PROS-järjestelmän käyttämä mallipohja

Asia

Sivu

KAUPUNGINJOHTAJA

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

Urban II -hallintotoimikunnan päätökseen liittyvä oikaisuvaatimus

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

Kiinteistö Oy Oulunkylän Kauppagallerian poikkeamishakemus

Lausunto Uudenmaan ympäristökeskukselle Helsingin Seurakuntayhtymän poikkeamishakemuksesta

Selvitys kauppahallien pääomavuokrista ja myyntipaikkojen kilpailuttamisen periaatteista

Etuosto-oikeuden käyttämättä jättäminen kapiteeli Oyj:n ja Suomen Hypoteekkiyhdistyksen välisessä kiinteistökaupassa.

10.1.2005 pöydälle pantu asia
Malmin lentokenttäaluetta koskevien käyttöoikeussopimusten päättäminen

10.1.2005 pöydälle pantu asia
Vt Sari Näreen toivomusponsi: Sanktioiden lisääminen ulkomainonnan sopimuksiin mainonnan kansainvälisten sääntöjen rikkomisesta

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

Kahden vararehtorin viran perustaminen ammattikorkeakouluun

Helsingin teatterisäätiö-Helsingfors teaterstiftelse -nimisen säätiön hallituksen jäsenten valitseminen

Apulaisoikeuskanslerin päätökset kanteluista opetustoimen asioissa sekä kaupungin jatkotoimenpiteet

10.1.2005 pöydälle pantu asia
Vt Sari Näreen toivomusponsi: sukupuolisen nimittelyn ehkäiseminen kouluissa

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

Esitys maa- ja metsätalousministeriölle vesihuoltolain muuttamisesta

Lausunto Länsiväylän suunnan liityntäpysäköintiselvityksestä

Helsingin Palveluauto Oy:n ylimääräinen yhtiökokous

Toimitusjohtaja Timo Taulavuoren virkaan ottamisen vahvistaminen

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

Kaupungin edustajan nimeäminen Gaius-säätiön hallitukseen vuodeksi 2005

URBAN II -HALLINTOTOIMIKUNNAN PÄÄTÖKSEEN LIITTYVÄ OIKAISUVAATIMUS

Khs 2004-2512

Kj toteaa, että Urban II -hallintotoimikunta on käsitellessään EU-rahoitusosuuden myöntämistä Urban II -yhteisöaloiteohjelman hankehakemuksille tehnyt 17.11.2004 §:n 75 kohdalla kielteisen päätöksen EU-rahoituksen osoittamisesta ’Taidekehä työpaja’ -nimiselle hanke-esitykselle (H124).

./. Helsingin Venäläinen SADKO-klubi - Russkij klub SADKO ry (jäljempänä yhdistys) on tehnyt 3.12.2004 oikaisuvaatimuksen, joka on liitteenä 1.

./. Lainopillinen osasto toteaa (31.12.2004) asiasta lausuntonaan seuraavaa:

1. Johdanto

Euroopan komissio hyväksyi 5.12.2001 Helsingin ja Vantaan kaupunkien ehdotuksen Suomen Urban II –yhteisöaloiteohjelmaksi (jäljempänä ”Urban –ohjelma”) vuosille 2001-2006. Ohjelmalla osarahoitetaan eräiden Helsingin ja Vantaan lähiöiden kehittämishankkeita.

Rakennerahasto-ohjelmien kansallisesta hallinnoinnista annetun lain (3012.1999/1353, muut. 28.12.2000/1286) mukaan Urban –ohjelman hallintoviranomaisen tehtävistä huolehtii Helsingin ja Vantaan kaupunkien yhteinen toimielin. Helsingin kaupunginhallitus asetti toimielimen kokouksessaan 3.2.2003, § 161. Toimielimen nimeksi annettiin Urban II –hallintotoimikunta.

2. Hankkeen rakennerahaston rahoitusosuuden päättäminen Urban -ohjelmassa

Rakennerahastojen kansallisesta hallinnoinnista annetun lain 21 a §:n mukaan Urban –ohjelman toimeenpanoa varten on hallintokomitea, jonka asettaa sisäasiainministeriö ja jossa myös Helsingin ja Vantaan kaupungeilla on edustajansa.

Hallintokomitea yhteensovittaa ja suuntaa rakennerahastojen kansallista rahoitusta sekä antaa lausunnon hankkeiden soveltuvuudesta Urban –ohjelmaan ja niiden rahoittamisesta. Hallintokomitean kannanottoa koskeviin päätöksiin ei voida erikseen hakea muutosta valittamalla.

Hankkeelle ei 21 b §:n mukaan voida myöntää tukea, ellei hallintokomitea ole puoltanut hankkeen rahoittamista.

Urban II -hallintotoimikunnan tehtävänä on mm. hallintokomitean lausunto ja kansallisen julkisen viranomaisen kansallista rahoitusta koskeva päätös huomioon ottaen päättää EU:n rakennerahaston rahoitusosuuden myöntämisestä hankkeille.

3. Muutoksenhaku hankkeen rakennerahaston rahoitusosuutta koskevaan päätökseen

Edellä mainitun lain 39 § 2 momentin (28.12.2000/1286) mukaan Urban II -hallintotoimikunnan ”päätökseen haetaan muutosta siten kuin muutoksenhausta kuntalaissa säädetään. ” Tämä tarkoittaa, että hallintotoimikunnan päätöksestä tehdään oikaisuvaatimus Helsingin kaupunginhallitukselle. Kuntalain mukaan oikaisuvaatimus voidaan tehdä sekä tarkoituksenmukaisuus- että laillisuusperusteella.

Rakennerahastojen kansallisesta hallinnoinnista annetun lain sekä rakennerahastoja koskevista yleisistä säännöistä annetun Euroopan Unionin neuvoston asetuksen (EY N:o 1260/1999) mukaan hallintokomitea ratkaisee lausunnossaan, soveltuuko hanke Urban -ohjelmaan vai ei, ja ohjelman hallintotoimikunta tekee rahoituspäätöksensä tuon lausunnon mukaisesti

Hallintokomitean puoltava ratkaisu hankkeelle myönnettävästä tuesta on oikeudellinen edellytys sille, että hallintotoimikunta voi myöntää hankkeelle tukea.

4. Yhdistyksen oikaisuvaatimuksen tutkiminen

Urban II –hallintotoimikunta päätti 17.11.2004, § 75 hylätä hallintokomitean kielteisen lausunnon perusteella Yhdistyksen Taidekehä-työpaja –hankkeen rakennerahaston rahasto-osuutta koskeneen hakemuksen. Yhdistys teki asiassa oikaisuvaatimuksen kaupunginhallitukselle 3.12.2004.

Kuntalain 89 §:n mukaan kunnanhallituksen ja lautakunnan, niiden jaoston sekä niiden alaisen viranomaisen päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimus tehdään toimielimen ja sen jaoston sekä sen alaisen viranomaisen päätöksestä asianomaiselle toimielimelle. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

Kuntalain 92 §:n mukaan oikaisuvaatimuksen saa tehdä sekä kunnan jäsen että asianosainen eli se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa.

Oikaisuvaatimus voidaan kuntalain mukaan tehdä sekä laillisuus- että tarkoituksenmukaisuusperusteella.

Kuntalain 93 §:n mukaan oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Päätöstä koskeva pöytäkirjanote oikaisuvaatimusohjeineen lähetetään kuntalain 95 §:n mukaan asianosaiselle erikseen tiedoksi kirjeellä. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä.

Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi.

17.11.2004 tehtyä päätöstä koskeva pöytäkirjanote oikaisuvaatimusohjeineen on annettu postin kuljetettavaksi 22.11.2004. Yhdistys on jättänyt oikaisuvaatimuksensa kaupunginhallitukselle 3.12.2004, joten oikaisuvaatimus on tehty määräajassa oikealle toimielimelle.

5. Yhdistyksen oikaisuvaatimuksen perusteluista

Yhdistys vaatii, että sen hankkeelle myönnetään rakennerahaston tukea, koska hanke ei yhdistyksen mielestä ole päällekkäinen jo toimivien Urban II –kulttuurihankkeiden kanssa. Yhdistyksen käsityksen mukaan hallintotoimikuntaa sitovan lausunnon antanut hallintokomitea on käsittänyt hankkeen sisällön väärin. Yhdistys perustelee käsitystään oikaisuvaatimuksesta ilmenevällä tavalla.

6. Yhdistyksen oikaisuvaatimuksen ratkaisu.

Hallintokomitea ei ole puoltanut tuen myöntämistä hankkeelle. Näin ollen oikeudellisia edellytyksiä tuen myöntämiseen ei ole. Yhdistyksen oikaisuvaatimus tulee siten hylätä.

Kj katsoo, että Urban II -yhteisöaloiteohjelman hallintokomitean kielteisen lausunnon takia, rakennerahastojen kansallisesta hallinnoinnista annetun lain 21 b § mukaisesti, ei hallintotoimikunta ole voinut käyttää harkintavaltaa evätessään EU-rahoituksen ’Taidekehä työpaja’ -hankkeelta. Myöskään kaupunginhallituksella ei samasta syystä ole mahdollisuutta muuttaa päätöksen sisältöä tarkoituksenmukaisuusperustein.

Kj viittaa edelleen lainopillisen osaston lausuntoon todetessaan, ettei oikaisuvaatimusta tulisi hyväksyä myöskään oikeudellisin perustein.

KJ Kaupunginhallitus päättänee hylätä Suomen Venäläinen SADKO-klubi - Russkij klub SADKO ry:n 3.12.2004 päivätyn oikaisuvaatimuksen kaupunginkanslian lainopillisen osaston lausunnossa mainituilla perusteilla.

Pöytäkirjanote sekä kopio kaupunginhallituksen esityslistan ao. asiakohdasta Suomen Venäläinen SADKO-klubi - Russkij klub SADKO ry:lle muutoksenhakuosoituksin ja ote Urban II hallintotoimikunnalle sekä kaupunginkanslian oikeuspalveluille.

Lisätiedot:
Lahtinen Olli, taloussuunnittelija, puhelin 169 2296

LIITTEET	Liite 1	Helsingin venäläinen Sadko-klubi ry:n oikaisuvaatimus (3.12.2004)
	Liite 2	Kaupunginkanslian lainopillisen osaston lausunto (31.12.2004)

KIINTEISTÖ OY OULUNKYLÄN KAUPPAGALLERIAN POIKKEAMISHAKEMUS

Khs 2004-2620

Kiinteistö Oy Oulunkylän Kauppagalleria pyytää (27.4.2004) poikkeamislupaa Oulunkylän puistoalueelle 28P48 (Mäkitorpantie 35) puistoalueen määräaikaiselle käyttötarkoituksen muuttamiselle pysäköintikäyttöön. Poikkeamista haetaan kymmeneksi vuodeksi ja kysymys on luvan jatkamisesta

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että pysäköintipaikalla on suuri merkitys kauppakeskuksen toiminnalle. Omalla tontilla olevat autopaikat eivät riitä kattamaan päivittäistä paikkatarvetta. Aluetta rajaavan lauta-aidan korjaukseen hyväksyttiin määräraha 23.4.2004 pidetyssä Kiinteistö Oy:n hallituksen kokouksessa.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (14.12.2004), että haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Alueella on voimassa 5.10.1953 vahvistettu asemakaava nro. 3313. Asemakaavan mukaan alue on puistoa. Alue rajoittuu länsisivultaan kerrostalotonttiin (Mäkitorpantie 33), eteläsivultaan kolmeen omakotitonttiin (Kylänvanhimmankuja 8, 10 ja 12), itäsivultaan Kylänvanhimmantiehen ja pohjoissivultaan Mäkitorpantiehen. Aluetta on määräaikaisella poikkeusluvalla käytetty viereisessä korttelissa 28153 sijaitsevan kauppakeskuksen asiakkaiden pysäköintialueena. Lupaa on viimeksi jatkettu 30.6.2003 asti.

Selvitys naapureiden kuulemisesta on liitetty hakemusasiakirjoihin. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle. Hakija on kuullut rajanaapureita (4). Yhdeltä naapurilta (28156/3, Kylänvanhimmankuja 8) ei ole saatu vastausta.

Asunto Oy Mäkitorpantie 33 (28156/9) toteaa liitekirjelmässään hakijan vuokralaisena laiminlyöneen sille kiinteistön haltijana kuuluvan velvollisuuden pitää huolta pysäköintialueen, Mäkitorpantien jalkakäytävän sekä pysäköintialueen ja jalkakäytävän välisen nurmialueen siisteydestä.

xxxxxx ja xxxxx x. xxxxxxxxxx (28156/1, Kylänvanhimmantie xx)) katsovat, että alue tulee vuokrata vain viideksi vuodeksi, jolloin se pysyy paremmin kunnossa. Pysäköinnin tulisi olla vain henkilökunnan ja asiakkaiden henkilöautoille, ei pitkäaikaiseen pysäköintiin eikä autojen säilytykseen. Aidan ja istutusten kunnossapitoon tulee kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Alueen valaisu ja sulkeminen yöksi kuuluu alkuperäiseen sopimukseen ja niiden tulee jatkua ja toteutua edelleen.

xxxxxx xxxxxxxx (28156/2, Kylänvanhimmankuja xx)) toteaa, että alueelle suunniteltu kasvillisuus (syreenit, tuomipihlajat ja mongolianvaahterat) on jäänyt toteutumatta ja toivoo istutusten uudelleenarviointia.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että pysäköintialue on kauppakeskus Ogelin kannattavuuden kannalta tärkeä. Alue oli ennen nykyistä käyttöä hoitamatonta joutomaata. Puistokäyttötarvetta ei ole, koska tasokas kaupunginosapuisto sijaitsee vieressä Mäkitorpantien pohjois- puolella.

Luvan jatkaminen on puollettavissa, koska tällöin varmistetaan Oulunkyläläisille tärkeän kauppakeskuksen toiminta ja koska pysäköinnistä ei ole ympäristölle sanottavaa haittaa. Luvan tulee kuitenkin olla edelleen määräaikainen, koska tällöin voidaan toiminnan mahdolliset kielteiset vaikutukset ottaa aikanaan huomioon. Alueen kunnossapidosta ja siisteydestä tulee vuokrasopimuksen ehtojen mukaisesti huolehtia ja rakennusluvan mukainen suunniteltu kasvillisuus tulee toteuttaa ja hoitaa asianmukaisesti.

Poikkeamisen erityinen syy on alueen tarkoituksenmukainen käyttö.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista mikäli poikkeaminen myönnetään määräaikaisena 30.6.2008 asti ja ehdolla, että alue toteutetaan 3.12.1995 päivätyn suunnitelman mukaiseksi.

Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee suostua hakemukseen päätöksen nro 2004–2620/526 mukaisesti ehdolla, että poikkeaminen myönnetään 30.8.2008 saakka ja että se toteutetaan 3.12.1995 päivätyn suunnitelman mukaisesti.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

LIITTEET	Liite 1	Kiinteistö Oy Oulunkylän Kauppagallerian poikkeamispäätös
	Liite 2	Kiinteistö Oy Oulunkylän Kauppagallerian poikkeamishakemuksen sijaintikartta

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄN POIKKEAMISHAKEMUKSESTA

Khs 2004-2618

Helsingin Seurakuntayhtymä pyytää (10.11.2004) poikkeamislupaa.

Pitäjänmäen kortteli nro 46110 tontille nro 5 (Turkismiehenkuja 4)

Uuden porrashuoneen (85 k-m²), uuden välipohjan salitilaan (124 k-m²) sekä uuden ilmastointikonehuoneen rakentamiseen Pitäjänmäen kirkon muutostöiden yhteydessä. Rakentaminen poikkeaa vähäisessä määrin asemakaavassa osoitetusta rakennusoikeudesta.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että uusi välipohja tehdään nykyisen liikuntasaliin, jolloin ensimmäiseen kerrokseen, sisääntuloaulan yhteyteen muodostuva tila saadaan kirkkoherran viraston käyttöön. Tällä hetkellä viraston tiloista osa sijaitsee toisessa kerroksessa ja osa hajallaan ympäri rakennusta. Uusi porrashuone kokoaa rakennuksen eri kerroksissa olevat tilat toiminnalliseksi kokonaisuudeksi, uusi hissi on välttämätön esteettömän kulun kannalta (rakennuksessa ei nykyään ole hissiä).

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (14.12.2004), että haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Alueella on voimassa 4.5.1992 vahvistettu asemakaava nro 9793. Asemakaavan mukaan tontti kuuluu kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialueeseen (YK). Tontin rakennusoikeus on 1 155 k-m². Tontilla on rakennusala, jonka rakennuksen julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan ylimmäksi korkeusasemaksi on merkitty +38.10. Seurakuntatilojen autopaikkavaatimus on 1 ap / 80 m² kerrosala. Tontin autopaikkoja saa asemakaavan mukaan sijoittaa viereiselle tontille 46110/12, jossa on asuin-liikerakennuksen yhteydessä rakennettu maanalainen pysäköintitila.

Tontilla on Pitäjänmäen kirkkorakennus. Rakennusvalvontaviraston rekisterien mukaan käytetty kerrosala on 1 320 m². Muutossuunnitelmien liitteenä on selvitys, jonka mukaan käytetty kerrosala on 1.–3. kerroksessa 1 262 m² ja kellarikerroksessa nykytulkinnan mukaan pääkäyttötarkoituksen mukaista kerrosalaan luettavaa tilaa 399 k-m².

Hakijan tarkoituksena on rakentaa uusi porrashuone sekä lisätilaa rakentamalla välipohja nykyiseen liikuntasalitilaan. Laajennusten kerrosala on yhteensä 209 m². Uusi porrashuone ja hissi (85 m²) ovat ainoa ulospäin näkyvä kerrosalaan luettava lisäosa.

Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta siten, että lisärakentaminen ylittää asemakaavan mukaisen kerrosalan 18 %.

Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (12.11.2004/268). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia ei ole esitetty.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että kirkkorakennukseen esitetyt muutokset ovat toiminnan kannalta perusteltuja. Uuden välipohjan rakentaminen ja tilajärjestelyt tapahtuvat olemassa olevan rakennuksen sisällä. Rakennusmassan ulkopuolella tapahtuva ilmastointikonehuoneen ja uuden porrashuoneen rakentaminen ovat välttämättömiä toimenpiteitä ja erityisesti porrashuoneen yhteydessä toteutettava hissi on liikuntaesteisten kannalta huomattava parannus.

Vähäisen poikkeamisen erityinen syy on olemassa olevan julkisen palvelurakennuksen toiminnan tarkoituksenmukainen järjestäminen ja liikuntaesteisten tarpeiden tyydyttäminen.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa hakemusta.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee puoltaa Uudenmaan ympäristökeskukselle annettavassa lausunnossaan poikkeamisen myöntämistä Helsingin Seurakuntayhtymälle haettuun toimenpiteeseen 46.kaupunginosan korttelin nro 46110 tontille nro 5.

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle ja rakennusvalvontavirastolle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

LIITE

Sijaintikartta Seurakuntayhtymän poikkeamishakemukseen

SELVITYS KAUPPAHALLIEN PÄÄOMAVUOKRISTA JA MYYNTIPAIKKOJEN KILPAILUTTAMISEN PERIAATTEISTA

Khs 2004-188

Kaj toteaa, että khs päätti 2.2.2004 (149 §) ottaa käsiteltäväkseen kiinteistölautakunnan 26.1.2004 tekemän päätöksen, jonka mukaan Vanhan Kauppahallin myymälöiden, jäähdyttämöjen ja kahvilan vuokrat olisivat nousseet portaittain kolmessa erässä 1.3.2004 15 %, 1.3.2005 10 % ja 1.3.2006 10 %, yhteensä 35 %.

Yhden myyntipaikan (n. 5 m²) vuokra olisi kolmen korotuksen jälkeen ollut 227,05 euroa/kk. Lisäksi kiinteistölautakunnan päätöksessä vuokrien tarkistaminen olisi jatkossa sidottu elinkustannusindeksin muutokseen. Päätöksen mukaan vapautuvat myymälät oli vastaisuudessa määrä vuokrata tarjouskilpailun perusteella.

Kiinteistölautakunnan peruste Vanhan Kauppahallin vuokrien korottamiseen oli se, että vuokranantajan kulut ovat suuremmat kuin myymälävuokrista saatavat tulot. Vuokrankorotusesitys oli tehty nojautuen vuokrausperustelaskelmaan, josta kävi ilmi, että Vanhasta kauppahallista saatavat tulot 33,64 euroa/kk/m² kattoivat hallin hoitokulut 31,15 euroa/kk/m², mutta vain osan tontinvuokrakuluista, jotka ovat 5,25 euroa/m²/kk, eivätkä lainkaan pääomakustannuksia 9,77euroa/m²/kk. (Kustannusperusteinen vuokra on 46,40 euroa/m²/kk.)

Vanhan Kauppahallin vuokrasopimukset oli alun perin tehty vuonna 1989. Sopimuksissa ei ollut indeksiehtoa eikä vuokriin ollut tehty rahan reaaliarvon heikkenemisestä johtuvia tarkistuksia.

Khs kumosi 1.3.2004 kiinteistölautakunnan päätöksen ja päätti, että vuokriin tehdään 1.5.2004 15 %:n korotus (korotuksen jälkeen myyntipaikan vuokra on 193,41 euroa/kk) ja että ennen mahdollisia vuokrien lisätarkistuksia kiinteistölautakunnan tulee marraskuun 2004 loppuun mennessä antaa kaupunginhallitukselle selvitys kauppahallien pääomavuokrien määräytymisen ja myymälätilojen kilpailuttamisen periaatteista.

Kiinteistölautakunta mainitsee selvityksessään (8.12.2004) seuraavaa:

Kaupunginhallitus päätti 1.3.2004 (272 §) kehottaa kiinteistölautakuntaa tekemään vuoden 2004 marraskuun loppuun mennessä selvityksen kauppahallien pääomavuokrien ja myymälätilojen kilpailuttamisen periaatteista.

Kiinteistölautakunnan, asuntolautakunnan ja kiinteistöviraston johtosäännön 5 §:n mukaisesti lautakunnan tehtävänä on, ellei toisin ole määrätty tai ellei lautakunta ole antanut tehtävää määräämänsä viranhaltijan ratkaistavaksi, antaa vuokralle kiinteistölautakunnan hallinnossa olevia liiketiloja.

Helsingissä on kolme toimivaa kauppahallia. Ne ovat kaupungin omistamia, alun perin liiketoimintaa varten rakennettuja ja liiketoiminnan käytössä olevia rakennuksia. Ne on suojeltu kaavamerkinnöillä sr-1 ja ark.

Kiinteistölautakunnan 19.6.2001 (518 §) hyväksymien rakennetun omaisuuden vuokrausperusteiden mukaan liiketoiminnan käytössä olevien tilojen tuottovaatimus on 3 - 6 %. Käytössä olevien vuokrausperiaatteiden mukaan historiallisille, kaavalla suojelluille rakennuksille voidaan määrittää tuottotavoitteeksi 0 %, jos katsotaan, että rakennuksen suojelu korottaa kunnossapitokustannuksia normaaliin rakennukseen verrattuna (esim. julkisivun koristeet jne.). Sisäisessä laskelmassa tuottotavoite on laskettu 0 %:n mukaan ja kuoletusajaksi 50 vuotta. Kuoletusaikakin on pitempi kuin normaali liikerakennuksissa käytettävä aika.

Kaupunginhallitus päätti 14.10.2002 (1302 §) Helsingin kaupungin periaatteet kiinteistöjen, mainospaikkojen ja vastaavien luovuttamisesta ulkopuolisille. Periaatteissa mainitaan muun muassa, että kilpailumenettelyä sovelletaan, jos se on mahdollista. Lisäksi mainitaan, että ellei kilpailuttamista voida käyttää, varmistutaan käyvästä hinnasta esimerkiksi arviointilausunnolla tai vertailuhintojen avulla.

Kauppahallien myymälöiden vuokralaisia valittaessa ei kilpailuttamista ole käytetty, vaan tilavuokra on kaikilla sama (poikkeuksena Hakaniemen kauppahalli, jossa mm. kulmamyymälät ovat kalliimpia) ja vuokralaiset on valittu muilla kiinteistölautakunnan hyväksymillä perusteilla. Poikkeuksen muodostaa Hietalahden kauppahalli, jossa tilat on jo nyt pääosin kilpailutettu.

Mikäli haluttaisiin markkinavuokrat nopeasti käyttöön eri kauppahalleissa, tulisi kaikki nykyiset Hakaniemen kauppahallin ja Vanhan Kauppahallin vuokrasopimukset irtisanoa ja kilpailuttaa näin vapautuvat myymälätilat. Kiinteistölautakunnan mielestä tällainen menettely ei ole kuitenkaan mahdollista.

Nykyisillä vuokrilla ja hallien kustannuksilla ei vuokraustoiminta ole kannattavaa. Myymälöiden vuokrat ovat nykyisellään markkinavuokria halvemmat sekä Hakaniemen kauppahallissa että Vanhassa Kauppahallissa. Koska kilpailuttaminen on kaupungin ja kaupunginhallituksen hyväksymän periaatteen mukaisesti ensisijainen keino tiloja ulkopuolisille vuokrattaessa, tulisi kauppahallien vapautuvat tilat kilpailuttaa 1.1.2005 lukien. Näin myymälätiloista saadaan käypä markkinavuokra.

Kilpailuttaminen on tarkoitus suorittaa halli- ja myyntipaikkakohtaisesti valikoiden siten, että vapautuvan myymälätilan käyttötarkoitus määritellään ennen kilpailua. Näin kussakin kauppahallissa voidaan säilyttää monipuolinen tuotevalikoima ja hallissa on riittävästi ko. alan kilpailua. Sekä Hakaniemen kauppahallin 1. kerros että Vanha Kauppahalli säilytetään ensisijaisesti peruselintarvikkeita myyvinä monipuolisina kauppapaikkoina. Tavoitteiden toteutumista seurataan ja arvioidaan markkina- ja asiakastutkimuksilla. Lisäksi kauppiasyhdistyksiltä on pyydetty kehityssuunnitelma 2 ‑ 3 vuoden tähtäimellä siitä, minkä tyyppistä myyntitoimintaa po. halliin kaivataan. Suunnitelmaa tarkennetaan vuosittain.

Kilpailuttaminen vapautuvista tiloista kauppahalleissa on hidas järjestelmä ja saattaa johtaa ensi vaiheessa epätyydyttävään tilanteeseen vuokralaisten kesken. Tarkoitus onkin tarkastella vuosittain vuokratason muodostumista ja pyrkiä maltillisin muutoksin tilanteeseen, jossa nykyisten sopimusten vuokrataso vastaa kilpailutettua vuokratasoa.

Kiinteistölautakunta toteaa, että kaupunki on investoinut halleihin ottaen huomioon hallien suojelunäkökohdat, tavoitteena ennen kaikkea taata korjauksilla kauppahallitoiminnan jatkuvuus. Kauppahallien myyntipaikkojen kilpailuttamisen ensisijaisena tavoitteena ei ole lisätä vuokratuottoa, vaan kilpailuttamisella saadaan ko. liiketoimintapaikoille hinta, joka on vastaavanlaisen liiketoiminnan tilojen hintatasoa. Lautakunta toteaa lisäksi, että hallien pinta-alasta on vuokrattuna vain noin 65 %, koska asiakkaiden liikennetilat ja kauppiaiden yhteiskäyttötilat eivät ole mukana vuokran maksun perusteena olevassa pinta-alassa.

Kiinteistölautakunnalle annetaan puolivuosittain raportti hallipaikkaa hakeneista, hallipaikan saaneista, vanhojen paikkojen vuokratasosta ja millä hinnalla uudet sopimukset on solmittu. Kiinteistölautakunnalle raportoidaan samalla tuotevalikoiman kehityksestä ja vuokralaisten vaihtuvuudesta. Selostus kilpailuja edeltävistä käyttötarkoituksen määrittelyistä tuodaan myös taannehtivasti lautakunnalle.

Kaupungin maksamasta markkinointirahasta olisi syytä luopua 1.1.2005 lukien, koska markkinointiraha oli tarkoitettu väliaikaiseksi tueksi laman aikana. Vastaisuudessa vuokran yhteydessä voidaan kaupungin toimesta kerätä kunkin kauppahallin kauppiasyhdistyksen päättämä myymäläkohtainen markkinointiraha, joka on vapaaehtoinen ja joka tilitetään po. yhdistykselle kuukausittain jälkikäteen. Kauppiasyhdistykset voivat vuosittain päättää ja ilmoittaa kaupungille kerättävän markkinointirahan suuruuden.

Kaj toteaa, että vuokraus tarjousten perusteella on lähtökohtaisesti oikea ja yleisesti liiketilavuokrauksessa käytetty tapa hakea vuokralaista liiketiloille. Tarjousmenettelyssä tarjouksen tekijän punnitsee omista liikkeenpidon lähtökohdistaan vuokranmaksukykynsä ja tarjousten pyytäjä määrittelee etukäteen ne tekijät jotka valintapäätökseen tulevat vaikuttamaan. Tarjousmenettely on vuokralaisiksi haluavien kannalta oikeudenmukaista ja yhdenvertaisuusperiaatteen mukaista. Tarjousmenettely ja käyvän vuokran hakeminen on myös kaupunginhallituksen 14.10.2002 antaman toimintaohjeen mukaista.

Saattaa olla, että tarjousten perusteella muodostuva vuokrataso jää alle kohteen vuokranantajalle koituvan omakustannustason ainakin silloin kun kohdetta on kalliisti peruskorjattu.

Kiinteistölautakunta ilmoittaa selvityksessään, että vapautuvien halli- ja myyntipaikkojen käyttötarkoitukset tullaan määrittelemään ennen tarjousmenettelyn aloittamista ja että päämääränä on toisaalta monipuolisen tuotevalikoiman ylläpitäminen ja toisaalta riittävän tuotekohtaisen kilpailun säilyminen halleissa. Kaupungin ensisijaisena tavoitteena on historiallisesti merkittävän hallitoiminnan elinvoimaisuuden turvaaminen.

Näiden tavoitteiden toteutumista kiinteistölautakunnan tulee seurata markkina- ja asiakastutkimuksilla. Kiinteistölautakunta on pyytänyt saada raportit puolivuosittain hallien vuokralaisiin, vuokratasoon ja tuotevalikoimiin liittyvistä asioita. Hallien kauppiasyhdistyksiltä on pyydetty suunnitelmaehdotukset hallien kehittämiseksi. Tällaiset ehdotukset on kiinteistöviraston ilmoituksen mukaan jo saatu Hakaniemen Ykköskauppiaat ry:ltä ja Wanhan Kauppahallin kauppiaat ry:ltä. Vastaavia ehdotuksia tullaan pyytämään yhdistyksiltä määräajoin.

Kaj pitää edellä mainittuja kiinteistölautakunnan toimia oikean suuntaisina ja korostaa huolellisesti laadittujen tarjouspyyntöjen merkitystä tavoitteellisessa vuokraustoiminnassa. Tarjouspyynnössä tulee näkyä paitsi mitkä seikat tarjotun vuokran lisäksi vaikuttavat vuokralaisen valintaan, myös mikä painoarvo eri tekijöille annetaan.

Voimassaolevia vuokrasopimuksia ei irtisanota. Kiinteistölautakunta on ilmoittanut, että vanhoihin sopimuksiin joudutaan mahdollisesti tekemään vuokrantarkistuksia kun myyntipaikkojen käypä vuokrataso saadaan tarjousten kautta selville. Kiinteistölautakunnan mukaan tarvittavat korotukset tullaan tekemään maltillisesti. Kaj:n mielestä maltillisuus tarkoittaa sitä, että korotuksissa noudatetaan valtioneuvoston suositusta (joka on annettu asuntojen vuokrien tasokorotuksia varten), että kertakorotus/vuosi voi olla enimmillään 15 %.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi kiinteistölautakunnan 8.12.2004 antaman selvityksen kauppahallien pääomavuokrien määräytymisestä ja myyntipaikkojen kilpailuttamisen periaatteista.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITTEET	Liite 1	Kiinteistölautakunnan selvitys 8.12.2004
	Liite 2	Kiinteistöviraston selvitys kauppahallin nykyisistä vuokrista

10.1.2005 pöydälle pantu asia

MALMIN LENTOKENTTÄALUETTA KOSKEVIEN KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUSTEN PÄÄTTÄMINEN

Khs 2004-2565

Kiinteistölautakunta toteaa (8.12.2004) mm. seuraavaa:

Tiivistelmä Jäljempänä esitetään, että kaupunki sanoisi irti Malmin lentokenttäalueen sopimuksen päättymään 31.12.2010. Perusteena on pidetty kentän käyttötarkoituksen olennaista muuttumista alkuperäisen sopimuksen mukaisesta käytöstä. Siviili-ilmailuliikenne on siirtynyt Helsinki-Vantaan kentälle vuodesta 1952 alkaen. Alueen kaavalliset edellytykset asuntotuotantoon ovat selkiintyneet ja alueen käyttömahdollisuus on oleellisesti lisääntynyt. Irtisanomisen tarkoituksena on asettaa hankkeelle aikataulu. Se ryhdistäisi toimintaa niin, että alue olisi käytettävissä kaavallisten edellytysten valmistuttua. Toisaalta myös ns. Siimeksen sopimuksen mukaiset valtion asettamat ehdot kenttäalueen maanvuokraoikeudesta luopumisesta ovat täyttyneet, täytettävissä tai sovittavissa.

Taustaa Helsingin kaupunki on toukokuun 10. päivänä 1935 allekirjoitetulla sopimuksella sekä heinäkuun 17. päivänä 1939 ja marraskuun 19. päivänä 1951 allekirjoitetuilla lisäsopimuksilla luovuttanut korvauksetta Suomen valtion käyttöön Malmin lentokenttäalueen käytettäväksi ilmaliikenteeseen, ensisijassa posti- ja siviili-ilmaliikenteeseen, niin pitkäksi aikaa kuin valtio katsoo sen tarpeelliseksi ja sitä käytetään sanottuun tarkoitukseen, ei kuitenkaan pitemmäksi aikaa kuin 99 vuodeksi eli 10.5.2034 saakka. Jos aluetta tai huomattavaa osaa siitä ei ole käytetty eikä vastaisuudessakaan todennäköisesti käytetä edellä mainittuun tarkoitukseen, on sanottu alue tai sen osa korvauksetta luovutettava takaisin kaupungin haltuun. Sopimusta on täydennetty 17.7.1939 ja 19.11.1951. Viimeisin sopimus on tehty 21.12.1995. Siinä kirjattiin ne kiinteistöt, joita sopimus koskee, ja Ilmailulaitos sai luvan luovuttaa alueita 20 vuodeksi ilman eri lupaa. Kaupungin korvausvelvollisuus vuokralaisille rakennuksista yms. lakkaa 1.1.2010 jälkeen.

Vuoden1995 sopimuksen yhteydessä tehtiin aluevaihto, jossa lentokentän päärakennuksen ja hangaarin maa-alueet jäivät valtiolle ja kaupunki sai Fallkullan maa-alueita.

Alueen kaavoitus Kvsto on hyväksynyt alueen yleiskaavan (yleiskaava 2002) oikeusvaikutteisena. Yleiskaavassa lentokentän alue on esitetty pääasiassa asuntoalueeksi. Yleiskaavasta on valitettu mm. Malmin lentokentän osalta. Khs päätti 3.5.2004, että yleiskaava tulee voimaan lukuun ottamatta alueita, joista on valitettu. Voimaantulopäätöksestä on myös valitettu. Valitus voimaantulopäätöksestä käsiteltäneen ensin ja sitten mm. Malmin lentokenttää koskeva valitus. Malmin lentokentän aluetta koskeva osayleiskaavatyö on vireillä. Tarkoitus on, että luonnos osayleiskaavaksi olisi valmiina syksyllä 2005. Alueen asemakaavoitusta jatketaan osayleiskaavatyön rinnalla ja jälkeen.

Ns. Siimeksen sopimus

Valtio asetti ns. Siimeksen sopimuksessa ehtoja kentästä luopumiselle. Sopimuksessa sanotaan seuraavaa:

Valtio on valmis luopumaan Malmin lentokenttäalueen vuoteen 2034 ulottuvasta maanvuokraoikeudestaan 1.1.2006 alkaen. Edellytyksenä on, että Helsingin kaupunki kaavoittaa vapautuvat alueet pääosin asuntokäyttöön ja että valtio ja Helsingin kaupunki sopivat korvauksesta, jonka Helsingin kaupunki suorittaa vuokraoikeudesta luopumisesta, sekä laaditaan toteuttamiskelpoinen suunnitelma Malmin kenttää korvaavista järjestelyistä mukaan lukien rajavartiolaitoksen helikopteritukikohta. Liikenneministeriö asettaa suunnitelman laatimista varten työryhmän, jonka tulee tehdä ehdotuksensa 31.12.2000 mennessä.

Kiinteistölautakunta toteaa em. ehtojen osalta seuraavaa:

1 Alueen kaavoittaminen asuinkäyttöön

Ehto on täyttynyt kaupungin päätöksen osalta.

2 Sopiminen vuokraoikeudesta luopumisen
korvaamisesta

Ehto on sovittavissa valtion kanssa. Yksi ratkaisu voisi olla, että kaupunki hakee maankäyttö- ja rakennuslain 99 §:n (lunastusoikeus yleiskaavan perusteella) tai lunastuslain 4 §:n (yleiseen tarpeeseen) mukaista lunastustoimitusta ja lunastustoimikunta määrää korvaukset valtiolle ja vuokramiehille.

3 Suunnitelma Malmin kenttää korvaavista
toteuttamiskelpoisista järjestelyistä

Sovittavana on, mikä on toteuttamiskelpoinen suunnitelma ja kenen kannalta katsottuna. Ns. Siimeksen sopimus ei edellytä uuden lentokentän tekemistä.

Liikenneministeriö on todennut, että Malmin lentokentän korvaaminen kokonaan uudella kentällä ei näytä mahdolliselta, joten vaihtoehdoksi jää toiminnan hajauttaminen eri kohteisiin.

Neuvotteluja rajavartiolaitoksen helikopteritukikohdan siirtämisestä ja rakennusten korvaamisesta on käyty.

Irtisanomisen perusteista

Irtisanominen maanvuokralain perusteella

Nykyinen maanvuokralaki on tullut voimaan vuonna 1966. Ennen maanvuokralain voimaantuloa tehtyihin vuokrasopimuksiin sovelletaan vuonna 1902 annettua lakia maanvuokrasta maalla. Valtion kanssa tehtyjä Malmin lentokenttää koskevia sopimuksia ei ole jatkettu, joten mikäli valtion kanssa tehty sopimus katsottaisiin maanvuokrasopimukseksi, tulisi sovellettavaksi vuoden 1902 laki. Laki asettaa sopimuksen määräajaksi enintään viisikymmentä vuotta tai elinajan sekä edellyttää määrätyn vuotuisen vuokran. Valtion kanssa on tehty sopimus 99 vuodeksi eikä vuokraa ole määrätty.

Vuoden 1902 lain määräajan muotomääräyksen mukaan laki ei koske valtion ja kaupungin välisiä Malmin lentokenttää koskevia käyttöoikeuden luovutussopimuksia.

Irtisanominen sopimuksen vastaisen toiminnan perusteella

Vuoden 1935 sopimuksessa määritellään se käyttötarkoitus, mihin lentokentän aluetta saa käyttää. Alueen käyttö määritellään sopimuksen 1 §:ssä seuraavasti: ”- - käytettäväksi ilmaliikenteeseen, ensisijassa posti- ja siviili-ilmaliikenteeseen, niin pitkäksi aikaa kuin valtio katsoo sen tarpeelliseksi ja sitä käytetään sanottuun tarkoitukseen, ei kuitenkaan pitemmäksi aikaa kuin 99 vuodeksi; jos aluetta tai huomattavaa osaa siitä ei 5 vuoden aikana ole käytetty eikä vastaisuudessakaan todennäköisesti käytetä edellä mainittuun tarkoitukseen, on sanottu alue tai sen osa korvauksetta luovutettava takaisin kaupungin haltuun".

Muuttuneet olosuhteet lentokentän käytössä

Olosuhteet vuonna1935

Kaupungin ja valtion sopimus syntyi vuonna 1935 olosuhteissa, joissa ensimmäinen maalentokenttä tuli tarpeelliseksi ilmaliikenteeseen, ensisijassa posti- ja siviili-ilmaliikenteeseen. Lausumalla on ilmeisesti haluttu korostaa, ettei kenttä ole sotilasilmailukenttä. Siviili-ilmailussa kyse lähinnä oli AERO:n, Karhumäen ja ulkomaalaisten lentoyhtiöiden siviililentotoiminnasta. Nykyisten lentokerhojen kaltaista toimintaa ei tiettävästi tuolloin liiemmin ollut.

Olosuhteet vuonna 2004

Tämän päivän olosuhteet ovat täysin muuttuneet vuodesta 1935. Sopimuksen tarkoittama ensisijainen siviili-ilmaliikenne on siirtynyt vuosina 1952–1953 Helsinki-Vantaan lentokentälle. Malmin kentälle on jäänyt pääasiassa rajavartioston helikopteritoiminta ja erilaista lentoharrastukseen liittyvää yleisilmailutoimintaa.

Sopimusten irtisanominen

Kiinteistölautakunnan mielestä Malmin lentokenttää ei enää käytetä sopimuksen mukaisesti, joten sopimuksen irtisanomiselle on perusteet. Lautakunnan mielestä Malmin lentokentän kaupungin ja valtion väliset sopimukset tulisi sanoa irti. Koska alueen kaavoitus on kesken eikä toiminnan lopettaminen voi tapahtua pikaisesti, tulisi käytön päättymisajaksi asettaa 31.12.2010. Selkeän määräajan asettaminen luo paremmat edellytykset aluetta koskeville suunnitelmille ja mahdollisille jatkoneuvotteluille.

Kaj toteaa, että edellytykset Malmin lentokenttää koskevien sopimusten päättämiseksi ovat olemassa niin kuin kiinteistölautakunnan esityksessä on todettu.

Kaj ilmoittaa lisäksi, että Uudenmaan liiton valtuusto on 14.12.2004 hyväksynyt Uudenmaan maakuntakaavan, jossa Malmin lentokentän alue on liikennealue, jonka toissijainen käyttötarkoitus on taajamatoimintojen alue. Malmin lentokentästä on lisäksi lausuttu seuraavaa: ”Merkinnällä osoitetaan lentokenttäalue, joka toimii liikennealueena siihen asti, kunnes korvaava sijaintipaikka tai Malmin lentokentän toimintojen sijoittaminen olemassa oleville kentille ja tukikohtiin on ratkaistu.”

Kvsto on hyväksynyt Yleiskaava 2002:n oikeusvaikutteisena 26.11.2003. Käyttötarkoitukseltaan Malmin lentokentän alue on kaavassa osoitettu pääasiassa asuntoalueeksi ja virkistysalueeksi. Alue on kuitenkin rajattu suunnittelualueindeksillä, jonka mukaan ”Malmin lentokenttäaluetta käytetään liikennealueena siihen asti kun korvaava sijaintipaikka tai Malmin lentokentän toimintojen sijoittaminen olemassa oleville kentille ja tukikohtiin on selvitetty.”

Yleiskaavan hyväksyessään valtuusto myös hyväksyi toivomusponnen (äänin 63–15), jossa Khta kehotettiin pikaisesti käynnistämään neuvottelut valtion kanssa Malmin lentokenttäalueen saamiseksi kaupungin omaan käyttöön mahdollisimman pian.

Khs on 3.5.2004 määrännyt Yleiskaava 2002:n osittain voimaan niiltä osin, joihin valitukset eivät kohdistu. Malmin lentokentästä on valitettu, joten voimaanpanopäätös ei koske tätä aluetta. Yleiskaava 2002 on kuulutettu voimaan 23.12.2004 muilta kuin valituksenalaisilta osiltaan. Valitukset kohdistuivat kymmeneen eri alueeseen.

Liikenne- ja viestintäministeriön selvittämät vaihtoehtoiset lentokentän sijaintipaikat mm. Mäntsälässä, Lopella ja Riihimäellä eivät ole johtaneet aluevaraukseen maakuntakaavoissa. Ainoaksi varteen otettavaksi korvaavaksi lentokenttätoimintojen sijaintipaikaksi näyttäisikin jäävän Varsinais-Suomen Kiikalan kunnassa sijaitseva, olemassa oleva lentokenttä laajentumismahdollisuuksineen.

Helsingin kaupunki on käytännössä lähtenyt siitä ettei kenttä siirry kokonaisuutena vaan, että kentän toiminnot hajautetaan. Uudenmaan maakuntakaavaehdotukseen liittyvässä selostuksessa todetaan s. 122–124 mm., että liikenne- ja viestintäministeriön raportissa Helsingin seudun yhteistoiminta-asiakirjassa keväältä 2003 todetaan, että ”on kuitenkin on käynyt ilmeiseksi, että kokonaan uuden kentän rakentaminen on epärealistista. Rakennuskustannukset ovat korkeat ja rahoituksen järjestyminen on vaikeaa.” Lisäksi selostuksessa mainitaan, että ”ympäristöministeriö esitti marraskuussa 2002, että LVM selvittäisi vaihtoehdot Malmin lentokentän toimintojen sijoittamiseksi uuden kentän rakentamisen sijasta olemassa oleville kentille”.

Yhteenvetona voidaan todeta, että kaupungin näkemyksen mukaan Kiikalan lentokenttävaraus ja maakuntakaavassa hyväksytty toimintojen hajautusmalli yhdessä täyttävät myös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vaatimukset. Käytännön toimenpiteistä ja aikataulusta sovitaan erikseen valtion, kaupungin, Kiikalan kunnan ja mahdollisten muiden osapuolten kesken.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee ilmoittaa valtiolle, että kiinteistölautakunnan ja kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan esittämillä perusteilla on olemassa edellytykset päättää seuraavat kaupungin ja valtion väliset sopimukset

– toukokuun 10. päivänä 1935 allekirjoitettu sopimus

– heinäkuun 17. päivänä 1939 ja marraskuun 19. päivänä 1951 allekirjoitetut lisäsopimukset

– joulukuun 21. päivänä1995 allekirjoitettu sopimus.

Samalla kaupunginhallitus päättänee pyytää valtiota luovuttamaan kyseisten sopimusten mukaiset alueet kaupungille 31.12.2010 mennessä.

Vielä kaupunginhallitus päättänee kehottaa kiinteistövirastoa ryhtymään tämän asian edellyttämiin toimenpiteisiin.

Pöytäkirjanote jäljennöksin esityslistatekstistä liikenne- ja viestintäministeriölle sekä Ilmailulaitokselle ja pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle sekä kiinteistövirastolle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITTEET	Liite 1	Sopimus 10.5.1935
	Liite 2	Sopimus 17.7.1939
	Liite 3	Sopimus 19.11.1951
	Liite 4	Sopimus 21.12.1995
	Liite 5	Ehdotus valtion, pääkaupunkiseudun ja kehyskuntien väliseksi yhteistoiminta-asiakirjaksi

10.1.2005 pöydälle pantu asia

VT SARI NÄREEN TOIVOMUSPONSI: SANKTIOIDEN LISÄÄMINEN ULKOMAINONNAN SOPIMUKSIIN MAINONNAN KANSAINVÄLISTEN SÄÄNTÖJEN RIKKOMISESTA

Khs 2004-1229

Kaj ilmoittaa, että käsitellessään 12.5.2004 Sari Näreen ja 8 kahdeksan muun valtuutetun aloitetta ulkomainonnasta vastaavan virkamiehen nimeämiseksi Helsingin kaupungille Kvsto hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että ulkomainonnan sopimusehtoihin lisätään sanktiot mainonnan kansainvälisten sääntöjen rikkomisesta.” (Sari Näre, äänin 43 – 4)

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Toivomusponnen johdosta on saatu 22.11.2004 joukkoliikennelautakunnan, 29.11.2004 kiinteistölautakunnan ja 30.11.2004

./. kaupunginkanslian lainopillisen osaston lausunnot, jotka ovat esityslistan tämän asian liitteinä 1-3.

Kaj viittaa kiinteistölautakunnan ja joukkoliikennelautakunnan lausuntoihin ja toteaa, että sekä kiinteistöviraston että liikennelaitoksen ulkomainospaikkoja koskevissa sopimuksissa on mainosten sisältöön ja sopimusten purkamiseen liittyviä ehtoja.

Virastojen sopimuksissa mainonnan rajoittamista koskeva kohta kuuluu seuraavasti: ” Mainonnan sisällössä tulee ottaa huomioon mainonnan kansainväliset perussäännöt, Keskuskauppakamarin mainonnan eettisen neuvoston ratkaisut sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvonnan antamat ennakkopäätökset”.

Kummankin viraston ulkomainospaikkasopimuksissa on myös sopimusrikkomusten varalle purkavat ehdot. Liikennelaitoksen sopimuksessa ehto on seuraava: ” sopijapuolilla on oikeus purkaa sopimus välittömästi, jos toinen osapuoli rikkoo merkittävästi sopimuksen ehtoja eikä korjaa rikkomustaan 7 päivän kuluessa saamastaan kirjallisesta huomautuksesta”. Kiinteistöviraston sopimuksessa on vastaava kohta ”kiinteistölautakunnalla tai kiinteistöviraston talo-osaton halli- ja ulkomyynnin toimistopäälliköllä on oikeus heti purkaa sopimus, jos sopimusosapuoli syyllistyy merkittävään sopimuksen rikkomiseen ”.

Edellä mainituin osin sanktiot sopimusten rikkomisesta ovat jo siis sisällytetty kaupungin ulkomainossopimuksiin niin kuin valtuuston ponnessa on edellytetty.

Kaupunginkanslian lainopillinen osaston mukaan mainonnan kansainvälisten perussääntöjen rikkomisesta ei tulisi vuokrasopimuksiin asettaa erillistä sanktiota, vaan sanktioiden tulisi koskea kaikkia sopimusehtoja. Sopimuksiin tulee sisällyttää purkamisehto. Sen mukaisesti hallintokunnalla olisi oikeus purkaa sopimus heti päättyväksi, mikäli vuokralainen ei noudata vuokrasopimuksen ehtoja eikä ole korjannut rikkomustaan tai laiminlyöntiään viikon kuluessa siitä, kun hallintokunta on kirjallisesti huomauttanut tästä vuokralaiselle.

Kaupungin sopimuskäytännössä toimitaan jo lainopillisen osaston suosittelemalla tavalla. Käytäntöjen yhtenäistämiseksi kiinteistöviraston uusiin ulkomainossopimuksiin on kuitenkin tarkoituksenmukaista laittaa purkamisehto samassa muodossa kuin liikennelaitos käyttää, ja jota muotoa lainopillinen osasto on ehdottanut.

Valtuutettu Näreen ponnessa mahdollisesti tarkoitettua sanktiota sopimussakon muodossa ei kaupungin sopimuksissa ole. Kaj:n mielestä sopimuksen purkaminen on riittävän ankara sanktiouhka.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee

merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 12.5.2004 hyväksymän toivomusponnen (Sari Näre) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja

toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle (Sari Näre) sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Sari Näreelle sekä tiedoksi muille valtuutetuille sekä pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle, joukkoliikennelautakunnalle ja kaupunginkanslian oikeuspalveluille.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITTEET	Liite 1	Joukkoliikennelautakunnan lausunto
	Liite 2	Kiinteistölautakunnan lausunto
	Liite 3	Kaupunginkanslian lainopillisen osaston lausunto

APULAISOIKEUSKANSLERIN PÄÄTÖKSET KANTELUISTA OPETUSTOIMEN ASIOISSA SEKÄ KAUPUNGIN JATKOTOIMENPITEET

Khs 2001-677, 2002-272, 2002-274, 2002-281

Apulaisoikeuskansleri mainitsee Khlle 3.12.2004 saapuneissa kolmessa erillisessä päätöksessään (A, B, C) seuraavaa:

A. Varatuomari Xxxxx xxxxxxxxxx on oikeuskanslerille 17.10.2002 osoittamissaan kolmessa kirjoituksessa kertonut, että Etelä-Suomen lääninhallitus oli Xxxxxxxxxxx kanteluihin antamissaan päätöksissä huomauttanut kaupungin opetusviranomaisia menettelystä julkisten asiakirjojen antamista koskevassa asiassa.

Esiteltäessä päätöksiä opetuslautakunnalle esittelijä oli kiistänyt lääninhallituksen eräät johtopäätökset lakiin perustumattomina.

Xxxxxxxxxx on pyytänyt oikeuskansleria tutkimaan viranomaisten menettelyn lainmukaisuuden.

Kirjoituksissa on lisäksi pyydetty tutkimaan, oliko niissä mainitun viranhaltijan selvityksessään käyttämä esitystapa ollut asianmukainen, oliko sanotun viranhaltijan esimies huolehtinut valvontavelvollisuudestaan ja oliko lautakunnan esittelijä menetellyt asianmukaisesti.

Khs on antanut 4.10.2004 selvityksen, johon on liitetty asianomaiset lausunnot ja ao. viranhaltijoiden selvitykset. Xxxxx xxxxxxxxxx on antanut vastineen ja jättänyt lisäkirjoituksia.

./. Jäljennös apulaisoikeuskanslerin päätöksestä on esityslistan tämän asian liitteenä 1.

Siinä selostetaan edellä olevien kanteluiden ratkaisun taustat, aiemmat huomautukset ja tehty arviointi.

Apulaisoikeuskansleri viittaa Etelä-Suomen lääninhallituksen aiemmin suorittamaan tutkintaan ja antamiin moitteisiin, joihin hänellä ei ole huomauttamista. Apulaisoikeuskansleri ei ryhdy enempiin toimenpiteisiin lääninhallituksen tutkinnan piiriin kuuluneissa asioissa. Hän katsoo asiaan sisältyvän lakimääräisistä määräajoista piittaamattomuutta.

Opetuslautakunnan esittelijän mielipide lääninhallituksen päätöksen yksityiskohdasta ei ole apulaisoikeuskanslerin mielestä moitittava.

Khn tulee antaa päätös tiedoksi asiassa selvityksen tai lausunnon antaneille.

B. Terveydenhuollon maisteri Xxxxx xxxxxxxxxx, sairaanhoidon opettaja xxxx xxxxxxx ja terveydenhuollon maisteri xxxxxx xxxxxxxx ovat kannelleet oikeuskanslerille 5.9.2001 siitä, että opetuslautakunta oli laiminlyönyt käsitellä xxxxx-xxxxx xxxxxxxx kesäkuussa 1998 tekemän oikaisuvaatimuksen viipymättä. Se oli tullut lautakunnan käsiteltäväksi vasta kahden ja puolen vuoden kuluttua.

Khs on toimittanut 15.4.2002 lautakunnan antaman selvityksen apulaisoikeuskanslerille. Kantelijat ovat antaneet vastineen, jonka on allekirjoittanut myös varatuomari Xxxxx xxxxxxxxxx ilmoituksin, että hän yhtyy kanteluun.

./. Apulaisoikeuskanslerin päätöksen jäljennös on esityslistan tämän asian liitteenä 2.

Asiassa on pyydetty tutkimaan omana kantelunaan

./. neljän virkamiehen menettely annetussa lausunnossa tarkoitetussa tapahtumassa (esityslistan liitteenä 3 on lausunto ja ao. osa kantelijoiden vastineesta) sekä

Xxxxx xxxxxxxxxxx, xxxxxx xxxxxxxx ja xxxx xxxxxxx 14.2.2000 tekemän oikaisuvaatimuksen käsittelyn viivästyminen (käsitelty lautakunnassa 27.11.2001).

Khs on antanut 4.10.2004 lisäselvityksen, johon on liitetty mm. useita viranhaltijoiden selvityksiä.

Päätöksestä ilmenee yksityiskohtaisesti asiassa annettu ratkaisu tapahtumaselostuksineen, sovellettuine säännöksineen ja arviointeineen.

Apulaisoikeuskansleri viittaa molempien em. oikaisuvaatimusten käsittelyyn opetusvirastossa ja -lautakunnassa pitäen selvänä, ettei niitä käsitelty kuntalain edellyttämällä tavalla viipymättä. Hän viittaa opetusviranomaisten antamiin selityksiin ja katsoo sekä viraston että lautakunnan laiminlyöneen velvollisuutensa huolehtia oikaisuvaatimusten riittävän joutuisasta käsittelystä.

Apulaisoikeuskansleri huomauttaa vastaisen varalle lautakuntaa ja virastoa niiden laiminlyönnistä ja lähettää Khlle jäljennöksen päätöksestään. Khn tulee sanotussa tarkoituksessa antaa se tiedoksi lautakunnalle ja virastolle. Myös muille selvityksen tai lausunnon antaneille tulee päätös antaa tiedoksi.

C. Terveydenhuollon maisteri Xxxxx xxxxxxxxxx, sairaanhoidon opettaja xxxx xxxxxxx ja terveydenhuollon maisteri xxxxxx xxxxxxxx ovat oikeuskanslerille 5.9.2001 osoittamissaan kolmessa kirjoituksessa ja lisäkirjoituksessa kannelleet muun ohella kaupungin virkamiesten, opetusviraston ja opetuslautakunnan toiminnasta kelpoisuutta vailla olevien opettajien ottamisessa.

./. Apulaisoikeuskanslerin päätöksen jäljennös on esityslistan tämän asian liitteenä 4.

Siinä käsitellään eri kantelukirjoituksia sekä niihin liittyviä selvityksiä ja vastineita. Päätöksen kohtana 3 apulaisoikeuskansleri selvittää asian ratkaisua. Siinä käsitellään laajasti opettajavalintoja sekä kantelijoiden asioissa aiemmin esittämiä toimenpiteitä purkuhakemuksineen, kanteluineen ja rikosilmoituksineen.

Kohtana 3.2 selostetaan sovellettavat säännökset ja määräykset mm. kunnan viranhaltijaksi ottamisesta, opettajien kelpoisuusvaatimuksista, ammattikorkeakoulukokeilusta, Khn valvontavelvollisuudesta ja otto-oikeudesta.

Kohtana 3.3 on apulaisoikeuskanslerin arviointi ja 3.3.3 selvitys Khn roolista asiassa.

Apulaisoikeuskansleri toteaa, että Khs on jättänyt toimittamatta oikeuskanslerinvirastolle eräiden viranhaltijoiden selvityksiä sekä opetusviraston selvityksen eräiltä osin.

Apulaisoikeuskansleri toteaa, että kaupungin eri viranomaistahot ovat monella tavalla toimineet säännösten ja määräysten vastaisesti sekä laiminlyöneet velvollisuuksiaan. Ottaen kuitenkin huomioon toimenpiteet, joilla kaupungin toimesta tilanteeseen on pyritty aikaansaamaan parannusta, hän on päätynyt seuraaviin toimenpiteisiin:

3.3.1 a)

Khn tietoon saatetaan vuosia kestänyt virheellinen käytäntö viranhaltijoiden ottamisessa. Apulaisoikeuskansleri pitää Khta vastuullisena siitä, ettei samanlaista tule enää tapahtumaan. Khn selvityksen huomioon ottaen hän ei pidä kohtuullisena moittia henkilökohtaisen selvityksen asiassa antanutta viranhaltijaa.

3.3.1 b)

Apulaisoikeuskansleri katsoo hallinto-oikeuden päätöksessään esittämien näkökohtien riittävän moitteeksi ao. menettelystä.

3.3.1 c)

Apulaisoikeuskansleri saattaa vastaisen varalle toimialajohtaja Kristiina Kimmolan tietoon käsityksensä hänen virheellisestä menettelystään.

3.3.2 a)

Opetusviraston vastuulla on asiattomien lausumien poistaminen yhteenvetoluetteloista. Viraston tulee 31.3.2005 mennessä ilmoittaa apulaisoikeuskanslerille toimenpiteistään.

3.3.2 b)

Apulaisoikeuskansleri kiinnittää vastaisen varalle vs. koulutusjohtajana toimineen Anne Jonssonin huomiota huolellisuuden merkitykseen lausuntoja laadittaessa.

3.3.2 c) ja d)

Kun vastuulliseksi katsotut henkilöt eivät enää ole kaupungin palveluksessa eikä heitä ole asiassa kuultu, apulaisoikeuskansleri saattaa arvionsa heidän menettelystään Khn tiedoksi.

3.3.2 e)

Apulaisoikeuskansleri katsoo hallinto-oikeuden päätöksessä esitettyjen näkökohtien riittävän moitteeksi ao. menettelystä.

3.3.2 f)

Kun vastuulliseksi katsottua opetusvirastoa ei ole asiassa kuultu apulaisoikeuskansleri saattaa arvionsa viraston menettelystä sille tiedoksi.

3.3.3

Apulaisoikeuskansleri huomauttaa vastaisen varalle Khta em. virheellisestä menettelystä.

Apulaisoikeuskansleri on lähettänyt jäljennöksen päätöksestään kohdasta 3.4 ilmenevässä tarkoituksessa Khlle tiedoksi. Khn tulee toimittaa päätös ao. tarkoituksessa tiedoksi Kimmolalle, opetusvirastolle ja Jonssonille.

Muille asiassa selvityksen tai lausunnon antaneille Khn tulee antaa päätös tiedoksi.

Opetusvirasto toteaa 3.1.2005, että virastossa palvelussuhteessa olevat ao. henkilöt antoivat lausuntonsa apulaisoikeuskanslerille.

Selvityspyynnössä 1177/1/02 apulaisoikeuskansleri oli pyytänyt Khta toimittamaan Xxxxx xxxxxxxxxxx kantelukirjoituksen ja vastineiden johdosta opetusvirastossa asiaa käsitelleiden viranhaltijoiden henkilökohtaiset selvitykset.

Khs pyysi asian johdosta lausuntoa opetusvirastolta. Virasto totesi lausunnossaan, että se on pyytänyt palveluksessaan olevilta toimen-/viranhaltijoilta (Rauno Jarnila, Tuija Kirveskari – Tähtinen ja Katri Luukka) selvitykset eikä virastolla ollut lausunnossaan lisättävää siihen, mitä se asian vuoksi on aiemmin lausunut.

Selvityspyynnössä 921/1/01 apulaisoikeuskansleri oli pyytänyt lisäselvitystä seuraavasti:

1. ”Sanotuista määräyksistä päättäneiden virkamiesten henkilökohtaiset selvitykset…”

- sekä Mirja Peltomäki että Heikki Punnonen ovat antaneet selvityksensä tästä asiasta. Oppilaitoksen entinen rehtori Outi Ruishalme ei ollut enää kaupungin palveluksessa.

2. ”Keskisen oikaisuvaatimuksen käsittelyyn… ja siitä vastanneiden virkamiesten henkilökohtaiset selvitykset…”

- Heikki Punnonen, Mirja Peltomäki ja Tuija Kirveskari-Tähtinen ovat antaneet selvityksensä. Matti Hiiros ja Outi Ruishalme eivät olleet enää kaupungin palveluksessa.

3. ”Xxxxx xxxxxxxxxxx…vastanneiden virkamiesten henkilökohtaiset selvitykset”

- Paula Sermilä ja Tuija Kirveskari-Tähtinen ovat antaneethenkilökohtaiset selvityksensä. Matti Hiiros ei ollut enää kaupungin palveluksessa.

4. Khn oma selvitys…

- Khs on antanut selvityksensä.

Selvityspyynnössä 922/1/01 apulaisoikeuskansleri oli pyytänyt lisäselvitystä seuraavasti:

1. ”Niiden virkamiesten henkilökohtaiset selvitykset, jotka…”

- Tutteli Elomaa, Raija Saarto, Mirja Peltomäki ja Kristiina Holopainen ovat antaneet selvitykset. Outi Ruishalme ei ollut enää kaupungin palveluksessa.

2. ”Jonssonin henkilökohtainen selvitys”

- Anne Jonsson on antanut selvityksensä.

3. ”Niiden virkamiesten henkilökohtaiset selvitykset, jotka olivat vastuussa välinehoitajakoulutuksen alkamatta…”.

- Kristiina Holopainen on antanut selvityksen. Outi Ruishalme ja Matti Hiiros eivät olleet enää kaupungin palveluksessa.

5. ”Valintapäätöksen tehneen virkamiehen henkilökohtainen selvitys samojen ei-kelpoisten…”

- Kristiina Holopainen on antanut selvityksen. Outi Ruishalme ei ollut enää kaupungin palveluksessa.

6. ja 7. ”Opetuslautakunnan selvitys…”

- Lautakunta on antanut molemmat selvityksensä.

8. ”Khn oma selvitys…”

- Khs on antanut selvityksensä.

Virasto on hankkinut selvityspyyntöjen 921/1/01 ja 922 /1/01 osalta lausunnon kaikilta niiltä tahoilta, joilta apulaisoikeuskansleri oli pyytänyt. Apulaisoikeuskansleri ei ole pyytänyt opetusviraston selvitystä näiltä osin. Lisäksi keskushallinnon kanssa katsottiin, ettei niiltä henkilöiltä pyydetä lausuntoa, jotka eivät ole enää kaupungin palveluksessa.

Selvityspyynnössä 1177/1/02 oikeuskansleri on pyytänyt opetusvirastossa asiaa käsitelleiden virkamiesten henkilökohtaiset selvitykset. Khs on lisäksi pyytänyt lausuntoa virastolta. Virasto totesi, että se on pyytänyt palveluksessaan olevilta toimen/viranhaltijoilta selvitykset eikä virastolla ollut lisättävää siihen, mitä se asian vuoksi on aiemmin lausunut.

Sj toteaa, että kyseiset asiat ovat olleet vireillä pitkään useissa eri toimielimissä ja laajentuneet monia eri päätöksiä ja vaiheita koskeviksi. Kaupungin toimesta oikeuskanslerinvirastolle on lähetetty useita selvityksiä, viimeksi Khs 4.10.2004, joihin nyt annetuissa päätöksissä viitataan.

Khn esityslistan liitteinä oli 4.10.2004 runsaasti asioihin liittyvää aineistoa lausuntoineen ja selvityksineen. Ne ovat nähtävinä Khn kokouksessa ja sitä ennen kaupunginkansliassa. Khs päätti tuolloin lähettää oikeuskanslerille opetuslautakunnan ja -viraston sekä ammattikorkeakoulun ja asianomaisten viranhaltijoiden selvitykset. Lisäksi Khs antoi oman selvityksensä valvontavelvollisuutensa osalta ja muuten viittasi Xxxxx xxxxxxxxxxxxx 20.9.2004 lähetettyihin lausuntoihin, opetusviraston suorittamiin hallinnon tehostamistoimiin sekä virastolle annettuihin kehotuksiin. Khs oli jo 2.4.2001 vastannut oikeuskanslerin erilliseen selvityspyyntöön lehtorin virkojen kelpoisuusvaatimuksista.

Oikeuskanslerin lisäksi kirjoittajat ovat kääntyneet eri yhteyksissä myös opetuslautakunnan ja -viraston sekä Sj:n ja Khn puoleen pyytäen selvityksiä ja toimenpiteitä. Kirjoittajille on toimitettu opetustoimen (opetuslautakunta, opetusvirasto ja ammattikorkeakoulu) sekä kaupunginkanslian lainopillisen osaston lausuntoja ja selvityksiä.

Varatuomari Xxxxx xxxxxxxxxxxxx on mm. 20.9.2004 toimitettu opetuslautakunnan ja -viraston sekä kaupunginkanslian lainopillisen osaston vuosina 2001 – 2004 antamat lausunnot. Opetusvirastossa jo toteutettujen toimenpiteiden lisäksi virastoa on mm. tässä yhteydessä kehotettu kiinnittämään vakavaa huomiota asioiden mahdollisimman joutuisaan käsittelyyn ja asianmukaiseen valvontaan. Lainopillisen osaston lausunnot on toimitettu virastolle huomioon otettaviksi.

./. Lainopillisen osaston 16.4.2003 antamasta, liitteenä 5 olevasta lausunnosta ilmenevät seikkaperäisesti asioiden eri vaiheet; opettajien palkkaaminen, ottomenettely, asiakirjapyynnöt, oikaisuvaatimusten käsittely ja valvonta. Osasto viittaa Etelä-Suomen lääninhallituksen antamiin em. huomautuksiin ja toteaa, että opetusvirasto on ryhtynyt toimiin epäkohtien poistamiseksi ja että virasto pyrkii vastaisuudessa toimimaan kaikilta osin aiempia virheitä välttäen.

Opetuslautakunta on käsitellyt myös oikaisuvaatimuksia näissä asioissa. Lisäksi lääninhallitus, hallinto-oikeus ja poliisi ovat eri yhteyksissä tutkineet kirjoittajien kirjelmiä. Myös hallinto-oikeuden päätöksessä on todettu viranomaisten menetelleen osin virheellisesti ja tästä on heitä huomautettu.

Sj toteaa edelleen, että apulaisoikeuskanslerin päätökset on jo lähetetty tiedoksi opetusviraston lisäksi ammattikorkeakoululle sekä nykyisille kaupunginkanslian oikeuspalveluille (kaupunginkanslian lainopillinen osasto) sekä henkilöstökeskukselle (kaupunginkanslian henkilöstöosasto). Päätökset on käyty yksityiskohtaisesti läpi. Sj viittaa opetusviraston selvitykseen hankituista lausunnoista todeten, että kaupungin palveluksesta pois siirtyneiden osalta katsottiin, ettei selvitysten hankkiminen olisi enää mahdollista kaupungin toimesta. Opetusviraston toisen lausunnon sijasta oikeuskanslerinvirastoon toimitettiin ammattikorkeakoulun lausunto, koska asian todettiin kuuluneen tapahtumahetkellä va. ammattikorkeakoulun toimialaan. Apulaisoikeuskansleri on kuitenkin katsonut, että Khn olisi tullut hankkia myös kyseiset selvitykset. Asiat on ratkaistu oikeuskanslerinviraston saaman aineiston pohjalta ilman ao. lisäselvityksiä.

Tässä vaiheessa Khn tulisi toimittaa apulaisoikeuskanslerin päätökset niissä edellytetyn mukaisesti ao. tahoille tiedoksi ja huomioon otettaviksi. Opetuslautakuntaa, -virastoa ja ammattikorkeakoulua tulisi kehottaa edelleen kiinnittämään vakavaa huomiota asioiden joutuisaan käsittelyyn ja asianmukaiseen valvontaan mm. henkilöstön ottamisessa. Kelpoisuuksista ja hakumenettelystä ym. annettuja säännöksiä ja määräyksiä on noudatettava. Apulaisoikeuskanslerin päätöksissä tarkoitetut puutteet ja virheelliset käytännöt on pyritty kaikilta osin korjaamaan ja valvontamenettelyä mm. otto-oikeuden toteutumisen mahdollistamiseksi on parannettu. Opetusvirasto on lisäksi tehostanut oppilaitosten neuvontaa.

Kantelijat ovat kääntyneet ko. asioissa oikeuskanslerinviraston lisäksi myös Khn puoleen. Tähän liittyvä aineisto on nähtävänä Khn kokouksessa ja sitä ennen kaupunginkansliassa. Apulaisoikeuskanslerin päätösten ja niissä mainittujen huomautusten jälkeen myös Khlle tulleiden kirjelmien osalta Khn tulisi päättää

että apulaisoikeuskanslerin päätökset toimitetaan edellä olevan mukaisesti ao. tahoille,

että ao. virastoja kehotetaan edelleen tehostamaan toimintaansa kyseisissä asioissa ja

että kirjelmien lähettäjille ilmoitetaan em. toimenpiteistä selvityksenä kirjelmissä esitettyyn.

SJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä apulaisoikeuskanslerin päätökset niistä ilmenevässä tarkoituksessa tiedoksi seuraavin jatkotoimenpitein:

A (liite 1) päätös tiedoksi opetusvirastolle, linjanjohtaja Tuija Kirveskari-Tähtiselle sekä rehtori Katri Luukalle ja

tiedoksi muille asiassa selvityksen tai lausunnon antaneille.

B (liite 2) päätös tiedoksi opetuslautakunnalle ja opetusvirastolle päätöksessä sanotussa tarkoituksessa sekä

tiedoksi muille asiassa selvityksen tai lausunnon antaneille

C (liite 4) päätös tiedoksi ammattikorkeakoululle, opetusvirastolle, toimialajohtaja Kristiina Kimmolalle ja Anne Jonssonille päätöksestä ilmenevässä tarkoituksessa sekä

tiedoksi muille asiassa selvityksen tai lausunnon antaneille.

Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa opetuslautakuntaa, opetusvirastoa ja ammattikorkeakoulua kiinnittämään edelleen vakavaa huomiota asioiden mahdollisimman joutuisaan käsittelyyn ja asianmukaiseen valvontaan.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee

todeta viitaten apulaisoikeuskanslerin päätöksiin, että asianomaisia tahoja on jo huomautettu eri yhteyksissä ja että opetusviranomaiset ovat ryhtyneet tarvittaviin toimenpiteisiin varatuomari Xxxxx xxxxxxxxxxx, terveydenhuollon maisteri Xxxxx xxxxxxxxxxx ja sairaanhoidon opettaja xxxx xxxxxxx sekä terveydenhuollon maisteri xxxxxx xxxxxxxxx kaupunginhallitukselle lähettämissä kirjelmissä tarkoitetuissa, apulaisoikeuskanslerin päätöksiin liittyvissä asioissa, ja

lähettää päätöksensä jäljennöksin esityslistasta liitteineen tiedoksi kyseisille henkilöille selvityksenä mainittuihin kirjelmiin.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen kaikille edellä nimeltä mainituille henkilöille sekä erikseen Xxxxx xxxxxxxxxxxxx, Xxxxx xxxxxxxxxxxxx, xxxx xxxxxxxxx ja xxxxxx xxxxxxxxxxx, opetuslautakunnalle sekä opetusvirastolle ja ammattikorkeakoululle, kahdelle jälkimmäiselle kehotuksin toimittaa päätökset tiedoksi kaupunginhallituksen päätöksessä tarkoitetuille muille selvityksen tai lausunnon antaneille viraston palveluksessa oleville henkilöille, sekä henkilöstökeskukselle ja kaupunginkanslian oikeuspalveluille.

Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2242

LIITTEET	Liite 1	Apulaisoikeuskanslerin päätös xxxxx xxxxxxxxxxx kanteluista (A)
	Liite 2	Apulaisoikeuskanslerin päätös xxxxx xxxxxxxxxxx ym. kanteluista (B)
	Liite 3	Viranhaltijoiden lausunto 7.11.2000 xxxxx xxxxxxxxxxx toimenpidepyynnöstä ja kantelijoiden vastine
	Liite 4	Apulaisoikeuskanslerin päätös xxxxx xxxxxxxxxxx ym. kanteluista (C)
	Liite 5	Kaupunginkanslian lainopillisen osaston lausunto 16.4.2003 xxxxx xxxxxxxxxxx ym. kirjeiden johdosta

ESITYS MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖLLE VESIHUOLTOLAIN MUUTTAMISESTA

Khs 2004-2515

Ympäristölautakunta esittää (30.11.2004), että kaupunginhallitus tekisi maa- ja metsätalousministeriölle esityksen vesihuoltolain 11 §:n 1 momentin muuttamisesta seuraavasti:

Nykyinen vesihuoltolain 11 §:n 1 momentti

Liittämisvelvollisuudesta vapauttaminen. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen myöntää hakemuksesta kiinteistölle vapautuksen 10 §:ssä tarkoitetusta liittämisvelvollisuudesta tässä pykälässä säädetyin perustein. Ennen vapautuksen myöntämistä vesihuoltolaitokselle, kiinteistön omistajalle tai haltijalle ja alueelliselle ympäristökeskukselle on varattava tilaisuus tulla kuulluiksi. Lisäksi kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta on pyydettävä vapauttamisesta kunnan terveydensuojeluviranomaisen lausunto.

Esitetty muutos vesihuoltolain 11 §:n 1 momenttiin

Liittämisvelvollisuudesta vapauttaminen. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen myöntää hakemuksesta kiinteistölle vapautuksen 10 §:ssä tarkoitetusta liittämisvelvollisuudesta lukuun ottamatta huleveden ja perustusten kuivatusveden poisjohtamista, joihin vapautuksen myöntää kunnan rakennusvalvontaviranomainen rakennusluvan tai toimenpideluvan yhteydessä taikka erillisenä lupana. Poikkeuksen myöntäminen tapahtuu tässä pykälässä jäljempänä säädetyin perustein. Ennen vapautuksen myöntämistä kiinteistön omistajalle tai haltijalle, kunnan terveydensuojeluviranomaiselle ja alueelliselle ympäristökeskukselle on varattava tilaisuus tulla kuulluiksi. Lisäksi kunnan rakennusvalvontaviranomaisen on myöntäessään vapautuksen tarvittaessa kuultava myös ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisia.

Esityksen perustelut

Ympäristölautakunta perustelee esitystään seuraavasti:

Helsingissä on useita vanhoja pientaloalueita, joilla talojen peruskorjausten ja laajennusten tai autotallin rakentamisen yhteydessä haetaan vapautusta vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäriin liittymisestä. Näille alueille ei ole rakennettu yleisiä hulevesiviemäreitä. Helsingin ympäristökeskus on tehty toistaiseksi vesihuoltolain mukaisia viemäriin liittämistä koskevia vapautuspäätöksiä 23 kappaletta, joista 21 on koskenut hulevesiä. Tehtävät muutos- ja rakennustyöt ovat yleensä varsin vähäisiä, eikä hulevesien maaperään imeytykseen ole juurikaan liittynyt ympäristönsuojelullisia ongelmia. Kyse on lähinnä haitattomien sadevesien johtamisesta maahan. Katto- ja kuivatusvesien haitalliset vaikutukset voivat liittyä kosteusvaurioihin ja ovat lähinnä rakennustekninen ongelma, josta poikkeustapauksessa saattaa myöhemmin aiheutua terveyshaittoja.

Käytännössä hulevesiä ja perustusten kuivatusvesiä koskevat imeytyssuunnitelmat ovat teknisiä piirustuksia, joiden tulkinnassa ja arvioinnissa paras asiantuntemus on rakennusvalvontaviranomaisella. Kunnan rakennusvalvonta hyväksyy edelleen varsinaiset suunnitelmat ja myöntää luvat, joiden nojalla korjaustyöt tehdään tai esimerkiksi autotalli rakennetaan. Kunnan rakennusvalvonta valvoo myös itse rakentamista. Lisäksi rakennusvalvonta voi vapauttamista koskevan päätöksen hyväksymisen jälkeenkin periaatteessa vielä vaatia teknisiä muutoksia suunnitelmiin. Katoilta valuvat sadevedet ja perustusten kuivatusvedet eivät pilaa ympäristöä tai aiheuta ympäristöhaittaa, joten kunnallisen ympäristönsuojeluviranomaisen erillinen päätös hulevesiä tai perustusten kuivatusvesiä koskevasta asiasta on ympäristölliseltä kannalta tarpeeton. Tarvittaessa kunnan terveyden- ja ympäristönsuojeluviranomaisilta voitaisiin pyytää lausunto asiasta.

Tehdessään kyseisiä viemäröintiin liittyviä vapautuspäätöksiä ympäristönsuojeluviranomainen joutuu nykyisin ottamaan kantaa etenkin rakennusteknisiin ratkaisuihin, joiden osalta sen asiantuntemus on rakennusvalvontaviranomaista vähäisempi. Rakennusluvan edellytysten täyttymisen yhteydessä rakennusvalvontaviranomaiselle kuuluisi luontevasti hulevesien ja perustusten kuivatusvesien vaikutusten arviointi ja liittämisvelvollisuudesta vapauttaminen.

Niiden asioiden osalta, jotka koskevat vesihuoltolain 11 §:ssä mainittuja muita asioita, kuten esimerkiksi jätevesiviemäriin liittämisestä vapauttamista, ympäristönsuojeluviranomainen on edelleen tarkoituksenmukainen viranomainen antamaan liittämistä koskevan vapautuspäätöksen. Näillä asioilla on selkeämmin yhteys kunnallisen ympäristönsuojeluviranomaisen toimivaltaan kuuluviin tehtäviin.

Lisäksi ympäristölautakunta esittää, että liittämisvelvollisuudesta vapauttamisesta tehtävästä päätöksestä voitaisiin periä maksu. Liittämisvelvollisuudesta vapauttamisen yhteydessä joudutaan suorittamaan vesihuoltolaissa edellytettyjä kuulemisia ja tekemään tarkastuksia, jotka tuottavat kustannuksia. Edellä mainittujen syiden vuoksi olisi järkevää, että aiheutuvien kustannusten kattamiseksi viranomainen voisi periä päätöksistä maksun. Maksun suuruus määrättäisiin kunnan vahvistamassa taksassa. Maksu ei saisi olla suurempi kuin asian käsittelystä aiheutuneet kulut (omakustannusperiaate).

Ryj toteaa, että vesihuoltolain 10 §:n mukaan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella oleva kiinteistö on liitettävä laitoksen vesijohtoon ja viemäriin. Kiinteistöllä ei kuitenkaan ole velvollisuutta liittyä viemäriin huleveden ja perustusten kuivatusveden poisjohtamiseksi, jos alueella ei ole erillistä verkostoa tarkoitusta varten ja kiinteistön hulevesi ja perustusten kuivatusvesi voidaan poistaa muutoin asianmukaisesti. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen myöntää nykyisin vapautuksen em. velvollisuudesta niiden perusteiden mukaan, jotka on mainittu lain 11 §:ssä.

Ympäristökeskus on asian valmisteluvaiheessa pyytänyt rakennnusvalvontaviraston lausunnon ja rakennusvalvontavirasto puoltaa esitystä.

Ryj pitää muutosesitystä hyvänä. Esitystä tulisi täydentää siten, että vesihuoltolaitokselle varataan myös tilaisuus tulla kuulluksi ennen vapautuksen myöntämistä, kuten nykyisinkin. Maininta on vahingossa jäänyt puuttumaan esityksestä.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee tehdä maa- ja metsätalousministeriölle ympäristölautakunnan 30.11.2004 esittämän mukaisen esityksen siten täydennettynä, että myös vesihuoltolaitokselle varataan tilaisuus tulla kuulluksi.

Kirje maa- ja metsätalousministeriölle ja pöytäkirjanote ympäristökeskukselle ja rakennusvalvontavirastolle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262



Kokousaika	17.1.2005 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali

LIITTEET	Liite 1	Jäljennös kauppakirjasta
	Liite 2	Sijaintikartta
	Liite 3	Kartta kaupan kohteesta