Autonomian ajan epävarmuutta Mietinnön jälkeen rakennushanketta puitiin kiivaasti eduskunnassa. Suh- tautuminen rakennushankkeeseen jakoi puolueet kahteen leiriin: uuden ra- kennuksen äänekkäimmät kannattajat löytyivät nuorsuomalaisen ja sosia- lidemokraattisen puolueen riveistä, suomalaisen puolueen ja ruotsalaisen eduskuntaryhmän edustajat kannattivat tilakysymyksen ratkaisemista Sääty- taloa laajentamalla. Sijoituspaikaksi määritelty Tähtitorninmäki herätti pal- jon tunteita. Uuden rakennuksen vastustajien näkemyksissä mäen harjalle rakentaminen ilmensi mahtailevuutta ja kerskailua. Kannattajien näkemyk- sissä sijoituspaikka taas tarjosi suomalaisille mahdollisuuden nousta suurten sivistyskansojen rinnalle. Tämä näkemys tiivistyi edustaja Nestor Huoposen (nuors) puheenvuorossa: ”Ainoastaan yhdessä seikassa voisimme kilpailla suurten sivistyskansojen kanssa, jossa epäilemättä voittajina selviytyisimme, se on hurmaavan kauniin, ihanteellisen paikan valinnassa, jolle tuskin mui- den kansojen parlamenttihuoneustojen rakennuspaikat voivat vertoja vetää.”2) Keskustelua seuranneessa äänestyksessä kansanedustajien enemmistö kannatti uuden valtiopäivätalon rakentamista. Autonomian ajan Suomessa päätöksen tuli kuitenkin saada myös Venäjän keisarin vahvistus. Vastaus saa- tiin vasta vuonna 1910. Nikolai II jätti vahvistamatta eduskunnan päätöksen. Senaatin antaman lausunnon mukaan ajat eivät olleet otolliset näin suureen hankkeeseen ryhtymiselle. Vaikka tahto uuden valtiopäivätalon rakentami- selle oli voimakas, sen toteuttaminen ei ollut mahdollista ajan poliittisesti le- vottomassa tilanteessa. Varsinaisiin toimiin eduskuntatalon rakentamiseksi voitiin ryhtyä vasta vuosia myöhemmin, vuonna 1923, hankkeen edistämi- seksi myönnetyn määrärahan turvin. Miksi eduskuntataloa ei lopulta sijoi- tettu Tähtitorninmäelle silloin, kun päätös sen rakentamisesta lopulta teh- tiin itsenäistyneen Suomen eduskunnassa? Keskustelu sijainnista Vuonna 1923 rakennuksen sijoittaminen herätti edelleen siinä määrin kes- kustelua, että ennen arkkitehtuurikilpailua järjestettiin kilpailu sen sijoit- tamisesta. Sijoituskilpailun palkintolautakuntaan valittiin kansanedustajat Wäinö Wuolijoki (sd) ja Kyösti Järvinen (kok) sekä Suomen Arkkitehtilii- ton valitsemina liiton silloinen puheenjohtaja Onni Tarjanne, Bertel Jung ja Gunnar Taucher. Kilpailuohjelmassa suunnittelijoille annettiin ”täysi vapa- us” eduskuntatalon sijoittamisen suhteen. Eduskuntatalolle ehdotettiin yh- tätoista eri paikkaa. Suosituimpia kohteita olivat muun muassa Tähtitornin- mäki, ns. Oopperan tontti nykyisen Mannerheimintien varrella, Laivatelakan tontti nykyisen Olympiaterminaalin kohdalla ja ns. Norrménin tontti Kata- janokalla Uspenskin katedraalin vieressä. Oopperan tontti käsitti melko tar- kasti alueen, jolla Eduskuntatalo nykyisin sijaitsee. Sijoituskilpailun raati ha- lusi eduskuntatalolle paikan, joka olisi arvokas ja näkyvä. Tähtitorninmäki toteutti nämä molemmat ihanteet. Raadin keskuudessa suurin yksimielisyys 30
Tähtitorninmäki
To see the actual publication please follow the link above