HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

ESITYSLISTA

6 - 2007

Kokousaika	19.2.2007 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali

Asia

Sivu

KAUPUNGINJOHTAJA

1

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

1

2

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

2

3

Kaupungin edustajan nimeäminen Helsinki-Tallinna Euregio -yhdistyksen vuosikokoukseen 2007

3

4

Val av representanter vid Syskustens landskapsförbund rf:s möten år 2007 Edustajien nimeäminen Sydkustens landskapsförbund rf:n kokouksiin vuonna 2007

4

5

Vuoden 2007 talousarvion luvun 5 22 kaupunginhallituksen käyttövarat määrärahan osoittaminen sosiaaliviraston käyttöön

8

6

Määrärahan myöntäminen Arabianrannan esirakentamista ja pilaantuneen maaperän kunnostamista varten

9

7

Rakennusrahastosuorituksen maksaminen Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Musiikkitalolle

12

8

Historiatoimikunnan asettaminen toimikaudeksi 2007 - 2008

14

9

Hallintokeskuksen oikeuspalveluiden kaupunginlakimiehen virkaan ottaminen

16

10

Kaupunginhallituksen virkamatka Espanjaan

21

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1

Keskinäinen Kiinteistöosakeyhtiö Lapinlahdenkatu 3:n poikkeamishakemus

23

2

Teollisuustonttien varaaminen Caternet Finland Oy:lle Kivikosta

30

3

12.2.2007 pöydälle pantu asia Lausunto Uudenmaan ympäristökeskukselle XXXX ja XXXX XXXX:n poikkeamishakemuksesta

34

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

1

Pääkaupunkiseudun ammatillisen koulutuksen yhteistyösopimus

38

2

Valtuutettu Jouko Malisen toivomusponsi: Vuosaaren venesataman rakennustöiden kiirehtiminen

41

3

Ns. tuplavuorokorvauskokeilun jatkaminen sosiaalivirastossa ja terveyskeskuksessa 1.3.2007 - 30.9.2007

43

4

Meilahden liikuntapuistosta olevan maa-alueen varaaminen Helsingin Lawn-Tennis Klubi ry:lle nimiin perustettavan yhtiön lukuun liikuntahallin suunnittelua varten

46

5

12.2.2007 pöydälle pantu asia Valtuutettu Tiia Aarnipuun toivomusponsi: Etnisten vähemmistöjen koulutus, rekrytointi ja urakehitys

50

6

12.2.2007 pöydälle pantu asia Henkilöstökeskuksen maahanmuuttoasioiden johtajan viran täyttäminen

52

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

1

Pihlajamäen nuorisopuiston puistosuunnitelman hyväksyminen

58

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

1

Terveyskeskuksen eräät virkajärjestelyt

62

2

12.2.2007 pöydälle pantu asia Vanhusneuvoston asettaminen toimikaudeksi 2007-2008

66

1

KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

KJ Kaupunginhallitus päättänee todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Urhon (varalla Lehtipuu) ja Kantolan (varalla Vehviläinen) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

2

TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

KJ Kaupunginhallitus päättänee, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.

3

KAUPUNGIN EDUSTAJAN NIMEÄMINEN HELSINKI-TALLINNA EUREGIO -YHDISTYKSEN VUOSIKOKOUKSEEN 2007

Khs 2007-300

Mittetulundusühing Helsinki-Tallinna Euregio -niminen, Viron yhdistysrekisterissä rekisteröity yhdistys pyytää (21.1.2007), että kaupunki nimeäisi edustajansa yhdistyksen vuosikokoukseen 27.2.2007, joka pidetään Tallinnassa.

Kj toteaa, että kaupunki on jäsenenä Helsinki-Tallinna Euregio ‑yhdistyksessä, jonka toiminnan tarkoituksena on edistää kansalliset ja hallinnolliset rajat ylittävää alueellista yhteistyötä Viron ja Suomen välillä. Yhdistys tukee, suunnittelee ja toteuttaa alueellisia kehitysprojekteja Helsingin ja Tallinnan sekä niitä ympäröivien maakuntien välillä.

KJ Kaupunginhallitus päättänee valtuuttaa hallintokeskuksen oikeuspalvelut edustamaan kaupunkia yhdistyksen sääntömääräisessä vuosikokouksessa vuonna 2007 ja menettelemään kokouksessa yhdistyksen hallituksen esitysten mukaisesti.

Samalla kaupunginhallitus päättänee, että kaupungin edustajaksi nimetään yhdistyksen hallitukseen toimikaudeksi 2007 apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri ja varalle kaupunginsihteeri Matti Ollinkari.

Pöytäkirjanote ao. yhdistykselle ja hallintokeskuksen oikeuspalveluille.

Lisätiedot:
Lahdensuo Riikka, suunnittelija, puhelin 310 36044

4

VAL AV REPRESENTANTER VID SYSKUSTENS LANDSKAPSFÖRBUND RF:S MÖTEN ÅR 2007

EDUSTAJIEN NIMEÄMINEN SYDKUSTENS LANDSKAPSFÖRBUND RF:N KOKOUKSIIN VUONNA 2007

Stn/Khs 2007-15

./. Sydkustens landskapsförbund rf meddelar (2.1.2007), att dess ordinarie förbundsmöte hålls torsdag 29.3.2007 kl. 9.15-16.30 i Sibbo. I samband med förbundsmötet arrangerar landskapsförbundet ett seminarium kring aktuella kommun- och organisationsreformer Medlemskommunerna ombeds at utse sina representanter till mötet senast 1.3.2007. Landskapsförbundets skrivelse utgör bilaga till detta ärende.

Enligt föreningens stadgar utser medlemskommunerna en ordinarie representant för varje påbörjat tusental svenskspråkiga invånare, sammanlagt dock högst 10 representanter, samt lika många suppleanter. Antalet röster och representanter är detsamma.

I enlighet med den skyldighet att främja jämställdheten som anges i 4 § i lagen om jämställdhet mellan kvinnor och män och med stöd av den jämställdhetspraxis som staden tillämpar bör såväl kvinnor som män inväljas i föreningens styrelse.

Kj konstaterar, att det är ändamålsenligt att utse representanter för staden inte bara vid det stadgeenliga årsmötet utan samtidigt också vid eventuella extra förbundsmöten.

./. Sydkustens landskapsförbund rf (Etelärannikon maakuntaliitto ry) ilmoittaa (2.1.2007), että sen varsinainen liittokokous pidetään torstaina 29.3.2007 klo 9.15 -16.30 Sipoossa. Maakuntaliitto järjestää vuosikokouksen yhteydessä seminaarin ajankohtaisista kunta- ja organisaatiouudistuksista. Jäsenkuntia pyydetään nimeämään edustajansa kokoukseen 1.3.2007 mennessä. Maakuntaliiton kirje on tämän asian liitteenä.

Yhdistyksen sääntöjen mukaan jäsenkunnat nimeävät yhden varsinaisen edustajan jokaista alkavaa tuhatta ruotsinkielistä asukasta kohden,

yhteensä kuitenkin enintään 10 edustajaa sekä yhtä monta henkilökohtaista varaedustajaa. Äänten ja edustajien määrä on sama.

Tasa-arvolain 4 §:n mukaisen tasa-arvon edistämisvelvollisuuden ja kaupungin omaksuman tasa-arvokäytännön mukaisesti yhdistyksen hallitukseen tulisi valita sekä naisia että miehiä.

Kj toteaa, että sääntömääräisen vuosikokouksen lisäksi on tarkoituksenmukaista nimetä samalla kaupungin edustajat kuluvan vuoden ajaksi mahdollisten ylimääräisten liittokokousten varalta.

KJ Stadsstyrelsen torde besluta utse följande personer till representanter för Helsingfors stad vid Sydkustens Landskapsförbund rf:s årsmöte och eventuella extra förbundsmöten år 2007:

Parti/ grupp	Stadens representanter	Personliga suppleanter
Saml.	______________________	_____________________
Saml.	______________________	_____________________
Gröna	______________________	_____________________
Gröna	______________________	_____________________
SDP	______________________	_____________________
SDP	______________________	_____________________
Vänst.	______________________	_____________________
SFP	______________________	_____________________
SFP	______________________	_____________________
SFP	______________________	_____________________

Stadsstyrelsen torde samtidigt besluta berättiga de ovannämnda personerna att göra behövliga tjänsteresor för deltagande i föreningens förbundsmöten som representanter för Helsingfors stad.

Protokollsutdrag till Sydkustens landskapsförbund rf, till dem som utsetts till företrädare för staden och till suppleanter, med kopia av förbundets inbjudan, och till stadskansliet (Seija Kauppinen).

KJ Kaupunginhallitus päättänee nimetä Helsingin kaupungin edustajiksi Sydkustens Landskapsförbund rf:n vuosikokoukseen ja mahdollisiin ylimääräisiin liittokokouksiin vuodeksi 2007 seuraavat henkilöt:

Puolue/ ryhmä	Kaupungin edustajat	Henkilökohtaiset varaedustajat
Kok.	______________________	_____________________
Kok	______________________	_____________________
Vihr	______________________	_____________________
Vihr	______________________	_____________________
SDP	______________________	_____________________
SDP	______________________	_____________________
Vas.	______________________	_____________________
Rkp	______________________	_____________________
Rkp	______________________	_____________________
Rkp	______________________	_____________________

Samalla kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa edellä mainitut henkilöt tekemään tarvittavat virkamatkat yhdistyksen liittokokouksiin osallistumista varten Helsingin kaupungin edustajina.

Pöytäkirjanote Sydkustens landskapsförbund rf:lle, kaupungin edustajiksi ja varaedustajiksi nimetyille jäljennöksin liiton kutsukirjeestä sekä hallintokeskukselle (Seija Kauppinen).

Tilläggsuppgifter:
Vallittu Anja, stadssekreterare, telefon 310 36046

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046

LIITE

Landskapsförbundets skrivelse 2.1.2007 - Maakuntaliiton kirje 2.1.2007

5

VUODEN 2007 TALOUSARVION LUVUN 5 22 KAUPUNGINHALLITUKSEN KÄYTTÖVARAT MÄÄRÄRAHAN OSOITTAMINEN SOSIAALIVIRASTON KÄYTTÖÖN

Khs 2007-165

Kj toteaa, että vuoden 2007 talousarvioon sisältyy lukuun 5 22 Käyttövarat, Khn käytettäväksi 17 600 000 euroa työmarkkinatuen kustannuksiin. Työmarkkinatuki uudistettiin vuoden 2006 alusta periaatteessa siten, että se on kunnittain kustannusneutraali. Valtio maksaa aiemmin sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuden laskennallisiin kustannuksiin sisältyneen perustoimeentulotuen valtionavun menoperusteisesti eli 50 % toteutuneista kustannuksista ja kunnat osallistuvat tähän asti valtion rahoittamaan työmarkkinatukeen siten, että kunnan osuus yli 500 päivää työttömänä olleiden työmarkkinatuesta on 50 %. Yleisen valtionosuuden muutoksilla säädellään kuntakohtaista kustannusneutraaliutta. Valtio laskuttaa työmarkkinatuen kustannuksia kunnilta ja maksaa ennakoita toimeentulotuen valtionapuun.

Sosiaalivirasto esittää (16.1.2007) kaupunginhallitukselle, että se osoittaisi talousarvion luvun 5 22 Käyttövarat, Khn käytettäväksi, määrärahasta 17 600 000 euroa työmarkkinatuen kustannuksiin sosiaaliviraston käytettäväksi.

KJ Kaupunginhallitus päättänee osoittaa talousarvion luvussa 5 22 Käyttövarat, Khn käytettäväksi, olevasta määrärahasta 17 600 000 euroa sosiaaliviraston käytettäväksi työmarkkinatuen kustannuksiin.

Pöytäkirjanote sosiaalivirastolle ja talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Viljanen Liisa, erityissuunnittelija, puhelin 310 36256

6

MÄÄRÄRAHAN MYÖNTÄMINEN ARABIANRANNAN ESIRAKENTAMISTA JA PILAANTUNEEN MAAPERÄN KUNNOSTAMISTA VARTEN

Khs 2007-295, 2007-222

Rakennusvirasto toteaa 1.2.2007, että Uudenmaan ympäristökeskus myönsi 18.2.2005 kiinteistövirastolle luvan Arabianrannan pohjoisosien ja 17.2.2006 Toukorannan pilaantuneiden maiden kunnostukseen. Lisäksi Uudenmaan ympäristökeskus on myöntänyt 7.5.2004 rakennusvirastolle luvan Kumpulanpuron pilaantuneiden maiden kunnostukseen.

Vuoden 2007 esirakentaminen jakautuu useille eri alueille Arabianrannassa. Muotoilijankadun pohjoispuolella suoritetaan vielä päättyvään urakkaan liittyviä vähäisiä toimenpiteitä. Laajimmat maankunnostus- ja esirakennuskohteet sijaitsevat alueen eteläosassa Toukorannan kaava-alueella ja Kumpulanpuron ympäristössä. Lisäksi maankunnostus- ja esirakennustöitä tehdään Toukolan rantapuiston alueella.

Arabianrannan maaperän puhdistaminen ja esirakentaminen aloitettiin vuoden 2000 alusta kaupunginhallituksen töitä varten myöntämillä määrärahoilla, joita tähän mennessä on käytetty yhteensä
noin 49 milj. euroa.

Työt jatkuvat alueella projektin toteutusohjelman mukaisesti tämän vuoden määrärahatarpeen ollessa 13,2 milj. euroa, josta 4,8 milj. euroa on viivästyneiden urakoiden vuoksi vuoden 2006 käyttämättä jäänyttä määrärahaa.

Rakennusvirasto esittää, että kaupunginhallitus myöntäisi rakennusviraston käyttöön Arabianrannan pilaantuneen maaperän kunnostamista ja esirakentamista varten 8,4 milj. euroa.

Kiinteistövirasto toteaa 29.1.2007mm., että Arabianrannan pilaantunut maaperä on puhdistettava, jotta aluetta voidaan rakentaa. Maaperän puhdistaminen toteutetaan pääosin esirakentamisen yhteydessä. Suurin osa alueista on jo puhdistettu. Tällä hetkellä puhdistetaan esirakentamisen yhteydessä Toukorannan korttelialueen vaiheita 1-2. Vuonna 2007 toteutetaan vielä Toukorannan korttelialueen vaiheen 3 lisätutkimukset ja maaperän puhdistus osittain. Lisäksi puhdistetaan talojen rakentamisen yhteydessä tonttialueita sekä Arabianrannan pohjoisosissa että Toukorannassa. Suunnitelmien mukaan Arabianrannan kaikki tonttialueet on puhdistettu viimeistään vuonna 2010.

Kiinteistövirasto toteaa, että sillä on tällä hetkellä käytettävissään kaupunginhallituksen päätöksillään 9.6.2003 (763 §), 4.4.2005 (454 §)
ja 26.6.2006 (912 §) myöntämää määrärahaa Arabianrannan osa-alueiden pilaantuneen maaperän puhdistamiseen. Määrärahaa on osoitettu hankkeelle nro 14707 (TA-kohdat 8010211 ja 8010210). Näistä määrärahoista on sitomatta noin 45 000 euroa.

WSP Environmental Oy:n 16.1.2007 päivitetyn kustannusarvion mukaan Arabianrannan pilaantuneen maaperän kunnostamisesta aiheutuu kaupungille vielä noin 2 225 000 euron (alv. 0 %) puhdistamiskustannukset. Vuoden 2007 osuus kustannuksista on noin 1 000 000 euroa, mikä ylittää 955 000 eurolla vapaana olevan määrärahan.

Kiinteistövirasto esittää, että kaupunginhallitus myöntäisi kiinteistövirastolle 955 000 euron määrärahan (alv. 0 %, talousarvion kohta 8 01 02, Esirakentaminen, täyttötyöt ja alueiden käyttöönoton edellyttämät toimenpiteet) käytettäväksi Arabianrannan pilaantuneen maaperän puhdistamiseen vuonna 2007.

Kj toteaa, että määrärahat (yhteensä 9,355 milj. euroa) tulisi myöntää vuoden 2007 talousarvion alakohdasta 8 01 02 06, Arabianrannan esirakentaminen. Alakohdan määräraha on 11,09 milj. euroa.

KJ Kaupunginhallitus päättänee myöntää vuoden 2007 talousarvion alakohdasta 8 01 02 06, Arabianrannan esirakentaminen,

8 400 000 euroa (alv=0) rakennusvirastolle käytettäväksi Arabianrannan esirakentamiseen ja pilaantuneen maaperän kunnostamiseen ja

955 000 euroa (alv=0) kiinteistövirastolle käytettäväksi Arabianrannan pilaantuneen maaperän puhdistamiseen

Pöytäkirjanote kiinteistöviraston tonttiosastolle (Anni Bäckman), rakennusviraston katu- ja puisto-osastolle (Juha T. Lahti), sekä talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalveluille (Heljä Huusko), kehittämisosastolle ja taloussuunnitteluosastolle.

Lisätiedot:
Sauramo Vesa, johtava suunnittelija, puhelin 310 36276

7

RAKENNUSRAHASTOSUORITUKSEN MAKSAMINEN KIINTEISTÖOSAKEYHTIÖ HELSINGIN MUSIIKKITALOLLE

Khs 2007-19

Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Musiikkitalo esittää (30.1.2007) mm. seuraavaa:

Helsingin kaupunginhallitus päätti 20.12.2004 (1585 §) hyväksyä Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Musiikkitalon perustamisen.

Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Musiikkitalo pyytää perustajaosakkaita huolehtimaan 8.4.2005 päivätyn osakassopimuksen 8 -kohdan mukaisista velvoitteistaan osallistua hankkeen rahoitukseen. Yhtiön hallitus on 19.12.2006 käsitellyt Musiikkitalo -hankkeen vuoden 2007 alustavan rahoitustarvearvion.

Vuoden 2007 alustava rahoitustarvearvio (suunnitelmiin perustuva kustannusarvio helmikuun 2007 arvioidussa hintatasossa):

Suomen valtio/
Senaatti-kiinteistöt	14 606 385 euroa	(47,97 %)
Yleisradio Oy	7 968 503 euroa	(26,16 %)
Helsingin kaupunki	7 874 111 euroa	(25,87 %)
Yhteensä	30 448 999 euroa	(100 %)

Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Musiikkitalo pyytää Helsingin kaupunkia maksamaan rakennusrahastosuorituksena Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Musiikkitalon Helsingin kaupungin rahoitusosuudesta 1 034 400 euroa.

Kj toteaa, että Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Musiikkitalon rahastosuorituspyyntö perustuu Khn aiempaan yhtiön perustamispäätökseen ja osakassopimukseen ja että rakennusrahastosuorituspyyntö on siten perusteltu. Toteutuneet kustannukset ovat tammikuun 2007 suoritusten (Khs 15.1.2007) jälkeen yhteensä 13 473 993 euroa. Seuraavaksi tarvittava rahoituserä 1.3.2007 on 4 000 000 euroa, josta Helsingin osuus on 1 034 400 euroa. Musiikkitalon rahoitukseen on vuoden 2007 talousarvion kohtaan 8 22 07, Arvopaperit, Musiikkitalo, Khn käytettäväksi varattu yhteensä 7 883 500 euroa Kvston siirrettyä vuodelta 2006 säästyneet määrärahat tälle vuodelle. Aiemman suorituksen jälkeen on määrärahaa käytettävissä 7 185 773 euroa. Khn tulisi myöntää yhtiön 1.3.2007 tarvetta vastaava Helsingin rakennusrahasto-osuus 1 034 400 euroa päätösehdotuksen mukaisesti.

KJ Kaupunginhallitus päättänee, että Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Musiikkitalon osakassopimuksen mukainen rakennusrahasto-osuus 1 034 000 euroa saadaan maksaa vuoden 2007 talousarvion kohdalta 8 22 07, Arvopaperit, Musiikkitalo, Khn käytettäväksi.

Pöytäkirjanote Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Musiikkitalolle, kiinteistöviraston kiinteistöjen kehittämisyksikölle sekä talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle ja taloushallintopalvelulle.

Lisätiedot:
Venetkoski-Kukka Eija, lainapäällikkö, puhelin 310 36329

8

HISTORIATOIMIKUNNAN ASETTAMINEN TOIMIKAUDEKSI 2007 - 2008

Khs 2007-254

Kj toteaa, että historiatoimikunnan tehtävänä on suunnitella ja valmistaa Helsingin kaupungin historian jatko-osat vuodesta 1945 nykypäiviin ja Helsingin vanhemman historian uudelleen kirjoittaminen. Toimikunta suorittaa lisäksi muitakin kaupunginhallituksen sille antamia kaupungin historian selvittämiseen liittyviä tehtäviä.

Toimikuntaan ovat toimikautena 2005 – 2006 kuuluneet puheenjohtajana Matti Klinge varajäsenenään Asta Manninen sekä jäseninä Tiina Merisalo, Carl Jacob Gardberg, Anne Haila, Martti Häikiö ja Erkki Tuomioja sekä varajäseninä Marja Terttu Knapas, Eero Holstila, Jukka Relander, Eeva Miettinen ja Harry Schulman.

Tasa-arvolain 4 §:n 2 momentin mukaan jäseniksi tulee valita sekä miehiä että naisia, kumpiakin vähintään 40 %, jollei erityisistä syistä muuta johdu. Helsingin kaupungin historia vaatii erityistä kaupunkihistorian asiantuntemusta. Toimikuntaan valitut jäsenet ovat Helsingin kaupungin historiaan ja sen tutkimukseen perehtyneitä asiantuntijoita, joten poikkeamiseen historiatoimikunnan kokoonpanossa em. tasa-arvolain säännöksestä on olemassa erityiset syyt.

./. Tiivistelmä historiatoimikunnan toimintasuunnitelmasta 2007–2008 on tämän asian liitteenä.

KJ Kaupunginhallitus päättänee

1 asettaa toimikaudekseen historiatoimikunnan, jonka tehtävänä on suunnitella ja valmistaa Helsingin kaupungin historian jatko-osat vuodesta 1945 nykypäiviin sekä suorittaa lisäksi muitakin kaupunginhallituksen sille antamia kaupungin historian selvittämiseen liittyviä tehtäviä ja

2 valita toimikuntaan seuraavat henkilöt:

Jäsenet	Henkilökohtaiset varajäsenet
professori emeritus	valtionarkeologi
Matti Klinge	Carl Jacob Gardberg
museonjohtaja	vs. yliopistonlehtori
Tiina Merisalo	Jessica Parland-von Essen
vs. johtaja	elinkeinojohtaja
Asta Manninen	Eero Holstila
ylikirjastonhoitaja	FL
Kai Ekholm	Henrika Tandefelt
valtionarkeologi	arkistotoimen päällikkö
Henrik Lilius	Eeva Miettinen
dosentti	FL
Erkki Tuomioja	Marja Terttu Knapas

Samalla kaupunginhallitus päättänee nimetä toimikunnan puheenjohtajaksi professori emeritus Matti Klingen ja varapuheenjohtajaksi vs. johtaja Asta Mannisen.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa toimikunnan ottamaan itselleen sihteerin sekä kuulemaan asiantuntijoita.

Pöytäkirjanote historiatoimikunnalle, toimikuntaan valituille henkilöille, tietokeskukselle, hallintokeskukselle (Seija Kauppinen) ja tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Teppo Tiina, vs. hallintosihteeri, puhelin 169 2225

LIITE

Tiivistelmä toimintasuunnitelmasta 2007-2008

9

HALLINTOKESKUKSEN OIKEUSPALVELUIDEN KAUPUNGINLAKIMIEHEN VIRKAAN OTTAMINEN

Khs 2006-2390

Kaupunginlakimiehen virka julistettiin haettavaksi kaupungin ilmoituslehdissä. Hakuaika päättyi 20.11.2006.

Kaupunginlakimiehen viran kelpoisuusvaatimuksena on oikeustieteen kandidaatin tutkinto sekä kokemusta hallinto- ja johtamistehtävissä. Kielitaitovaatimuksena on suomen kielen erinomainen ja ruotsin kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito.

Hallintokeskuksen johtosäännön 12 §:n mukaan osaston päällikön valitsee kaupunginhallitus.

Virkaa haki hakuajan kuluessa 21 henkilöä. Yksi hakijoista peruutti hakemuksensa. Hakijat ovat seuraavat:

[16 hakijan nimet poistettu], Sarvilinna Sami, [4 hakijan nimet poistettu].

Kaupunginlakimiehen viran hakijoiden haastattelun suoritti hallintojohtaja. Haastatteluun kutsuttiin hakijat XXXX, XXXX, XXXX, Sarvilinna, XXXX, XXXX, XXXX ja XXXX. Heistä XXXX, XXXX, XXXX, Sarvilinna ja XXXX kutsuttiin soveltuvuustesteihin, jotka suoritti PD Search Oy ja lisätestauksen PIB Personnel Oy. Lisäksi Kj on haastatellut virkaan esitettävän.

[2 hakijan henkilötunnistetiedot poistettu]

Sami Sarvilinna on oikeustieteen kandidaatti (1993), varatuomari, Magister Juris in European and Comparative Law (1996), Filosofian maisteri (1999) ja Master in Public Policy (2003). Hän on työskennellyt 1992–1996 oikeusministeriössä lainsäädäntösihteerinä/tutkijana, 1996–1997 Helsingin käräjäoikeudessa notaarina, 1998 oikeusministeriössä ylitarkastajana, 1998–2000 oikeusministeriössä erityisasiantuntijana, 2000 Helsingin käräjäoikeudessa käräjätuomarina, 2000–2004 oikeusministeriössä vanhempana hallitussihteerinä, 2004–2006 oikeusministeriössä hallitussihteerinä ja 2006 Helsingin käräjäoikeudessa käräjätuomarina. Oikeusministeriön hallitusneuvoksena Sarvilinna on työskennellyt 1.7.2006 alkaen.

[1 hakijan henkilötunnistetiedot poistettu]

./. Kj toteaa, että yhteenveto hakijoiden ansioista on esityslistan tämän asian liitteenä. Hakemusasiakirjat ovat kokonaisuudessaan nähtävänä kokouksessa.

Virkaan valittaessa valitsijan tulee myös kunnallisissa viroissa varsinaisten kelpoisuusehtojen täyttämisen lisäksi kiinnittää huomiota perustuslain 125 §:n mukaisiin yleisiin nimitysperusteisiin eli taitoon, kykyyn ja koeteltuun kansalaiskuntoon.

Kj toteaa lisäksi, että kaupunginlakimies johtaa hallintokeskuksen oikeuspalveluja. Osasto huolehtii kaupungin oikeudellisesta edunvalvonnasta ja asiantuntijapalvelujen tuottamisesta. Osaston merkittävä tehtävä on edustaa kaupunkia yleisissä, hallinto- ja erityistuomioistuimissa. Osasto on korkeatasoinen asiantuntijaorganisaatio, jossa on eri oikeudenaloihin erikoistuneita lakimiehiä ja itsenäisissä tehtävissä toimivaa avustavaa henkilöstöä, yhteensä 39 vakanssia. Osaston päällikkönä toimivan kaupunginlakimiehen tehtävissä korostuvat siten erityisesti henkilöjohtaminen sekä verkostoitumis- ja esiintymistaidot. Tuomioistuintoiminnan tuntemus on eduksi.

Kaikki haastatellut ja soveltuvuustestaukseen osallistuneet täyttävät viran kelpoisuusvaatimukset. XXXX:llä, Sarvilinnalla ja XXXX:llä on lisäksi varatuomarin arvo. Kelpoisuusvaatimuksena olevan oikeustieteen kandidaatin tutkinnon lisäksi XXXX on suorittanut eMBA-tutkinnon kaupalliselta alalta Tampereen yliopistossa (ylempi korkeakoulututkinto). Sarvilinna on suorittanut oikeustieteen kandidaatin tutkinnon lisäksi Magister Juris in European and Comparative Law-tutkinnon Oxfordin yliopistossa, filosofian maisterin tutkinnon Helsingin yliopistossa pääaineena englantilainen filologia ja Master in Public Policy- tutkinnon Princetonin yliopistossa (jatkotutkinto julkishallinnon, johtamisen ja valtio-opin alalla).

Kaikilla on pitkä työkokemus oikeudellisissa tehtävissä.

Pisin kunnallishallinnon kokemus on XXXX:llä n. 27v. XXXX:llä on kunnallishallinnon kokemusta noin 4v 8kk ja kunnallishallintoon liittyvää työkokemusta Kaupunkiliiton ja Kunnallisliiton palveluksesta noin 11v 4kk.

Valtionhallinnon kokemusta on Sarvilinnalla 11v 3kk oikeusministeriöstä, XXXX:llä 3v nimismiehen tehtävistä ja 3,5 v Ratahallintokeskuksesta ja XXXX:llä 1v 5kk sisäasiainministeriöstä.

Tuomioistuinkokemusta varatuomarin arvoon vaadittavasta harjoittelusta on XXXX:llä, Sarvilinnalla ja XXXX:llä. Sarvilinna on lisäksi toiminut noin 8 kk käräjätuomarina. XXXX:llä on lisäksi toiminut esittelijänä korkeimmassa hallinto-oikeudessa noin 4v 8kk ja hovioikeudessa noin 3v sekä 33 päivää raastuvanoikeuden apujäsenenä. XXXX on toiminut esittelijänä vesioikeudessa 3kk ja sivutoimisena esittelijänä korkeimmassa hallinto-oikeudessa 3 v.

Hallinnollista kokemusta muista tehtävistä on XXXX:llä noin 9v 4kk omaisuudenhoito- ja vakuutusyhtiöistä.

Kaikkien johtamiskokemus on lähinnä alle 15 henkilön yksiköistä tai ryhmistä. XXXX on lisäksi toiminut vs./va. kaupunginlakimiehenä 9,5kk.

Sarvilinnalla on laaja-alainen tuntemus tuomioistuinlaitoksesta. Hänen tehtäviinsä oikeusministeriössä on kuulunut yleisiin tuomioistuimiin, hallintotuomioistuimiin ja erityistuomioistuimiin liittyvä lainvalmistelu, tulosneuvottelut, oikeusturvapolitiikan strateginen suunnittelu, tuomioistuinsektorin toiminta- ja taloussuunnittelu, kansainväliset tehtävät sekä koulutus. Sarvilinna on myös toiminut valtion asiamiehenä riita-asioissa kaikissa oikeusasteissa. Hänellä on ollut henkilöstöhallinto- ja sopimusneuvottelutehtäviä. Hänellä on kokemusta käräjätuomarin tehtävistä. Hänellä on hyvä ruotsin kielen taito sekä erinomainen englannin kielen taito. Suoritettu jatkokoulutus tukee johtamistyössä onnistumista. Haastattelujen ja soveltuvuustestien perusteella hänellä on hyvät verkostoitumis- ja esiintymistaidot sekä parhaat edellytykset toimia esimiestehtävissä. Hakuasiakirjojen, haastattelujen ja soveltuvuustestien perusteella suoritetussa kokonaisarvioinnissa Sarvilinna on hakijoista tehtävään parhaiten soveltuva.

KJ Kaupunginhallitus päättänee ottaa 1.4.2007 lukien hallitusneuvos, varatuomari Sami Sarvilinnan hallintokeskuksen oikeuspalveluiden kaupunginlakimiehen virkaan 5650 euron suuruisen kokonaiskuukausipalkan mukaan määräytyvin palkkaeduin toistaiseksi.

Samalla kaupunginhallitus päättänee, että mikäli virkaan otetaan henkilö, joka ei ole kaupungin palveluksessa eikä terveydellisiä tietoja ole käytettävissä virkaan otettaessa, päätös on ehdollinen, kunnes kaupunginjohtaja on henkilön terveydentilasta saadun selvityksen perusteella vahvistanut viranhaltijan ottamisen. Selvitys on esitettävä kuukauden kuluessa virkaan ottamista koskevan päätöksen tiedoksi saannista lukien.

Pöytäkirjanote valituksi tulleelle, oikaisuvaatimusohjein muille hakijoille, hallintokeskuksen oikeuspalveluihin ja henkilöstöasioiden hoitajalle, talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalveluihin sekä henkilöstökeskukselle.

Lisätiedot:
Teppo Tiina, vs. hallintosihteeri, puhelin 169 2225

LIITE

Yhteenveto hakijoista

10

KAUPUNGINHALLITUKSEN VIRKAMATKA ESPANJAAN

Khs 2007-329

Kj ilmoittaa, että päätösehdotuksessa esitetään Khn virkamatkan tekemistä Espanjaan, Bilbaoon 26.–29. kesäkuuta 2007, tiistai - perjantai. Matkan tarkoituksena on tutustua Bilbaon menestystarinaan, talouden modernisointiin ja imagon muutokseen sekä niiden taustalla oleviin strategioihin ja osatekijöihin kuten esimerkiksi kulttuurin ja arkkitehtuurin käyttöön muutoksen välineinä. Tutustumiskohteina ovat mm. entisten satama- ja teollisuusalueiden uuskäyttö, Guggenheimin taidemuseo, kongressi- ja musiikkitalo sekä metro.

Tarkoitus on, että matkalle osallistuvat kaupunginhallituksen jäsenet, kaupunginvaltuuston puheenjohtajisto ja ne kaupunginhallituksessa edustettuina olevien ryhmien puheenjohtajat, jotka eivät ole kaupunginhallituksen jäseniä. Tämän lisäksi matkalle osallistuvat kaupunginjohtajisto sekä edustajia hallintokeskuksesta, talous- ja suunnittelukeskuksesta ja matkan teemoihin liittyvistä hallintokunnista.

Matka- ja majoituskustannukset ovat noin 1270 euroa osanottajaa kohden, lisäksi tulevat kuljetukset ja ateriat paikan päällä. Kustannukset maksetaan kaupunginhallituksen jäsenten, kaupunginvaltuuston puheenjohtajiston ja johtajiston osalta kaupunginhallituksen käyttövaroista. Hallintokeskuksen, talous- ja suunnittelukeskuksen sekä muiden virastojen edustajien matkakustannukset maksetaan asianomaisten virastojen määrärahoista.

Kaupunginhallitus päättää luottamushenkilöiden virkamatkoista pohjoismaiden ja Viron ulkopuolelle.

KJ Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kaupunginhallituksen jäsenet, kaupunginvaltuuston puheenjohtajiston sekä ne kaupunginhallituksessa edustettuina olevien ryhmien puheenjohtajat, jotka eivät ole kaupunginhallituksen jäseniä, tekemään virkamatkan Espanjaan, Bilbaoon 26.–29.6.2007. Virkamatkasta aiheutuvat KVTES:N mukaiset matkustus-, majoitus- ja päivärahakustannukset maksetaan talousarvion kohdalta 1 04 02 02, Khn käyttövarat, virkamatkat, vastuualue 13 ja vieraanvaraisuus talousarvion kohdalta 1 04 02 03, Khn käyttövarat, edustusmenot, vastuualue 13.

Pöytäkirjanote virkamatkalle lähtijöille, hallintokeskukselle (Maija-Liisa Linkola, Helena Puusaari), talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalvelujen ostolaskuihin (PL 45) ja maksuliikenteelle (PL 34).

Lisätiedot:
Linkola Maija-Liisa, EU-vastaava, puhelin 310 36199

1

KESKINÄINEN KIINTEISTÖOSAKEYHTIÖ LAPINLAHDENKATU 3:N POIKKEAMISHAKEMUS

Khs 2006-2876

Keskinäinen Kiinteistöosakeyhtiö Lapinlahdenkatu 3 pyytää (30.6.2006) poikkeamislupaa 4. kaupunginosan (Kamppi) korttelin nro 153 tontille nro 3 (Lapinlahdenkatu 3) liikerakennuksen käyttötarkoituksen muuttamiseksi asuinkäyttöön.

Nykyiset 2-7 kerroksissa olevat toimistotilat muutetaan pysyvästi asunnoiksi. Ullakolle rakennetaan asuntoja yhteensä enintään n. 370 k-m2 . Ensimmäisen kerroksen liiketilat jäävät myymäläkäyttöön. Kerrosala on yhteensä 4 520 k-m2 (e=5.1).

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että rakennus on alun perin rakennettu asuintaloksi.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (19.12.2006), että hakemus koskee aluetta, jolle asemakaavan laatiminen on vireillä, ja jolla on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 1 momentin mukainen rakennuskielto.

Selostus Alueella on voimassa 19.5.1875 vahvistettu asemakaava nro 463. Asemakaavassa ei määritellä rakennuksen käyttötarkoitusta.

Keskinäinen Kiinteistöosakeyhtiö Lapinlahdenkatu 3 on hakenut (3.7.2006) tontin asemakaavan muuttamista asuinrakennukseksi.

Yleiskaava 2002:ssa tontti kuuluu keskustatoimintojen alueeseen sekä kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävään alueeseen.

Liikekeskustan kaavoitus- ja kehittämisperiaatteiden mukaan (khs 24.8.1987) tontti on merkitty liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (K-3). Rakennus on rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaana suojeltava (sr-1).

Liikekeskustan kaavoitusperiaatteita koskevan kaupunginhallituksen päätöksen mukaan ullakkoasuminen sallitaan myös liiketonteilla. Edellytyksenä on asumisolosuhteiden hyväksyttävä taso, johon pyritään varaamalla asukkaille mahdollisuuksien mukaan myös ulkotilaa esim. kattoterassein. Rakennussuojelun ja kaupunkikuvan tavoitteet tulee ottaa ratkaisuissa huomioon.

Liikekeskustan kaavoitus- ja kehittämisperiaatteissa asuntotonteiksi merkityille tonteille on laadittu asemakaava nro 9965 (vahvistettu 9.12.1993). Sen ullakkoasuntoja koskevat määräykset ovat saman suuntaiset alueellisen ullakkorakentamisen poikkeuslupapäätöksen ehtojen kanssa.

Kaupunkisuunnitteluvirasto on neuvotellut hankkeesta Uudenmaan ympäristökeskuksen edustajien kanssa. Neuvottelussa todettiin että hanketta voidaan käsitellä poikkeamisena rakennuskiellosta, mikäli asemakaava muutetaan vastaamaan uutta tilannetta.

Hakemussuunnitelmaan perustuva asemakaavaluonnos sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävänä 30.10.–17.11.2006. Sitä vastaan ei ole esitetty huomautuksia.

Nykytilanne Rakennus on Malminrinteen puolella 7-kerroksinen ja Lapinlahdenkadun puolella 6-kerroksinen. Rakennus on toimistokäytössä. Ullakolla on neuvottelu- ja taukotila. Katutasossa on liiketiloja. Huoltopihalla on seitsemän autopaikkaa. Kellaritilat ovat varastokäytössä. Rakennuksen käytetty kerrosala on 4150 k-m² (e= 4,7).

Rakennuksen vanhin 4-kerroksinen osa Lapinlahdenkadun puolella on valmistunut 1903 (Theodor Höjer). Malminkadun varteen rakennettiin 4-kerroksinen rakennus 1928 ja samalla Lapinlahdenkadun puoleista rakennusta korotettiin kahdella kerroksella (Armas Estin). Malminkadun puoleista rakennuksen osaa korotettiin vuonna 1951 (Aarne Ervi). Asunnot muutettiin virallisesti toimistoiksi vuonna 1977.

Hankesuunnitelma Hakijan tarkoituksena on muuttaa rakennus asuintaloksi ja samalla rakentaa asuntoja myös ullakolle. Katutaso jää liiketiloiksi. Kahdessa porrashuoneessa on hissi. Kolmannen pihanpuoleisen porrashuoneen yhteyteen rakennetaan uusi hissi. Porrashuone ulotetaan samalla ensimmäisessä kerroksessa Lapinlahdenkadun puolelle ja uusi sisäänkäynti sijoitetaan nykyisen liikehuoneiston ikkuna-aukon kohdalle.

Asuntokohtaiset varastot sekä ulkoiluvälinevarasto esitetään sijoitettavaksi kellarikerrokseen. Piha järjestetään autottomaksi. Pihan keskelle sijoitetaan leikkialue. Jäteastiat ja pyörätelineet sijoitetaan pihan reunoille. Muita yhteistiloja suunnitelmassa ei ole osoitettu. Asunnoissa on viittä lukuun ottamatta oma sauna.

Asuntojen määrä luonnoksessa on 33 kpl (keskipinta-ala 84m2). Tällöin yläkerran asunnot laajenevat ullakolle. Vaihtoehtona hakemuksessa on esitetty ullakolle itsenäisiä asuntoja. Tällöin asuntojen määrä on 36 (keskipinta-ala 76 m2). Autopaikat on tarkoitus sijoittaa yleiseen pysäköintilaitokseen. Väestönsuojapaikat on tarkoitus sijoittaa tontin ulkopuolelle yleiseen väestönsuojaan.

Hakemuksen toimenpiteet merkitsevät poikkeamista maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n mukaisesta rakennuskiellosta.

Saadut lausunnot Hakija on laatinut Lapinlahdenkatu 3:sta rakennushistoriallisen selvityksen. Hakija ja kaupunkisuunnitteluvirasto ovat neuvotelleet hankkeesta kaupunginmuseon kanssa.

Kaupunginmuseo esittää, että rakennus suojellaan asemakaavassa sr-2 merkinnällä. Rakennuksessa on tehty laajoja muutoksia. Säilytettäviä sisätiloja ovat vanhimman rakennusosan 2.-4. krs säilyneet ruokasalit, kaakeliuuni ja porrashuoneet. Kiinteän sisustuksen osalta alkuperäisenä säilyneet ruokasalit tulee suojalla eikä niitä saa purkaa. Porrashuone A ja C (T. Höijer) ovat säilyneet paljolti alkuperäisen oloisina ja ne tulee suojella. Porrashuone A:n ikkunat kadulle päin suojellaan. Myös arkkitehti Aarne Ervin 1950-luvulla suunnittelema porrashuone B tulee säilyttää. Rakennuksen kerroksellisuutta tulee säilyttää. Alkuperäiset tai niihin verrattavat rakenteet ja kiinteä sisustus tulee säilyttää.

Kaupunginmuseo puoltaa asuntokäyttöä sekä esitettyjä muutoksia.

Osallisten kuuleminen Rakennusvalvontavirasto hoitanee tarvittaessa naapureiden kuulemisen. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Lausunto Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että hakemuksen toimenpiteillä on myönteinen vaikutus kaupunkiympäristöön ja kaupunkikuvaan. Poikkeamisen erityinen syy on keskustan olemassa olevan rakennuskannan kehittäminen ja käyttö sekä perinteisen keskusta-asumisen lisääminen. Samalla parannetaan keskustan elinvoimaisuutta, turvallisuutta ja viihtyisyyttä.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että toimistokäytössä olleen vanhan rakennuksen muuttaminen nykyajan vaatimusten mukaiseksi asuintaloksi edellyttää erityisiä vaatimuksia rakennussuunnittelulle. Hankesuunnitelman asiakirjat ovat poikkeuslupavaiheen luonnossuunnitelmia. Näitä tulee kehittää ja suunnitelmissa olevia puutteita korjata normaalin rakennuslupasuunnittelun aikana lausunnossa esitetyllä tavalla. Suunnittelussa on noudatettava myös kaupunginmuseon edellyttämiä suojelutavoitteita.

Hakemuksessa esitetty ullakkorakentaminen on liikekeskustan suunnitteluperiaatteiden mukaista sekä laadittavana olevan asemakaavan mukaista, jossa sovelletaan rakennusvalvontaviraston ullakkorakentamistapaohjeita ja Uudenmaan ympäristökeskuksen myöntämän alueellisen poikkeamispäätöksen ehtoja (ympäristö parannetaan, piha suunnitellaan viihtyisäksi, varasto- ja yhteistiloja on riittävästi, rakentaminen tapahtuu pääasiallisesti olemassa olevan katon sisäpuolella, huoltotilat rakennetaan rakennukseen sisään) edellyttäen, että suunnitelmaa kehitetään lausunnossa kuvatulla tavalla.

Suunnitelmia tulee kehittää seuraavasti:

1.

Asuntojen keskipinta-alan tulee olla riittävän suuri, vähintään 75 m2. Asunnot on suunniteltava siten, että asunnon pääikkunat eivät saa avautua naapuriasunnon parvekkeelle. Katutason tilat tulee varata myymälä- ja asiakaspalvelun tiloiksi.

2.

Ullakkorakentamisen tulee tapahtua pääasiallisesti olemassa olevan vesikaton sisäpuolella. Suunnitelmaa tulee kehittää tämän mukaisesti. Laadittavana olevan asemakaavan täsmällinen rakennusoikeus määritellään luvan saaneen hankkeen mukaiseksi.

3.

Piha tulee suunnitella viihtyisäksi ja varustaa istutuksin ja oleskelukalustein. Pihassa oleva puu pitää säilyttää. Pihaan ei saa tehdä järjestelyjä huoltoliikenteen tiloille tai muille liikkeiden tavaraliikenteen järjestelyille.

4.

Asukkaiden yhteistilat tulee suunnitella rakennusvalvontaviraston yhteistilaohjeen mukaisesti. Lattiapinnan tasoa tulee alentaa kellarikerroksen yhteistiloissa, mm. varasto-, säilytys- sekä yhteistiloissa, jotta saavutetaan riittävä huonekorkeus. Tilojen saavutettavuuden takia hissin tulee kulkea myös kellaritason kerrokseen. Yhteistiloista 30 m2 tulee sijaita pihatason kerroksessa. Polkupyöräpaikat tulee sijoittaan rakennukseen. Jätehuoltotilojen tulee rakennuksen toimintojen kannalta olla riittävät ja ne tulee sijoittaa rakennukseen.

5.

Kaupunkisuunnitteluviraston ja hakijan laatimien selvitysten perusteella viereisten katujen liikennemäärien ja katutilan heijastusvaikutusten takia on ulkoseinien, ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua varten oltava 38 dB(A). Kuitenkin Malminrinteen 2. kerroksen asuntojen osalta ääneneristävyyden pitää olla 39 dB(A). Yhdenkään asunnon ikkunat eivät saa suuntautua yksinomaan Malminrinteelle päin.

6.

Liikenteen aiheuttamien ilman epäpuhtauksien takia rakentamista koskevat määräykset johtavat tämän kaltaisissa rakennuskohteissa koneelliseen ilmanvaihtoon myös tuloilman osalta.

Tästä johtuen rakennus tulee varustaa nykyisten määräysten mukaisella koneellisella tulo- ja poistoilmanvaihdolla, jonka tuloilma otetaan pihan puolelta.

7.

Autopaikkamäärän tulee olla vähintään 1 ap 125 m2 asuntokerrosalaa kohti (33 ap) ja vähintään ja enintään 1 ap 200 m2 myymäläkerrosalaa kohti (3 ap). Autopaikkoja ei saa sijoittaa pihalle. Autopaikat tulee sijoittaa yleiseen pysäköintilaitokseen. Hakijan tarkoituksena on sijoittaa pysäköintipaikat sekä väestönsuojapaikat rakenteilla olevaan Kamppi-parkin laajennukseen ja sen yhteydessä olevaan uuteen väestönsuojaan.

Kaupunkisuunnitteluvirasto on neuvotellut edellä olevista jatkosuunnittelussa huomioon otettavista ehdoista. Hakijan suunnittelijan suunnitelmaa on ryhdytty muuttamaan ja ehdot voidaan ottaa huomioon jatkosuunnittelussa.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia mikäli rakentamisessa noudatetaan edellä olevia ehtoja.

Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa hakemusta ehdolla, että poikkeuslupavaiheen luonnossuunnitelmia kehitetään ja näissä olleita puutteita korjataan normaalin rakennuslupasuunnittelun aikana lausunnossa kohdissa 1.–7. luetelluilla, asuntojen suunnittelua, asuntojen vähimmäiskeskipinta-alaa, ullakkoasuntojen suunnittelua, pihan suunnittelua, yhteistilojen suunnittelua ja tilojen riittävyyttä, ikkunoiden ääneneristystä, ilmanvaihdon järjestämistä sekä autopaikkojen järjestämistä koskevilla ehdoilla.

Madame Iria Ky on (25.1.2007) Lapinlahdenkatu 3:ssa sijaitsevan liikehuoneiston vuokralaisena toimittanut selvitystä poikkeusluvan hakijan ja vuokralaisen välisistä neuvotteluista koskien kampaamo-parturiliikkeen vuokrasopimusta ja liiketoiminnan jatkamista. Yhtiö esittää mm., että Helsingin kaupunginhallitus ehdollistaisi poikkeuslupapäätöksensä siten, että hakijan ja vuokralaisen välinen liiketoiminnan päättymistä koskeva sopimus tulisi olla lainvoimainen ennen poikkeusluvan lainvoimaisuutta, tai että kaupunginhallitus myöntäisi poikkeusluvan alkamaan 1.8.2008 lähtien.

Kaj toteaa, että poikkeamista voi hakea rakennuspaikan haltija, jolla on myös oikeus täydentää ja korjata asiakirjoja. Madame Iria Ky ei liikehuoneiston vuokrasopimuksen perusteella hallitse rakennuspaikkaa, eikä päätöstä poikkeusluvan lainvoimaisuutta koskevasta esityksestä voida antaa.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee suostua hakemukseen päätöksen nro 2006-2876/526 mukaisesti ehdolla, että kaupunginmuseon edellyttämiä suojelutavoitteita noudatetaan ja että 15.5.2006 päivättyä suunnitelmaa kehitetään seuraavasti:

- Asuntojen keskipinta-alan tulee olla riittävän suuri, vähintään 75 m2. Asunnot on suunniteltava siten, että asunnon pääikkunat eivät saa avautua naapuriasunnon parvekkeelle. Katutason tilat tulee varata myymälä- ja asiakaspalvelun tiloiksi.

- Ullakkorakentamisen tulee tapahtua pääasiallisesti olemassa olevan vesikaton sisäpuolella.

- Piha tulee suunnitella viihtyisäksi ja varustaa istutuksin ja oleskelukalustein. Pihassa oleva puu pitää säilyttää. Pihaan ei saa tehdä järjestelyjä huoltoliikenteen tiloille tai muille liikkeiden tavaraliikenteen järjestelyille.

- Asukkaiden yhteistilat tulee suunnitella rakennusvalvontaviraston yhteistilaohjeen mukaisesti. Riittävän huonekorkeuden saavuttamiseksi lattiapinnan tasoa tulee alentaa kellarikerroksen yhteistiloissa, mm. varasto-, säilytys- sekä yhteistiloissa. Tilojen saavutettavuuden takia hissin tulee kulkea myös kellaritason kerrokseen. Yhteistiloista 30 m2 tulee sijaita pihatason kerroksessa. Polkupyöräpaikat tulee sijoittaan rakennukseen. Jätehuoltotilojen tulee rakennuksen toimintojen kannalta olla riittävät ja ne tulee sijoittaa rakennukseen.

- Ulkoseinien, ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden tulee olla 38 dB(A). Malminrinteen 2. kerroksen asuntojen osalta ääneneristävyyden tulee olla 39 dB(A). Yhdenkään asunnon ikkunat eivät saa suuntautua yksinomaan Malminrinteelle päin.

- Rakennus tulee varustaa nykyisten määräysten mukaisella koneellisella tulo- ja poistoilmanvaihdolla, jonka tuloilma otetaan pihan puolelta.

- Autopaikkamäärän tulee olla vähintään 1 ap 125 m2 asuntokerrosalaa kohti (33 ap) ja vähintään ja enintään 1 ap 200 m2 myymäläkerrosalaa kohti (3 ap). Autopaikkoja ei saa sijoittaa pihalle. Autopaikat tulee sijoittaa yleiseen pysäköintilaitokseen.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Poikkeamispäätösluonnos (Kamppi 153/3)
	Liite 2	Sijaintikartta
	Liite 3	Asemapiirustus
	Liite 4	Julkisivukuvia
	Liite 5	Madame Iria Ky:n kirje 25.1.2007

2

TEOLLISUUSTONTTIEN VARAAMINEN CATERNET FINLAND OY:LLE KIVIKOSTA

Khs 2007-225

Sijainti: Kivikonlaita

Kiinteistölautakunta toteaa (23.1.2007) mm. seuraavaa:

Hakemus Caternet Finland Oy pyytää 30.11.2006 päivätyllä hakemuksellaan, että yhtiölle varattaisiin Kivikon teollisuusalueelta yhteensä n. 1,5 ha:n suuruinen alue tuotantolaitoksen suunnittelua varten.

Tiedot hakijasta Caternet Finland Oy on perustettu vuonna 1994 ja sen toimialana on elintarvikkeiden (hedelmien, vihannesten ja kalan) tuotanto ja markkinointi. Yrityksen liikevaihto vuonna 2005 oli 12,7 milj. euroa ja se työllistää 65 henkilöä.

Yritys toimii tällä hetkellä Kyläsaaressa Helsingin Tukkutorin tiloissa. Toiminnan jatkaminen Kyläsaaressa ei ole mahdollista enää vuoden 2008 jälkeen alueen käyttötarkoituksen muuttumisen vuoksi. Tällöin Vuosaaren satama aloittaa toimintansa ja Kyläsaaren alue muuttuu Kalasataman asunto- ja toimistoalueeksi.

Caternet Finland Oy toteuttaa suunnitelmien mukaan n. 6 900 k-m²:n suuruisen hedelmien ja vihannesten sekä kalan tuotanto-, pakkaamo- ja lähetyslinjastot. Yrityksellä on sivutoimipisteitä myös muualla Suomessa, mutta Helsingissä sijaitsevassa toimipisteessä tapahtuu tuotteiden maahantuonti, jatkokäsittely, pakkaus ja lähetys muualle Suomeen eri yrityksille. Koska yrityksen toimintaan liittyy keskeisesti tavaran vastaanotto ja jakelu, se tarvitsee runsaahkosti pihatilaa.

Hanke on ensimmäinen Kivikon teollisuusalueelle sijoittuva toimitila-hanke. Yrityksen toiminta soveltuu alueelle. Yrityksen toiminnan kannalta sijoittuminen Helsinkiin on tärkeää, jotta nykyinen työvoima voidaan säilyttää. Työskentely tapahtuu kahdessa vuorossa ja toimintaan liittyvä raskas ajoneuvoliikenne tapahtuu pääasiassa yöaikaan.

Asemakaava ja tonttitiedot

Asemakaavan mukaiset tontit 47098/1 ja 2 sekä määräala tontista 47098/3 kuuluvat Kvston 27.11.2002 vahvistaman ja 17.1.2003 lainvoiman saaneen asemakaavan nro 10860 mukaan teollisuusrakennusten korttelialueeseen (TT).

Varattavaksi esitetään suunnitellut tontit 47098/1, pinta-ala 6 704 m², 47098/2, pinta-ala 7 654 m² sekä 1 000 m²:n määräala tontista 47098/3, eli yhteensä varattavaksi esitetyn alueen pinta ala on 15 358 m² ja rakennusoikeus yhtä suuri, kun asemakaavan mukainen tonttitehokkuus e = 1,00. Varattavasta alueesta on suunnittelun edetessä tarkoitus muodostaa tontti.

Varattava alue on rakentamaton.

Kivikon teollisuusalueella on käynnissä mittavat maanrakennustyöt joilla alueen pohjarakenne saadaan paremmin rakentamiseen soveltuvaksi. Samalla alueelle rakennetaan kunnallistekniikka. Rakennus- ja suunnittelutyöt on aloitettu vuonna 2004 ja alueen on suunniteltu olevan rakentamiskelpoinen kokonaisuudessaan vuoden 2009 aikana. Alueen eteläosien luovutus on mahdollista jo vuoden 2007 aikana. Pohjarakentamisprojektia on hoidettu yhteistyössä rakennusviraston, Helsingin Veden ja talous- ja suunnittelukeskuksen kanssa.

Kivikon teollisuusalueelle on laadittu rakentamistapaohje, jossa on esitetty määräyksiä ja ohjeita alueen rakentamisen toteutuksesta, julkisivujen väreistä ja materiaaleista sekä pihojen ja aitaamisten suunnittelusta ja toteutuksesta. Rakentamistapaohjeen on laatinut Arkkitehdit M.H. Osuuskunta yhteistyössä kaupunkisuunnittelu-, rakennusvalvonta- ja kiinteistövirastojen kanssa.

Varausaika ja varausehdot

Alue esitetään varattavaksi Caternet Finland Oy:lle elintarvikkeiden tuotanto- ja toimitilalaitoksen suunnittelua varten 31.12.2007 saakka.

Tonttien varaaja on tietoinen, että alueella suoritetaan edelleen maaperän perusparannustöitä ja varattavilla alueilla saatetaan suorittaa alueen tasaamisen vuoksi räjäytystöitä. Kaupunki ei vastaa maanrakennustöistä tai kunnallistekniikan rakentamisesta mahdollisesti johtuvista viivästyksistä tonttien pitkäaikaisen vuokrasopimusten tekemiselle tai rakentamisen aloittamiselle.

Varaajan tulee esittää varausajan päättymiseen mennessä riittävä selvitys hankkeen rakentamisen teknisistä ja taloudellisista edellytyksistä. Hankkeen suunnittelun lähtökohtana tulee käyttää Kivikon teollisuus-alueelle laadittua rakentamistapaohjetta.

Lautakunta esittää, että 47. kaupunginosan (Mellunkylä) korttelin 47098 suunnitelluista tonteista nro 1 ja 2 sekä tontin nro 3 noin 1 000 m²:n suuruisesta määräalasta muodostettava alue varattaisiin Caternet Finland Oy:lle elintarvikkeiden tuotanto- ja toimitilalaitoksen suunnittelua varten 31.12.2007 saakka päätösehdotuksesta ilmenevin ehdoin:

KAJ Kaupunginhallitus päättänee varata 47. kaupunginosan korttelin nro 47098 suunnitelluista tonteista nro 1 ja 2 sekä tontin nro 3 noin 1 000 m²:n suuruisesta määräalasta muodostettavan alueen Caternet Finland Oy:lle elintarvikkeiden tuotanto- ja toimitilalaitoksen suunnittelua varten 31.12.2007 saakka päätösehdotuksesta ilmenevin ehdoin:

1 Tontin rakentamissuunnitelmat on laadittava yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston ja kiinteistöviraston kanssa pitäen yhtenä lähtökohtana Kivikon teollisuusalueelle laadittua rakentamistapaohjetta.

2 Tontti vuokrataan rakentamisesteiden poistumisen jälkeen 30 vuoden pituisella maanvuokrasopimuksella.

3 Tontin rakentaminen edellyttää tontin maapohjan tasaamista ja kunnallisteknisten johtojen rakentamista tontin rajalle. Kaupunki ei vastaa siitä vahingosta, mikä varauksen-saajalle saattaa aiheutua, ellei tontin esirakentamista ja kunnallisteknisten johtojen rakentamista saada toteutettua.

4 Kaupunki ei vastaa siitä vahingosta, joka varauksensaajalle mahdollisesti syntyy siinä tapauksessa, ettei suunniteltua hanketta voida kaupungista riippumattomasta syystä toteuttaa.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle, Caternet Finland Oy:lle ja kaupunkisuunnitteluvirastolle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITE

Kartta

3

12.2.2007 pöydälle pantu asia

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE XXXX JA XXXX XXXX:N POIKKEAMISHAKEMUKSESTA

Khs 2006-2885

XXXX ja XXXX XXXX pyytävät (25.8.2006) poikkeamislupaa 49. kaupunginosan (Laajasalo) korttelin nro 49162 tontille nro 12 (Kuunaritie 7b) omakotitalon kerrosalan lisäämiseksi aputilojen käyttötarkoitusta muuttamalla niin, että tontin tehokkuusluvuksi tulee 0,25 nykyisen 0,20 sijaan. Tällöin poiketaan vähäistä suuremmin asemakaavassa osoitetusta rakennusoikeudesta.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että kerrosala käytetään muuttamatta talon ulkoasua. Rakennus on toteutettu myönnetyn rakennusluvan mukaisesti, jolloin kyseisillä tiloilla ei ole katsottu olevan olennaista vaikutusta kaupunkikuvaan rakennusmassaa suurentavana tekijänä.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (20.12.2006), että haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Selostus Alueella on voimassa 19.4.1988 vahvistettu asemakaava nro 9265, jonka mukaan tontti kuuluu erillispientalojen korttelialueeseen (AO). Tehokkuusluku on 0,2, eli 600 m²:n suuruisen tontin rakennusoikeus on 120 k-m². Tontille saa lisäksi rakentaa aputiloja yhteensä enintään 30 m²/asunto. Kellarikerroksen on oltava pääasiallisesti maanpinnan alapuolella.

Rinteessä olevalle tontille on rakennettu pienellä ullakolla varustettu kaksikerroksinen omakotitalo (127 k-m²), johon liittyy noin 53 m²:n suuruinen, takaseinältään rinteeseen upotettu aputilasiipi. Lisäksi tontille on rakennettu erillinen sauna (noin 13 m²) sekä autokatos.

Hakijan tarkoituksena on muuttaa rakennusluvassa aputilaksi/harrastetilaksi merkitty osa aputilasiivestä kerrosalaan laskettavaksi tilaksi niin, että tontin tehokkuusluku nousisi 0,25:ksi. Tilaa kutsutaan hakemuksessa kellariksi, mutta sen yläpuolella ei ole kerrosta.

Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavassa osoitetusta rakennusoikeudesta, joka ylittyy 25 %:lla.

Osallisten kuuleminen Selvitys naapureiden kuulemisesta sekä naapureiden suostumukset on liitetty hakemusasiakirjoihin. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Lausunto Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että Laajasalossa on laajoja alueita, joilla tehokkuus on 0,20 (tai alempikin, lähinnä rantavyöhykkeellä). Useilla muilla esikaupunkialueilla tehokkuusluku on kaavanmuutoshakemusten johdosta nostettu 0,2:sta 0,25:een joko laajempaa aluetta koskevilla tai tonttikohtaisilla asemakaavan muutoksilla. Jälkimmäisissä tapauksissa on menettelystä ensin tehty periaatepäätös. Poikkeamisasiana tehokkuuden nostoa ei ole näillekään alueille myönnetty.

Laajasalossa tehokkuuden nostamista 0,25:een ei ole tätä ennen haettu poikkeamisteitse eikä asemakaavaa muuttamalla, vaan asiaa on ainoastaan muutaman kerran kyselty puhelimitse tontin oston yhteydessä. Rakennusoikeuden nostamista tullaan kuitenkin selvittämään myös Laajasalon omakotialueilla. Asemakaavojen muuttaminen edellyttää aluekokonaisuuksien tarkastelua sekä vuorovaikutusta asukkaiden kanssa. Tähän on tarkoitus ryhtyä vuoden 2007 aikana. Kysymystä ei tulisi ratkaista poikkeamisasiana eikä tonttikohtaisena muutoksena ainakaan tässä vaiheessa.

Näin ollen virasto katsoo, että esitettyä poikkeamista rakennusoikeudesta ei pidä myöntää. Haettu toimenpide aiheuttaa haittaa kaavoitukselle sekä kaavan toteuttamiselle. Poikkeamisen myöntämiselle ei ole maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämää erityistä syytä. Kaupunkisuunnitteluvirasto ei puolla hakemusta.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että hakijalle on varattu hallintolain 34 §:n nojalla tilaisuus antaa vastineensa tästä lausunnosta Khlle 18.1.2007 mennessä.

Kaj toteaa, että asiassa ei ole annettu em. vastinetta.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee, ettei se puolla Uudenmaan ympäristökeskukselle annettavassa lausunnossaan omakotitalon kerrosalan lisäämistä 49. kaupunginosan (Laajasalo) korttelin nro 49162 tontille nro 12 perusteella, että haettu toimenpide aiheuttaa haittaa kaavoitukselle sekä kaavan toteuttamiselle.

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle sekä XXXX ja XXXX XXXX:lle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Ympäristökartta
	Liite 2	Asemapiirros

1

PÄÄKAUPUNKISEUDUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN YHTEISTYÖSOPIMUS

Khs 2007-305

Opetuslautakunta toteaa (31.1.2007), että kunta- ja palvelurakenneuudistukseen liittyen opetustoimen osalta selvitetään mm. eri yhteistyömahdollisuuksien tehostamista. Valmistelutyötä ohjaa ja valvoo pääkaupunkiseudun neuvottelukunta koulutusryhmän välityksellä.

Ammatillisen koulutuksen yhteistyön tiivistämiseen perustettiin työryhmä, jossa ovat olleet mukana Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunkien edustajat sekä Espoon seudun koulutuskuntayhtymän ja Ami-säätiön edustajat.

Työryhmä on laatinut ehdotuksen yhteistyösopimukseksi. Sopimuksen tarkoituksena on lisätä seudun ammatillisen koulutuksen palvelukykyä, tehokkuutta ja vaikuttavuutta sekä vastata nuorten kouluttamisvelvoitteeseen.

Yhteistyötä esitetään jatkettavaksi mm. koulutustarpeiden ennakoinnissa, koulutuksen järjestämislupien hakemisessa ja koulutuspaikkojen jaossa, ammatillisen koulutuksen edunvalvonnassa, opetuksen järjestämisessä, investoinneista tiedottamisessa, markkinoinnissa ja yhteisissä kehittämisprojekteissa. Yhteistyömuotoina olisivat lähtökohtaisesti verkottuminen ja kumppanuuksien hyödyntäminen. Koulutuksen järjestäjien kesken tehty yhteistyö ja valmisteilla oleva yhteistyösopimus tukevat niitä tavoitteita, joita ammatillisen koulutuksen kehittämiselle on valtakunnallisesti asetettu.

Sopimusehdotusta on sen valmistumisen jälkeen käsitelty 31.10.2006 pääkaupunkiseudun koulutusryhmässä, joka päätti yksimielisesti esittää sopimusta pääkaupunkiseudun neuvottelukunnalle hyväksyttäväksi.

Yhteistyösopimusta käsiteltiin kaupunginjohtajien kokouksessa 9.11.2006. Pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan koordinaatioryhmän kokouksessa 20.11.2006 sopimus merkittiin tiedoksi. Neuvottelukunnan kokouksessa 21.11.2006 yhteistyösopimus oli esillä yhteistyöhankkeiden jatkovalmistelun tilannekatsauksessa. Tilannekatsauksessa todettiin, että ammatillisen koulutuksen ryhmässä on valmistunut sopimusluonnos ammatillisen koulutuksen ylläpitäjien ja järjestäjien yhteistyöstä. Tilannekatsaus merkittiin tiedoksi.

Lautakunta pitää tärkeänä yhteistyösopimukseen liittymistä.

./. Lautakunta esittää, että Khs hyväksyisi pääkaupunkiseudun ammatillisen koulutuksen yhteistyösopimuksen Helsingin kaupungin osalta esityslistan tämän asian liitteen mukaisesti.

Sj toteaa, että valtioneuvoston vahvistaman koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman mukaan valtakunnallisena linjauksena on ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon kokoaminen aiempaa suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Tavoitteena on saada seudullisesti tehokkaita yksiköitä, joilla on edellytykset kehittää työelämää ja vastata joustavasti alueen osaamistarpeisiin. Myös kunta- ja palvelurakenneuudistushankkeen tavoitteena ovat vastaavat näkökohdat. Tavoitteen mukaan pääkaupunkiseudulla järjestettävän toisen asteen ammatillisen koulutuksen yhteistyötä ja työnjakoa kehitetään ja tehdään tarpeelliset rakenteelliset muutokset.

Kunta- ja palvelurakenneuudistushanketta koskevan yhteistyösopimuksen mukaan toisen asteen ammatillisen koulutuksen uudelleenorganisointi käynnistetään kuluvan valtuustokauden aikana. Tavoitteen saavuttamiseksi on tarkoitus solmia po. yhteistyösopimus.

Sopimus on valmisteltu yhdessä kaikkien osapuolten kesken. Sen tarkoituksena on lisätä pääkaupunkiseudun ammatillisen koulutuksen palvelukykyä, tehokkuutta ja vaikuttavuutta sekä vastata nuorten kouluttamisvelvoitteeseen. Sopimus koskee kaikkea osapuolten järjestämää ammatillista koulutusta lukuun ottamatta ammattikorkeakoulutoimintaa.

Tarkoitus on sitoutua yhteistyöhön mm. koulutustarpeen ennakoinnissa, koulutuspaikkojen määrän ja tehtävien tarkoituksenmukaisessa jakamisessa, edunvalvonnassa, opetuksen järjestämisessä, mittavissa investoinneissa, markkinoinnissa ja suurissa kehittämisprojekteissa. Sopimuksessa on määritelty yhteistyön organisointi ja yhteistyöstä aiheutuvien kustannusten jakoperusteet.

Sopimukseen voisivat jatkossa liittyä myös muut koulutuksen järjestäjät, joilla on lupa antaa ao. koulutusta Helsingin seudulla.

SJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä omasta puolestaan esityslistan tämän asian liitteen mukaisen pääkaupunkiseudun ammatillisen koulutuksen yhteistyösopimuksen.

Pöytäkirjanote jäljennöksin esityslistan liitteestä opetuslautakunnalle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36023

LIITE

Sopimusehdotus

2

VALTUUTETTU JOUKO MALISEN TOIVOMUSPONSI: VUOSAAREN VENESATAMAN RAKENNUSTÖIDEN KIIREHTIMINEN

Khs 2006-2120

Sj ilmoittaa, että käsitellessään 27.9.2006 kaupunginvaltuutettujen eräitä aloitteita (asia nro 6) Kvsto hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

14 "Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunki kiirehtisi Vuosaarenlahden venesataman sähköistys-, vesi- ja viemäri- ja katutöiden aikataulua sekä selvittäisi mahdollisuuden laajentaa aallonmurtajaa tulevaisuudessa purjehduksen harjoitus- ja kilpailumahdollisuuksien parantamiseksi." (Jouko Malinen, äänin 62-0)

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

./. Yleisten töiden lautakunta (7.12.2006), Helen Sähköverkko Oy (13.12.2006), kaupunkisuunnittelulautakunta (14.12.2006), tekninen lautakunta (19.12.2006) ja liikuntalautakunta (23.1.2007) ovat antaneet toivomusponnen johdosta lausuntonsa, jotka ovat esityslistan tämän asian liitteinä 1 - 5.

Sj toteaa lausunnoista ilmenevän, että Vuosaarenlahden alueen kunnallistekniset työt ovat etenemässä. Sekä sähkö- että vesihuoltoverkostoa on rakennettu katutöiden yhteydessä. Yleisten töiden lautakunnan lausunnosta ilmenee, että rakenteilla olevat kadut, Ruusuniementie ja Merenkulkijankuja, tulevat olemaan liikennöitävässä kunnossa kesäkaudella 2007. Liikuntavirasto rakentaa vuoden 2007 aikana laitureiden sähkö- ja vesijohtoja sekä pysäköintialuetta. Osa viimeistelytöistä jää myöhemmille vuosille, mutta keskeiset kunnallistekniset palvelut saadaan valmiiksi kuluvan vuoden aikana.

Aallonmurtajan laajentaminen tulee tutkittavaksi Vuosaaren ympäristön asemakaavan muutoksen yhteydessä. Aallonmurtajan laajentamiselle on toiminnallisia perusteita, mutta laajentaminen vaatii sekä kaavamuutoksen että valmiiksi rakennetun aallonmurtajan osittaisen purkamisen ja uudelleen rakentamisen. Hanke edellyttää näin ollen myös lisärahoitusta.

SJ Kaupunginhallitus päättänee

merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 27.9.2006 hyväksymän toivomusponnen (Jouko Malinen) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja

toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Jouko Maliselle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2295

LIITTEET	Liite 1	Yleisten töiden lautakunnan lausunto 7.12.2006
	Liite 2	Helen Sähköverkko Oy:n lausunto 13.12.2006
	Liite 3	Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto 14.12.2006
	Liite 4	Teknisen lautakunnan lausunto 19.12.2006
	Liite 5	Liikuntalautakunnan lausunto 23.1.2007

3

NS. TUPLAVUOROKORVAUSKOKEILUN JATKAMINEN SOSIAALIVIRASTOSSA JA TERVEYSKESKUKSESSA 1.3.2007 - 30.9.2007

Khs 2006-1389

Sj toteaa, että ns. tuplavuorolla tarkoitetaan tilannetta, jossa henkilö jää työnantajan pyynnöstä välittömästi oman työvuoronsa jälkeen toiseen työvuoroon sen takia, ettei seuraavaan työvuoroon ole yrityksistä huolimatta saatu välttämätöntä henkilökuntaa.

Sijaisuustilanteet pyritään ensisijaisesti hoitamaan työjärjestelyillä talousarvion noudattamisohjeiden mukaisesti. Jos sijaisten käyttö on välttämätöntä, kuhunkin työvuoroon pyritään saamaan tarvittava henkilöstö joko mahdollista varahenkilöstöä käyttäen tai Seure Henkilöstöpalvelut Oy:n kautta. Ellei välttämätöntä henkilöstöä saada näilläkään tavoilla, omaa henkilöstöä voidaan pyytää tekemään puuttuva työvuoro ns. tuplavuorona.

Kahden työvuoron tekeminen ilman väliin jäävää lepoa on kuormittavaa ja vapaaehtoisen henkilökunnan saaminen ylimääräisiin vuoroihin vaikeutui keväällä 2006, osittain siksi, että Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä näissä tilanteissa maksetaan 47 euron hälytysraha kunnallisesta yleisestä virka- ja työehtosopimuksesta poiketen.

Keväällä 2006 henkilöstökeskuksen ja pääsopijajärjestöjen paikallisyhdistysten ja vastaavien välillä käytiin neuvotteluja, joiden tavoitteena oli tehdä paikallinen sopimus tuplavuorokorvauksen kokeilemisesta. Sopimukseen ei kuitenkaan päästy. Kaupunginhallitus päätti 5.6.2006 aloittaa yksipuolisesti tuplavuorokorvauksen kokeilemisen 1.6. – 30.9.2006 erikseen sovituissa terveyskeskuksen ja sosiaaliviraston yksiköissä.

Kokeilukaudella tuplavuorokorvausta käytettiin 1 247 kertaa ja korvauksia maksettiin yhteensä 58 609 euroa. Terveyskeskuksessa ja sosiaalivirastossa arvioitiin menettelyn vaikutuksia kyselyillä. Valtaosa vastaajista piti kokemuksia hyvinä ja katsoi kokeilun helpottaneen sijaisten saamista ja siten esimiestyötä. Useissa vastauksissa katsottiin, että kokeilu vaikutti työilmapiiriin positiivisesti, koska pitkiin työvuoroihin ei tarvinnut suostua vastentahtoisesti. Lyhyen kokeiluajan takia ei kuitenkaan voida tehdä perusteltuja johtopäätöksiä kokeilun vaikutuksista henkilökunnan jaksamiseen ja esimerkiksi sairastavuuteen.

Sijaisuuksista hoidetaan runsaat 10 % osastojen omin järjestelyin, kotihoidossa tätäkin enemmän. HUS-ylikäyttömaksun välttämiseksi palveluketjun tulee sujua niin, että akuuttisairaalan vuodeosastojen toiminta on tehokasta ja potilaat saadaan sieltä edelleen sijoitetuiksi pitkäaikaissairaalaan, kotihoitoon ja sosiaaliviraston vanhuspalvelujen hoitopaikoille. Terveysviraston ja sosiaaliviraston johto puoltaa tuplavuorokorvauskokeilun jatkamista. Viimevuotista pidempi ja myös lomakauden ulkopuolella toteutettava kokeilu antaisi luotettavampaa tietoa menettelyn vaikutuksista.

Sj toteaa vielä, että henkilöstökeskuksen ja pääsopijajärjestöjen paikallisjärjestöjen edustajien kesken 1.2.2007 käydyssä neuvottelussa todettiin, ettei asiasta ole edellytyksiä solmia paikallista sopimusta. Henkilöstöjärjestöjen edustajat ehdottivat nykyisenkaltaisen tuplavuorokorvauksen sijasta virka- ja työehtosopimusten mukaisen hälytysrahan nostamista sopimusten mukaiselta tasolta ja sen maksamista myös ns. tuplavuorotilanteissa. Henkilöstöjärjestöt katsoivat myös, että ehdotettua hälytysrahaa tulisi maksaa kaikilla toimialoilla niissä tilanteissa, joissa työvuoroja joudutaan pakottavista syistä työnantajan ehdotuksesta muuttamaan.

Ehdotuksen mukaan tuplavuorokorvauskokeilua jatkettaisiin samoin periaattein kuin kesällä 2006 terveyskeskuksen akuuttisairaalaosastolla, kotihoito-osastolla, pitkäaikaissairaalaosastolla, psykiatriaosastolla ja laitoshuoltoyksikössä sekä sosiaaliviraston vanhushuollon laitoshoidossa (vanhustenkeskuksissa ja palvelutaloissa) ao. virastojen erikseen tekemän päätöksen perusteella. Tuplavuorokorvausten maksaminen edellyttäisi, että siitä aiheutuvat kustannukset voitaisiin rahoittaa ao. virastojen määrärahojen puitteissa. Menettely olisi voimassa 1.3.2007 – 30.9.2007 eli voimassa olevien virka- ja työehtosopimusten päättymiseen asti. Sosiaalivirasto ja terveyskeskus seuraisivat korvausten maksamista ja tuplavuorojen tekemisen vaikutuksia myös henkilökunnan hyvinvoinnin ja jaksamisen kannalta. Henkilöstökeskus tulee antamaan virastoille ohjeet kokeilun seurannasta ja arvioinnista.

./. Ehdotus menettelytapaohjeeksi ja neuvottelupöytäkirja ovat esityslistan tämän asian liitteinä 1 ja 2.

Sj katsoo, että ns. tuplavuorokorvauksen maksamista koskeva menettelytapaohje tulisi hyväksyä sellaisenaan.

SJ Kaupunginhallitus päättänee, että sosiaalivirastossa ja terveyskeskuksessa voidaan soveltaa kokeiluluonteisesti 1.3.2007 – 30.9.2007 liitteen mukaista menettelyä ja maksaa ns. tuplavuoroista 47 euron suuruista kertakorvausta.

Pöytäkirjanote henkilöstökeskukselle, sosiaalivirastolle ja terveyskeskukselle.

Lisätiedot:
Pohjaniemi Marju, palvelussuhdepäällikkö, puhelin 310 37965

LIITTEET	Liite 1	Ns. Tuplavuorokorvauksen maksamista koskeva kokeilu sosiaalivirastossa ja terveyskeskuksessa
	Liite 2	Neuvottelupöytäkirja 1.2.2007

4

MEILAHDEN LIIKUNTAPUISTOSTA OLEVAN MAA-ALUEEN VARAAMINEN HELSINGIN LAWN-TENNIS KLUBI RY:LLE NIMIIN PERUSTETTAVAN YHTIÖN LUKUUN LIIKUNTAHALLIN SUUNNITTELUA VARTEN

Khs 2007-218

Liikuntalautakunta toteaa (23.1.2007), että Helsingin Lawn-Tennis Klubi ry / Tom Zilliacus on lähettänyt liikuntavirastoon 29.12.2006 saapuneen seuraavan hakemuksen:

”Anomus maa-alueen varaamisesta liikuntapaikkarakentamisen suunnittelua varten

Alue:

Meilahden liikuntapuisto, 00250 Helsinki

Kaupunginosa 15, Vähä Meilahden kylä

Tontti/Rn:o 437/1:4

Tarkoitus:

Asemakaavan no. 11441, 21.4.2006 mukaisen liikuntahallin suunnittelun jatkaminen.

Liikuntahalli on osittain kallioon louhittu ja viherkattoinen Liikuntalautakunnassa ja Kaupunkisuunnittelulautakunnassa hyväksytyn Meilahden liikuntapuiston yleissuunnitelman mukaisesti. Tarkoitus on rakentaa herkkään puistomaiseen ympäristöönsä sopiva, ekologinen liikuntahalli. Louhittavan kalliopinnan lämpöä ja kosteutta hyödynnetään hallin sisäilmassa. Hallin kantavat rakenteet ja julkisivut ovat puuta.

Halliin tulee kolme tenniskenttää, kuusi sulkapallokenttää, monikäyttöinen joukkuepelikenttä, sekä Helsingin yliopiston tarpeisiin kuntosalitila ja kaksi ryhmäliikuntatilaa aputiloineen. Lisäksi rakennetaan kahvio- ja myymälätilat sekä puku- ja pesutilat.

Alustava varausaika suunnittelua varten:

1.1.2007 – 31.3.2007

Alustava toteuttamisaikataulu:

1.4.2007 – 31.12.2007

Hankesuunnitelma liitteenä”

Lautakunta toteaa asiasta lausuntonaan seuraavaa:

Meilahden liikuntapuistoa koskeva asemakaavan muutos (nro 11441) on tullut voimaan 21.4.2006. Kaavamuutoksessa Meilahden liikuntapuiston aluetta on laajennettu siten, että liikuntapuiston nykyisen huoltorakennuksen pohjoispuoliseen kalliorinteeseen voidaan rakentaa enintään 6 000 k‑m² käsittävä liikuntahalli. Uuden hallin ja nykyisen huoltorakennuksen välille on kaavaan merkitty maanalainen yhteys ja huoltorakennuksen rakennusalaa on nykyisestä hieman laajennettu sen eteläpäädyssä. Kaavamääräyksen mukaan hallia varten on rakennettava 1 autopaikka 110 kerrosneliömetriä kohden. Ulkotenniskenttien alue on merkitty kaavaehdotukseen nykytilanteen mukaisesti.

Ulkotenniskenttiä ja pukuhuonetiloja koskeva vuokrasopimus on uusittu Meilahden Tennis Oy:n kanssa liikuntajohtajan päätöksellä 22.11.2006. Uusi vuokra-aika on 1.1.2007 – 31.12.2011.

Kuvaus hankkeesta Helsingin Lawn-Tennis Klubi ry:n suunnittelemaan liikuntahalliin tulee kolme tenniskenttää, kuusi sulkapallokenttää, joukkuepelikenttä, kuntosali ja kaksi ryhmäliikuntatilaa tarvittavine oheistiloineen.

Liikuntahallin rakentamisen kustannusarvio on n. 5,5 milj. euroa. Rakentaminen rahoitetaan Helsingin Lawn-Tennis Klubi ry:n omilla varoilla, tennisosakkeiden myynnillä sekä lainoilla (rahoituslaitokset ja Helsingin kaupungin ulkoilu- ja urheilulaitosrahasto). Hankkeelle on haettu valtionavustusta ja yhtiö on tehnyt Helsingin yliopiston kanssa esisopimuksen liikuntapalveluiden myynnistä.

Hallin luonnospiirustukset

Hallin on suunnitellut Arkkitehtitoimisto Hormia Oy. Esittelijä esittää, että lautakunta hyväksyisi omalta osaltaan 29.12.2006 päivätyt hallin luonnospiirustukset ja oikeuttaisi Helsingin Lawn-Tennis Klubi ry:n hakemaan esittelypiirustusten mukaiselle rakentamiselle rakennusvalvontaviraston luvan.

Varausesitys Alue esitetään varattavaksi hakemuksen mukaisesti ajaksi 1.1.2007 – 31.8.2007 sillä ehdolla, että kaupunki ei vastaa siitä vahingosta, mikä varauksensaajalle saattaa aiheutua siitä, ettei hankkeelle saada rakennuslupaa tai ettei varsinaista maanvuokrausta voida solmia.

Varattava alue on 7 574 m², joka käsittää kevyeen liikenteen raittiin rajoittuvan hallialueen ympäristöineen sekä yhdystunnelin alueen ja huoltorakennuksen uuden osan rakennusalueen.

Varausmaksuna esittelijä esittää perittäväksi liikuntalautakunnan aikaisempien varauspäätösten mukaisesti puolet liikuntaviraston maksamasta sisäisestä vuokrasta. Varattava alue on 7 574 m² ja sisäinen vuokra Meilahden liikuntapuiston alueella on 1,47 euroa/m²/vuosi. Varausmaksuksi tulee kahdeksan kuukauden ajalta 3 711,26 euroa.

Alueen tuleva vuokrataso

Myöhemmin tehtävän pitkäaikaisen vuokrasopimusesityksen yhteydessä vuokra tultaneen määrittämään kerrosalan perusteella. Vuokran määräytymisperusteena käytettäneen elinkustannusindeksin lokakuu 1951 = 100 pistelukua 100 vastaavaa 11,77 euron k‑m²-hintaa, joka on nykyrahassa (ind. XII/2006 = 1635) n. 192,44 euroa.

Rakennusoikeuden, 6 000 k‑m², perusteella laskettu vuosivuokra olisi:

5 % x 6 000 k‑m² x 192,44 euroa / k-m² = 57 732 euroa. Täysimääräisestä vuokrasta tultaneen perimään 50 %.

Tarkemman suunnittelun yhteydessä selviää liikuntahallin tarvitsemien autopaikkojen sijoittuminen liikuntapuiston alueelle. Pysäköintialueista on peritty liikuntaviraston maksaman sisäisen vuokran suuruista vuokraa.

Lautakunta ilmoittaa päättäneensä omalta osaltaan hyväksyä Arkkitehtitoimisto Hormia Oy:n suunnittelemat Meilahden liikuntahallin 29.12.2006 päivätyt luonnospiirustukset nro 01-08 esittelypiirustuksina.

Samalla lautakunta päätti oikeuttaa Helsingin Lawn-Tennis Klubi ry:n hakemaan perustettavan yhtiön nimiin esittelypiirustusten nro 01-08 mukaiselle rakentamiselle rakennusvalvontaviraston luvan.

Lautakunta esittää päätösehdotuksen mukaista ratkaisua.

SJ Kaupunginhallitus päättänee varata Helsingin Lawn-Tennis Klubi ry:n nimiin perustettavalle yhtiölle 15. kaupunginosan Vähä Meilahden kylän (nro 437) tilan Rnro 1:14 alueella sijaitsevan, karttaliitteeseen merkityn, 7 574 m²:n suuruisen alueen liikuntahallin suunnittelua varten ajaksi 1.1.2007 – 31.8.2007 seuraavin ehdoin:

1 Varausmaksu on 3 711,26 euroa ja se on maksettava 28.2.2007 mennessä kaupungin lähettämää laskua vastaan Helsingin kaupungin talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallintaan tai kaupungin osoittamalle pankkitilille.

2 Nyt varattavan alueen rajat tarkentuvat alueesta myöhemmin tehtävän vuokrasopimuksen yhteydessä. Varauksensaajan tulee esittää vuokraushakemus hyvissä ajoin ennen varausajan päättymistä.

Vuokrasopimuksen on oltava voimassa ennen kuin rakennuslupa myönnetään.

Hallin rakentaja tulee vastaamaan kustannuksellaan kaikkien viranomaislupien hakemisesta aiheutuvista kustannuksista ja tulevalla vuokra-alueella mahdollisesti tarvittavien johtojen ja ojien siirrosta.

3 Helsingin kaupunki ei vastaa siitä vahingosta, mikä varauksensaajalle saattaa aiheutua siitä, ettei hankkeelle saada rakennuslupaa tai ettei varsinaista maanvuokrausta voida solmia.

4 Kaupunki ei vastaa varauksensaajalle aiheutuneista kustannuksista, mikäli päätös oikaisuvaatimuksen tai kunnallisvalituksen johdosta muuttuu tai kumoutuu.

Pöytäkirjanote liikuntalautakunnalle.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

LIITE

Sijaintikartta ja pohjapiirustukset

5

12.2.2007 pöydälle pantu asia

VALTUUTETTU TIIA AARNIPUUN TOIVOMUSPONSI: ETNISTEN VÄHEMMISTÖJEN KOULUTUS, REKRYTOINTI JA URAKEHITYS

Khs 2006-2545

Sj ilmoittaa, että hyväksyessään 15.11.2006 henkilöstökeskuksen johtosäännön muuttamisen (asia nro 16) Kvsto hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

"Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunki panostaa työnantajana ja kouluttajana maahanmuuttajien ohella myös kotimaisten etnisten vähemmistöjen, erityisesti romanien, koulutukseen, rekrytointiin ja urakehitykseen." (Tiia Aarnipuu, äänin 73-0)

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Henkilöstökeskus mainitsee (30.3.2006), että Helsingin kaupungin RASE-ohjeen (Rasismin ja etnisen syrjinnän ehkäiseminen Helsingin kaupungin toiminnassa, 2004) tarkoituksena on ehkäistä rasismia ja etnistä syrjintää sekä edistää etnistä yhdenvertaisuutta kaupungin toiminnassa. Kaupungin tulee edistää kaikessa toiminnassaan yhdenvertaisuutta. Tarvittaessa se voi tapahtua erityistoimenpitein eli positiivinen erityiskohtelu on sallittua, jos siihen on objektiiviset ja perusoikeusjärjestelmän kannalta hyväksyttävät perusteet ja jos se on oikeassa suhteessa tavoiteltuun etuun.

Ohjeen mukaisesti etnisten vähemmistöjen ja maahanmuuttajien osuutta kaupungin vakinaisessa henkilöstössä pyritään lisäämään. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi virastoille ja laitoksille on esitetty useita toimenpidesuosituksia, jotka liittyvät etnisten vähemmistöjen parempaan huomioimiseen rekrytoinnissa ja etnisistä vähemmistöryhmistä tulevien työntekijöiden urakehityksen edistämiseen. Jokainen virasto ja laitos seuraa tavoitteiden toteutumista, arvioi tuloksia ja tekee tarvittavat johtopäätökset. Tavoitteet ja niiden toteutuminen raportoidaan toimintakertomuksissa.

Helsingin kaupungin henkilöstöstrategiassa yhtenä toimenpiteenä on kehittää urapolku- ja tehtäväkiertomalleja eri henkilöstöryhmille. Toimenpide koskee luonnollisesti myös romaneja. kaupunki ei tilastoi etnisiin vähemmistöryhmiin kuuluvia, joten ei ole tietoa, paljonko romaneja on kaupungin palveluksessa.

Koulutus on tehokas työllisyyttä edistävä toimenpide. Henkilöstökeskus on kouluttanut usean vuoden ajan uutta työväkeä kaupungille oppisopimus- ja rekrytointikoulutuksella eri ammattialoille. Romaneja on ollut mukana näissä koulutuksissa, mutta etnistä taustaa ei ole tilastoitu. Koulutuksesta tiedotetaan kaupungin sähköisessä rekrytointijärjestelmässä, työministeriön internetsivuilla sekä useissa lehdissä. Romaniväestön toivotaan aktiivisesti seuraavan koulutushakuilmoittelua ja hakevan näihin kaupungin järjestämiin koulutuksiin.

SJ Kaupunginhallitus päättänee

merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 15.11.2006 hyväksymän toivomusponnen (Tiia Aarnipuu) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja

toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Tiia Aarnipuulle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2295

6

12.2.2007 pöydälle pantu asia

HENKILÖSTÖKESKUKSEN MAAHANMUUTTOASIOIDEN JOHTAJAN VIRAN TÄYTTÄMINEN

Khs 2007-335

Kvsto päätti 15.11.2006 perustaa 1.1.2007 alkaen henkilöstökeskukseen maahanmuutto-nimisen osaston. Osasto huolehtii työperäisen maahanmuuton strategisesta suunnittelusta, valvoo kaupungin kokonaisetua maahanmuuttoasioissa sekä seuraa kaupungin maahanmuuttopolitiikan toteutumista hyväksyttyjen tavoitteiden mukaisesti.

Khs päätti 20.11.2006 perustaa maahanmuuttoasioiden johtajan viran ja kehottaa henkilöstökeskusta julistamaan viran haettavaksi 5 000 euron kokonaispalkan mukaisesti määräytyvin palkkaeduin. Maahanmuuttoasioiden johtaja johtaa henkilöstökeskuksen maahanmuutto-osastoa. Viranhakuilmoitus julkaistiin kaupungin ilmoituslehdissä ja kaupungin sähköisillä ilmoitussivuilla.

Henkilöstökeskuksen johtosäännön 11 §:n mukaan osaston päällikön viran pätevyysvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto, minkä lisäksi hakijalla tulee olla kokemusta hallinto- ja johtamistehtävissä. Kielitaitovaatimuksena virkaan on suomen kielen erinomainen sekä ruotsin kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito. Hakuilmoituksessa todettiin, että viran menestyksellinen hoitaminen edellyttää monipuolista perehtyneisyyttä maahanmuuttokysymyksiin, erinomaista vuorovaikutustaitoa, organisointikykyä sekä kehittävää työotetta. Lisäksi hakuilmoituksessa todettiin, että monipuolinen kielitaito, erityisesti englannin kielen taito, on eduksi tehtävän hoidossa.

Maahanmuuttoasioiden johtajan virkaa haki hakuajan päättymiseen 26.11.2006 mennessä 67 henkilöä.

Yhteenveto hakijoista on jaettu erikseen Khn jäsenille ja varajäsenille sekä Khssa läsnä oleville. Hakemusasiakirjat ovat kokonaisuudessaan nähtävinä Khn kokouksessa.

Haastatteluun kutsuttiin hakuasiakirjojen perusteella yhdeksän henkilöä, joista kaksi on Helsingin kaupungin palveluksessa. Haastateltavina olivat seuraavat henkilöt:

Nimi XXXX XXXXX Annika Forsander XXXX XXXX XXXX XXXX XXXX XXXX XXXX XXXX XXXX XXXX XXXX XXXX XXXX XXXX

Ammatti Neuvotteleva virkamies Vanhempi tutkija Kansanedustajan erityisavustaja Johtaja Ylitarkastaja Sosiaalialan yliopettaja Lähetystöneuvos Maahanmuuttotyön koordinaattori Tutkija

Sj toteaa haastateltujen henkilöiden osalta yhteenvetona seuraavaa:

[hakijan henkilötunnistetiedot poistettu]

Annika Forsander on koulutukseltaan valtiotieteen tohtori ja filosofian maisteri. Forsander on työskennellyt 1.5.2002 alkaen Helsingin yliopistossa, Svenska social- och kommunalhögskolanissa ja etnisten suhteiden ja nationalismin tutkimuskeskus CERENissa vanhempana tutkijana ja projektin vetäjänä (maahanmuutto- ja työmarkkinakysymykset) sekä käsitellyt tutkijana aikaisemmin eri maahanmuuttajaryhmien asemaa politiikan ja hallinnon näkökulmasta. Lisäksi hän on vastannut hallinnollisista ja ohjauksellisista tehtävistä, tutkimusprojektien suunnittelusta, rahoituksesta, johtamisesta, raportoinnista ja tiedottamisesta. Forsander on toiminut sosiaalipolitiikan vs. professorina vastaten esimies- ja hallinnollisista tehtävistä sekä aineen edustamisesta SSKH:n, tiedekunnan ja Helsingin yliopiston puitteissa. Forsanderilla on lukuisia kansainvälisiä yhteyksiä maahanmuuttoasioissa. Lisäksi hänellä on ollut yhteistyötä maahanmuuttoasioista vastaavien ministeriöiden sekä alueellisten ja paikallisten toimijoiden ja työmarkkinajärjestöjen kanssa. Forsander on toiminut viiden maahanmuuttajien koulutus- ja työllistämishankkeen johto- ja/tai ohjausryhmässä (erityisesti työperäinen maahanmuutto). Forsanderilla on lukuisia julkaisuja maahanmuuttoasioista.

[7 hakijan henkilötunnistetiedot poistettu]

Sj toteaa, että virkaan valittaessa valitsijan tulee myös kunnallisissa viroissa varsinaisten kelpoisuusehtojen täyttämisen lisäksi kiinnittää huomiota perustuslain 125 §:n mukaisiin yleisiin nimitysperusteisiin eli taitoon, kykyyn ja koeteltuun kansalaiskuntoon.

Sj katsoo, että kaikilla yhdeksällä haastattelussa olleella henkilöllä on edellytykset maahanmuuttojohtajan viran hyvään hoitamiseen. Kun otetaan huomioon maahanmuuttoasioiden osaston tehtävien strateginen luonne ja viran menestyksellisen hoitamisen asettamat edellytykset, asettuu Annika Forsander hakemusasiakirjojen ja haastattelujen perusteella hakijoista ensimmäiseksi. Annika Forsanderilla on erittäin monipuolinen sekä teoreettinen että käytännön kokemus maahanmuuttoasioissa samoin kuin laajat verkostoyhteydet alan toimijoihin. Hän on ollut myös keskeisessä asemassa lukuisissa alan selvitys- ja kehittämishankkeissa.

Sj toteaa, että jos osastopäällikön virkaan otetaan henkilö, joka ei ole kaupungin palveluksessa, hänen on esitettävä hyväksyttävä selvitys terveydentilastaan. Päätös on ehdollinen, kunnes Sj on henkilön terveydentilasta saadun selvityksen perusteella vahvistanut virkaan ottamisen. Selvitys on esitettävä 30 päivän kuluessa virkaan ottamista koskevan päätöksen tiedoksisaannista lukien.

SJ Kaupunginhallitus päättänee ottaa valtiotieteen tohtori Annika Forsanderin henkilöstökeskuksen maahanmuutto-osaston maahanmuuttoasioiden johtajan virkaan 1.4.2007 lukien toistaiseksi voimassa olevaan palvelussuhteeseen 5 000 euron suuruisen kokonaispalkan mukaan määräytyvin palkkaeduin.

Samalla kaupunginhallitus päättänee, että Annika Forsanderin on esitettävä työterveyshuollon antama tai hyväksymä selvitys, jonka mukaan hänellä on terveydelliset edellytykset hoitaa virkaan kuuluvia tehtäviä. Palvelukseenottamispäätös on ehdollinen siihen saakka, kunnes sivistys- ja henkilöstötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja on henkilön terveydentilasta saadun selvityksen perusteella vahvistanut virkaan ottamisen. Selvitys on esitettävä 30 päivän kuluessa virkaan ottamista koskevan päätöksen tiedoksisaannista lukien.

Pöytäkirjanote virkaan otetulle ja oikaisuvaatimusohjein muille hakijoille sekä henkilöstökeskukselle ja talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalveluille.

Lisätiedot:
Tulensalo Hannu, henkilöstöjohtaja, puhelin 310 37959
Rissanen Päivi, työmarkkinalakimies, puhelin 310 28915

1

PIHLAJAMÄEN NUORISOPUISTON PUISTOSUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN

Khs 2006-2842

Yleisten töiden lautakunta toteaa (14.12.2006) seuraavaa:

Suunnittelualueen kuvaus

Pihlajamäen nuorisopuisto sijaitsee Savelan puistossa, joka on osa Helsinkipuisto -nimistä laajaa viheraluekokonaisuutta Vantaanjoen varrella. Suunnittelualue rajautuu lännessä Longinojaan, pohjoisessa palstaviljelyalueeseen ja idässä Pihlajamäki - Pihlajiston kaupunkirakenteeseen. Aivan puiston läheisyydessä sijaitsee Helsingin Uusi Yhteiskoulu ja Pihlajamäen ala-aste.

Pihlajamäen nuorisopuisto sijoittuu kahdelle kaava-alueelle. Molemmissa kaavoissa nro 9281 ja nro 11445 suunnittelualue on puistoa. Lisäksi kaavassa nro 11445 on esitetty rakennusala huoltorakennukselle, huoltoajoyhteys puistoon sijaitsevaan rakennukseen sekä pysäköintipaikkojen varaus.

Suunnittelun lähtökohdat

Pihlajamäen nuoriso- ja tyttöjenpuistohanke sai alkunsa vuonna 2003 nuorisoasiainkeskuksen järjestämistä nuorten Avoimista Foorumeista. Nuoret toivoivat monipuolista toiminnallista puistoa. Tytöt kritisoivat pojille suunnattujen skeittipaikkojen rakentamista ja toivoivat erityisesti heille suunniteltua puistoa, näin Helsingin ensimmäinen tyttöjenpuistohanke käynnistyi.

Pihlajamäen nuorisopuisto on toiminut vuodesta 1997, jolloin alueelle rakennettiin skeittipaikka.

Suunnitteluprosessi ja vuorovaikutus

Puistosuunnittelijana on toiminut rakennusviraston toimeksiannosta StudioTerra Oy.

Suunnittelu on tehty vuorovaikutteisesti, rakennusviraston, kaupunkisuunnitteluviraston, nuorisoasiainkeskuksen, lähiöprojektin ja alueen nuorten kanssa.

Suunnittelun lähtökohtana ovat nuorten toiveet ja näin ollen nuorten osallistuminen suunnitteluun on ollut tärkeää. Nuorille on järjestetty kaksi yhteistä suunnitteluiltaa Pihlajamäen nuorisotalolla 18.9.2006 ja 6.11.2006. Lisäksi on pidetty kaksi erityisesti tytöille tarkoitettua suunnittelukokousta Helsingin Uudessa Yhteiskoulussa 11.10.2006 ja 31.10.2006. Tilaisuuksiin on osallistunut yhteensä noin 70 nuorta. Kaiken kaikkiaan vuosina 2003 - 2006 puistohankkeen eri vaiheisiin on osallistunut 270 nuorta.

Puistosuunnitelmaluonnos oli esillä 30.10. - 10.11.2006 Pihlajamäen lähiö-asemalla ja Pihlajamäen nuorisotalolla. Suunnitelmaluonnoksesta ei ollut huomautettavaa.

Kustannukset ja aikataulu

Suunnittelualueen pinta-ala on 113 300m²

Puiston keskeinen toiminta-alue on hoitoluokkaa A2, muut alueet ovat hoitoluokkaa A3.

Puisto rakennetaan vuosina 2007 ja 2008. Puiston suunnittelu ja rakentaminen rahoitetaan lähiörahastosta. Suunnitteluun käyttämättä jäävä osuus lähiörahasta esitetään siirrettäväksi toteutukseen vuodelle 2007. Lisäksi haetaan lähiörahastosta toteutukseen rahaa vuosille 2007 ja 2008.

Tilakeskus toteuttaa samassa yhteydessä puistoon nuorisoasiainkeskuksen käyttöön tulevan huoltorakennuksen.

Hankkeen arvonlisäveroton kustannusarvio on 1,6 milj. euroa, eli 14 euroa / m².

Yleisten töiden lautakunta esittää kaupunginhallitukselle Pihlajamäen nuorisopuiston puistosuunnitelman nro 5393 /1 hyväksymistä.

./. Suunnitelmaselostus ja –piirustus ovat liitteinä 1 ja 2.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (2.2.2007), että kyseessä on puistohanke, joka sai alkunsa vuonna 2003 nuorten Avoimista Foorumeista. Puistoon rakennetaan samassa yhteydessä huoltorakennus, joka tulee nuorisoasiainkeskuksen käyttöön.

Puistoalueen koko on 11,3 hehtaaria ja rakentamiskustannukset 1 600 000 euroa (alv=0). Puistoalueen yksikkökustannukseksi tulee n. 14 euroa/m2.

Puiston ympäristön parantamiseen ja suunnitteluun on käytetty lähiörahaston varoja Khn 20.12.2004 tekemän päätöksen perusteella. Tarkoitus on esittää myös puiston rakentaminen lähiörahastosta rahoitettavaksi.

Talous- ja suunnittelukeskus puoltaa suunnitelman hyväksymistä esityksen mukaisena.

Ryj toteaa, että puiston rakentamisen rahoitus hoidetaan lähiörahastosta.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä Pihlajamäen nuorisopuiston puistosuunnitelman nro 5393/1 siten, että hankkeen arvonlisäveroton rakentamiskustannus on 1 600 000 euroa.

Pöytäkirjanote rakennusvirastolle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITTEET	Liite 1	Suunnitelmaselostus nro 5393/1
	Liite 2	Suunnitelmapiirustus nro 5393/1

1

TERVEYSKESKUKSEN ERÄÄT VIRKAJÄRJESTELYT

Khs

Terveyskeskus esittää (30.1.2007) uusien virkojen perustamista ja eräitä virkojen nimikemuutoksia mm seuraavin perustein:

Uudet virat

Terveysasemat-osasto

Kvsto päätti vuoden 2007 talousarvion käsittelyn yhteydessä 10 terveyskeskuslääkärin viran lisäyksestä terveyskeskukseen. Viroista kahdeksan sijoitetaan niille terveysasemille, joille väestön kasvun vuoksi tarvitaan voimavarojen lisäystä. Lääkärit palkataan väestövastuutoimintaan omalääkäreiksi tehtäväkohtaisin palkoin, jotka ovat 2 850-3 250 euroa kuukaudessa. Omalääkärille maksetaan lisäksi väestöosa ja käynti- ja toimenpidepalkkioita. Kaksi terveyskeskuslääkärin virkaa kohdennetaan koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon tehtäviin. Palkkaus määräytyy näissä viroissa lääkärisopimuksen, ei omalääkärikohdan mukaan, jolloin käynti- ja toimenpidepalkkioita ei makseta. Tehtäväkohtainen palkka on yleislääkärin oikeuden omaavalle 3 450 – 3 550 euroa ja erikoislääkärille 3 670 – 3 770 euroa kuukaudessa.

Kotihoito-osasto

Kotihoito-osastolla on osastopäällikön alaisuudessa viisi toimistopäällikkötasoista kotihoitopäällikköä. He ovat vastanneet vuoden 2005 alusta lukien viiden palvelualueen ja 59 lähipalvelualueen kotihoitopalvelujen järjestämisestä. Vuonna 2006 lähipalvelualueiden lukumäärä on noussut 64:ään. Kullakin lähipalvelualueella kotihoidon ohjaaja toimii esimiehenä ja päättää kotihoitopalvelun myöntämisestä. Vakanssimäärä on lisääntynyt vuoden 2006 aikana muun muassa sen vuoksi, että sosiaaliviraston asuintalojen vanhusten kotihoito on tullut terveyskeskuksen vastuulle. Lisäys oli 118 ja vakanssimäärä on nyt 1615. Vuonna 2007 vakanssimäärä nousee edelleen noin 60:llä.

Helsingin vanhuspalveluohjelman rakennemuutoksen mukaisesti laitospaikkojen vähentäminen jatkuu ja sairaaloista kotiutumisen pitää sujua. Ratkaisuna on kotihoidon toiminnan edelleen kehittäminen ja yhä sairaanhoidollisempien potilaiden hoitaminen kodeissa. Helsingin väestön yli 75 -vuotiaiden määrä nousee vuoteen 2010 mennessä noin 1 600:lla ja on silloin noin 39 000. Kotihoidon kaikista potilaista (15 129) 66 % oli 75 täyttäneitä vuonna 2005 ja käynneistä (1 425 647) 77 % tehtiin heidän kodeissaan.

Helsingin väestöstä 6,2 % eli noin 35 000 on äidinkieleltään ruotsinkielisiä. Valtaosa heistä asuu eteläisellä ja läntisellä palvelualueella. Osa ruotsinkielisistä asukkaista tarvitsee kotihoitopalvelua omalla äidinkielellään.

Koska vanhusten määrän lisääntyminen ja vanhuspalvelujen rakennemuutoksen edistäminen lisäävät kotihoito-osaston tehtäviä ja henkilöstömäärää ja samalla esimiestehtävät lisääntyvät, esitetään kotihoito-osastolle kahden määräaikaisen kotihoitopäällikön ja yhden kotihoidon ohjaajan viran perustamista 1.1.2007 - 31.12.2008 väliseksi ajaksi (kokeilulain voimassaolon loppuun saakka). Lisäyksen avulla voidaan panostaa myös ruotsinkielisten kotihoitopalvelujen saattamiseen ajanmukaiselle tasolle. Kotihoitopäällikön viran tehtäväkohtainen palkka on 3 565,60 euroa kuukaudessa. Kotihoidon ohjaajan tehtäväkohtainen palkka on 2 253,26 euroa kuukaudessa. Kotihoidon myöntämistä koskevat päätökset ovat julkisen vallan käyttöä, jolloin kotihoidon ohjaajan tulee olla virkasuhteinen.

Kolmen uuden viran palkkaukseen on varattu määräraha kotihoito-osaston vuoden 2007 budjettiin.

Virkanimikemuutokset

Akuuttisairaalaosasto

Akuuttisairaalan Laakson tulosyksikössä on tehtävien muutoksen vuoksi perusteltua muuttaa osastonlääkärin virka (vakanssinumero 033000) apulaisylilääkärin viraksi. Muutoksesta ei aiheudu kustannusvaikutuksia.

Viranhaltijalla on kelpoisuus apulaisylilääkärin virkaan. Hän on sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri ja lääketieteen tohtori. Hänen tehtävänään on terveyskeskuksen gastroenterologian suunnittelu- ja kehitystehtävät mm. yhteistyön kehittäminen terveysasemat-osaston ja HUSin kanssa. Hänen asiantuntemustaan ko. erikoisalalta käytetään laajasti. Hän toimii gastroenterologian kouluttajana terveyskeskuksen henkilökunnalle. Osastonlääkärin nimike ei vastaa hänen nykyistä tehtäväkuvaansa ja hän on antanut suostumuksensa nimikemuutokseen.

Psykiatriaosasto

Psykiatriaosaston avohoidon poliklinikoilla ja päiväsairaaloissa käytetty virkanimike on avohoidon erikoislääkäri. Organisaatiomuutoksen ja toiminnan uudelleen järjestelyjen yhteydessä poliklinikoille on jäänyt vielä kaksi osastonlääkärin virkaa. Yhdessä viidestä päiväsairaalasta on osastonlääkärin virka. Näiden kolmen viran nimike tulee yhdenmukaisuuden vuoksi muuttaa nimikkeeksi avohoidon erikoislääkäri.

Virkanimikemuutokset eivät aiheuta muutoksia tehtäväkohtaisessa palkassa, joten niistä ei aiheudu palkkakustannusten nousua.

Osastonlääkärin viran nimike avohoidon Kivelän psykiatrian poliklinikalla (vakanssinumero 026894), tehtäväkohtainen palkka 4 150 euroa/kk, esitetään muutettavaksi nimikkeeksi avohoidon erikoislääkäri palkkauksen pysyessä ennallaan. Virkaa ei ole täytetty vakinaisesti.

Osastonlääkärin viran nimike avohoidon Auroran päiväsairaala 9-1:llä (vakanssinumero 023520), tehtäväkohtainen palkka 3 970 euroa/kk, esitetään muutettavaksi nimikkeeksi avohoidon erikoislääkäriksi palkkauksen pysyessä ennallaan. Virka on vakinaisesti täytetty ja muutokseen on viranhaltijan suostumus.

Osastonlääkärin viran nimike Oulunkylän psykiatrian poliklinikalla (vakanssinumero 022975), tehtäväkohtainen palkka 4 150 euroa/kk, esitetään muutettavaksi nimikkeeksi avohoidon erikoislääkäri palkkauksen pysyessä ennallaan. Virkaa ei ole täytetty vakinaisesti.

Terveyskeskus esittää uusien virkojen perustamista ja virkojen nimikemuutoksia päätösehdotuksen mukaisesti.

STJ Kaupunginhallitus päättänee perustaa terveyskeskukseen sijoitettavaksi seuraavat virat:

	Tehtäväkohtainen palkka
Kahdeksan terveyskeskuslääkärin (omalääkäri) virkaa	2 850 – 3 250 euroa/kk
Kaksi terveyskeskuslääkärin (ei omalääkäri) virkaa	3 450 – 3 770 euroa/kk
Kaksi kotihoitopäällikön määräaikaista virkaa 31.12.2008 asti	3 565,60 euroa/kk
Yksi kotihoidon ohjaajan määräaikainen virka 31.12.2008 asti	2 253,26 euroa/kk

Samalla kaupunginhallitus päättänee muuttaa seuraavat virkanimikkeet palkkojen säilyessä ennallaan:

Akuuttisairaalaosasto

Vanha nimike	Tehtäväkohtainen palkka	Uusi nimike
Osastonlääkäri vakanssinro 033000	4 360 euroa/kk	Apulaisylilääkäri

Psykiatriaosasto

Vanha nimike	Tehtäväkohtainen palkka	Uusi nimike
Osastonlääkäri vakanssinrot 026894 ja 022975	4 150 euroa/kk	Avohoidon erikoislääkäri
Osastonlääkäri vakanssinro 023520	3 970 euroa/kk	Avohoidon erikoislääkäri

Pöytäkirjanote terveyskeskukselle, talous- ja suunnittelukeskukselle sekä henkilöstökeskukselle.

Lisätiedot:
Frantsi Anneli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

2

12.2.2007 pöydälle pantu asia

VANHUSNEUVOSTON ASETTAMINEN TOIMIKAUDEKSI 2007-2008

Khs 2004-2718, 2006-2817

Stj toteaa Khn päättäneen 3.11.1997, että Helsinkiin perustetaan 1.1.1998 lukien vanhusneuvosto Helsingin kaupungin ja sen alueella toimivien vanhusjärjestöjen pysyväisluonteiseksi yhteistyöelimeksi. Samalla Khs hyväksyi vanhusneuvostolle toimintasäännön, jonka mukaan vanhusneuvoston tehtävänä on:

1 edistää ja seurata eri hallinnon aloilla tapahtuvaa toimintaa vanhusten näkökulmasta sekä edistää Helsingin kaupungin ja vanhusjärjestöjen välistä yhteistoimintaa

2 vaikuttaa siihen, että kunta kehittäessään yleisiä palveluja huolehtii niiden riittävyydestä ja soveltuvuudesta myös vanhuksille

3 tehdä aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja vanhuksia ja heidän elinolojaan koskevissa asioissa

4 edistää osaltaan vanhuksia, heidän elinolojaan ja heille tarkoitettuja palveluja koskevaa tiedottamista ja tiedonkulkua.

Lisäksi vanhusneuvoston tehtävänä on vähintään kerran vuodessa kutsua kokoon Helsingin alueella toimivien vanhusjärjestöjen edustajat sekä tarvittaessa auttaa vanhusjärjestöjä näiden ehdokkaiden nimeämiseen vanhusneuvoston jäseniksi seuraavalle toimikaudelle liittyvissä käytännön järjestelyissä.

Vanhusneuvostoon kuuluu 17 jäsentä, joista kaupunginhallitus nimeää:

- seitsemän helsinkiläisten vanhusjärjestöjen nimeämistä ehdokkaista

- viisi kaupungin luottamushenkilöistä, sekä

- viisi kaupungin niiden virastojen ehdotuksesta, joiden toimialaan vanhuksia koskevat asiat lähinnä kuuluvat.

Jäsenten toimikausi on kaksi vuotta.

Kaupunginhallitus määrää vanhusneuvostolle puheenjohtajan. Vanhusneuvosto valitsee varapuheenjohtajan keskuudestaan.

Vanhusneuvoston ja vanhusneuvoston työvaliokunnan sihteerin nimeää kaupunginhallituksen määräämä virasto.

Khs on 7.8.2000 (980 §) hyväksynyt tilapäisiä toimielimiä koskevat ohjeet, joita sovelletaan myös neuvottelukuntiin. Ohjeiden mukaan Khs asettaa enintään toimikaudekseen neuvottelukunnan/neuvoston kaupungin ja sen sidosryhmien pysyväisluonteista yhteistyötä varten.

Khn ohjeiden mukaan asettamispäätöksessä on määrättävä mm. tilapäisen toimielimen toimeksiannosta. Koska vanhusneuvostolla on Khn hyväksymä toimintasääntö, jossa tehtävät määritellään, ei ole tarpeen toistaa niitä päätösehdotuksessa.

Vanhusneuvoston kokoonpano vuosina 2005 – 2006 on ollut seuraava:

helsinkiläisiä vanhusjärjestöjä edustavat jäsenet

Aila Jokinen (Helsingin Vanhustyönyhdistys ry)
Pirkko Aro (Kotien Puolesta ry)
Majlis Kvist (Svenska Pensionärsförbundet rf)
Anneli Dahlberg-Lahtinen (Helsingin Kansallinen Senioripiiri ry)
Antti Henriksson (Eläkeläiset ry Helsingin aluejärjestö)
Ylermi Runko (Helsingin Rintamamiesveteraanit ry.)
Eero Viikari (Eläkkeensaajien Keskusliiton Helsingin Piiri ry)

kaupungin luottamushenkilöjäsenet

Brita Heikkilä

Esa Laakso

Elina Castrén, 1.4.2006 lukien Tuulikki Lahtinen

Erkki Vauramo

Ritva Sänkiaho

kaupungin virastoja edustavat jäsenet

sosiaali- ja lähityön päällikkö Tarja Kivekäs sosiaalivirastosta
hallintoylilääkäri Jukka Pellinen terveyskeskuksesta
aluerehtori Hannele Koli-Siiteri suomenkielisestä työväenopistosta
liikunnanohjaaja Mirja Ahti liikuntavirastosta
projektipäällikkö Pirjo Tujula rakennusvirastosta

Neuvoston puheenjohtajaksi Khs päätti määrätä em. toimikaudeksi Brita Heikkilän. Samalla Khs päätti kehottaa terveyskeskusta huolehtimaan neuvoston sihteerin tehtävien hoitamisesta.

Lisäksi Khs päätti kehottaa neuvottelukuntaa

- toimikautensa alussa laatimaan toimintasuunnitelman sekä toimikautensa päättyessä esittämään kaupunginhallitukselle perustellun näkemyksen tärkeinä pitämistään asioista, joita sen seuraajan tulisi käsitellä

- antamaan kaupunginhallitukselle kertomuksen toiminnastaan toimintakauden päättyessä.

Vielä Khs päätti kehottaa neuvostoa harkitsemaan olisiko kaupungin virastoja edustavan jäsenen oltava neuvostossa asiantuntija eikä jäsen, ja ilmoittamaan kantansa kaupunginhallitukselle viimeistään 30.9.2006, niin että neuvoston toimintasääntöä voidaan tältä osin tarvittaessa muuttaa ennen seuraavan toimikauden alkamista.

Neuvoston sihteerinä on toiminut erityissuunnittelija Hanna-Leena Nuutinen terveyskeskuksesta.

Vanhusneuvosto esittää (10.12007) toimintakertomuksessaan vuosilta 2005 – 2006 seuraavia evästyksiä toimintakaudelle 2007 – 2008:

Toiminnan painopisteet:

- Helsingin vanhuspalveluohjelman 2006-2009 toimeenpanon seuranta yhdessä lautakuntien ja järjestöjen kanssa sekä ohjelman mukaisten palvelujen saannin varmistaminen ikäihmisille, jolloin erityisesti huomioitava:

- runsaasti tukea ja hoitoa tarvitsevien palvelut (palvelutaloissa, vanhainkodeissa ja sairaalassa asuvat)

- monet ikäihmisistä ovat hyväkuntoisia, kotona asuvia, joille tulee tarjota riittävät ehkäisevät ja ylläpitävät kuntouttavat palvelut, jotka ottavat huomioon sekä fyysiseen kuntoon että mielenvirkistykseen vaikuttamisen

- Pääkaupunkiseudun yhteistyön seuraaminen ja siihen vaikuttaminen erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen sekä kuljetus- ja liikennepalvelujen osalta

- Maksuttomien tilojen tarjoaminen eläkeläisjärjestöjen toiminnalle sekä liikunnan että muun kokoontumisen ja tapaamisen mahdollistamiseksi kaupungin kaikilla alueilla

- Eläkeläisjärjestöjen taloudellinen tukeminen ja niiden toiminnasta tiedottaminen

- Ns. ”kolmannen sektorin” roolin selkeyttäminen ikäihmisten hyvinvoinnin edistämisessä, jotta yhteistyö kaupungin eri toimijoiden kanssa vahvistuisi

- Ikääntyneiden maahanmuuttajien palvelujen järjestäminen

- Syrjäytymisvaarassa olevien ikäihmisten palvelujen kehittäminen

- Ikäihmisten terveysliikunnan edistäminen

./. Vanhusneuvoston toimintakertomus on esityslistan tämän asian liitteenä.

Vanhusneuvosto on (2.5.2006) vastannut virastojen edustajia koskevaan kysymykseen seuraavasti:

1 Vanhusneuvosto katsoo, että vanhusasioita käsittelevien hallintokuntien edustajien tulee olla vanhusneuvoston varsinaisia jäseniä.

2 Virastoja edustaville jäsenille tulee nimetä virastostaan varajäsen, jotta virastojen edustus kokouksissa voidaan varmistaa. Näin edistetään vanhusneuvoston ja virastojen elävän yhteyden jatkumista.

3 Virastoja edustavilla jäsenillä tulee olla mahdollisuus jäävätä osallistumisensa päätöksentekoon silloin, kun vanhusneuvostossa on syntymässä päätös, joka on oman viraston kannan vastainen.

4 Vanhusneuvostoon tulee nimetä nykyisten virastoja edustavien jäsenten (sosiaalivirasto, terveyskeskus, liikuntavirasto, rakennusvirasto, työväenopisto) lisäksi myös kulttuuripuolen virkamies.

Stj toteaa, että kehotus harkita kaupungin edustajien asemaa neuvostossa perustui erään kaupungin virastojen edustajan esitykseen, että olisi parempi, jos kaupungin edustaja ei olisi jäsen vaan asiantuntija neuvottelukunnassa/neuvostossa.

Vanhusneuvosto - kuten eivät muutkaan vastaavat yhteistyöelimet - ei tee varsinaisia, sitovia päätöksiä. Varajäseniä ei ole niihin siksi nimetty.

Virastojen edustajilla on mahdollisuus tarvittaessa jäävätä itsensä. Tämä jääväämismahdollisuus on luonnollisesti kaikilla neuvoston jäsenillä. Mutta tarvetta jääväämiseen tullee neuvoston käsittelemien asioiden luonteen vuoksi erittäin harvoin.

Päätösehdotuksessa esitetyt vanhusjärjestöjen edustajat perustuvat vanhusneuvoston ehdotukseen.

Sosiaalivirasto ja terveyskeskus ovat sopineet vuorotteluperiaatteesta vanhusneuvoston sihteerin tehtävien hoidossa. Nyt on sosiaaliviraston vuoro huolehtia neuvoston sihteeriydestä.

Virastojen edustajien osalta päätösehdotus pohjautuu virastoista saatuihin ehdotuksiin.

Tasa-arvolain 4 §:n 2 momentin mukaan jäseniksi tulee valita sekä miehiä että naisia, kumpiakin vähintään 40 %, jollei erityisistä syistä muuta johdu.

Stj pitää perusteltuna vanhusneuvoston esitystä neuvoston kokoonpanon tarkistamisesta siten, että siihen kuuluisi myös kulttuuripuolen edustaja. Jäsenen lisääminen edellyttää toimintasäännön tarkistamista.

STJ Kaupunginhallitus päättänee, muuttaen 3.11.1997 hyväksymäänsä vanhusneuvoston toimintasääntöä, nostaa kaupungin virastoja edustavien jäsenten määrän kuuteen neuvoston kokonaisjäsenmäärän kasvaessa 18 jäseneen.

Kaupunginhallitus päättänee asettaa toimikaudeksi 2007 – 2008 vanhusneuvoston ja valita siihen 18 jäsentä seuraavasti:

helsinkiläisiä vanhusjärjestöjä edustaviksi jäseniksi

Antti Henriksson (Eläkeläiset ry Helsingin aluejärjestö)
Eero Viikari (Eläkkeensaajien Keskusliiton Helsingin piiri ry)
Anneli Dahlberg-Lahtinen (Helsingin Kansallinen Senioripiiri ry)
Majlis Kvist (Svenska Pensionärsförbundet rf)
Erja Kauppinen (Helsingin seurakuntayhtymä, yhteinen seurakuntatyö)
Anne Pitkänen (Länsi-Helsingin lähimmäispalvelu Leevi ry)
Yrjö Mattila (Pääkaupunkiseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry)

kaupungin luottamushenkilöjäseniksi

Tuula Öhman

Esa Laakso

Jarkko Laakso

Ritva Sänkiaho

____________________

kaupungin virastoja edustaviksi jäseniksi

sosiaali- ja lähityön päällikkö Tarja Kivekäs sosiaalivirastosta
hallintoylilääkäri Jukka Pellinen terveyskeskuksesta
apulaislehtori Kaj Lyytinen suomenkielisestä työväenopistosta
suunnittelija Pekka Jyrkiäinen liikuntavirastosta
projektipäällikkö Pirjo Tujula rakennusvirastosta
erityissuunnittelija Irmeli Niemi kulttuuriasiainkeskuksesta

Neuvoston puheenjohtajaksi kaupunginhallitus päättänee määrätä em. toimikaudeksi Tuula Öhmanin.

Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa sosiaalivirastoa huolehtimaan neuvoston sihteerin tehtävien hoitamisesta.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee kehottaa neuvottelukuntaa

- toimikautensa alussa laatimaan toimintasuunnitelman sekä toimikautensa päättyessä esittämään kaupunginhallitukselle perustellun näkemyksen tärkeinä pitämistään asioista, joita sen seuraajan tulisi käsitellä

- antamaan kaupunginhallitukselle kertomuksen toiminnastaan toimintakauden päättyessä.

Vielä kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi vanhusneuvoston toimintakertomuksen toimikaudelta 2005 – 2006.

Pöytäkirjanote neuvostoon valituille, päätöksessä mainituille järjestöille, vanhusneuvostolle, sosiaalivirastolle, terveyskeskukselle, suomenkieliselle työväenopistolle, liikuntavirastolle, rakennusvirastolle, kulttuuriasiainkeskukselle, hallintokeskukselle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048

LIITE

Vanhusneuvoston toimintakertomus vuosilta 2005-2006