että kaikille halukkaille tulisi tarjota mahdollisuus taiteen perusopetukseen. Opetusta tulisi tarjota henkilökohtaisten tarpeiden mukaisesti, sillä osa oppilaista haluaa keskittyä harrastamiseen, kun taas toiset panostavat opintoihin enemmän. Oppilaat myös kehittyvät ja kypsyvät eri tahtiin, mikä tulisi huomioida opetuksessa. Sosio-ekonominen tasa-arvo Haastateltavien päällimmäinen kokemus oli, että perheet säästävät viimeiseksi lastensa harrastuksista ja siksi taloudelliset taantumat vaikuttavat vähän osallistujamääriin. Osa oppilaitoksista arvioi kuitenkin, että lukukausimaksut ovat nykyisellään niin korkeita, että ne vaikuttavat sosiaaliseen tasa-arvoon: kaikilla ei ole varaa taiteen perusopetukseen. Tämä näkemys oli erityisesti niillä musiikkioppilaitoksilla, jotka eivät ole tuntiperusteisen valtionosuuden piirissä. Teatterin, tanssin ja sirkuksen opetuksen puolella tämän hetkisiä lukukausimaksuja pidettiin kohtuullisina, vaikkakin korotuspainetta koettiin jatkuvasti olevan. Kaiken kaikkiaan oppilaitokset tarjoaisivat mielellään maksuhuojennuksia ja vapaaoppilaspaikkoja sekä erilaisia räätälöityjä ratkaisuja, mutta tähän ei yleensä ole taloudellisia edellytyksiä. Lähes jokaisessa oppilaitoksessa käy yksittäisiä oppilaita maksusitoumuksella ja sosioekonomiselta statukseltaan heikompia perheitä ohjattaisiin mielellään tällaisten palveluiden piiriin. Kysymys vaatii kuitenkin hienotunteisuutta ja oppilaitoksen voi olla hankala ottaa asiaa esille perheiden kanssa. Yhdessä oppilaitoksessa perheitä pyritään auttamaan sopimalla joustavia maksujärjestelyjä. Toisessa oppilaitoksessa taloudellinen taantuma on näkynyt joidenkin monilapsisten perheiden kohdalla siten, että perheen kaikilla lapsilla ei välttämättä ole ollut mahdollisuutta jatkaa taideopintoja. Sukupuolijakauma Sukupuolijakaumaa pidettiin musiikin puolella melko tasapuolisena. Haastatelluissa musiikkioppilaitoksissa sukupuolittuneisuus näkyi soitinvalinnoissa, jotka mukailevat perinteistä mallia: piano ja viulu mielletään usein tytöille sopiviksi, kun taas pojat valitsevat rytmipuolen soittimia. Tähän jakoon toivottiin muutosta. Yksi haastateltava toi esiin myös musiikkioppilaitosten valtakunnallisen, tyttövoittoisen sukupuolijakauman epäkohdaksi, johon tulisi puuttua. Sirkuksen alle 18-vuotiaasta oppilaskunnasta enemmistö on tyttöjä. Sirkuksessa toivotaan tasaisempaa sukupuolijakoa ja stereotyyppisistä, sukupuolittuneista ajattelutavoista eroon pääsemistä. Sirkuksessa on esimerkiksi törmätty siihen, että poikien vanhemmat toivovat lapsensa siirtoa tyttövaltaisesta ryhmästä. Sukupuolittain jaetut ryhmät istuvat kuitenkin huonosti sirkukselle ominaiseen, avoimuutta korostavaan ajattelutapaan. Tavoitteena on, että erilaiset yksilöt voivat toimia samassa ryhmässä omina itsenään. Mielikuvaa sirkuksesta onkin pyritty luomaan sukupuolineutraalimmaksi ja harrastajakuntaa laajentamaan mm. parkourin kanssa tehdyn yhteistyön kautta. Myös kuvataiteiden puolella sukupuolittuneet käytännöt nähtiin rajoittavina ja vanhempien vastuuta korostettiin, sillä kodin ajattelu- ja toimintamalleilla on merkitystä valittaessa lapselle harrastuksia. Pohdinnassa on ollut innostaisiko uudenlaiset, esimerkiksi kehollisuutta korostavat lähestymistavat enemmän poikia ja toisivatko muutosta myös sukupuolijakaumaan. Teatterin ja tanssinkin puolella enemmistö oppilaista on tyttöjä, mutta poikien määrässä on tapahtunut kasvua. Teatterin osalta kasvu liitettiin näyttelijäntyön tämänhetkiseen kovaan suosioon ja näkyvyyteen. Tanssissa poikaryhmille on ollut kysyntää ja niitä on perustettu tarpeen mukaan. Erilaiset oppijat Erityislapsia ja oppimishäiriöisiä lapsia kohdataan kaikilla taidealoilla. Haastateltavat kertoivat monien vanhempien ohjaavan erityistä tukea tarvitsevia lapsiaan taideaineiden pariin. Rehtoreiden mukaan vanhemmilla vaikuttaakin olevan vahva käsitys siitä, että erityislapset hyötyvät taideaineiden opetuksesta. Oppilaitoksissa erityistarpeisiin vastataan opettajia kouluttamalla, mutta myös esimerkiksi opetustilannetta mukauttamalla. Ensisijainen keino tukea erilaista oppijaa on kuitenkin se, että opettajalla on tieto lapsen taustasta. Haasteellisimmiksi kuvattiin tilanteet, joissa opetuksen järjestäjälle ei ole kerrottu lapsen terveyden kannalta oleellisia taustatietoja ja lapsi vain tuodaan tunnille. Opettaja ei tällöin pysty varautumaan oppilaan tarvitsemaan tukeen eikä opetustilanteessa huomioitaviin seikkoihin. Äärimmillään tilanne saattaa johtaa siihen, ettei yksi opettaja pärjää ryhmän kanssa, ryhmädynamiikkaa ei saada toimivaksi ja osa ryhmän oppilaista lopettaa. Oppilaitokset ovat pyrkineet varautumaan näihin tilanteisiin taustatietolomakkeilla sekä luomalla selkeät säännöt ja toimintatavat oppitunneille. Musiikkioppilaitoksissa yksilötunnit ja sen mahdollistama kahdenkeskinen aika oppilaan kanssa nähtiin olevan avainasemassa lapsen tilanteita ratkaistaessa. Rehtoreiden mukaan taideopetuksen yksilö- tai pienryhmäopetus tarjoavat oppilaalle ainutlaatuisen oppimiskokemuksen. Näin esimerkiksi siksi, että heidän mukaansa vaikkapa perusopetuksessa luokanopettajilla on rajalliset mahdollisuudet keskittyä yhteen oppilaaseen. 80 Taiteen perusopetuksen tila ja kehittämistar peet
TPOselvitys_kupo_kevat_2016
To see the actual publication please follow the link above