HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

Asia

Sivu

KAUPUNGINJOHTAJA

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

Lainan myöntäminen Viipurin Reaalikoulu Oy:lle

Lausunnon antaminen sisäasiainministeriölle poliisin hallintorakenteen kehittämistyöryhmän väliraportista

5.3.2007 pöydälle pantu asia
Vantaan Energia Oy:n varsinainen yhtiökokous

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

Kampin katualueen (Annankatu nimeksi Antinkatu välillä Salomonkatu - Eteläinen Rautatiekatu) asemakaavan muuttaminen (nro 11628)

Suutarilan tonttien 40041/21 ja 40047/2 sekä 40049/11, 15 ja 16 asemakaavan muuttaminen (nro 11644)

Lausunto Uudenmaan ympäristökeskukselle Talman Kone Oy:n poikkeamishakemuksesta

Lausunto Uudenmaan ympäristökeskukselle Kiinteistö Oy Herttoniemen Veistämön poikkeamishakemuksesta

Lausunto Uudenmaan ympäristökeskukselle Helsingin yliopiston rahastot / Teknisen osaston poikkeamishakemuksesta

Malmin Liiketalo Oy:n varsinainen yhtiökokous

Kivelän sairaalan rakennuksen 25, 2-kerroksen korjaus- ja muutostyön hankesuunnitelman hyväksyminen

Sopimusten ja esisopimusten tekeminen Kiinteistö Oy Liikeprimon ja UPM-Kymmene Oyj:n kanssa Ormuspellon teollisuusalueen asemakaavan muutosehdotuksesta nro 11465

Etuosto-oikeuden käyttämättä jättäminen Delta Motor Group Oy:n sekä Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Eteran ja Skanska Kodit Oy:n välisessä kiinteistökaupassa

Selitys korkeimmalle hallinto-oikeudelle Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä tehdystä valituksesta Vuosaaren tontin 54050/3 asemakaava-asiassa (nro 11381)

Selitys korkeimmalle hallinto-oikeudelle Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä tehdystä valituksesta Vuosaaren tontin 54050/5 ym. alueiden (entinen kirkko- ja seurakuntakeskus) asemakaava-asiassa (nro 11316)

Itä-Pasilan Pysäköinti Oy:n yhtiökokous

Kiinteistö Oy Viikin Infokeskuksen varsinainen yhtiökokous

5.3.2007 pöydälle pantu asia
Valtuutettu Tiia Aarnipuun toivomusponsi: Kaupungin vuokra-asuntojen esteettömyyden parantaminen

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

Seure Henkilöstöpalvelut Oy:n varsinainen yhtiökokous

Valtuutettu Miina Kajoksen toivomusponsi: Liikuntapaikkojen rakentamistarpeiden kartoittaminen

Valtuutettu Göran Åhmanin toivomusponsi: Koulujen varustaminen palovaroittimilla

Kaupungin henkilöstöraportti 2006

Tiedepalkinnon jakoon liittyvän asiantuntijaryhmän uusi jäsen

26.2.2007 ja 5.3.2007 pöydälle pantu asia
Kaupungin edustajien nimeäminen Suomen Kansallisoopperan säätiön toimielimiin

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

Lausunto Uudenmaan ympäristökeskukselle Pääkaupunkiseudun kiviaineksen kierrätysalueet - ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

Vt Zahra Abdullan toivomusponsi: Huostaan otettujen maahanmuuttajataustaisten lasten jälkihuolto

Vt Zahra Abdullan toivomusponsi: Lasten päiväkotien henkilöstömitoitus

Vt Pekka Reinikaisen toivomusponsi: Oireenmukaisen hoidon erikoisasiantuntijan viran perustaminen

Vt Tuomas Rantasen toivomusponsi: Alueiden terveyskeskuspalvelujen saatavuuserojen tasoittaminen

LAINAN MYÖNTÄMINEN VIIPURIN REAALIKOULU OY:LLE

Khs 2006-2822

Viipurin reaalikoulu Oy anoo (15.12.2007) 335 000 euron suuruista lainaa Maunulan yhteiskoulun ja Helsingin matematiikkalukion neljännen vaiheen perusparannustyötä varten vuodelle 2007.

Opetuslautakunta toteaa (30.1.2007), että Viipurin Reaalikoulu Oy:n osalta vuoden 2007 tulosbudjetin rahoitusosassa on peruskorjauksiin hyväksytty seuraavat työt: 1) B-osan ulkokaton uusiminen, 2) A-osan opettajahuoneen ja kanslioiden käyttöikkunoiden uusiminen, 3) A-osan nousujen kaiteet, 4) keskusradiojärjestelmän parantaminen, 5) A-osan ulkopellityksen uusiminen, viemärien uusiminen fysiikan ja kemian laboratorioiden tiloissa, 6) B-osan salaojat ja 7) lattian pintarakenteet.

Työsuunnitelmiin on vaikuttanut kuntotutkimuksessa joulukuussa 2006 havaittu seikka, että vuonna 1962 valmistuneen B-osan vieressä kalliolta pihaan valuville vesille ei ole rakennettu poistumistietä. Se edellyttänee B-osan ympärille kallioon louhittavaa kanaalia. Vesiä on valunut myös rakennukseen sisälle. Hankkeeseen sisältyviä muita suunniteltuja töitä siirretään eteenpäin tarvittaessa, jotta vesiongelma saadaan ratkaistua tämän kustannusarvion puitteissa.

Opetusviraston hallinto- ja kehittämiskeskuksen tila- ja hankintapalvelut sekä talouspalvelut ovat tarkastaneet hankesuunnitelman ja pitävät hanketta toiminnallisesti perusteltuna.

Helsingin kaupungin kanssa 12.11.1998 tehdyn sopimuksen perusteella koulun ylläpitäjä on velvollinen hakemaan lainaa perusparannukseen ensisijaisesti Helsingin kaupungilta (sopimuksen 4 luku 5 §). Lainan vakuutena tulee olemaan koulukiinteistö.

Lautakunta toteaa, että hyväksytyssä vuoden 2007 budjetissa hankkeeseen on Viipurin Reaalikoulu Oy:lle varattu 335 000 euroa.

Lautakunta puoltaa enintään 335 000 euron lainan myöntämistä Viipurin Reaalikoulu Oy:lle vuoden 2007 talousarvion rahoitusosaan varatuista lainamäärärahoista.

Hankkeesta on toimitettava opetusviraston hallinto- ja kehittämiskeskuksen talouspalveluille yhteenveto tarjouspyynnöistä ja perustelut valituista urakoitsijoista, lainaerien nostoa varten kustannusseuranta ja hankkeen valmistuttua loppuselvitysraportti rakennuskustannuksista.

Kj pitää opetuslautakunnan lausuntoon viitaten anotun koululainan myöntämistä Viipurin Reaalikoulu Oy:lle perusteltuna. Talousarvioon koululainoihin varattua määrärahaa on käytettävissä 4,2 milj. euroa.

KJ Kaupunginhallitus päättänee myöntää vuoden 2007 talousarvion kohdalta 9 01 02 01 Viipurin Reaalikoulu Oy:lle enintään 335 000 euron korottoman lainan Maunulan yhteiskoulun ja Helsingin matematiikkalukion neljännen vaiheen perusparannustyötä varten seuraavin ehdoin:

Laina-aika: Laina on lyhennyksistä vapaa. Laina-aika on koulun ylläpitäjän ja kaupungin välillä tehdyn sopimuksen voimassaoloaika edellyttäen, että vakuudet ovat voimassa.

Lainan vakuus: Ylläpitäjä luovuttaa lainan vakuudeksi koulun kiinteistöön ja sillä oleviin rakennuksiin kiinnitettyjä panttikirjoja, jotka nauttivat etuoikeutta 90 %:n puitteissa kiinteistöviraston vahvistamasta hankinta-arvosta.

Lainan erityisehto: Opetusvirastolle on toimitettava hankkeesta ennen lainan nostamista yhteenveto tarjouspyynnöistä ja perustelut valituista urakoitsijoista sekä lainaerien nostamista varten kustannusseuranta ja hankkeen valmistuttua loppuselvitysraportti rakennuskustannuksista.

Lisäksi sovelletaan kaupunginhallituksen 10.12.2001 tekemän päätöksen mukaisia lainaehtoja.

Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa hallintokeskuksen oikeuspalveluita tekemään lainasopimuksen.

Pöytäkirjanote anojalle, opetuslautakunnalle, hallintokeskuksen oikeuspalveluille, talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle sekä tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Venetkoski-Kukka Eija, lainapäällikkö, puhelin 310 36329

LAUSUNNON ANTAMINEN SISÄASIAINMINISTERIÖLLE POLIISIN HALLINTORAKENTEEN KEHITTÄMISTYÖRYHMÄN VÄLIRAPORTISTA

Khs 2007-425

Sisäasiainministeriö pyytää (16.2.2007) poliisin hallintorakenteen kehittämistyöryhmän väliraportista.

Sisäasiainministeriö pyytää mm. Helsingin kaupunginhallitukselta lausuntoa otsikkoasiassa 16.3.2007 mennessä. Raportin tiivistelmässä todetaan seuraavaa:

Työryhmän tehtävänä on laatia kokonaisselvitys poliisin hallintorakenteen, johtamisjärjestelmän ja yhteistoiminnan kehittämistarpeista eri hallinnon tasoilla ja tehdä selvityksen aiheuttamat muutosesitykset.

Kokonaisselvitys ja esitykset on luovutettava sisäasiainministeriölle 31.12.2007 mennessä kuitenkin siten, että työryhmän on asettamiskirjeen mukaan ensimmäisessä vaiheessa tehtävä esitys paikallispoliisin aluejaotuksen sekä yhteistoiminnan kehittämistarpeista. Työryhmä antaa nyt tältä osin väliraporttinsa.

Työryhmän esitykset:

1 Paikallispoliisin aluejaotusta kehitetään poliisin toiminnallisista lähtökohdista käsin. Hätäkeskusaluejakoa tulee muuttaa siten, että se sopeutetaan poliisilaitosjakoon.

Poliisilaitosjako voi poiketa nykyisestä kihlakuntajaosta, mikäli poikkeamiselle on poliisitoiminnalliset erityisperusteet. Poliisin paikallishallintoa muutetaan siten, että nykyisistä 90 kihlakunnan poliisilaitoksen alueesta muodostetaan 29 poliisilaitosta. Ruotsinkieliset palvelut turvataan esimerkiksi niin, että uusien toimialueeltaan laajojen kaksikielisten kihlakunnan poliisilaitosten ruotsinkielisenemmistöisten kihlakuntien alueella sijaitsevat poliisiasemat määritellään poliisilaitosten ruotsinkielisenemmistöisiksi alueellisiksi yksiköiksi.

2 Poliisin palveluverkostoa kehitetään siltä pohjalta, että kansalaisten perusturvallisuuspalvelut turvataan koko valtakunnassa, myös harvaanasutuilla alueilla. Lupapalveluverkostoa ja lupapalvelujen palvelurakennetta kehitetään siten, että asiakaspalvelutehtäviä siirretään merkittävästi nykyistä enemmän yhteispalveluna tuotettavaksi.

3 Poliisilaitosten välistä yhteistoimintaa ja erikoistumista kehitetään erikoisosaamista vaativissa tehtävissä.

4 Poliisipäällikön rooli painottuu strategiseen johtamiseen sekä henkilöstöjohtamiseen. Vastuuta operatiivisesta johtamisesta siirretään muulle tulosvastuulliselle päällystölle.

5 Henkilöstön edustajat otetaan kaikilla hallinnon tasoilla mukaan muutosten suunnittelu- ja valmisteluryhmiin.

6 Uudistuksen henkilöstöjärjestelyt toteutetaan poliisin hallintolain 6 §:n sekä valtioneuvoston 23.3.2006 antaman periaatepäätöksen linjausten mukaisesti. Henkilöstöjärjestelyt suunnitellaan yhdessä henkilöstön edustajien kanssa.

Poliisin paikallishallinnon rakenneuudistus ehdotetaan tulevaksi voimaan 1.1.2009. Poliisin ylijohdon, poliisin lääninjohdon, poliisin valtakunnallisten yksiköiden ja Helsingin poliisilaitoksen rakenteellisesta kehittämisestä työryhmä antaa esityksensä työryhmän loppuraportissa.

Kj toteaa, että Helsingin osalta poliisitoimi on ollut erityisasemassa sen pääkaupunkiroolista johtuvan erityismerkityksen takia jo aiemmin mm. sikäli, että Helsingin kihlakunnan poliisilaitos on muusta paikallispoliisista poiketen suoraan sisäasiainministeriön alainen. Muu paikallispoliisi toimii lääninhallituksen alaisuudessa.

Kj toteaa, että kehittämistyöryhmän väliraportin osalta näkemykset Helsingin poliisilaitoksesta yhtenevät kaupungin näkemysten kanssa. Raportin mukaan Helsingin poliisilaitos tukee koko valtakunnan poliisitoimintaa mm. ylläpitämällä valtakunnallista jatkuvasti päivystävää poliisin johtokeskusta Pasilassa. Helsingin poliisin yhteydessä toimii valmiusyksikkö ja mm. poliisisoittokunta. Tältä osin ei ole tulossa muutoksia vastaisuudessakaan. Kaupungin kannalta voidaan yhtyä työryhmän väliraportin arviointiin, ettei suurta pääkaupunkiseudun poliisilaitosta tarvita jatkossakaan ainakaan nykyisen kunnallishallintorakenteen aikana vaan Espoo ja Vantaa itsenäisinä poliisilaitoksina turvaavat tahoillaan Länsi- ja Itä-Uudenmaan poliisitoiminnan tuloksellisuuden. Helsingin poliisilaitoksen asemaa tarkastellaan poliisin hallintorakenteen uudistamisprosessissa jatkossa yhdessä poliisin valtakunnallisten yksiköiden (Keskusrikospoliisi, Liikkuva poliisi ja Suojelupoliisi) kanssa.

Kj toteaa, että Helsingin osalta työryhmän väliraportti turvaa poliisitoimen edut Helsingin näkökulmasta. Espoon osalta esitys merkitsee
alueellista muutosta sikäli, että Espoon kihlakunnan poliisilaitokseen tulevat liittymään Lohjan, Vihdin ja Raaseporin kihlakunnat. Vantaaseen puolestaan yhdistetään Porvoo ja Loviisa sekä liitetään lisäksi Myrskylän ja Pukkilan kunnat Orimattilan kihlakunnasta.

Sipoon rajamuutoksella ei ole poliisin aluejakoesityksen kanssa merkitystä.

Esityksen taustalla olevat perustelut ovat yhteneviä niiden tavoitteiden kanssa, jotka vallitsevat Helsingin kaupungin ja Helsingin kihlakunnan poliisilaitoksen välisessä jatkuvasti myönteiseen suuntaan kehittyvässä ja myös tuloksellisessa yhteistyössä.

Kj korostaa, että lausunto vastaa myös Helsingin poliisilaitoksen näkemyksiä.

Työryhmän väliraportti on sisäasiainministeriön verkkosivuilla http://www.intermin.fi/julkaisu/11207. Paperikopio on tarvittaessa saatavissa hallintokeskuksesta.

KJ Kaupunginhallitus päättänee pyydettynä lausuntonaan poliisin hallintorakenteen työryhmän väliraportista ilmoittaa, ettei sillä ole Helsingin osalta huomautettavaa, vaan että kaupunginhallitus puoltaa esitystä.

Kirje sisäasiainministeriölle.

Lisätiedot:
Hakala Hannu, osastopäällikkö, puhelin 310 36015

5.3.2007 pöydälle pantu asia

VANTAAN ENERGIA OY:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

Khs 2007-447

Kj toteaa, että Vantaan Energia Oy:n varsinainen yhtiökokous pidetään 14.3.2007 klo 9.00 alkaen yhtiön toimitalossa Vantaalla osoitteessa Peltolantie 27.

Kokouksessa käsitellään yhtiöjärjestyksen 15 §:n mukaan varsinaiselle yhtiökokoukselle kuuluvat mm. seuraavat asiat:

– vuoden 2006 tilinpäätöksen hyväksyminen

– vastuuvapauden myöntäminen hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle

– hallintoneuvoston jäsenten ja tilintarkastajien palkkiot

– hallintoneuvoston jäsenten, puheenjohtajan ja kahden varapuheenjohtajan vaali

– yhtiön tilintarkastajien valinta

Osakassopimuksen mukaan yhtiön hallitukseen kuuluu seitsemästä yhteentoista varsinaista jäsentä, jotka hallintoneuvosto valitsee kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Hallitukseen valitaan yhdeksän varsinaista jäsentä, joista Vantaa nimeää viisi ja Helsinki neljä jäsentä.

Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiöllä on hallintoneuvosto, johon kuuluu kaksikymmentä jäsentä. Hallintoneuvoston jäsenet valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Hallintoneuvoston jäsenistä Vantaa nimeää kaksitoista ja Helsinki kahdeksan jäsentä. Sekä hallintoneuvostoon että hallitukseen valitaan puheenjohtaja ja kaksi varapuheenjohtajaa.

Yhtiön hallintoneuvostossa ovat Helsingin kaupungin nimeäminä toimineet:

apulaisrehtori Hannele Ikonen

diplomi-insinööri Aarre Kilpinen

insinööri Pauli Leppä-aho

toimitusjohtaja Pentti Nurminen

projektisihteeri Anna-Maria Kantola

toiminnanjohtaja Hanna Kivinen

yrittäjä Aulis Ignatius

työehtosihteeri Eija Loukoila

Yhtiön hallituksessa ovat Helsingin kaupungin nimeäminä varsinaisina jäseninä toimineet:

komentaja Risto Rautava

diplomi-insinööri Leena Westlund

taloustutkija Hannele Luukkainen (17.1.2007 alkaen Mari Puoskari)

rahoitusjohtaja Tapio Korhonen

Hallintoneuvoston ja hallituksen kaksivuotinen toimikausi päättyy kuluvan vuoden kevään varsinaiseen yhtiökokoukseen.

KJ Kaupunginhallitus päättänee kehottaa hallintokeskuksen oikeuspalveluita edustamaan kaupunkia Vantaan Energia Oy:n Vantaalla pidettävässä varsinaisessa yhtiökokouksessa 14.3.2007.

Samalla kaupunginhallitus päättänee nimetä ehdolle yhtiön hallintoneuvoston jäseniksi toimikaudeksi 2007-2008

diplomi-insinööri Aarre Kilpinen

insinööri Pauli Leppä-aho

toimitusjohtaja Pentti Nurminen

projektisihteeri Anna-Maria Kantola

yrittäjä Aulis Ignatius

yrittäjä Eija Loukoila

_____________________________

sekä yhtiön hallituksen varsinaisiksi jäseniksi toimikaudeksi 2007 -2008:

diplomi-insinööri Leena Westlund

komentaja Risto Rautava

_____________________________

rahoitusjohtaja Tapio Korhonen

Kaupunginhallitus päättänee lisäksi nimetä toimikaudeksi 2007-2008 hallintoneuvoston varapuheenjohtajaksi Pentti Nurmisen ja hallituksen varapuheenjohtajaksi Risto Rautavan.

Pöytäkirjanote hallintokeskuksen oikeuspalveluille, nimetyille henkilöille, Vantaan Energia Oy:lle, Helsingin Energialle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle (varainhallinta).

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 310 36135

LIITE

Yhtiökokouskutsu

KAMPIN KATUALUEEN (ANNANKATU NIMEKSI ANTINKATU VÄLILLÄ SALOMONKATU - ETELÄINEN RAUTATIEKATU) ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11628)

Khs 2006-2835

4. kaupunginosan (Kampin) katualueen, a-b-c-d merkityllä alueella tason -6.0 yläpuolisen alueen, asemakaavan muutosehdotus.

Alue sijaitsee Annankadun pohjoispäässä Salomonkadun ja Eteläisen Rautatiekadun välissä.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (23.11.2006) mm., että kaavoitustyö on käynnistetty kaupungin aloitteesta.

Lähtökohdat

Asemakaavat

Alueella voimassa olevat asemakaavat on vahvistettu vuosina 1975, 1979, 2000 ja 2004. Kaavojen mukaan alue on katualuetta.

Muut suunnitelmat ja päätökset

Nimistötoimikunta päätti kokouksessaan 28.5.2003, että Annankadun pohjoispää nimetään Helsingin ensimmäisen kaupunginjohtajan Antti Tulenheimon mukaan Antinkaduksi.

Maanomistus

Katualue on kaupungin omistuksessa.

Nykytilanne

Alue sijaitsee Kampin liikekeskusta-alueella kortteleiden 213 ja 4212 välissä. Katua rajaa itäpuolelta hotelli Presidentti ja länsipuolelta Graniittitalo. Istutetuin puurivein reunustetulla kadulla on ajoramppi Kampin joukkoliikenneterminaaliin. Katu on jalankulkukatu, josta on varattu osa taksiasemalle ja saattoliikenteelle.

Tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on selkeyttää osoitenumerointia ja helpottaa mm. asiakkaiden, taksien ja pelastuslaitoksen toimintaa sekä perille löytämistä kiinteistöihin ja liikeyrityksiin Kampin keskuksen katkaiseman Annankadun pohjoispäässä.

Asemakaavan muutosehdotus

Asemakaavan muutoksella Annankadun pohjoispään nimeksi välillä Salomonkatu ja Eteläinen Rautatiekatu muutetaan Antinkatu–Anttigatan.

Samalla asemakaava päivitetään vastaamaan toteutunutta katusuunnitelmaa.

Katualueen pinta-ala on 2 215 m². Kaava-alueen käyttötarkoitus ja pinta-ala eivät muutu asemakaavan muutosehdotuksessa. Kaava-alueeseen ei sisälly kerrosalaa.

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

Nimen muutos vaikuttaa Annankadun pohjoispäässä sijaitsevien kiinteistöjen ja niissä toimivien liikeyritysten osoitteisiin. Annankadun pituuden ja kahteen osaan jakautumisen vuoksi on kadun pohjoispään osoitteisiin ollut vaikea löytää. Annankadun pohjoispään muuttaminen itsenäiseksi Antinkaduksi, sen rinnakkaiskatujen Jaakonkadun ja Olavinkadun tapaan, helpottaa mm. asiakkaiden, taksien ja pelastusajoneuvojen perille löytämistä.

Toteutus Kiinteistövirasto muuttaa kadun nimen asemakaavan lainvoimaiseksi tulon jälkeen.

Suunnittelun vaiheet

Vireilletulo ja vuorovaikutus

Kaavoitustyö on tullut vireille kaupungin aloitteesta. Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (päivätty 5.5.2006).

Asemakaavan muutosluonnos ja suunnitelma-aineisto ovat olleet nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa 15.5.–2.6.2006 sekä Internetissä.

Esitetyt mielipiteet

Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosastolle saapunut 3 mielipidekirjettä. Lisäksi suullisia mielipiteitä on esitetty puhelimitse.

Evata Finland Oy on ilmoittanut kannattavansa lämpimästi nimen muuttamista mitä pikimmin.

Valtiontalouden tarkastusvirasto on ilmoittanut, ettei sillä ole huomauttamista nimenmuutokseen, mutta toivoo kuitenkin, että nimenmuutos toteutettaisiin aikaisintaan vuoden 2008 alusta lukien.

Berggren Oy Ab on ilmoittanut vastustavansa nimenmuutosta. Se ei näe nimenmuutosta tarkoituksenmukaiseksi, sillä Annankatu on yksi Helsingin tunnetuimmista kaduista ja koska Kampin keskuksen valmistuminen on jo parantanut Annankadun hahmottumista kokonaisuutena.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että Annankadun pohjoispään nimi on katsottu tarpeelliseksi muuttaa, sillä Kampin keskus katkaisee kadun eikä pohjoisosaa Annankadusta enää mielletä samaksi kaduksi eteläosan kanssa.

Asemakaavan muutoksen tavoitteena on selkeyttää osoitenumerointia ja helpottaa mm. asiakkaiden, taksien ja pelastuslaitoksen toimintaa sekä perille löytämistä kiinteistöihin ja liikeyrityksiin.

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.

Kaj ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 26.1.–9.2.2007, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

Kaj toteaa lisäksi, että Khs hyväksyy asemakaavan muutoksen Khn johtosäännön 8 §:n 6 kohdan 1, 3 ja 7 kohtien mukaan, milloin muutetaan kadun, torin, puiston tai muun alueen nimeä taikka kaupunginosan tai korttelin nimeä tai numeroa, muutetaan julkisivuja, rakennusmateriaaleja, rakentamistapaa, rakennusaloja, asuntojen enimmäismäärää tai keskipinta-alaa, autopaikkamäärää tai autopaikkojen sijoitusta, ajoyhteyttä, istutuksia tai viemärin taikka muun johdon sijoittamista koskevia asemakaavamerkintöjä tai ‑määräyksiä ja tehdään kaavaan edellä mainittuihin muutoksiin verrattavissa oleva tarkistus.

Muutosta ei ole pidettävä vähäisenä, jos se merkitsisi alueen maankäytön yleisen luonteen muuttumista kaavassa osoitetusta tai poikkeamista kaavaa laadittaessa omaksutuista periaatteista, alueella vallitsevan yhtenäisen rakennustavan muuttamista taikka ympäristölliseltä kannalta merkittävien arvojen säilymisen vaarantumista.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä 4. kaupunginosan katualueen, a-b-c-d merkityllä alueella tason -6.0 yläpuolinen alue, asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 23.11.2006 päivätyn piirustuksen nro 11628 mukaisena.

Kirje ja pöytäkirjanote Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä ote rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Asemakaavakartta nro 11628 (Annankatu välillä Salomonkatu - Eteläinen Rautatiekatu)

SUUTARILAN TONTTIEN 40041/21 JA 40047/2 SEKÄ 40049/11, 15 JA 16 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11644)

Khs 2007-213

40. kaupunginosan (Suutarila, Siltamäki) korttelin nro 40041 tontin nro 21, korttelin nro 40047 tontin nro 2 ja korttelin nro 40049 tonttien nro 11, 15 ja 16 asemakaavan muutosehdotus.

Kointähdentie 14, Pohjantähdentie 36, 47 ja 51, Sateenkaarentie 28

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (11.1.2007) mm., että tonttien omistajat ovat pyytäneet 4.4., 17.8., 29.8. ja 1.10.2006 tonttiensa asemakaavan muuttamista siten, että tonttitehokkuusluku nostetaan e = 0.25:een.

Asemakaavatilanne Tonteilla 40041/21 ja 40047/2 on voimassa asemakaava nro 7660 (vahvistettu 7.2.1978) ja tonteilla 40047/11, 15 ja 16 asemakaava nro 8100 (vahvistettu 4.12.1980). Kaavojen mukaan tontit ovat omakotitalojen ja muiden enintään kaksiasuntoisten pientalojen korttelialuetta (AO) tonttitehokkuudella e = 0.20. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Kerrosalan lisäksi saa rakentaa talous- ja autosuojatiloja enintään 25 m²/asunto.

Nykytilanne Tontit sijaitsevat pientaloalueella, jolla rakennusten rakentamistapa ja ‑aika on vaihtelevaa. Kaikilla tonteilla on omakotitalo ja niillä on vaihtelevasti rakennusoikeutta jäljellä.

Asemakaavan muutosehdotus

Tontit ovat edelleen merkitty erillispientalojen korttelialueeksi (AO). Tehokkuusluku on nostettu e = 0.25:een. Suurin sallittu kerrosluku on edelleen kaksi. Asuntojen lukumäärää rajoitetaan siten, että kutakin tontin pinta-alan täyttä 400 m² kohti saa rakentaa yhden asunnon. Kuitenkin, jos tontin pinta-ala on 600–799 m², saa rakentaa kaksi asuntoa. Lisärakentamisoikeus on muutettu siten, että asemakaavakarttaan merkityn kerrosalan lisäksi saa rakentaa asuntojen ulkopuolisia talous- ja autosuojatiloja yhteensä enintään 25 k-m²/asunto sekä kuistitilaa, kasvihuonetta tms. enintään 10 % asemakaavassa sallitusta kerrosalasta. Asemakaavakartassa sallitusta kerrosalasta saa enintään 70 % rakentaa yhteen tasoon. Yksikerroksisen asuinrakennuksen enimmäiskorkeus on nostettu 4,5 m:stä 5 m:iin.

Lentomelun torjumiseksi annettua asemakaavamääräystä on muutettu siten, että asuinrakennusten kattorakenteiden, ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden tulee olla mitoitettu lentoliikenteen hetkellisiä melutasoja 80 dBA vastaan. Tontit on aidattava katuun rajoittuvilta sivuiltaan pensasaidalla tai vähintään 80 cm ja enintään 120 cm korkealla muulla aidalla johon liittyy pensasrivi. Liittymän enimmäisleveys on 3 m.

Muutoin asemakaavamääräyksiä on muutettu nykyisin käytössä olevien mukaisiksi. Alueen ympäristöön on laadittu vastaavanlaisia asemakaavan muutoksia, joissa tonttitehokkuutta on nostettu e = 0.20:sta e = 0.25:een.

Tonttien pinta-ala on yhteensä 7 222 m² ja kerrosala tehokkuuden e = 0.25 mukaan laskettuna 1 806 m² (lisäystä 362 m²).

Vuorovaikutus asemakaavan muutosehdotusta valmisteltaessa

Osallisille on lähetetty maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja heille on varattu tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta ja asemakaavan muutosluonnoksesta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja kaavaluonnoksesta ei esitetty mielipiteitä.

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuuluvaa aluetta.

Kaj ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 9.–23.2.2007, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Nähtäville asettamisesta on annettu kirjallinen tieto sellaiselle maan omistajalle, jonka kotikunta on toisella paikkakunnalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

Kaj toteaa lisäksi, että Khs hyväksyy asemakaavan muutoksen Khn johtosäännön 8 §:n 6 kohdan 2 b, 3, 6 ja 7 kohtien mukaan, milloin muutetaan rakennusoikeutta siten, että asuinpientalojen korttelialueen rakennusoikeutta lisätään vastaamaan enintään tehokkuuslukua 0.3 tai enintään 10 prosenttia (aputilat poislukien) voimassa olevassa kaavassa osoitetusta, muutetaan julkisivuja, rakennusmateriaaleja, rakentamistapaa, rakennusaloja, asuntojen enimmäismäärää tai keskipinta-alaa, autopaikkamäärää tai autopaikkojen sijoitusta, ajoyhteyttä, istutuksia tai viemärin taikka muun johdon sijoittamista koskevia asemakaavamerkintöjä tai ‑määräyksiä, muutetaan alueen käyttötarkoitusta vähäisessä määrin ja tehdään kaavaan edellä mainittuihin muutoksiin verrattavissa oleva tarkistus.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä 40. kaupunginosan korttelin nro 40041 tontin nro 21, korttelin nro 40047 tontin nro 2 ja korttelin nro 40049 tonttien nro 11, 15 ja 16 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 11.1.2007 päivätyn piirustuksen nro 11644 mukaisena.

Kirje ja pöytäkirjanote Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä ote rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Asemakaavakartta nro 11644 (Suutarilan tontit 40041/21, 40047/2, 40049/11, 15 ja 16)

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE TALMAN KONE OY:N POIKKEAMISHAKEMUKSESTA

Khs 2007-206

Talman Kone Oy pyytää (19.11.2004) poikkeamislupaa 10. kaupunginosan (Sörnäinen) katualueelle, 11. kaupunginosan (Kallio) katualueelle ja Töölön kylän tilan 5:2 vesialueelle (Hakaniemenranta, Siltavuorensalmi) ravintolalaivan pysyväksi sijoittamiseksi Hakaniemenrantaan.

Hakemus tarkoittaa tilapäisen luvan muuttamista pysyväksi. Rakennuslautakunta on myöntänyt luvan 7.9.1999 käyttää laivaa ravintolana Hakaniemenrannassa 31.8.2004 saakka.

Kiinteistölautakunta on vuokrannut alueen 1.11.1999 toistaiseksi 6 kuukauden irtisanomisajoin ravintolalaivan sijoittamista varten.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että sijaintinsa puolesta paikka sopii ravintolalaivatoimintaan eikä siitä ole ollut haittaa ympäristölle.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (23.1.2007), että haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Hakemus koskee ranta-aluetta, jolla ei ole asemakaavaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. Haettu toimenpide on siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 72 §:n 1 momenttia.

Selostus Osalla aluetta on voimassa 30.9.1981 vahvistettu asemakaava nro 8428 ja 12.11.1971 vahvistettu asemakaava nro 6481. Asemakaavojen mukaan vuokratusta alueesta laituri on katualueella.

Itse ravintolalaiva sijaitsee alueella, jolla ei ole asemakaavaa. Helsingin yleiskaava 2002:ssa (kaupunginvaltuusto 26.11.2003) alue on vesialuetta. Alueelle saa rakentaa tiloja ja laitteita vesiliikenteen ja virkistystoiminnan käyttöön sekä laivaväyliä ja liikenteelle tarpeellisia siltoja.

Ravintolalaivaksi muokattu entinen matkustaja-alus on kiinnitetty Hakaniemenrannan laituriin ja sitä käytetään ympärivuotisena ravintolana. Laivalla on piirustusten mukaan noin 500 asiakaspaikkaa. Rannalla ei ole terassipaikkoja. Jätehuollon järjestelyt on toteutettu laivarungon sisällä ilman laiturilla tapahtuvaa varastointia.

Hakijan tarkoituksena on jatkaa ravintolatoimintaa edelleen.

Hakaniemenranta ja Siltavuorensalmi sisältyvät alueeseen, jonka maankäyttöä ja liikennejärjestelyjä ei ole vielä täysin ratkaistu. Pysyviä järjestelyjä voidaan alueelle toteuttaa vasta suunnitelmien selkiydyttyä ja kun alue on asemakaavoitettu.

Haettu toimenpide poikkeaa aluetta koskevista suunnittelutavoitteista siten, että pysyvää sijoitusta toiminnalle ei voida myöntää.

Osallisten kuuleminen Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (8.12.2006). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia ei tässä yhteydessä ole esitetty.

Merihaka-seura on lähettänyt kirjeen 24.1.2004 rakennusvalvontavirastolle, joka koskee ravintolalaivan tilapäisen luvan mahdollista jatkolupaa. Kirje on sisällöltään ennakkolausunto ja liitetty mukaan hakemukseen (jätetty 19.11.2004). Kirjeessä huomautetaan, että ravintolalaiva on liian lähellä asuintaloja. Kesäaikaan kuuluu musiikkimelua. Liikenne aiheuttaa vaaratilanteita pyöräilijöiden ja autojen kohdatessa jalankulku- ja pyörätiellä. Henkilökunta ja asiakkaat pysäköivät jalankulku- ja pyöräteille. Laivan kiinnitys rannan terästolppiin aiheuttaa kovaa kirskuntaa ja hakkaavaa ääntä, joka aiheutuu meriveden korkeuden vaihtelusta ja ohiajavien isompien alusten aallokosta. Laivasta lähtevissä putkissa on teippipaikkauksia ja -liitoksia.

Lausunto Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että esitetty paikka sopii ravintolalaivatoimintaan. Etäisyys lähimpään asuinrakennukseen on noin 65 metriä ja vieressä on vajaassa käytössä olevia autopaikkoja. Asemakaavassa on rannan itäpäässä katualueella rakennusala kahvilaa varten 25 metrin päässä lähimmästä asuinrakennuksesta. Kahvilaa ei kuitenkaan ole rakennettu.

Alueen vuokraussopimuksen ehtojen mukaan laivan ulkotiloissa ei saa soittaa musiikkia klo 22 jälkeen. Laivan kiinnittäminen rantamuuriin on tehtävä Helsingin Sataman antamien ohjeiden mukaisesti. Ranta-alueen kevyen liikenteen järjestelyt on tehtävä yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston ja rakennusviraston kanssa. Pysäköinti alueella on kielletty. Koska liikenneturvallisuudesta on huomautettu, alueella on viime vuosina tehty liikennemerkkimuutoksia turvallisuuden parantamiseksi.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että koska vesialueella ei ole asemakaavaa, ei lupaa voida myöntää pysyvänä poikkeamislupana. Alueen vuokraussopimuksen ehtoja tulee noudattaa. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota liikenneturvallisuuteen ja laivan kiinnittämiseen rantalaituriin.

Poikkeamisen erityinen syy on alueen kaupunkikuvan rikastuttaminen.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista mikäli poikkeaminen myönnetään määräaikaisena 31.8.2009 asti. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa hakemusta ehdolla, että ravintolatoiminnasta ei aiheudu kohtuutonta haittaa naapureille. Lupaa puolletaan 31.8.2009 asti.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee puoltaa Uudenmaan ympäristökeskukselle annettavassa lausunnossaan poikkeamisen myöntämistä 31.8.2009 asti Talman Kone Oy:lle 10. kaupunginosan katualueelle, 11. kaupunginosan katualueelle ja Töölön kylän tilan 5:2 vesialueelle ravintolalaivan sijoittamiseksi Hakaniemenrantaan ehdolla, että ravintolatoiminnasta ei aiheudu kohtuutonta haittaa naapureille.

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle ja rakennusvalvontavirastolle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Ympäristökartta
	Liite 2	Asemapiirros
	Liite 3	Havainnepiirustus

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE KIINTEISTÖ OY HERTTONIEMEN VEISTÄMÖN POIKKEAMISHAKEMUKSESTA

Khs 2007-205

Kiinteistö Oy Herttoniemen Veistämö pyytää (17.10.2006) poikkeamislupaa 43. kaupunginosan (Herttoniemi) venesatama-alueen tilalle R:No 876:1 (osoite Simppukarinkatu 3) kahden katoksella yhdistetyn veneveistämörakennuksen (yhteensä 935 k-m²) rakentamiseksi niin, että poiketaan vähäistä suuremmin asemakaavassa osoitetusta rakennusoikeudesta.

Rakennus B:n myymälä- ja verstastilaan rakennetaan parvi toimistokäyttöön. Asemakaavan mukaisen rakennusoikeuden ylitys olisi tällöin yhteensä 135 kerrosalaneliömetriä eli 16,9 %.

Hakija perustelee hakemustaan toimistotilojen tarpeella ja sillä, ettei parvikerroksen rakentaminen hallitilan sisään muuta rakennuksen ulkoista hahmoa.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (23.1.2007), että haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Selostus Alueella on voimassa 27.11.2002 vahvistettu asemakaava nro 11050. Asemakaavan mukaan alue on venesatama-aluetta (LV). Rakennus on sijoitettu veneilytoimintaa palvelevien liikerakennusten rakennusalalle (k). Kaavan mukaan k-alueelle rakennettavien rakennusten tulee olla teräsrakenteisia ja harjakattoisia. Rakennusalalle saa rakentaa kaksi enintään 400 m² kerrosalaa käsittävää rakennusta, joiden julkisivun korkeus saa olla enintään 4 metriä.

Rakennuspaikalle on 22.11.2005 myönnetty rakennuslupa kahden katoksella yhdistetyn veneiden myyntiä, huoltoa ja tuotantoa palvelevan rakennuksen rakentamiselle. Hanke poikkeaa rakennuslautakunnan poikkeamispäätöksen (25.10.2005) nojalla asemakaavasta rakennuksen enimmäiskorkeuden, rakennusalan ja rakennemateriaalien osalta. Lisäksi rakennus ylittää vähäisesti (35 k-m² eli 4,4 %) asemakaavan salliman enimmäiskerrosalan ja rakennuskohtaisen enimmäiskerrosalan.

Veneveistämörakennukset ovat rakenteilla.

Poikkeamishakemuksen mukaan yksikerroksisen A-rakennuksen kerrosala on 467 k-m² ja B-rakennuksen kerrosala parviosineen on 468
k-m². Asemakaavan mukainen rakennusoikeus (yhteensä 800 k-m²) ylittyy suunnitelman mukaan 135 kerrosalaneliömetrillä (16,9 %).

Osallisten kuuleminen Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (27.12.2006). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia ei ole esitetty.

Lausunto Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että veneveistämötoiminta on kyseiselle paikalle toivottava ja kaavan mukainen. Rakennusoikeuden n. 17 % ylitys muodostuu pääosin 100 m²:n parvikerroksesta. Väestönsuojaa ja teknistä tilaa ei rakenneta kattoon saakka ja niiden päälle jäisi joka tapauksessa hyödynnettävissä oleva tila. Jäljelle jäävä 35 m²:n ylitys johtuu toiminnan tilavaatimuksista, ja tälle ylitykselle on vähäisenä poikkeamisena jo myönnetty rakennuslupa.

Poikkeamisen erityinen syy on elinkeinoelämän toimintaedellytysten edistäminen sekä venesatama-alueen tarkoituksenmukainen rakentaminen ja käyttö.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa hakemusta.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee puoltaa Uudenmaan ympäristökeskukselle annettavassa lausunnossaan poikkeamisen myöntämistä Kiinteistö Oy Herttoniemen Veistämölle haettuun toimenpiteeseen 43. kaupunginosan venesatama-alueelle tilalle R:No 876:1.

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle ja rakennusvalvontavirastolle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITE

Asemapiirros ja ympäristökartta

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE HELSINGIN YLIOPISTON RAHASTOT / TEKNISEN OSASTON POIKKEAMISHAKEMUKSESTA

Khs 2007-304

Helsingin yliopiston rahastot / Tekninen osasto pyytää (13.4.2006) poikkeamislupaa 2. kaupunginosan (Kluuvi) korttelin nro 36 tontille nro 5 (Yliopistonkatu 4) yliopiston hallintorakennuksen 1.–4. kellarikerroksen määräaikaisella luvalla toteutettujen liikuntatilojen muuttamiseksi pysyvästi liikuntatiloiksi siten, että poiketaan vähäistä suuremmin asemakaavassa osoitetusta rakennusoikeudesta.

Muutos lisää tontin rakennusoikeutta 3 886 kerrosalaneliömetriä. Kokonaiskerrosalaksi muutoksen jälkeen tulee 9 578 kerrosneliömetriä, mikä vastaa tonttitehokkuutta e=6.3.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että kellaritilat on rakennettu hallintorakennuksen rakentamisen yhteydessä ja että aikaisemmille kirjaston ja yliopistomuseon kokoelmien varastotilojen sijoittamisella kellariin ei ole enää perusteita. Tilojen määräaikaisen luvan mukaiset opiskelijoiden liikuntatilat ovat erittäin vilkkaassa käytössä.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (5.2.2007), että haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Selostus Alueella on voimassa 27.1.1984 vahvistettu asemakaava nro 8662. Asemakaavan mukaan tontti on hallinto- ja virastorakennusten korttelialuetta (YH). Tontin rakennusoikeus on 5 725 kerrosalaneliömetriä (e=3,75). Tontilla pihan kohdalla on maanalaisen tilan merkintä (ma). Asemakaavassa on määritelty autopaikkavelvollisuudeksi 1 ap/350 kerrosneliömetriä toimistokerrosalaa.

Yleiskaava 2002:ssa tontti kuuluu keskustatoimintojen alueeseen sekä kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävään alueeseen.

Liikekeskustan kaavoitus- ja kehittämisperiaatteissa (Khs 24.8.1987) tontti on merkitty yleisten rakennusten korttelialueeksi (Y), jossa on huolto- ja pysäköintipiha ja jossa on 3 tai useampia kellarikerroksia.

Tontille laadittavassa asemakaavan muutoksessa merkitään myös kellaritilojen kerrosalat. Autopaikkavelvollisuudet on tarkoitus merkitä kaupunkisuunnittelulautakunnan 19.5.1994 hyväksymien laskentaohjeiden mukaisesti. Niiden mukaan toimistotilojen autopaikkamäärä on 1 autopaikka/500 kerrosneliömetriä.

Tontilla on 6-kerroksinen yliopiston hallintorakennus, joka on valmistunut vuonna 1977 (arkkitehti Toivo Korhonen). Fabianinkadulle viettävästä porttikäytävästä on käynti kellarikerrosten urheilu- ja varastotiloihin. Sisäpihalla on kahdeksan autopaikkaa. Pihan kannessa on kaksi valolyhtyä, joista saadaan päivänvaloa toisen kellarikerroksen isoon, alkuperäiseen, vuonna 1977 valmistuneeseen voimistelusaliin. Rakennuksessa on viisi kellarikerrosta, joista ensimmäisessä on pääosin henkilöstöruokala, toisessa pääosin liikuntatiloja, kolmannessa museo- ja kirjavarastoja ja neljännessä tilapäisiä liikuntatiloja sekä varastotiloja. Viides kellarikerros on muutettu pysäköintitiloiksi, joihin on ajoyhteys Kluuvin pysäköintitiloista.

Rakennuksen luvanmukainen kerrosala on 5 692 kerrosneliömetriä (e=3,73). Kellarissa on lisäksi ollut aikaisemmin kirjasto-, yliopistomuseo- ja varastotiloja yhteensä 6 450 kerrosneliömetriä, joita ei vanhan laskutavan mukaan laskettu kerrosalaan.

Tontille on 26.10.2001 myönnetty määräaikainen rakennuslupa, jonka mukaan osa 1.–4. kellarikerroksissa olevista kerrosalaan kuulumattomista tiloista on muutettu tilapäisesti 23.10.2006 saakka kerrosalaan laskettaviksi liikuntatiloiksi (lisäys 3 886 kerrosneliömetriä). Tällöin tontin kokonaiskerrosalaksi on muodostunut 9 578 kerrosneliömetriä (e=6.3). 5. kellarikerroksen varastotilat on muutettu autojen pysäköintitilaksi. Tontilla on sovellettu keskustan toimistotiloja koskevaa normia 1ap/500 k-m², jonka mukaan tontille osoitetaan 19 autopaikkaa. Määräaikaisen luvan mukaisia uudelleenjärjestelyjä ei ole vielä toteutettu 3. kellarikerroksen ja pihan osalta.

Helsingin yliopiston rahastot hakevat määräaikaisen rakennusluvan muuttamista pysyväksi siten, että liikuntatiloja sijoitetaan kellariin 3 886 kerrosneliömetriä (asemakaavan mukaisen kerrosalan ylitykseksi tulee 67 %). Tontin autopaikat (19 ap) on osoitettu 5. kellarikerrokseen ja 1 autopaikka pihalle.

Saadut lausunnot Rakennusvalvontavirasto toteaa 12.5.2006 lausunnossaan, että ei näe estettä poikkeuksen myöntämiselle.

Osallisten kuuleminen Selvitys naapureiden kuulemisesta sekä naapureiden suostumukset on liitetty hakemusasiakirjoihin. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeaminen koskee maanalaisia tiloja.

Lausunto Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että kyseessä on maanalaisten rakennuksen kellarikerrosten tilojen käyttötarkoituksen muuttaminen. Tilat ovat olleet olemassa hallintorakennuksen rakentamisesta lähtien. Hakemus on tontille laadittavan asemakaavan muutoksen mukainen.

Poikkeamisen erityinen syy on olemassa olevan rakennuksen tarkoituksenmukainen käyttö ja opiskelijoiden liikuntatilojen parantaminen pysyvästi.

Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa hakemuksen mukaista kellaritilojen pysyvää muutosta liikuntatiloiksi ehdolla, että tontin autopaikat (yhteensä 19 ap) sijoitetaan tontille maan alle tai yleiseen pysäköintilaitokseen ja piha suunnitellaan korkeatasoiseksi ja viihtyisäksi.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee puoltaa Uudenmaan ympäristökeskukselle annettavassa lausunnossaan poikkeamisen myöntämistä Helsingin yliopiston rahastot / Tekniselle osastolle haettuun toimenpiteeseen 2. kaupunginosan korttelin nro 36 tontille nro 5 ehdolla, että tontin autopaikat (yhteensä 19 ap) sijoitetaan tontille maan alle tai yleiseen pysäköintilaitokseen ja piha suunnitellaan korkeatasoiseksi ja viihtyisäksi.

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle ja rakennusvalvontavirastolle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Ympäristökartta
	Liite 2	Asemapiirros

KIVELÄN SAIRAALAN RAKENNUKSEN 25, 2-KERROKSEN KORJAUS- JA MUUTOSTYÖN HANKESUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN

Khs 2007-227

Kiinteistölautakunta toteaa (23.1.2007) seuraavaa:

Tiivistelmä Kyseessä on Kivelän sairaalan rakennuksen 2-kerroksen hammashuoltotilojen korjaus- ja muutostyön hankesuunnitelma. Hammashuoltotilojen korjaus- muutostyö on suunniteltu toteutettaviksi vuoden 2007 - 2008 aikana. Hankkeen bruttoala on 1 330 brm², kustannusennuste arvonlisäverottomana on 1 618 000 euroa jäähdytyksellä varustettuna (1 420 000 euroa ilman jäähdytystä), arvonlisäverollisena 1 973 960 euroa (1 730 000 euroa ilman jäähdytystä).

Päätökset Terveyslautakunta on omalta osaltaan hyväksynyt 19.12.2006 (400 §) Kivelän sairaalan rakennuksen 25, 2-kerroksen korjaus- ja muutostyön 30.11.2006 päivätyn hankesuunnitelman.

Selostus HKR-Rakennuttaja on laatinut 30.11.2006 päivätyn Kivelän sairaalan, rakennus 25, korjaus- ja muutostyön hankesuunnitelman. Käyttäjän edustajat ovat osallistuneet suunnittelutyöhön.

Kivelän sairaalan päärakennuksen (25) toiseen kerrokseen on suunniteltu keskitetty 15 hoitoyksikön hammashoitola. Hammashuolto-osaston tarkoituksena on keskittää toimintaansa entistä suurempiin yksiköihin ja samalla vähentää erillisten hammashoitoloiden lukumäärää terveyslautakunnan 28.2.2006 päätöksen mukaisesti. Suurempien yksiköiden etuina ovat muun muassa parantunut toimintavarmuus ja tarkoituksenmukaisen työnjaon kehittäminen.

Kivelän sairaalan rakennus 25 sijaitsee sairaalatontilla Sibeliuksenkadun suuntaisesti. Rakennus on valmistunut vuonna1935 sairaalan hallinto, poliklinikka- ja asuntolarakennukseksi ja se peruskorjattiin vuonna 1985. Rakennusten 25 ja 27 välinen nivelosa, jossa on muun muassa sairaalan pääsisäänkäynti, on valmistunut vuonna 1983. Rakennuksen 25 ensimmäisessä kerroksessa on Töölön terveysasema, 3. kerroksessa toimii eteläisen alueen psykiatrian poliklinikka ja neljännessä kerroksessa ovat fysioterapian toimitilat sekä psykiatrian toimintaterapiatiloja.

Hankkeen kuvaus Rakennuksen 25 toisen kerroksen tilat ovat tällä hetkellä puoliksi tyhjillään. Tyhjät tilat ovat hajallaan eri puolilla kerrosta ja osa tyhjistä tiloista on laboratoriotilojen keskellä. Korjaus- ja muutostyön tarkoituksena on keskittää laboratoriotilat käytävän toiseen päätyyn sekä sijoittaa hammashoitolan tilat muuhun osaan kerrosta siten, että hammashuollon tilat muodostavat oman toiminnallisen kokonaisuuden.

Kulku toiseen kerrokseen tapahtuu sairaalan pääaulan kautta joko hissejä tai portaita käyttäen. Laboratorion keskitetyt tilat sijaitsevat käytävän alkupäässä ja loppuosa muodostuu hammashuollon tiloista. Hammashuollon ilmoittautuminen/toimisto on sijoitettu keskeisesti hammashoitolan tiloihin nähden samoin kuin odotustilat.

Hammashoitohuoneet rakennetaan nykymääräysten mukaisesti äänieristetyiksi ja säteilysuojatuiksi terveyskeskuksen tilakorttien ohjeistuksen mukaan. Yhteen hammashoitohuoneeseen asennetaan leveä ovi, jotta vuodepotilaan liikuttelu on helppoa. Välinehuoltotilassa tehdään korjaus- ja muutostöitä käsiteltävän välineistön muuttuessa laboratoriotarvikkeista hammashoidon instrumenteiksi.

Laboratorion tilat kunnostetaan korjaustyön yhteydessä, koska kyseessä olevalla alueella tehdään joka tapauksessa teknisten järjestelmien muutos- ja korjaustöitä. Korjaustyö keskittyy kuitenkin pääasiassa hammashoitolan tiloihin.

Toiminnallisten muutosten vuoksi hammashuollon ja yhteiskäyttöisten tilojen kaikki sähkö-, tele- ja tietojärjestelmäasennukset uusitaan. Hammashoitohuoneet, välinehuolto ja toimistotila varustetaan sisäilman jäähdytyksellä, joka on huonekohtaisesti säädettävissä. Runkokanavien osalta varaudutaan siihen, että myöhemmässä vaiheessa jäähdytysjärjestelmään voidaan liittää kerroksen muita tiloja.

Hankesuunnitelman hinta on laskettu ilmastoinnin jäähdytyksellä tai ilman. Hammashuollon jäädyttäminen on asiallista, koska hoitohuoneessa syntyy lämpökuormaa laitteiston aiheuttamana sekä tiloissa oleskelee yleensä yhtä aikaisesti kolme henkilöä (hammaslääkäri, hammashoitaja ja potilas).

Terveyskeskuksen johtoryhmä hyväksyi 24.11.2006 periaatteen, jossa sisäilman jäähdytys voidaan toteuttaa uudisrakennuksissa ja isoissa peruskorjauksissa. Terveyslautakunta on hyväksynyt tilojen jäädytyksen.

Käyttötalous Kiinteistöviraston tilakeskuksen arvioima rakennuksen vuokra tulee peruskorjauksen jälkeen olemaan 20,01 euroa/m²/kk. Kokonaisvuokra on tällöin 20 270,13 euroa/kk ja vuosivuokra 243 241,56 euroa.

Hanke ei aiheuta muutoksia henkilökuntajärjestelyihin.

Rakentamisen ajoitus ja kustannukset

HKR‑Rakennuttajan laatima peruskorjauksen kustannusennuste on arvonlisäverottomana 1 618 000 euroa sisältäen jäähdytyksen ja arvonlisäveroineen 1 973 960 euroa, kustannustasossa RI = 117,6 ja THI = 144,8 syyskuu 2006.

Kivelän sairaalan rakennuksen 25, 2-kerroksen korjaus- ja muutostyö sisältyy talonrakennushankkeiden ja väestönsuojien rakentamisohjelmaan vuosiksi 2006 - 2010. Hanke on ajoitettu vuodelle 2006 ja sille on varattu arvonlisäverottomana 2,0 miljoonan euron suuruinen määräraha. Rahoituksesta 1,6 miljoonalle eurolle (alv. 0 %) on haettu määrärahan siirtoa vuodelle 2007.

Kivelän sairaalan rakennuksen 25, 2-kerroksen korjaus- ja muutostyö on suunniteltu aloitettaviksi keväällä 2007 ja valmistuvaksi vuodenvaihteessa 2007 - 2008.

Lautakunta esittää kaupunginhallitukselle Kivelän sairaalan rakennuksen 25, 2-kerroksen korjaus- ja muutostyön 30.11.2006 päivätyn hankesuunnitelman hyväksymistä varustettuna jäähdytyksellä laajuudeltaan 1 330 brm² ja enimmäishinnaltaan arvonlisäverottomana 1 618 000 euroa, arvonlisäverollisena 1 973 960 euroa, RI = 117,6 ja THI = 144,8 hintatasossa 9/2006.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (21.2.2007) hankesuunnitelmasta antamassaan lausunnossa, että rakennuksen 2. kerrokseen sijoitetaan keskitetty 15 hoitoyksikön hammashoitola. Samalla keskitetään kerroksessa hajallaan olevat HUSLAB laboratoriotilat yhteen paikkaan.

Hankkeen laajuus on 1 330 br-m₂ ja arvonlisäverolliset rakentamiskustannukset ovat 1,974 milj. euroa (veroton hinta 1,618 milj. euroa) hintatasossa 9/2006. Hankkeen neliökustannus on 1 274 euroa/br-m². Hintaan sisältyy hammashuollon tilojen jäähdytys. jonka kustannusvaikutus on arvonlisäveroineen 242 000 euroa. Jäähdytys on perusteltua hammashuollon hoitohuoneissa syntyvän huomattavan lämpökuorman takia.

Hankkeelle on varattu vuoden 2006 talousarvioon 2 milj. euroa, josta 1,05 milj. euroa on Kvston päätöksellä 31.1.2007 siirretty ylitysoikeutena vuodelle 2007. Kiinteistölautakunta osoittanee loppurahoituksen terveyskeskuksen rakennuksiin varatuista vuoden 2007 talousarvion määrärahoista.

Talous- ja suunnittelukeskus puoltaa hankesuunnitelman hyväksymistä esityksen mukaisena.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä Kivelän sairaalan rakennuksen 25, 2. kerroksen korjaus- ja muutostyön 30.11.2006 päivätyn hankesuunnitelman (jäähdytys mukana) siten, että hankkeen laajuus on enintään 1,330 br-m² ja arvonlisäverolliset rakentamiskustannukset 1 973 960 euroa (veroton hinta 1 618 000 euroa) hintatasossa 9/2006.

Pöytäkirjanote kiinteistövirastolle ja talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Hankesuunnitelma 30.11.2006
	Liite 2	Työsuojelupäällikön ja turvallisuuspäällikön lausunto 23.10.2006

SOPIMUSTEN JA ESISOPIMUSTEN TEKEMINEN KIINTEISTÖ OY LIIKEPRIMON JA UPM-KYMMENE OYJ:N KANSSA ORMUSPELLON TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUKSESTA NRO 11465

Khs 2006-1398

Kiinteistölautakunta toteaa (23.5.2006) mm. seuraavaa:

Tiivistelmä Aloitteen Ormuspellon teollisuusalueen korttelin nro 38091 tonttien nro 2 ja 3 asemakaavan muuttamisesta on tehnyt Polar Kiinteistöt Oyj ja UPM-Kymmene Oyj. Myöhemmin Polar Kiinteistöt Oyj on myynyt tontin 38091/2 omistavan Kiinteistö Oy Liikeprimon koko osakekannan NCC Rakennus Oy:lle.

Tontinomistajien kanssa on käyty maankäyttösopimusneuvottelut Khn päätöksen 9.2.2004 mukaisesti.

Neuvottelujen tuloksena tontinomistajien kanssa ehdotetaan tehtäväksi kaavamuutoksen tuomasta tonttien rakentamismahdollisuuksien parantumisesta sopimukset ja esisopimukset, joiden mukaan tontinomistajat luovuttavat kaupungille vastikkeetta yhteensä noin 6 066 m²:n suuruiset alueet Hela-aukion, Helatehtaankadun ja Teerisuontien katualueisiin sekä suorittavat kaupungille korvauksen, joka on NCC Rakennus Oy:n osalta 965 000 euroa ja UPM-Kymmene Oyj:n osalta 1 350 000 euroa. Sopimuksiin on lisäksi otettu kaavamuutoksen mukaisen toteuttamisen edellyttämiä ehtoja.

Voimassa oleva asemakaava

Korttelissa nro 38091 on voimassa vuonna 1981 vahvistettu asemakaava nro 8155. Tontit 38091/2 ja 3 kuuluvat teollisuusrakennusten
ja -laitosten korttelialueeseen (TT). Tontin 38091/2 rakennusoikeus on 25 266 k-m² ja tontin 38091/3 rakennusoikeus 16 488 k-m². Tonteilla sijaitsee vanhoja purettavia teollisuus- yms. rakennuksia.

Asemakaavan muutosehdotus

Kortteliin nro 38091 on laadittu tontinomistajien aloitteesta asemakaavan muutosehdotus nro 11465, jolla teollisuusrakennusten ja -laitosten korttelin nro 38091 käyttötarkoitus on muutettu asuinkäytöksi.

Kaavamuutosehdotuksen mukaisille kortteleiden nro 39081 ja 38273 uusille asuinrakennusten (A), asuinkerrostalojen (AK) ja asuntolarakennusten (AS) tonteille on osoitettu asuntokerrosalaa yhteensä 28 600 k-m². Lisäksi tonteille voi rakentaa liike- ja myymälätilaa yhteensä 1 430 k-m².

Kerrostalotonttien pysäköinti on järjestetty omalla tontilla autotalleissa tai katoksissa tai pihakansien alla joko omalla tontilla tai asumista palvelevien yhteiskäyttöisten korttelialueiden (AH) tonteilla.

Sopimusehdotukset

Kaavamuutoksen seurauksena tonttien arvot nousevat merkittävästi, joten tontinomistajien kanssa tulee käydä Khn 9.2.2004 tekemän päätöksen mukaiset maankäyttösopimusneuvottelut.

Tontinomistajien kanssa käydyissä neuvotteluissa on saavutettu neuvottelutulokset, joiden perusteella on laadittu liitteinä olevat sopimukset ja esisopimukset.

Kaavamuutoksen kiinteistötekniseksi toteuttamiseksi tontinomistajien ja kaupungin välillä tehdään esisopimukset alueluovutuksista. Tontinomistajat luovuttavat omistamistaan tonteista 38091/2 ja 3 kaupungille vastikkeetta yhteensä noin 6 066 m²:n suuruiset määräalat Hela-aukion, Helatehtaankadun ja Teerisuontien katualueisiin. Luovutukset tehdään kaavamuutosehdotuksen ja kiinteistöviraston kaupunkimittausosaston laatiman liitekartan NA51/06008 mukaisesti ja luovutuksissa noudatetaan muutoin kaupungin tavanomaisia kiinteistökaupan ehtoja.

Lisäksi sopimusten mukaan tontinomistajat suorittavat tonttien rakentamismahdollisuuksien parantumisesta kaupungille korvauksen, joka on NCC Rakennus Oy:n tontin 38091/2 osalta 965 000 euroa ja UPM-Kymmene Oyj:n tontin 38091/3 osalta 1 350 000 euroa.

Sopimuksiin on lisäksi otettu ehdot mm. maaperän puhdistamisesta, rakennusten purkamisesta, suojeltavasta rakennuksen julkisivusta ja Helsingin Energian muuntamosta.

Kiinteistölautakunta katsoo, että sopimukset ovat Khn päätöksen ja noudatetun käytännön mukaisia ja lautakunta puoltaa niiden hyväksymistä.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään Kiinteistö Oy Liikeprimon kanssa liitteenä 1 olevan luonnoksen mukaisen sopimuksen ja esisopimuksen ja UPM-Kymmene Oyj:n kanssa liitteenä 2 olevan luonnoksen mukaisen sopimuksen ja esisopimuksen, aikanaan esisopimusten mukaiset lopulliset vaihtokirjat sekä niihin mahdollisia vähäisiä lisäyksiä ja täsmennyksiä.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITTEET	Liite 1	Sopimus- ja esisopimusluonnos/Kiinteistö Oy Liikeprimo
	Liite 2	Sopimus- ja esisopimusluonnos/UPM-Kymmene Oyj

ETUOSTO-OIKEUDEN KÄYTTÄMÄTTÄ JÄTTÄMINEN DELTA MOTOR GROUP OY:N SEKÄ KESKINÄINEN ELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ ETERAN JA SKANSKA KODIT OY:N VÄLISESSÄ KIINTEISTÖKAUPASSA

Khs 2007-448

31. kaupunginosan (Lauttasaari) korttelin nro 31114 tontti nro 8;
Heikkiläntie 5

Kiinteistölautakunta toteaa (20.2.2007) mm. seuraavaa:

Kiinteistövirastolle on toimitettu julkisen kaupanvahvistajan kiinteistön-luovutusilmoitus seuraavasta kiinteistökaupasta, johon kaupungilla on etuostolain (608/77) mukaan etuosto-oikeus:

Kiinteistö

Myyjä / Ostaja

Oik.tod.pvm. ja

kauppahinta

31. kaupunginosa

kortteli 31114

määräala

tontista 8

Delta Motor Group Oy /Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera (80/100) ja Skanska Kodit Oy omaan, perustettavan tai perustettavien yhtiöiden lukuun (20/100)

21.12.2006

5 164 672,11 euroa

Kaupan kohde Kiinteistökaupan kohteena on määräala Helsingin kaupungin 31. kaupunginosan (Lauttasaari) korttelin nro 31114 tontista nro 8 rakennuksineen. Voimassa olevan asemakaavan mukaan määräala muodostaa pääosan asuinkerrostalojen korttelialueeseen kuuluvasta tontista nro 31114/12 (AK). Myydyn alueen pinta-ala on 4 852 m² ja rakennusoikeus 4 712 k-m².

Rakennusvalvontaviraston tietorekisterin mukaan tontilla sijaitsee vuonna 1956 valmistunut 2 782 k-m²:n suuruinen toimistorakennus. Kauppakirjan mukaan rakennus puretaan.

Kauppahinta ja muut ehdot

Kokonaiskauppahinta 5 164 672,11 euroa vastaa yksikköhintoja noin 1 064,44 euroa/m² ja noin 1 096,07 euroa/k-m².

Myyjä ei ole vastannut määräaikaan mennessä kaupungin tekemään etuostolain 2 §:n mukaiseen tiedusteluun kaupan ehdoista.

Kauppaehdoissa osapuolet ovat sopineet mm. mahdollisista puhdistus-kustannuksista. Kauppakirjan mukaan kaupan kohteena olevalla kiinteistöllä ja rakennuksissa on harjoitettu automaalaamo ja -korjaamotoi-mintaa, josta on voinut aiheutua maaperän tai pohjaveden pilaantumista. Myyjä vastaa ao. viranomaisten määräysten mukaisesti kaupan kohteena olevalla kiinteistöllä, sillä sijaitsevissa rakennuksissa ja kiinteistöön rajautuvilla katualueilla mahdollisesti todettavista ongelmajätteistä sekä pilaantuneista maa-aineksista ja rakenteista sekä niiden poiskuljettamisesta sekä viranomaisten edellyttämistä kiinteistön puhdistamis- ja ennalleen saattamiskustannuksista, mikäli em. seikat johtuvat ennen kaupantekoa kiinteistöllä harjoitetusta toiminnasta.

Helsingin kaupungin ja myyjän välinen maankäyttösopimus

Kaupan kohde on osa Helsingin kaupungin ja Delta Motor Group Oy:n välillä 20.6.2006 allekirjoitettua sopimusta, jossa on sovittu asemakaavan muutosehdotuksen nro 11404 toteuttamisesta. Sopimuksen mukaan yhtiö suorittaa kaupungille 1,25 miljoonan euron korvauksen yhtiön omistaman tontin 31114/8 rakentamismahdollisuuksien paranemisesta.

Kiinteistölautakunnan mielestä kaupungin ei tulisi käyttää etuosto-oikeuttaan ko. kiinteistökaupassa, koska kauppa liittyy kaupungin kanssa aiemmin tehtyyn maankäyttösopimukseen.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee, että kaupunki ei käytä etuosto-oikeut-taan 21.12.2006 tehdyssä kiinteistökaupassa, jossa Delta Motor Group Oy on myynyt määräalan 31. kaupunginosan korttelin nro 31114 tontista nro 8 rakennuksineen Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Eteralle ja Skanska Kodit Oy:lle omaan, perustettavan tai perustettavien yhtiöiden lukuun.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle ja Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Eteralle ja Skanska kodit Oy:lle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Sijaintikartta
	Liite 2	Kartta kaupan kohteesta
	Liite 3	Kauppakirja

SELITYS KORKEIMMALLE HALLINTO-OIKEUDELLE HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖKSESTÄ TEHDYSTÄ VALITUKSESTA VUOSAAREN TONTIN 54050/3 ASEMAKAAVA-ASIASSA (NRO 11381)

Khs 2005-332

Kaj toteaa, että kaupunginvaltuusto hyväksyi 12.10.2005 (asia nro 13) 54. kaupunginosan (Vuosaaren) korttelin nro 54050 tontin nro 3 (Merikorttitie 3) asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 27.1.2005 päivätyn ja 18.8.2005 muutetun piirustuksen nro 11381 mukaisena.

Asunto Oy Säästöpurje haki muutosta Helsingin hallinto-oikeudelta kaupunginvaltuuston päätökseen, ja Helsingin hallinto-oikeus hylkäsi 24.11.2006 valituksen kaupunginhallituksen annettua lausuntonsa 19.1.2006.

Asunto Oy Säästöpurje on hakenut muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta hallinto-oikeuden päätökseen.

./. Valitus on esityslistan tämän asian liitteenä nro 1.

Korkein hallinto-oikeus pyytää (4.1.2007) kaupunginhallituksen selitystä valituksen johdosta.

Hallintokeskuksen oikeuspalvelut lausuu (31.1.2007) asiassa kaupunkisuunnitteluviraston kanssa yhteistyönä valmisteltuna lausuntona seuraavaa:

Oikeuspalvelut yhtyy hallinto-oikeuden asiassa antamaan päätökseen ja sen perusteluihin. Hallinto-oikeus on antanut asiassa oikean ja perustellun ratkaisun.

Oikeuspalvelut viittaa asiassa kaupunginvaltuuston kaavapäätöksessä ja kaupunkisuunnittelulautakunnan esityksissä 27.1.2005 ja 18.8.2005 sekä kaupunginhallituksen hallinto-oikeudelle 19.1.2006 antamassa lausunnossa lausuttuun.

Oikeuspalvelut toteaa, että valituksessa ei ole esitetty mitään sellaisia seikkoja, joiden vuoksi kaavapäätös olisi kumottava. Kaavamuutos perustuu lain edellyttämiin riittäviin selvityksiin ja vaikutusten arviointiin sekä täyttää lain sisältövaatimukset. Kaavamuutos luo edellytykset palvelujen alueelliselle saatavuudelle. Kaavalla ei myöskään aiheuteta laissa tarkoitettua elinympäristön laadun merkityksellistä heikkenemistä tai kohtuutonta haittaa.

Korkeimmalle hallinto-oikeudelle annettavassa selityksessä tulee siten pyytää valituksen hylkäämistä aiheettomana ja perusteettomana.

Kaj toteaa, että kaupunginhallituksen johtosäännön 8 §:n 2 momentin 5 kohdan mukaan kaupunginhallitus antaa selityksen kaupunginvaltuuston päätöstä koskevan valituksen johdosta, jos kaupunginhallitus katsoo voivansa yhtyä kaupunginvaltuuston päätöksen lopputulokseen.

Kaj toteaa lisäksi, että kaupunginhallituksen lausunto 19.1.2006 ja Helsingin hallinto-oikeuden päätös 24.11.2006 ovat esityslistan tämän asian liitteinä nro 2 ja 3.

Asiakirjat ovat nähtävänä kokouksessa.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa korkeimmalle hallinto-oikeudelle esityslistalta ilmenevän hallintokeskuksen oikeuspalveluiden lausunnon mukaisen selityksen kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan lausumalla täydennettynä.

Pöytäkirjanote hallintokeskuksen oikeuspalveluille selityksen laatimista ja antamista varten sekä kaupunkisuunnitteluvirastolle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	As. Oy Säästöpurjeen valitus Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä Vuosaaren tontin 54050/3 asemakaava-asiassa
	Liite 2	Kaupunginhallituksen lausunto 19.1.2006 Helsingin hallinto-oikeudelle Vuosaaren tontin 54050/3 asemakaava-asiassa
	Liite 3	Helsingin hallinto-oikeuden päätös 24.11.2006 valituksesta Vuosaaren tontin 54050/3 asemakaava-asiassa

SELITYS KORKEIMMALLE HALLINTO-OIKEUDELLE HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖKSESTÄ TEHDYSTÄ VALITUKSESTA VUOSAAREN TONTIN 54050/5 YM. ALUEIDEN (ENTINEN KIRKKO- JA SEURAKUNTAKESKUS) ASEMAKAAVA-ASIASSA (NRO 11316)

Khs 2005-297

Kaj toteaa, että kaupunginvaltuusto hyväksyi 12.10.2005 (asia nro 14) 54. kaupunginosan (Vuosaaren) korttelin nro 54050 tontin nro 5 (Merikorttitie 9) sekä katu- ja pysäköintialueen asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 27.1.2005 päivätyn piirustuksen nro 11316 mukaisena.

Asunto Oy Säästöpurje on hakenut muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta hallinto-oikeuden päätökseen.

./. Valitus on esityslistan tämän asian liitteenä nro 1.

Korkein hallinto-oikeus pyytää (4.1.2007) kaupunginhallituksen selitystä valituksen johdosta.

Hallintokeskuksen oikeuspalvelut lausuu (31.1.2007) asiassa kaupunkisuunnitteluviraston kanssa yhteistyönä valmisteltuna lausuntona mm. seuraavaa:

Oikeuspalvelut yhtyy hallinto-oikeuden asiassa antamaan päätökseen ja sen perusteluihin. Hallinto-oikeus on antanut asiassa oikean ja perustellun ratkaisun. Korkeimmalle hallinto-oikeudelle annettavassa selityksessä tulisi siten pyytää valituksen hylkäämistä aiheettomana ja perusteettomana. Kaavapäätös on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) ja -asetuksen (MRA) mukainen.

Purjepolku Oikeuspalvelut toteaa, että asemakaavan muutoksen mukaan Purjepolun katualue liitetään osaksi muodostuvaa tonttia 54050/7. Purjepolku on jo asfaltoitu, joten sen toteuttaminen muutoksen mukaisesti ei tuo olennaista muutosta nykyiseen. Purjepolku on myös maaston korkeuserot huomioon ottaen luontevin ajo- ja huoltoyhteys tontille, koska autokatokset ja jätekatos sekä ajoyhteys autokellariin sijoittuvat Purjepolun päähän.

Purjepolku tarjoaa lyhimmän, loivimman ja suorimman ajoyhteyden. Näin ollen ajamisesta mahdollisesti aiheutuva häiriö on mahdollisimman pieni.

Uudisrakennusten koko

Oikeuspalvelut toteaa, että uudisrakennusten koko on asemakaavan muutoksessa määritelty ympäröiviä nykyisiä pistetaloja vastaavaksi rakennusalojen, kerroslukujen, rakennuskorkeuden ja rakennusoikeuden avulla. Asemakaavamääräykset vastaavat kaikilta osin Helsingissä vallitsevaa käytäntöä kerrostaloasemakaavojen osalta.

Yhteenveto Oikeuspalvelut toteaa, että valituksessa ei ole esitetty mitään sellaisia seikkoja, joiden vuoksi kaavapäätös olisi kumottava. Kaavamuutos perustuu lain edellyttämiin riittäviin selvityksiin ja vaikutusten arviointiin sekä täyttää lain sisältövaatimukset. Kaavalla ei myöskään aiheuteta laissa tarkoitettua elinympäristön laadun merkityksellistä heikkenemistä tai kohtuutonta haittaa.

Korkeimmalle hallinto-oikeudelle annettavassa selityksessä tulisi siten pyytää valituksen hylkäämistä aiheettomana ja perusteettomana.

./. Kaj toteaa lisäksi, että kaupunginhallituksen lausunto 19.1.2006 ja Helsingin hallinto-oikeuden päätös 24.11.2006 ovat esityslistan tämän asian liitteinä nro 3 ja 4.

Asiakirjat ovat nähtävänä kokouksessa.

Pöytäkirjanote hallintokeskuksen oikeuspalveluille selityksen laatimista ja antamista varten sekä kaupunkisuunnitteluvirastolle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	As. Oy Säästöpurjeen valitus Vuosaaren tontin 54050/5 asemakaava-asiassa
	Liite 2	Kaupunginhallituksen lausunto 19.1.2006 Helsingin hallinto-oikeudelle Vuosaaren tontin 54050/5 asemakaava-asiassa
	Liite 3	Helsingin hallinto-oikeuden päätös 24.11.2006 valituksesta Vuosaaren tontin 54050/5 asemakaava-asiassa

5.3.2007 pöydälle pantu asia

VALTUUTETTU TIIA AARNIPUUN TOIVOMUSPONSI: KAUPUNGIN VUOKRA-ASUNTOJEN ESTEETTÖMYYDEN PARANTAMINEN

Khs 2006-1038

Kaj ilmoittaa, että hyväksyessään 19.4.1006 vanhuspalveluohjelman 2006 – 2009 (asia nro 4) Kvsto hyväksyi mm. seuraavan toivomusponnen:

5 ”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että Helsingin kaupunki parantaa omien vuokra-asuntojensa esteettömyyttä niin, että ikääntyvät vuokralaiset voivat asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään.” (Tiia Aarnipuu, äänin 54-0)

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

./. Kaj toteaa, että ponnesta on saatu 18.8.2006 rakennuslautakunnan, 25.10.2006 asuntolautakunnan ja 8.11.2006 asuntotuotantotoimikunnan lausunnot, jotka ovat esityslistan tämän asian liitteinä 1 – 3.

Yhteenvetona lausunnoista voidaan todeta, että Suomen rakentamismääräyskokoelman esteetöntä rakentamista koskevat määräykset uudistettiin ympäristöministeriön antamilla asetuksilla esteettömästä rakennuksesta sekä asuntosuunnittelusta. Määräyskokoelman osat F 1 ja G 1 tulivat voimaan 1.3.2005. Helsingin omassa asuntotuotannossa kaikki uudiskohteet, hallintamuodosta riippumatta, suunnitellaan RakMk F 1 ja G 1 säännösten mukaisesti esteettömiksi. Määräyksillä pyritään mahdollistamaan pyörätuolilla tai kävelytuella liikkuvan ihmisen itsenäinen asuminen sekä vieraileminen uudistuotannon kerrostalo-asunnoissa ja niitä palvelevissa tiloissa.

Peruskorjauskohteissa tavoitetaso määritellään tapauskohtaisesti myös korjausten kustannustaso huomioon ottaen. Esteettömyys on hyvä ja kannatettava lähtökohta vanhan asuntokannan korjausrakentamisessa. Koko olemassa olevan rakennuskannan peruskorjaaminen esteettömäksi ei kuitenkaan ole taloudellisesti mielekästä eikä aina mahdollista.

Peruskorjauskohteiden hankesuunnittelussa esteettömyyttä tulee tarkastella peruskorjattavan rakennuksen ja kiinteistöyhtiön asuntokannan kokonaisuutta ajatellen. Parantamistoimenpiteet kannattaa kohdentaa siihen osaan kiinteistöyhtiön vuokra-asuntokantaa, jossa ne kohtuudella ovat toteutettavissa.

Asuntolautakunnan vastuualueeseen kuuluu mm. valtion varoista asuntojen korjaustoimintaan myönnettävien tukien (arava- ja korkotukilainat sekä avustukset) ja kaupungin omien tukien (rahastolainat ja hissiavustukset) hoitaminen. Korjausavustusta voi saada mm perusparannusten suunnitteluun. Valtion tuen määrä voi olla 50 % suunnittelukustannuksista. Korjausavustusta myönnetään myös hissien rakentamiseen ja hissien korjaamiseen liikuntaesteiden poistamiseksi. Tämänkin avustuksen määrä voi olla jopa 50 % rakentamis- tai korjauskustannuksista. Valtion tuen lisäksi kaupungin hissiavustusta voidaan myöntää 10 % hissien rakentamiseen. Avustus voi siis olla jopa 60 % hissirakentamisen kokonaiskustannuksista.

Vuosina 2001-2005 on valtion hissiavustusta ja kaupungin lisäavustusta myönnetty 267 hissiin. Kaupungin vuokratalojen osuus oli 119 hissiä. Helsingin kaupungin omistamiin vuokrataloihin on peruskorjausten yhteydessä rakennettu hissejä melko hyvin verrattuna esimerkiksi asunto-osakeyhtiöihin. Parantamisen varaa kaupungin yhtiöissäkin vielä on. Kiinteistöyhtiöissä tutkitaan aina suurten perusparannusten yhteydessä mahdollisuudet rakentaa hissi. Tässä yhteydessä on järkevää poistaa muutkin liikuntaesteet, jotka vaikeuttavat käyntiä pihalta hissille ja liikkumista piha-alueella.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee

merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 19.4.2006 hyväksymän toivomusponnen (Tiia Aarnipuu) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja

toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen kaupunginvaltuutettu Tiia Aarnipuulle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Rakennuslautakunnan lausunto 15.8.2006
	Liite 2	Asuntolautakunnan lausunto 10.10.2006
	Liite 3	Asuntotuotantotoimikunnan lausunto 18.10.2996

SEURE HENKILÖSTÖPALVELUT OY:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

Khs 2007-421

Seure Henkilöstöpalvelut Oy ilmoittaa (22.2.2007), että yhtiön varsinainen yhtiökokous pidetään 19.4.2007 kello 9.00 Seuren tiloissa osoitteessa Fredrikinkatu 51-53 B. Kokouksessa käsitellään yhtiöjärjestyksen 10 §:n mukaan varsinaiselle yhtiökokoukselle kuuluvat asiat.

Sj toteaa, että yhtiöjärjestyksen 4 §:n mukaan yhtiön hallitukseen kuuluu vähintään viisi ja enintään yhdeksän varsinaista jäsentä. Jokaisella varsinaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Hallituksen jäsenten toimikausi päättyy vaalia ensiksi seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.

Nykyisen hallituksen jäseninä ovat henkilöstöjohtaja Hannu Tulensalo, erityissuunnittelija Birgitta Rickman, henkilöstöpäällikkö Kaarina Valjus ja kaupunginsihteeri Leena Mickwitz sekä heidän varajäseninään vastaavassa järjestyksessä osastopäällikkö Raija Peltonen, erityissuunnittelija Matti Malinen, kehittämisjohtaja Paula Sermilä ja apulaiskaupunginlakimies Harry Åhlgren. Hallintopalvelujohtaja Sirkku Ilmonen on toiminut hallituksen jäsenenä Laurin Turjan jälkeen 17.9.2006 lukien.

Yhtiön tilintarkastajina vuoden 2006 osalta on toiminut KPMG Oy Ab (päävastuullinen tilintarkastaja KHT, JHTT Leif-Erik Forsberg).

Tarkastuslautakunta on 13.12.2006 nimennyt päätösehdotuksessa mainitun ehdokkaan tilintarkastajaksi.

Tasa-arvolain 4 a §:n 2 momentin mukaan säätiöiden ja osakeyhtiöiden toimielimiin tulee valita tasapuolisesti sekä naisia että miehiä, jollei erityisistä syistä muuta johdu.

SJ Kaupunginhallitus päättänee määrätä hallintokeskuksen oikeuspalvelut edustamaan kaupunkia 19.4.2007 pidettävässä Seure Henkilöstöpalelut Oy:n varsinaisessa yhtiökokouksessa sekä kehottaa kaupungin edustajaa esittämään yhtiön hallitukseen seuraavaksi toimikaudeksi, joka päättyy vaalia ensiksi seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä, seuraavat viisi jäsentä:

henkilöstöjohtaja Hannu Tulensalo

erityissuunnittelija Birgitta Rickman

henkilöstöpäällikkö Kaarina Valjus

toimitusjohtaja Antti Värtelä

kaupunginsihteeri Leena Mickwitz

ja heidän varajäsenikseen vastaavassa järjestyksessä:

osastopäällikkö Raija Peltonen

erityissuunnittelija Matti Malinen

kehittämisjohtaja Paula Sermilä

hallintopalvelujohtaja Sirkku Ilmonen

johtava kaupunginasiamies Harry Åhlgren.

Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa kaupungin edustajaa esittämään yhtiön tilintarkastajaksi vuodeksi 2007 KPMG Oy Ab:tä (päävastuullinen tilintarkastaja KHT, JHTT Leif-Erik Forsberg).

Pöytäkirjanote nimetyille, Seure Henkilöstöpalvelut Oy:lle, hallintokeskuksen oikeuspalveluille, jolle myös kokouskutsu toimitetaan, ja tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36023

VALTUUTETTU MIINA KAJOKSEN TOIVOMUSPONSI: LIIKUNTAPAIKKOJEN RAKENTAMISTARPEIDEN KARTOITTAMINEN

Khs 2006-2544

Sj ilmoittaa, että hyväksyessään 15.11.2006 talousarvion vuodeksi 2007 ja taloussuunnitelman vuosiksi 2007 – 2009 (asia nro 3) Kvsto hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

"Kaupunginvaltuusto edellyttää kaupungin jatkossa kartoittavan uusien asuinalueiden liikuntapaikkatarpeet jo suunnitteluvaiheessa sekä selvittävän vanhojen asuinalueiden keskeiset lisätarpeet." (Miina Kajos, äänin 52-0)

./. Sj toteaa, että ponnen johdosta on saatu liikuntalautakunnan (13.2.2007) ja kaupunkisuunnittelulautakunnan (15.2.2007) lausunnot, jotka ovat esityslistan tämän asian liitteinä 1 ja 2.

Liikuntalautakunnan lausunnossa todetaan mm., että Helsingin yleiskaavan 2002 yhteydessä liikuntavirasto laati yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston kanssa kartan, joka kuvaa kaupungin keskeistä liikuntapaikkaverkostoa ja sen liittymistä koko kaupungin kattavaan viheralueverkostoon. Kartassa esitetään olemassa olevat ja tulevat suuret liikuntapuistot, erityisliikuntapaikat sekä uimarannat ja venesatamat.

Liikuntavirasto on valmistellut noin 30 toiminnallista yleissuunnitelmaa liikuntapuistoista ja ulkoilualueista kaavoituksen pohjaksi. Kaavoituksella luodaan edellytyksiä myös muiden kaupunkikonsernin liikuntapalveluiden tuottajille sekä yksityisille liikuntapaikkarakentamishankkeille. Kaavoja myös tarkistetaan, jotta yksityisiä liikuntapaikkarakentamishankkeita voidaan toteuttaa.

Kaikille asuinalueille on suunniteltu perusliikuntapaikkoja ja varattu niille alueet asemakaavoissa. Määrärahojen vähäisyyden vuoksi niitä ei ole aina pystytty toteuttamaan samanaikaisesti kuin asuntorakentamista. Helsingissä on toteutumassa useita uusia suuria asuinalueita, joiden rakentaminen alkaa melko samanaikaisesti vuoden 2009 tienoilla. Myös näille uusille asuinalueille on suunniteltu runsaasti uutta liikuntapaikkarakentamista.

Lähiliikuntapaikkojen rakentamista on suunniteltu yhdessä rakennusviraston, nuorisoasiainkeskuksen ja opetusviraston kanssa. Hallintokunnat ovat viime vuosina tiivistäneet yhteistyötä tämän tyyppisten kaikkien vapaasti käytettävissä olevien liikuntapaikkojen aikaansaamiseksi. Nuori Suomi ry puolestaan on tehnyt tutkimuksia aiheesta ja laatinut ohjeita niiden toteuttamiseksi esimerkiksi koulujen pihojen muuttamista aktiivisiksi lähiliikuntapaikoiksi. Opetusministeriö on lisännyt lähiliikuntapaikkojen rahoitusta.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunnossa todetaan mm., että kaavoituksella pyritään takaamaan asuinalueiden peruspalvelujen alueellinen tasa-arvo. Kaikilla asuinalueilla pyritään saamaan liikuntatilojen kysyntä ja tarjonta mahdollisimman hyvään tasapainoon. Satamista ja teollisuusalueilta on viime vuosina vapautunut suuria varasto- ja teollisuustiloja mm. liikuntakäyttöön. Asemakaavoituksella pyritään osaltaan edistämään liikuntaviraston liikuntapoliittisen ohjelman toteutumista.

Helsingissä on toteutumassa useita uusia suuria asuinalueita, joiden rakentaminen alkaa melko samanaikaisesti vuoden 2009 tienoilla Näille uusille asuinalueille on suunniteltu runsaasti uutta liikuntapaikkarakentamista. Liikuntapalveluiden alueellisen tasa-arvoisuuden edistämiseksi pitäisi näiden asuinalueiden liikuntapaikkarakentamisen tapahtua samanaikaisesti muun rakentamisen kanssa. Liikuntapalveluiden toteutuminen vaatii riittävästi resursseja sekä uusien että vanhojen asuinalueiden liikuntapaikkarakentamiseen.

Liikuntaviraston edustaja osallistuu osayleiskaavojen sekä asemakaavojen suunniteluun niillä alueilla, joilla liikuntavirastolla jo on tai joihin on suunnitteilla liikuntapaikkoja. Liikuntavirastolta pyydetään lausunnot kaikista kaavoista, joilla on liikuntaviraston toimialaan kuuluvia kohteita.

SJ Kaupunginhallitus päättänee

merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 15.11.2006 hyväksymän toivomusponnen (Miina Kajos) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja

toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen vt Miina Kajokselle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

LIITTEET	Liite 1	Liikuntalautakunnan lausunto 13.2.2007
	Liite 2	Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto 15.2.2007

VALTUUTETTU GÖRAN ÅHMANIN TOIVOMUSPONSI: KOULUJEN VARUSTAMINEN PALOVAROITTIMILLA

Khs 2006-2122

Sj ilmoittaa, että käsitellessään 27.9.2006 valtuutettujen tekemiä eräitä aloitteita (asia nro 6) Kvsto hyväksyi mm. seuraavan toivomusponnen:

"Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaikki koulut varustetaan palovaroittimilla, ellei muita hälytysjärjestelmiä ole." (Göran Åhman, äänin 45-0)

Opetuslautakunta on (12.12.2006) antanut asiassa lausuntonsa. Lautakunta viittaa alunperin 20.6.2006 valtuustoaloitteeseen antamaansa lausuntoon palovaroittimista ja toteaa, että laki ei vaadi palovaroittimia koulurakennukseen. Lautakunnan mielestä kuitenkin palovaroittimet parantaisivat paloturvallisuutta vanhoissa rakennuksissa, joissa on useita kerroksia. Lautakunta toivoo, että tilakeskus hankkisi palovaroittimet tämän kaltaisiin tiloihin.

Lautakunta pitää edelleen tärkeänä, että kiinteistövirasto parantaa peruskorjausten yhteydessä rakennusten yleistä paloturvallisuutta sähköverkkoon kytkettävillä palovaroittimilla. Niissä kouluissa, joissa palotekniset järjestelmät ja kuulutusjärjestelmät ovat puutteellisia, palovaroittimet lisäävät paloturvallisuutta. Lautakunta pyytää edelleen tilakeskusta hankkimaan palovaroittimet kyseisiin tiloihin.

./. Kiinteistövirasto on (29.12.2006) antanut asiassa lausuntonsa. Lausunto on esityslistan tämän asian liitteenä 1.

Viraston tilakeskus katsoo, että koulurakennukset ovat paloturvallisuuden kannalta määräysten mukaisesti varustettuja. Jos varoittimia halutaan lisää, tulee sen tapahtua käyttäjähallintokunnan tilauksesta ja kustannuksella. Oleellisena turvallisuuden kannalta pidetään sitä, että kouluissa ja muissakin vastaavissa tiloissa huolehditaan riittävästä henkilökunnan ja tilojen käyttäjien koulutuksesta ja valmiudesta toimia poikkeustilanteissa.

./. Opetusvirasto on (21.2.2007) antanut lausuntonsa. Jäljennös lausunnosta on esityslistan tämän asian liitteenä 2.

Virasto ilmoittaa, että se tulee neuvottelemaan tilakeskuksen kanssa toimenpiteistä palovaroittimien hankkimiseksi. Erityisesti monikerroksisten vanhojen koulurakennusten paloturvallisuuteen tulee kiinnittää huomiota, jos niissä on puuvälipohjia, ylisuuria paloalueita ja osastoimattomia poistumisteitä.

SJ Kaupunginhallitus päättänee

merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 27.9.2006 hyväksymän toivomusponnen (Göran Åhman) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja

toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Göran Åhmanille ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36023

LIITTEET	Liite 1	Kiinteistöviraston lausunto 29.12.2006
	Liite 2	Opetusviraston lausunto 21.2.2007

KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 2006

Khs 2007-452

Sj toteaa, että vuoden 2006 henkilöstöraportti on valmistunut. Henkilöstöraportti on jaettu erillisenä liitteenä.

Henkilöstöraportti antaa kokonaiskuvan kaupungin henkilöstöstä ja toimii henkilöstöpolitiikan kehittämisestä käytävän keskustelun apuvälineenä.

Henkilöstöraportti julkaistaan nyt yhdennentoista kerran. Sen rakennetta on edelleen uudistettu siten, että se kytkeytyy aikaisempaa selkeämmin kaupungin yhteisstrategioiden ja henkilöstöstrategian toteutumiseen ja palvelee näin entistä paremmin strategista päätöksentekoa ja seurantaa.

Henkilöstöraportin johdannossa kerrotaan tiivistetysti kaupungin arvoista, visiosta, yhteisstrategioista ja henkilöstöstrategiasta sekä strategiavalintojen perusteluista. Henkilöstöraportissa kuvataan henkilöstöön liittyviä tilastoja ja tietoja, kerrotaan henkilöstön työhyvinvoinnista ja osallistumisesta työyhteisöissä sekä panostuksista henkilöstön osaamiseen ja palkitsemiseen.

Sj kiinnittää huomiota mm. seuraaviin raportin tietoihin:

- Kaupungin henkilöstömäärä kasvoi hieman ja oli vuoden lopussa 38 034 eli 159 henkilöä suurempi kuin vuoden 2005 lopussa.

- Sairauspoissaolojen kokonaismäärä on kääntynyt lievään laskuun edellisestä vuodesta ja oli 5,2 % kokonaistyöajasta. Virastojen ja laitosten välillä on eroja, mutta muutoksen ei voida sanoa johtuvan yksittäisistä virastoista tai laitoksista. Pitkät yli 30 päivän sairauslomat ovat sen sijaan edelleen lisääntyneet trendinomaisesti.

- Työhyvinvointikyselyn tulokset osoittavat, että työelämän laatuun liittyvät tekijät koettiin jonkin verran aikaisempaa myönteisemmin kolmantena vuonna peräkkäin. Käsitys työn tavoitteista on aiempaa selkeämpi. Johtaminen ja esimiestyö on kehittynyt parempaan suuntaan sekä muutostilanteissa on aikaisempaa paremmin osattu ottaa huomioon henkilöstön hyvinvoinnin näkökulma.

- Vakinaisesta palveluksesta eronneiden määrä laski hieman ja oli 3,1 % (2005: 3,2 %). Useimmiten siirryttiin joko yksityisen sektorin palvelukseen tai pois työelämästä, esimerkiksi opiskelemaan tai ulkomaille. Yleisimmin ensisijaisena poislähdön syynä mainittiin työtehtävien vastaamattomuus odotuksiin ja ammattitaitoon nähden sekä henkilökohtaiset syyt. Eronneiden keski-ikä oli 40,1 vuotta, mikä on selvästi alhaisempi kuin vakinaisen henkilöstön keski-ikä.

- Koulutuksen ja kehittämisen painopisteitä olivat johtamisvalmiuksien ja esimiestyön kehittäminen sekä talous- ja henkilöstöasiantuntijoiden valmennus. Kaupunginjohtajan laatupalkinto -kilpailu järjestettiin kolmannen kerran. Kaupungin koulutuskustannukset olivat 11,5 miljoonaa euroa eli 1 miljoona euroa enemmän kuin vuonna 2005.

- Kaupungin palkkasumma ilman työllistettyjen palkkoja oli
1 083,2 miljoonaa euroa, joka on 3,4 % suurempi kuin vuonna 2005. Tulospalkkiojärjestelmien soveltaminen lisääntyi ja palkkioita maksettiin enemmän kuin edellisinä vuosina. Myös kannustuslisien käyttö kasvoi edellisvuoteen verrattuna selkeästi.

- Työsuojelun ja työhyvinvoinnin yhteistoiminnan organisoinnin uudistuksen läpivientiä jatkettiin järjestämällä valmennusta. Uudistuksen keskeisiä linjoja ovat johdon vastuun korostaminen, ennakoiva toiminta ja konsultoiva työote sekä työyhteisötason työhyvinvointiosaamisen vahvistaminen.

Sj toteaa henkilöstöraportin johtopäätöksistä seuraavaa:

- Vuosille 2006 - 2008 hyväksytyn henkilöstöstrategian ensimmäisenä toimintavuonna on aloitettu toimenpiteet myönteisen kehityssuunnan aikaansaamiseksi keskeisissä henkilöstökysymyksissä, jotka liittyvät henkilöstön saatavuuteen, osaamiseen, palkitsemiseen ja osallistumisen kehittämiseen.

- Työvoiman saatavuuskysymys asettaa yhä suurempia haasteita ennakoivalle henkilöstösuunnittelulle sekä koulutustarpeen ennakoinnille. Eläkeikää lähestyvän henkilöstön tilanteisiin on löydetty keinoja jatkaa osittaista työssäoloa.

- Kaikilla toimialoilla on henkilötyötä säästävien työprosessien ja tehtävien sisällön kehittämiseen kiinnitettävä huomiota ja luotava uusia työvälineitä.

- Tilanne työssä hyvin pärjäävien ja huonosti voivien kesken on jakautumassa kahtia ja ero on edelleen kasvamassa. Henkilöihin, joilla työkyky on selvästi heikentynyt tai työkyvyn heikkenemisen riski on ennakoitavissa, tulee kiinnittää erityistä huomiota sekä tarjota heille keinoja ja toimenpiteitä tilanteen korjaamiseksi.

- Osaamisen johtamisen avulla varmistetaan se, että osaamista kyetään kehittämään suunnitelmallisesti. Ydinosaamisten määrittelyyn, niiden kartoitukseen ja vahvistamiseen tulee kiinnittää huomiota. Jatkossa on entistä tärkeämpää, että kaupungin koko henkilöstö on tavoitettavissa, kun halutaan koulutuksen ja työssä oppimisen keinoin tarjota mahdollisuuksia uudelleen kouluttautua. Tämän mahdollistamiseksi on erilaisia oppimismenetelmiä, kuten verkko-oppimista, hyödynnettävä nykyistä tehokkaammin.

- Palkitsemisjärjestelmän kehittämistä jatketaan siten, että painopisteenä on palkkauksen ja nopean palkitsemisen kehittäminen. Esimiehiä tuetaan erilaisten palkitsemiskeinojen käytössä.

- Osallistumisjärjestelmiä (luottamusmies-, työsuojelun yhteistoiminta- ja yt-järjestelmä) on edelleen syytä kehittää siten, että käytettävät voimavarat ovat hyödynnettävissä tehokkaalla ja pitkäjänteisen kehittämistyön mahdollistavalla tavalla. Jatkossa on nähtävissä, että henkilöstön välittömän osallistumisen merkitys korostuu. Tähän osallistumiseen kannustavia menettelytapoja on edelleen tehostettava.

Sj toteaa vielä, että vuoden 2006 lopulla käynnistyi henkilöstöstrategian toteuttamiseen myönnetyn määrärahan (5 milj. euroa) sekä matalapalkkatukirahan (virastoille 3 milj. euroa, liikelaitoksille 1 milj. euroa) käyttösuunnitelman valmistelu. Khs hyväksyi käyttösuunnitelmat 8. ja 15.1.2007. Vuoden 2007 keskeinen painopiste on näiden lisäpanostusten hyödyntäminen henkilöstöstrategian toimenpiteiden toteuttamisen vauhdittamiseksi.

Henkilöstötoimikunta on 22.2.2007 käsitellyt henkilöstöraportin.

Henkilöstöraportti painatetaan kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen ja jaetaan virastoille ja laitoksille sekä kaupungin yhteistyökumppaneille.

SJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi kaupungin henkilöstöraportin vuodelta 2006.

Pöytäkirjanote henkilöstökeskukselle.

Lisätiedot:
Peltonen Raija, osastopäällikkö, puhelin 310 37961
Pohjonen Tiina, kehittämispäällikkö, puhelin 310 54086
Kario Markku, erityissuunnittelija, puhelin 310 25581
Tulensalo Hannu, henkilöstöjohtaja, puhelin 310 37959

26.2.2007 ja 5.3.2007 pöydälle pantu asia

KAUPUNGIN EDUSTAJIEN NIMEÄMINEN SUOMEN KANSALLISOOPPERAN SÄÄTIÖN TOIMIELIMIIN

Khs 2007-328

Suomen Kansallisoopperan säätiö viittaa (12.2.2007) uudistettuihin sääntöihinsä ja pyytää kaupunkia nimeämään sääntöjen edellyttämät kaksi jäsentä henkilökohtaisine varajäsenineen säätiön hallintoneuvostoon vuoden 2007 kevätkokouksesta vuoden 2010 kevätkokouksen päättymiseen kestäväksi toimikaudeksi.

Samalla säätiö pyytää, että kaupunki nimeäisi kaksi jäsentä säätiön hallitukseen em. ajaksi.

Sääntöjen mukaan säätiöllä on kolme tilintarkastajaa henkilökohtaisine varahenkilöineen, jotka kaikki valitaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Kaksi tilintarkastajaa ja heidän varahenkilönsä nimeää opetusministeriö. Yksi tilintarkastaja ja hänen varamiehensä valitaan Espoon, Helsingin, Kauniaisten sekä Vantaan kaupunginhallitusten vuorotellen nimeämistä henkilöistä siten, että hän ja hänen varahenkilönsä edustavat eri kaupunkeja. Nykyinen kaupunkeja edustava tilintarkastaja on ollut Espoon kaupungin nimeämä varahenkilönään Vantaan nimeämä henkilö.

Säätiö pyytää tiedot nimetyistä 30.3.2007 mennessä.

Sj toteaa, että sääntöjen mukaan hallintoneuvostoon kuuluu 20 varsinaista jäsentä henkilökohtaisine varajäsenineen. Opetusministeriö nimeää kahdeksan, Helsinki kaksi, Espoo kaksi, Vantaa kaksi ja Kauniainen yhden jäsenen. Lisäksi oopperan henkilökunta nimeää kolme jäsentä. Hallintoneuvosto valitsee ilman nimeämismenettelyä itse kaksi jäsentä. Vastaavasti nimetään ao. varajäsenet.

Hallitukseen kuuluu yhdeksän jäsentä (aiemmin 14). Näistä viisi (aiemmin kolme) valitaan opetusministeriön, kaksi Helsingin, yksi Espoon ja yksi Vantaan nimeämistä henkilöistä.

Kaupungin edustajien lukumäärää toimielimissä ei ole uudistetuissa säännöissä muutettu.

Oopperan pääjohtaja ja hallintojohtaja sekä kolme henkilökunnan valitsemaa jäsentä osallistuvat hallituksen kokouksiin läsnäolo- ja puheoikeudella, ilman äänivaltaa.

Kaupungin nimeäminä hallintoneuvoston jäseninä ovat nykyisellä toimikaudella toimitusjohtaja Pentti Kivinen ja projektinjohtaja Sallamaari Muhonen. Henkilökohtaiseksi varajäseneksi Khs nimesi Kiviselle sittemmin edesmenneen filosofian tohtori Martin Meinanderin ja Muhoselle valtiotieteen maisteri Alpo Saarisen.

Hallituksen jäseninä ovat kuluvalla kaudella ylipormestari Eva-Riitta Siitonen ja KTM Suzan Ikävalko.

Tilintarkastajan nimeämisessä vuorotellaan kaupunkien kesken. Alkavaksi kaudeksi Vantaa nimeää varsinaisen ja Kauniainen varatilintarkastajan.

Tasa-arvolain 4 a §:n 2 momentin mukaan säätiöiden ja osakeyhtiöiden toimielimiin tulee valita tasapuolisesti sekä naisia että miehiä, jollei erityisistä syistä muuta johdu.

SJ Kaupunginhallitus päättänee nimetä Suomen Kansallisoopperan
säätiön

hallintoneuvostoon kaksi jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet vuoden 2007 kevätkokouksesta vuoden 2010 kevätkokouksen päättymiseen kestäväksi toimikaudeksi seuraavasti:

jäsen

henkilökohtainen varajäsen

sekä

hallitukseen kaksi jäsentä mainituksi toimikaudeksi seuraavasti:

jäsen

Pöytäkirjanote Suomen Kansallisoopperan säätiölle, nimetyille henkilöille, kulttuuriasiainkeskukselle, talous- ja suunnittelukeskukselle sekä tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36023

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE PÄÄKAUPUNKISEUDUN KIVIAINEKSEN KIERRÄTYSALUEET - YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUKSESTA

Khs 2007-32

Uudenmaan ympäristökeskus on varannut mm. Helsingin kaupungille mahdollisuuden lausunnon antamiseen Pääkaupunkiseudun kiviaineksen kierrätysalueet –ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 15.3.2007 mennessä.

./. Pääkaupunkiseudun kiviaineksen kierrätysalueet ympäristövaikutusten arviointiselostus on liitteenä 1, ja se on lisäksi luettavissa Lohja Ruduksen internet-sivuilla http://www.lohjarudus.fi/pdf/YVAselostus.pdf.

Lohja Rudus Oy Ab suunnittelee kierrätyskiviaineksen vastaanottoa, välivarastointia ja murskausta useammassa eri kohteessa pääkaupunkiseudulla. Tarkasteltavat toiminta-alueet sijaitsevat Kehä III:n varrella Vantaan Tuupakassa ja Vantaan Länsisalmessa sekä teollisuusalueilla Espoon Ämmässuolla (2 kohdetta) ja Helsingin Konalassa (arviointiselostuksen s. 69). Kohteet eivät ole toistensa vaihtoehtoja, vaan niissä jokaisessa on toimintaa.

Toiminnan mitoitus kussakin kohteessa on suunniteltu seuraavasti: ylijäämälouhetta keskimäärin 500 000 t/a, enimmillään 1 000 000 t/a sekä purkubetonia, -tiiltä ja –asfalttia ja tuhkia enimmillään 120 000 – 300 000 t/a. Enimmäismäärät eivät toteudu kaikissa kohteissa yhtä aikaisesti.

Arvioitavassa vaihtoehdossa VE 0 useilla arvioitavista toiminta-alueista YVA:n mukaisen hankkeen toteuttamatta jättäminen tarkoittaa näissä kohteissa nykyisten maa-ainestenotto- ja ympäristölupien mukaisen toiminnan jatkamista. Arvioitavassa vaihtoehdossa VE 1 hanke toteutetaan suunnitelman mukaisesti.

Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunto tulee nähtäville toukokuun 2007 lopulla internetiin osoitteeseen www.ymparisto.fi/uus.

Ryj toteaa, että kaupunginhallitus antoi 19.6.2006 (896 §) Uudenmaan ympäristökeskukselle lausunnon Pääkaupunkiseudun kiviaineksen kierrätysalueet –ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta. Helsingin kaupungin lausunto sisältyy Uudenmaan ympäristökeskuksen arviointiohjelmasta antamaan lausuntoon, joka on arviointiselostuksen liitteenä (s. 88).

Ympäristölautakunta päätti (13.2.2007) antaa seuraavan lausunnon:

Hankkeen tarkoituksena on kiviainesten kierrätystoiminnan jatkaminen ja laajentaminen vastaamaan paremmin pääkaupunkiseudun rakentamistarpeita. Useisiin sijoituspaikkoihin tähtäävä tarkastelu on hyvä lähtökohta haittojen ja kuljetustarpeiden vähentämiseksi.

Kaikissa hankkeeseen kuuluvissa, eri puolilla pääkaupunkiseutua olevissa kohteissa harjoitetaan jo tällä hetkellä murskaustoimintaa. Ympäristövaikutusten arvioinnissa kaikki kohteet on selvitetty samalla tarkkuudella ja yhtäaikaisesti, mikä mahdollistaa myös niiden keskinäisen vertailun.

Tarkastelluista kohteista Konalan suunnittelualue sijaitsee lähimpänä jo olemassa olevaa asutusta. Sekä vahvistetun Helsingin yleiskaava 2002:n että Vantaan ja Espoon yleiskaavasuunnitelmien mukaan asutusta on tulossa huomattavasti lisää lähialueille. Honkasuon pientaloalue on suunnitteilla vain 200 metrin päähän aiotusta sijoituspaikasta. Vaikutusarviot osoittavat, että Konalan kohteen sijainti tihentyvän asutuksen keskellä on haittojen torjunnan kannalta vaikein. Arvioinnin mukaan hanke lisää toimintojen yhteisvaikutuksia Konalassa ja voi aiheuttaa meluohjearvojen ylityksiä lähistön asuin- ja virkistysalueilla.

Monet sijoituspaikoista sijaitsevat kalliolouhosten pohjilla (Jersanmäki, Tuupakka, Länsisalmi), jolloin suojauksen järjestäminen on helpompaa kuin tasamaastoisessa Konalan kohteessa. Jatkoselvityksissä onkin kiinnitettävä erityistä huomiota murskauksen ja alueen sisäisen siirto- ja kuljetusliikenteen melu- ja pölyhaittojen torjunnan mahdollisuuksiin. Haittoja tarkasteltaessa on otettava asumisen lisäksi huomioon myös viereiset virkistysalueet ja niiden käytölle aiheutuvat haitat.

Kaupunkisuunnittelulautakunta lausuu (15.2.2007) mm. seuraavaa:

Konalan käsittelyalue

Konalan käsittelyalue sijaitsee Vihdintien varressa, Helsingin, Espoon ja Vantaan rajojen läheisyydessä. Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Malminkartanon täyttömäki sijaitsee käsittelyalueen itäpuolella. Käsittelyalueesta noin 300 metriä etelään, Vihdintien toisella puolella, sijaitsee Lehtovuoren asuinalue. Helsingin ja Vantaan yhdistävä tärkeä seudullinen ulkoilu- ja virkistysreitti kulkee käsittelyalueen itäpuolitse.

Konalan käsittelyalue on Yleiskaava 2002 mukaista toimintaa (työpaikka-alue, teollisuus/toimisto/satama). Yleiskaavassa on käsittelyalueesta noin 200 metriä koilliseen Honkasuon asuinaluevaraus. Suunnitteluperiaatteiden mukaisesti alueelle suunnitellaan pientaloasumista noin
2 000 asukkaalle.

Kaupunkisuunnittelulautakunta

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että Helsingin uusilla rakentamisalueilla tulee lähitulevaisuudessa olemaan puutetta rakentamiseen tarvittavasta kiviaineksesta. Erityisesti Konalan käsittelyalueella tulee kiviainehuollon kannalta olemaan suuri merkitys Helsingin alueiden rakentamisessa. Toisaalta kaikkien hankesuunnitelman kierrätysalueiden toteutuminen on syntyvien ympäristövaikutusten, kuljetusten järjestämisen ja kuljetuskustannusten kannalta hyvä asia.

Lisäksi kaupunkisuunnittelulautakunta tuo esiin, että arviointiselostuksessa on otettu huomioon kaupunkisuunnittelulautakunnan aiemmin hankkeen arviointiohjelmasta antamassa lausunnossa esiin tuomat kommentit.

Konalan käsittelyalue

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että Kehä II:n suunniteltu linjaus tulee menemään arviointiselostuksessa esitetyn Konalan toiminta-alueen kohdalla käytännössä estäen suunnitellun kierrätystoiminnan alueen pohjoisosassa. Jos Kehä II:n ja Konalan kierrätysalueen toiminnan toteutusaikatauluista tai muista seikoista johtuu, että kierrätystoiminta alueella on mahdollista toteuttaa, tulee toiminnan toteutuksessa huomioida kaupunkisuunnittelulautakunnan jäljempänä esiin nostamat seikat.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että arviointiselostuksessa merkittävimmät Konalan käsittelyalueen ympäristöön kohdistuvat haitalliset vaikutukset ovat liikenteestä ja kierrätysainesten varastoinnista ja käsittelystä johtuvat melu- ja pölyvaikutukset.

Arviointiselostuksessa liikenteen vaikutuksia tarkastellaan kierrätystoiminnasta johtuvan liikennemäärän lisääntymisen näkökulmasta. Alueen ympäristössä on kuitenkin valmisteilla useita suunnitteluhankkeita, joiden toteutuessa Vihdintien liikenne tullee lisääntymään ja tämä tulisi ottaa huomioon alueen suunnittelussa. Lisäksi käsittelyalueen välittömässä läheisyydessä olevien muiden toimintojen (asfaltti- ja betoniasema, rakennusjätteen kierrätysasema sekä Sortti-jätteidenkeräys-asema) tulevaisuuden suunnitelmat ja niiden vaikutukset liikennemääriin ja liikenteestä johtuviin ympäristövaikutuksiin tulisi myös arvioida, jotta saadaan kokonaiskuva Paperitien, Betonien ja Vihdintien risteyksen tulevasta liikennetilanteesta ja liikenteestä johtuvista vaikutuksista.

Ainesten varastoinnista ja käsittelystä johtuvia melu- ja pölypäästöjä on arviointiselostuksessa tarkasteltu tilanteissa, joissa murskaus tapahtuu vaihtoehtoisesti ulko- tai sisätiloissa. Kaikkia alueen varastointi- ja käsittelytoimintoja ei kuitenkaan voida sijoittaa sisätiloihin. Arviointiselostuksessa arvioidaan pölyvaikutusten jäävän toiminta-alueen sisäpuolelle, mutta arvion perusteluja ei ole esitetty. Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaakin, että esimerkiksi Honkasuon tuleva asuinalue sijaitse käsittelyalueesta noin 200 metriä pohjois-koilliseen. Etelän ja lounaan välisten tuulien ollessa yleisimpiä, on tarpeellista tehdä tarkempi pölyn leviämisen tarkastelu, jotta voidaan varmistua pölyämisen vaikutuksista.

Arviointiselostuksessa arvioidaan kierrätysainesten murskauksesta aiheutuvaa melua läheisillä alueilla. Tarkastelun mukaan tulevalla Honkasuon asuinalueella päästään valtioneuvoston asettaman ohjearvon 55 dB (L_Aeq) alle tilanteessa, jossa murskaus tehdään sisätiloissa. Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että tarkastelussa ei kuitenkaan ole huomioitu seudullista virkistysreittiä, joka kulkee toiminta-alueen ja tulevan Honkasuon asuinalueen välissä ja jota edellä mainittu ohjearvo myös koskee. Tarkastelussa ei myöskään ole huomioitu käsittelyalueen liikenteestä johtuvia meluvaikutuksia. Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaakin, että jatkosuunnittelussa tulee huomioida käsittelyn ja liikenteen yhteiset meluvaikutukset tulevalla Honkasuon alueella sekä seudullisella virkistysreitillä ja tarvittaessa suunnitella toiminnot siten, että melun ohjearvot eivät ylity.

Yleisten töiden lautakunta toteaa (22.2.2007) seuraavaa:

Pääkaupunkiseudun kiviaineksen kierrätysalueita koskeva ympäristövaikutusten arviointi antaa tarvittavat edellytykset asiaa koskeville johtopäätöksille ja päätöksenteolle.

Esitetyistä vaihtoehdoista VE 1 on kannatettava ratkaisu, koska se toteuttaa kestävän kehityksen periaatteita, säästää luonnonympäristöä, parantaa rakentamisen toimintaedellytyksiä ja alentaa maanrakennuksen kustannuksia. VE 0 heikentää kiviaineksen kierrätysmahdollisuuksia, lisää rakennusjätteen kaatopaikkatarvetta ja aiheuttaa kasvavaa maa-aineksen kuljetustarvetta ja -kustannuksia.

Toiminnalliset ja tekniset edellytykset VE 1:n toteuttamiselle ovat arviointiselostuksen perusteella hyvät. Helsingin Konalassa vaihtoehdon 1 toteuttaminen vaatii erityisen huomion kiinnittämistä meluhaittojen torjuntaan sekä kierrätysalueella että uusilla asuntoalueilla. Lisäksi kohteen suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota Kehä II:n liikennejärjestelyihin.

Konalan kierrätysaluetta koskevissa jatkoselvityksissä on varmistettava, että murskaustoimintaan liittyvät melu- ja pölyhaittojen riskit otetaan huomioon suunnittelussa ja toiminta-alueen läheisyyden nykyinen ja tuleva asutus suojataan niiltä asianmukaisesti. Samoin alueelta suotautuvien valumavesien haitattomuudesta purkuvesistöille on tarkkailu- ja tarvittaessa muilla toimenpiteillä huolehdittava.

Mikäli Konalan hanke toteutuu, kierrätysalueella tapahtuvalle toiminnalle vaaditaan ympäristölupa. Myönnettävän ympäristöluvan voimassaoloaika ja lupaehdot tulee määrätä siten, että toiminnan ehtoja voidaan ilman kohtuuttomia viivytyksiä tarkistaa ympäristön maankäytössä tai muissa olosuhteissa tapahtuvien muutosten vaatimalla tavalla.

Kiinteistölautakunta toteaa (20.2.2007), että hankkeen arviointiselostuksessa on esitetty laajasti kiviaineksen kierrätysalueiden ympäristövaikutuksia.

Selostuksen mukaan Helsingin kiviaineksen kierrätysalueesta 200 metrin päähän suunniteltu uusi Honkasuon asuinalue on ristiriidassa teollisuusalueen nykyisen käyttötarkoituksen ja käytön kanssa.

Melutasoksi Honkasuon tulevalla pientaloalueella on arvioitu 50 - 61 dB:ä, joka ylittää asuinalueella käytetyn 55 dB:n ohjearvon. Myös läheisellä virkistysalueella meluarvo ylittyy. Melutasoja voidaan selostuksen mukaan pienentää sijoittamalla murskaimet halliin.

Honkasuon asuinalueen rakentaminen on kuitenkin erittäin tärkeää, koska Helsingissä on pulaa pientalotonteista. Kierrätysaluehankkeen ympäristölupaehtojen tulisikin olla sellaiset, ettei hankkeen toteuttaminen vaikeuttaisi suunnitellun pientalo- ja virkistysalueen kaavoittamista ja toteuttamista.

Kiinteistölautakunta pitää tärkeänä, että eri puolilla pääkaupunkiseutua toimii kiviaineksen kierrätysalueita. Niiden toiminta on edellytyksenä ekologisesti kestävälle rakentamiselle. Kierrätysalueen sijaintia Helsingissä voidaan pitää myönteisenä kaupungin rakentamishankkeita ajatellen.

Ryj viittaa saatuihin lausuntoihin.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee antaa Uudenmaan ympäristökeskukselle Pääkaupunkiseudun kiviaineksen kierrätysalueet ‑ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta seuraavan lausunnon:

Kiviaineksen kierrätysalueiden toiminta eri puolilla pääkaupunkiseutua on edellytyksenä ekologisesti kestävälle rakentamiselle ja hyvä lähtökohta haittojen ja kuljetustarpeiden vähentämiseksi.

Vaihtoehto VE 1 on kannatettava ratkaisu, koska se toteuttaa kestävän kehityksen periaatteita, säästää luonnonympäristöä, parantaa rakentamisen toimintaedellytyksiä ja alentaa maanrakennuksen kustannuksia. VE 0 puolestaan heikentää kiviaineksen kierrätysmahdollisuuksia, lisää rakennusjätteen kaatopaikkatarvetta ja aiheuttaa kasvavaa maa-aineksen kuljetustarvetta ja -kustannuksia.

Tarkastelluista kohteista Konalan käsittelyalue sijaitsee Helsingin kaupungissa. Toiminta-alueen läheisyyteen, noin 200 metrin päähän aiotusta sijoituspaikasta, on suunnitteilla Honkasuon asuinalue. Käsittelyalueen itäpuolitse kulkee tärkeä seudullinen ulkoilu- ja virkistysreitti. Kehä II:n suunniteltu linjaus tulee menemään arviointiselostuksessa esitetyn Konalan toiminta-alueen kohdalla. Alueen ympäristössä on nykyisten toimintojen lisäksi valmisteilla useita suunnitteluhankkeita.

Kaupunginhallitus katsoo, että Helsingin Konalassa vaihtoehdon 1 toteuttaminen vaatii erityisen huomion kiinnittämistä murskauksen ja alueen sisäisen siirto- ja kuljetusliikenteen melu- ja pölyhaittojen torjunnan mahdollisuuksiin sekä kierrätysalueella että uusilla asuntoalueilla. Jatkoselvityksissä on varmistettava, että murskaustoimintaan liittyvät melu- ja pölyhaittojen riskit otetaan huomioon suunnittelussa, ja toiminta-alueen läheisyyden nykyinen ja tuleva asutus suojataan niiltä asianmukaisesti. Jatkosuunnittelussa tulee huomioida käsittelyn ja liikenteen yhteiset meluvaikutukset tulevalla Honkasuon alueella sekä seudullisella virkistysreitillä ja tarvittaessa suunnitella toiminnot siten, että melun ohjearvot eivät ylity.

Myös alueelta suotautuvien valumavesien haitattomuudesta purkuvesistöille on tarkkailu- ja tarvittaessa muilla toimenpiteillä huolehdittava.

Konalan käsittelyalueen ympäristössä on valmisteilla useita suunnitteluhankkeita, joiden toteutuessa Vihdintien liikenne tullee lisääntymään. Tämä tulisi ottaa huomioon alueen suunnittelussa. Lisäksi käsittelyalueen välittömässä läheisyydessä olevien muiden toimintojen tulevaisuuden suunnitelmat ja niiden vaikutukset liikennemääriin ja liikenteestä johtuviin ympäristövaikutuksiin tulee myös arvioida.

Kohteen suunnittelussa tulee lisäksi kiinnittää erityistä huomiota Kehä II:n liikennejärjestelyihin.

Mikäli Konalan hanke toteutuu, kierrätysalueella tapahtuvalle toiminnalle vaaditaan ympäristölupa. Kierrätysaluehankkeen ympäristölupaehtojen tulee olla sellaiset, ettei hankkeen toteuttaminen vaikeuta suunnitellun pientalo- ja virkistysalueen kaavoittamista ja toteuttamista. Myönnettävän ympäristöluvan voimassaoloaika ja lupaehdot tulee määrätä siten, että toiminnan ehtoja voidaan ilman kohtuuttomia viivytyksiä tarkistaa ympäristön maankäytössä tai muissa olosuhteissa tapahtuvien muutosten vaatimalla tavalla.

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, ympäristölautakunnalle sekä yleisten töiden lautakunnalle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITE

Pääkaupunkiseudun kiviaineksen kierrätysalueet - Ympäristövaikutusten arviointiselostus

VT ZAHRA ABDULLAN TOIVOMUSPONSI: HUOSTAAN OTETTUJEN MAAHANMUUTTAJATAUSTAISTEN LASTEN JÄLKIHUOLTO

Khs 2006-2561

Stj ilmoittaa, että hyväksyessään 15.11.2006 talousarvion vuodelle 2007 ja taloussuunnitelman vuosiksi 2007 – 2009 (Asia nro 3) Kvsto hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

20 (61) "Kaupunginvaltuusto edellyttää, että huostaan otettujen maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten jälkihuoltoa on kehitettävä.” (Zahra Abdulla, äänin 61 - 0)

Sosiaalilautakunta toteaa (13.2.2007), että huostaan otettua tai avohuollon tukitoimena sijoitettua lasta koskevaan huoltosuunnitelmaan kirjataan sijoituksen tarkoitus ja tavoitteet sekä erityisen tuen ja avun järjestäminen lapselle, hänen vanhemmilleen ja häntä hoitaville ja kasvattaville henkilöille. Huoltosuunnitelmaan kirjataan myös, miten yhteistoiminta ja yhteydenpito lapsen vanhempien ja muiden hänelle läheisten henkilöiden kanssa toteutetaan ja se, miten jälkihuolto toteutetaan.

Myös jälkihuollossa oleville lapsille ja nuorille tehdään huoltosuunnitelma. Jälkihuoltosuunnitelmassa ilmenee jälkihuollon tarkoitus ja tavoitteet kuten lapsen tai nuoren jälkihuollollinen tarve ja erityisen tuen ja avun järjestäminen tarpeen edellyttämässä laajuudessa. Maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten kohdalla on erityisesti varmistettava, että asiakas on ymmärtänyt jälkihuoltosuunnitelman sisällön.

Jälkihuollon tukiasumisen piirissä on vuodessa noin 300 henkilöä, joista lokakuussa 2006 oli 40 maahanmuuttajanuoria. Osa näistä tukiasumisen piirissä olevista maahanmuuttajanuorista on jo täällä Suomessa syntyneitä ja osa heistä on sellaisia, jotka ovat tulleet maahan lapsina tai nuorina.

Maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten jälkihuollossa on kehittämishaasteina riittävän tuen saaminen asumisessa ja oman elämän ratkaisujen (mm. koulutus, työ, perhesuhteet) pohdinnassa. Erityisen paljon tukea tarvitsevat takaisin Helsinkiin muualta Suomesta muuttavat nuoret sekä nuoret, joilla on mielenterveys- ja päihdeongelmia.

Avohuollon sosiaalityöntekijöiden puuttuminen, vaihtuvuus ja epäpätevyys vaikeuttavat myös maahanmuuttajataustaisten, jälkihuollossa olevien nuorten asioiden hoitamista ja riittävän tuen saamista.

Sosiaalivirasto kehittää jälkihuoltoa mm. järjestämällä vertaistukiryhmätoimintaa. Vertaisryhmien vetäjiksi tarvitaan hyvin selviytyneitä, pärjääviä maahanmuuttajanuoria ja aikuisia. Myös maahanmuuttajataustaisia tukihenkilöitä sekä työntekijöitä pyritään palkkaamaan lisää. Tavoite on, että jälkihuollon kaikilla toimijoilla olisi monikulttuuriset työtaidot. Yhteistyötä maahanmuuttaja- ja nuorisojärjestöjen kanssa vahvistetaan esimerkiksi tukihenkilöiden löytämiseksi ja jälkihuollon palvelujen kehittämiseksi.

Euroopan pakolaisrahaston ja Terve- ja turvallinen kaupunki-neuvottelukunnan rahoituksella on perustettu kolme alueellista maahanmuuttajanuorten olohuonetta Ruoholahteen, Vuosaareen ja Malmille. Tällä varhaisen tuen toiminnalla kohdataan maahanmuuttajanuoria ja pyritään ehkäisemään heidän syrjäytymistään. Alueellista työtä tehdään yhteistyössä nuorisotoimen kanssa.

Sosiaaliviraston lapsiperheiden palveluissa on lastensuojeluprosessin yhtenä kehittämiskohteena jälkihuolto. Prosessin arviointi ja uudistaminen tapahtuu vuoden 2007 aikana. Tässä kehittämistyössä otetaan

huomioon myös maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten erityistarpeet.

STJ Kaupunginhallitus päättänee

merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 15.11.2006 hyväksymän toivomusponnen (Zahra Abdulla) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja

toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle (Zahra Abdulla) sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Zahra Abdullalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048

VT ZAHRA ABDULLAN TOIVOMUSPONSI: LASTEN PÄIVÄKOTIEN HENKILÖSTÖMITOITUS

Khs 2006-2562

Stj ilmoittaa, että hyväksyessään 15.11.2006 talousarvion vuodelle 2007 ja taloussuunnitelman vuosiksi 2007 – 2009 (Asia nro 3) Kvsto hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

21 (62) "Kaupunginvaltuusto edellyttää, että päiväkotien henkilöstömitoituksessa on suunnitelmakaudella huomioitava nykyistä paremmin maahanmuuttajataustaiset ja erityistä tukea tarvitsevat lapset.” (Zahra Abdulla, äänin 43 - 0)

Sosiaalilautakunta toteaa (13.2.2007) mm., että maahanmuuttajataustaisia lapsia päiväkotihoidossa olevista lapsista on noin 12,3 %. Päivähoitoalueiden väliset erot ovat suuria ja osuudet vaihtelevat välillä 5-26 %. Lokakuussa 2006 Helsingissä oli 21 sellaista päiväkotia, joissa maahanmuuttajataustaisia lapsia oli yli 30 %.

Suurimmat kieliryhmät ovat somaliankieliset (490), venäjänkieliset (337) ja seuraavana arabian ja vironkieliset (109) lapset. Yhteensä eri kieliryhmiä on lähes 70.

Maahanmuuttajataustaiset lapset hoidetaan päivähoidossa samoissa päivähoitoryhmissä samoin henkilöstöresurssein kuin muutkin lapset. Osallistuminen varhaiskasvatukseen tukee maahanmuuttajataustaisten lasten mahdollisuuksia oppia suomea toisena kielenä ja kehittyä kaksikielisyyteen luonnollisissa tilanteissa, yhdenvertaisina ryhmän jäseninä. Lapsi tarvitsee lisäksi suunnitelmallista ja säännöllistä ohjausta kielen omaksumiseen ja käyttöön.

Päivähoidossa on ollut käytössä syksystä 2005 lähtien Helsingin kaupungin päivähoidon suomi toisena kielenä (S2) suunnitelma. Suunnitelman toteuttamista varten on palkattu kuusi lastentarhanopettajaa.

Lapsen kaksikielisyyteen kasvamisen tukeminen, viikoittainen S2 -opetus ja oman kulttuurin vahvistaminen ovat osa lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa, joka laaditaan yhdessä lapsen vanhempien kanssa. Sen toteuttamisesta vastaa lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaava henkilö.

Pääkaupunkiseudun päivähoidossa meneillään oleva yhteistyöhanke, Sosiaalinen vahvistaminen pääkaupunkiseudun monikulttuurisessa varhaiskasvatuksessa 2005–2007 (Moniku) saa sosiaali- ja terveysministeriöltä valtion avustusta. Vuoden 2007 aikana hanke tuottaa pääkaupunkiseudun yhteisen ”Monikulttuurisuus varhaiskasvatuksessa” toimintamallin ja henkilöstön käyttöön tarkoitetun ”hyvät käytännöt työkalupakin”.

Maahanmuuttajataustaisten lasten varhaiskasvatusta voidaan tukea vahvistamalla mitoituksen mukaista hoito- ja kasvatushenkilöstöä. Niihin ryhmiin, joissa on paljon maahanmuuttajataustaisia lapsia, voidaan kohdentaa kaksi lastentarhanopettajaa ja lastenhoitaja. Tavanomainen mitoitus on yksi lastentarhanopettaja ja kaksi lastenhoitajaa.

Päivähoidossa lasten tarvitsema tukitoimi suunnitellaan lapsen vanhempien, henkilökunnan ja tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kanssa yhdessä. Tukitoimen määrittelyssä otetaan huomioon päivähoitopaikan kasvatusympäristö, henkilökunnan osaaminen sekä mahdollisuudet suhteessa asiantuntijan lausunnossa mainittuihin erityistarpeisiin ja kehityksellisiin seikkoihin.

Erityistä tukea saavia lapsia on noin 6,4 % päiväkotihoidossa olevista lapsista. Helsingin päivähoidossa on suunnattu muita Kuusikko-vertailuun kuuluvia kuntia (Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku, Oulu) enemmän voimavaroja erityispäivähoitoon.

Sosiaalilautakunta katsoo, että erityistä tukea tarvitsevat lapset on otettu huomioon päivähoidon voimavaroissa eikä sen johdosta vuosien 2007–2009 taloussuunnitelmaan tulla esittämään tältä osin muutosta. Sen sijaan maahanmuuttajataustaisten lasten suomi toisena kielenä opetuksen työmalliin levittämiseen tarvitaan lisävahvistusta.

./. Sosiaalilautakunnan lausunto on esityslistan tämän asian liitteenä.

STJ Kaupunginhallitus päättänee

merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 15.11.2006 hyväksymän toivomusponnen (Zahra Abdulla) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja

toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle (Zahra Abdulla) sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Zahra Abdullalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048

LIITE

Sosiaalilautakunnan lausunto 13.2.2007

VT PEKKA REINIKAISEN TOIVOMUSPONSI: OIREENMUKAISEN HOIDON ERIKOISASIANTUNTIJAN VIRAN PERUSTAMINEN

Khs 2006-2551

Stj ilmoittaa, että hyväksyessään 15.11.2006 talousarvion vuodelle 2007 ja taloussuunnitelman vuosiksi 2007 – 2009 (Asia nro 3) Kvsto hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

8 (17) "Kaupunginvaltuusto edellyttää, että selvitetään mahdollisuus muuttaa yksi sisätautien erikoislääkärin virka oireenmukaisen hoidon erikoisasiantuntijan viraksi, joka voi konsultoida ja kouluttaa lääkäreitä syöpä- ja kipupotilaiden oireenmukaiseen hoitoon. ” (Pekka Reinikainen, äänin 80 - 0)

Terveyslautakunta toteaa (6.2.2007), että kivun hoito ja syöpäpotilaiden oireenmukainen hoito on viime vuosina herättänyt paljon julkista keskustelua. Terveyskeskuksessa henkilökuntaa on koulutettu kivun ja palliatiiviseen (oireenmukaiseen) hoitoon. Toivomusponnessa mainittuja potilaita hoidetaan terveyskeskuksen akuuttisairaalassa ja siihen kuuluvissa kotisairaaloissa, pitkäaikaissairaalassa, kotihoidossa sekä terveysasemilla. Helsinkiläisiä syöpäpotilaita hoidetaan loppuvaiheessa myös Terhokodissa, jonka osaaminen saatto- ja oireenmukaisessa hoidossa on korkeatasoista. Ongelmapotilaiden hoidossa konsultoidaan HYKS:n kivun- ja oireenmukaisen hoidon asiantuntijoita, esimerkiksi syöpätautien klinikan palliatiivisen hoidon vastaanotolla. Myös Malmin sairaalassa toimivat anestesiologit ovat konsultoitavissa. Sairaanhoitopiiri järjestää aiheeseen liittyvää koulutusta.

Lääkäreille laaditaan vuosittaiset koulutus- ja kehittymissuunnitelmat osaamiskartoitusten pohjalta. Koulutussuunnitelmissa otetaan huomioon sekä ammattiryhmien että työyhteisöjen osaamiskartoista esiin nousevat koulutustarpeet. Näin ollen myös kipu- ja syöpäpotilaiden hoitoon liittyvät osaamistarpeet tulevat huomioon otetuiksi ja näiden potilasryhmien hoitamiseen tarvittavaan osaamiseen voidaan kohdistaa koulutuspanosta.

Hyvän mahdollisuuden kivun hoidossa tarvittavan osaamisen lisäämiseen tarjoaa Suomen Lääkäriliiton erityispätevyysjärjestelmä, joka sisältää kivunhoitolääketieteen erityispätevyyden. Edellytyksenä erityispätevyyden saamiselle on erikoislääkäritutkinnon lisäksi hyväksytysti suoritettu pätevöitymisohjelma ja kuulustelu. Erityispätevyyden hankkinut lääkäri pystyy toimimaan kivunhoitolääketieteen asiantuntijana.

Erityisesti kotisairaalan lääkärit ovat kouluttautuneet palliatiiviseen hoitoon ja kivun hoitoon ja heillä on mahdollisuus jatkuvaan lisäkoulutukseen tällä osaamisalueella. Tällöin he voivat konsultoida myös kotihoidon lääkäreitä oireenmukaiseen hoitoon liittyvissä ongelmissa.

Terveyskeskuksen sisätautien erikoislääkärin tehtävät ovat laaja-alaista asiantuntemusta vaativia. Oireenmukainen ja kivun hoito ovat oleellinen osa perusterveydenhuollon organisaatiossa toimivien lääkäreiden työtä ja esitetyn suppean alan erityisasiantuntijan konsulttityyppiset tehtävät sopivat ensisijaisesti erikoissairaanhoitoon.

Edellä olevan perusteella terveyslautakunta ei pidä tarkoituksenmukaisena sisätautien erikoislääkärin viran muuttamista suppeaa erityisosaamista vaativaksi erityisasiantuntijan viraksi. Sen sijaan terveyslautakunta pitää tärkeänä, että kivun- ja oireenmukaisen hoidon osaamista terveyskeskuksessa lisätään edelleen.

STJ Kaupunginhallitus päättänee

merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 15.11.2006 hyväksymän toivomusponnen (Pekka Reinikainen) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja

toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle (Pekka Reinikainen) sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Pekka Reinikaiselle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Frantsi Anneli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

VT TUOMAS RANTASEN TOIVOMUSPONSI: ALUEIDEN TERVEYSKESKUSPALVELUJEN SAATAVUUSEROJEN TASOITTAMINEN

Khs 2006-2557

Stj ilmoittaa, että hyväksyessään 15.11.2006 talousarvion vuodelle 2007 ja taloussuunnitelman vuosiksi 2007 – 2009 (Asia nro 3) Kvsto hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

14 (43) "Kaupunginvaltuusto edellyttää, että eri alueiden terveyskeskuspalvelujen saatavuuserot tasoitetaan.” (Tuomas Rantanen, äänin 45 - 0)

Terveyslautakunta toteaa (6.2.2007), että terveyskeskuksen vuoden 2004 alusta tapahtuneen organisaatiomuutoksen keskeisiä tavoitteita oli mahdollistaa aiempaa paremmin voimavarojen joustava käyttö sekä samalla edistää aiempaa yhtenäisemmän palvelutason toteutumista koko kaupungin alueella.

Palvelujen saatavuuserojen näkökulmasta terveyskeskuksen palvelujen suurimmat volyymit kohdistuivat terveysasemien lääkärin vastaanottoon (214 000 käyttäjää), terveydenhoitajan vastaanottoon (180 000 käyttäjää) sekä hammashoitoon (137 000 käyttäjää). Terveysneuvonnan palveluja annettiin noin 55 000 henkilölle. Psykiatrisen avohoidon piirissä oli noin 15 000 henkilöä.

Palvelutuotannon alueellista kustannusten sekä palveluiden jakautumista seurataan vuosittain tehtävillä palvelujen alueellisen käytön analyyseillä, joiden avulla saadaan tärkeää tietoa eri alueiden palvelukäytössä tapahtuneista muutoksista. Vuotuiset laatumittaukset antavat tämän lisäksi tärkeää tietoa mm. jonotusajoista kaupungin eri osissa.

Terveysasemien osalta viime vuosina palvelutason erot ovat johtuneet ensisijaisesti lääkärityövoiman saatavuudesta, missä eri terveysasemien välillä on ollut suurtakin vaihtelua. Syntyneitä jonoja on esimerkiksi Kontulan terveysasemalla purettu ohjaamalla potilaita muille terveysasemille ja kohdentamalla muiden terveysasemien lääkäreiden työpanosta työhön Kontulan terveysasemalle. Lääkäreiden kohdentamisessa on priorisoitu sellaiset terveysasemat, joilla työvoimatilanne on ollut vaikein.

Terveysasemien välillä on edelleen vaihtelua lääkäripalvelujen saatavuudessa, mutta ns. hoitotakuu toteutuu kaikilla terveysasemilla. Jatkossa pääterveysasemien sijoittelussa tullaan edelleen lisäämään vapaata hakeutumista, minkä lisäksi niiden sijoittelussa otetaan huomioon maantieteellinen tasapaino sekä liikenneyhteydet. Vuoden 2007 talousarvioon sisältyy yhteensä 10 terveyskeskuslääkärin lisäys. Lääkäreiden sijoittelussa tullaan ottamaan huomioon erot eri terveysasemien välillä palveluiden saatavuudessa.

Kotihoidossa lääkäripeittävyyden tavoite on, että palvelualueiden kesken vaihtelu on korkeintaan 5 %. Lääkärivajauksen vuoksi tämä ei toteutunut vielä vuonna 2006. Suurimman ja pienimmän perittävyysprosentin saavuttaneiden alueiden ero oli 12 %.

Hammashuollossa on keskitetyn ajanvarauksen käynnistymisen myötä vuonna 2005 voitu taata välitön yhteydensaanti koko kaupungin alueella arkipäivisin virka-aikana. Potilaat voivat hakeutua haluamaansa hammashoitolaan. Tällä on pyritty tasaamaan alueellisia kysynnän ja tarjonnan epäsuhtia ympäri kaupunkia. Keskitetyn ajanvarauksen kautta ruotsinkieliset potilaat ohjataan halutessaan niihin hoitoloihin, joissa työskentelee ruotsinkieltä äidinkielenään puhuvia hammashuollon työntekijöitä. Ensiapuluonteista hammashoitoa annetaan lisäksi koko kaupungin asukkaille keskitetysti Ruskeasuon hammashoitolassa, jonne niin ikään hakeudutaan em. keskitetyn ajanvarauksen kautta.

Akuuttisairaalan ajanvarauspoliklinikoilla on palvelut pystytty antamaan hoitotakuun edellyttämässä ajassa. Odotusajoissa on ollut vaihtelua lääkäreiden sijaistamatta jääneiden poissaolojen aikana.

Psykiatrisissa avohoitopalveluissa on vuoden 2006 aikana valmistuneessa henkilöstörakennesuunnitelmassa pyritty ottamaan huomioon alueiden erityispiirteet, jotta palvelujen saatavuuserot saataisiin minimoitua. Psykiatriseen avohoitoon on niin ikään luotu potilaiden yhtenäinen tutkimusjärjestelmä vuoden 2006 aikana, jonka keskeisenä tavoitteena on yhdenmukaistaa ja valita parhaat hoitokäytännöt käyttöön otettaviksi kaikilla kaupungin psykiatrian poliklinikoilla. Eri poliklinikoiden vastuualueiden väestö eroaa toisistaan jonkin verran varallisuuden, koulutustaustan, sosioekonomisen aseman, mielenterveyden häiriöiden jakauman ja päihteiden käytön suhteen. Poliklinikoiden palveluissa on vaihtelevasti eroja erityisesti lääkäripulan takia. Juuri tällä hetkellä suurimmissa vaikeuksissa on Itäkeskuksen poliklinikka.

Terveyskeskus seuraa myös jatkossa palvelujen saatavuuseroissa tapahtuvia muutoksia ja ottaa ne huomioon strategisessa suunnittelussaan.

STJ Kaupunginhallitus päättänee

merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 15.11.2006 hyväksymän toivomusponnen (Tuomas Rantanen) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja

toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle (Tuomas Rantanen) sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Tuomas Rantaselle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Frantsi Anneli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184



Kokousaika	12.3.2007 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali