Helsingin niemen puutalot

Kartta \| Puurakentaminen Helsingin niemellä Helsingin niemen puutalot
1. Kristianinkatu 12, Ruiskumestarin talo Suunnittelija tuntematon (valmistuivat 1818) Kristianinkatu 12:sta tontilla sijaitsevat kantakaupungin vanhimmat alkuperäisellä paikallaan säilyneet puurakennukset. Kadunvarsirakennus on vuonna 1869 tehtyä kattomuutosta lukuun ottamatta pääosiltaan alkuperäisessä asussa. Piharakennuksen käyttö on vaihdellut vuosien varrella. Puutaloissa on vuodesta 1980 lähtien toiminut yksi kaupunginmuseon toimipisteistä, pikkuporvariston asumista 1860-luvulla esittelevä Ruiskumestarin talo.
2. Bulevardi 40 Suunnittelija tuntematon (1823) Kaksikerroksinen sivurakennus on siirretty paikalleen vuonna 1823 Sinebrychoffin oluttehtaan asuin- ja konttorirakennukseksi. 1980-luvulla rakennus peruskorjattiin ja muutettiin taidemuseon toimistoksi.
3. Lönnrotinkatu 6, Vanha kirkko Arkkitehti C.L. Engel 1824 (1826) Vanha kirkko on tyypiltään pitkäkirkko, joka kuitenkin keskellä kohoavan avotornin ja runkohuoneen ulokkeiden ansiosta antaa vaikutelman ristikirkosta. Kirkko rakennettiin alun perin väliaikaiseksi, kunnes kaupungin tuleva pääkirkko valmistuisi.
4. Unioninkatu 44 Arkkitehti C.L. Engel (1833) Empiretyylinen vinkkelirakennus valmistui Kasvitieteellisen puutarhan päärakennukseksi vuonna 1833. Rakennusta on korotettu 1850-luvulla (arkkitehti Jean Wik) ja se on 1900-luvun alussa siirretty nykyisen laitosrakennuksen paikalta nykyiselle paikalleen puutarhurien asunnoksi.
5. Kaisaniementie 6, Ravintola Kaisaniemi Suunnittelija tuntematon (1836) Kaisaniemen ravintola kuuluu Kaivopuiston ravintolan ja entisen Seurahuoneen ohella Helsingin vanhimpiin säilyneisiin ravintolarakennuksiin. Rakennusta on muutettu useita kertoja. Rotundasali ja ulkoterassi liitettiin ravintolaan 1920-luvun lopulla.
6. Iso Puistotie 1, Ravintola Kaivohuone Arkkitehti C.L. Engel (1838) Kaivohuone on niin rakennuksena kuin osana Kaivopuistoa yksi Suomen perinteisimmistä ja arvokkaimmista ravintoloista. Rakennusta on valmistumisen jälkeen muutettu useaan eri otteeseen. Musiikkilava rakennettiin vuonna 1864 arkkitehti C.A. Edelfeltin suunnitelmien mukaan. Nykyinen ulkoasu vuodelta 1867 on pääosin arkkitehti Th. Höijerin suunnittelema.
7. Itäinen Puistotie 7, Kleinehin huvila Suunnittelija tuntematon (1839) Huvila rakennettiin Ullanlinnan kylpylälaitoksen vieraille Kaivohuonetta vastapäätä. Rakennuksessa oli alkuaan kaksikerroksinen keskiosa, sivuosat olivat yhden kerroksen korkuiset ja tasakattoiset. Huvilaa kuin myös tontin eteläsivulla olevaa asuin- ja talousrakennusta on laajennettu ja korotettu (arkkitehdit Jean Wik ja Theodor Decker). Huvilan nykyinen klassistinen ulkoasu on peräisin vuoden 1929 korjauksesta (arkkitehti Birger Federley).
8. Pohjoisranta 12 Piharakennus tai muuten vaikeasti pääsyinen Suunnittelija tuntematon 1839 Vaatimaton asuintalo on yksi harvoista säilyneistä empirepuutaloista Kruununhaassa. Rakennus on osa senaattori Otto Donnerin talon pihapiiriä. Donner rakennutti kivisen kadunvarsirakennuksen 1880-luvulla. Kolmas tontilla olevista rakennuksista, nykyisin toimistokäytössä oleva kaksikerroksinen, puinen piharakennus on vuosisadan alusta ja muutettu atelieriksi 1930-luvulla.
9. Unioninkatu 44 Kaisaniemenrantaan siirrettiin vuonna 1991 kolme yksikerroksista empiretyylistä puurakennusta. Nykyisin kahvilana toimiva talo valmistui alun perin 1830-luvulla Uudenmaankatu 19:sta rakennusmestari Gabriel Andstenin suunnittelemana. Saman suunnittelijan on myös samalla tontilla sijainnut edellistä rakennusta kymmenisen vuotta nuorempi puutalo, jossa on nykyään Kasvitieteellisen museon kasvikokoelmia. Pienin puutalo on sijainnut Punavuorenkatu 23:ssa ja on yhä alkuperäisessä 1830-luvun käytössään asuntona.
10. Kalevankatu 39, 41 ja 43 Kalevankadun kolmen asuinkäyttöön rakennetun puutalon suunnittelijat eivät ole tiedossa. Rakennuksista vanhin on Kalevankatu 39, joka valmistui vuonna 1833. Muut valmistuivat kymmenisen vuotta myöhemmin. Parhaiten empiretyylisen ulkoasunsa on säilyttänyt Kalevankatu 43, muiden julkisivut muutettiin 1880-luvulla uusrenessanssityylisiksi. Rakennukset kunnostetaan koulumuseon tiloiksi 1990-luvun loppuun mennessä.
11. Unioninkatu 44 Arkkitehti Jean Wik 1843 Pienehkö empiretalo rakennettiin Kaisaniemenrantaan Kasvitieteellisen puutarhan asuinrakennukseksi laitoksen ensimmäisen laajennuksen yhteydessä 1850-luvulla. Rakennus on siirretty nykyiselle paikalleen rantakadun rakentamisen tieltä vuonna 1911. Nykyisin rakennuksessa on kasvitieteellisen tutkimuslaitoksen tiloja.
12. Korkeavuorenkatu 19 Piharakennus tai muuten vaikeasti pääsyinen Suunnittelija tuntematon 1843 Erittäin hyvin ulkoasunsa säilyttänyt luhtirakennus kuuluu tontin vanhimpaan rakennuskantaan, joka suurelta osin purettiin katurakennuksen, vuonna 1898 valmistuneen senaattori Kihlmanin kivitalon tieltä.
13. Uudenmaankatu 8-10 Piharakennus tai muuten vaikeasti pääsyinen Rakennusmestari Gustaf Hall 1887 Kustannusosakeyhtiö Otava osti Uudenmaankatu 10 tontin vuonna 1904. Tällöin tontilla oli neljä puutaloa. Yksikerroksinen piharakennus on näistä ainoa säilynyt.
14. Uudenmaankatu 38 Suunnittelija tuntematon 1865 Yksikerroksinen kadunvarsirakennus rapattuine julkisivuineen kuuluu Punavuoren kaupunginosan ensimmäiseen rakennusvaiheeseen. Rakennus on säilyttänyt alkuperäisen ulkoasunsa ja on yhä asuinkäytössä.
15. Itäinen Puistotie 8 Sundius 1869 Alun perin vain osin kaksikerroksinen merikapteeni Simolinin rakennuttama huvila on muuttanut muotoaan useita kertoja. Nykyinen ulkoasu on vuodelta 1922 (arkkitehti Jarl Eklund).
16. Kalliolinnantie 8, Cygnaeuksen galleria J.W.F. Mieritz 1870 Pienehkön kaksikerroksisen huvilan pohjakerroksena on korkea harmaakiviperusta ja ylempi kerros on rakennettu puusta. Ulkoasua elävöittää kulmikas torni. Huvilan rakennuttaja Fredrik Cygnaeus testamenttasi rakennuksen ja keräämänsä taidekokoelman valtiolle sillä ehdolla, että se pitäisi galleriaa koko kansan nähtävänä. Taidegalleria avattiin yleisölle 1882.
17. Kalliolinnantie 14, Mannerheim-museo Arkkitehti A. Boman 1874 Kaksikerroksisen puuhuvilan alkuperäistä ulkoasua ei voi enää havaita. Kauppaneuvos Karl Fazer, talon silloinen omistaja, tarjosi huvilaa 1920-luvulla kenraali Gustaf Mannerheimin asuttavaksi ja antoi tämän suunnitella taloon tarvittavat muutokset. Mannerheim asui Kaivopuistossa kuolemaansa asti eli vuoteen 1951. Rakennus kunnostettiin museoksi ja avattiin saman vuoden syksyllä.
18. Eerikinkatu 4 Piharakennus tai muuten vaikeasti pääsyinen Suunnittelija tuntematon (1875) Eerikinkatu 4:n puisessa piharakennuksessa oli alkuaan leivintupa ja kolme asuinkamaria sekä porraskuisti itä-seinällä. Vuonna 1883 rakennusta laajennettiin etelä- ja länsisivuiltaan tiilisillä lisärakennuksilla, joihin sijoitettiin keittiö ja porrashuoneet. Puutalo on harvinaisuus ydinkeskustan alueella. Nykyisin siinä on toimisto.
19. Puistokatu 2 Hugo Neuman 1876 Insinööri Neuman suunnitteli kaksikerroksisen puurakennuksen asuinhuvilakseen. Rakennusta on sen valmistumisen jälkeen useita kertoja muutettu, siten että alkuperäisestä rakennuksesta on enää jäljellä joitakin seinien ja kivijalan osia. Puistokatu 2 ja viereinen Puistokatu 4 ovat ainoat säilyneet rakennukset aiemmin laajemmasta läntisen Kaivopuiston huvila-asutuksesta. Rakennuksessa toimii päiväkoti.
20. Puistokatu 4 C.H. Nummelin 1881 Kaksikerroksinen puuhuvila on säilyttänyt hyvin alkuperäisen ulkoasunsa ja on hyvä esimerkki 1800-luvun lopun helsinkiläisestä huvilarakentamisesta. Huvilassa asuivat viime vuosisadan lopulla Ida Aalberg ja hänen puolisonsa lakimies Lauri Kivekäs. Nykyisin rakennus on toimistona.
21. Ruoholahden villat Arkkitehti C. Kiseleff 1879 (1882) Helsingin Työväen Rakennusosakeyhtiön rakennuttamista ns. sadanmarkan villoista on säilynyt 12 yksikerroksista puutaloa. Rakennukset muodostavat Helsingin laajimman ja lajissaan vanhimman yhtenäisesti rakennetun työväenasuntoalueen.
22. Hietalahdenkatu 1 Piharakennus tai muuten vaikeasti pääsyinen Arkkitehti Evert Lagerspetz 1882 Osittain kaksikerroksinen asuinrakennus ja matalampi varastorakennus ovat osa entisen Kaartin lasaretin sairaalamiljöötä. Hietalahdentoriin rajoittuvassa korttelissa toimi sotilassairaala viime vuosisadan alusta aina tämän vuosisadan alkukymmenille.
23. Kalliolinnantie 7 Arkkitehti Theodor Decker 1883 Kaksikerroksinen, rikkaasti koristeltu puuhuvila on säilynyt alkuperäisessä asussaan. Huvilan kivijalassa oli elintarvikeliike jo 1880-luvulla, mutta se kiellettiin idylliseen huvilaympäristöön sopimattomana. Myöhemmin myymälätoiminta alkoi uudestaan, mutta lopetettiin kannattamattomana.
24. Kasarmikatu 11-13 Arkkitehti Ludvig Isak Lindqvist 1884 Kirurgisen sairaalan alueelle alun perin eristysosastoksi rakennettu sairaalarakennus. Rakennuksen pääjulkisivu katsoo puistoon, pihan puolella on kaksi avokuistia. Myöhemmin Lääketieteen historian museona toiminut rakennus on nykyisin tyhjillään.
25. Merimiehenkatu 10 Rakennusmestari E. Sihvola 1886 Merimiehenkatu 10:n tontin rakennuskannassa on nähtävissä rakennustapojen historiallista kerroksellisuutta: pienehkön puisen kadunvarsirakennuksen viereinen kivinen asuinkerrostalo on rakennettu vuonna 1909 ja pihalla sijaitseva kivinen asuinkerrostalo vuosisadan vaihteessa.
26. Merimiehenkatu 14 Piharakennus tai muuten vaikeasti pääsyinen Arkkitehtitoimisto Kiseleff & Heikel 1887-88 Kaksikerroksisen piharakennuksen pohjakerros on kiveä ja ylempi kerros puuta. Vuonna 1985 peruskorjattu rakennus on harvoja säilyneitä tyyppinsä edustajia keskustassa. Asuinkäyttöön tarkoitettu rakennus on yhä alkuperäisessä käytössään.
27. Merimiehenkatu 13 Rakennusmestari E. Sihvola 1888 Merimiehenkadun ja Fredrikinkadun kulmatalo on tyypillinen esimerkki Punavuoren lähes kokonaan hävinneestä puutalokannasta ja edustava esimerkki rakennusmestari Sihvolan tyylistä. Asuinkäyttöön rakennettu talo on nykyisin virastona.
28. Jääkärinkatu 6b Piharakennus tai muuten vaikeasti pääsyinen Rakennusmestari Elia Heikel / arkkitehti Selim A. Lindqvist 1889-90 Puinen piharakennus edustaa Ullanlinnan rakennuskannan historiallista kerroksellisuutta. Kivirakenteisessa pohjakerroksessa on toiminut makkaratehdas. Nykyisin talossa on asuntoja ja käsityöläisten työhuoneita.
29. Tehtaankatu 40-42 Otto Hermans 1890-91 Rakennukset kertovat Helsingin 1800-luvun lopun pienteollisuudesta, jolle oli tyypillistä asumisen ja tuotantotoiminnan rinnakkaisuus. Talot on alkuaan rakennettu sementtivalimon asuin- ja tuotantorakennuksiksi. Kulmatalon pohjakerroksessa on toiminut makkaratehdas ja kivijalassa tehtaan myymälä 1900-luvun alusta aina 1970-luvun lopulle. PURETTU vuodenvaihteessa Katso Helsingin Sanomat Kaupunki Plus-liite 21.1.1999 Hufvudstadsbladet 29.12.1998
30. Kasarmikatu 20 Piharakennus tai muuten vaikeasti pääsyinen Rakennusmestari And. Jakobsson 1892 Erittäin hyvin alkuperäisen ilmeensä säilyttäneen asuinrakennuksen pohjakerros on kiveä ja ylempi kerros puuta. Rakennus on yhä asuinkäytössä.
31. Mechelininkatu 1 - Lapinlahdenkatu 16 Marian sairaalan, alkuaan Helsingin ensimmäisen kunnallissairaalan, alueella on säilynyt neljä sairaalakäyttöön suunniteltua puurakennusta. Kaksikerroksinen asuntonakin toiminut sairaalan talousrakennus (kuvassa) valmistui vuonna 1886. Nykyisin päiväkotina toimiva entinen desinfektiovierasmaja, keskusvarastona toimiva entinen tulirokkopaviljonki sekä patologian laitoksena toimiva entinen kappeli- ja obduktiorakennus valmistuivat vuonna 1894 arkkitehti Onni Törnqvistin suunnittelemina.
32. Tehtaankatu 19 Piharakennus tai muuten vaikeasti pääsyinen Rakennusmestari Paul Björk 1903 (1904) Björkin 1903 suunnittelemat kaksikerroksinen asuinkäyttöön tarkoitettu piharakennus ja kivinen kadunvarsirakennus muodostavat harvinaisen hyvin säilyneen pihamiljöön vuosisadan vaihteesta.
33. Laivanvarustajankatu 9 Piharakennus tai muuten vaikeasti pääsyinen Rakennusmestari J.W. Tikka 1906 Samanaikaisesti valmistuneet jugendtyyliset kadunvarsirakennus ja piharakennus ovat tyypillisiä esimerkkejä kantakaupungin rakennusmestariarkkitehtuurista. Puinen piharakennus on ajalle ominaiseen tapaan ulkoasultaan huomattavasti yksinkertaisempi.
34. Kaisaniemenpuisto Arkkitehti Hilding Ekelund 1930 Helsingin soutuklubin paviljonkirakennus on varhainen esimerkki funktionalismin puuarkkitehtuurista. Kerhorakennuksena ja venevajana toimiva paviljonki on harvoja säilyneitä urheilurakennuksia 1930-luvun alkuvuosilta Helsingissä. Vuosisadan alussa Kaisaniemenpuistossa oli lukuisia venevajoja. Rakennus ei ole enää täysin alkuperäisessä asussaan.
Laatijat: Helena Mattila ja Hilla Tarjanne © Helsingin kaupunginmuseo Kartta \| Puurakentaminen Helsingin niemellä \| Kaupunginmuseon kotisivu