ARKISTOMATERIAALI

KAUPUNGIN KUNNALLISHALLINNON PAINETUT ASIAKIRJAT

TILASTOT

VALIKOITU KIRJALLISUUS JA LEHDET

VALIKOITU KIRJALLISUUS JA LEHDET

Perustietoa kunnallishallinnosta valtakunnallisella tasolla löytyy Suomen kaupunkilaitoksen historia 3 :ssa (Kaupunkiitto, 1984), jossa Ilkka Hakalehdolla on artikkeli Kunnallisen kansanvallan kehitys, kunnallisvaalit ja -valtuustot (ss. 107-212). Artikkelissa on selostettu Suomen kunnallishallinnon kehitys poliittisten muutosten kanssa 1900-luvulla käyttäen paljon valtiopäivien asetuskokoelmia, pöytäkirjoja ja komiteanmietintöjä lähteinä. Jorma Kallenaution artikkeli Kaupunkien keskushallinto ja henkilöstöpolitiikka (ss.215-267) jää Helsinki-näkökulmasta suppeaksi, mutta tarjoaa taustaa Helsingin kehitykselle.

Helsingin kaupunginvaltuustosta on kirjoitettu toistaiseksi yksi historia. Jaakko Paavolaisen kirjoittama Helsingin kaupunginvaltuuston historia , toinen osa: 1919-1976 (Helsingin kaupungin julkaisuja no 38, 1989) selvittää tarkasti kaupunginvaltuuston vaiheita. Helsingin kaupungin hallinnon toiminnasta on kirjoitettu myös opastava kirja Helsingin kaupungin hallinto (Helsingin kaupunki, 1973).

Tätä ennen on Otto Bruun kirjoittanut kirjan kunnallishallintoa esittelevän kirjan Helsingin kaupungin kunnallishallinto ja sen järjestely (Helsingin kaupunki, 1950), josta selviää tilanne heti sodan jälkeen. Kimmo Pietiläinen ja Paavo Haavikko ovat kirjoittaneet Helsingin maistraatin vaiheita 1550-1992 (Art House, Helsinki, 1992).

Kunnallispoliitikot ovat julkaisseet jonkin verran omia muistelmia. Seuraavassa muutamien Helsingin kunnallispolitiikassa pitkäaikaisesti vaikuttaneiden henkilöiden muistelmia.

Aura, Teuvo, Sovitellen. Espoo 1982. (kunnanvaltuuston puheenjohtaja 1957-68, ylipormestari 1968-78)

Ilaskivi, Raimo. Kolme elämää.

Lappi-Seppälä, Jussi. Elävältä se maistui. Vaasa 1972. (Lappi-Seppälä oli mukana kaupunginvaltuustossa 1948-68 ja kuului Teuvo Auran lähipiiriin).

Pettinen, Kaarlo. KP kertoo ja muistelee. Gummerrus Kirjapaino Oy, Helsinki 1996. (Pettinen toimi kunnalliselämässä 40 vuotta sodan jälkeen).

Helsingin väestön äänestämistä on analysoitu jonkin verran. Harri Holkerin vuonna 1962 valmistunut pro gradu -työ Poliittiset käyttäytymisalueet Helsingin esikaupungeissa (luettavissa Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan kirjastossa) käsittelee äänestämistä alueittain Helsingissä 1940- ja 50-luvuilla ja Markku Lankinen tarkastelee 1970-lukua selvityksessä Puolueiden kannatuksen alueellinen kehitys Helsingissä v. 1972-1979 (Helsingin kaupungin tilastokeskuksen tutkimuksia ja selvityksiä 4/1980).

Eri järjestöjä koskevaa kirjallisuutta etsivien kannattaa tutustua Risto Puron toimittamaan Järjestötutkimuksen I bibliografiaan (Tampereen yliopisto, politiikan tutkimuksen laitoksen tutkimuksia 124, 1993). Se jakaantuu kahteen osaan, työmarkkinajärjestöihin (keskusjärjestöt ja ammattiliitot) ja kansalaisjärjestöihin ja yhdistyksiin. Työväestöön liittyvää tutkimusta on koottu Pekka Kaarnisen toimittamaan kirjaan Työväen bibliografia III. Historiikit 1978-1990 (Työväenperinne-Arbetartradition. Hakapaino Oy, Helsinki 1992). Poliittisilla järjestöillä on paljon eri tasoisia historiikkeja.

Kunnallispolitiikkaa käsitelleistä lehdistä merkittävimpiä ovat olleet Helsingin Sanomien lisäksi Suomen Sosiaalidemokraatti ja Suomen Kunnallislehti . Lehtien mikrofilmejä voi katsella Helsingin yliopiston (sanomalehdistä enemmän tietoa kohdasta palvelut ja kokoelmat / sanomalehdet) pääkirjaston lehtilukusalissa tai kaupunginkirjastossa (Pasilan pääkirjasto). Kaupunginkirjaston mikrofilmatusta lehtiaineistosta on olemassa luettelo.

Suomen kuntaliiton kirjastosta löytyy paljon kuntien kehitykseen (mm. kansainvälisyyteen ja kuntien asemaan Suomessa) liittyvää aineistoa. Kirjaston aineistoa pääsee selaamaan tietokantahaulla internetin kautta (käynti Kuntaliiton kotisivulta: tietotuotteet - kirjatietokanta).

Helsingin kansainvälistymistä on alettu käsitellä yleisemmin tutkimuskirjallisuudessa vasta 1990-luvulla Euroopan Unioniin liittymisen, markkinoiden avautumisen ja ulkomaalaisten määrän kasvun myötä. Silloinkin pääpaino on pikemminkin tulevaisuuden arvioinnilla ja mahdollisuuksien kartoittamisessa kuin historiallisella tarkastelulla. Seuraavaan luetteloon on otettu mukaan joitakin Helsingin kansainvälisyyteen liittyviä julkaisuja.

Friman, Helena & Härö Mikko. Olympiakaupunki Helsinki 1952. Memoria. Helsingin Kaupunginmuseo, 1992.

Haila, Anne. Kansainvälistyvä kaupunki. Helsingin kaupungin tietokeskuksen tutkimuksia 5, 1994.

Hirsiö-Snellman, Paula 1994. Maahanmuuttajat Helsingin seudulla. Helsingin kaupungin tietokeskuksen tutkimuksia 9, 1994.

Jasinsaja-Lahti, Inga & Liebkind, Karmela. Maahanmuuttajien sopeutuminen pääkaupunkiseudulla. Helsingin kaupungin tietokeskuksen tutkimuksia 9, 1997.

Karisto, Antti & Holstila, Eero (toim.), Helsinki, avoin kaupunki. Helsingin kaupungin tietokeskus, Helsinki 1992.

Lehtonen, Tuomas M.S. (toim.) Suomi, outo pohjoinen maa? Näkökulmia Euroopan äären historiaan ja Kulttuuriin. Suomen Itsenäisyyden Juhlarahasto (Sitra). Jyväskylä 1999.

Schulman, Harry & Keskinen, Vesa (toim.). Sovussa vai syrjässä? Ulkomaalaisten integroituminen Helsinkiin. Helsingin kaupungin tietokeskuksen tutkimuksia 12, 1997.

Trux, Marja-Liisa. Aukeavat ovet - kulttuurien moninaisuus Suomen elinkeinoelämässä. WSOY, Juva 2000.