Taiteen perusopetuksen oppilaista valtaosa on tyttöjä, vuonna 2012 joka neljäs oppilas oli poika. Erityisesti tanssi ja käsityöt olivat tyttövoittoisia taidelajeja, joissa poikien osuus oli 8–11 %. Sen sijaan arkkitehtuurin opetuksessa noin 60 % oppilaista oli poikia. Lisäksi musiikin varhaisiän kasvatuksessa sekä musiikin yleisessä oppimäärässä poikia oli 39 % oppilaista (Etelä-Suomen aluehallintovirasto 2014). Koko maassa 75–80 % lapsista ja nuorista asuu korkeintaan 10 kilometrin etäisyydellä lähimmästä taiteen perusopetusta tarjoavasta oppilaitoksesta. Saavutettavuus kuitenkin vaihtelee maakunnittain ja eri opetustasojen välillä. Varhaiskasvatuksen saavutettavuusprosentti oli Uudellamaalla jopa 96 %, mutta Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla puolet vähemmän (45–56 %). Yleisen oppimäärän saavutettavuusprosentti oli Etelä-Suomessa lähes 90 % ja Itä-Suomessa noin 80 %, mutta Länsi- ja Sisä-Suomessa 66 %. Laajan oppimäärän saavutettavuusprosentti oli Etelä-Suomessa 86 %, Lounais- ja Pohjois-Suomessa noin 63 % (Etelä-Suomen aluehallintovirasto 2014). Kaupungit järjestävät taiteen perusopetusta ja muuta taideopetusta hyvin eri tavoin. Ruusuvirran ja Saukkosen (2014) selvityksen mukaan esimerkiksi Joensuussa, Kajaanissa, Oulussa, Porissa, Porvoossa, Raumalla, Rovaniemellä, Salossa ja Vaasassa taideoppilaitosten ja taiteen perusopetus järjestettiin etupäässä kunnallisissa oppilaitoksissa vuonna 2013. Sen sijaan Helsingissä – kuten myös Espoossa, Lappeenrannassa ja Turussa – taiteen perusopetus järjestetään lähtökohtaisesti yksityisiä toimijoita avustamalla. Taiteen perusopetusta järjestetään myös ostopalveluna sekä seudullisesti, sillä palveluja käytetään paljon yli kuntarajojen13. Marsion (2013) raportissa tarkasteltiin hallintomalleja taiteen perusopetusta antavissa oppilaitoksissa. Selvityksen mukaan hallintomallilla ei ole merkittävää vaikutusta oppilaitoksen toiminnan kannalta. Keskeisempiä kysymyksiä toiminnan järjestämisen näkökulmasta ovat oppilaitoksen koko, oppilaitoksen maantieteellinen sijainti, rehtorin toiminta ja orientaatio sekä kunnan suhtautuminen taiteen perusopetukseen. Isommissa organisaatioissa hallinnon prosessit ovat monesti ammattimaisempia, opetussuunnitelmat ajantasaisempia ja opettajat kiinteämmin mukana oppilaitoksen toiminnassa. Oppilaitoksen maantieteellinen sijainti vaikuttaa mm. 11. Opetushallituksen esitys taiteen perusopetuksen uudistuksesta, Mutes ry 28.11.2013 http://www.mutesry.com/ppt/Mutes_ 28.11.2013.pdf 12. Sisältää sekä yleisen että laajan oppimäärän oppilaat. 13. Selvityksessä mukana olevat kaupungit kuuluivat asukasluvultaan 30 suurimpaan kaupunkiin Suomessa ja muodostivat 54 % koko maan väestöstä. Nämä kaupungit ylläpitivät tai avustivat yhteensä 154 taideoppilaitosta ja 22 taiteen perusopetusta antavaa kansalais- ja työväenopistoa vuonna 2013. Näistä kunnallisia toimijoita oli 38 ja kunnan avustamia 138 (Ruusuvirta ja Saukkonen 2014). oppilaitosten väliseen yhteistyöhön ja yhteydenpitoon, työvoiman tarjontaan sekä palvelun kysyntään. Oppilaitosten rehtoreilla on paljon valtaa, joten koko oppilaitoksen toiminta nivoutuu kiinteästi rehtoriin. Kunnallisissa oppilaitoksissa valtionavustus maksetaan ensin kunnalle, joka luovuttaa avustuksen edelleen, harkintansa mukaisessa määrin, oppilaitokselle. Kuntien rahoitusosuus yksityisten oppilaitosten kohdalla on merkittävä ja osa kunnista antaa oppilaitoksille myös vuokratukea oppilaitosten vuokratessa kunnan tiloja (Marsio 2013). 1.3 Taiteen perusopetus Helsingissä Helsingin kanta taiteen perusopetuksen järjestämiseen määriteltiin 1990-luvun alussa. Taidekasvatusta ja taiteen perusopetusta koskevan lain edellyttämiä toimenpiteitä tarkastelleen työryhmän raportissa esitettiin, etteivät kulttuuriasiainkeskus, ammattiopetusvirasto ja kouluvirasto tule Helsingissä järjestämään lain tarkoittamaa taiteen perusopetusta osana omaa toimintaansa. Sen sijaan Helsinki osallistuisi taiteen perusopetuksen järjestämiseen myöntämällä tukea niille taidelaitoksille (musiikkioppilaitokset, kuvataide- ja tanssikoulut), jotka jo järjestävät taiteen perusopetusta tai sen kaltaista opetusta. Valtion myöntämiä taiteen perusopetusmäärärahoja jaettaessa päätäntä- ja toimeenpanovalta päätettiin säilyttää kulttuurilautakunnalla, joka myös valvoisi taiteen perusopetusta tarjoavien oppilaitosten toimintaa ja opetussuunnitelmia (Sariola 2010b). Helsingissä taideopetuksen kenttä on eläväinen ja monimuotoinen. Uusia kouluja perustetaan jatkuvasti ja uudenlaisia opetusmuotoja kehitetään. Helsingissä toimii useita taideopetusta antavia oppilaitoksia myös avustettavien tahojen ulkopuolella. Lisäksi seurakunnat ja yksityiset järjestöt tarjoavat lapsille ja nuorille taiteen vapaa-ajan harrastamismahdollisuuksia (Sariola 2010a). Taidekasvatusta helsinkiläisille lapsille ja nuorille tarjoavat myös Annantalo ja nuorisoasiankeskus. Annantalossa annetaan animaation, arkkitehtuurin, grafiikan, keramiikan, musiikin, nukketeatterin, sanataiteen, tanssin, teatterin, valo- ja videokuvauksen sekä tekstiilitaiteen ja kuvataiteen taideopetusta (Annantalon internetsivut). Nuorisoasiainkeskus järjestää opetusta mm. musiikissa, tanssissa, taide- ja käsitöissä Taiteen perusopetuksen lähtökohdat 57
TPOselvitys_kupo_kevat_2016
To see the actual publication please follow the link above