HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO
LAAJASALON ENNEN VUOTTA 1940 KÄYTTÖÖN OTETUT RAKENNUKSET
| Puuskaranta, päärakennus | 09104902380002001 |
 |
 |
| Katuosoite: | Virepolku 3 |
| Käyttöönottovuosi: | 0 |
| Rakennuttaja: | Tukkukauppias ja sokeritehtailija Max Fazer |
| Suunnittelija: | |
| Muut suunn.: | Sisustusarkkitehti, professori Perttu Mentula |
| Alkuperäiskäyttö: | Loma-asunnot |
| Nykykäyttö: | Kokoontumisrakennukset |
| Rakennushistoria: | Rakennus sijaitsee alueella, joka vuonna 1798 jaettiin Holmgårdin kartanosta ja joka kuului sen jälkeen Jollaksen kartanolle. Vuonna 1888 Jollaksen kartanosta lohkaistiin palsta Rauhala 1:20, jonka osti insinööri ja Helsingin teollisuuskoulun johtaja William Vindician Forsman. Verotustietojen perusteella Rauhala pysyi Forsmanin omistuksessa ainakin vuoteen 1902. Lainhuudatusasiakirjojen mukaan Rauhalan osti vuonna 1903 tukkukauppias ja sokeritehtailija Max Fazer (1854-1922). Fazerin perheellä kiinteistö pysyi vuoteen 1929, jolloin se myytiin insinööri vuorineuvos Karl Torsten Westerlundille ja tämän vaimolle Eva Emilialle. Vuonna 1940 Westerlundit jakoivat kiinteistön kahtia ja syntyi kaksi uutta Gullan 1:592 ja Gunnebo I 1:593. Samassa yhteydessä Gullan myytiin komentajakapteeni Georg Valdemar Herbertille, joka 12 vuotta myöhemmin myi huvilan palstoineen Karjakunnalle. Vakuutusyhtiö Eläke-Varma osti huvilan Karjakunnalta vuonna 1986. Vakuutusalan rakennejärjestelyjen yhteydessä Puuskaranta siirtyi ensin Varma-Sammon omistukseen ja vuonna 2001 Fennian omistukseen. Rauhala, Villa Gullan ja sittemmin Puuskarannan huvila on rakennettu 1900-luvun alkuvuosina. Rakennuttaja lienee tukkukauppias ja sokeritehtailija Max Fazer. Suunnittelijasta ei ole löytynyt tietoja. Vuosien 1996-1998 aikana huvilan sisätilat kunnostettiin sisustusarkkitehti professori Perttu Mentulan johdolla. Vuonna 1999 aloitettiin ulkorakenteiden peruskorjaustyöt. Vuonna 2008 huvila oli yritysomistuksessa ja edustus- sekä köulutuskäytössä. |
| Kerroslukumäärä: | Kaksikerroksinen rakennus, jossa on yksi kellarikerros. |
| Perustus: | Graniittiharkko, tiili |
| Runko: | Hirsi |
| Julkisivut: | Rakennuksen päistä viistetty taitekatto on katettu aaltomineritillä. Julkisivujen vaakalaudoitus sekä levystä tehty paanumainen vuoraus on maalattu valeeanpunertavaksi. Vuorilaudat ovat valkoiset. |
| Sisätilat: | Rakennuksessa on korkea kellarikerros, jossa sijaitsee moderni laitoskeittiö. Alkuperäiset portaat johtavat ensimmäiseen asuinkerrokseen eli varsinaiseen sisääntulokerrokseen, jossa alkuperäinen huonejako on melko hyvin säilynyt. Osassa huoneita on alkuperäisiä koristepaneeleita seinissä ja katoissa. Lisäksi on säilynyt yksi pieni kaakelikamina sekä kaksi komeaa kaakeliuunia, jossa toisessa on huomattavan kookas ja koristeellinen huuva. Eteisen lasimaalaukset saattavat olla peräisin rakennuksen alkuajoilta, muut lasimaalaukset ovat myöhäisempiä. Toinen asuinkerros käsittää neljä kamaria. Ensimmäisen ja toisen kerroksen huonejaot vaikuttavat alkuperäisiltä. Toisesta asuinkerroksesta vievät portaat vinttikerrokseen. |
| Ymp. kuvaus: | Puuskarannan huvilakokonaisuuteen kuuluvat päärakennuksen lisäksi uudempi saunarakannus sekä kakasi talousrakennusta. |
| Suojelutilanne: | sr-2. Suojeltava rakennus. Rakennusta tai sen osaa ei saa purkaa ilman rakennuslautakunnan lupaa. Rakennuslautakunta voi myöntää luvan purkamiseen vain, jos siihen on pakottava syy. Rakennuksen ulkoasua koskevien muutos- ja korjaustoimenpiteiden tulee tapahtua rakennuksen tyyliin sopivalla tavalla. Asemakaava 9240/vahvistettu 8.10.1991. |
| Lausunnot: | |
| Piirustusaineisto: | Rakennusvalvontaviraston arkistosta ei löytynyt rakennukseen liittyviä asiakirjoja. Rakennuksen originaalipiirustuksia ei tavoitettu. |
| Lähteet: | Hämeenlinnan maakunta-arkisto. Lainhuudatuskortisto. |
| Luokitus: | Luokka 1a - kulttuurihistoriallinen rakennusinventointi, myös sisätilat |
Arvotuskriteerit:| Rakennuksen arkkitehtuuri yksityiskohtineen on erittäin harkittua ja viimeisteltyä. |
| Rakennukseen liittyy paikallishistoriallisia arvoja. |
| Rakennus on säilynyt hyvin alkuperäisessä asussaan tai tehdyt muutokset on onnistuneesti sopeutettu olemassaolevaan rakennukseen. |
Takaisin edelliselle sivulle