren ja Itä-Helsingin imagoa työpaikka-alueena.

Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset

Kaavamuutoksesta ei aiheudu lisäkustannuksia verrattuna voimassa olevassa asemakaavassa laskettuihin kustannuksiin.

Toteutus

Rakentamisaikataulu

Rakentamisen on suunniteltu alkavan kesällä 2006, jolloin ensimmäinen vaihe valmistuisi kesällä 2007.

Toteuttamis- ja soveltamisohjeet

Alueelle on tarkoitus laatia rakentamistapaohjeet, jotka koskevat kortteleiden istutusalueita, valaistusta ja värejä.

Suunnittelun vaiheet

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Kaavoitustyö on tullut vireille kaupungin aloitteesta kiinteistölautakunnan esityksen mukaan.

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 5.9.2005).

Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti.

Asemakaavan muutosluonnos ja selostusluonnos ovat olleet nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa, Vuotalossa ja kaupunkisuunnitteluviraston nettisivustossa ”Nähtävänä nyt” 14.9.–4.10.2005. Asemakaavan muutosta esiteltiin Vuosaaren asukastoimikunnalle 13.9.2005. Kaavoittaja oli tavattavissa Vuotalossa 21.9.2005.

Viranomaisyhteistyö

Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä Helsingin Energian, Helsingin Sataman, Helsingin Veden, liikennelaitoksen, pelastuslaitoksen, rakennusviraston, rakennusvalvontaviraston, ympäristökeskuksen ja kiinteistöviraston tonttiosaston kanssa.

Esitetyt mielipiteet

Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen ei ole esitetty mielipiteitä.

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuuluvaa
aluetta.

Khs ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 16.12.2005–17.1.2006, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty satamalautakunnan, kiinteistölautakunnan, yleisten töiden lautakunnan, ympäristölautakunnan/ympäristökeskuksen, Helsingin Veden ja Helsingin Energian lausunnot.

Lausunnot Helsingin Energialla ei ole (22.12.2005) huomautettavaa ehdotuksesta.

Ympäristökeskus mainitsee (21.12.2005) ympäristölautakunnan päättäneen 15.12.2005, että lausunnon antaa ympäristökeskus. Ympäristökeskuksella ei ole huomautettavaa ehdotuksesta.

Yleisten töiden lautakunta puoltaa (19.1.2006) asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä ja toteaa, että katualueiden rakentamiskustannukset ovat n. 2.2 milj. euroa. Kustannusarvioon on sisällytetty myös pilaantuneen maan käsittelykustannuksia katualueiden osalta.

Kiinteistölautakunta mainitsee (10.1.2006) mm., että alue on kaupungin omistuksessa.

Lautakunta on varannut ABB Current Oy:lle Vuosaaren entiseltä telakka-alueelta yhteensä n. 15 900 m²:n suuruisen alueen toimistotilojen ja tuotantotilojen suunnittelua varten 30.6.2006 saakka seuraavin ehdoin:

1 Alueelle tulevien toimisto- ja tuotantotilojen suunnittelu on tehtävä yhteistyössä kiinteistöviraston tonttiosaston ja kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kanssa.

2 Varauksensaajalla on oikeus saada nyt varattavasta alueesta muodostettava tontti laajennetuksi n. 10 000 m²:llä tontille 54303/1 edellyttäen, että tarvittava asemakaavan muutos saa lainvoiman. Tämä oikeus on voimassa viiden vuoden ajan nyt varattavan alueen pitkäaikaisen maanvuokrasopimuksen alkamisesta lukien.

3 Varaus on voimassa ehdolla, että alueelle saadaan aikaan varauspäätöksen mukainen asemakaavan muutos. Kaupunki ei vastaa varauksensaajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, mikäli tarvittava asemakaavan muutos ei saa lainvoimaa eikä tonttia voida luovuttaa.

ABB Current Oy rakentaa ensimmäisessä vaiheessa n. 10 000 k-m²:n suuruiset tuotanto- ja toimistotilat. Rakentaminen on tarkoitus aloittaa välittömästi kaavan saatua lainvoiman. Uusien tilojen tulisi olla valmiina syksyllä 2007.

Asemakaavan muutos mahdollistaa ABB Current Oy:n toimistotilojen ja tuotantotilojen rakentamisen. Muutosehdotus ei ole ristiriidassa tehtyjen varausehtojen kanssa.

Lautakunta puoltaa ehdotuksen hyväksymistä.

Helsingin Vesi puoltaa (31.1.2006) asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä ja toteaa vesihuollon osalta mm. seuraavaa:

Kaava-alueella sijaitseva kaupungin omistama vanha vesihuoltoverkosto ja alueen pohjoispuolella sijaitseva jätevedenpumppaamo, joiden kautta telakka-alueella sijaitsevien kiinteistöjen viemäröinti ja vedenjakelu on hoidettu, joudutaan korvaamaan uudella vesihuoltoverkostolla.

Aluetta varten on rakennettava uutta yleistä vesijohtoa n. 1 525 m, jätevesiviemäriä n. 920 m, paineviemäriä n. 220 m ja sadevesiviemäriä n. 1 325 m sekä jätevedenpumppaamo. Vesihuoltoverkoston rakentamiskustannukset pumppaamo mukaan lukien ovat n. 1 150 000 euroa (alv. 0 %, RI 12/2005 = 112,7). Rakentamiskustannusten tunnusluku rakennettavaa kerrosalaneliömetriä kohden on n. 22 euroa/kok.k-m². Kustannusten tunnusluku on maankäytöltään ja maaperäolosuhteiltaan vastaaviin alueisiin verrattuna keskimääräistä tasoa.

Kaava-aluetta ja muuta yritysaluetta osittain palveleva uusi yleinen vesijohto- ja viemäriverkosto rakennetaan kaavaehdotuksessa osoitetuille katualueille ja maanalainen jätevedenpumppaamo yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueelle (kaavamerkintä ET).

Uudet yleiset vesijohdot ja viemärit suunnitellaan ja rakennetaan muun yhdyskuntatekniikan suunnittelun ja rakentamisen yhteydessä alueen toteuttamisen edellyttämässä aikataulussa. Helsingin Vesi on varannut vesihuoltoverkoston toteuttamiseen tarvittavista määrärahoista 0,8 milj. euroa vuodelle 2006 ja tulee varaamaan loppuosan vuodelle 2007.

Telakka-aluetta palvelevan em. vanhan yleisen ja yksityisen vesihuolto-verkoston ja pumppaamon toiminta ja toimivuus tulee varmistaa uuden korvaavan verkoston käyttöönottoon asti.

Telakka-alueen nykyisen vesihuoltojärjestelmän mahdolliset muutos- ja suojaustyöt sekä käyttö ja kunnossapito tulee toteuttaa vesi- ja viemäri-laitostoiminnan ulkopuolisilla määrärahoilla.

Satamalautakunta toteaa (13.12.2005), että asemakaavan muutoksen perusratkaisu on sopusoinnussa Vuosaaren sataman kehittämisen kanssa. Varsinaiseen asemakaavaan lautakunnalla ei ole huomauttamista. Lautakunta haluaa kuitenkin tässä yhteydessä kiinnittää huomiota seuraaviin seikkoihin.

Vuosaaren sataman yritysalueelle lohkohallin kohdalle suunnitteilla olevat rautatieterminaali sekä maahantuotavien autojen varasto ovat sataman palvelukyvyn kannalta tärkeitä hankkeita. Tavoitteena on, että terminaali ja varasto ovat käytössä silloin, kun satama otetaan käyttöön vuoden 2008 lopussa. Lohkohallin purkamiseen sekä terminaalin ja varaston rakentamiseen on varattava yhteensä noin yksi vuosi ja neljä kuukautta. ABB:n uusien tuotantotilojen tulisi olla valmiina kesäkuun lopussa 2007, jotta lohkohallin purkaminen voidaan aloittaa riittävän aikaisin. Asemakaavan muutos olisi tärkeää saada voimaan mahdollisimman pian, jotta ABB Current Oy:lle jää riittävästi aikaa rakentaa uudet tuotantotilat.

Meriportin yritysalueen luonne oli aikaisemmin toimistotilapainotteinen. Nyt alueelle on tulossa enimmäkseen tuotantotoimintaa. Koko satamakeskuksesta on suunnittelun edetessä muotoutunut raskaan liikenteen ja suurten kuljetusten logistiikka- ja tuotantoalue. Tämä tulee ottaa huomioon myös alueen katuverkon ratkaisuissa.

Kiertoliittymä Laivanrakentajantien ja Majakanvartijankadun risteyksessä on paikkaan sopimaton ja ristiriidassa liikenteen luonteen kanssa. Meriportin yritysalueen ja logistiikka-alueen eteläosan raskas liikenne mukaan lukien autonkuljetusrekat käyttävät tätä reittiä. Katujen istutuksissa tulee ensisijaisesti ottaa huomioon alueen raskas liikenne ja leveät kuljetukset. Istutukset ovat tärkeitä, mutta on perusteltua keskittää niitä kohtiin, joissa ne voivat olla rauhassa ja joissa niistä saadaan riittävän näyttäviä. Tarpeen mukaan alueen kaupunkikuvallisesta ilmeestä on huolehdittava myös muin keinoin.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (10.2.2006), että asemakaavan muutosehdotuksessa kiertoliittymä Laivanrakentajantien ja Majakanvartijankadun risteyksessä on merkitty ohjeelliseksi samoin kuin katualueella olevat istutukset. Meriportin yritysalueen katu- ja rakennussuunnittelu on käynnissä ja suunnittelukokouksissa on sataman edustaja mukana. Suunnitelmassa otetaan huomioon myös raskas liikenne ja erikoiskuljetukset. Katualueen käytön lopullinen ratkaisu mukaan lukien liittymän ja istutusten järjestelyt tehdään katu- ja rakennussuunnittelun yhteydessä, eikä asemakaavaehdotuksen ohjeellisia merkintöjä ole tarpeen muuttaa.

Lausuntojen perusteella asemakaavan muutosehdotusta ei ole muutettu.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 54. kaupunginosan kortteleiden nro 54301–54303, 54307 ja 54308 sekä katu- ja erityisalueiden asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 17.11.2005 päivätyn piirustuksen nro 11484 mukaisena.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

LIITTEET	Liite 1	Asemakaavakartta nro 11484 (Vuosaaren korttelit 54301 - 54303, 54307 ja 54308 ym.)
	Liite 2	Havainnekuva (Vuosaaren korttelit 54301 - 54303, 54307 ja 54308 ym.)