yksi Linnunratajärjestelmän rakenteen ja liiketilan peruskysymyksistä. Sen merkitys ymmärrettiin välittömästi, ja Argelander sai yhtenä ensimmäisistä Venäjän keisarillisen tiedeakatemian ruhtinas Demidovin palkinnon vuon- na 1836. Kun Alfred Nobel myöhemmin pohti, mitä tehdä jättiläisomaisuu- dellaan, mainittu tiedepalkinto oli hänelle esikuva. Argelander kutsuttiin Saksaan Bonnin yliopistoon vuonna 1936. Hänestä oli tullut Helsingissä hyvin pidetty, ja hän oli varsinkin lasten suosiossa. Esi- merkiksi August Schauman kertoo laajoissa muistelmissaan, kuinka hän oli poikana saanut katsoa kaukoputkella taivaan ihmeitä Argelanderin opasta- mana. Kaupungin seurapiireissä valiteltiin kovin, että Helsinki menetti sa- mana vuonna kaksi keskeistä henkilöä, Runebergin Porvooseen ja Argelan- derin Bonniin. Kun Krimin sodan aikana vuonna 1855 ranskalais-brittiläinen Observatorion meridiaanisaliin on sijoitettu meridiaani- ja ohikulkukoneet, joilla tehtiin tähtien paikkahavaintoja. Ohikulkukoneen äärellä Ragnar Furuhjelm, Rolf Witting, Emil Wessel ja Georg Dreijer vuonna 1904. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo. 9
Tähtitorninmäki
To see the actual publication please follow the link above