(Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen internetsivut). Kaupungin eri hallintokunnat ovat lisäksi alkaneet tehdä enenevästi yhteistyötä lasten ja nuorten palvelujen järjestämiseksi. Esimerkiksi lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman puitteissa on toteutettu eri hallintokuntia yhdistäviä, kulttuuriin liittyviä yhteis hankkeita (Sariola 2010a). Käsillä olevan selvityksen mukaan Helsingin taiteen perusopetusta antavissa oppilaitoksissa oli yhteensä 17 809 0–19-vuotiasta helsinkiläistä oppilasta vuonna 2014. Valtaosa oppilaista opiskeli musiikkia (10 466) ja tanssia (4 156). Visuaalisia taiteita opiskeli 2 008, sirkusta 967 ja teatteria 169 oppilasta. Helsingissä toimi yhteensä 51 taiteen perusopetusta antavaa oppilaitosta vuonna 2014. Näistä 19 oppilaitoksella oli taiteen perusopetuksen opetuslupa laajassa oppimäärässä ja 18 oppilaitoksella yleisessä oppimäärässä vuonna 2014. Yhdeksällä oppilaitoksella oli opetuslupa molemmissa oppimäärissä. Oppilaitoksista 29 antaa musiikkiopetusta, 11 tanssiopetusta, 7 visuaalisten taiteiden opetusta, 3 teatteritaiteen opetusta14 ja 2 sirkustaiteen opetusta. 1.4 Taiteen perusopetuksen kustannukset ja rahoitus Ruusuvirran ja Saukkosen (2014) selvityksessä mukana olleiden 24 kaupungin kustannukset taiteen perusopetukseen ja taideoppilaitosten muuhun tavoitteelliseen taidekasvatukseen olivat yhteensä 45,3 miljoonaa euroa vuonna 2013. Kustannukset vaihtelivat kaupunkien välillä 517 000 eurosta 5 miljoonan euroon, keskiarvon ollessa 1,9 miljoonaa euroa. Helsingissä kustannukset olivat 5 006 000 euroa, Espoossa 4 988 000 euroa ja Vantaalla 3 694 000 euroa (Ruusuvirta ja Saukkonen 2014). Taiteen perusopetuksen ja taideoppilaitosten muun tavoitteellisen taidekasvatuksen opetuksen asukaskohtaisia kustannuksia tarkastellessa, oli Helsingissä toiseksi alhaisimmat kustannukset vuonna 2013: 8,2 €/asukas. Vertailun vuoksi vastaava luku oli Espoossa 19,1 €/asukas ja Vantaalla 17,8 €/asukas. Korkeimmat asukaskohtaiset kustannukset olivat Porvoossa (63,3 €/asukas) ja Kajaanissa (42,3 €/ asukas), alhaisin puolestaan Turussa (7,7, €/asukas) (Ruusuvirta ja Saukkonen 2014). Kaiken kaikkiaan taiteen perusopetus ja taideoppilaitosten muun tavoitteellisen taidekasvatuksen opetus muodosti 8,7 % kaupunkien yhteenlasketuista kulttuuritoiminnan nettokäyttökustannuksista vuonna 2013. Tilanne on pysynyt vakaana verrattaessa vuosiin 2007 ja 2010. Kaupunkien välillä on kuitenkin eroja siinä, millaisen osuuden taiteen perusopetus saa kulttuuritoimen kokonaisbudjetista. Helsingissä osuus oli 4,7 % (Ruusuvirta ja Saukkonen 2014). Valtion organisaatiossa taiteen perusopetus sijoittuu yleissivistävään koulutusjärjestelmään ja siitä vastaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Taiteen perusopetuksen rahoitusta varten valtio jakaa kunnille valtionosuutta asukasluvun ja asukasta kohden lasketun yksikköhinnan perusteella. Laskentayksikkö on ollut 1,40 €/asukas ja siitä kunta saa valtionosuutta noin 40 senttiä/asukas (Kuntaliiton internet-sivut). Vuonna 2014 Helsinki sai asukaskohtaista valtionosuutta taiteen perusopetukseen noin 250 000 euroa kunnan rahoitusosuuksien vähennysten jälkeen (Helsingin kulttuurikeskuksen vuoden 2015 talousarvioehdotus). Käytännössä valtionavustus onkin Helsingissä riittämätön kattaakseen taiteen perusopetuksen kustannukset nykyisessä laajuudessaan. Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan rahoitus taiteen perusopetukselle vuonna 2014 olikin huomattavasti suurempi, reilu 4,7 miljoonaa euroa. Kaupungin rahoitusosuus onkin elinehto taiteen perusopetukselle tämänhetkisessä mittakaavassaan Helsingissä. Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää taiteen perusopetusta antaville oppilaitoksille tuntiperusteista valtionosuutta opetustuntimäärän ja opetustuntia kohden lasketun yksikköhinnan perusteella. Vuonna 2016 yksikköhinta on 77,89 euroa (Valtion talousarvioesitys 2016). Opetuksen järjestäjälle yksikköhinnasta korvataan 57 %. VOS-tunteja kohdistettiin vuonna 2016 Helsinkiin 226 720 tuntia. Helsingissä 16 oppilaitokselle valtionosuutta jaetaan musiikin, kuvataiteen ja arkkitehtuurin, tanssin sekä sirkuksen opetukselle15. Lisäksi Helsingissä taiteen perusopetusta järjestävät oppilaitokset voivat saada kaupungin harkinnanvaraista tukea. Käsillä olevan selvityksen mukaan, Helsingissä toimivasta 51 taiteen perusopetusta antavasta oppilaitoksesta 37 sai kaupungilta harkinnanvaraista avustusta vuonna 2014. Valtionosuusjärjestelmään kuuluvat 11 musiikkioppilaitosta saivat valtaosan (94 %) taiteen perusopetuksen valtionavustuksista Helsingissä vuonna 2014. Kaupungin harkinnanvaraiset avustukset jakautuivat tasaisemmin, vaikka musiikki kokonaisuutena saikin taidelajeista selvästi eniten rahoitusta (84 %)16. Kaiken kaikkiaan valtionavustukset toivat kolmanneksen (33 %) ja kaupungin avustukset 16 % taiteen perusopetuksen yhteenlasketuista tuloista Helsingissä vuonna 2014. Taiteen lajien tasavertaista asemaa pidettiin tärkeänä valmistellessa lakia taiteen perusopetuksesta (1999) ja tätä näkökulmaa korostettiin myös taidekasvatusta Helsingissä 1990-luvulla selvittäneen työryhmän raportissa (Sariola 2010b). Tarkastellessa kehitystä vuosien 1995–2015 osalta voidaan todeta, että euromääräisesti taiteen perus- 58 Taiteen perusopetuksen tila ja kehittämistar peet
TPOselvitys_kupo_kevat_2016
To see the actual publication please follow the link above