koettiin vieraiksi ja tilalle vaadittiin kansallisromanttisia mäntyjä ja kallioita. Alun oudoksunnan jälkeen puisto pääsi kuitenkin matkaoppaisiin ja varsin- kin hyvinvoivien eteläisten kaupunginosien asukkaiden suosioon — Helsinki oli 1900-luvun alussa kahtia jakautunut kaupunki ja työväen huomattavasti riisutummat vapaa-ajanviettopaikat olivat keskustan ulkopuolella. Tähtitorninvuoren panoraama umpeutuu Vuonna 1907, neljä vuotta puiston valmistuttua, arkkitehti Eliel Saarinen voitti kilpailun Suomen uutta yksikamarista eduskuntaa varten rakennetta- vasta valtiopäivätalosta, joka oli päätetty sijoittaa Tähtitorninvuorelle. Pian oltiin kaavailemassa myös uutta kaupungintaloa puiston viereiselle ns. telak- katontille, jolloin alueelle olisi muodostunut kokonaan uusi monumentaali- nen hallintokeskus. Eduskunta päädyttiin kuitenkin tunnetusti sijoittamaan toisaalle, osasyynä kaupungin vastahanka puiston menetyksen pelossa, ja te- lakkatontti jäi odottamaan Olympiaterminaalin rakentamista vuonna 1952. Itse puiston lisäksi sieltä avautuneesta merinäköalasta taisteltiin, kun Vuo- rimiehenkadun varteen rakennetut kerrostalot uhkasivat tukkia sen. Kaupun- ki yritti tuloksetta ajaa läpi rajoituksia, joilla näkymä olisi saatu pelastettua, ja levensi lopulta suurin lunastuskustannuksin nykyistä Ullanpuistikkoa niin, että edes kapea näkymäakseli vasta uudistetun Kaivopuiston suuntaan säästyi rakentamiselta. Alastulorinteen puistikko toteutettiin lopullisesti 1920-luvul- la muotopuutarhatyylisenä. Näkymäakseliin kuulunut Kätilöopiston edusta muuttui sotien jälkeen osaksi Neuvostoliiton suurlähetystötonttia. Tähtitorninvuoren tärkeimpinä toimintoina säilyivät pitkään kävely ja näköalojen sekä istutusten katselu. Viaporin-Suomenlinnan näkymään loi oman lisänsä ensimmäisenä sortokautena vuonna 1898 pystytetty Robert Sti- gellin Haaksirikkoisten patsas, joka vahvisti puiston patrioottis-poliittista vi- ritystä. Isänmaallinen taide oli vakiintunut vuosisadan loppupuolella osaksi länsimaista julkista puistoinstituutiota liittyen sen kasvatukselliseen tehtä- vään, kuten omalta osaltaan eksoottiset istutukset ja pienoismaisematkin. Partiolaisten itsenäisyyspäivän lipunnostorituaali jatkaa Tähtitorninvuoren poliittista perinnettä. Puistolla, kuten muillakin kaupunkiympäristöillä, on määritellyt tehtävän- sä, mutta myös joukko ajan myötä kertyneitä epävirallisia käyttöjä ja miel- leyhtymiä. Sotien jälkeisessä rikosaallossa Tähtitorninvuoresta tuli parinkin julkisuudessa kohutun intohimorikoksen näyttämö ja niiden myötä joillekin kaupunkilaisille pelottava paikka. Murhat innoittivat rikosromaaneja ja -elo- kuvia, tunnetuimpana Matti Kassilan Tähdet kertovat, komisario Palmu (1962), jossa puiden kasvu vielä salli kaukoputkella tiirailun. Monissa muissakin elo- kuvissa puisto on ehtinyt vilahtaa. Viime vuosikymmeninä aikanaan kiistellyn puiston näkymät ovat joko kasvaneet umpeen tai peittyneet osaksi päivää massiivisten autolauttojen taakse. Samalla kasvillisuutta on hoidon tehostamiseksi yksinkertaistettu ja 20
Tähtitorninmäki
To see the actual publication please follow the link above