Luonnonmuistomerkit

Helsingissä on yhteensä 31 luonnonmuistomerkkiä. Suurin osa niistä on suojeltuja puita tai puuryhmiä, mutta mukaan mahtuu myös hiidenkirnuja, kalliorotko ja siirtolohkare.
Ulkoilijat syysillassa paksun tammen vierellä
Kuva: Mira Lainiola

Luonnonsuojelulain mukaan yksittäinen luonnonmuodostuma, kuten puu, puuryhmä tai siirtolohkare on mahdollista suojella luonnonmuistomerkkinä. Suojelun perusteena voi olla harvinaisuus, maisemallinen merkitys, tieteellinen arvo, kauneus tai muu vastaava merkitys.

Luonnonmuistomerkkien rauhoittamisesta Helsingissä päättää Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto.

Luonnonmuistomerkeistä koko maan laajuisena erikoisuutena voidaan pitää Pihlajamäen hiidenkirnuja, joista yksi on maamme suurin. Geologisten tutkimusten mukaan ne ovat syntyneet jo viimeisintä jääkautta edeltäneen jääkauden sulamisvesien pyörityksessä.

Helsingin luonnonmuistomerkit

Käärmekuusi, Pohjois-Haaga

Sijainti: Pohjois-Haagassa, Näyttelijäntien ja Kaupintien kaakkoispuolen puistossa
Omistus: Helsingin kaupunki
Rauhoituspäätös: Kaupunginhallitus, 16.2.1956 (§ 498)
Muistomerkin luonne: Puu
Kohteen kuvaus: Käärmekuusi (Picea abies f. virgata) on yksi tavallisen kuusen monista muodoista. Käärmekuusen oksat ovat pitkät, lähes haarattomat, mutkaiset ja alaspäin suuntautuneet. Se on harvinainen, mutta esiintyy luontaisesti koko maassa yksittäisinä puina.

Tämä rauhoitettu kuusi on tavallista kookkaampi, vuonna 2003 ympärysmitaksi on mitattu 164 cm ja pituudeksi 25,5 metriä. Yleensä käärmekuusi ei kasva yli 15 metriseksi.

Käärmekuusi, Tuomarinkylä

Sijainti: Tuomarinkylässä, kartanon pihamaalla
Omistus: Helsingin kaupunki
Rauhoituspäätös: Kaupunginhallitus, 27.03.1958 (§ 1044)
Muistomerkin luonne: Puuryhmä
Kohteen kuvaus: Käärmekuusi (Picea abies f. virgata) on yksi tavallisen kuusen monista muodoista. Käärmekuusen oksat ovat pitkät, lähes haarattomat, mutkaiset ja alaspäin suuntautuneet. Se on harvinainen, mutta esiintyy luontaisesti koko maassa yksittäisinä puina.

Tämä rauhoitettu kuusi on tavallista kookkaampi, jo vuonna 1957 sen ympärysmitaksi on mitattu 240 cm ja pituudeksi 22,5 metriä. Vuonna 2003 kuusella on ollut ympärysmittaa 325 cm ja pituutta huikeat 27 metriä. Yleensä käärmekuusi ei kasva yli 15 metriseksi. Kohde on aidattu ja merkitty rauhoituskyltillä.

Mukuramänty, Tullisaari

Sijainti: Tullisaaressa, Henrik Borgströmintieltä itään erkanevan Kumianpää-nimisen kujan päässä, ulkoilupolun varressa
Omistus: Helsingin kaupunki
Rauhoituspäätös: Uudenmaan lääninhallitus, 20.09.1956, (LH N:o 8805)
Muistomerkin luonne: Puu
Kohteen kuvaus: Mukuramänty (Pinus sylvestris f. gibberosa) on harvinainen, tavallisen männyn visamainen muunnos, jonka runko oksat ja juuret ovat pahkuraisia. Mukuramäntyä esiintyy Etelä- ja Keski-Suomessa. Yleensä puu ei kasva yli 10- metriseksi, mutta tämä rauhoitettu yksilö oli vuoden 2003 mittauksissa 19 metriä pitkä ja rungon ympärysmitta oli 175 cm (mukuran kohdalta 225 cm).

Mänty, Herttoniemi

Sijainti: Herttoniemessä, Kipparlahden rannassa, venekerhon aitauksessa
Omistus: Helsingin kaupunki
Rauhoituspäätös: Kaupunginhallitus, 27.03.1958 (§1044)
Muistomerkin luonne: Puu
Kohteen kuvaus: Tämän suuren männyn ympärysmitta vuonna 1957 oli 260 cm, vuonna 2003 se oli kasvanut 320 cm:iin ja pituus noin 20 metriin. Kohde on suojattu kehikolla ja merkitty rauhoituskyltillä.

Mänty, Laajasalo, uimaranta

Sijainti: Laajasalossa, uimarannan luona, Reposalmentien varressa vähän ennen Vartiosaaren laituria
Omistus: Helsingin kaupunki
Rauhoituspäätös: Kaupunginhallitus, 16.02.1956 (§ 498)
Muistomerkin luonne: Puu
Kohteen kuvaus: Tämä rauhoitettu mänty on yksi Helsingin seudun suurimpia, mahdollisesti jopa suurin. Puun runko on puolesta välistä kaksihaarainen. Vuonna 1957 puun ympärysmitaksi mitattiin 290 cm ja korkeudeksi 24 metriä. Vuonna 2003 tyven ympärysmitta oli365 cm ja haarojen pituudet 26 m ja 28 m.

Mänty, Laajasalo

Sijainti: Laajasalossa, Itäniityntie 1, yksityisellä tontilla
Omistus: Yksityinen
Rauhoituspäätös: Uudenmaan lääninhallitus, 09.12.1974 (LH Nro 10628)
Muistomerkin luonne: Puu
Kohteen kuvaus: Komean männyn ympärysmitta vuonna 2003 oli 305 cm tyvestä mitattuna ja pituus noin 25 metriä.

Mänty ja muurahaispesä, Seurasaari

Sijainti: Seurasaaressa, Jusupoffin tallin takapihalla
Omistus: Helsingin kaupunki
Rauhoituspäätös: Kaupunginhallitus, 16.2.1956 (§ 498)
Muistomerkin luonne: Puu
Kohteen kuvaus: Mänty on rekisteritietojen mukaan Helsingin seudun toiseksi paksuin haarautumaton mänty. Rauhoitusvuonna 1956 tyven ympärysmitta oli 280 cm, vuonna 2003 mittaustulos oli 307 cm ja puun pituus noin 20 metriä. Erikoista puun historiassa on muurahaispesä, joka on levinnyt puun juurelta sen halkeamiin. Lisäksi noin viiden metrin korkeudelle puunkoloon on juurtunut koivun taimi.

Mänty tien varressa, Meilahti

Sijainti: Meilahdessa, Seurasaarentie 11 :n kohdalla, rannan puolella, aivan tiessä kiinni
Omistus: Helsingin kaupunki
Rauhoituspäätös: Kaupunginhallitus, 16.2.1956 (§ 498)
Muistomerkin luonne: Puu
Kohteen kuvaus: Tämä kookas mänty näyttää välttyneen pahimmilta liikenteen haittavaikutuksilta, vaikka kasvaakin tiessä kiinni. Se on kasvattanut paksuuttaan vuonna 1956 mitatusta 205 cm:stä vuonna 2003 mitattuun 259 cm:iin.

Mäntyryhmä, Tapaninkylä

Sijainti: Tapaninkylässä, osoitteessa Aapontie 2, yksityisellä tontilla
Omistus: Yksityinen
Rauhoituspäätös: Lääninhallitus, 28.11.1980 (LH Nro 8787)
Muistomerkin luonne: Puuryhmä
Kohteen kuvaus: 13 kookkaasta ja vanhasta männystä koostuva ryhmä on rauhoitettu erikoisuutensa vuoksi luonnonsuojelulain pykälien 9 ja 12 nojalla.

Vesalan mänty, Vesala

Sijainti: Vesalassa, Humikkalantien ja Muinaistutkijantien risteyksen läheisyydessä, puistotontilla
Omistus: Helsingin kaupunki
Rauhoituspäätös: Ympäristölautakunta, 2000 (§ 453)
Muistomerkin luonne: Puu
Kohteen kuvaus: Komealla ja hyväkuntoisella männyllä on ikää suunnilleen 250 vuotta ja sen ympärysmitta vuonna 2003 oli 346 cm ja pituus noin 23 metriä.

Hopeapoppeli, Laajasalo

Sijainti: Laajasalon urheilukenttien välisellä alueella, Holmanmoisionpolun varressa
Omistus: Helsingin kaupunki
Rauhoituspäätös: Kaupunginhallitus, 16.02.1956 (§498)
Muistomerkin luonne: Puu
Kohteen kuvaus: Hopeapoppeli (Populus alba) on yleensä 10-25 metriä korkea puu, joka vaatii kasvaakseen mieluiten kostean, ravinteikkaan maaperän. Hopeapoppelia esiintyy luontaisesti Keski- ja Etelä-Euroopassa sekä Aasiassa rannoilla ja lehtimetsissä. Suomessa se on lähinnä puistojen puu.

Hopeapoppelin kuori on vihertävän harmaa, rungon alaosissa tummanharmaa ja kaarnautuva. Lehdet muistuttavat haavan lehtiä, mutta ovat reunoistaan sormeutuvat. Tämän hopeapoppelin ympärysmitta vuonna 1956 on ollut 315 cm, vuonna 2003 mittausten mukaan ympärysmitta oli 455 cm ja pituus 22,5 m.

Kaksi koivua, Kulosaari

Sijainti: Kulosaaressa, Marsalkantie 8, yksityisellä tontilla
Omistus: Yksityinen
Rauhoituspäätös: Uudenmaan lääninhallitus, 12.07.1973 (LH Nro 5749)
Muistomerkin luonne: Puuryhmä
Kohteen kuvaus: Tontin omistajan mukaan näiden koivujen ikä on lähes 200 vuotta. Koivujen komeutta ei ehkä huomaa enää yhtä helposti, kuin rauhoituksen aikoihin 1970-luvulla, jolloin lähistöllä ei ollut muita kookkaita puita.

Kuninkaan tammi, Etelä-Kaarela

Sijainti: Etelä- Kaarelassa, Kuninkaantammenkujan varressa lähellä Pitkäkoskea, Vesilaitoksen omistaman tilan pihassa
Omistus: Helsingin kaupunki
Rauhoituspäätös: Uudenmaan lääninhallitus, 20.09.1956 (LH Nro 8805)
Muistomerkin luonne: Puu
Kohteen kuvaus: Kuninkaan tammen on tarinan mukaan istuttanut Ruotsi-Suomen kuningas 1700-luvulla. Puun ympärysmitta vuonna 2003 oli paksuimmillaan 404 cm ja pituus 20 metriä.

Kynäjalavaryhmä, Haltiala

Sijainti: Haltialassa, Ruutinkosken alueella, kosken alapuolisen uoman laajentuman kohdalla.
Omistus: Helsingin kaupunki
Rauhoituspäätös: Uudenmaan lääninhallitus, 10.05.1984 (LH Nro 2313)
Muistomerkin luonne: Puuryhmä
Kohteen kuvaus: Kynäjalavaryhmä koostuu tällä hetkellä kuudesta rungosta, joista suurimman ympärysmitta on 178 cm ja pituus 14,5 metriä. (v.2003). Puuryhmä sijaitsee luonnonsuojelualueella. Kohde on merkitty rauhoitusmerkillä.

Mantshurian jalopähkinä, Malmi

Sijainti: Malmilla, Asteritie 1, yksityisellä tontilla
Omistus: Yksityinen
Rauhoituspäätös: Uudenmaan lääninhallitus, 30.10.1980 (LH Nro 8065)
Muistomerkin luonne: Puu
Kohteen kuvaus: Mantshurian jalopähkinä (Juglans mandchurica) on kaunis ja vaativa puu, jota tavataan Euroopassa yleensä vain puutarhoista, joissa panostetaan erikoisiin puulajeihin. Se vaatii kasvualustakseen kosteahkon, humuspitoisen ja ravinteikkaan maan sekä paljon valoa. Suurten lehtiensä vuoksi se kärsii kovasta tuulesta. Mantshurian jalopähkinän lehdet muodostuvat parittaisista lehdyköistä ja ne voivat olla jopa 70 cm pituiset. Puu on 6-15 metriä korkea. Se kukkii kesäkuussa ja muodostaa luumun kokoisen, syötävän hedelmän.

Metsälehmus, Tullisaari

Sijainti: Tullisaaressa, Henrik Borgströmintien varressa, kartanon tienhaaraa vastapäätä
Omistus: Helsingin kaupunki
Rauhoituspäätös: Kaupunginhallitus, 16.02.1956 (§ 498).
Muistomerkin luonne: Puu
Kohteen kuvaus: Tämä komea metsälehmus kohoaa taivaisiin kaksihaaraisena. Haarat on kytketty toisiinsa vaijerilla halkeamisen estämiseksi. Puun ympärysmitta tyvestä mitattuna vuonna 2003 oli 450 cm ja haarojen pituudet 22 ja 25 m.

Puumainen tyrni, Eira

Sijainti: Eirassa, Merisataman rannassa, Sirpalesaarta vastapäätä
Omistus: Helsingin kaupunki
Rauhoituspäätös: Ympäristölautakunta, 1999 (§ 445)
Muistomerkin luonne: Puu
Kohteen kuvaus: Tyrni (Hippophae rhamnoides) on piikkinen pensas, joka tunnetaan terveellisistä, mm. paljon c- vitamiinia sisältävistä marjoistaan. Merisataman tyrni on poikkeuksellisesti kasvutavaltaan puumainen. Tavallisesti tyrnin pituus on 0,5- 3 metriä, mutta tämän yksilön pituudeksi on mitattu noin seitsemän metriä ja tyven ympärysmitaksi 110 cm.

Ryhmä jättihaapoja, Käpylä

Sijainti: Käpylässä, Käpylän Yhteiskoulun tontilla, Kuutamotien varressa
Omistus: Helsingin kaupunki
Rauhoituspäätös: Kaupungin kiinteistölautakunta, 15.05.1950
Muistomerkin luonne: Puuryhmä
Kohteen kuvaus: Jättihaapa (Populus tremula f. gigas) on tavallisen haavan harvinainen muoto. Sillä on ns. triploidinen eli kolminkertainen kromosomiluku. Jättihaavalla on yleensä tavallista haapaa suuremmat lehdet. Normaalin haavan lehtilavan pituus on 3-5cm, jättihaavan 7-10 cm. Nimestään huolimatta puu ei kasva yleensä 15 metriä korkeammaksi. Jättihaapoja on löydetty Suomesta Uudeltamaalta, Etelä- Karjalasta, Koillismaalta ja Inarin Lapista.

Tämä jättihaapojen ryhmä koostuu 10 yksilöstä ja niistä paksuimman rungon ympärysmitta 1,3 metrin korkeudelta mitattuna oli vuonna 1985 110 cm ja puun korkeus noin 16 metriä. Puut ovat Metsäpuiden Rodunjalostussäätiön kantapuita.

Salava, Kruununhaka

Sijainti: Kruunuhaassa, Kirjapuistossa, Kirjatyöntekijänkatu 12 kohdalla
Omistus: Helsingin kaupunki
Rauhoituspäätös: Helsingin kaupungin rahatoimikamari, 02.04.1924 (§ 1288)
Muistomerkin luonne: Puu
Kohteen kuvaus: Salava (Salix fragilis) kuuluu pajukasvien heimoon ja tunnetaan myös nimellä "piilipuu". Salava on paksurunkoinen puu tai pensas, jonka normaalipituus on 6-15 metriä. Sen lehdet ovat suipot, kaljut ja noin 10-12 cm pitkät. Se kukkii pian lehtien puhjettua.

Suomessa salava ei alunperin ole luonnonvarainen, mutta se on nykyisin villiintynyt ja sitä esiintyy vesistöjen rannoilla. Luontaisesti salavaa esiintyy Keski- ja Etelä- Euroopassa märillä, runsasravinteisilla paikoilla.

Tammi, Tullisaari

Sijainti: Tullisaaressa, kartanoalueen nurmikentällä lähellä Henrik Borgströmintien risteystä
Omistus: Helsingin kaupunki
Rauhoituspäätös: Lääninhallitus, 20.09.1956 (LH Nro 8805)
Muistomerkin luonne: Puu
Kohteen kuvaus: Tämän komean tammen latvus on levinnyt laajaksi ja osa raskaista vaakasuoraan kasvavista oksista on maassa kiinni. Vuoden 2003 mittauksen mukaan puun ympärysmitta tyven kohdalta oli 382 cm ja korkeus 17 metriä. Tammi on kaatunut myrskyssä v. 2020. Runko jätetään paikoilleen rauhoitettuna maapuuna.

Tammi, Tali

Sijainti: Talissa, kartanon alueella, golf-kentällä kerhorakennuksen takana
Omistus: Helsingin kaupunki
Rauhoituspäätös: Uudenmaan lääninhallitus 21.8.1958 (LH Nro 6996)
Muistomerkin luonne: Puu
Kohteen kuvaus: Tämä paksun ja vanhan tammen tyven ympärysmitta on jo vuonna 1957 ollut 440 cm ja vuonna 2003 ympärysmitta oli kunnioitettavat 598 cm, pituudeksi mitattiin 22 metriä.

Vaahtera, Pihlajisto

Sijainti: Pihlajistossa, Pihlajiston ala-asteen pihalla
Omistus: Helsingin kaupunki
Rauhoituspäätös: Ympäristölautakunta, 1998 (§453)
Muistomerkin luonne: Puu
Kohteen kuvaus: Tämä upea vaahtera on valittu Helsingin kauneimmaksi vaahteraksi vuonna 2000, Kaupungin 450-vuotisjuhlan kunniaksi.

Vanha metsälehmus, Tullisaari

Sijainti: Tullisaaressa, Henrik Borgströmintien eteläpuolella, kartanon tienhaarasta n.100 metriä länteen metsikössä, pienessä rinteessä
Omistus: Helsingin kaupunki
Rauhoituspäätös: Lääninhallitus, 20.09.1956 (LH Nro 8805)
Muistomerkin luonne: Puu
Kohteen kuvaus: Lehmusvanhus erottuu ympäristöstään kunnioitusta herättävän jylhänä, vaikka kunto ja ryhti ovatkin jo huonontuneet. Rauhoitusvuonna 1956 puun ympärysmitaksi mitattiin 300 cm. Vuonna 2003 puun tyven ympärysmitta oli 400 cm, ja korkeus 17 metriä.

Viiden tammen ryhmä, Meilahti

Sijainti: Meilahdessa, Tamminiementie 3:n ja 4:n kohdalla tien molemmilla puolilla
Omistus: Helsingin kaupunki
Rauhoituspäätös: Uudenmaan lääninhallitus, 20.09.1956 (LH Nro 8805)
Muistomerkin luonne: Puuryhmä
Kohteen kuvaus: Vuonna 2003 tehdyn mittauksen mukaan tammiryhmän suurimman puun ympärysmitta paksuimmillaan oli 332 cm ja pituus 25 metriä. Yksi tammista kasvaa aivan tiessä kiinni.

Yksikotinen haapa, Meilahti

Sijainti: Meilahdessa, Valpurintien ja Pihlajatien kulmassa puistikossa
Omistus: Helsingin kaupunki
Rauhoituspäätös: Kaupunginhallitus, 04.02.1954
Muistomerkin luonne: Puu
Kohteen kuvaus: Haapa (Populus tremula) on koko Suomessa hyvin yleinen lehtipuu. Tästä haavasta tekee erikoisen se, että se on normaalista poiketen yksikotinen eli sillä on sekä emi- että hedekukat samassa yksilössä. Tämä vanha puu on jo melko huonossa kunnossa, mutta siitä on tarkoitus ottaa pistokkaita ja istuttaa ne samaan puistikkoon.

Hiidenkirnu, Käpylä

Sijainti: Käpylässä, yhtenäiskoulun pohjoispuolisella kalliolla, vanhan hyppyrimäen vieressä
Omistus: Helsingin kaupunki
Rauhoituspäätös: Uudenmaan lääninhallitus, 21.08.1958 (LH Nro 6996)
Muistomerkin luonne: Geologinen kohde
Kohteen kuvaus: Käpylän hiidenkirnu on läpimitaltaan 170 x 140 cm ja sitä pidettiin pitkään Helsingin suurimpana, kunnes Pihlajamäestä 1990-luvulla löydettiin suurempi kirnu. Hiidenkirnua kiertää metallinen kaide ja se on merkitty rauhoituskyltillä.

Hiidenkirnu, Seurasaari

Sijainti: Seurasaaressa, juhlakentän etelälaidassa
Omistus: Helsingin kaupunki
Rauhoituspäätös: Kaupunginhallitus, 20.10.1960
Muistomerkin luonne: Geologinen kohde
Kohteen kuvaus: Seurasaaren hiidenkirnu on pieni, läpimitaltaan 74 x 77 cm ja matala, mutta kauniin pyöreänmuotoinen. Kohdetta kiertää portaikko ja ylempänä on toinen hiidenkirnun alkio. Kohde on merkitty rauhoituskyltillä.

Kaksi hiidenkirnua, Roihuvuori

Sijainti: Roihuvuoressa, osoitteessa Punahilkantie 16, talon itäpuolella puistoalueella
Omistus: Helsingin kaupunki
Rauhoituspäätös: Kaupunginhallitus, 20.10.1960
Muistomerkin luonne: Geologinen kohde
Kohteen kuvaus: Hiidenkirnut ovat vaatimattoman kokoiset, mutta kauniin pyöreät ja lähes kiinni toisissaan. Kohde on merkitty rauhoituskyltillä ja sen ympärillä on metallinen kaide.

Kaksi hiidenkirnua, Pihlajamäki

Sijainti: Pihlajamäessä, Rapakiventien varressa
Omistus: Helsingin kaupunki
Rauhoituspäätös: Ympäristölautakunta, 28.03.1995
Muistomerkin luonne: Geologinen kohde
Kohteen kuvaus: Nämä hiidenkirnut ovat tähän asti löydetyistä Suomen vanhimmat. Ne ovat syntyneet ennen viimeistä jääkautta. Kirnut löydettiin vasta 1990- luvulla rakentamistöiden yhteydessä. Toinen kirnuista on Suomen suurimpia. Se on 8,45 m syvä ja halkaisijaltaan 6,9 metriä. Pienemmän kirnun syvyys on 3,2 m ja läpimitta 1,6 m.

Kalliorotko, Kaivopuisto

Sijainti: Kaivopuiston keskellä olevan kallion luoteisreunalla
Omistus: Helsingin kaupunki
Rauhoituspäätös: Helsingin kaupungin rahatoimikamari, 30.05.1922 (§1591)
Muistomerkin luonne: Geologinen kohde
Kohteen kuvaus: Rotko on juuri ja juuri aikuisen ihmisen mentävä, noin 50-70 cm leveä. Sen pohjalla on kiviportaat.

Rapakiven siirtolohkare ja migmatiittipaljastuma, Kaivopuisto

Sijainti: Kaivopuiston eteläkärjessä, Ehrenströmintien pohjoispuolella Harakan laiturin kohdalla
Omistus: Helsingin kaupunki
Rauhoituspäätös: Uudenmaan lääninhallitus, 12.04.1964 (LH Nro 2134)
Muistomerkin luonne: Geologinen kohde
Kohteen kuvaus: Lohkare on merkitty kiinteällä metallisella laatalla ja kalliopaljastuma sijaitsee sen vieressä. Migmatiitti on Etelä- Suomen kallioperälle tyypillistä, graniittijuottien lävistämää poimuttunutta gneissiä. Kiviaines on lähes kaksi miljardia vuotta vanhaa.

Luonnonmuistomerkit kartalla

Helsingin luonnonmuistomerkit kartalla. - Avaa kartta suurempana(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)