Villa Norrménille ei ole koskaan muodostettu omaa kiinteistöä, vaan sen maa-alue kuului Turholman yksinäistalolle tai Tullisaaren kartanolle, kunnes Aino Acktén poika Mies Arne Heikki Renvall (Reenkola), Aino Acktén tytär Glory Leppänen ja hänen miehensä Aarne Johannes Leppänen myivät kartanon alueet Helsingin kaupungille vuonna 1929.

Huvilan rakennutti pankinjohtaja Alfred Norrmén vuonna 1908 vastikään avioituneen tyttärensä Martha Zilliacuksen perheelle. Viisi huonetta ja keittiön käsittäneen kesähuvilan suunnitteli Valter Thomén arkkitehtitoimisto. Kustannusosakeyhtiö Otavan vuonna 1913 järjestämän kesäasuntojen piirustuskilpailun pienempien huviloiden sarjan voitti Ivar Thomén suunnittelema mansardikattoinen ja lautarakenteiden huvila. Villa Norrménissa ja voittaneessa ehdotuksessa on paljon yhteisiä piirteitä.

Villa Norrménin rakennus siirtyi Helsingin kaupungille vuonna 1962, jolloin Gustav Norrménin perikunta myi huvila-alueen rakennukset kaupungille miljoonan vanhan markan kauppahintaan. Helsingin kaupunginarkistossa on säilynyt kiinteistöviraston kirjaama listaus huvila-alueen rakennuksista samalta vuodelta. Listauksen mukaan perikunnalta ostettiin yksi asuinrakennus (70 m2), kaksi kesähuvilaa (140 m2 ja 50 m2), kaksi talousrakennusta ja kaksi saunaa.

Rakennusta on kunnostettu vuonna 1998. Vuonna 2008 huvila oli Helsingin kaupungin omistuksessa ja vuokrattuina yhdistyskäyttöön.

Norrmén, Gustaf W. 1982. Släkten Norrmén. En krönika genom elva släktled och tre århundraden. Borgå.
Helsingin kaupunginarkisto. Kiinteistöviraston kansliaosaston arkisto.
Helsingin kaupungin kiinteistöviraston arkisto.
Vantaan kaupunginarkisto. Helsingin maalaiskunnan kiinteistöveroluettelot.
Ruokonen, Ria toim. 2003. Stansvikin kartanoalue. Ympäristöhistoriallinen selvitys. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 2003:1. Helsinki.
Soiri-Snellman, Helena 1985. Ruissalon huvilat. Turun Ruissalon, Iso-Pukin ja Pikku-Pukin saarien huviloiden rakennushistoria ja rakennusluettelo. Turun maakuntamuseon raportteja 8. Turku.