ARKISTOMATERIAALI

KAUPUNGIN KUNNALLISHALLINNON PAINETUT ASIAKIRJAT

TILASTOT

VALIKOITU KIRJALLISUUS JA LEHDET

ARKISTOMATERIAALI

Vaalit

Helsingin kaupungin hallinnolliset vallanpitäjät valitaan kunnallisvaaleissa. Kunnallisten ja valtiollisten vaalien tulokset löytyy painettuina tilastoina (katso edempänä kohdasta "Kaupungin kunnallishallinnon painetut asiakirjat ja niihin liittyvät hakemistot sekä vaalitilastot"), joista löytyy vastaus useimpiin haluttuihin kysymyksiin. Myös arkistoista löytyy vaaleihin liittyvää materiaalia. Helsingin kaupungin tietokeskuksen kaupunginarkistosta löytyvät vaaleja varten asetettujen lautakuntien asiakirja-aineisto. Kunnallisten vaalien lautakunnan (1874 - 1992) asiakirjoja ovat mm. vaaliluettelot 1928-1992, aakkoshakemistot osoitteiden mukaan 1945-1950 ja tuloslaskelmat 1953-1984. Valtiollisten vaalien lautakunnan 1871 1991 . Arkistosta löytyvät mm. vaaliluettelot 1871-1991 ja kansanedustajien ja presidentin vaalien tuloslaskelmat 1975, 1978, 1979. Tarkemmat lautakuntien aineistoluettelot löytyvät kaupunginarkiston kunnallisten arkistojen yleisluettelon sivulta muut pysyvät viranomaiset ja lautakunnat.

Myös Tilastokeskuksen tilastokirjaston tilastoarkistossa on eduskuntavaalien, kunnallisvaalien ja presidentin vaalien perusaineistoa ja julkaisematonta taulukkoaineistoa kaikista vaaleista vaalipiiri- ja kuntatasolla. Eduskuntavaalien ehdokaslistojen yhdistelmät mikrokuvattu vuoteen 1970 saakka, kunnallisvaaliaineistoa mikrokuvattu 1918-1960, josta lähtien tiedot löytyvät Vaalitilastojulkaisuissa.

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuuston arkistomateriaalista saa käsityksen tarkastelemalla sen tehtäviä. Se mm. käsittelee kaupunginhallituksen valmistelemia asioita, päättää edellisen vuoden tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapauden myöntämisestä, valitsee jäsenet verotus ja tutkijalautakuntiin, tekee ehdotuksen ennakkoveroäyrin hinnasta seuraavalle vuodelle sekä päättää kaupunginhallituksen laatiman talousarvion hyväksymisestä (tai palauttamisesta uudelleen valmisteltavaksi) seuraavaksi vuodeksi.

Valtuuston käsiteltäviksi tulevista asioista laaditaan kutakin kokousta varten esityslista . Esityslistan tai siihen liittyvän mietinnön tulee sisältää selostus asioista tarpeellisine liitteineen sekä kaupunginhallituksen ja valtuuston mahdollisesti asettaman valiokunnan ehdotukset valtuuston päätöksiksi. Esityslistan liitteistä laaditaan mietintöön sisältyvä kaupunginhallituksen selostus ja ehdotus valtuuston päätökseksi, tilintarkastajien kertomus, kunnalliskertomus, tilinpäätös, kunnallis-, ohje- ja johtosääntöjen tekstit sekä talousarvioehdotus . Käsittelyn pohjana on kaupunginhallituksen ehdotus (tai mikäli hallintoa on asetettu tarkastamaan erityinen valiokunta, tämän ehdotus).

Valtuutetuilla on oikeus tehdä kirjalliseen muotoon laadittuja aloitteita kaupungin yhteisistä asioista. Aloitteet lähetetään kaupunginhallitukseen valmisteltaviksi. Kaupunginvaltuuston kokouksissa pidetään pöytäkirjaa , jonka lisäksi laaditaan erillinen keskustelupöytäkirja . Kaupunginvaltuuston asiakirjoista löytyvät mm. luettelot kaupunginvaltuuston jäsenistä 1957-, pöytäkirjat liitteineen 1875-, esityslistat 1912- sekä talousarviot 1937-.

Tarkempi kaupunginvaltuuston kaupunginarkistoon talletetun aineiston sisällysluettelo löytyy linkistä Helsingin kaupungin tietokeskuksen kaupunginarkiston yleisluettelon kunnallisten arkistojen yleishallinto-sivulta.

Kaupunginhallitus

Kaupunginhallituksen tehtäviin kuuluu mm. tehdä tarpeellisiksi katsomiaan aloitteita kunnallisen toiminnan kaikilla aloilla, valmistella kaupunginvaltuuston käsiteltävät asiat, panna täytäntöön kaupunginvaltuuston päätökset, laatia kaupungin talousarvioehdotus , antaa kaupunginvaltuustolle kertomus kaupungin edellisvuoden hallinnosta . Lisäksi sen pitää valvoa lautakuntien ja virkamiesten toimintaa, hoitaa kaupungin varallisuutta ja omaisuutta, edustaa kaupunkia hallintoasioissa, sekä käyttää kaupungin puhevaltaa tuomioistuimissa ja virastoissa.

Helsingin kaupungin on kasvanut huomattavasti ja sen tehtävät lisääntyneet vuonna 1930 laaditun ohje- ja johtosäännön jälkeen. Kaupunginjohtajien tehtäväjakoon, virkanimikkeisiin, kaupunginhallituksen jäsenten lukumäärään ja hallinnonalojen jaotteluun on tullutkin vuosikymmenten aikana useita muutoksia.

Kaupunginhallituksen arkisto jakaantuu kaupunginhallituksen, kaupunginhallituksen yleisjaoston, puutavara- ja polttoainejaoston, asiamiestoimiston ja järjestelytoimiston arkistoihin . Kaupunginhallituksen perustamisesta lähtien eräät sen ohjesäännössä määrätyt asiat on ratkaistu kaupunginhallituksen yleisjaostossa. Siihen kuuluu kaupunginjohtaja puheenjohtajana sekä virantoimituksessa olevat apulaiskaupunginjohtajat.

Vuonna 1951 perustettiin puutavara- ja polttoainejaosto (vuodesta 1970 puutavarajaosto), ja vuonna 1959 keskuspesulajaosto. Vuoden 1970 johtosäännössä jaostoja tuli kolme lisää: henkilöasiainjaosto, kasvatusneuvolajaosto, ja konsertti- ja kongressitalojaosto. Vuoden 1977 johtosäännön mukaan yleisjaoston lisäksi toimi kolme jaostoa: suunnittelujaosto, hankintajaosto, ja Finlandia-talo -jaosto.

Vuodesta 1934 vuoden 1970 kaupungin keskushallinnon uudelleenjärjestelyihin asti kaupunginhallituksen apuna oli myös asiamiesosasto, vuodesta 1965 asiamiestoimisto. Sen tehtäviin kuului lainopilliset ja kiinteistöihin liittyvät asiat.

Kaupunginhallituksen yleisenä valmistelu- ja toimeenpanoelimenä sekä sihteeri- ja kansliatehtävien hoitajana on toiminut kaupunginkanslia. Sen yhteyteen perustettiin vuonna 1948 työtehotoimisto, vuodesta 1951 kaupunginhallituksen järjestelytoimisto, joka toimi vuoteen 1970 saakka. Vuoden 1970 kaupunginkanslian johtosäännön mukaan asiamiestoimiston ja järjestelytoimiston tehtävät siirtyivät sen tehtäviin.

Kaupunginhallituksen arkistosta löytyvät mm. pöytäkirjat 1931-1977, pöytäkirjain liitteet 1931-1977, pöytäkirjain karttaliitteet 1931-1977, esityslistat 1931-1977, kaupunginjohtajien päätösluettelot 1947-1977, komiteoiden asiakirjat 1866- (kaupunginarkiston päivystäjällä on erillinen komiteahakemisto ), talousarvioehdotukset 1931-1969. Lisäksi kaupunginhallituksella on laaja aiheittain järjestetty lehtileikekokoelma 1929 - 1959, 1965 - .

Tarkempi kaupunginvaltuuston kaupunginarkistoon talletetun aineiston sisällysluettelo löytyy kaupunginarkiston yleisluettelon kunnallisten arkistojen sivulta "yleishallinto". Kaupunginvaltuuston ja -hallituksen tehtävistä tarkemmin katso esim. Kaupunginarkiston yleisluettelo 1981, sivut 30-34.

Virkamiehet

Muutamat kaupungin johtavat virkamiehet ovat jättäneet virkakautensa asiakirjoja kaupunginarkistoon. Näistä kokoelmista suurimmat arkistonmuodostajat ovat:

Aura, Teuvo , kunnanvaltuuston puheenjohtaja 1957-68, ylipormestari 1968-78 (puheet ja esitelmät, leikekirja)

Järvinen, Veikko , apulaiskaupunginjohtaja 1960-luvun alussa (puheet ja esitelmät, kirjeistö)

Waronen, Eino , kaupunginsihteeri 1942-54, rahatoimenjohtaja (1955-63) (esitelmiä ja luentoja)

Virkamiesten arkistoista enemmän kaupunginarkiston "yksityisten arkistojen" sivulta.

Puolueet

Puolueiden vallankäyttö toteutuu myös kaupunginvaltuustossa ja kaupunginhallituksessa vaaleilla valittujen edustajien kautta. Suuremmilla puolueilla on Helsingissä valtakunnalliset arkistot, joihin on tallennettu myös Helsingissä toimineiden piirijärjestöjen ja aatetta lähellä olevien paikallisten järjestöjen aineistoja. Ne ovat valtionapua saavia yksityisarkistoja, joilla on yhteinen yksityisarkistorekisteri. Yksityisarkistorekisteri oli melko kattavasti luetteloitu hakupalvelua varten jo vuoden 2001 alkupuolella, jolloin kansanarkiston ja työväenarkiston aineistotietojen tallennus oli eniten kesken. Hakupalvelu löytyy kahdesta paikasta. Yksityiset keskusarkistot ry:n sivuilla voi yhteisrekisterin hakuja suorittaa arkistonmuodostajan nimellä tai rajata toimialojen, kunnan, ajanjakson ja arkiston valinnoilla. Toinen mahdollisuus on käyttää saa Arkistolaitoksen hakupalvelua, joka löytyy sivuilta kohdasta yksityisarkistorekisteri. Tämä hakutoiminto oli vielä alkuvuodesta 2001 keskeneräinen, mutta siitä kehitetään jatkossa monipuolisempi. Puolueiden arkistojen sisältökuvaukset ovat toistaiseksi parhaiten esillä niiden internet-sivuilla tai arkistoissa.

Puolueiden kunnallispolitiikkaan liittyvää aineistoa on arkistoitu vaihtelevasti. Vasemmistopuolueiden arkistoista löytyy enemmän materiaalia. Suurimpien Helsingissä vaikuttaneiden puolueiden arkistot, joiden kotisivuilta löytyy lisätietoja niiden materiaalista, ovat seuraavat:

Kokoomus : Porvarillisen Työn Arkisto. Arkistosta löytyy Kokoomuksen Helsingin piirijärjestön materiaalia 1970-luvulta lähtien. Lisäksi löytyy joidenkin paikallisten porvarillisten järjestöjen arkistoja.

Keskusta : Keskustan ja maaseudun arkisto. Arkistosta löytyy jonkin verran valtakunnallisia kunnallisohjelmia ja Helsingin piirijärjestön aineistoa.

SDP : Työväen Arkisto. SDP:n valtuustoryhmien asiakirjoja löytyy hyvin 1950-luvun alusta lähtien. Työväen arkistoon on koottu myös Muistitietotoimikunnan keräämää ja tallentamaa työväen muistitietoa. Lukuisista teema-alueista (mm. puoluemuistelmat, ammattiyhdistysliike) ja aineiston käytöstä löytää enemmän tietoa Työväen Arkiston sivulta kohdasta muistitieto.

SKP, SKDL, Vasemmistoliitto : Kansanarkisto. Helsingin kunnallispolitiikkaan liittyvää aineistoa löytyy arkistoituna ryhmään SKDL:n Helsingin kunnallisjärjestö: valtuustoryhmien pöytäkirjat. Niitä on 1950-luvulta 1980-luvulle. Keskusjärjestötasolla kunnallispolitiikkaan liittyvää aineistoa löytyy SKDL:n paikallishallintojaoston asiakirjoista vuodesta 1945 lähtien 1980-luvulle.

Svenska Folkpartiet : Svenska centralarkivet. Kunnallispolitiikkaan liittyvää aineistoa on vähän. Piirijärjestöltä löytyy kokouspöytäkirjat 1980-luvun alkuun asti: Lisäksi arkistosta löytyvät mm. Helsingissä toimineiden nuoriso- ja naisjärjestöjen pöytäkirjat.

Vihreät : Ei järjestettyä arkistoa, tulivat mukaan kunnallispolitiikkaan 1980-luvun alussa. Lisä- ja yhteystietoja toiminnasta ja mahdollisesta arkistomateriaalista Vihreän liiton sivuilta.

Helsingin kaupungin henkilöstö

Helsingin suurin työnantaja on Helsingin kaupunki. Palkkalautakunta (1918-1978) käsitteli kaupungin palveluksessa olevien palkka- ja työsuhdeasioita. Lautakunnan alaisena toimi vuodesta 1947 alkaen palkkalautakunnan toimisto. Täältä löytyvät kattavat tiedot kaupungin työntekijöiden työsuhteista. Tietoja löytyy myös ao. virastoista. Samoja asioita hoitamaan perustettiin vuonna 1971 henkilöasiainkeskus . Vuonna 1975 henkilöstöhallinnon organisaatio uudistettiin. Palkkalautakunnan, sen toimiston ja henkilöstöasiainkeskuksen toiminta päätettiin ja tehtävät siirtyivät henkilöstöasiainlautakunnalle ja henkilöstöasiainkeskukselle (1975-1993). Edellä mainittujen Helsingin kaupungin henkilöstöhallintoa hoitaneiden elimien arkistoaineistoluettelot löytyvät Helsingin kaupungin tietokeskuksen kaupunginarkiston internet sivujen yleisluettelon yleishallinto-sivulta.

Työmarkkinajärjestöt

Työmarkkinajärjestöjen arkistot ovat niiden valtionapua saavien yksityisarkistojen joukossa, joiden aineistot talletetaan puolueiden arkistojen tapaan yhteiseen yksityisarkistorekisteriin. On vaikea sanoa milloin luettelot ovat valmiita kokonaisuudessaan. Samalla kun vanhaa aineistoa saadaan koneelle uutta järjestämätöntä tulee sisään. Tilanne kannattaa tarkistaa arkistosta, jonka materiaalia etsii. Alkuvuodesta 2001 toimivampi hakupalvelu löytyi Yksityiset keskusarkistot ry:n sivujen kautta. Toinen mahdollisuus on käyttää saa Arkistolaitoksen hakupalvelua, joka löytyy sivuilta kohdasta yksityisarkistorekisteri. Työmarkkinajärjestöjen aineiston pääpiirteittäinen esittely löytyy arkistojen internet-sivuilta.

Työmarkkinajärjestöt ja niiden arkistot ovat seuraavat:

AKAVA, STTK ja TVK : Toimihenkilöarkisto. Sisältää myös monien jäsenjärjestöjen ja paikallisten osastojen asiakirjoja.

SAK : Ammattiyhdistysarkiston sivu löytyy SAK:n etusivulta kohdasta SAK palvelee. SAK:n ja niiden jäsenliittojen arkistomateriaalin lisäksi arkistosta löytyy ammattiosastojen, ammatillisten paikallisjärjestöjen ja yksityisten henkilöiden arkistomateriaalia, joka saattaa olla mielenkiintoisempaa Helsinkiä tutkivien tarpeisiin.

Joidenkin ammattiliittojen, ammattiosastojen ja ammatillisten paikallisjärjestöjen arkistot ovat Työväenarkistossa. Lisäksi jotkut suuremmat liitot (esimerkiksi Rautatieläisten liitto) hoitavat aineistonsa arkistoinnin itse.