ARKISTOT

VALIKOIMA PAIKALLISHISTORIALLISTA KIRJALLISUUTTA

ARKISTOT

Kunnallishallinnon lähteet

Vuoden 1945 jälkeen tutkittavien Helsingin osa-alueiden kunnallishallinnon lähteet ovat Helsingin kaupunginarkistossa. Näin on myös 1900-luvun alkuvuosikymmenten osalta vuoden 1946 alueliitoksessa Helsinkiin liitettyjen alueiden kohdalla. Haagan huvilayhdyskunnan / kauppalan (1908-1922 / 1923-1946), Huopalahden kunnan (1920-1945), Kulosaaren huvilakaupungin (1907-1946), Lauttasaaren yhdyskunnan (1922-1945), Marjaniemen huvilayhdyskunnan (1925-1946), Munkkiniemen yhdyskunnan (1916-1945), Oulunkylän yhdyskunnan / kunnan (1905-1920 / 1921-1946) olivat eroamassa tai eronneet Helsingin pitäjästä / maalaiskunnasta ja näiden ajanjaksojen arkistot ovat myös Helsingin (kaupungin tietokeskuksen) kaupunginarkistossa. Näiden arkistoluettelot näkyvät kaupunginarkiston yleisluettelon kohdassa liitosalueiden arkistot.

Paikallishistorian lähteinä on hyödyllistä käyttää myös kunnalliskertomusten hakemistoja, joista löytyy sisällysluettelot myös paikannimillä indeksoituina. Kaupunginhallinnosta ja sen lähteistä enemmän osiossa HALLINTO JA TYÖELÄMÄ. Väestöä koskevia tietoja ja tilastoja opastetaan käyttämään osiossa VÄESTÖ. Myös muita tämän oppaan osioita kannattaa pohtia ja hyödyntää paikallisuuden näkökulmasta.

Paikallisesti vaikuttaneet yksityiset järjestöt ja organisaatiot arkistoissa

Vain pieni osa paikallisesti vaikuttaneiden järjestöjen, seurojen ja yrityksien arkistoista on siirretty arkistoihin. Mikäli organisaatiot vielä toimivat, voi heidän arkistomateriaalinsa olla vielä niiden hallussa järjestettynä tai järjestämättömänä. Mitä pienemmästä järjestöstä tms. on kyse niin sitä todennäköisemmin arkistomateriaalia ei ole edes enää olemassa. Asiaa kannattaa kysyä ko. organisaation toiminnassa mukana olleilta. Kaupunginarkistosta löytyy kymmenien erilaisten yksityisten järjestöjen arkistokokonaisuuksia, joista löytyy lisätietoa yleisluettelon yksityiset järjestöt ja arkistot -sivun kautta.

Eri järjestöjä koskevaa kirjallisuutta etsivien kannattaa tutustua Risto Puron toimittamaan Järjestötutkimuksen I bibliografiaan (Tampereen yliopisto, politiikan tutkimuksen laitoksen tutkimuksia 124, 1993). Se jakaantuu kahteen osaan, työmarkkinajärjestöihin (keskusjärjestöt ja ammattiliitot) ja kansalaisjärjestöihin ja yhdistyksiin. Työväestöön liittyvää tutkimusta on koottu Pekka Kaarnisen toimittamaan kirjaan Työväen bibliografia III. Historiikit 1978-1990 (Työväenperinne-Arbetartradition. Hakapaino Oy, Helsinki 1992). Näistä löytyy myös paikallisesti vaikuttaneita järjestöjä.

Noin 15 järjestön toiminnasta kertova aineisto ulottuu sotien jälkeiselle ajalle. Merkittäviä arkistonmuodostajat tässä ryhmässä ovat Käpylä-seura r.y. 1939-1983 ja Helsingin Kaupunginosayhdistysten Liitto HELKA 1964- ja sen jäsenyhdistykset.

Arkistonmuodostajissa on useita kymmeniä taloyhtiöitä, joista monien asiakirjat ulottuvat 1960-luvulle asti. Lisäksi Helsingin poliisilaitokselta vastaanotettuja talonasukasluetteloita (erillinen luettelo arkistossa) sekä yksittäisiä asiakirjoja kokoelmassa "Tontit, kiinteistöt ja taloyhtiöt". Taloyhtiöitä löytyy myös Elinkeinoelämän Keskusarkistosta (ELKA), jonka tietokannan hakupalvelulla voidaan etsiä taloyhtiöitä (esimerkiksi hakukriteerit: toimialaluokitukseen kiinteistötoiminta ja toimipaikaksi Helsinki). Voit käyttää apuna myös listaa Elinkeinoelämän arkistossa olevat Helsingissä toimineitten yritysten, liitojen ja henkilöiden arkistoista (tilanne 26/05/2000).

Urheiluseurojen arkistot löytyvät pääosin Suomen Urheiluarkistosta. Paikalliselta seurakunnalta kannattaa kysyä suoraan heidän arkistointitapaansa. Kannattaa myös selvittää mitä lehtiä paikkakunnalla on ilmestynyt.