PAINETTU TILASTOAINEISTO

VÄESTÖTILASTO- JA ASIAKIRJA-AINEISTOA ARKISTOISSA

KIRJALLISUUS

VÄESTÖTILASTO- JA ASIAKIRJA-AINEISTOA ARKISTOISSA

Tärkeimmät tilastot löytyvät painettuina, mutta tutkijat ovat käyttäneet myös Helsingin kaupungin tietokeskuksen kaupunginarkistossa säilytettävää eri tilastoissa käytettyä tilastojen pohjamateriaalia: väestö- ja asuntolaskentojen pohjamateriaali 1910-1975 (F-tilastot) ja väestö-tilastojen (K-tilastot) pohjamateriaali 1750-1990 (sisältää myös julkaisemattomia tauluja). Tietokeskuksen arkistoitu materiaalista tarkemmin kaupunginarkiston yleisluettelon kunnallisten arkistojen " yleishallinto " - sivulta kohdassa Tilastotoimisto .

Myös Tilastokeskuksen tilastoarkistossa (tilastokirjaston yhteydessä) on väestöön liittyvää tilastomateriaalia. Väestö- ja asuntolaskentojen julkaisematonta taulukkoaineistoa on käytettävissä vuosilta 1950, 1960, 1970, 1975, 1980, 1985 ja 1990. Väestön viisi- ja kymmenvuotistilastoja on tehty systemaattisesti Suomessa vuodesta 1800: väestö syntymävuoden, siviilisäädyn, kielen, sivistyskannan, syntymäpaikan, ammatin ja elinkeinon mukaan. Lomakkeet on järjestetty lääneittäin, kunnittain ja uskontokunnittain.

Väestömuutoksista on pidetty kirjaa vuodesta 1808 lähtien. Tilastokeskuksen tilastoarkistossa säilytettävien asiakirjojat sisältävät: syntyneet, vihityt ja kuolleet kuukausittain, synnyttäjät iän mukaan, puretut avioliitot, vihityt iän mukaan, kuolleet iän, kuolinsyyn ja siviilisäädyn mukaan, tauteihin kuolleet kuukausittain, väkivaltaiset kuolemantapaukset ja vuotta nuorempana kuolleet sekä muuttoliikkeen. Väestönmuutostilastot on järjestetty lääneittäin, rovastikunnittain ja seurakunnittain. Vuodesta 1936 lähtien lomakkeiden sisältö on kuitenkin suppeampi. Tilastokeskuksen arkistomateriaalista saat lisätietoja tilastoarkiston sivuilta.

Mikäli halutaan tutkia jonkin tietyn ajan väestöä tai asumista, voi kaupunginarkistosta löytyä joitain väliaikaisia asumisen ongelmia ratkomaan perustettujen viranomaisten arkistomateriaalia. Toisen maailmansodan seuraukset pakottivat kaupungin ja valtion toimimaan monien poikkeuksellisten olojen ongelmien ratkaisemiseksi. Tällaisia olivat mm. asuntopula, menetetyiltä aluilta saapuneen väestön asuttaminen ja myöhemmin myös muuttoliike kaupunkiin.

Yksi merkittävä sodanjälkeinen viranomainen oli asutuslautakunta . Suomessa oli perustettu kaupunkeihin ja kauppaloihin jo vuosien 1934 ja 1936 lakien johdosta asutuslautakunnat vuokra-alueiden lunastamiseksi asumistarkoitukseen. Helsingissä sen toiminta vilkastui vasta vuonna 1945, jolloin se sai käsiteltäväkseen sotainvalidien, sotaleskien, sotaorpojen ja perheellisten rintamasotilaiden maansaantihakemukset. Tämän jälkeen asutuslautakunnan ja vuonna 1950 perustetun väliaikaisen asutustoimiston tehtävät liittyivät näiden maanhankintalain nojalla hankittujen tonttien kuntoonpano- ja asuttamislainojen valvontatehtäviin. Tarkempi selvitys Kaupunginarkiston " muut pysyvät viranomaiset, lauta- ja toimikunna " -sivulta kohdasta asutuslautakunta.

Henkilöhistoriasta ja sukututkijat voivat käyttää hyväkseen kaupunginarkistossa olevaa Helsingin poliisilaitoksen osoitetoimiston osoiterekisteriä (kortisto) . Ne kattavat vuodet 1907-1948 ja 1951-1977. Niistä ilmenee henkilö ja osoitetietojen lisäksi henkilön perhetietoja. Aineisto on mikrofilmillä ja luettelo päivystäjällä. Kaupunginarkistossa on myös Kiinteistökortisto (tonttikortisto) , jossa on tietoja kiinteistöjen omistussuhteista, lainhuudoista, kauppasummista yms. Aineisto on mikrofilmihuoneessa ja kattaa ajan 1800-1965.