UUDET VALLANPITÄJÄT
Sodan vielä
jatkuessa keisari Aleksanteri I kutsui säätyjen edustajat valtiopäiville
Porvooseen maaliskuussa 1809. Porvoossa keisari antoi
hallitsijanvakuutuksen, jossa hän lupasi vahvistaa maassa olevan
kristillisen opin ja vanhat perustuslait. Säädyt vannoivat
uskollisuudenvalan ja Venäjän keisarista tuli Suomen suuriruhtinas.
Sodankäynti
Suomen alueella loppui Olkijoella 19.11.1808 solmittuun aselepoon ja
armeija vetäytyi Ruotsin puolelle. Huono sotamenestys koitui Ruotsin
kuninkaan kohtaloksi: Kustaa IV Aadolf syöstiin vallasta keväällä
1809. Uudeksi kruununperilliseksi valittiin ranskalainen Jean-Baptiste
Bernadotte, josta myöhemmin tuli kuningas Kaarle XIV Juhana. Suomen sota
päättyi lopullisesti Haminan rauhaan 17.9.1809.
Vaikka Ruotsissa vallitsi hiljaisuus Suomen menettämisestä, Venäjä pelkäsi ruotsalaisten revanssia Ranskan tuella. Keväällä 1812 Venäjä ja Ruotsi sopivat riitansa ja hallitsijat tapasivat Turussa. Ruotsi luopui vaateistaan Suomen suhteen. Vastineeksi Venäjä lupasi tukea Norjan liittämistä Ruotsiin. Napoleon hyökkäsi Venäjälle kesällä 1812. Vaikka Napoleonin joukot valtasivat Moskovan, Aleksanteri ei suostunut antautumaan.
Ranskan tappion jälkeen Euroopan uudet rajat vahvistettiin Wienin "tanssivassa" kongressissa 1815. Euroopan historiassa alkoi eräänlainen konservatismin aika.