HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO
LAAJASALON ENNEN VUOTTA 1940 KÄYTTÖÖN OTETUT RAKENNUKSET

Villa Stenberga, päärakennus09141200010213001
Katuosoite:Poikasaartentie
Käyttöönottovuosi:0
Suunnittelija: 
Alkuperäiskäyttö:Loma-asunnot
Nykykäyttö:Loma-asunnot
Rakennushistoria:

Rakennus sijaitsee alueella, joka vuonna 1798 jaettiin Holmgårdin kartanosta ja joka kuului sen jälkeen Jollaksen kartanolle. Vuonna 1927 Jollas-Östergårdin tilasta lohkaistiin palsta Stenberga 1:213, jonka osti insinööri Rolf Björne Stenberg. 1950-luvulla huvila oli Herralan perheen hallussa, sillä he tilasivat Paul Olssonilta kiinteistölle puutarhasuunnitelman vuonna 1953.

Villa Stenbergan lautarakenteinen päärakennus lienee rakennettu 1920-luvun aikana. Rakennusta ei ole merkitty arkkitehti Alarik Tavaststjernan vuonna 1915 laatimaan karttaan. Suunnittelijasta ei ole löytynyt tietoja.

Villa Stenbergan omistaja Johannes Herrala myi kiinteistön Helsingin kaupungille vuonna 1973.

Vuonna 2008 Villa Stenbergan omisti Helsingin kaupunki ja se oli tyhjillään.

Kerroslukumäärä:Kaksikerroksinen rakennus.
Perustus:Graniittiharkko
Runko:Puu
Julkisivut:Rakennuksen jyrkkä taitekatto on katettu punaiseksi maalatulla pellillä. Julkisivujen lomalautavuoraus on maalattu vaalean vihertäväksi. Päätykolmioissa on käyetty paanumaista vuorausta. Vuorilistat ovat vaaleanvihreät.
Sisätilat:Rakennus on kaksikerroksinen. Ensimmäinen kerros käsittää eteisen, keittiön, piian kamarin, tuvan ja lasikuistin. Toinen kerros käsittää kolma kamaria ja kaksi aulatilaa. Tilajako vaikuttaa noudattavan alkuperäistä. Alkuperäisestä kiinteästä sisustuksesta on säilynyt paljon yksityiskohtia kuten sisäovia, kattopanelointeja, jalkalistoja ja vuorilistoja. Keittiössä on puuhella ja tuvassa uuni. Yläkerran yhdessä kamarissa on pönttöuuni.
Ymp. kuvaus:Villa Stenbergan pihapiiriin kuuluu päärakennuksen lisäksi talousrakennus ja käymälä. Rakennuksen itäpuolella on luonnonkivillä aidattu oleskelutasanne.
Suojelutilanne:

sr-2. Kulttuurihistoriallisesti ja ympäristön kannalta arvokas rakennus. Rakennusta tai sen osaa ei saa purkaa. Korjaustoimenpiteiden tulee tapahtua rakennuksen tyyliin sopivalla tavalla.

Päärakennuksen itäpuolella sijaitseva luonnonkivistä rakennettu terassi on suojeltu merkinnällä sr-3. Ympäristön kannalta arvokas rakennus. Rakennuksen tai sen osan saa purkaa vain jos siihen on pakottava syy ja rakennuslautakunta antaa siihen luvan. Korjaustoimenpiteiden tulee tapahtua rakennuksen tyyliin sopivalla tavalla.

Lausunnot:

Helsingin kaupunginmuseo Helsingin kaupunginhallitukselle 27.1.1998: "Lausunto Itä-Jollaksen osayleiskaavaehdotuksesta (nro 10541) (kkanslian lausuntopyyntö 15.2. 1997 dno 1997 - 2685 / 522)"
Helsingin kaupunginmuseo Helsingin kaupunginhallitukselle 14.2.2006: "Lausunto kaupunginhallitukselle koskien Itä-Jollaksen Itäniitynniemen asemakaavaehdotusta (nro 11470)"

Piirustusaineisto:Rakennusvalvontaviraston arkistosta ei löytynyt rakennukseen liittyviä asiakirjoja. Rakennuksen originaalipiirustuksia ei tavoitettu.
Lähteet:

Helsingin kaupungin kiinteistöviraston arkisto.
Maanmittauslaitoksen arkisto. Degerön kylän maarekisterikirja.
Suomen rakennustaiteen museo. Piirustusarkisto.
Harvia, Yrjö 1936. Erikoisselvitys itäisen saariston liitosalueesta. Helsinki.

Luokitus:Luokka 1a - kulttuurihistoriallinen rakennusinventointi, myös sisätilat

 Arvotuskriteerit:
Rakennuksen arkkitehtuuri on harkittua ja viimeisteltyä.
Rakennukseen liittyy paikallishistoriallisia arvoja.
Rakennus on säilynyt hyvin alkuperäisessä asussaan tai tehdyt muutokset on onnistuneesti sopeutettu olemassaolevaan rakennukseen.
 
 Takaisin edelliselle sivulle