taulukko 8. Taiteen perusopetusta antavien oppilaitosten tyytyväisyys opetussuunnitelmien perusteisiin oman toiminnan kannalta, % tyytyväinen ops-perusteisiin tyytymätön ops-perusteisiin kaikki oppilaitokset 68 32 laajan oppimäärän oppilaitokset 68 32 yleisen oppimäärän oppilaitokset 67 33 oppilaitokset, joilla VOS-rahoitus 80 20 oppilaitokset, joilla ei VOS-rahoitusta 59 41 VOS-musiikkioppilaitokset 82 18 muu musiikkioppilaitokset 65 35 perusteisiin. Tarkastellessa näkemyksiä oppilaitosten rahoituspohjan, oli eri ryhmien välillä eroja. Kun valtionavustusta saavista oppilaitoksista 80 % oli tyytyväisiä nykyisiin perusteisiin, oli valtionavustusjärjestelmään kuulumattomista oppilaitoksista tätä mieltä noin 60 %. Valtionavustusta saavista musiikkioppilaitoksista 82 % oli tyytyväisiä opetussuunnitelmien perusteisiin. Valtionavustusjärjestelmään kuulumattomista musiikkioppilaitoksista tyytyväisiä oli 65 %. Myös haastatteluissa pohdittiin opetussuunnitelmien perusteiden uudistamistyötä. Keskeisinä kysymyksinä rehtorit pohtivat sitä, miten ja keiden taholta uudistamistyötä valmistellaan ja toteutetaan sekä miten uudet määräykset realisoidaan kentällä. Nykyisen järjestelmän kriittistä läpikäyntiä, ennakkoluulotonta kehittämisotetta sekä eri toimijoiden aktiivista kuulemista prosessin aikana pidettiin tärkeänä. Asiaa valmistelemaan toivottiin henkilöitä, jotka hahmottavat suuria asiakokonaisuuksia ja erilaisia näkökulmia. Jatkossa oppilaitoksille toivottiin riittävästi vapauksia ja paikallista päätäntävaltaa, sillä liian yksityiskohtaisia ohjeistuksia ei ole koettu toimivaksi. Oppimääriä toivottiin tarkasteltavan kriittisesti sekä pedagogisesta että taloudellisesta näkökulmasta. Myös opetuksen laadukkuuden varmistaminen ja opettajien koulutuksen järjestäminen mainittiin painopisteinä, jotka tulisi kirjata opetussuunnitelmien perusteisiin. Eräs haastateltava näki myös jatkokoulutusstrategian pohdinnan tärkeäksi aspektiksi. Lisäksi taideaineiden numeroarvioinnin mielekkyys mietitytti. Haastateltavat painottivat, että jos kahden oppimäärän järjestelmä päätetään jatkossakin säilyttää, tulisi niiden sisällöt suunnitella yhdessä, jotta kokonaisuudesta saadaan nykyistä toimivampi ja keskenään keskustelevampi. Yksi haastateltava kuvaili oppilaitoksen ”sykkimistä ulospäin”, osallistavaa toimintaa sekä oppilaitosten välistä yhteistyötä ja synenergiaa tärkeiksi uudistaviksi elementeiksi taiteen perusopetuksen kentällä. 4.6 Oppimäärien kehitystarpeet Oppilaitokset toivat laajasti esiin näkemyksiään laajan ja yleisen erillisiin oppimääriin liittyen. Osa oppilaitoksista näki nykyisen oppimääräjärjestelmän toimivana, laadukkaan taiteen perusopetuksen varmistavana sekä kysyntään vastaavana. Järjestelmän vahvuudeksi kuvattiin oppimäärien erilaiset profiilit ja painotukset. Molemmille oppimäärille nähtiin olevan paikkansa ja niiden arvioitiin palvelevan erilaisia harrastamistarpeita hyvin. Sen sijaan vastaajat, jotka toivoivat yhteen oppimäärään siirtymistä, näkivät nykyisen järjestelmän jähmeäksi ja menneisyyteen takertuvaksi, epätasa arvoa luovaksi sekä oppilaspotentiaalia ja resursseja hukkaavaksi. Laajan oppimäärän arvioitiin olevan monelle oppilaalle liian raskas nykyisellään. Myöskään yleisen oppimäärän ei koettu toimivan sellaisenaan. Haasteelliseksi koettiin lähtökohta, että kaikki oppilaat pysyvät 10 vuotta opintojen piirissä. Käytännön kokemus oli usein toinen, sillä monet haluavat kokeilla eri harrastuksia eikä harrastusinto aina kanna muutamaa vuotta pidemmälle. Osa haastateltavista kuvasikin nykyisiä taiteen perusopetuksen oppimääräkokonaisuuksia valtaviksi ja epäili niiden tarkoituksenmukaisuutta. Myös siirtymäkohdat syventäviin opintoihin, yläasteelle ja lukioon sekä murrosikä ylipäänsä oli huomattu monelle Taiteen perusopetuksen tulevaisuus ja kehittämistar peet Helsingissä 85
TPOselvitys_kupo_kevat_2016
To see the actual publication please follow the link above