Työ kaupungin kulttuuripalveluissa on villiä ideointia ja rohkeita kokeiluja

Laura Arala vaihtoi freelancer-elämän töihin Helsingin kaupungin kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialalla eikä ole katunut. Vauhdikas projekti- ja hanketyöskentely takaa, että tylsää ei tule.
Kulttuuripalveluissa kaupunkilaisten hyvinvointia edistetään taiteen ja kulttuurin keinoin. ”Kyse voi olla pienistä yllätyksistä arjen keskellä tai suurista elämyksistä, jotka jäävät mieleen pidemmäksi aikaa”, nykyisin lastenkulttuurin erityissuunnittelijana työskentelevä Laura Arala kertoo. Kuva: Jemina Puputti
Kulttuuripalveluissa kaupunkilaisten hyvinvointia edistetään taiteen ja kulttuurin keinoin. ”Kyse voi olla pienistä yllätyksistä arjen keskellä tai suurista elämyksistä, jotka jäävät mieleen pidemmäksi aikaa”, nykyisin lastenkulttuurin erityissuunnittelijana työskentelevä Laura Arala kertoo. Kuva: Jemina Puputti

Laura Arala työskenteli ennen tanssin ja teatterin opettajana ja rakasti työtään. Lasten ja nuorten kanssa työskentely oli antoisaa, mutta useiden työnantajien välillä tasapainoilu kävi ajan mittaan raskaaksi. Tarve muutokselle toi Aralan muutaman mutkan kautta Helsingin kaupungin nuoriso- ja sittemmin kulttuuripalveluihin.

”Meitä on täällä hyvin monenlaisista taustoista, mutta urapolkuni saattaa silti yllättää ihmisiä”, lasten- ja nuortenkulttuurin läänintaiteilijanakin työskennellyt Arala kertoo. ”Saatetaan ihmetellä, miten taiteilijasta on tullut virastotäti!”

Arala on ollut kaupungin palveluksessa vuodesta 2019 lähtien. Haastattelun aikaan hän työskentelee projektikoordinaattorina hankkeessa, joka pyrkii elävöittämään Helsingin keskustaa kulttuurin, taiteen ja elämysten kautta. Samalla hanke työllistää helsinkiläisiä taide- ja kulttuurikentän toimijoita. Kesällä 2022 järjestettiin tapahtumakokonaisuus, johon kuului esityksiä viidessä eri kohteessa Helsingin keskustassa. Esiintyjiä oli 166.

Työskentely taiteen maailmassa on opettanut luovaa ajattelua

Arala on työssään tekemisissä monenlaisista lähtökohdista tulevien ihmisten kanssa. Projektikoordinaattori huolehtii siitä, että yhteistyössä päästään kaikkien osapuolten kannalta hyvään lopputulokseen.

”Pohdin tarkkaan esimerkiksi sitä, miten kirjoitan viestit niin, että olen ymmärrettävä. Joskus se on helpompaa, toisinaan haastavampaa, mutta kyllä asioiden sanoitusta pitää yllättävän usein miettiä.”

Aralan teatteritaustasta ja taideopinnoista on ollut hyötyä hanketyössä, jossa ideoita on etsittävä myös laatikon ulkopuolelta. Arala työskentelee kolmen hengen tiimissä, jossa jaetaan intohimo ideointiin.

”Olen ylpeä siitä, että uskallamme kokeilla rohkeasti uutta. Jos hanketyötä tehdään liian varovaisesti, ei siitä opi mitään.”

Ei kahta samanlaista päivää

Työ kaupungilla ei suinkaan ole synonyymi tylsyydelle – päinvastoin. Arala nauttii siitä, että työpöydällä on aina uusi kattaus erilaisia tehtäviä.

”Välillä löydän itseni kaupasta ostamasta vesipulloja esiintyjille tai etsimässä netistä tarroja kansainvälisen konferenssin osallistujapasseihin. Tässä työssä ei voi ajatella, että jokin tehtävä ei kuuluisi minulle.”

Yhtenä onnistuneena työprojektina Arala mainitsee kulttuurijohtajien kansainvälisen huippukokouksen, joka järjestettiin Helsingissä yhteistyössä lontoolaisen organisaation kanssa. Helsingissä tapahtuman tuotannon ydintiimiin kuului kolme henkeä.

”Kenelläkään meistä ei ollut kokemusta vastaavasta, mutta onnistuimme hienosti ja vieraat tykkäsivät!”

Arala uskoo viihtyvänsä töissä Helsingin kaupungilla vielä pitkään. Tarvetta lähteä etsimään haasteita muualta ei ole, koska uusia mahdollisuuksia avautuu nykyisellä työnantajalla jatkuvasti. Laajoiksi kasvaneista organisaation sisäisistä verkostoista ja työn ohessa opiskellusta lähiesihenkilön ammattitutkinnosta on hyötyä riippumatta siitä, minne Arala tulevaisuudessa suuntaa.

Haastattelun jälkeen Aralan matka kaupungilla on jatkunut lasten ja nuorten taidekeskus Annantalolle, jossa Arala toimii lastenkulttuurin erityissuunnitelijana. Aralan nykyisiin työtehtäviin kuuluu muun muassa Helsingin kulttuurikasvatukseen liittyviä kokonaisuuksia, lastenkulttuurin palveluverkkoselvitystyötä sekä lastenkulttuurin yhdenvertaisuuden edistämistä.