Mannilan mukaan rakennuksen päätyjen siipiosat suunnitteli A.F.Granstedt Anders Edvard Ramsayn tilauksesta v. 1939. Mannilan mukaan pääsisäänkäynnin yhteydessä oleva pylväikkö on rakennettu 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa ja sen suunnitteli arkkitehti Gustaf Nyström. (Mannila 2003 s. 12)

Rakennuksessa tehtiin vuonna 1928 suuria muutoksia, mm. molemmat kerrokset jaettiin useiksi erillisiksi asunnoiksi. (Jutikkala - Nikander 1945 s.376)

Vuonna 1966 haettiin lupaa muuttaa rakennus Kone Oy:n pääkonttoriksi (arkkitehti Pekka Laurila). Vuonna 1988 haettiin lupaa keittiötilojen laajentamiseen, IV-konehuoneen rakentamiseen kellariin, kantavien rakenteiden vahvistamiseen ja uusimiseen ja vanhojen oviaukkojen avaamiseen (arkkitehti Aino Tandefeldt-Laurila). Vuonna 1999 haettiin lupaa rakennuksen katemateriaalin muuttamiseen pellistä huovaksi. Samalla korjataan katteen tuuletus ja räystäskourut (arkkitehti Jari Tamminen).

Rakennus ja sitä ympäröivä puisto on suojeltu rakennussuojelulailla 21.12.1972.

Suojelumääräykset:

1. Rakennuksen ulkoarkkitehtuuriin saa tehdä vain sen entistämiseen tähtääviä muutoksia.

2. Museovirasto voi kuitenkin myöntää luvan muun laatuisiin korjauksiin, jos ne eivät oleellisesti vähennä talon rakennushistoriallista arvoa.

3. Rakennuksen sisätiloissa olisi säilytettävä alkuperäinen porrashuone, yläkerroksen empire- ja uusrokokoosali sekä mahdollisuuksien mukaan rakennuksen alkuperäiseen kiinteän sisustukseen kuuluvat rakennusosat.

4. Kaikki rakennusta koskevat muutos- ja korjaustoimenpiteet on saatettava Museoviraston vahvistettaviksi.

5. Kartanopuiston historiallinen luonne on säilytettävä.

6. Muutos- ja uudistustöissä on otettava tavoitteeksi puiston alkuperäisen luonteen palauttaminen niiltä osin kuin sitä on muutettu. Tällöin on kuitenkin otettava huomioon ajan ja ympäristön muuttuminen ja se, että puiston tehtävänä on palvellla kaupunkilaisia julkisena viheralueena.

7. Puistoa kunnostettaessa ja uudistettaessa on kiinnitettävä huomiota seuraaviin seikkoihin:
a) nykyinen polkuverkko ja nurmialueet on säilytettävä,
b) puiston luonteeseen kuulumattomat puut ja pensaat (tuomi, haapa,selja, paju, nuoret koivut) on poistettava kokonaiskuvaa hajoittavina tekijöinä ja puukantaa on uusittava alkuperäisen mukaisella puulajivalikoimalla (tammi, lehmus, jalava, vaahtera),
c) puiston rajoja on selvennettävä uusin istutuksin, jotta Kartanopuisto saataisiin luontevammin liittymään ympäröivään asutukseen ja rantavyöhykkeeseen.

8. Kaikkiin puiston muutossuunnitelmiin ja -töihin on saatava Museoviraston lupa.

Helsingin kaupunginmuseo 28.6.1999 rakennusvalvontavirastolle: "Munkkiniemen kartanon vesikaton uusiminen".

Maarit Mannila 2003. Munkkiniemen kartanon Kaartintorppa. Helsingin kaupunginmuseon tutkimuksia ja raportteja 4/2003.
Irma Lounatvuori toim. 1991. Suojellut talot. Rakennussuojelulailla suojellut rakennukset ja alueet 1965 - 1990. Museovirasto.